Ympäristöystävällisiä hehkulamppuja saa ja kannattaa myydä ja ostaa

[Sour-One]

Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun..

Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.

Keskustellaas hieman okt:n lämmityksestä, mikä on mielestänne paras tapa lämmittää eli utelen lähinnä mitä kautta lämpö välitetään huoneistoon.

Paras tapa lämmittää on tuskin lampujen kautta, siitä voinemme olla yhtä mieltä. Mutta koska Suomessa valoa tarvitaan , silloin, kun pääasiassa on kylmä, hehkulamppu, jonka valmistamiseen ei käytetä elohopeaa ja muista myrkkyjä on sopivissa kohteissa yksi pikkukomponentti.

Lämmitysjärjestelmistä/rakentamisesta taitaa olla jo ketju? Jos ei ole, niin avaa sellainen?

esim. lattialämmitys; eikö ongelmana ole se, että se reagoi hitaasti lämpötilan vaihteluihin. Eli haluat esim . tunnelman vuoksi lämmittää takkaa. Lämpötila on huomattavan ajan tämän korkea, koska lattiaan on varastoitunut melkoisesti energiaa. Tai toisaalta tulee kova pakkanen nopeasti suven jälkeen ja taaskin reagointi on hidasta. (puhdasta mutua; jollakin lienee parempaa tietoa).

Onko vesikiertoinen lattialämmitys muuten kovin vaurioherkkä; eli vesivahinkoja mietin...

[jka]

Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?

Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella. Noissa on itse koetun lämmön osalta käytännössä äärettömän suuri ero. Katon rajan asteen nousua et huomaakaan ja lattian rajan asteen nousu tuntuu jo liian kuumalta.

[Sour-One]

Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?

Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella. Noissa on itse koetun lämmön osalta käytännössä äärettömän suuri ero. Katon rajan asteen nousua et huomaakaan ja lattian rajan asteen nousu tuntuu jo liian kuumalta.

Oman kokemuksen pohjalta lattian pintalämpötila on mukavuuden kannalta tärkeämpi tekijä kuin lämpötila lattian rajassa. Vanhemmissa taloissa saattaa lattian pintalämpötila olla metrinkin päässä seinästäreilusti vajaa 20 astetta ja minun jalkaani ainakin se tuntuu todella epämiellyttävälle. Vanhemmissa taloissa muistaakseni suositus on about 16 astetta mitattuna 0,6 m päässä seinästä. Kerran eräässä kämpässä oli wc-pytty käytännössä seinässä kiinni ja siinä kun istuit niin jalka oli käytännössä 0,2 m päässä seinästä ja pintalämpötila 8 astetta ja isännöitsijä tietysti uskollisesti mittasi lämpötilaa 0,6 m päästä.

[jmk]

Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella.

No ei se lämpö sinne katonrajaan jää. Jos katossa on joku lämmönlähde joka nostaa ilman lämpötilaa katonrajassa asteella, nostaa se ilman lämpötilaa muuallakin.

[Sour-One]

esim. lattialämmitys; eikö ongelmana ole se, että se reagoi hitaasti lämpötilan vaihteluihin. Eli haluat esim . tunnelman vuoksi lämmittää takkaa. Lämpötila on huomattavan ajan tämän korkea, koska lattiaan on varastoitunut melkoisesti energiaa. Tai toisaalta tulee kova pakkanen nopeasti suven jälkeen ja taaskin reagointi on hidasta. (puhdasta mutua; jollakin lienee parempaa tietoa).

Onko vesikiertoinen lattialämmitys muuten kovin vaurioherkkä; eli vesivahinkoja mietin...

Muusta en osaa sanoa, mutta tuo lattialämmitys epäilyttää minuakin. Minulla on sellainen märkätiloissa ja reagointi on todellakin hidasta siihen nähden kuinka suuria kosteusvaihtelut ovat. Boileri kyllä pitää peruslämmön, se on lauteiden alla. Ja lisäksi tulee mieleen, että kun vastukset lämmittävät sokkelia, on sokkelin sivuseinistä suora pääsy talvipakkaseen. En siis sitä ole juuri käyttänyt, vaan tehnyt kolmea asiaa: kova sähköpuhallintuuletus suihkutilaan, tarvittaessa 2 kW:n rakennuslämmittimellä ilma lämpimäksi ja kesällä jatkuva tuuletus, mahdollisuuksien mukaan jopa läpiveto. Murtovarasriski on asia erikseen, mutta nykykäytännön mukaan niillehän pitää keittää kahvit ja varoa, etteivät loukkaa itseään saunan ikkunasta rimpuillessaan... toinen asia on se, että noudatanko nykykäytänteitä.

Eikö sokkelia ole eristetty? Esim. styrox sisäpinnassa tai sokkelinhalkaisu. Om lattialämmityksessä se hyvä puoli, että se lämmittää paremmin perustuksia ja ei ainakaan tapahdu routanousuja routivalla maaperällä.

[AstaTTT]

Kerran eräässä kämpässä oli wc-pytty käytännössä seinässä kiinni ja siinä kun istuit niin jalka oli käytännössä 0,2 m päässä seinästä ja pintalämpötila 8 astetta ja isännöitsijä tietysti uskollisesti mittasi lämpötilaa 0,6 m päästä.

Ajatella, että vielä muutama vuosikymmen sitten ihmiset käyttivät ulkohuusseja jopa monenkymmenen asteen pakkasilla. 

Sori, Sour-One, mutta nykyihmiset ovat melkoisen pikkumaisia monissa asioissa. 

t. Unelmana rintamamiestalo umpioksi rakennetun rivariosakkeen sijaan

[Sour-One]

Kerran eräässä kämpässä oli wc-pytty käytännössä seinässä kiinni ja siinä kun istuit niin jalka oli käytännössä 0,2 m päässä seinästä ja pintalämpötila 8 astetta ja isännöitsijä tietysti uskollisesti mittasi lämpötilaa 0,6 m päästä.

Ajatella, että vielä muutama vuosikymmen sitten ihmiset käyttivät ulkohuusseja jopa monenkymmenen asteen pakkasilla. 

Sori, Sour-One, mutta nykyihmiset ovat melkoisen pikkumaisia monissa asioissa, joille ennen oli naurettu. 

t. Unelmana rintamamiestalo umpioksi rakennetun rivariosakkeen sijaan

Milloin viimeksi kävit tarpeillasi ulkohuussissa? Poislukien kesämökillä kesällä

[AstaTTT]

Milloin viimeksi kävit tarpeillasi ulkohuussissa? Poislukien kesämökillä kesällä

Jaa, taisi olla kymmenisen vuotta sitten Rokualla, kun meillä oli siellä tiimikoulutus ja yöpyminen pienissä mökeissä ilman vessaa. Pakkasta juuri tuo noin -30 astetta ja revontulet roihusivat.

Oli hieno kokemus, huussi ja revontulet. Ja kuukin kumotti.
---

Ai niin, vessaan oli matkaa parisataa metriä. 

[Sour-One]

Milloin viimeksi kävit tarpeillasi ulkohuussissa? Poislukien kesämökillä kesällä

Jaa, taisi olla kymmenisen vuotta sitten Rokualla, kun meillä oli siellä tiimikoulutus ja yöpyminen pienissä mökeissä ilman vessaa. Pakkasta juuri tuo noin -30 astetta ja revontulet roihusivat.

Oli hieno kokemus, huussi ja revontulet. Ja kuukin kumotti.
---

Ai niin, vessaan oli matkaa parisataa metriä. 

Hienoa. Taisi käynnit ulkohuussissa jäädä kuitenkin muutamaan kertaan? Entäpä ihan skidinä, mites silloin; oliko siä- vai ulkohuussi?

[Arvoton]

Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?

T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja

Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.

En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.

[Arvoton]

Kaikki saunat tehdään tänä päivänä ledivaloilla.

[AstaTTT]

Hienoa. Taisi käynnit ulkohuussissa jäädä kuitenkin muutamaan kertaan? Entäpä ihan skidinä, mites silloin; oliko siä- vai ulkohuussi?

Sekä että, riippui siitä, missä oli käymässä.

Kirjoitin pitkän pätkän, mutta poistin sen, koska se ei kuulu otsikon asiaan.

Ydin on kuitenkin se, että nykyihminen on pilalle hemmoteltu.

[Sour-One]

Hienoa. Taisi käynnit ulkohuussissa jäädä kuitenkin muutamaan kertaan? Entäpä ihan skidinä, mites silloin; oliko siä- vai ulkohuussi?

Sekä että, riippui siitä, missä oli käymässä.

Kirjoitin pitkän pätkän, mutta poistin sen, koska se ei kuulu otsikon asiaan.

Ydin on kuitenkin se, että nykyihminen on pilalle hemmoteltu.

Mutta kotona ei sentään tarvinnut mennä ulkohuussiin? Olenko minä siis pilalle hemmoteltu kun valitin alhaista lämpötilaa vessassa?

[jka]

Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella.

No ei se lämpö sinne katonrajaan jää. Jos katossa on joku lämmönlähde joka nostaa ilman lämpötilaa katonrajassa asteella, nostaa se ilman lämpötilaa muuallakin.

Jos katto on 3 metrin korkeudessa niin aika paljon saat lämmittää ennenkuin lattialla tuntuu asteen nousu. Aivan varmasti huomattavasti enemmän kuin jos lämmität suoraan lattiaan sen yhden asteen.

[P]

Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?

T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja

Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.

En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.

Mä voin hoitaa teille kontillisen hehkulamppuja Venäjältä - mutta vain "teollisuus ja saunakäyttöön".

[Sour-One]

Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?

T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja

Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.

En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.

Jonkun pitäisi järjestää hehkulamppujen ostosmatkoja Viipuriin? Vois olla pisneksen paikka! 

[P]

Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?

T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja

Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.

En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.

Jonkun pitäisi järjestää hehkulamppujen ostosmatkoja Viipuriin? Vois olla pisneksen paikka! 

Helpompi, kun ostatte laadukkaat lamput multa? BTW. hehkulamput on kielletty Venäjälläkin. Apinoivat EU:ta moisessa. Nyt vain on menossa vastaava siirtymäaika, ennen lopullista kieltoa. Tosin Venäjällä nämä siirtymäajat tuppaavat kestämään piitkään..

[ikkala61]

Pimeä hehkulamppu säästää energiaa, huomattavasti enemmän kuin nykyiset energiansäästö lamput.

[Sour-One]

Pimeä hehkulamppu säästää energiaa, huomattavasti enemmän kuin nykyiset energiansäästö lamput.

Lisäksi tulisi hyödyntää "päreiden palamista". Mulla palaa vaimon kanssa päreet joka ikinen ilta ja se kyllä lämmittää ja valaisee samalla. 

[Sour-One]

Pimeä hehkulamppu säästää energiaa, huomattavasti enemmän kuin nykyiset energiansäästö lamput.

Lisäksi tulisi hyödyntää "päreiden palamista". Mulla palaa vaimon kanssa päreet joka ikinen ilta ja se kyllä lämmittää ja valaisee samalla. 

Hapan-yksi yritti pistää paremmaksi, mutta eipä onnistu . Minä nimittäin oikeasti poltin tuossa juuri vanhoja kattopäreitä sytykkeinä. Ainakin 30 vuotta kuivunutta tavaraa. Vaimo onneksi jo nukkuu. Nyt pitää varmaan sammuttaa tuo Airamin satavattinen.
Hyvää yötä kaikille!!1

Axel... suosittelen google-kääntäjää niin osaat sitten kääntää niccini suomeksi huomioiden palstan luonne

[JoKaGO]

Energiansäästö on pohjoisissa oloissa myytti koska asuntoja pitää kumminkin lämmittää suurin osa vuodesta ja etenkin se pimeä osa jolloin hekulamppu antaa siihen oman lisänsä. Valoisana aikana ei sitten sähkövaloa niin tarvitakaan. Kanntattaa todellakin opiskella fysiikkaa ja miettiä järjellään jos sitä on niin ei usko Vihreään Valheeseen, joka tulee meille ennätysmäisen tyyriiksi.

Hyvä postaus! Tuon boldaamani muuttaisin vielä niin, että lähtökohtaisesti kannattaa ajatella tasan päinvastoin kuin Vihreät, niin 95 kertaa sadasta on oikeassa.

[Kalevi Aronen]

Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.

No voi huoh ja hallelujaa! Johan mä edellisessä viestissä sanoin, että asia on jo todettu omin silmin:

Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.

Varmemmaksi vakuuteksi tässä kamerakuvaa. Seinävalaisimessa on vierekkäin 40 watin hehkulamppu (Philips) ja 6 watin ledilamppu (Pleomax). Kuvassa on vastakkaiseen seinään vajaan kahden metrin päähän teipattu valkoinen paperiarkki, jota varjostetaan talouspaperirullan hylsyllä.

Vasen varjo on hehkulampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 6 watin ledilamppu.
Oikea varjo on ledilampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 40 watin hehkulamppu.
Näet jo omin silmin, että vasen varjo (eli ledin valaisema alue) on paljon pimeämpi kuin oikea varjo (eli hehkulampun valaisema alue). Jos et vieläkään usko niin katso vaikka kuvankäsittelyohjelmassa pikseliarvoja.

Empiirinen koe kertoo täsmälleen samaa kuin myyntipakkauksien ja esitteiden lumen-arvot: edes 6 watin ledi (jonka luvataankin tuottavan vain 300 lumenia ja vastaavan 25W hehkulamppua) ei riitä korvaamaan 40 watin hehkulamppua (myyntipakkauksen mukaan 415 lumenia).

Tässä valossa jutut 1,6 watin ledistä, joka on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu, ovat silkkaa satua. Mutta hei, voithan tutkia asiaa empiirisesti.

Just juu ja lehmät flygaa. Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Oletko ottanut huomioon, että hehkulamppu siis antaa huomattavasti infrapunasäteilyä, Ledilampulla on Biiming-efekti ja yleensä säteily on melko narrow band, eli lamppu säteilee värikartassa kapeaa väriskaalaa yleensä vain toiseen suuntaan, kun taas hehkulamppu enemmän isotrooppisesti.
Lamppukaluste jossa lamput ovat vastakkaisiin suuntiin ja horisontaalisesti on Ledeille mainio. Hehkulampun varjostimesta riippuen valosta 180 astetta ylöspäin menee melkein harakoille. Mutta niinkuin sanottu, turha tästä on enempää kinata.
Kustannukset myös ovat mielenkiintoisia. Jos kaikki lamppuni ovat hehkulamppuja, vaikka 40 Wattisia, niin kulutus tuntia kohti on noin kilowatti. Ledilampuilla kulutus tuntia kohti on noin 60 Wattia. Jos kulutetaan valaistusta arviolta kahdeksn tuntia päivässä, niin vuotuiseksi kulutukseksi hehkulampulla tulee noin 2920 kiloWattituntia ja Ledilampulla noin 175 kiloWattituntia.
Hinnoissa kiloWattitunnin keskihinta lienee noin 5,48 c.
Hehkulamput maksaisivat vuodessa allekirjoittaneella noin 160 € ja Ledilamput  9,59 €.
Käytännössä siis molemmat vaihtoehdot ovt hyviä, joten annttakoon ihmisille valinnan vapaus myös Hommafoorumilla.

[jmk]

Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi.

No kyllä sulla vahva usko on, kun et usko (1) valmistajien ilmoittamia lumen-arvoja, (2) silminnäkijän todistusta että ledin valaisema alue on pimeämpi kuin hehkulampun etkä (3) samaa näyttävää kamerakuvaakaan.

Sä voisit kuule näyttää vastaavanlaisen valokuvan siitä sun 1,6 watin taikalampusta. Voisit yllättyä. Tietysti siinäkin jatkuisi selitys "niin niin mutta OIKEESTI tää ledi on tosi kirkas vaikka se tässä kuvassa onkin ihan himmeä tuikku".

[ikuturso]

Faktaa:

Kotini on sähkölämmitteinen. Lämmitysmuoto kattolämmitys. Kattopaneelien yläpuolella on grafiitti"mattoja" jotka säteilevät lämpöä alaspäin. Järjestelmä ei siis lämmitä kattoa sinänsä, (kattopaneelien lämpötila lämmitys täysillä alle ihon lämpötilan) vaan säteily tulee laajalta pinnalta suoraan huoneen muille pinnoille. (toki kattopaneeli absorboi osan lämmöstä, mutta myös luovuttaa sitä edelleen) Säteilylämmityksen kannalta lämpösäteilijän paras paikka on siellä, mistä infrapunasäteilyllä on mahdollisimman esteetön kulku lämmitettäville pinnoille (esim sohvan pinta, ihmisen iho, pöydän pinta, matot joilla kävellään jne.) Lämmitysmuoto on erittäin miellyttävä. Ei rakenteissa kiertävää nestettä, ei pöllyävää ilmankiertoa, ei kuumia pattereita, ja kaikki seinät ja ikkunanaluset vapaasti kalustettavissa. Huonekasvitkin tykkäävät.

Jopa diplomi-insinööri Satu Hassi tehdessään "hehkulamput vaihtoon"-kirjoituksensa ja sitä "osa kakkosella" tarkentanut ja asioita oikein tutkituttanut viherpiiperö teki kardinaalivirheen verratessaan säteilylämmönlähteen sijaintia muihin lämmitysmenetelmiin. Esim. lämpöpatterit perustuvat korkeaan pintalämpötilaan, jonka läheisyydessä oleva ilma lämpenee, ja alkaa konvektion voimin kiertää taloa. Näin lämpöpatterin tulee olla alhaalla.

Tästä pieni mielikuvaharjoitus. Menkää pimeään huoneeseen ja sytyttäkää lamppu. Katsokaa, mitkä pinnat on valaistuja. Lampun emittoima valo ja infrapunasäteily ovat käytännössä identtisesti käyttäytyvää säteilyä. Mihin osuu näkyvä valo, siihen osuu myös lämpösäteily. Kaikki pinnat, joihin valo osuu, saavat myös osuutensa lampun lähettämästä lämpösäteilystä. Siksi on aivan tyystin sama, missä kohtaa huoneessa lämpösäteilijä sijaitsee, kunhan sillä on mahdollisimman esteetön "näkyvyys" ympäri oleskelutilan. Jostain syystä valaistuskäyttöön tarkoitetut lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.

-i-

[Jepulis]

Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.

No voi huoh ja hallelujaa! Johan mä edellisessä viestissä sanoin, että asia on jo todettu omin silmin:

Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.

Varmemmaksi vakuuteksi tässä kamerakuvaa. Seinävalaisimessa on vierekkäin 40 watin hehkulamppu (Philips) ja 6 watin ledilamppu (Pleomax). Kuvassa on vastakkaiseen seinään vajaan kahden metrin päähän teipattu valkoinen paperiarkki, jota varjostetaan talouspaperirullan hylsyllä.

Vasen varjo on hehkulampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 6 watin ledilamppu.
Oikea varjo on ledilampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 40 watin hehkulamppu.
Näet jo omin silmin, että vasen varjo (eli ledin valaisema alue) on paljon pimeämpi kuin oikea varjo (eli hehkulampun valaisema alue). Jos et vieläkään usko niin katso vaikka kuvankäsittelyohjelmassa pikseliarvoja.

Empiirinen koe kertoo täsmälleen samaa kuin myyntipakkauksien ja esitteiden lumen-arvot: edes 6 watin ledi (jonka luvataankin tuottavan vain 300 lumenia ja vastaavan 25W hehkulamppua) ei riitä korvaamaan 40 watin hehkulamppua (myyntipakkauksen mukaan 415 lumenia).

Tässä valossa jutut 1,6 watin ledistä, joka on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu, ovat silkkaa satua. Mutta hei, voithan tutkia asiaa empiirisesti.

Aivan niin mutta pitää LISÄKSI ottaa huomioon, että hehkulampun valo on miellyttävää kun taas ledin valo on usein hyvin epämiellyttävää keltaista kusta.

Eikä sekään edes riitä. Kun hehkulampun valossa voi valikoida vaikka pimeästä takasta poltettuja hiiliä täysin onnistuneesti, koska sävyjä löytyy jopa niin äärimmäiseen puuhaan täysin äärettömästi, ledin valossa sentapainen voi olla vähän tuotteesta riippuen peräti mahdotonta. Siis toisinsanoen kaikki se mitä katsotaan, kukkaruukkua, maalausta tai sisustusta, se kaikki latistuu tekeleeksi, joka ei ole se mitä kohde olisi oikein valaistuna. Väärässä valossa ei vaan voi valita pilaantuneita mansikoita pois kopasta, se ei toimi.

Siis ledeillä edes se 400 lumenia ei siltikään ole se sama aito asia mitä sama 400 hehkulampulla (tai tietyn tyyppisillä loisteputkivaloilla). Samankaltainen ero kuin aito puulevy vastaan muovilla pinnoitettu lastulevy. Valokuvassa eroa ei juuri huomaa mutta jokainen voi kädellä koskettaen todeta, että toinen on kylmä kuollut feikki ja toinen lämmin aito asia.

[Nuivanlinna]

lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.

Onko lamppusi lämmöstä hyötyä myös kesäisin?

Kesät ovat aika valoisia ainakin Nuivanlinnalla, ehkä myös ikutursollakin.

[jka]

lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.

Onko lamppusi lämmöstä hyötyä myös kesäisin?

Kesät ovat aika valoisia ainakin Nuivanlinnalla, ehkä myös ikutursollakin.

Tähänkin aikaan vuodesta klo 19 jälkeen pitää laittaa valot päälle mutta ei minun tarvitse laittaa lämmitystä päälle vielä kuukauteen.

[ikuturso]

Just juu ja lehmät flygaa. Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Oletko ottanut huomioon, että hehkulamppu siis antaa huomattavasti infrapunasäteilyä, Ledilampulla on Biiming-efekti ja yleensä säteily on melko narrow band, eli lamppu säteilee värikartassa kapeaa väriskaalaa yleensä vain toiseen suuntaan, kun taas hehkulamppu enemmän isotrooppisesti.

Mitä sieniä olet ottanut, ja kenen markkinamateriaalia lukenut?
Parhaat suurteholedit ja mid-power ledit antavat pienellä virralla n. 130 lumenta watille. Lumen on valaistuksen yksikkö, joka mittaa valaisimen emittoimien fotonien absoluuttista kokonaismäärää valaisimen spektristä riippumatta suhteutettuna ihmissilmän herkkyyskäyrään. 1,6 Wattinen lamppu siis antaa (ilman virtalähdehäviöitä) maksimissaan n. 200 lumenta, kun 40 Wattinen hehkulamppu vähintäänkin kaksinkertaisen määrän.
Biiming-efektilläsi ilmeisesti tarkoitat ledin valon suuntaavuutta. Tästä on kuitenkin vain haittaa, jos pyritään yleisvalaistukseen. Ledien pistekirkkauden poistamiseksi joudutaan käyttämään diffuusoreita, maitolasia/akryyliä tai epäsuoraa valoa. Parhaankin mattavalkoisen seinäpinnan heijastuskerroin on luokkaa 60-80% samoin kuin parhaiden diffuusorien ja maitolasien läpäisykin. Eli tuosta biiming-efektistäsi on vain haittaa yleisvalaistuksen luomiseksi, koska diffusoinnin tai epäsuoran heijastuksen jälkeen 200 lumenistasi on jäljellä enää 120-160 lumenta, kun mattapintainen 40W hehkulamppu sopii yleisvalaisimeksi suoraan antaen edelleen sen 400 lumenta.

Toisin kun täällä jauhetaan ledien spektristä, spektri on jatkuva ja leveä. Ledejä saa tyypillisesti 2500-10000 Kelvinin värilämpötiloissa, joista yleisvalaistukseen on yleistymässä 4000 kelviniä. 5500-6000 on ns päivänvalolamppu ja hehkulamppu on 2500-2700K. Valkoisen ledin valo muodostetaan sinisen tai sinivioletin ledin valosta, joka ammutaan keltaiseen fosforiin. Tuo fosfori sitten emittoi keltaista valoa, johon sekoittuu sen läpäisemä ledin alkuperäinen sininen valo. Siksi valkoisen ledin spektrissä on sinisten aallonpituuksien kohdalla huippu, ja muu valo on tasaisesti jakautunut keltaisen ympärille. Mitä paksumpi fosforikerros lediin laitetaan, sitä lämpimämpi värisävy saavutetaan, kun tuota sinistä huippua taitetaan enemmän muille aallonpituuksille. Samalla ledin hyötysuhde kärsii. Ledin värintoisto on itse asiassa erinomainen, kun kaikki värit toistuvat jatkuvan spektrin vuoksi. Ra-indeksin (värintoistoindeksin) testauksessa led on huono, koska sisävalaistuksessa värejä verrataan silmämääräisesti hehkulampulla valaistuihin malliväreihin. Hehkulampun värilämpötilan vuoksi ledillä valaistut värit eivät toistu hehkulampulla valaistun värisenä ja tulos standardoituun indeksiin on huono etenkin kylmäsävyisillä ledeillä. Loisteputkien, energiansäästölamppujen ja esim. spottivaloina käytettävien HID-purkauslamppujen spektri on piikikäs. Ostakaa kaupasta vaikka spektroskooppi ja ihmetelkää.

Loistehosta ja harmoonisista yliaalloista sen verran, että alle 25W elektronisilla kuristimilla ja virtalähteillä varustetuilta lampuilta ei vaadita loistehon kompensointia. Luin joskus jonkun (olikohan LTKK:lla tehdyn) diplomityön aiheesta, jossa tutkittiin vanhan kerrostalon loistehokuormaa, mikäli kaikki hehkulamput korvataan vastaavan valotehon tuottavilla energiansäästölampuilla. Työssä saatiin sen aikaiset sähköjohtojen mitoitukset roimasti ylittäviä virtoja rakennuksen nollajohtimiin. Näennäisteho vaihtosähköjärjestelmässä ilmoitetaan volttiampeereina, joka on siis verkkoa kuormittava teho. Kun tästä otetaan sähköverkon kanssa samassa vaiheessa oleva komponentti, saadaan pätöteho, jota ilmoitetaan watteina, ja jota se sähkömittarikin mittaa (jenkeissä muistaakseni mitataan ja veloitetaan näennäistehoa, tästä en ole varma). Jos kiinnostaa, niin esim. Clas Ohlsonilta löytyy tehomittareita jonka voi tökätä pistorasiaan. Siihen vain perään pöytälamppu, johon ruuvaa energiansäästölampun tai ledilampun. Kas peijoonia. 11W energianpäästölamppu kuormittaakin sähköverkkoa 18 VA edestä. Jos sähköyhtiöt haluaisivat laskuttaa kaiken resistiivisen ja induktiivisen kuorman kuluttajalta, näiden ihmesäästölamppujen kustannus kukkarolla nousisikin puolitoista-kaksinkertaisiksi riippuen virtalähteen/kuristimen hyötysuhteesta.

Energiansäästölamput paskoine kuristimineen, loisteho-ongelmineen ja elohopeoineen ovat saatanasta.
Ledeissä on tulevaisuus. Moniin sovelluksiin nyt jo sopiva. Omassa kodissa valaisimet tuunataan vähän kerrallaan ledikäyttöiseksi. Pienitehoisissa lampunkantaan ruuvattavissa "bulb replacementeissa" sama loisteho-ongelma kuin energianpäästölampuissa. Siksi pyrin löytämään ratkaisuja, joissa olisi yksi isompi virtalähde, jonka tehokerroin on yli 0,9.

-i-

[Sour-One]

Faktaa:

Kotini on sähkölämmitteinen. Lämmitysmuoto kattolämmitys. Kattopaneelien yläpuolella on grafiitti"mattoja" jotka säteilevät lämpöä alaspäin. Järjestelmä ei siis lämmitä kattoa sinänsä, (kattopaneelien lämpötila lämmitys täysillä alle ihon lämpötilan) vaan säteily tulee laajalta pinnalta suoraan huoneen muille pinnoille. (toki kattopaneeli absorboi osan lämmöstä, mutta myös luovuttaa sitä edelleen) Säteilylämmityksen kannalta lämpösäteilijän paras paikka on siellä, mistä infrapunasäteilyllä on mahdollisimman esteetön kulku lämmitettäville pinnoille (esim sohvan pinta, ihmisen iho, pöydän pinta, matot joilla kävellään jne.) Lämmitysmuoto on erittäin miellyttävä. Ei rakenteissa kiertävää nestettä, ei pöllyävää ilmankiertoa, ei kuumia pattereita, ja kaikki seinät ja ikkunanaluset vapaasti kalustettavissa. Huonekasvitkin tykkäävät.

Jopa diplomi-insinööri Satu Hassi tehdessään "hehkulamput vaihtoon"-kirjoituksensa ja sitä "osa kakkosella" tarkentanut ja asioita oikein tutkituttanut viherpiiperö teki kardinaalivirheen verratessaan säteilylämmönlähteen sijaintia muihin lämmitysmenetelmiin. Esim. lämpöpatterit perustuvat korkeaan pintalämpötilaan, jonka läheisyydessä oleva ilma lämpenee, ja alkaa konvektion voimin kiertää taloa. Näin lämpöpatterin tulee olla alhaalla.

Tästä pieni mielikuvaharjoitus. Menkää pimeään huoneeseen ja sytyttäkää lamppu. Katsokaa, mitkä pinnat on valaistuja. Lampun emittoima valo ja infrapunasäteily ovat käytännössä identtisesti käyttäytyvää säteilyä. Mihin osuu näkyvä valo, siihen osuu myös lämpösäteily. Kaikki pinnat, joihin valo osuu, saavat myös osuutensa lampun lähettämästä lämpösäteilystä. Siksi on aivan tyystin sama, missä kohtaa huoneessa lämpösäteilijä sijaitsee, kunhan sillä on mahdollisimman esteetön "näkyvyys" ympäri oleskelutilan. Jostain syystä valaistuskäyttöön tarkoitetut lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.

-i-

Oletko mitannut mikä on lämpötilan katon rajassa?

Entä esim. puolen metrin korkeudella ja metrin korkeudella lattiasta?

[ikuturso]

lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.

Onko lamppusi lämmöstä hyötyä myös kesäisin?

Kesät ovat aika valoisia ainakin Nuivanlinnalla, ehkä myös ikutursollakin.

Istutko ulkona koko kesän vai paistaako päivä seinien läpi? 

On totta, että hehkulamppu lämmittää taloa ja osan sen kuluttamasta hukkaenergiasta tulee siten hyödyksi. Kesäisin lämpöä ei paljon tarvita, jolloin hehkulamppu on erittäin tehoton valolähde.

Keskimäärin vuoden aikana uskoisin talon energiakulutuksen olevan korkeampi hehkulampuilla kun energialampuilla juuri lämmityksen sesonkiluonteen takia.

EU-tasolla tilanne korostuu koska monessa massa lämmitystä ei tarvita juuri lainkaan, jolloin hehkulamppu on varsin epätaloudellinen valolähde. Tämä lieneekin EU-tasoisten hekulamppudirektiivien keskeisin perustelu.

Vuosisäästö 40 euroa sanoo Satu Hassi tarkistetussa laskelmassaan.

Ja joo, meillä ei liioin poltella lamppuja kesällä. Vaatekomeroa ja toista vessaa lukuunottamatta joka huoneessa on ikkuna, josta kesäisin tulee valoa sisään ihan riittävästi. Toki pilvisinä iltoina, työpöydän ääressä lisävalona tms. mutta selvästi vähemmän kuin lämmityskautena. Jäähdytin/ilmastointilaitetta meillä ei ole, joten emme myöskään käytä energiaa kesällä valaisinten tuottaman lämmön jäähdyttämiseen/poistamiseen.

Ja kuten toisessa pitkässä postauksessa totesin, lediin ollaan menossa, kunhan ehditään ja sitämukaa, kun sopivia ratkaisuja löytyy markkinoilta järkihintaan.

-i-