Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Bill Milton Hicks Friedman]

Repo yllä taisi sanoa saman, tulkoon harmaa talous. Minulla moraali on erittäin korkealla, ja tuskaa tekee edes ajatella näin, mutta en voi nähdä että me vain hymyn irveellä maksaisimme Kataisen hölmöilyitä.

...

Ääneen sanomaton näkemykseni on ettei harmaa talous todellakaan ole tavoittelemisen arvoinen asia yhteiskunnassa. Harmaa talous tuo mukanaan verottajan nimeltä järjestäytynyt rikollisuus. Ehkä harmaa talous ja sen liitännäinen ovat vääjäämätön euro-alueen menestystarina ja monikulttuurisuutta, jonka kanssa meidänkin on vain "opittava uimaan".

Moraalikysymykset ovat vähän vaikeita juttuja. Mihin vedetään raja moraalissa Lehman-möröillä uhkailevan  johtavan poliittisen eliitin ja toimeentuloa, terveyttä ja henkeä uhkaavan järjestäytyneen rikollisuuden välille?

Itse en näe mitään ongelmaa siinä, että esim kirvesmies ja muurari vaihtavat palveluitaan suoraan keskenään ilman, että verottaja ja pankki vetää välistä.

Jos valtio tuhlaa rahaa kaikenlaiseen elossapysymisen kannalta hyödyttömän toiminnan (esim taiteiden, kulttuurin, humanitaarisen maahanmuuton jne.) tukemiseen orjuuttaen veronmaksajia, niin minkäänlaista moraalista ongelmaa en näe siinä, että veronmaksajat tekevät työtä verottajalta piilossa täsmälleen sen verran mitä valtio veronmaksajien rahaa tuhlaa.

Harmaasta taloudesta keskusteltaessa tulisi samalla keskustella valtion veronmaksajilla teettämästä orjatyön määrästä.

[Kimmo Pirkkala]

^Tuosta ajatuskulusta tulee mieleen, että kaikkein voimakkain järjestäytynyt rikollisorganisaatio on valtio.

[repo]

^Tuosta tulee mieleen, että olisi aikamoinen harppaus, kun selkeä enemmistö kansasta olisi yhtä mieltä että Suomen valtiosta on tullut järjestäytynyt rikollisjärjestö, useasti foorumilla näkyneille toiveille saada johtavia poliittikkoja valtakunnanoikeuteen.

Käytännön hankaluus järjestäytyneeksi rikollisjärjestöksi muuttuneen valtion kanssa on nähdäkseni vain se, että se ei muutu vähemmän rikolliseksi valtioksi vain pyytämällä, toivomalla ja vaatimalla. Rikolliset lopettavat toimintansa vain pakon ja usein vasta väkivallan edessä - ainakin TV:ssä.

Sitten seuraava suuri harppaus olisi enemmistön tuen saaminen toimenpiteille, miten valtio saadaan takaisin järjestäytyneestä rikollisjärjestöstä yhteiskunnan ylimmäksi rakenteeksi. Valtakunnanoikeus voi helpottaa moralisteja ja toimia varoittavana esimerkkinä joillekin - tosin harvoille, ehkä enemmin suurempana älyllisenä haasteena tuleville kataisille.

[Susijumala]

Jos olen ymmärtänyt logiikkaasi oikein, et näe mitään rahapoliittista ongelmaa Irlannin tapauksessa. Olenko ymmärtänyt oikein vain väärin?

No et ihan sitten ole ymmärtänyt oikein. Kokonaisuudessaan jo rahapolitiikka euroalueella on päin seiniä. Siitä sitten johtuu kaikenlaista, kuten nyt esimerkiksi irkkupankkien omat velkakirjat. Säännöt eivät vain täsmää tässä karusellissä, mutta ei tämä nyt niinkään ole jäsenmaiden itsensä vika (täysin).

Mutta jos Suomi saisi tasavertaisen kohtelun euroalueella, niin minustakin voisi tulla enempi euro-uskovainen.

[tyhmyri]

Jos olen ymmärtänyt logiikkaasi oikein, et näe mitään rahapoliittista ongelmaa Irlannin tapauksessa. Olenko ymmärtänyt oikein vain väärin?

No et ihan sitten ole ymmärtänyt oikein. Kokonaisuudessaan jo rahapolitiikka euroalueella on päin seiniä.

No hyvä. Yksi virhetulkinnoista johtuva harhakäsitykseni sitten oikaistu.

Itse pidän euroa melkoisena tuomiopäivän koneena, johon kuuluminen on yksinkertaisesti vaarallista pienen avoimen talouden kuten Suomen kannalta. Tuo käsitykseni ei estä minua kiinnittämästä huomiota niihin makrotason ongelmiin, joiden vuoksi euron valuviat suorastaan korostuvat.

[jka]

Nyt ollaan kyllä jo aika kaukana Target2 - järjestelmästä ja en oikein näe miten tämä liittyy asiaan mitenkään.

Huomaan ettet ole aivan perillä mistä tässä on kyse. Tutustu vaikka tyhmyrin viittaamaan Target2 kirjoitukseen, niin ymmärrät - jos siis haluat ymmärtää mistä eurokriisissä on kyse.
http://economicsintelligence.com/2011/06/06/the-stealth-bailout-that-doesn%E2%80%99t-exist-debunking-hans-werner-sinn/

Jos suomalainen tallettaa paikalliseen pankkiinsa 100.000 euroa ja paikallinen pankki tallettaa rahat EKP:hen, josta kreikkalainen pankki lainaa ne ja josta kreikkalainen Jorgos puolestaan lainaa ne ja näillä rahoilla Jorgos ostaa asunnon Suomesta.

Tässä on niin paljon virheitä etten viitsi alkaa kaikkia korjailemaan. Ylipäätään kreikkalaisten Jorgosten rahat eivät ole mitenkään tekemisissä suomalaisten pankkitalletusten kanssa. Joku seteli on ehkä sinne siirtynyt lomailijalta, mutta sen seuraaminen on vain omalaatuisten ihmisten harrastus.

Heh just. Sanoo kaveri joka juuri väitti, että suomalaisten omaisuus valuu target2-järjestelmän kautta vastikkeettomasti kreikkalaisille. Jos sinulla on niin suuri ymmärrys asiasta niin selvennä nyt sitten miten se käytännössä tapahtuu. Oma mielikuvitukseni riitti tuohon esimerkkiin joka mielestäni oli lähinnä tuota alkuperäistä väitettäsi, mutta osoitin senkin vääräksi. Osoita nyt sitten itse joku mekanismi, jolla näin tapahtuu.

[sivullinen.]

^ mietinen väänsi sen rautalangasta tuossa ylhäällä ihan hyvin. Väitän että ymmärrät esimerkin ihan hyvin. Et vain halua hyväksyä sitä koska se on niin väärin. Elämässä monet asiat vain ovat väärin, ja silti ne on pakko hyväksyä.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

[Tomi]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012080415918492_uu.shtml

Brittiläinen Oxford Economics -tutkimusyhtiö on Keskuskauppakamarin tilauksesta tutkinut eri skenaarioiden vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Tutkimuksessa kuvataan kuusi vaihtoehtoa, joilla olisi hyvin erilaiset vaikutukset Suomen taloudelle.

Vaihtoehdot on esitetty alla siten, että ensimmäisinä ovat Suomen kannalta huonoimmat vaihtoehdot, lopussa parhaat.

1. Perusasetelma: Euromaat pysyvät yhdessä

Tutkimuksen mukaan todennäköisyys sille, että kaikki euromaat pysyisivät yhteisessä valuutassa, on 45 %. Tässä perusskenaariossa euroalueen bruttokansantuote (BKT) laskee vuonna 2012 ja sitä seuraavana vuonna kasvaa vain hiukan. Suomessa BKT kasvaisi molempina vuosina, tosin lievästi.

2. Useampi valtio jättää euron

Suomen kannalta huolestuttavin olisi skenaario, jossa ensin Kreikka irtautuu euroalueesta ja muut riskiryhmään kuuluvat maat seuraavat sitä vuoden 2013 kevääseen mennessä. Riskiryhmän muodostavat Portugali, Irlanti, Espanja, Italia ja Kypros. Kreikan julkinen talous joutuisi sietämättömän tiukoille. Seurauksena on hallituksen kaatuminen, Kreikan maksukyvyn menettäminen ja ulkomaisten velkojen maksamatta jättäminen. Lopulta muutkin riskiryhmässä olevat maat ovat pakotettuja jättämään euroalue, koska ne eivät saa enää lainaa markkinoilta eikä tarpeeksi suuria avustuspaketteja saada aikaan. Suomelle seuraukset olisivat synkät, sillä BKT laskisi kahtena peräkkäisenä vuotena, 2013 ja 2014.

Oxford Economicsin mukaan todennäköisyys tälle skenaariolle on 15-20 %.

3. Vain Kreikka jättää euron

Astetta parempi skenaario Suomelle. Sitä, että Kreikka jättää euron ja muut maat pysyvät yhteisessä valuutassa, ei kuitenkaan voida pitää ihanteellisena vaihtoehtona. Tällöin euroalueen bruttokansantuote supistuu kahtena vuonna (2013 ja 2014), mutta ei yhtä paljon kuin pahimmassa skenaariossa. Suomen BKT pienenee vuonna 2013, mutta palaa 1.9 % kasvuun vuonna 2014. Jotta Kreikan lähtö ei aiheuta dominovaikutusta, vaaditaan euroalueen päättäjiltä erittäin merkittäviä ja nopeita toimia - sellaisia, jotka ovat toistaiseksi tässä kriisissä puuttuneet. Jos hyvän talouspolitiikan edellytykset toteutuvat ripeästi ja Kreikka jää ainoaksi lähtijäksi, aiheutuu tästä huomattavasti vähemmän haittaa sekä Suomelle että euroalueelle ja maailmantaloudelle verrattuna edelliseen vaihtoehtoon, jossa useampi valtio jättää euron. Todennäköisyys on 10-15 %.

4. Yhdysvaltojen veronkiristykset

Mikäli lainsäätäjät eivät pääse sopimukseen leikkauksista ja veroista, on Yhdysvaltoihin tulossa mittavia veronkiristyksiä ja leikkauksia vuodenvaihteessa. Nämä toimenpiteet selvästi heikentävät taloudellisia ennusteita. Oxford Economicsin tutkimus pitää todennäköisenä, että poliitikot lopulta välttävät riskit ja ohjaavat lainsäädäntöä talouden kannalta järkevämpään suuntaan. Mutta jos ratkaisua ei synny, merkittävät veronkiristykset astuvat voimaan. Tämä nakertaa sekä kuluttajien että yritysten luottamusta. Koska kaupankäynti ja talous ovat tiiviisti kytköksissä politiikkaan, ulottuvat vaikutukset maailmanlaajuisesti aina Suomeen asti. Suomen kannalta tämä on kolmanneksi huonoin skenaario, josta aiheutuu BKT:n lievää laskua vuonna 2013, mutta vuonna 2014 se on jo selvästi nousussa. Todennäköisyys on 10 %.

5. Kiinan kova lasku

Huonoista skenaarioista Suomelle vähiten haitallinen on Kiinan talouden äkkipysäys, jonka todennäköisyys on Oxford Economicsin arvion mukaan kuitenkin vähentynyt viime kuukausina. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet useissa kaupungeissa, ja investoinnit ovat hidastumassa. Kunhan laskun vauhti pysyy hallinnassa, voidaan tilanne pitää hallinnassa raha- ja talouspolitiikan avulla. On kuitenkin yhä mahdollista, että muutos kiinteistö- ja rakennusalalla tapahtuu jyrkemmin. Tämä johtaa voimakkaaseen kasvuun järjestämättömien luottojen osalta sekä aiheuttaa korkojen nousua. Tämän seurauksena investoinnit laskevat jyrkästi, BKT:n kasvu vaikeutuu ja työllisyys huononee johtaen myös kulutuksen vähenemiseen. Kiinan talouden suuruudesta johtuen tällä on globaaleja taloudellisia vaikutuksia. Todennäköisyys on 5-10 %.

6. Yritysten herääminen

Lisäksi tutkimus esittelee yhden hyvän skenaarion: yritysten heräämisen, joka johtaisi perusskenaariota nopeampaan talouden elpymiseen. Se perustuu siihen, että länsimaissa yrityksille on kertynyt suuri rahoitusylijäämä, jota voitaisiin suotuisissa olosuhteissa käyttää investointeihin ja henkilöstön palkkaamiseen. Jotta positiivinen ennuste toteutuu, Yhdysvaltojen ja EU-alueen finanssipolitiikan on ensin vakauduttava. Positiiviset vaikutukset yltävät Suomeenkin asti, sillä tästä seuraa perusskenaarioon verrattuna merkittävä BKT:n kasvu vuonna 2013. Todennäköisyys on pieni, vain 5 %.

Lähde: Keskuskauppakamari/Oxford Economics
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012080415918721_uu.shtml

Soini: Euro ei ole peruuttamaton

Lauantai 4.8.2012 klo 17.49

Puheenjohtaja Timo Soini (ps) ruotii kovin sanoin eurokeskustelua.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantain lehdessään Oxford Economics -tutkimusyhtiön tekemiä laskelmia Euroopan velkakriisistä. Laskelmat on tehty Keskuskauppakamarin tilauksesta. Perussuomalaisten Timo Soinia tutkimus hämmentää.

- Jos Keskuskauppakamari tilaa ja Hesari näyttää, tulee eurosta pelkkää ruusuntuoksua, hän jylisee Iltalehdelle.

Soini pitää kuitenkin tärkeänä, että vastaavia tutkimuksia julkaistaan jatkossakin.

- Näistä asioista tulee käydä keskustelua.

Turhaa ylistystä

Soinia ärsyttää "naurettava euro-retoriikka".

- Erkki Liikanen sanoo, että euro on peruuttamaton. Ei se pidä paikkaansa, ei mikään ole lopullista tai peruuttamatonta. Miksi siis eurokaan olisi, hän jyrähtää.

- Kuten eräässä laulussakin sanotaan, onni täällä vaihtelee.

Erityisen huolissaan Soini on Suomen pienyrittäjien tulevaisuudesta.

- Kaikki energia käytetään tukipakettien pohtimiseen ja samassa unohtuvat oman kotimaan pienyrittäjien tulevaisuus ja hyvinvointi.

Soinin mukaan euron ympärillä käytävä keskustelu on verrattavissa neuvostoajan retoriikkaan.

- Silloin YYA-sopimusta ylistettiin samaan tapaan kuin euroa nyt.

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/08/04/lehtitieto-ekp-pelasti-kreikan-vararikolta-salli-neljan-miljardin-lisalainat/201234956/12

Saksalaisen Die Welt -lehden mukaan euroalueen keskuspankki päätti torstaina ohjauskoron lisäksi myös sallia Kreikan ottavan neljä miljardia euroa lisää lainaa, ja pelasti näin maan vararikolta.

Euroalueen keskuspankki EKP on pelastanut Kreikan vararikolta ainakin toistaiseksi, saksalainen sanomalehti Die Welt kertoo lauantain numerossaan.

EKP on mahdollistanut Kreikan keskuspankin ylimääräiset hätälainat valtiolle ja varmistanut näin, että Kreikan väliaikainen rahoitustarve täyttyy, lehti kertoo.

EKP:n neuvosto sopi lehden mukaan torstaisessa korkokokouksessaan nostavansa Kreikan keskuspankin maalta vastaanottamien lyhytikäisten velkapaperien ylärajaa. Kreikan keskuspankki antaa velkapaperien vastineeksi maalle hätälainaa.

Tähän saakka Kreikan keskuspankki on saanut ottaa lyhytikäisiä velkapapereita valtiolta vastaan kolmen miljardin euron edestä, mutta nyt tätä rajaa on Die Weltin tietojen mukaan nostettu seitsemään miljardiin euroon. Lehti pohjaa tietonsa lähteisiinsä EKP:n sisällä.

EKP:n päätös mahdollistaa Kreikan valtion ottavan siis jopa neljä miljardia euroa lisää lainaa. Tämän pitäisi saksalaislehden mukaan auttaa Kreikkaa pysymään maksukykyisenä siihen saakka, kunnes EU-komission, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n muodostama troikka päättää Kreikan seuraavan hätärahoituserän maksamisesta syyskuussa.

EKP ei ole kommentoinut lehtiväitteitä.

[Kimmo Pirkkala]

^Tätä taustaa vasten on hyvä pohtia Sailaksen ja Kataisen kommentteja menoleikkausten tarpeettomuudesta. Ne tosiaan ovat tarpeettomia, sillä velaksi elämiselle ei ole ylärajaa euroalueella.

[hattiwatti]

Onneksi Espanjassa varmaan lähtee näillä näkymin turismi kovaan nousuun.

http://www.aljazeera.com/video/europe/2012/08/20128474948466393.html

Prostitution on the rise in crisis-hit Spain
High unemployment rate, coupled with austerity measures, has forced many women into sex trade.

[hattiwatti]

http://www.talouselama.fi/uutiset/professori+suomen+aaaluokitus+voi+olla+kirous/a2138637

Suomi on ainoa euromaa jäljellä, joka on vielä säilyttänyt luottoluokittaja Moody´s:n AAA-luokituksen myös vakaiden talousnäkymien kera, mutta huoli taloudesta kytee.

Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen pitää luokitusta kyseenalaisena tunnustuksena ja huomauttaa, että Suomen vaihtotase on alijäämäinen ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun laman.

"Suomi on kuin mallioppilas luokassa, jonka taso on todella heikko", hän kuvailee Guardianille.

Puttonen varoittaa myös, että kolmen a:n luokitus saattaa olla kirous, jos se antaa liiaksi turvallisuuden tunnetta ja estää esimerkiksi eläkeiän noston.

"Emme osaa hahmottaa sitä, koska ongelmillemme pitäisi tehdä jotain kiireellä."

[Rapsakka Rapu]

Puttonen varoittaa myös, että kolmen a:n luokitus saattaa olla kirous, jos se antaa liiaksi turvallisuuden tunnetta ja estää esimerkiksi eläkeiän noston.

Ehkä näemme vielä päivän jolloin miesten keskimääräinen elinikä on 75 vuotta, ja eläköitymisikä 80.

[Uuno Nuivanen]

Puttonen varoittaa myös, että kolmen a:n luokitus saattaa olla kirous, jos se antaa liiaksi turvallisuuden tunnetta ja estää esimerkiksi eläkeiän noston.

Ehkä näemme vielä päivän jolloin miesten keskimääräinen elinikä on 75 vuotta, ja eläköitymisikä 80.

Eikö Jyrki juuri niin ole homman suunnitellut. Faija rehki ittensä hautaan 61v. En ole ollenkaan vakuuttunut, että haluan tehdä saman kultamunien ja saksalaisten pankkiirien puolesta.

[tyhmyri]

Pelottelut Suomen markan arvon noususta mahdollisen euroeron jälkeen ovat harhaisia: http://wp.me/p2nAur-ih

[Kimmo Pirkkala]

Suomen talous pitää saada huonompaan jamaan, jotta "emme voi ottaa eurosta lähtemisen riskiä" ?

[Velmu]

Suomen talous pitää saada huonompaan jamaan, jotta "emme voi ottaa eurosta lähtemisen riskiä" ?

Vieläkö tätäkin huonompaan mikä se on? Suomen valtiontalous on jo toivottomassa tilassa. www.velkakello.fi

[Jericho]

Hulluinta on mielestäni se, että Katainen on avoimesti myöntänyt kuinka hän aikoo viedä homman katkeraan loppuun asti ja kukaan ei reagoi mitenkään. Eikö tässä vaiheessa viimeistään, tulisi järjestää uusi hallitus joka pystyy punnitsemaan  vaihtoehtoja myös oman puoluepoliittisen linjauksen ulkopuolelta.

Poiminta Talouselämästä (3/2012)

Toimittaja: "Onko euro Suomen etu hinnalla millä hyvänsä?"

Jyrki Katainen: "On."

[tyhmyri]

Suomen talous pitää saada huonompaan jamaan, jotta "emme voi ottaa eurosta lähtemisen riskiä" ?

Vieläkö tätäkin huonompaan mikä se on? Suomen valtiontalous on jo toivottomassa tilassa. www.velkakello.fi

Suomen velkaantumistasolla ei olisi mitään hätää jos velka olisi omassa valuutassa. Vieraassa valuutassa otettuna velka on aina vaarallista ja euromääräinen velka on lähtökohtaisesti samanlaista kuin kehitysmaan ottama USD-määräinen velka eli vieraassa valuutassa.

Omassa valuutassaan velkaantuvalla valtiolla kuten Japanilla ei oikeasti ole mitään todellista hätää, sillä valtio voi viime kädessä kirjoittaa itselleen shekin. Japanin julkiseen sektoriin verrattaessa Suomella ei edes pahemmin ole velkaa.

Valtion velkaa paljon, paljon huolestuneempi olenkin meidän teollisuutemme rapautuvasta kilpailukyvystä, joka on aika rajusti rapautunut euroon kuulumisen aikana: http://wp.me/p2nAur-ha

Monessa mielessä voikin sanoa, että valtion velkaantuminen on teollisuuden kilpailukyvyn rapautumisen seurausta.

[jka]

^ mietinen väänsi sen rautalangasta tuossa ylhäällä ihan hyvin. Väitän että ymmärrät esimerkin ihan hyvin. Et vain halua hyväksyä sitä koska se on niin väärin. Elämässä monet asiat vain ovat väärin, ja silti ne on pakko hyväksyä.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Eihän tuossa mietisen esimerkissä ole mitään ihmeellistä. Ihmeellistä on se, että missä vaiheessa tuossa hävisi suomalaisten omaisuutta niinkuin väitit? Edelleen tuossakaan ei häviä eikä synny omaisuutta mihinkään. Pankkien taseet ja rahan siirrot ovat aina tasapainossa EKP:n "haarakonttorien" kesken. EKP:n kokonaistase ei muutu miksikään vaikka Target epätasapaino haarakontorien kesken kasvaisi miten suureksi tahansa. Target2 ei tätä muuta mitenkään. Niin kauan kun EKP takaa haarakonttoriensa tilisiirrot niin Target2 veloilla ei ole väliä. Jos EKP taas ei niitä takaa niin sitten voidaan sammuttaa valot koko Euroopasta muutenkin.

[Kimmo Pirkkala]

Suomen talous pitää saada huonompaan jamaan, jotta "emme voi ottaa eurosta lähtemisen riskiä" ?

Vieläkö tätäkin huonompaan mikä se on? Suomen valtiontalous on jo toivottomassa tilassa. www.velkakello.fi

Suomen velkaantumistasolla ei olisi mitään hätää jos velka olisi omassa valuutassa. Vieraassa valuutassa otettuna velka on aina vaarallista ja euromääräinen velka on lähtökohtaisesti samanlaista kuin kehitysmaan ottama USD-määräinen velka eli vieraassa valuutassa.

Omassa valuutassaan velkaantuvalla valtiolla kuten Japanilla ei oikeasti ole mitään todellista hätää, sillä valtio voi viime kädessä kirjoittaa itselleen shekin. Japanin julkiseen sektoriin verrattaessa Suomella ei edes pahemmin ole velkaa.

Noin äkkiseltään näkisin tilanteemme muistuttavan enemmän Japania kuin dollarivelkaantunutta kehitysmaata, sillä:
a) euro ei ole vieras valuutta, vaan Suomessa käytössä oleva valuutta, ts. valtion velka ja maksukykymme menevät käsi kädessä kyseisen valuutan arvon liikkuessa johonkin suuntaan, toisin kuin jossain zimbabwessa. Velanhoitokykymme ei ole riippuvainen valuuttakurssiriskistä.
b) meidänkin "valtiomme" (ekp) kirjoittelee shekkejä osavaltioillemme sitä mukaa kun euroalueen valtiot velkaantuvat

[MattiL]

Suomen velkaantumistasolla ei olisi mitään hätää jos velka olisi omassa valuutassa. Vieraassa valuutassa otettuna velka on aina vaarallista ja euromääräinen velka on lähtökohtaisesti samanlaista kuin kehitysmaan ottama USD-määräinen velka eli vieraassa valuutassa.

Omassa valuutassaan velkaantuvalla valtiolla kuten Japanilla ei oikeasti ole mitään todellista hätää, sillä valtio voi viime kädessä kirjoittaa itselleen shekin. Japanin julkiseen sektoriin verrattaessa Suomella ei edes pahemmin ole velkaa.

Valtion velkaantumisella on kyllä merkitystä, vaikka valtio voisi painaa rahaa. Inflaatiosta on näet haittaa. Iso velka voidaan kuitata vain hyperinflaatiolla, joka on todella haitallinen taloudelle.

Valtion velkaa paljon, paljon huolestuneempi olenkin meidän teollisuutemme rapautuvasta kilpailukyvystä, joka on aika rajusti rapautunut euroon kuulumisen aikana: http://wp.me/p2nAur-ha

Monessa mielessä voikin sanoa, että valtion velkaantuminen on teollisuuden kilpailukyvyn rapautumisen seurausta.

Valtion velkaantuminen ei johdu suoranaisesti teollisuuden kilpailukyvyttömyydestä, vaan velkaantuminen johtuu poliittisista päätöksistä, joilla menoja on lisätty. Teollisuuden kilpailukyky ei mielestäni edes ole kovin huono, kun euro on devalvoitunut.

[tyhmyri]

b) meidänkin "valtiomme" (ekp) kirjoittelee shekkejä osavaltioillemme sitä mukaa kun euroalueen valtiot velkaantuvat

Kumpa kirjoittaisikin. Valitettavasti ei ole meille, siis Suomelle, vielä kirjoittanut tietääkseni yhtään.

Lisäksi varsinainen setelirahoitus eli EKP:n shekkienkirjoittelu suoraan valtioille on tietääkseni vielä käyttämätön kortti noin yleisemminkin. Mikäli sitä on tapahtunut, niin vihjeet otan mielelläni vastaan.

[tyhmyri]

Valtion velkaantumisella on kyllä merkitystä, vaikka valtio voisi painaa rahaa. Inflaatiosta on näet haittaa. Iso velka voidaan kuitata vain hyperinflaatiolla, joka on todella haitallinen taloudelle. [...] Valtion velkaantuminen ei johdu suoranaisesti teollisuuden kilpailukyvyttömyydestä, vaan velkaantuminen johtuu poliittisista päätöksissä, joilla menoja on lisätty. Teollisuuden kilpailukyky ei mielestäni edes ole kovin huono, kun euro on devalvoitunut.

Vaikka inflaatio ei ole kustannuksetonta, niin kyllä se kohtuullinen inflaation on kansantaloudelle parempi kuin nollainflaatio tai peräti deflaatio. Vaikuttaa meinaan tuotto-odotuksiinkin aika huimasti. Eikä se velan kuittaaminen edellytä hyperinflaatiota, inflaation määrän ja rahan määrän välinen suhde on aika simppeli täystyöllisyydenkin vallitessa. Hyperinflaatioon tarvitaan vähän muuta puuhaa kuin rahan määrän kasvattamista vaikkapa 20% vuodessa. Täystyöllisyydenkään vallitessa tuolla tempulla ei saa sitä hyperinflaatiota aikaiseksi sitten millään.

Katsoppas muuten viimeaikaisia teollisuuden kilpailukykyanalyysejä. Kyllä olemme ottaneet turpiimme aika tukevasti vaikka euro onkin heikentynyt, sillä meillä nyt sattuu olemaan osa asiakkaista (30%) ja moni kilpailuja myöskin eruon käyttäjiä. Tuolloin euron devalvaatiolla ei ole mitään merkitystä talouteemme.

[Kimmo Pirkkala]

b) meidänkin "valtiomme" (ekp) kirjoittelee shekkejä osavaltioillemme sitä mukaa kun euroalueen valtiot velkaantuvat

Kumpa kirjoittaisikin. Valitettavasti ei ole meille, siis Suomelle, vielä kirjoittanut tietääkseni yhtään.

Koska emme ole velkaantuneet vielä tarpeeksi.

[tyhmyri]

^Mutta kenelle on kirjoittanut suoran shekin ja milloin?

[MattiL]

Vaikka inflaatio ei ole kustannuksetonta, niin kyllä se kohtuullinen inflaation on kansantaloudelle parempi kuin nollainflaatio tai peräti deflaatio. Vaikuttaa meinaan tuotto-odotuksiinkin aika huimasti.

Inflaatio ei ole parempi kansantaloudelle kuin deflaatio, koska inflaatio nostaa rahan hallussapidon kustannuksia. Millä tavalla se vaikuttaa tuotto-odotuksiin? Ei se vaikuta paljonkaan. Deflaatiossa rahaa hallussapitämällä tuotto-odotus on positiivinen, mutta se on hyvä asia ainakin hallussapitäjän kannalta. Rahamäärä on deflaatiossakin riittävä, joten reaalitalous ei siitä kärsi.

Eikä se velan kuittaaminen edellytä hyperinflaatiota, inflaation määrän ja rahan määrän välinen suhde on aika simppeli täystyöllisyydenkin vallitessa. Hyperinflaatioon tarvitaan vähän muuta puuhaa kuin rahan määrän kasvattamista vaikkapa 20% vuodessa. Täystyöllisyydenkään vallitessa tuolla tempulla ei saa sitä hyperinflaatiota aikaiseksi sitten millään.

Olen äskettäin lukenut analyysin, että tietyn velkaantumistason jälkeen hyperinflaatio helposti seuraa. Jos ylivelkaantuneen valtion uskottavuus lainanottajana menee, tarvitaan paljon rahanpainamista velkojen kuittaamiseen. Täystyöllisyyden vallitessa valtion uskottavuus ei yleensä mene.

Katsoppas muuten viimeaikaisia teollisuuden kilpailukykyanalyysejä. Kyllä olemme ottaneet turpiimme aika tukevasti vaikka euro onkin heikentynyt, sillä meillä nyt sattuu olemaan osa asiakkaista (30%) ja moni kilpailuja myöskin eruon käyttäjiä. Tuolloin euron devalvaatiolla ei ole mitään merkitystä talouteemme.

Toki euroalueen lama vähentää teollisuuden tilauksia, mutta tilanne ei ole silti Suomessa valtavan paha.

[Marko Parkkola]

Puhuiko Katainen juuri, että leikkauksia ei tehdä? Onkohan tämä sitten jotain jo sovittuja leikkauksia, jotka eivät kuulu tuohon Kataisen lupaukseen.

http://www.hs.fi/politiikka/Kilometrikorvausta+leikataan+kaikilta/a1305589922826

[tyhmyri]

Inflaatio ei ole parempi kansantaloudelle kuin deflaatio, koska inflaatio nostaa rahan hallussapidon kustannuksia. Millä tavalla se vaikuttaa tuotto-odotuksiin? Ei se vaikuta paljonkaan. Deflaatiossa rahaa hallussapitämällä tuotto-odotus on positiivinen, mutta se on hyvä asia ainakin hallussapitäjän kannalta. Rahamäärä on deflaatiossakin riittävä, joten reaalitalous ei siitä kärsi.

Just joo. Tilanne, jossa rahan hallussapito on parempi bisnes kuin investoiminen ei siis ole reaalitalouden kannalta huono asia? Deflaatio suosii muun muassa velkojaa velallisten kustannuksella, eli investointeja ei kannata tehdä koska pelkällä tilillä makuuttamisella tienaa varmasti, usein jopa paremmin kuin investoimalla. Lisäksi deflaatiolla on huima merkitys tuotto-odotuksiin.

Deflaation vaarallisuus tulee jo suoraan kaavasta MV = PQ, missä M on rahan määrä, V on rahan kiertonopeus, P on hinnat ja Q on reallitalouden tuotanto. Deflaatiossa tuppaa käymään niin, että V tipahtaa (koska samalla rahalla saa enemmän huomenna kuin tänään), mikä tarkoittaa sitä, että myös Q väistämättä pienenee koska kaupallisten tapahtumien määrä pienenee. Syynä sille, että myös Q pienenee on osaltaan myös se, että osa hinnoista on aina hitaita tai lähes joustamattomia kun on kyse joustoista alaspäin. Toisin sanoen Q:n pieneneminen tarkoittaa lisää työttömyyttä, taloudellisen kapasiteetin vajaakäyttöä yms kivaa.

Jos kerran deflaatio ei ole huono asia, niin kerro esimerkkejä siitä miten hyvä asia deflaatio taloudelle on. Todellisia esimerkkejä, kiitos.

[sivullinen.]

Niin kauan kun EKP takaa haarakonttoriensa tilisiirrot niin Target2 veloilla ei ole väliä.

Oikein.

Jos EKP taas ei niitä takaa niin sitten voidaan sammuttaa valot koko Euroopasta muutenkin.

Mitä tuo salaperäinen lausahdus tarkoittaa käytännössä? Euron lakkauttamista, EU:n lakkauttamista, anarkiaa, sotaa vai mitä? Ei ole ollut alkuunkaan varmaa, että EKP alkaisi takaamaan Target2 siirtoja - tai kuten se käytännössä tapahtuu: EKP ilmoittaa valtioille selvittäkää keskenänne saatavanne; aikaa on ikuisuuden.