Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Kimmo Pirkkala]

^Mutta kenelle on kirjoittanut suoran shekin ja milloin?

Suoraa shekkiä ei ole kirjoitettu, mutta mutkan kautta on ekp "lainannut". Kirjoitin lainaamisen lainausmerkkeihin, koska takaisinmaksua emme ole nähneet, emmekä tule näkemäänkään ainakaan Kreikan osalta. Toki aina voidaan väittää annettua rahaa lainaksi, sillä takaisinmaksu on aina tulevaisuudessa. Tämä vertautuu minusta tosiasiallisesti shekin kirjoittamiseen.

Toki mikään ei estä ekptä kirjoittamasta sitä shekkiä aivan siinä missä Japanin keskuspankkikin voi sen (teoriassa) tehdä.

[MattiL]

Just joo. Tilanne, jossa rahan hallussapito on parempi bisnes kuin investoiminen ei siis ole reaalitalouden kannalta huono asia? Deflaatio suosii muun muassa velkojaa velallisten kustannuksella, eli investointeja ei kannata tehdä koska pelkällä tilillä makuuttamisella tienaa varmasti, usein jopa paremmin kuin investoimalla. Lisäksi deflaatiolla on huima merkitys tuotto-odotuksiin.

Jos joku ei keksi mitään hyvää bisnestä, johon investoida, on parempi pitää hallussa rahaa. Inflaatio voi houkutella sijoittamaan vääriin investointeihin, mikä aiheuttaa kestämättömän nousukauden ja sitten myöhemmin taantuman itävaltalaisen suhdanneteorian mukaisesti. Investointeja kannattaa kyllä tehdä deflaatiossakin, koska niistä voi saada enemmän tuottoa kuin rahan hallussapidosta. Lisäksi rahaa on rajallinen määrä eikä kaikkea varallisuutta voi sijoittaa rahaksi. Miten niin deflaatiolla on huima vaikutus tuotto-odotuksiin? Vain rahan hallussapidon tuotto-odotuksiin. Koska inflaatio hidastaa talouskasvua, deflaatio parantaa tuotto-odotuksia. Deflaatiossakaan rahamäärän ei ole hyvä laskea niin kuin vaikkapa 30-luvun USA:ssa, koska se aiheuttaa liiallista deflaatiota ja lamaa, vaan rahamäärän on hyvä olla vakaa.

Deflaation vaarallisuus tulee jo suoraan kaavasta MV = PQ, missä M on rahan määrä, V on rahan kiertonopeus, P on hinnat ja Q on reallitalouden tuotanto. Deflaatiossa tuppaa käymään niin, että V tipahtaa (koska samalla rahalla saa enemmän huomenna kuin tänään), mikä tarkoittaa sitä, että myös Q väistämättä pienenee koska kaupallisten tapahtumien määrä pienenee. Syynä sille, että myös Q pienenee on osaltaan myös se, että osa hinnoista on aina hitaita tai lähes joustamattomia kun on kyse joustoista alaspäin. Toisin sanoen Q:n pieneneminen tarkoittaa lisää työttömyyttä, taloudellisen kapasiteetin vajaakäyttöä yms kivaa.

Rahan kiertonopeus ei välttämättä laske deflaatiossa eikä se laske vain sen takia, että rahalla saa enemmän huomenna kuin tänään. Deflaatiota on yleensä ollut vain lama-aikoina, joten ihmiset yhdistävät ne tarpeettomasti. Deflaatio voi kuitenkin olla pysyvä rahapolitiikka, jolloin se ei ole yhteydessä lamaan. Deflaation aikana talouden on kyllä hyvä olla joustava, jotta työttömyys ei lisäänny.

Jos kerran deflaatio ei ole huono asia, niin kerro esimerkkejä siitä miten hyvä asia deflaatio taloudelle on. Todellisia esimerkkejä, kiitos.

Olen jo kertonut, että deflaatio on hyvä taloudelle, koska se lisää rahan hallussapidon tuottoa. Esimerkiksi Hongkongissa on ollut deflaatiota ja samaan aikaan talouskasvua.

[Velmu]

Suomen valtiontaloudesta keskustelu kuulunee tähän ketjuun ainakin niin kauan, kuin Katainen ja Urpilainen piirtelevät Suomen nimissä puumerkkejään muiden velkoihin.

Onko pelkkää sattumaa, että Kokoomus ja SDP olivat ruorissa myös silloin, kun Suomen valtiontalouden tuhoaminen alkoi? Harri Holkerin hallitus kasvatti valtion menot tukka hulmuten tulot ylittäviksi 1980-luvun lopussa. Valtiovarainministerinä oli tuolloin, yllätys, yllätys, Erkki Liikanen.
Iiro Viinanen kasvatti valtion menoja eduskuntaryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa vielä vuonna 1990, kun seuraavan vuoden budjetista päätettiin. Palkkiona olikin valtiovarainministerin posti seuraavassa eli Esko Ahon hallituksessa. Viinanen puhui koko ministerikautensa ajan velanoton turmiollisuudesta ja lainasi valtion piikkiin joka ikinen viikko 2 miljardia markkaa. Noista Viinasen ajan veloista ei Suomi ole selvinnyt koskaan.

Nyt Kataisen ja Urpilaisen kaudella tuntuu kaikki aiempi olleen pelkkää näpertelyä. Oman talouden tuhoaminen varmistetaan lapioimalla mielettömiä summia rahaa Välimeren rannoille kaikille haluaville. Iiro Viinasessakin on puhtia vielä niin paljon, että hän koittaa kaikin keinoin saada kotimaisen energiatuotannon (turve) loppumaan.
Aivan kuin Kokoomuksessa kuljettaisi vertauskuvallisesti sanoen kärpäslätkä kädessä ja läiskäytetään Suomessa hengiltä kaikki mikä vielä liikkuu.
Esimerkiksi kilometrikorvauksiin puuttumalla ei saavuteta valtiontalouden mittapuussa mitään, mutta saadaanpa taas jonkun suomalaisen elämä entistä kurjemmaksi.

[repo]

http://www.talouselama.fi/uutiset/professori+suomen+aaaluokitus+voi+olla+kirous/a2138637

IS uutisoi Puttosen jutun kovin erilailla. Ainakin itse hätkähdin ensin Puttosen avautumista IS:n jutun perusteella. Sitten tulin vilkaisemaan, mitäs täällä ketjussa tapahtuu? Jaha. Hattiwatti onkin jo nostanut Puttosen avautumisen ketjuun, ei tarvitse nostaa IS:n juttua ajattelin. Ketjussa Puttosen avautumisesta ei kuitenkaan eläkeiännostoa suurempaa keskustelua oikein irronnut. En tiedä, mikä sitten johdatti vilkaisemaan Talouselämän juttua Puttosen avautumisesta, mutta sain hämmästyä jo toisen kerran tänään. Tällä kertaa juttujen erilaisuudesta.

Tässä IS:n juttu samasta aiheesta kokonaisuudessaan.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288489500874.html

Nyt silmät auki - AAA voikin upottaa Suomen?

Suomi on väärässä kerhossa, rahoituksen professori Puttonen sanoo.

Suomen saavuttama korkein luottoluokitus ei olekaan iloinen asia, väittää Aalto yliopiston professori Vesa Puttonen. Brittiläisen The Guardian –lehden haastattelema professori toteaa AAA-luokituksen sokaisevan meidät.

Hyvään luottoluokitukseen tuudittautuminen johtaa tärkeiden päätösten lykkäämiseen. Esimerkiksi keskustelu eläkeiän nostosta on siirtynyt. Tähän ei meillä Puttosen mielestä olisi aikaa.

–Talouden perusteet horjuvat. Silti emme ymmärrä, että meillä on kiire, professori sanoo.

Suomen vaihtotase on miinuksella, kuten syvän 1990-luvun laman aikaan. Samaan aikaan Ruotsi porskuttaa ohi.

Taloustietäjä uskoo, että nykytilanteessa Suomea on helppo huijata. Meillä on perinteisesti pidetty sopimuksista kiinni, ja siitä ollaan oltu ylpeitä. Muut eivät kuitenkaan toimi samoin, ja silloin sääntöjen noudattaja kärsii.

Professori kutsuu Suomea mallioppilaaksi, mutta valittelee, että luokan muiden oppilaiden suoritukset ovat todella huonoja.

Guardian-lehti ihastelee Suomen vakuustaistelua, mutta Puttonen ei yhdy riemuun.

–Suomalaiset tuntevat olevansa väärässä kerhossa, ja mehän olemme, Professori summaa tilanteen.

Katja Nordlund

Minusta tämä juttu on poliittisesti ns. "kovaa kamaa". Puttonen vetää mattoa alta koko europolitiikkaa johtavalta poliittiselta johdolta, johon katson kuuluvaksi myös kaikki yksiäänisesti eurotukihimmeleiden puolesta äänestäneet kansanedustajat.

[tyhmyri]

Miten niin deflaatiolla on huima vaikutus tuotto-odotuksiin? Vain rahan hallussapidon tuotto-odotuksiin. Koska inflaatio hidastaa talouskasvua, deflaatio parantaa tuotto-odotuksia. Deflaatiossakaan rahamäärän ei ole hyvä laskea niin kuin vaikkapa 30-luvun USA:ssa, koska se aiheuttaa liiallista deflaatiota ja lamaa, vaan rahamäärän on hyvä olla vakaa. [...] Olen jo kertonut, että deflaatio on hyvä taloudelle, koska se lisää rahan hallussapidon tuottoa. Esimerkiksi Hongkongissa on ollut deflaatiota ja samaan aikaan talouskasvua.

Mistäköhän sinä noita totuuksia kaivat? Ovat meinaan enemmän kuin vähän ristiriidassa sen kanssa mitä reaalisista talouksista on havaittu. Ettet vain olisi lukenut ns itävaltalaisten papereita taloudesta? Niissähän on vallalla yleinen empirian kieltäminen.

Kaivahan vähän lukuja peliin. Odotan vielä niitä empiirisiä lukuja. Hong Kongin tapauksessa, vuodet, mittari jolla deflaatio mitattiin, mittari jolla talouskasvu mitattiin yms normaalia ekonometrista tavaraa. Myös jokin asiallinen teoreettinen perustelu olisi kiva lukaista, samoin kuin viitteitä vastaavia väitteitä esittäneisiin lähteisiin.

[Siili]

Minusta tämä juttu on poliittisesti ns. "kovaa kamaa". Puttonen vetää mattoa alta koko europolitiikkaa johtavalta poliittiselta johdolta, johon katson kuuluvaksi myös kaikki yksiäänisesti eurotukihimmeleiden puolesta äänestäneet kansanedustajat.

Onko Puttosella sellaista katu-uskottavuutta, että hänen prognoosejaan pitäisi ottaa kovin vakavasti?  Minusta hän on tyhjänpäiväinen puhuva pää, uskottavuudeltaan suurin piirtein samaa luokkaa Teija Tiilikaisen kanssa.

[tyhmyri]

^Suomessa ei ole sellaisia katu-uskottavia taloustieteilijöitä. Suurena syynä se, että tutkijat professoreita myöten ovat yleensä kiltisti syöneet ruokkivasta kädestä. Ruokkivaa kättä edustavat erilaiset kansantaloustieteilijöille annettavat tilausselvitykset (ei siis tutkimukset koska lopputuloksen kerrotaan jo alussa olevan mielellään tietynlainen).

Koska Suomessa ei ole tahoja jotka rahoittaisivat riippumatonta taloudellista tutkimusta, niin porukka on aika kilttiä. Toisin on monissa muissa maissa. Meiltä tempun teko vaatisi kovaa siviilirohkeutta ja käytännössä tietoisuutta siitä, että mukava tehtävien kierto linjalla VATT, yliopistot, Suomen pankki yms voisi vaarantua.

[skrabb]

Vieraskynä
Demokratia on asetettava etusijalle EU:ssa

Vieraskynä: EU tarvitsee aidon poliittisen hallituksen, jonka kokoonpano ja talouspoliittinen ohjelma vastaavat kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa.

31.7.2012 | 21 |
Teija Tiilikainen

Eri puo­lil­la Eu­roop­paa kai­pail­laan nyt to­del­lis­ta ta­lous- ja ra­ha­liit­toa va­luut­ta­unio­nin on­gel­mia hel­pot­ta­maan. Täl­lä ni­mel­lä kul­kee myös EU:n joh­don val­mis­te­le­ma tu­le­vai­suu­den­suun­ni­tel­ma, jo­ka ke­sä­kuun lo­pul­la jä­tet­tiin jä­sen­mai­den poh­dit­ta­vak­si.

To­del­li­sel­la ta­lous- ja ra­ha­lii­tol­la vii­ta­taan ny­kyis­tä tii­viim­pään ta­lous- ja fi­nans­si­po­li­tiik­kaan ai­na­kin nii­den unio­ni­mai­den kes­ken, jot­ka har­joit­ta­vat jo nyt yh­teis­tä ra­ha­po­li­tiik­kaa. Kun Ete­lä-Eu­roo­pan kii­ka­ris­sa siin­tää jo var­sin fe­de­ra­lis­ti­nen ta­lous­jär­jes­tel­mä, poh­joi­set EU-maat näyt­tä­vät ha­vit­te­le­van lä­hin­nä unio­nin ny­kyi­sen ta­lous­po­liit­ti­sen oh­jaus­val­lan jä­mä­köit­tä­mis­tä se­kä jä­sen­mai­den jul­kis­ten ta­louk­sien ja ra­hoi­tus­lai­tos­ten tiu­kem­paa kont­rol­lia.

Ta­lous- ja ra­ha­lii­ton kes­kei­sin on­gel­ma kyt­key­tyy kui­ten­kin vii­me kä­des­sä sen heik­koi­hin de­mo­kraat­ti­siin me­ka­nis­mei­hin. Eu­roop­pa jou­tuu koh­taa­maan ta­lous­krii­se­jä tu­le­vai­suu­des­sa­kin, ja nii­den­kin yh­tey­des­sä jou­du­taan pun­nit­se­maan yh­tei­sen vas­tuun ja tuen muo­to­ja.

Ny­kyi­sin niin tu­kea an­ta­vien kuin saa­vien­kin mai­den kan­sa­lai­set kat­so­vat, et­tei unio­nil­la ole oi­keut­ta toi­miin­sa. Täl­lai­nen ase­tel­ma ei ole ajan mit­taan kes­tä­vä. To­del­li­sen ta­lous- ja ra­ha­lii­ton tu­li­si siis en­nen muu­ta rat­kais­ta unio­nin epä­de­mo­kraat­ti­suu­den on­gel­ma.

EU:n pe­rus­so­pi­mus­ten mu­kaan ta­lous­po­liit­ti­nen val­ta kuu­luu unio­nis­sa jä­sen­mail­le, ja unio­nin teh­tä­vä­nä on lä­hin­nä koor­di­noi­da ja oh­jail­la jä­sen­mai­den ta­louk­sia yh­des­sä so­vit­tu­jen ta­voit­tei­den suun­taan. Käy­tän­nös­sä näil­lä ta­voit­teil­la se­kä nii­den kyl­keen syn­ty­vil­lä hal­li­tus­ten­vä­li­sil­lä so­pi­muk­sil­la on kui­ten­kin huo­mat­ta­va mer­ki­tys. Sil­ti nii­den syn­ty ja val­von­ta jät­tää de­mo­kra­tian kan­nal­ta pal­jon toi­vo­mi­sen va­raa.

Kun puo­lueet ja kan­sa­lais­yh­teis­kun­nan toi­mi­jat ei­vät pää­se ai­dos­ti kes­kus­te­le­maan ta­lous­po­liit­tis­ten lin­jo­jen ja toi­mien si­säl­lös­tä ja suun­nas­ta, jä­sen­mai­den hal­li­tus­ten ase­ma ko­ti­ylei­sön edes­sä käy ah­taak­si ja unio­nin toi­mien le­gi­ti­mi­teet­ti jää hei­kok­si.

In­teg­raa­tion elin­voi­mai­suu­den säi­lyt­tä­mi­sek­si EU:n ja sen jä­sen­mai­den vä­li­nen ta­lous­po­liit­ti­nen val­lan­ja­ko oli­si pe­rus­so­pi­muk­sia myö­ten muu­tet­ta­va vas­taa­maan ny­kyi­sen glo­baa­li­ta­lou­den ja de­mo­kraat­ti­sen val­von­nan tar­pei­ta. Koor­di­noi­van roo­lin si­jaan unio­nil­le oli­si mää­ri­tet­tä­vä ta­lous­po­liit­ti­nen toi­mi­val­ta, jo­ta se käyt­täi­si lä­pi­nä­ky­väs­ti ja de­mo­kraat­ti­sen val­von­nan alai­se­na.

Unio­nin käyt­tä­mä val­ta on kyet­tä­vä pe­rus­te­le­maan kan­sa­lai­sil­le, ja sen on ol­ta­va riit­tä­vän sel­vä­ra­jais­ta.

Val­lan­ja­koa mää­ri­tel­täes­sä oli­si myös ar­vioi­ta­va, pal­jon­ko unio­nin ta­lous­po­liit­ti­nen val­lan­käyt­tö edel­lyt­tää omia bud­jet­ti­va­ro­ja ja kuin­ka ne ke­rä­tään. Ny­kyi­sin EU:n pie­nen yh­tei­sen bud­je­tin käyt­tö elää pit­käl­ti omaa elä­mään­sä, ei­kä se ole ta­lous­krii­sin yh­tey­des­sä saa­nut an­sait­se­maan­sa huo­mio­ta.

Unio­nin mo­ni­vuo­tis­ta ra­hoi­tus­ke­hys­tä ja omien va­ro­jen jär­jes­tel­mää on kyet­tä­vä ar­vioi­maan ta­lous­krii­sien rat­kai­sun nä­kö­kul­mas­ta. Yh­tei­sen bud­je­tin mah­dol­lis­ta­ma krii­sei­hin va­rau­tu­mi­nen oli­si tuo­ta­va sa­maan kes­kus­te­luun jä­sen­mai­den apu­pa­ket­tien kans­sa. Unio­nin va­roil­la on ol­lut roo­lin­sa jo tä­män­kin krii­sin hoi­dos­sa, mut­ta yh­teis­tä bud­jet­tia kos­ke­van po­liit­ti­sen kes­kus­te­lun lai­meu­den vuok­si roo­li on jää­nyt tur­han nä­ky­mät­tö­mäk­si.

EU:n joh­don suun­ni­tel­ma ta­lous- ja ra­ha­lii­ton ke­hit­tä­mi­ses­tä ei si­säl­lä riit­tä­vän konk­reet­ti­sia eh­do­tuk­sia lii­ton de­mo­kraat­tis­ten me­ka­nis­mien vah­vis­ta­mi­sek­si. Tä­hän on sel­vät syyn­sä, sil­lä kaik­kein ai­heel­li­sim­mat eh­do­tuk­set vaa­ti­si­vat pe­ri­aat­teel­li­sia uu­dis­tuk­sia unio­nin po­liit­ti­seen jär­jes­tel­mään.

EU:n ta­lous- ja fi­nans­si­po­liit­ti­sen val­lan de­mo­kraat­ti­sen val­von­nan lu­jit­ta­mi­seen ei ole ole­mas­sa vip­pas­kons­te­ja. Se voi­daan to­teut­taa ai­noas­taan luo­mal­la ko­mis­sios­ta ai­to po­liit­ti­nen hal­li­tus EU:l­le. Hal­li­tuk­sen ko­koon­pa­non ja oh­jel­man on myös ta­lous­po­li­tii­kas­sa vas­tat­ta­va kan­sa­lais­ten vaa­leis­sa va­lit­se­maa suun­taa. Vain näin EU:n käyt­tä­mä ta­lous­po­liit­ti­nen val­ta voi­daan saa­da kun­nol­la kan­sa­lais­yh­teis­kun­nan ar­vioi­ta­vak­si ja sil­le voi­daan luo­da kes­tä­vä de­mo­kraat­ti­nen oi­keu­tus.

Unio­nin pien­ten jä­sen­mai­den nä­kö­kul­mas­ta täl­lai­nen muu­tos oli­si sel­vä as­kel pa­rem­paan suun­taan. Se sel­keyt­täi­si unio­nin ta­lous­po­liit­tis­ta val­taa ja toi­si asioi­den val­mis­te­lun unio­nin ins­ti­tuu­tioi­den alai­suu­teen kaik­kien jä­sen­mai­den yh­tei­sel­le pe­li­ken­täl­le. Se kir­kas­tai­si ko­mis­sion roo­lia unio­nin po­liit­ti­se­na joh­to­eli­me­nä ja tar­joai­si ny­kyis­tä pa­rem­mat mah­dol­li­suu­det käy­dä avoin­ta kes­kus­te­lua unio­nin omak­su­mien lin­jo­jen vaih­toeh­dois­ta.

Ta­lou­del­li­sen ja po­liit­ti­sen lii­ton tii­vis­tä­mi­ses­sä pul­ma­na on ja­ko­lin­ja eu­ro­alueen ja ko­ko unio­nin vä­lil­lä. Tä­hän as­ti in­teg­raa­tio­ta on sy­ven­net­ty vain sil­lä ta­val­la, et­tä kaik­kien EU:n jä­sen­mai­den on ol­lut mah­dol­lis­ta py­syä vauh­dis­sa mu­ka­na, jol­loin unio­nin toi­mi­elin­jär­jes­tel­mää on pys­tyt­ty pi­tä­mään yh­te­näi­se­nä.

Rans­kan uu­si pre­si­dent­ti François Hol­lan­de lin­ja­si kui­ten­kin hil­jat­tain, et­tä eu­ro­mai­den ym­pä­ril­le ra­ken­tu­van po­liit­ti­sen lii­ton säi­ly­mi­nen pi­tää tar­vit­taes­sa var­mis­taa ja­ka­mal­la Eu­roo­pan par­la­ment­ti eu­ro­alueen ko­koon­pa­noon ja mui­hin. Suo­men­kin on syy­tä ot­taa vah­va roo­li täs­sä kes­kus­te­lus­sa.

Kir­joit­ta­ja on Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Demokratia+on+asetettava+etusijalle+EUssa/a1343617668638

Esko Seppäsen vastaväite:

Vastaväite
Demokratia ei voi olla ylikansallista

3.8.2012 | 7 |

Esko Seppänen Helsinki

Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja Tei­ja Tii­li­kai­nen kir­joit­ti (HS Vie­ras­ky­nä 31. 7.) de­mo­kra­tias­ta ta­val­la, jo­ka ei muis­tu­ta sa­nan al­ku­pe­räis­tä mer­ki­tys­tä kan­san­val­ta. Kan­san­val­ta on mah­dol­li­nen vain kan­sal­lis­val­tios­sa, jos­sa edus­tuk­sel­li­set eli­met ovat kan­sa­lais­ten va­lit­se­mia.

Tii­li­kai­nen ha­luaa EU:sta po­liit­ti­sen unio­nin eli liit­to­val­tion. Sii­nä pää­tök­set teh­dään yli­kan­sal­li­ses­ti, ei­kä se ole kan­san­val­taa vaan suur­ten mai­den val­taa, jos­sa val­tiot ovat pelk­kiä vä­ki­lu­ku­ja.

Tii­li­kai­nen kir­joit­taa EU:n joh­dos­ta tar­koit­taen il­mei­ses­ti her­ro­ja Bar­ro­so, Van Rom­puy, Junc­ker ja Drag­hi. Ke­tään heis­tä ei ole vaa­leil­la va­lit­tu teh­tä­viin, joi­ta he EU:ssa hoi­ta­vat, saa­ti val­mis­te­le­maan EU:n ins­ti­tu­tio­naa­li­sia uu­dis­tuk­sia.

Tii­li­kai­nen ha­luaa teh­dä ko­mis­sios­ta EU:n hal­li­tuk­sen, jo­ka koos­tuu mai­den edus­ta­jien si­jas­ta puo­luei­den edus­ta­jis­ta. EU:ssa mak­se­taan jo puo­lue­tu­kea eu­ro­puo­lueil­le, jois­sa on sa­ma de­mo­kra­tia­va­je kuin EU:s­sa.

Ta­lous­unio­nik­si kut­sut­tu fi­nans­si­unio­ni vie jä­sen­val­tioil­ta val­lan omiin bud­jet­tei­hin­sa. Syk­syl­lä näh­dään, hy­väk­syy­kö Suo­men edus­kun­ta sii­hen liit­ty­vän Emun va­kaus­so­pi­muk­sen muut­ta­mat­ta pe­rus­tus­la­kiam­me, jon­ka ar­tik­lo­jen 3 ja 83 kans­sa se on ris­ti­rii­das­sa.

Pank­ki­unio­niin kuu­lui­si se­kä yh­tei­nen pank­kien pe­las­tus­ra­has­to et­tä tal­le­tus­suo­ja­ra­has­to. Suo­mi oli­si luot­to­luo­ki­tuk­sel­taan EU:n par­haa­na niis­sä­kin mak­sa­ja. En­nä­tyk­sel­lis­tä net­to­jä­sen­mak­suam­me vuo­del­ta 2011 ei edes uu­ti­soi­tu suo­ma­lai­sil­le.

Kun Tii­li­kai­nen vie­lä esit­tää epä­suo­ras­ti EU:lle ve­ro­tu­soi­keut­ta, liit­to­val­tio tu­lee ja syö de­mok­ra­tian, jo­ka ei ole sen lap­si.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Demokratia+ei+voi+olla+ylikansallista/a1343877260885

[jka]

Mitä tuo salaperäinen lausahdus tarkoittaa käytännössä? Euron lakkauttamista, EU:n lakkauttamista, anarkiaa, sotaa vai mitä? Ei ole ollut alkuunkaan varmaa, että EKP alkaisi takaamaan Target2 siirtoja - tai kuten se käytännössä tapahtuu: EKP ilmoittaa valtioille selvittäkää keskenänne saatavanne; aikaa on ikuisuuden.

Se nyt vaan on yksi keskuspankin tärkeimpiä tehtäviä toimia välittäjänä liikepankkien ja tässä tapauksessa jopa omien haarakonttoiensa välisissä tilisiirroissa. Jos talouden toimijat ei voi tähän edes luottaa niin sehän tarkoittaa väistämättä keskupankin liikkeelle laskeman rahan uskottavuuden menetystä. En nyt oikein näe, että mitä ihmeen järkeä EKP:n olisi toimia näin. Anarkia ja 3. maailmansota tuosta syttyisi takuuvarmasti Euroopassa.

[Susijumala]

b) meidänkin "valtiomme" (ekp) kirjoittelee shekkejä osavaltioillemme sitä mukaa kun euroalueen valtiot velkaantuvat

Kumpa kirjoittaisikin. Valitettavasti ei ole meille, siis Suomelle, vielä kirjoittanut tietääkseni yhtään.

Lisäksi varsinainen setelirahoitus eli EKP:n shekkienkirjoittelu suoraan valtioille on tietääkseni vielä käyttämätön kortti noin yleisemminkin. Mikäli sitä on tapahtunut, niin vihjeet otan mielelläni vastaan.

Tämä on totta. Kieli poskella kirjoittelin, että jos Suomi saisi vastaavanlaisia helpotuksia niin valtion verotus voitaisiin puolittaa. Kyseessä on toki laina, mutta Kreikalle myönnettävät paniikkilainat ovat tulossa täysimääräisenä korkoineen takaisin?

Suora setelirahoitus voi olla nyt vasta pedattuna, ja sekin tietysti kohdennettuna kriisimaille - ei meille. Siellä on EKP:n taseessa oletettavasti kaikkea hyvälaatuista kuraa, jota vastaan on järkätty rahaa.

[tyhmyri]

Sinänsä keskuspankin taseella ei ole fiat-rahan kanssa pelattaessa yhtään mitään väliä jos summat ovat pankin itse hallinnoimassa rahassa.

Mutta tosiaan, mikäli setelirahoitusta aiotaan oikeasti käyttää, niin kaikille tasapuolisesti. Eli Suomelle kanssa oman pääoma-avaimen suhteessa koko potista.

Mikäli emme saa omaa osuuttamme, niin siitä voi jokainen tervejärkinen lukea sen todellisen palkkion, joka tottelevainen mallioppilas saa näissä peleissä. Eli toiset syö sun eväät ja sitten itse et saa mitään niistä yhteisistä eväistä.

Todellista ytimissä ja päättävissä pöydissä oloa.

[Marko Parkkola]

Jospa setelirahoitus onkin alkamassa ja Suomikin saa osansa! Millään muulla en voi ymmärtää Kataisen väitettä siitä, että velkaantuminen saadaan kuriin, varsinkin laskusuhdanteessa, ilman leikkauksia ja veronkorotuksia. Tule inflaatio, tule!

[ikuturso]

Jos olen ymmärtänyt logiikkaasi oikein, et näe mitään rahapoliittista ongelmaa Irlannin tapauksessa. Olenko ymmärtänyt oikein vain väärin?

No et ihan sitten ole ymmärtänyt oikein. Kokonaisuudessaan jo rahapolitiikka euroalueella on päin seiniä. Siitä sitten johtuu kaikenlaista, kuten nyt esimerkiksi irkkupankkien omat velkakirjat. Säännöt eivät vain täsmää tässä karusellissä, mutta ei tämä nyt niinkään ole jäsenmaiden itsensä vika (täysin).

Mutta jos Suomi saisi tasavertaisen kohtelun euroalueella, niin minustakin voisi tulla enempi euro-uskovainen.

Kun luin tuon blogikirjoituksen kommenttiosion, tulin entistäkin vakuuttuneemmaksi, että Suomen asioita pitäisi laittaa hoitamaan EU:ssa nämä valtakunnan bisnesmiehet alkaen Wincapita- ja Nova Group -miehistä. Näille kun saisi isänmaallisen vaihteen päälle, niin ne sumplisivat kyllä kaikki infrahankkeet ja tukiaiset siihen malliin, että EU:ta lypsettäisiin ja kaikki raha katoaisi sen siliän tien Suomen saloille. Saataisiin jotain vastusta noille etelän tukihaukoille. Nythän euron ostovoima laskee (viennin kannalta hyvä, kansalaisten ostovoiman kannalta huonompi), ja kaikki herkut tästä laskusta kuittaa etelän maat, joille "lainataan" (lue lapioidaan) rahaa, jota ei uskota kuuna päivänä saatavan takaisin.

Suomelle kans! ja Mulle kans!

-i-

[ikuturso]

^Mutta kenelle on kirjoittanut suoran shekin ja milloin?

Suoraa shekkiä ei ole kirjoitettu, mutta mutkan kautta on ekp "lainannut". Kirjoitin lainaamisen lainausmerkkeihin, koska takaisinmaksua emme ole nähneet, emmekä tule näkemäänkään ainakaan Kreikan osalta. Toki aina voidaan väittää annettua rahaa lainaksi, sillä takaisinmaksu on aina tulevaisuudessa. Tämä vertautuu minusta tosiasiallisesti shekin kirjoittamiseen.

Toki mikään ei estä ekptä kirjoittamasta sitä shekkiä aivan siinä missä Japanin keskuspankkikin voi sen (teoriassa) tehdä.

Estää. EKP:n omat säännöt kieltävät sen. (Mutta sanokaapa joku yhteisvaluutta-alueen sääntö, jota ei olisi vielä rikottu - eh tietenkin tämän lisäksi... Joskin kuten wekkuli yllä kirjoittaa kierretty on tätäkin)

EKP:tä ja yhteisvaluuttaa perustettaessa toisessa vaiheessa (second stage) päätettiin, että EKP tai sen alaiset keskuspankit eivät rahoita valtioita suoraan. Tätä perustavaa sääntöä pitäisi muuttaa, jotta setelirahoitus olisi mahdollista. Siksi tähän asti onkin lotrattu ja ELAttu halpakorkoista keskuspankkirahaa kriisimaille, jotta sijoittajavastuut saadaan sosialisoitua. Suorastaan nerokasta (paitsi meidän kannaltamme).

Pelkäänpä että jo mahdollinen julkisuuteen vuotanut tieto, että tuota EKP:n toisen vaiheen säännöstä muutettaisiin setelirahoituksen mahdollistavaksi, laittaisi euron kurssin syöksyyn. Kun sijoittajat maailmalla tietäisivät, että eurojen rajaton painaminen konkurssitalouksille on mahdollistettu, markkinat reagoisivat välittömästi alkamalla hylkiä euroja.

-i-

[tyhmyri]

Pelkäänpä että jo mahdollinen julkisuuteen vuotanut tieto, että tuota EKP:n toisen vaiheen säännöstä muutettaisiin setelirahoituksen mahdollistavaksi, laittaisi euron kurssin syöksyyn. Kun sijoittajat maailmalla tietäisivät, että eurojen rajaton painaminen konkurssitalouksille on mahdollistettu, markkinat reagoisivat välittömästi alkamalla hylkiä euroja.

Itse asiassa voisi käydä niin, että euron kurssi nousisi. Tuotto-odotukset euroalueella paranisivat, inflaatio-odotukset nousisivat ja välitön pelko siitä, että salkuissa onkin drakmoja, liiroja ja pesetoja katoaisi. Euroalueen sijoituksista voisi uskoa saavansa jotain tulostakin. Nythän jos koko alue tipahtaa velkadeflaatioon, niin mistään ei saa mitään tuottoja. Entisetkin menee.

[ikuturso]

Pelkäänpä että jo mahdollinen julkisuuteen vuotanut tieto, että tuota EKP:n toisen vaiheen säännöstä muutettaisiin setelirahoituksen mahdollistavaksi, laittaisi euron kurssin syöksyyn. Kun sijoittajat maailmalla tietäisivät, että eurojen rajaton painaminen konkurssitalouksille on mahdollistettu, markkinat reagoisivat välittömästi alkamalla hylkiä euroja.

Itse asiassa voisi käydä niin, että euron kurssi nousisi. Tuotto-odotukset euroalueella paranisivat, inflaatio-odotukset nousisivat ja välitön pelko siitä, että salkuissa onkin drakmoja, liiroja ja pesetoja katoaisi. Euroalueen sijoituksista voisi uskoa saavansa jotain tulostakin. Nythän jos koko alue tipahtaa velkadeflaatioon, niin mistään ei saa mitään tuottoja. Entisetkin menee.

Totta vikiset.
Popparit esiin ja katsomaan, josko Marko Parkkolan veikkailu osuisi oikeaan. Kataisen yllättävä ilmoitus siitä, että leikkauksia ei tarvittaisi, voisi olla sisäpiirin tietoa setelirahoituksen alkamisesta. Tai sitten Kataisin suuruudenhulluus on vaan saavuttanut kunnallisvaalien alla uudet sfäärit, ja eläkemummojen ääniä kerätään. Yksikään omilla aivoilla ajatteleva ei saatavissa olevan tiedon valossa voi ymmärtää tässä velkaantumistilanteessa säästöjen ja leikkausten tarpeettomuutta.

-i-

[MattiL]

Mistäköhän sinä noita totuuksia kaivat? Ovat meinaan enemmän kuin vähän ristiriidassa sen kanssa mitä reaalisista talouksista on havaittu. Ettet vain olisi lukenut ns itävaltalaisten papereita taloudesta? Niissähän on vallalla yleinen empirian kieltäminen.

Miten niin havaittu? Keynesiläiset uskovat harhaiseen teoriaan, joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä reaalisista talouksista on havaittu. Keynesiläisyys ei pidä paikkaansa, koska talouskasvu ei ole sama asia kuin rahamäärän kasvu. Olen kyllä lukenut itävaltalaisten papereita. Itävaltalaiset eivät kiellä empiriaa, mutta Mises ja hänen seuraajansa eivät usko, että empiriisesti voitaisiin todistaa jokin teoria oikeaksi.

Kaivahan vähän lukuja peliin. Odotan vielä niitä empiirisiä lukuja. Hong Kongin tapauksessa, vuodet, mittari jolla deflaatio mitattiin, mittari jolla talouskasvu mitattiin yms normaalia ekonometrista tavaraa.

Esimerkiksi Hongkongissa oli vuonna 2003 sekä deflaatiota http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?c=hk&v=71 että talouskasvua http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?c=hk&v=66.

Myös jokin asiallinen teoreettinen perustelu olisi kiva lukaista, samoin kuin viitteitä vastaavia väitteitä esittäneisiin lähteisiin.

Tämä löytyi Googlella ensimmäiseksi: DEFLATION AND ECONOMIC GROWTH
GREG KAZA http://mises.org/journals/qjae/pdf/qjae9_2_5.pdf

[Marko Parkkola]

Popparit esiin ja katsomaan, josko Marko Parkkolan veikkailu osuisi oikeaan.

Muistakaa sitten kun painokoneet alkavat jylisemään ja Suomikin voi tuhlata kuin viimeistä päivää, että kyseessä on nimenomaan Katainen-Parkkola manööveri

[Tommi Korhonen]

 Tuota, kertokaa minullekin miten setelirahoitus enää voi pelastaa Velkakellon osoittamilta luvuilta?
Toki helpottaahan se, ja inflaatio on Euroopalle hyväksi. Mutta teollisuuden paluuseen kylmän pohjolaan on vielä pitkä aika. Yksilöiden lainoihin ei taida euroalueen sisällä apua olla ihan pienestä.  Vai olenko ihan väärässä?

[Kimmo Pirkkala]

^Mutta kenelle on kirjoittanut suoran shekin ja milloin?

Suoraa shekkiä ei ole kirjoitettu, mutta mutkan kautta on ekp "lainannut". Kirjoitin lainaamisen lainausmerkkeihin, koska takaisinmaksua emme ole nähneet, emmekä tule näkemäänkään ainakaan Kreikan osalta. Toki aina voidaan väittää annettua rahaa lainaksi, sillä takaisinmaksu on aina tulevaisuudessa. Tämä vertautuu minusta tosiasiallisesti shekin kirjoittamiseen.

Toki mikään ei estä ekptä kirjoittamasta sitä shekkiä aivan siinä missä Japanin keskuspankkikin voi sen (teoriassa) tehdä.

Estää. EKP:n omat säännöt kieltävät sen. (Mutta sanokaapa joku yhteisvaluutta-alueen sääntö, jota ei olisi vielä rikottu - eh tietenkin tämän lisäksi... Joskin kuten wekkuli yllä kirjoittaa kierretty on tätäkin)

Juu, tosiasiallisesti minusta se, että ekp antaa Kreikan keskuspankille luvan vipata lisää Kreikalle ja kun samaan aikaan tiedämme, ettei takaisinmaksua tapahdu, niin tämähän tosiasiallisesti on ekpeen antama lupa painaa rahaa Kreikassa.

Säännöissä voi lukea mitä tahansa, mutta tosiasia on se, että Kreikassa painokone pyörii jo. Ja minustakin on epäoikeudenmukaista, että se pyörii Kreikassa, sen pitäisi pyöriä myös meillä ja muissa euromaissa.

[hattiwatti]

http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113164-perussuomalaiset-tuhopolitiikan-sinettin%C3%A4-ja-euron-orjina

Timo Soini valitsi todella ihmeellisen hetken tukiessaan viime viikolla eurossa pysymistä. Mutta hän toimii kuten häntä on opastettu euroeliitin taholta.

Perussuomalaiset eivät voi vastustaa eteläeurooppalaisia EU-virkamiehiä, jos he eivät selvästi ja voimakkaasti valitse eurosta eroamista ja Soinin kaatamista pois rasvaiselta valtaistuimelta.

Euro on nyt ideologinen hirttosilmukka ja pyövelin kirves, jolla Suomesta veistetään keinottelupankkien ja eurodiktatuurin verotettava narttu.

Tämä on hyvin yksinkertaista mutta perussuomalaiset ovat sokeita omassa johtajakultissaan. Soini on ihastunut euroeliittiin, pelästynyt heidän suuruudenhulluuttaan ja tietää euromyönteisyyden tuovan hänelle lihavan euroviran liittovaltiossa. Kun Suomi on tomussa ilman omaa talouspolitiikkaa ja omaa valuuttaa.

[Susijumala]

Kaivahan vähän lukuja peliin. Odotan vielä niitä empiirisiä lukuja. Hong Kongin tapauksessa, vuodet, mittari jolla deflaatio mitattiin, mittari jolla talouskasvu mitattiin yms normaalia ekonometrista tavaraa. Myös jokin asiallinen teoreettinen perustelu olisi kiva lukaista, samoin kuin viitteitä vastaavia väitteitä esittäneisiin lähteisiin.

Minä voisin helposti uskoa jäsen MattiL:n väitteen, että Hong Kongin kaltaisella low-tax erikoistalousalueella tai vaikka Sveitsissä, Monacossa ja jossain vielä pienemmissä veroparatiiseissa on deflaatio käynnissä ja ainakin hetkellisesti näyttää menevän hyvin. Rahaahan tulee tsunamina ovista ja ikkunoista sisään, kun se karkaa naapurissa ja ympärillä olevilta isommilta alueilta, kun niiden keskuspankit kehittelevät kikkavitosiaan ja verryttelevät ctrl+p-yhdistelmässä tarvittavia sormiaan.

Sen sijaan sitä en tiedä, miten tällaisella parasiittimaiseen poikkeustilaan perustuvalla osaoptimoidulla mallilla voitaisiin todistella jotain yleispätevää taloudesta, kuten MattiL tuntuu yrittävän tehdä. Ehkä hän yrittää ehdottaa, että Suomesta tehtäisiin yksi uusi veroparatiisi Maltan, Luxemburgin, Irlannin ja Monacon perään?

Tuotas... Jos "rahaa tulee tsunamina ovista ja ikkunoista sisään" niin täyttyykö mitenkä hyvin koko deflaation määritelmä?

[Kimmo Pirkkala]

Juu, tosiasiallisesti minusta se, että ekp antaa Kreikan keskuspankille luvan vipata lisää Kreikalle ja kun samaan aikaan tiedämme, ettei takaisinmaksua tapahdu, niin tämähän tosiasiallisesti on ekpeen antama lupa painaa rahaa Kreikassa.

Säännöissä voi lukea mitä tahansa, mutta tosiasia on se, että Kreikassa painokone pyörii jo. Ja minustakin on epäoikeudenmukaista, että se pyörii Kreikassa, sen pitäisi pyöriä myös meillä ja muissa euromaissa.

Palaan vielä hetkellisesti tähän; Eikö logiikkani periaatteessa ole oikea? Keskuspankin laina ilman takaisinmaksua (de facto) = rahan painaminen? Ilman takaisinmaksuahan raha jää kiertoon? Miksei mikään media ole jo pillastunut asiasta Suomessa? Eikö tätä ymmärretä?

Linkki vielä lehtiuutiseen:
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/08/04/lehtitieto-ekp-pelasti-kreikan-vararikolta-salli-neljan-miljardin-lisalainat/201234956/12

[hattiwatti]

Kaivahan vähän lukuja peliin. Odotan vielä niitä empiirisiä lukuja. Hong Kongin tapauksessa, vuodet, mittari jolla deflaatio mitattiin, mittari jolla talouskasvu mitattiin yms normaalia ekonometrista tavaraa. Myös jokin asiallinen teoreettinen perustelu olisi kiva lukaista, samoin kuin viitteitä vastaavia väitteitä esittäneisiin lähteisiin.

Minä voisin helposti uskoa jäsen MattiL:n väitteen, että Hong Kongin kaltaisella low-tax erikoistalousalueella tai vaikka Sveitsissä, Monacossa ja jossain vielä pienemmissä veroparatiiseissa on deflaatio käynnissä ja ainakin hetkellisesti näyttää menevän hyvin. Rahaahan tulee tsunamina ovista ja ikkunoista sisään, kun se karkaa naapurissa ja ympärillä olevilta isommilta alueilta, kun niiden keskuspankit kehittelevät kikkavitosiaan ja verryttelevät ctrl+p-yhdistelmässä tarvittavia sormiaan.

Sen sijaan sitä en tiedä, miten tällaisella parasiittimaiseen poikkeustilaan perustuvalla osaoptimoidulla mallilla voitaisiin todistella jotain yleispätevää taloudesta, kuten MattiL tuntuu yrittävän tehdä. Ehkä hän yrittää ehdottaa, että Suomesta tehtäisiin yksi uusi veroparatiisi Maltan, Luxemburgin, Irlannin ja Monacon perään?

Niin, ja muistammehan mitä Irlannissa tapahtui talousliberalismin seurauksena. Kupla, puhkeaminen ja käsi ojossa muualta Euroopasta kerjäämään.

Kuplan voi luoda vaikkapa rahaa painamalla, mistä Itävaltalaisuskoinen porukka muistuttaa. Mutta yhtä hyvin globaalitaloudessa kupla syntyy niin, että on verot ja säätely minimissä ja tällöin talous kasvaa kun muista maista kannattaa siirtää firmat tähän maahan, kuten Irlannin talouskasvussa tapahtui. Mutta yhtä hyvin tulee kupla siitäkin mikä puhkeaa aikanaan ja vähäinen verotus on taannut sen, että maahan sitä rahaa on jäänyt varsin vähän sen suurista määristä huolimatta, vähäinen säätely (varsinkin finanssimarkkinoilla) taas takaa sen, että talouslaskun aikana kaikki osapuolet voivat hyvin nopeasti kiskoa sijoituksensa pois lyhyessä ajassa mikä takaa talouden täystuhon. Näin tapahtui kaakkois-Aasiassa 1998 ja Irlannissa miltei identtisellä tavalla sitten äskettäin.

Se miksi ylläolevaa ei tajuta, on oletus että talousalue olisi joku itseriittoinen yksikkö mihin voi soveltaa jotain kivoja teorioita. Kun on kyse globaalitaloudesta, missä rahamäärät virtaavat esteettä maiden rajojen yli niin kuvio menee heti paljon monimutkaisemmaksi eikä niin paljoa päde minkä talousteorian mukaan mennään jonkun talousalueen sisällä.

[RTT]

Esko Seppäsen vastaväite:

Seppäseltä (taas) asiakirjoitus.

[Kimmo Pirkkala]

Esko Seppäsen vastaväite:

Kan­san­val­ta on mah­dol­li­nen vain kan­sal­lis­val­tios­sa, jos­sa edus­tuk­sel­li­set eli­met ovat kan­sa­lais­ten va­lit­se­mia.

Niin mukavalta kuin tuo solisaliratin kirjoitus periaatteessa näin nationalistin korviin kuulostaisikin, on todettava, että ei tuo kyllä pidä paikkaansa. Kansanvalta on mahdollinen kansalaisvaltiossa lienee se ajatus, jota Seppänen koettaa tavoittaa. Esimerkiksi Sveitsi ei ole kansallisvaltio ja se on erinomaisesti toimiva demokratia.

[MattiL]

Minä voisin helposti uskoa jäsen MattiL:n väitteen, että Hong Kongin kaltaisella low-tax erikoistalousalueella tai vaikka Sveitsissä, Monacossa ja jossain vielä pienemmissä veroparatiiseissa on deflaatio käynnissä ja ainakin hetkellisesti näyttää menevän hyvin. Rahaahan tulee tsunamina ovista ja ikkunoista sisään, kun se karkaa naapurissa ja ympärillä olevilta isommilta alueilta, kun niiden keskuspankit kehittelevät kikkavitosiaan ja verryttelevät ctrl+p-yhdistelmässä tarvittavia sormiaan.

Ei vain hetkellisesti näytä menevän hyvin vaan oikeasti menee hyvin. Deflaatio kertoo tuollaisessa tilanteessa vakaasta taloudesta inflatorisiin talouksiin verrattuna.

Sen sijaan sitä en tiedä, miten tällaisella parasiittimaiseen poikkeustilaan perustuvalla osaoptimoidulla mallilla voitaisiin todistella jotain yleispätevää taloudesta, kuten MattiL tuntuu yrittävän tehdä. Ehkä hän yrittää ehdottaa, että Suomesta tehtäisiin yksi uusi veroparatiisi Maltan, Luxemburgin, Irlannin ja Monacon perään?

Ei ole mikään parasiittimainen poikkeustila pitää verot matalina - päinvastoin verotus on poliittisen eliitin parasiittimaista kiristystä. Kerroin jo, että deflatorinen rahapolitiikka toimii parhaiten joustavassa taloudessa kuten Hongkong, jossa ei ollut minimipalkkaa, eikä välttämättä yhtä hyvin yleispätevästi. Suomesta tosiaan kannattaisi tehdä veroparatiisi: kannattaisi mieluummin lopettaa verotus kokonaan.

[MattiL]

Niin, ja muistammehan mitä Irlannissa tapahtui talousliberalismin seurauksena. Kupla, puhkeaminen ja käsi ojossa muualta Euroopasta kerjäämään.

Tuskin talousliberalismin seurauksena tuollaista tapahtui. Pikemminkin Euroopan keskuspankin sopimattoman rahapolitiikan seurauksena: eurokorot olivat nopeasti kasvavalle Irlannin taloudelle aivan liian matalat, jolloin syntyi inflatorinen kupla.

Kuplan voi luoda vaikkapa rahaa painamalla, mistä Itävaltalaisuskoinen porukka muistuttaa. Mutta yhtä hyvin globaalitaloudessa kupla syntyy niin, että on verot ja säätely minimissä ja tällöin talous kasvaa kun muista maista kannattaa siirtää firmat tähän maahan, kuten Irlannin talouskasvussa tapahtui. Mutta yhtä hyvin tulee kupla siitäkin mikä puhkeaa aikanaan ja vähäinen verotus on taannut sen, että maahan sitä rahaa on jäänyt varsin vähän sen suurista määristä huolimatta, vähäinen säätely (varsinkin finanssimarkkinoilla) taas takaa sen, että talouslaskun aikana kaikki osapuolet voivat hyvin nopeasti kiskoa sijoituksensa pois lyhyessä ajassa mikä takaa talouden täystuhon. Näin tapahtui kaakkois-Aasiassa 1998 ja Irlannissa miltei identtisellä tavalla sitten äskettäin.

Kuplaa ei synny helposti verojen ja sääntelyn pitämisellä minimissä, vaan se on kestävää talouspolitiikkaa. Irlanti on vaurastunut aika hyvin talouskasvun seurauksena, joten väitteesi ei pidä paikkaansa. Mitään täystuhoa ei ole tapahtunut vaan Irlannin talous kasvaa taas. Irlannin hallitus teki pahan virheen, kun maksoi tolkuttoman määrän pankkitukiaisia, mutta se ei ole talousliberalismia vaan pikemminkin sosialismia. Irlannnista ei myöskään ole vedetty valtavaa määrää pääomaa pois.

Se miksi ylläolevaa ei tajuta, on oletus että talousalue olisi joku itseriittoinen yksikkö mihin voi soveltaa jotain kivoja teorioita. Kun on kyse globaalitaloudesta, missä rahamäärät virtaavat esteettä maiden rajojen yli niin kuvio menee heti paljon monimutkaisemmaksi eikä niin paljoa päde minkä talousteorian mukaan mennään jonkun talousalueen sisällä.

Kyllä nimenomaan globaalissa taloudessa vapaa markkinatalous liberalismin mukaisesti toimii parhaiten. Kansallissosialismi toimii jossain määrin ilman häiritsevää kilpailua, jos rajat ovat kiinni tai jos on sosialistinen maailmanvaltio.

[Tomi]

http://timosoini.fi/2012/08/tyhma-kysymys/


Euro on menestystarina, euro on menestystarina, euro ON menestystarina.

Eilistä uutispäivää värittivät kaksi uutista; Perussuomalaisten gallupnousu ja Keskuskauppakamarin tilaama euroselvitys. Mielenkiintoisia molemmat, yllättäviä ei kumpikaan.

Kävin eilen Huittisten markkinoilla. Perussuomalaiset kiinnostavat. Kenttäväki tekee työtä Ja se näkyy. Ylekin oli jalkautunut Jakomäkeen. Pisteet siitä.

Toinen uutinen koski euroa ja sen tulevaisuutta. Suomen euroeron seurauksia ei tohdittu tutkia, mutta jotakin sentään saatiin aikaan. Luin mielenkiinnolla.

Huomioni kiinnittyi  tutkimuksen tilaajaan, julkaisijaan ja tekijään. Tilaaja on Keskuskauppakamari keulakuvanaan johtaja Risto E.J.Penttilä. Julkaisija EU-jäsenyyden puolesta omilla rahoillaan propagoinut Helsingin Sanonat. Tekijä Oxford Economics. Arvostettu putiikki siis.

Mielenkiintoinen asia on se, että yksi Oxford Economicsin Partneri on Oxford Analytica, jonka International  Advisory Boardista löytyy  mielenkiintoinen nimi.

Tämä on ns. Tyhmä kysymys? Kuka hän on?

Kun tilaaja tuntee tilattavan, on tulos varmasti oikea.
http://mertsilanki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113189-risto-panttil%C3%A4-tilasi-eurotutkimuksen-itselt%C3%A4%C3%A4n


Vaikuttaa vahvasti siltä että suomalaisen Hyvä Veli -systeemin "veljet" ovat nukkuneet bisness etiikan (Business Ethics) tunneilla. Viimeisenä osoituksena tästä on Keskuskauppakamarin Risto Penttilän "tilaama" tutkimus eurokriisin skenaarioista. R. Penttilä "tilasi" tutkimuksen tutkimusyhtiö Oxford Economicsilta. Kuinka ollakkaan "tilaajana" Risto Penttilä valitsi tutkimuslaitokseksi juuri Oxford Economicsin, jonka Partneri on Oxford Analytica, jonka International  Advisory Boardista löytyy Risto Penttilä.

Herää kysymys kuinka hyvin tässä on yritettykään noudattaa Corporate Governancea?!

Hyvä Veli -systeemin media; Helsingin Sanomat, Verkkouutiset, Ilta-Sanomat, Yle ja Mtv3 sai Risto Penttilän "tilaamaa" oivaa europropaganda materiaalia äänestäjien luettavaksi. 

"Kun tilaaja tuntee tilattavan, on tulos varmasti oikea" - Timo Soini

http://www.talouselama.fi/uutiset/soini+vihjailee+tutkimuksessa+eurossa+pysymisen+kannattavuudesta+jotain+mataa/a2138664

http://kauppakamari.fi/

Ps. Kauppakamarin sivuilla käydessä tulee mieleen että Risto Penttilä on selvästikin "tilannut" Kauppakamarin sivuston päivityksen oman henkilöbrändinsä ja poliittisen kariäärinsä kiillottamiseen.

***

Tavallisen rohkean ihmisen yksinkertainen teko on olla osallistumatta valheisiin, olla tukematta niitä. Tulkoot valheet maailmaan ja vaikka hallitkoot sitä, mutta ei minun kauttani. - Alexander Solzhenitsyn, neuvostoliittolainen toisinajattelija v. 1970

[MattiL]

Valuutat ja import. Ulkomaisen valuutan tulviminen sisään nostaa paikallisen valuutan arvoa ja tekee import-tuotteiden hinnat siinä mitaten halvemmiksi. Mitä suurempi osa kulutuksesta tuodaan muualta, sen parempi deflatoorinen tilanne paikallisille kaikin puolin. Ja jos konkreettisia export-tuoteitakaan ei ole pankkisalaisuutta, finanssitoimia yms. lukuunottamatta, niin sen parempi, kun ei ole suurta omaa teollisuutta kuolemassa valuuttakurssien muutoksiin.

Toki tällainen tilanne voi tapahtua lähinnä isomman kyljessä puuhaavalle pienelle loiselle erikoistalousalueelle ja sillekin vain niin kauan kuin isompien poliitikot onnistuvat tölkkijalkapallon kuljettamisessa.

Kyllä deflatorinen rahapolitiikka on onnistunut myös isommalle taloudelle kuten USA:lle talouskasvun pysyessä positiivisena. Esimerkiksi 1800-luvun lopulla yleisesti kultakannassa oli pitkäaikainen deflaatio ja samanaikaista talouskasvua. Sosialistit kuvittelevat, että deflaatio tarkoittaa taantumaa, mutta se ei pidä paikkaansa yleisesti. Teollisuuskin voi hyvin selviytyä deflaation oloissa kuten historia osoittaa. Matalapalkkainen hikipajateollisuus voi kyllä deflatorisesta vapaasta markkinataloudesta kadota vähitellen.