Hommaforum Testi

"Miksei koululaitos muutu, vaikka maailma muuttuu?" – opettaja luopui kokonaan pulpeteista  (http://yle.fi/uutiset/miksei_koululaitos_muutu_vaikka_maailma_muuttuu__opettaja_luopui_kokonaan_pulpeteista/7401416)

Quote– Se oli kuin orjaliikkeen vapautushetki. En ole koskaan nähnyt niin suurta riemua kuin silloin, kun lapset kantoivat pulpetteja ulos. Ei edes diskon järjestäminen yltänyt samaan.

Onkos tämäkin "opettaja" ammentanut oppinsa rakkaan länsinaapurimme koulujärjestelmästä?

Maarit Korhosen pamfletti on tullut Intokustantamolta ulos.

http://www.intokustannus.fi/kirja/heraa_koulu/

Kansantahto.fi on kiinnostunut.

http://www.kansantahto.fi/2014/08/opetus-vanhentunutta-oppilaat-karsivat/

Quote from: Ylen jutustaHerää, koulu! -pamfletin kirjoittanut Maarit Korhonen ihmettelee, miksei koululaitos muutu, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Hän näkee muutoksen tarvetta sekä opetussisällöissä, opetusmetodeissa että koulurakennuksissa.

– Systeemi on ollut 300 vuotta sama, se lähtee Euroopan teollistumisesta. Silloin haluttiin ihmisiä, joilla on kaunis käsiala, laskutaito ja lojaaliutta auktoriteetteja kohtaan. Liikaa ei saanut oppia. Ja näin on edelleenkin, Korhonen sanoo.

... ja tähän, että liikaa ei saa oppia, on vastaus...

QuotePamfletissaan Korhonen kirjoittaa, että pakollisia opetussisältöjä pitäisi olla paljon vähemmän. Jopa puolet nykyisistä pakollisista sisällöistä voisi muuttaa vapaaehtoisiksi.

Pulpetti on kidutusväline, jonka ergonomia on suunniteltu siten, että oppivelvollisuus saadaan maistumaan paskalta. Siinä pitää istua monta tuntia päivässä vaikka paikkoja kolottaa ja samalla on vielä teeskenneltävä, että opetus kiinnostaa.

Ainoa mikä tällä saavutetaan on se, ettei opetuksen tasosta jaksa vetää herneitä nenään ja kaikki Opetushallituksessa keksitty paska tulee suoritettua kiltisti.

Quote from: törö on 13.08.2014, 17:35:40
Pulpetti on kidutusväline...

Ei pulpetti sinällään ole kidutusväline, vaan pikemminkin koulutuoli, joka voisi olla nykyistä mukavampi.

Liekö Korhonen pelkkä hyödyllinen idiootti vai onko taustalla muutakin ideologiaa, mutta ainakin Kansantahdon sosialistit (kommarit?) totta kai innostuvat taas uudesta keinosta murentaa länsimaista sivistystä ja yhteiskuntaa. Nyt maalitauluina ovat koululaitos ja lapset. Fantsua! :)

On toki kuitenkin totta, että koululaitosta voisi remontoida, kuten muitakin yhteiskunnan osa-alueita, mutta Korhonen ei ole puheidensa perusteella se ihminen, jonka haluaisin vastuuseen tästä projektista.

Quote from: Micke90 on 13.08.2014, 17:38:14

Quote from: törö on 13.08.2014, 17:35:40
Pulpetti on kidutusväline...

Ei pulpetti sinällään ole kidutusväline, vaan pikemminkin koulutuoli, joka voisi olla nykyistä mukavampi.

Tuoli ja pöytä tapaavat olla kokonaisuus, joka on vasiten suunniteltu siten, ettei edes pöytään nojaaminen auta löytämään mukavaa asentoa.

Quote from: törö on 13.08.2014, 18:04:42
Tuoli ja pöytä tapaavat olla kokonaisuus, joka on vasiten suunniteltu siten, ettei edes pöytään nojaaminen auta löytämään mukavaa asentoa.

Tuoli voisi olla pehmustettu ja oppilaan koon mukaan säädettävä. Tuolin korkeutta sekä käsi- ja selkänojaa voisi säätää.

Kyllähän se perus-kourullinen pulpetti voisi parempikin olla. Samoin jakkarat.

Sinänsähän koko koulun idea on ihmisluonnon vastainen. Ajatelkaas nyt; 7-15 vuotiaita 20-30 samassa tilassa, hiljaa pitäisi olla ja seurata muita häiritsemättä opetusta. Siinä on nyt vaan kuitenkin semmoinen juttu, että kyseisen tyyppinen kouluilu on kustannustehokkain tapa saada massat oppimaan edes jotain. Tämä kyseinen opettaja Korhonen ei liene vielä tajunnut, että noilla opetettavilla aineilla on sisältönsä lisäksi myös välinearvo: Niiden avulla treenautetaan oppilaiden kognitiivisia kykyjä. Eri aineet "vaikuttavat" eri osiin aivoissa, joten loppupeleissä sinänsä hyödyttömältä tai vastenmieliseltä tuntuneen "pakko"aineen treenaamat aivot saattavat käyttää noita opittuja taitoja jossain ihan muualla ks. divergentti ajattelu.

Joku lukutunti nyt voi mennä ilman pöytiä, myönnetään.

En viitsi edes ottaa kantaa luokanhallinnan vaikeutumiseen jos kakarat ovat koko ajan levällään pitkin "torppaa".

Jutun kuvituksessa pisti silmään sohvalla niska kyrmyssä istunut oppilas. Näytti tosi ergonomiselta touhulta...

Minua ei vain lakkaa hämmästyttämästä se, kuinka tällaiset totaalisen typerät ja todellisuudesta irrallaan olevat älykääpiöt ylipäätään päästetään opettajankoulutukseen - saati sitten valmistumaan sieltä.

Pulpettien korvaaminen ergonomisemmilla vaihtoehdoilla oli ainoa edes etäisesti järkevä asia tuossa agendassa.

Kerron G. K. Chestertonia (kirjassa Oikea Oppi) mukaillen tarinan miehestä, joka rakastaa ylitse kaiken kaikkea sinistä. Hän on aina pitänyt sinistä kauneimpana värinä maailmassa. Eräänä päivänä hän viimein päättää ryhtyä toimeen ja tarttuu siveltimeen alkaen maalata sinisen talonsa vieressä kasvavia kukkia siniseksi. Hän maalaa siniseksi lähiseudun puut ja pusikot ja näin hiljalleen maailmaa muuttuu yhä sinisemmäksi ja mies on tyytyväinen. Sitten paikalle tulee agitaattori, joka sanoo "maailma muuttuu, miksi lempivärisi on sininen kun punainen on paljon oikeudenmukaisempi ja antirasistisempi väri?".

Niinpä mies yhtäkkiä ymmärtää, että punainen on aivan ylivertainen väri siniseen verrattuna ja seuraavana päivänä hän aloittaa urakkansa alusta, maalaten kukkia, puskia ja puita punaisella värillä. Miehen talolle saapuu kuitenkin filosofi, joka sanoo "maailma muuttuu, miksi lempivärisi on punainen kun keltainen on paljon edistyksellisempi ja oikeaa tietoisuutta edustavampi väri?". Mies pohtii hetken ja ymmärtää filosofin olevan oikeassa. Ennen kuin hän edes on ehtinyt maalata kaikkia sinisiksi maalaamiaan asioita punaiseksi, hän jo tarttuu keltaiseen maalipurkkiin ja siveltimeen ja aloittaa urakkansa alusta...

---

Maailma totisesti muuttuu, mutta se ei tarkoita sitä, että aina pitäisi muuttaa mielipidettään tai katsantokantaansa. Jos meidän mielipiteemme muuttuu, joudumme aloittamaan aina alusta maailman kanssa. Yhtenä päivänä pulpetit kannetaan ulos, toisena sisään. Mitä edistystä tai muutosta se sellainen on?

Quote from: Bwana on 13.08.2014, 18:12:05
Kyllähän se perus-kourullinen pulpetti voisi parempikin olla. Samoin jakkarat.

Sinänsähän koko koulun idea on ihmisluonnon vastainen. Ajatelkaas nyt; 7-15 vuotiaita 20-30 samassa tilassa, hiljaa pitäisi olla ja seurata muita häiritsemättä opetusta. Siinä on nyt vaan kuitenkin semmoinen juttu, että kyseisen tyyppinen kouluilu on kustannustehokkain tapa saada massat oppimaan edes jotain. Tämä kyseinen opettaja Korhonen ei liene vielä tajunnut, että noilla opetettavilla aineilla on sisältönsä lisäksi myös välinearvo: Niiden avulla treenautetaan oppilaiden kognitiivisia kykyjä. Eri aineet "vaikuttavat" eri osiin aivoissa, joten loppupeleissä sinänsä hyödyttömältä tai vastenmieliseltä tuntuneen "pakko"aineen treenaamat aivot saattavat käyttää noita opittuja taitoja jossain ihan muualla ks. divergentti ajattelu.

Joku lukutunti nyt voi mennä ilman pöytiä, myönnetään.

En viitsi edes ottaa kantaa luokanhallinnan vaikeutumiseen jos kakarat ovat koko ajan levällään pitkin "torppaa".

Jutun kuvituksessa pisti silmään sohvalla niska kyrmyssä istunut oppilas. Näytti tosi ergonomiselta touhulta...

Kunnon luentosalit, ainakin jostain 10-vuotiaasta alkaen, niissä sitten vahtimestari joka tarjoilee välipalaa lapsosille ja poistaa meluavat sekä opettaja ja jokainen turpansa pitää kiinni mutta säästöt on melkoiset koska vähempi palkkaa viidellesadalle-parilletuhannelle opettavalle kuin yhdelle opettajalle pariakymmentä tms. kohti joka huutaa että turpa kiinni. Täältä hommasta lukenut siitä että samassa luokassa voi olla parhaimmillaan jo kolme opettajaa ihan vain pientä joukkoa varten. Jotain on mennyt vikaan ja pahasti.

Liikuntaa riittämiin jotta energiat kuluu siihen. Ja lennokinheittokilpa kerran kuussa koska luentosaleissa on hauskaa paperilennokkeja tehdä. Itsehän olin aika haka siinä. Luultavasti paremmat oli ujompia tai ei aatelleet sitä hauskana, mutta kyllä takarivissä useita oli jotka kehtasi. Yleensä meni mulla pisimmälle, harmi kun toi ei urheilulaji ole.
Olennaistahan on liitokyvyn ja vakaan lennon kompromissi, nopeus ei merkityksellistä jos yrittää osua tiettyyn paikkaan kauempana. Taisin olla porukan vanhin, aikuisopiskelijana sellasessa olin ja pääasiassa 18-22 oli muut.

Quote from: Bwana on 13.08.2014, 18:12:05
En viitsi edes ottaa kantaa luokanhallinnan vaikeutumiseen jos kakarat ovat koko ajan levällään pitkin "torppaa".

Se mikä yhdeltä onnistuu, ei välttämättä onnistu toiselta. Kunnioituksen ansaitsee kunnioittamalla. Mutta turha sitä opettajajoukolle kertoa, nehän pakkoruotsiakaan ei tahdo poistaa.

Quote from: Micke90 on 13.08.2014, 18:06:28

Tuoli voisi olla pehmustettu ja oppilaan koon mukaan säädettävä. Tuolin korkeutta sekä käsi- ja selkänojaa voisi säätää.

Kun mulla oli jo selkä mennyt istumatöistä, huomasin että sohvantuoli on oikein mukava selälle. Pehmeä ja asentoa voi vaihdella. Sellaiset sopisi lapsillekin antaa jos multa kysyttäisiin.
Työpaikkaan ei sopinut omaa tuolia viedä minkäänlaista, eikä seisoa jotenka loparit otin koska ei enää pystynyt. Buprenorfiinikaan tuskin kovin terveellistä vaikka auttoikin töissä pysymään. Heitin pillerit pönttöön ja lähdin.
:)
(Sen jälkeen kyllä löytyi duunia jossa sopi seisoakin, ei siinä mitään.)

Pelastin kunnan luvalla entisen asuntoni(kansakoulurakennus) vintiltä pienten lasten paripulpetin. Mihinkään vehkeeseen ei ole ollut nykykakaroilla sellaista tunkua kuin siihen pulpettiin! Pulpetti on vielä sitä mallia, jossa pöytä, tuolit kaikki on yhdessä ja selkänoja pystyssä, varmistaen ryhdin. Mustepullolle ja kynille omat kolonsa, kirjoille ja tarvikkeille avattava kansi.  8)
Meillä oli vielä ekalla ja tokalla mustekynät, mitkä imaistiin pullosta täyteen mustetta ja eikun kaunokirjoitusta. Siis sellaista missä lauseen iso alkukirjain oli erikseen ja loppusana katkeamatonta viivaa... :P

Karttakepillä sormille, nurkkaan seisomaan, korvasta ulos käytävään! >:(

Tulisikohan Emo pitämään mulle uskontotunteja, auts!? ;D

Loistoidea, mutta... miten elämä jatkuu pulpettien uloskannon jälkeen? Siitä olisi kiva kuulla enemmän.

Quote from: Aretposi on 14.08.2014, 04:32:48
Loistoidea, mutta... miten elämä jatkuu pulpettien uloskannon jälkeen? Siitä olisi kiva kuulla enemmän.

Tää tuli mullekin mieleen. Kännykkää on ikävä räplätä lattialla istuen etenkin kun on itse nazzit ensin räkinyt lattian täyteen klippejä. Taitaa olla jonkinlaista rasismiakin  :o Hei hoi kusisuikat ja dosentit tutkimaan Rasistista Rikosta!!!1

Quote from: Faidros. on 13.08.2014, 19:47:49
Pelastin kunnan luvalla entisen asuntoni(kansakoulurakennus) vintiltä pienten lasten paripulpetin. Mihinkään vehkeeseen ei ole ollut nykykakaroilla sellaista tunkua kuin siihen pulpettiin! Pulpetti on vielä sitä mallia, jossa pöytä, tuolit kaikki on yhdessä ja selkänoja pystyssä, varmistaen ryhdin. Mustepullolle ja kynille omat kolonsa, kirjoille ja tarvikkeille avattava kansi.  8)
Meillä oli vielä ekalla ja tokalla mustekynät, mitkä imaistiin pullosta täyteen mustetta ja eikun kaunokirjoitusta. Siis sellaista missä lauseen iso alkukirjain oli erikseen ja loppusana katkeamatonta viivaa... :P

Karttakepillä sormille, nurkkaan seisomaan, korvasta ulos käytävään! >:(

Tulisikohan Emo pitämään mulle uskontotunteja, auts!? ;D

Eipä kaunokirjoitusta ole opettettu muuten kouluissa sitten 90 luvun eli aika vanha taidat olla.Noi tollaiset penkit oli imo karseita ja epäilen suuresti väitettä että kakarat olisi innolla niihin tunkeneet saati istuneet niissä joku >6t päivässä. :D

/edit
Miten ne lapset muuten nyt esim kirjoittavat koulukirjoihinsa jos kerta pulpetteja ei ole?.

Mitä muuta tämän vesilasin myrskyssä on tapahtunut kuin kalustomuutos?  Toisaalta ope kyllä on oikeassa, on aina silloin, tällöin syytä kokeilla jotain uutta opetuksessakin.

Toivottavasti tästä tulee keväällä ennen koulun loppumista seurantajuttu, tai edes sitten joulun alla.

Tuleeko?  Ei tule.  Nykyjournalismi on agenda, lööppi, ingressi ja kuvateksti.  Seurantaa, taustoitusta ja tiedonvälitystä se varsin leimallisesti ei ole.

Quote from: KorhoskaKaikista oppiaineista voisi ottaa kevyesti puolet pois.

Korhosen mukaan koulujärjestelmässä noudatetaan kirjoja liian orjallisesti. Jos jokaista kappaletta ei ehditä lukuvuoden aikana lukemaan, tulee palautetta sekä vanhemmilta että yläkoulusta.

– Jokaisessa oppiaineessa on niin paljon tavaraa, että meillä on hirveä kiire tunkea se asiamäärä lapsille. Kukaan ei pysähdy miettimään, kiinnostaako asia tai tarvitaanko tätä kaikkea.

– Kuuluuko 12-vuotiaan yleissivistykseen tietää eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa? Vai pitäisikö kuitenkin aloittaa oppilaan omasta historiasta, oman perheen historiasta, oman paikkakunnan historiasta?

VMP. Se muuttuu tosiaankin se maailma, Korhoska.
Se tarkoittaa sitä, että pysyäkseen maailmanmenossa mukana nykykakaroiden on omaksuttava aina vaan enemmän tietoa aina vaan lyhyemmässä ajassa ja aina vaan nuorempina.

Kyllä kuuluu 12-vuotiaan tietää, jos on muutakin asiaa opetettavaksi tulevina vuosina.
Kuten Bwana aiemmin jo totesi: kaikilla aineilla on arvonsa myös ajattelun kehittymisessä eikä mikään oppi mene hukkaan.

Viittaatko muuten maahanmuuttajien taustan oppimiseen?
Taidat viitata. Ketä kiinnostaa Pihtiputaan paikallishistoria?
Pihtiputaan 12-vuotiaita? Elä viitti. Ei oo rikkautta se.
Joten selitäpä vähän, Korhoska.

Mielestäni hammaslääkärissä pitäisi potilastuoli poistaa koska suurin osa asiakkaista tuntee suurta epämukavuutta siinä istuessaan. Voitaisiin kokeilla vaikkapa riippukeinua tai pöytää missä ollaan konttausasennossa.

Quote from: Micke90 on 13.08.2014, 17:00:08
"Miksei koululaitos muutu, vaikka maailma muuttuu?" – opettaja luopui kokonaan pulpeteista  (http://yle.fi/uutiset/miksei_koululaitos_muutu_vaikka_maailma_muuttuu__opettaja_luopui_kokonaan_pulpeteista/7401416)

Quote– Se oli kuin orjaliikkeen vapautushetki. En ole koskaan nähnyt niin suurta riemua kuin silloin, kun lapset kantoivat pulpetteja ulos. Ei edes diskon järjestäminen yltänyt samaan.

Onkos tämäkin "opettaja" ammentanut oppinsa rakkaan länsinaapurimme koulujärjestelmästä?

Mielenkiintoista olisi tietää kyseisen ryhmän koko. Veikkaan kokeilulle sellaista evoluutiota että pulpetittoman luokan fasiliteetit tulevat jakautumaan epätasaisesti luokkaryhmän nokkimisjärjestyksen mukaisesti. Päästään siihen että joko annetaan resurssien jakautua epätasaisesti/epäoikeudenmukaisesti, järjestetään kaikille mahdollisuus samoihin resursseihin tai käytetään aikaa siihen että jokaiselle päivälle/tunnille säädetään resurssien jako itse kunkin yksilön kohdalta. -> Not gonna happen jos kuvitellaan että opetussuunnitelmaa on edes ajatus noudattaa.
Palataan pulpetteihin jotka ajavat asiansa ja takaavat kullekin oppilaalle sen oman työpisteen, ilman säätöä, ilman riitoja, keskittyen olennaiseen.
En väitä että pulpetit olisivat täydellinen ratkaisu mutta resurssit vs. tavoite -akselilla toimii ok.

Opettajan puheissa haisi kala siinä kohdassa kun kertoi ajatuksen pulpeteista luopumiseen syntyneen hetken mielijohteesta. Joko kyse on tarkoituksellisesta 'spontaaniuden' markkinoimisesta tai opettaja oikeasti loikkii toimenpiteisiin miettimättä suuremmin niiden seurauksia. Itselleni ajatus konseptin rikkomisesta (Lukuvuosi jonka aikana lasten PITÄÄ SAADA suunniteltu opetusmäärä) vailla valmista ajatusta sen toteuttamisesta uudella tavall on aavistuksen riskaabelin tuntuinen. 'Voi hitsi sentään. Me vähän kokeiltiin tässä uutta juttua joten teidän Markolla ei tänä vuonna päästy tavoitteeseen. Tehdään niin että otetaan tämä vuosi kokonaan alusta niin päästään takaisin muiden rytmiin.'


Toivottavasti pulpetittomasta luokasta kuullaan vielä kokemusten ja mitattujen tulosten muodossa.



Oheisen linkin video käsittelee osaltaan koululaitosta (ja yhteiskuntaa) ja sen mukautumista eri ihmistyyppien tarpeisiin. Pulpetitkin mainittu:

http://www.ted.com/talks/susan_cain_the_power_of_introverts (http://www.ted.com/talks/susan_cain_the_power_of_introverts)

Löytyy näköjään tekstityskin.


-

Korhoska on oikeassa, ettei kaunokirjoitusta enää tarvita, eikä pulpetti ole kuin historiallinen jäänne. Korhoskan uudet ehdotukset ovat hyviä tai vähintään kokeilun arvoisia. Korhoskan oma suora toiminta on oikea tapa toimia.

Kyseenalaista on, tarvitseeko Suomessa lasten penkeistä päättää keskitetysti opetushallituksessa? Kyseenalaista on, onko tarvitseeko kaikkien koululaisten käydä samat oppisisällöt? Tästä on ollut keskustelua ennenkin Hommaforumilla. Minusta pihtiputaalaisen on hyvä tuntea Pihtiputaan historia, mutta muiden ei. Peruskoulu on kokonaisuudessaan aikansa elänyt. Pulpettien poisheittäminen on liian lievä muutos. Se on hyvä alku.

Iltalehtikin puuttui samaan aiheeseen. Paljon näkyy olevan mielestäni höpöjuttuja esim. opetussuunnitelmaa ei pitäisi noudattaa, vaan opettajat voisivat summamutikassa opettaa mitä mieleen juolahtaa (tämän kyseisen pulpetit pois-opettajan oma arvio) jne.

Muutama kommentti aiheen puolesta kyllä on täysin asiallinen, mutta hallitus ei vaikuta näiden asioiden takia taistelevan esim. luokkakoot kasvavat ja kouluja lakkautetaan samaan aikaan liukuhihnalta sekä opettajien auktoriteettiä (=puuttumista kouluongelmiin) ei ole mitenkään haluttu parantaa. Ainoastaan tehottomaan ruotsinkielikylpykoulutuksiin riittää rahaa (http://hommaforum.org/index.php?topic=94661.msg1656956#msg1656956).

QuoteKeitaanniemen edeltäjä, Vuoden luokanopettaja 2013 Kai-Ari Lundell suhtautuu Korhosen väitteisiin hieman maltillisemmin.

- Ei koulu ole 300 vuotta pysynyt samana, auktoriteettiusko ainakin on karissut kovasti. Raikas ulostulo tämä silti on Korhoselta, Lundell kehuu.

---
Opettaja harmittelee, että vuosittain lakkautetaan useita pienempiä kouluja, joista muodostetaan sitten valtavan isoja koulukeskuksia, joissa väitetysti opetuksen taso nousee.

- Ei opetuksen taso niissä ainakaan parane, Keitaanniemi sanoo.

Lundell taas pelkää koulumaailman rahoituksen puolesta.

- Opettajat ovat tällä hetkellä kauhuissaan, etenkin kun uusi valtion budjetti tuli julki. Kunnat ovat rahoituskriisissä, eivätkä ne pysty rahoittamaan enää kunnolla peruskoulua.


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082118588013_uu.shtml

Tämmöinen temppurataope. Ei lapsia kiinnosta sivistyä ja akateemiset tyypit ovat tylsiä, joten tehdäänpä koulusta viihtymiskeskus hänelle itselleen. Jotenkin kyllä kuvittelisin että tällainen koulutus tuottaa kokkareille ainakin tosi fantsuja edustajia tuonne tulevaisuuteen.

http://nyt.fi/a1305870531097

QuoteOpettaja Maarit Korhonen heitti pulpetit ulos luokasta. Seuraavaksi hän haluaa räjäyttää opetussuunnitelman. Piharatamot ovat 8-vuotiaille hepreaa, Korhonen sanoo.

Opelta meni hermot.

Nyt kyllä kannetaan nämä pulpetit ulos luokasta, opettaja Maarit Korhonen sanoi oppilailleen maaliskuussa 2013.

Ja viidesluokkalaiset kantoivat. Oppilaat olivat innoissaan kuin kahleistaan vapautuneet orjat, Korhonen kertoo.

Seuraavana päivänä luokka täyttyi keinutuoleista, sohvista, pöydistä ja säkkituoleista, joita oppilaiden vanhemmat toivat. Lapset istuivat toimistotuoleille, joilla voi vaikka pyöriä ympyrää. He viihtyivät niin hyvin, ettei heitä meinannut saada koulusta ulos.

Pulpettien hävittäminen oli kuitenkin vasta alkua.

Turun Runosmäen koulun opettaja Maarit Korhonen haluaa räjäyttää koko peruskoulun opetussuunnitelman kappaleiksi. Korhonen on ollut opettajana 30 vuotta. Maailma on muuttunut, mutta koululaitos pysynyt samana, hän sanoo.
"Hissa, äikkä ja matikka -linjalla on menty 200 vuotta."

Korhonen haluaisi poistaa puolet pakollisista kouluaineista ja tuoda tilalle jotain sellaista, jota kohtaan lapset tuntevat intohimoa. Hänen mielestään nyt ei pohdita tarpeeksi, tarvitsevatko lapset peruskoulun oppisisältöjä.
"Pitäisi opettaa vähän kaikkea, koska emme tiedä, mitä tulevaisuuden ammatit ovat. Tarvitsisimme luovuuden, innovointikyvyn, tiimityön ja jatkuvan oppimisen opetusta."

Ja tärkeintä olisi, että lapset viihtyisivät koulussa.
Juuri alkaneen lukuvuodenkin aikana Korhosen hermot ovat menneet monta kertaa, kun hän on käynyt läpi Opetushallituksen määrittelemiä oppisisältöjä.
Kolmasluokkalaisten ympäristöopin kirjan ensimmäinen kappale käsitteli kaunista pihaa ja piharatamoita.

"Ketä 8-vuotiasta ne kiinnostavat? Kolmas luokka alkaa aina piharatamolla. Mä heitän tämän kirjan kyllä pois."

QuoteSamasta kirjasta Korhonen ehti jo opettaa lapsille, että Suomen järvet ovat ruskeavetisiä, koska niissä on paljon humusta. Hän antoi humuksesta kertovan kappaleen kotiläksyksi, minkä jälkeen häntä hävetti koko viikonlopun.

"Lapset nippa nappa osaa lukea, ja sitten he lukevat jotain samperin humuspohjaisen järven sössötyksiä. Yksi lause siitä oli, että 'virtaava puro on tärkeä lisääntymispaikka muun muassa nahkiaisille'. Siis törkeää! Lapsi ei tiedä, mikä on puro, mikä on lisääntymispaikka tai mikä on nahkiainen. He eivät tunne yhtään sanaa siitä lauseesta ja sitten opettelevat sitä ulkoa."

Parempi tapa oppia olisi vaikka iskeä koululaisten pöytään kuollut ahven, jonka he avaisivat.
"Sitä monet toki tekevätkin. Nyt annoin läksyksi, että kerro paras kalajuttusi. Jos ei ole ollut kalassa, sai keksiä sen päästään. Yksi tyttö kirjoitti saaneensa Aurajoesta haikalan, joka hukkui."

Sama juttu koskee vaikka historiaa. Korhosen mukaan alakoululaisten historiankirjat eivät juuri eroa lukiolaisten kirjoista.

"Se on aivan liian vaikeaa tekstiä. Ei mun oppilaat tajunneet, että Kreikka nyt ja antiikin Kreikka ovat eri asioita. He luulevat, että siellä kävellään yhä toogat päällä."

Korhosen mukaan lapsille ei merkitse mitään se, että Ruotsin alaikäistä kuningasta Maunu Eerikinpoikaa holhonnut hallitus solmi Novgorodin tasavallan kanssa Pähkinäsaaren rauhan 12. elokuuta 1323.

"Tai vaikka joku sumerilainen kampakeramiikka – ihan törkeän mielenkiintoista Runosmäen lähiön 12-vuotiaalle."

Mikä sitten olisi?

Korhosen mukaan lapsille pitäisi opettaa paikallista historiaa: minkälainen Turku ja Runosmäki olivat sata vuotta sitten, ja millaisia nyt ja tulevaisuudessa. Aloittaa opiskelu oman kodin ja perheen historiasta – siitä, mikä merkitsee.

Pulpettitempaukselle Korhonen kysyi luvan Opetushallituksesta. Sen jälkeen hän on luopunut myös paperisista kokeista.

"Ne eivät mittaa muuta kuin akateemisten tyyppien osaamista. Tyyppi, joka saa kokeesta aina kuutosen, saattaa pitää loistavan esitelmän."

Opetussuunnitelmaa Korhonen noudattaa sen verran, että katsoo sieltä otsikot.
"Niin paljon kuin mielikuvitus ja rahkeet riittää, pyrin keksimään uutta."

Ihan hyvä avaushan tuo oli, peruskoulussa ja lukiossa ongelma nimenomaan on se että siellä opetellaan "ulkoa" vaan kaikkea turhaa mitä juuri kukaan ei sisäistä sen syvällisemmin.

Onkohan tuo osa turkua miten kulturellista aluetta

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 18:55:23
Ihan hyvä avaushan tuo oli, peruskoulussa ja lukiossa ongelma nimenomaan on se että siellä opetellaan "ulkoa" vaan kaikkea turhaa mitä juuri kukaan ei sisäistä sen syvällisemmin.

Joten paras ratkaisu on ettei opetella sitten enää mitään? Kuhan ny chillaillaa vaan.

Quote from: Bwana on 05.09.2014, 19:09:16
Eikös tästä pedakoomikko-kolleegasta jo yksi ketju ollut? Ainakin muistan suurin piirtein saman näköisen akan jo haukkuneeni.

Voi tietty ollakin, itse en nimihaulla löytänyt. Modet varmaan yhdistää, jos näin. Nykyään on tosin niin tolkuttomasti näitä yli-ikäisiä pikkumyitä, jotka polkee jalkaa ja panee tuulemaan, että voi olla joku toinenkin. :P

Kuulostaa siltä, että tietojenkäsittelytieteitä haluaisi opettaa viidesluokkalaisille. Harmi vaan, että kaikissa hommissa joissa pitää ajatella tarvitaan matikkaa, kaikissa sosiaalisissa tai suunnitelmallisissa töissä historia olisi vähintään suotavaa ja äidinkieltä tarvitsee ollakseen vakavasti otettava.

Tarvitseehan noita ollakseen sivistynyt muutenkin. Pohjanmaalla kun tulee katseltua homo erectuksia moderneissa vaatteissa, niin välillä ihan puistattaa Suomen tulevaisuus...
Ei siinä, koulutuksesta voisi tehdä parempaa ja eettisempää ihan vaan tekemällä ruotsista valinnaisen. Pulpetitkaan tuskin ovat oleellisia tulevaisuuden sähköisessä maailmassa, jollemme pelkää että pdf-opukset piratoidaan. :flowerhat:

Jos ei viidennellä luokalla tajua menneen ja nykyisen eroa, ei ole lapsi tai perheensä kiinnostunut tiedosta tai ajattelusta. Sellaisena voi olla vaikeaa tulevaisuudessa, jos ymmärtää eroa vaikean ja helpon välillä. Abstraktion ymmärtäminen ja lasten haastaminen ovat tärkeitä- liian moni hyytyy pitkässä matikassa kun aiemmin ollut liian helppoa, eikä ole tarvinnut tehdä oikeaa ajatustyötä. Siitä sitten aloittamaan haasteellinen elämä, kun lyhyt matematiikka on mukavasti tarjolla...

Eikös se ole opettajan homma kouluttaa lapsia ja saada heidät ymmärtämään asioita joita he eivät vielä hallitse? Lähtötason pudotus voi toki tehdä hommasta raskaampaa, mutta se on kohtalo, joka seuraa eugeniikan ennenaikaista lopetusta. Tai massaviihteen ja nihilismin yhdistymistä ja sitä seuraavaa antisivistystä.

Huumori ohjelalma Pulkkista mukaillen, nyt ollaan asian ytimessä! Kiitellyssä dokkarissa Talouden madonluvuissa asiantuntiat kertoivat, ettei koulutusjärjestelmä ei opeta kanssaa kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Uskon että tämä johtuu juuri tästä mistä tämä opettaja puhuu opetellaan pänttäämään ulkoa asioita eikä opetellä ajattelemaan omilla aivoilla.

Quote from: Kasvokeskeinen on 05.09.2014, 18:48:29

Quote.. Kolmasluokkalaisten ympäristöopin kirjan ensimmäinen kappale käsitteli kaunista pihaa ja piharatamoita.

"Ketä 8-vuotiasta ne kiinnostavat? Kolmas luokka alkaa aina piharatamolla. Mä heitän tämän kirjan kyllä pois." ..

Nooh. Melko vahvaa yleistämistä. Olisin ehkä ollut mielissäni alaluokilla, jos koulu olisi ollut vain biologiaa. Intohimo, josta ei kuitenkaan tullut uraa, ainakaan tähän päivään asti ja nyt jo ikä alkaa painamaan. Jos koulun roolia noin korostetaan, niin näin on käynyt ehkä juuri osin senkin vuoksi, ettei sitä vahvuutta tuettu koulussa yhtään mitenkään. Kymppejä todistuksessa vuodesta toiseen, eikä yhtään mitään muuta.

Vaikken itsekään kirjoista pänttäämistä oppimisen vallitsevana muotona kannata, niin täytynee silti todeta, että Korhosella taitaa nyt pikkaisen mopo keulia liikaa. "Mua-ei-kiinnosta" ei voi mitenkään toimia opetussuunnitelman runkona.

Quote from: Kasvokeskeinen on 05.09.2014, 18:48:29

Quote.. "Tai vaikka joku sumerilainen kampakeramiikka – ihan törkeän mielenkiintoista Runosmäen lähiön 12-vuotiaalle." ..

Ihan reilusti alle 12-vuotiaana Silkkitiekin oli jännä. Ei sitä koulussa taidettu koskaan näyttää.

Quote from: Igor on 05.09.2014, 19:05:42
Onkohan tuo osa turkua miten kulturellista aluetta

Samaa mietin ja laitoin googlen töihin.

Runosmäki on yksi Turun neljästä mamulähiöstä (http://www.turkulainen.fi/artikkeli/226618-turun-maahanmuuttajat-keskittyvat-neljaan-lahioon)

Jotenkin en yhtään hämmästynyt.

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 19:38:20
Huumori ohjelalma Pulkkista mukaillen, nyt ollaan asian ytimessä! Kiitellyssä dokkarissa Talouden madonluvuissa asiantuntiat kertoivat, ettei koulutusjärjestelmä ei opeta kanssaa kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Uskon että tämä johtuu juuri tästä mistä tämä opettaja puhuu opetellaan pänttäämään ulkoa asioita eikä opetellä ajattelemaan omilla aivoilla.

Kun kerran lähdetään kyseenalaistamaan, niin on syytä kyseenalaistaa myös Korhosen oman ajattelun taso ja laatu. Kaikkien rakenteiden paskaksi pistäminen marxilaisella kiihkolla ei yleensä kerro ainakaan ylenpalttisesta aivotyöstä, saati sitten realistisesta maailmankuvasta.

Quote from: Parsifal on 05.09.2014, 19:53:32

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 19:38:20
Huumori ohjelalma Pulkkista mukaillen, nyt ollaan asian ytimessä! Kiitellyssä dokkarissa Talouden madonluvuissa asiantuntiat kertoivat, ettei koulutusjärjestelmä ei opeta kanssaa kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Uskon että tämä johtuu juuri tästä mistä tämä opettaja puhuu opetellaan pänttäämään ulkoa asioita eikä opetellä ajattelemaan omilla aivoilla.

Kun kerran lähdetään kyseenalaistamaan, niin on syytä kyseenalaistaa myös Korhosen oman ajattelun taso ja laatu. Kaikkien rakenteiden paskaksi pistäminen marxilaisella kiihkolla ei yleensä kerro ainakaan ylenpalttisesta aivotyöstä, saati sitten realistisesta maailmankuvasta.

Noh kun kyseenalaistappas? Mikäs Korhosen mallissa mättää?

Quote from: Kasvokeskeinen on 05.09.2014, 19:09:37

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 18:55:23
Ihan hyvä avaushan tuo oli, peruskoulussa ja lukiossa ongelma nimenomaan on se että siellä opetellaan "ulkoa" vaan kaikkea turhaa mitä juuri kukaan ei sisäistä sen syvällisemmin.

Joten paras ratkaisu on ettei opetella sitten enää mitään? Kuhan ny chillaillaa vaan.

Quote from: Bwana on 05.09.2014, 19:09:16
Eikös tästä pedakoomikko-kolleegasta jo yksi ketju ollut? Ainakin muistan suurin piirtein saman näköisen akan jo haukkuneeni.

Voi tietty ollakin, itse en nimihaulla löytänyt. Modet varmaan yhdistää, jos näin. Nykyään on tosin niin tolkuttomasti näitä yli-ikäisiä pikkumyitä, jotka polkee jalkaa ja panee tuulemaan, että voi olla joku toinenkin. :P

Ei chillailla vaan opetellaan käyttämään omia aivoja. "Korhosen mukaan lapsille ei merkitse mitään se, että Ruotsin alaikäistä kuningasta Maunu Eerikinpoikaa holhonnut hallitus solmi Novgorodin tasavallan kanssa Pähkinäsaaren rauhan 12. elokuuta 1323" Lapsia ei siis kiinnosta ulkoa opetella vuosilukuja, mutta kiinnostaako? Itsekkin luen vapaa-ajallani jonkin verran historia. En oikein ymmärrä mitä järkeä päntätä ulkoa päähän jotain vuosi ukuja. Eikö paljon tärkeämpää ja mielenkiintoisempaa tietää, miten Hitler sai aivopestyä Saksalaiset Juutalaisvainoihin, tai vaikka pohtia niitä syitä joiden takia Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan.
Toinen hyvä esimerkki järjettömästä ulkoa opettelusta on uskonnon opetus, miksi pikku kullanupuille opetetaan totena tuhansia vuosia vanhoja taruja!, jos kerran koulun tehtävänä on sivistää ihmistä, niin miksei siellä opeta suhtautumaan kriittisesti näihin taruihin?

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 20:00:08

Quote from: Parsifal on 05.09.2014, 19:53:32

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 19:38:20
Huumori ohjelalma Pulkkista mukaillen, nyt ollaan asian ytimessä! Kiitellyssä dokkarissa Talouden madonluvuissa asiantuntiat kertoivat, ettei koulutusjärjestelmä ei opeta kanssaa kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Uskon että tämä johtuu juuri tästä mistä tämä opettaja puhuu opetellaan pänttäämään ulkoa asioita eikä opetellä ajattelemaan omilla aivoilla.

Kun kerran lähdetään kyseenalaistamaan, niin on syytä kyseenalaistaa myös Korhosen oman ajattelun taso ja laatu. Kaikkien rakenteiden paskaksi pistäminen marxilaisella kiihkolla ei yleensä kerro ainakaan ylenpalttisesta aivotyöstä, saati sitten realistisesta maailmankuvasta.

Noh kun kyseenalaistappas? Mikäs Korhosen mallissa mättää?

Korhosen perustelut ovat typeriä ja lapsellisia ja kertovat enemmän henkisestä laiskuudesta kuin todellisesta uudistamistarpeesta.

QuoteSama juttu koskee vaikka historiaa. Korhosen mukaan alakoululaisten historiankirjat eivät juuri eroa lukiolaisten kirjoista.

"Se on aivan liian vaikeaa tekstiä. Ei mun oppilaat tajunneet, että Kreikka nyt ja antiikin Kreikka ovat eri asioita. He luulevat, että siellä kävellään yhä toogat päällä."

Liian vaikeaa? No, ehkä se pitää paikkansa Korhosen oppilaiden kohdalla. Korhonen on mitä ilmeisimmin epäonnistunut tehtävässään täydellisesti, jos hän ei ole onnistunut selittämään oppilailleen edes antiikin ja nykyajan eroa.

Ratkaisu: hävitetään opetussuunnitelmasta kaikki, mitä tantta ei osaa selittää kunnolla.

Quote from: Parsifal on 05.09.2014, 20:07:26

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 20:00:08

Quote from: Parsifal on 05.09.2014, 19:53:32

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 19:38:20
Huumori ohjelalma Pulkkista mukaillen, nyt ollaan asian ytimessä! Kiitellyssä dokkarissa Talouden madonluvuissa asiantuntiat kertoivat, ettei koulutusjärjestelmä ei opeta kanssaa kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Uskon että tämä johtuu juuri tästä mistä tämä opettaja puhuu opetellaan pänttäämään ulkoa asioita eikä opetellä ajattelemaan omilla aivoilla.

Kun kerran lähdetään kyseenalaistamaan, niin on syytä kyseenalaistaa myös Korhosen oman ajattelun taso ja laatu. Kaikkien rakenteiden paskaksi pistäminen marxilaisella kiihkolla ei yleensä kerro ainakaan ylenpalttisesta aivotyöstä, saati sitten realistisesta maailmankuvasta.

Noh kun kyseenalaistappas? Mikäs Korhosen mallissa mättää?

Korhosen perustelut ovat typeriä ja lapsellisia ja kertovat enemmän henkisestä laiskuudesta kuin todellisesta uudistamistarpeesta.

QuoteSama juttu koskee vaikka historiaa. Korhosen mukaan alakoululaisten historiankirjat eivät juuri eroa lukiolaisten kirjoista.

"Se on aivan liian vaikeaa tekstiä. Ei mun oppilaat tajunneet, että Kreikka nyt ja antiikin Kreikka ovat eri asioita. He luulevat, että siellä kävellään yhä toogat päällä."

Liian vaikeaa? No, ehkä se pitää paikkansa Korhosen oppilaiden kohdalla. Korhonen on mitä ilmeisimmin epäonnistunut tehtävässään täydellisesti, jos hän ei ole onnistunut selittämään oppilailleen edes antiikin ja nykyajan eroa.

Ratkaisu: hävitetään opetussuunnitelmasta kaikki, mitä tantta ei osaa selittää kunnolla.

Höpöhöpö tottaikai on opetus suunnitelmassa kannattaa ottaa huomioon mikä kiinnostaa minkäkin ikäisiä lapsia ja nuoria ja mitä on hyvä tietää minkäkin ikäisenä. Tiedät itsekin että jos on kiinnostunut jostain asiasta, niin silloin oppimistuloksetkin ovat parempia.

Jos ajatellaan esim. historian opetusta peruskoulussa niin järkevintä nimenomaan olisi paikallishistorian ym. opetus, käydään katsomassa niitä jotain raunioita lähimetsässä... on ihan turha alkaa heille käymään läpi maailmahistoriaa nykyisellä tavalla, ei niitä kuitenkaan kiinnosta eikä ne muista siitä mitään kun koe on tehty. Lukio ja korkeakoulu on sitten oma lukunsa.

Tärkeintä on että suomalaiset nyt tietäisi vähän omasta historiastaan ja juuristaan, nykyisin ollaan kaikki niin maailmankansalaisia että koko "suomalaisuus" tuntuu olevan katoamassa.

Sama juttu biologian ja maantiedon kanssa, sensijaan että kirjasta päntätään jotain perusfaktoja niin mentäisiin mieluummin sinne luontoon ihan viikottain tutustumaan siihen luontoon paikan päällä.

Jos tulokset ovat huonoja tällä systeemillä, miksei kannattaisi edes koittaa jotain toista systeemiä?, miksi joidenkin uusien ideoiden esittäjä heti lytätään täysin.
Tää on vähän sama kuin tämän suoran demokratian kanssa, jos poliitiikankin tutkiat ovat todenneet ettei edustuksellinen demokratia toimi, miksei voi koittaa jotain  toista systeemiä?

Näintä molempia asioita voisi verrata siihen, että lätkäjengi ottaa turpaansa tietyllä joillain taktiikalla, silloin varmaan kannattaa vaihtaa taktiikkaa, eikö? jos hakkaa päätään seinään vain samalla taktiikalla sitä kutsutaan tyhmyydeksi.

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 20:05:52
Toinen hyvä esimerkki järjettömästä ulkoa opettelusta on uskonnon opetus, miksi pikku kullanupuille opetetaan totena tuhansia vuosia vanhoja taruja!, jos kerran koulun tehtävänä on sivistää ihmistä, niin miksei siellä opeta suhtautumaan kriittisesti näihin taruihin?

O

QuoteUskonnot ovat yksi merkittävimmistä ihmisten maailmankuvaa ja arvoja muovaavista tekijöistä. Maailma on yhä huomattavasti uskonnollisempi kuin maallistuneesta pohjoismaisesta viitekehyksestä käsin näyttää. Globalisaation ja monikulttuuristumisen myötä uskontojen lukutaidosta on tullut tärkeä osa 2000-luvun selviytymistaitoja.

Koulun uskonnonopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille katsomuksellinen yleissivistys perehtymällä monipuolisesti omaan kulttuuriperintöön sekä muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Tavoitteena on myös kehittää eettisesti vastuullista elämänasennetta ja haastaa toimimaan sen mukaisesti.

Koulun uskonnonopetus on yhteiskunnan tarpeista lähtevää tunnustuksetonta tiedollista opetusta. Se eroaa selkeästi kirkon uskontokasvatuksesta niin tavoitteiltaan kuin sisällöiltään. Uskonto ei koostu vain yliluonnollista koskevista uskomuksista, vaan vaikuttaa voimakkaasti ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Uskonnonopetuksen keskeinen tavoite on auttaa oppilasta näkemään näitä vaikutuksia ja antaa näin avaimia erilaisten kulttuurien ja yhteiskuntien ymmärtämiseen.

http://www.suol.fi/index.php/uskonnonopetus-suomessa/ajankohtaisia-kannanottoja/283-suol-ryn-kannanotto-uskontojen-tuntemus-nykypaeivaen-kansalaistaito

Nämä jutut joihin viitattiin legendoina, vaikuttavat ilman muuta nykyäänkin kaikkialla. Jos ette usko, lukekaa Isis-ketjua, Asraketjua tms.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:18:34
Jos ajatellaan esim. historian opetusta peruskoulussa niin järkevintä nimenomaan olisi paikallishistorian ym. opetus, käydään katsomassa niitä jotain raunioita lähimetsässä... on ihan turha alkaa heille käymään läpi maailmahistoriaa nykyisellä tavalla, ei niitä kuitenkaan kiinnosta eikä ne muista siitä mitään kun koe on tehty. Lukio ja korkeakoulu on sitten oma lukunsa.

Tärkeintä on että suomalaiset nyt tietäisi vähän omasta historiastaan ja juuristaan, nykyisin ollaan kaikki niin maailmankansalaisia että koko "suomalaisuus" tuntuu olevan katoamassa.

Sama juttu biologian ja maantiedon kanssa, sensijaan että kirjasta päntätään jotain perusfaktoja niin mentäisiin mieluummin sinne luontoon ihan viikottain tutustumaan siihen luontoon paikan päällä.

Minä ainakin muistan olleeni ala-asteella kiinnostunut historiasta, matikasta, maantiedosta ja uskonnosta. Kaikki eivät varmaankaan ole, mutta minkäs sille mahtaa. Ei koulua pitäisi kehittää niiden kaikkein välinpitämättömimpien oppilaiden ehdoilla. Tämän opettajankin ongelma tuntuisi olevan, että häntä eivät opettamansa asiat kiinnosta. Hän haluaisi vain hengailla päivät pitkät ihanien kullannuppujensa kanssa. Ihan kiva, mutta lasten tulevaisuuden kannalta täysi katastrofi.

EDIT: Ja tuohon ulkoa opetteleminen vs. kyseenalaistaminen teemaan, on varmaan totta, että koulussa pitäisi opettaa enemmän itsenäistä ajattelua. Mutta ei ala-asteella useimmilla ole vielä kunnolla kapasiteettia siihen. Ala-asteella pitäisi opettaa perusta (luku- kirjoitus- ja laskutaito jne.), jonka pohjalta voi sitten myöhemmin kehittää omaa ajatteluaan. Ja perus luku- kirjoitus- ja laskutaitojen opettelu nyt vain on ulkoa pänttäämistä, ei siitä mihinkään pääse.

Quote from: Abdul Reis on 05.09.2014, 20:34:34

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:18:34
Jos ajatellaan esim. historian opetusta peruskoulussa niin järkevintä nimenomaan olisi paikallishistorian ym. opetus, käydään katsomassa niitä jotain raunioita lähimetsässä... on ihan turha alkaa heille käymään läpi maailmahistoriaa nykyisellä tavalla, ei niitä kuitenkaan kiinnosta eikä ne muista siitä mitään kun koe on tehty. Lukio ja korkeakoulu on sitten oma lukunsa.

Tärkeintä on että suomalaiset nyt tietäisi vähän omasta historiastaan ja juuristaan, nykyisin ollaan kaikki niin maailmankansalaisia että koko "suomalaisuus" tuntuu olevan katoamassa.

Sama juttu biologian ja maantiedon kanssa, sensijaan että kirjasta päntätään jotain perusfaktoja niin mentäisiin mieluummin sinne luontoon ihan viikottain tutustumaan siihen luontoon paikan päällä.

Minä ainakin muistan olleeni ala-asteella kiinnostunut historiasta, matikasta, maantiedosta ja uskonnosta. Kaikki eivät varmaankaan ole, mutta minkäs sille mahtaa. Ei koulua pitäisi kehittää niiden kaikkein välinpitämättömimpien oppilaiden ehdoilla. Tämän opettajankin ongelma tuntuisi olevan, että häntä eivät opettamansa asiat kiinnosta. Hän haluaisi vain hengailla päivät pitkät ihanien kullannuppujensa kanssa. Ihan kiva, mutta lasten tulevaisuuden kannalta täysi katastrofi.

Älä jauha paskaa, suurin osa mitä peruskouluissa opetetaan on lähes yhtä tyhjän kanssa suurimmalle osalle, niitä paljoa tarvita sitten niissä ammatteissa mihin suurin osa valmistuu, eikä kukaan muista niistä "puuduttavista" tunneista muutenkaan, vai meneppä kysymään random kadunkulkijoilta jotain peruskoulun historian kirjasta vaikkapa tuosta pähkinäsaaren rauhasta.

Sitäpaitsi käytännön kautta oppii paljon tehokkaammin, esim. jos luonnossa vaikka ollaan tunnistamassa kasvilajeja - niin sitä kautta oppii paljon paremmalla tavalla kuin jostain kirjasta vaan lukisi. Sama juttu historian kanssa - mitä helv sillä on väliä miten jotkut amerikan intiaanit eli 1000v sitten, olennaista on että suomilapsille opetetaan Suomen historiasta ja mieluiten käytännön esimerkein esim. tutustumalla paikallisiin raunioihin ja museoihin. Suomalaista identiteettiä pitää vahvistaa!

Olin ala- ja yläasteella yhteensä yhdeksän vuotta.

Mitä opin sinä aikana lukutaidon lisäksi?

Opin kaksi ( 2 ) asiaa. Ensimmäinen niistä on, että Intia itsenäistyi vuonna 1947 ja toinen niistä on, että englannin kielessä imperfektin 'did' jälkeen tulee subjekti, jonka jälkeen tulee verbin perusmuoto.

Kaiken muun, painotan, kaiken muun olen sen jälkeen itse opiskellut omin päin lukemalla kirjoja.

Ja tämä on tosi.

Entäpä, jos koulu olisi sallinut oppilaan itsensä laajemmin valita, mitä opiskelee? Minä olisin ainakin ottanut latinan, psykologian ja filosofian sekä kvanttifysiikan perusteet. Mutta tätä mahdollisuutta ei ollut. Sen sijaan opiskelimme Ruotsin järviä ja oravien pariutumisaikoja.

Sääli.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:46:15

Quote from: Abdul Reis on 05.09.2014, 20:34:34

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:18:34
Jos ajatellaan esim. historian opetusta peruskoulussa niin järkevintä nimenomaan olisi paikallishistorian ym. opetus, käydään katsomassa niitä jotain raunioita lähimetsässä... on ihan turha alkaa heille käymään läpi maailmahistoriaa nykyisellä tavalla, ei niitä kuitenkaan kiinnosta eikä ne muista siitä mitään kun koe on tehty. Lukio ja korkeakoulu on sitten oma lukunsa.

Tärkeintä on että suomalaiset nyt tietäisi vähän omasta historiastaan ja juuristaan, nykyisin ollaan kaikki niin maailmankansalaisia että koko "suomalaisuus" tuntuu olevan katoamassa.

Sama juttu biologian ja maantiedon kanssa, sensijaan että kirjasta päntätään jotain perusfaktoja niin mentäisiin mieluummin sinne luontoon ihan viikottain tutustumaan siihen luontoon paikan päällä.

Minä ainakin muistan olleeni ala-asteella kiinnostunut historiasta, matikasta, maantiedosta ja uskonnosta. Kaikki eivät varmaankaan ole, mutta minkäs sille mahtaa. Ei koulua pitäisi kehittää niiden kaikkein välinpitämättömimpien oppilaiden ehdoilla. Tämän opettajankin ongelma tuntuisi olevan, että häntä eivät opettamansa asiat kiinnosta. Hän haluaisi vain hengailla päivät pitkät ihanien kullannuppujensa kanssa. Ihan kiva, mutta lasten tulevaisuuden kannalta täysi katastrofi.

Älä jauha paskaa, suurin osa mitä peruskouluissa opetetaan on lähes yhtä tyhjän kanssa suurimmalle osalle, niitä paljoa tarvita sitten niissä ammatteissa mihin suurin osa valmistuu, eikä kukaan muista niistä "puuduttavista" tunneista muutenkaan, vai meneppä kysymään random kadunkulkijoilta jotain peruskoulun historian kirjasta vaikkapa tuosta pähkinäsaaren rauhasta.

Sitäpaitsi käytännön kautta oppii paljon tehokkaammin, esim. jos luonnossa vaikka ollaan tunnistamassa kasvilajeja - niin sitä kautta oppii paljon paremmalla tavalla kuin jostain kirjasta vaan lukisi. Sama juttu historian kanssa - mitä helv sillä on väliä miten jotkut amerikan intiaanit eli 1000v sitten, olennaista on että suomilapsille opetetaan Suomen historiasta ja mieluiten käytännön esimerkein esim. tutustumalla paikallisiin raunioihin ja museoihin. Suomalaista identiteettiä pitää vahvistaa!

Niin ja minkähän takia suurin osa ei ole enää koulun jälkeen juurikaan kiinosta nää historiat ja maantieteet ja muut. Aivan varmasti yksi tekiä on tää, että niitä opetetaan niin puuduttavasti. En ole varmasti mielipiteineni yksin, jos väitän että historia on paljon mielenkiintoisempaa, jos sitä ei opiskella pänttäämällä jotain vuosilukuja ulkoa, vaan pohtimalla syitä miten Suomi vaikka joutui mukaan viime sotiin ja tämä myös kehittäisi itsenäistä ajattelua ulkoa pänttäämisen sijaan.

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 21:02:16

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:46:15

Quote from: Abdul Reis on 05.09.2014, 20:34:34

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:18:34
Jos ajatellaan esim. historian opetusta peruskoulussa niin järkevintä nimenomaan olisi paikallishistorian ym. opetus, käydään katsomassa niitä jotain raunioita lähimetsässä... on ihan turha alkaa heille käymään läpi maailmahistoriaa nykyisellä tavalla, ei niitä kuitenkaan kiinnosta eikä ne muista siitä mitään kun koe on tehty. Lukio ja korkeakoulu on sitten oma lukunsa.

Tärkeintä on että suomalaiset nyt tietäisi vähän omasta historiastaan ja juuristaan, nykyisin ollaan kaikki niin maailmankansalaisia että koko "suomalaisuus" tuntuu olevan katoamassa.

Sama juttu biologian ja maantiedon kanssa, sensijaan että kirjasta päntätään jotain perusfaktoja niin mentäisiin mieluummin sinne luontoon ihan viikottain tutustumaan siihen luontoon paikan päällä.

Minä ainakin muistan olleeni ala-asteella kiinnostunut historiasta, matikasta, maantiedosta ja uskonnosta. Kaikki eivät varmaankaan ole, mutta minkäs sille mahtaa. Ei koulua pitäisi kehittää niiden kaikkein välinpitämättömimpien oppilaiden ehdoilla. Tämän opettajankin ongelma tuntuisi olevan, että häntä eivät opettamansa asiat kiinnosta. Hän haluaisi vain hengailla päivät pitkät ihanien kullannuppujensa kanssa. Ihan kiva, mutta lasten tulevaisuuden kannalta täysi katastrofi.

Älä jauha paskaa, suurin osa mitä peruskouluissa opetetaan on lähes yhtä tyhjän kanssa suurimmalle osalle, niitä paljoa tarvita sitten niissä ammatteissa mihin suurin osa valmistuu, eikä kukaan muista niistä "puuduttavista" tunneista muutenkaan, vai meneppä kysymään random kadunkulkijoilta jotain peruskoulun historian kirjasta vaikkapa tuosta pähkinäsaaren rauhasta.

Sitäpaitsi käytännön kautta oppii paljon tehokkaammin, esim. jos luonnossa vaikka ollaan tunnistamassa kasvilajeja - niin sitä kautta oppii paljon paremmalla tavalla kuin jostain kirjasta vaan lukisi. Sama juttu historian kanssa - mitä helv sillä on väliä miten jotkut amerikan intiaanit eli 1000v sitten, olennaista on että suomilapsille opetetaan Suomen historiasta ja mieluiten käytännön esimerkein esim. tutustumalla paikallisiin raunioihin ja museoihin. Suomalaista identiteettiä pitää vahvistaa!

Niin ja minkähän takia suurin osa ei ole enää koulun jälkeen juurikaan kiinosta nää historiat ja maantieteet ja muut. Aivan varmasti yksi tekiä on tää, että niitä opetetaan niin puuduttavasti. En ole varmasti mielipiteineni yksin, jos väitän että historia on paljon mielenkiintoisempaa, jos sitä ei opiskella pänttäämällä jotain vuosilukuja ulkoa, vaan pohtimalla syitä miten Suomi vaikka joutui mukaan viime sotiin ja tämä myös kehittäisi itsenäistä ajattelua ulkoa pänttäämisen sijaan.

Ehkä itsenäisiä ajattelijoita ei haluta.

QuoteEntäpä, jos koulu olisi sallinut oppilaan itsensä laajemmin valita, mitä opiskelee? Minä olisin ainakin ottanut latinan, psykologian ja filosofian sekä kvanttifysiikan perusteet. Mutta tätä mahdollisuutta ei ollut. Sen sijaan opiskelimme Ruotsin järviä ja oravien pariutumisaikoja.

Sääli.

Koko nykyinen valtion tarjoama peruskoulu on sen verran turha ja mokutuksen myötä taso laskee vuosi toisensa perään että itse kyllä harkitsen hyvin vahvasti kotikoulutusta jos lapsia saan tulevaisuudessa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,94499.msg1652270.html#msg1652270

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:46:15

Quote from: Abdul Reis on 05.09.2014, 20:34:34

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:18:34
Jos ajatellaan esim. historian opetusta peruskoulussa niin järkevintä nimenomaan olisi paikallishistorian ym. opetus, käydään katsomassa niitä jotain raunioita lähimetsässä... on ihan turha alkaa heille käymään läpi maailmahistoriaa nykyisellä tavalla, ei niitä kuitenkaan kiinnosta eikä ne muista siitä mitään kun koe on tehty. Lukio ja korkeakoulu on sitten oma lukunsa.

Tärkeintä on että suomalaiset nyt tietäisi vähän omasta historiastaan ja juuristaan, nykyisin ollaan kaikki niin maailmankansalaisia että koko "suomalaisuus" tuntuu olevan katoamassa.

Sama juttu biologian ja maantiedon kanssa, sensijaan että kirjasta päntätään jotain perusfaktoja niin mentäisiin mieluummin sinne luontoon ihan viikottain tutustumaan siihen luontoon paikan päällä.

Minä ainakin muistan olleeni ala-asteella kiinnostunut historiasta, matikasta, maantiedosta ja uskonnosta. Kaikki eivät varmaankaan ole, mutta minkäs sille mahtaa. Ei koulua pitäisi kehittää niiden kaikkein välinpitämättömimpien oppilaiden ehdoilla. Tämän opettajankin ongelma tuntuisi olevan, että häntä eivät opettamansa asiat kiinnosta. Hän haluaisi vain hengailla päivät pitkät ihanien kullannuppujensa kanssa. Ihan kiva, mutta lasten tulevaisuuden kannalta täysi katastrofi.

Älä jauha paskaa, suurin osa mitä peruskouluissa opetetaan on lähes yhtä tyhjän kanssa suurimmalle osalle, niitä paljoa tarvita sitten niissä ammatteissa mihin suurin osa valmistuu, eikä kukaan muista niistä "puuduttavista" tunneista muutenkaan, vai meneppä kysymään random kadunkulkijoilta jotain peruskoulun historian kirjasta vaikkapa tuosta pähkinäsaaren rauhasta.

Sitäpaitsi käytännön kautta oppii paljon tehokkaammin, esim. jos luonnossa vaikka ollaan tunnistamassa kasvilajeja - niin sitä kautta oppii paljon paremmalla tavalla kuin jostain kirjasta vaan lukisi. Sama juttu historian kanssa - mitä helv sillä on väliä miten jotkut amerikan intiaanit eli 1000v sitten, olennaista on että suomilapsille opetetaan Suomen historiasta ja mieluiten käytännön esimerkein esim. tutustumalla paikallisiin raunioihin ja museoihin. Suomalaista identiteettiä pitää vahvistaa!

Pähkinäsaaren rauhan - ymv. historian tapahtumien tankkaamista kutsutaan sivistykseksi. Vaikkei kaikki vuosiluvut päähän jääkään niin historian opettelu antaa mielikuvan siitä miten maailma lepää, miten yhteiskunnat ja kulttuurit ovat syntyneet ja miten on päädytty siihen missä nyt ollaan. Sodat ja niiden opiskelu on äärimmäisen tärkeää jo siksikin että oppii arvostamaan rauhaa ja ymmärtää ettei "rauhan aika" ole mikään itsestänselvyys. Lapset omaksuu yllättävän paljon asioita tiedostamatta ja suuri osa menee alitajuntaan, josta sitten maailmankuvaa rakennellaan.

Vaihtoehtoisesti onhan noita luonnonkansoja jotka ovat sivuuttaneet jonninjoutavan tankkailun ja keskittyneet pelkkään käytäntöön. Sen systeemin tuloksia voi ihastella mm. lähi-Idässä ja Afrikassa.

Itse kanssa epäilen ettei itsenäisiä ajattelioita haluta. Ajatellaampa vaikka uskovaisia. Oikein tiukkapipoiset uskonothan perustuvat perustuvat siihen, että uskotaan kaikki mitä saarnamies tai pappi sanoo. Olen huomannut että nämä uskovaiset uskovat helposti myös muihin auktoriteetteihin tavallaan automaattisesti, jos usko johonkin auktoriteettin alkaa horjua yhdessä asiassa, se alkaa helposti horjumaan myös muissa asioissa. Mielestäni koulutusjärjestelmä pitää yllä tätä auktoriteettiuskoa..

http://nyt.fi/a1305870531097

QuoteOpettaja Maarit Korhonen heitti pulpetit ulos luokasta. Seuraavaksi hän haluaa räjäyttää opetussuunnitelman. Piharatamot ovat 8-vuotiaille hepreaa, Korhonen sanoo. ...

Juuri alkaneen lukuvuodenkin aikana Korhosen hermot ovat menneet monta kertaa, kun hän on käynyt läpi Opetushallituksen määrittelemiä oppisisältöjä.
Kolmasluokkalaisten ympäristöopin kirjan ensimmäinen kappale käsitteli kaunista pihaa ja piharatamoita.

"Ketä 8-vuotiasta ne kiinnostavat? Kolmas luokka alkaa aina piharatamolla. Mä heitän tämän kirjan kyllä pois."

Ensinnäkään Opetushallituksen opetussuunnitelma ei sanele, että pitää opettaa kirjasta jankaamaalla. Oppikirjan käyttäminen kylläkin harjaannuttaa (jos opettaja tai oppilas on taitava) lukemaan erilaisia tekstejä. Opettaja Korhonen itse on kaamean jäykistynyt humanistisen puolen kirjannyhräämisrituaaleihin, jos ei ole koskaan mennyt oppilaittensa kanssa pihalle maistamaan ratamonlehtiä (syötäviä: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/luonnonyrtit/piharatamo/) tai kokeilemaan käytännössä, jos ratamosiemenet voivat levitä ihmisen varpaanväleissä ( http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piharatamo). 

Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 20:46:15
Älä jauha paskaa, suurin osa mitä peruskouluissa opetetaan on lähes yhtä tyhjän kanssa suurimmalle osalle, niitä paljoa tarvita sitten niissä ammatteissa mihin suurin osa valmistuu, eikä kukaan muista niistä "puuduttavista" tunneista muutenkaan, vai meneppä kysymään random kadunkulkijoilta jotain peruskoulun historian kirjasta vaikkapa tuosta pähkinäsaaren rauhasta.

Sitäpaitsi käytännön kautta oppii paljon tehokkaammin, esim. jos luonnossa vaikka ollaan tunnistamassa kasvilajeja - niin sitä kautta oppii paljon paremmalla tavalla kuin jostain kirjasta vaan lukisi. Sama juttu historian kanssa - mitä helv sillä on väliä miten jotkut amerikan intiaanit eli 1000v sitten, olennaista on että suomilapsille opetetaan Suomen historiasta ja mieluiten käytännön esimerkein esim. tutustumalla paikallisiin raunioihin ja museoihin.

Ei koulua käydä pelkkien ammattien takia, vaan myös yhteiskunnan ja yleensä elämän ymmärtämisen takia. Eikä kaikkia yksityiskohtia ala-asteen ajoilta tietenkään voi muistaa, mutta tärkeää on, että lapsi oppii lukemaan ja oppimaan asioita myös kirjoista.

Samaa mieltä siitä, että käytännön opetuskin on tärkeää. Kaikkialla ei vain satu olemaan paikallisia raunioita, ja vaikka olisikin, niin ei niillä käymiseen voi perustaa opetussuunnitelmaa. Kyllä me ainakin kävimme koulun kanssa lähimetsässä tutustumassa kasveihin (ja hyvä niin), mutta ei siellä sen enempää ollut syytä rampata. Ei koulu ole mitään leikkiä.

QuoteSuomalaista identiteettiä pitää vahvistaa!

Joo. Mielestäni kielen ja historian opetus ovat juurikin oleellisia asioita tässä. Niinkuin aiemmin jo sanoin, niin kielen opettelu aluksi nyt vain on pänttäämistä. Ei sitä metsässä raunioiden äärellä opi.

EDIT:

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 21:07:17

QuoteEntäpä, jos koulu olisi sallinut oppilaan itsensä laajemmin valita, mitä opiskelee? Minä olisin ainakin ottanut latinan, psykologian ja filosofian sekä kvanttifysiikan perusteet. Mutta tätä mahdollisuutta ei ollut. Sen sijaan opiskelimme Ruotsin järviä ja oravien pariutumisaikoja.

Sääli.

Koko nykyinen valtion tarjoama peruskoulu on sen verran turha ja mokutuksen myötä taso laskee vuosi toisensa perään että itse kyllä harkitsen hyvin vahvasti kotikoulutusta jos lapsia saan tulevaisuudessa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,94499.msg1652270.html#msg1652270

Tässä puhutaan nyt käsittääkseni ala-asteen opetuksesta. Et oikeasti voi vakavalla naamalla ehdottaa latinan, psykologian ja filosofian sekä kvanttifysiikan opetusta ala-asteella.

Suomalainen koulujärjestelmä on tuottanut maailman mittakaavassa aivan ennätyksellinen koulutustason ja talouskasvun. Suomi nousi sodan jälkeisestä kerjäläisvaltiosta yhdeksi maailman rikkaimmista ja hyvinvoivimmista valtioista niin nopeasti ettei historia vastaavaa tunne. Suomalaisen koulujärjestelmän jäykiltä kuullostavat piirteet, ulkoa opiskeluineen ja tiukkoine sääntöineen, ovat yksi perustavaalaatua oleva syy siihen miksi suomalaiset ovat (ainakin olleet):
- järjestelmällisiä
- kurinalaisia
- rehellisiä

Em. ominaisuudet eivät millään "vapaan kasvatuksen" oppimismetodeilla iskostu.

( se että viime vuodet on sukellettu ja kierre yhä pahenee ei ole koulujärjestelmästä johtuvaa ...)

Quote from: Pikkuvaimo on 05.09.2014, 21:19:47
Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Sehän on vain aivoille hyvää jumppaa. Siitä että uskotaan johonkin vain aivan sokeasti ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Mietitämpä miten paljon pahaa ovat uskonnot maailmassa saaneet aikaan. Syy tähän on, että aikoinaan ja vielä nykyisinkin ihmiset vain sokeasti uskoivat niihin. Hitler ei olisi aikoinaan päässyt valtaan ilman ihmisten sokeaa uskoa. Putin ei voisi touhuilla ihan noi paljoa, jos Venäläiset eivät uskoisi Venäjän median propakandaan. Suomi ei olisi liitynyt EU:n ilman ihmisten liian sinisilmäistä uskoa mediaan. Mieti mitä kaikkea pahaa Afrikassa saadaan aikaan kun ihmiset uskovat sokeasti johonkin(sukupuolielinten silpoaminen)?

Maailma on mielestani menossa parempaan suuntaan, koska ihmiset eivät niin paljoa enää uskoa sokeasti johonkin. Siksi pidän erittäin hyvänä, että usko Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen kyseenalaistaa myös muut auktoriteetit.

Quote from: Finka on 05.09.2014, 21:17:18
http://nyt.fi/a1305870531097

QuoteOpettaja Maarit Korhonen heitti pulpetit ulos luokasta. Seuraavaksi hän haluaa räjäyttää opetussuunnitelman. Piharatamot ovat 8-vuotiaille hepreaa, Korhonen sanoo. ...

Juuri alkaneen lukuvuodenkin aikana Korhosen hermot ovat menneet monta kertaa, kun hän on käynyt läpi Opetushallituksen määrittelemiä oppisisältöjä.
Kolmasluokkalaisten ympäristöopin kirjan ensimmäinen kappale käsitteli kaunista pihaa ja piharatamoita.

"Ketä 8-vuotiasta ne kiinnostavat? Kolmas luokka alkaa aina piharatamolla. Mä heitän tämän kirjan kyllä pois."

Ensinnäkään Opetushallituksen opetussuunnitelma ei sanele, että pitää opettaa kirjasta jankaamaalla. Oppikirjan käyttäminen kylläkin harjaannuttaa (jos opettaja tai oppilas on taitava) lukemaan erilaisia tekstejä. Opettaja Korhonen itse on kaamean jäykistynyt humanistisen puolen kirjannyhräämisrituaaleihin, jos ei ole koskaan mennyt oppilaittensa kanssa pihalle maistamaan ratamonlehtiä (syötäviä: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/luonnonyrtit/piharatamo/) tai kokeilemaan käytännössä, jos ratamosiemenet voivat levitä ihmisen varpaanväleissä ( http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piharatamo).

Juuri näin. OPS tai pulpetit luokassa eivät estä menemästä ulos luokasta.

Joku on opettanut 30 vuotta ja on noin pihalla siitä, miten opetetaan :o

Quote from: pw on 05.09.2014, 21:32:03
Suomalainen koulujärjestelmä on tuottanut maailman mittakaavassa aivan ennätyksellinen koulutustason ja talouskasvun. Suomi nousi sodan jälkeisestä kerjäläisvaltiosta yhdeksi maailman rikkaimmista ja hyvinvoivimmista valtioista niin nopeasti ettei historia vastaavaa tunne. Suomalaisen koulujärjestelmän jäykiltä kuullostavat piirteet, ulkoa opiskeluineen ja tiukkoine sääntöineen, ovat yksi perustavaalaatua oleva syy siihen miksi suomalaiset ovat (ainakin olleet):
- järjestelmällisiä
- kurinalaisia
- rehellisiä

Em. ominaisuudet eivät millään "vapaan kasvatuksen" oppimismetodeilla iskostu.

( se että viime vuodet on sukellettu ja kierre yhä pahenee ei ole koulujärjestelmästä johtuvaa ...)

Miten perustelet, että nuo edellä mainut asiat ovat koulutusjärjestelmän ansiota? Vai meneekä tämä samaan sarjaan kuin se, että jäätelön syönti aiheuttaa hukkumiskuolemia?

voi itku-potku-raivari sentään. Joku Korhonen on mennyt tekemään jotain sellaista mikä muille ei ole tullut edes mieleen. Ei toi Korhonen varmaan ole edes mikään persulainen. Varmaankin joku vasuri se on!. Mitäs sen on väliä viihtyykö oppilaat koulussa ja näkyykö se koulumenestyksessä. Serkkulikan mukaan oppilaat tykkäävät nykyään koulunkäynnistä; erittäin paha juttu sekin!

Parhaat PISA-tulokset saadaan tänään Aasiassa. Shanghai, Singapore, Hong Kong, Taipei, Korea, Japani ...
http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/pisa-2012-results-overview.pdf

Voisin lyödä vaikka pääni pantiksi ettei yhdesäkään noista ole "kannettu pulpetteja pihalle ja lopetettu tankkaaminen koska maailma on muuttunut ...".   Taitaa olla juurikin päinvastoin. Siellä istutaan selät suorassa pulpetissa ja opiskellaan ...

Abdul Reis:

QuoteTässä puhutaan nyt käsittääkseni ala-asteen opetuksesta. Et oikeasti voi vakavalla naamalla ehdottaa latinan, psykologian ja filosofian sekä kvanttifysiikan opetusta ala-asteella.

Sinulla on pointti.

Puhuin itse ehkä huolimattomasti koko pakollisesta koulu-urasta, pahoittelut siitä.

Toisaalta olisin ainakin itse ollut täysin valmis ja halukas latinan opiskeluun jo ala-asteen kolmannelta luokalta saakka - ainakin englanti luonnistui vaivatta ja hyvin tuloksin, latinaa älysin kaivata vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Mutta tässäkin toki täytyy ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot: itse en esimerkiksi matematiikkaa ymmärrä laisinkaan lukuunottamatta sitä, että kaksi kaljaa maksaa enemmän kuin yksi - tai ainakin yleensä.

Mitä tulee psykologiaan ja filosofiaan, niiden alkeismuotoja tulee opettaa läpi opetusohjelman aina alusta saakka akateemista aspektia asteettain lisäten. Uskon, että siitä oppilaan ohella ja kanssa hyötyy koko yhteiskunta.

Kvanttimaailman ilmiöt ovat jo ehkä astetta kauempana alkeistasollakin, mutta uskon, että jo ylä-asteikäinen ihminen halutessaan voi niistä saada irti jotakin varsinkin, kun opetus ei tapahdu niinkään matemaattisesti, vaan filosofisesti ja erilaisia hypoteeseja esiintuoden sen sijaan, että esitellään jokin lukkoonlyöty vaihtoehto. Esimerkiksi erilaisten dimensioiden ja kausaliteetin implikaatioiden kautta ihmisen ajattelu voi kehittyä hyvinkin.

Quote from: pw on 05.09.2014, 21:47:33
Parhaat PISA-tulokset saadaan tänään Aasiassa. Shanghai, Singapore, Hong Kong, Taipei, Korea, Japani ...
http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/pisa-2012-results-overview.pdf

Voisin lyödä vaikka pääni pantiksi ettei yhdesäkään noista ole "kannettu pulpetteja pihalle ja lopetettu tankkaaminen koska maailma on muuttunut ...".   Taitaa olla juurikin päinvastoin. Siellä istutaan selät suorassa pulpetissa ja opiskellaan ...

Olisi erittäin mielenkiintoista tietää miten noi korkeat PISA tulokset korreloituvat käytännössä? Mistäs kuulin, ettei Kiina ole pitkään aikaan kehittänyt mitään omaa kopioinut vain länsimaiden tuotteita.

Quote from: Igor on 05.09.2014, 19:05:42
Onkohan tuo osa turkua miten kulturellista aluetta

Runosmäessä on paljon mamuja kyllä. Tosin oliks nyt Varissuo turussa pahiten mamuttunut?

Quote from: Sour-One on 05.09.2014, 21:45:21
voi itku-potku-raivari sentään. Joku Korhonen on mennyt tekemään jotain sellaista mikä muille ei ole tullut edes mieleen. Ei toi Korhonen varmaan ole edes mikään persulainen. Varmaankin joku vasuri se on!. Mitäs sen on väliä viihtyykö oppilaat koulussa ja näkyykö se koulumenestyksessä. Serkkulikan mukaan oppilaat tykkäävät nykyään koulunkäynnistä; erittäin paha juttu sekin!

Maailma muuttuu ja koululaitoskin muuttuu, vaan ihminen ei muutu.

Vasta luin, että uusimpien tutkimusten (!) mukaan ihmisaivot eivät pysty laittamaan luettua kronologiseen järjestykseen, mikäli ihminen lukee tekstiä jostain muusta kuin vanhanaikaisesta paperikirjasta.
Tekstiä, jossa on ajallinen juoni, laitteelta lukiessa ei luetun aikajärjestys jää muistiin. Lue siinä sitten esim. historiaa tabletilta. No, saadaanpa näin toki koulutettua tyhmää helposti ohjailtavaa tykinruokaa.

Minulle ei tuottanut missään vaiheessa kouluaikoina vaikeuksia yhtään mikään oppiaine. Viihdyin koulussa, vaikka opettaja ei ollutkaan sirkuspelle eivätkä oppilaat marakatteja. Jos en viihtynyt, lintsasin.
Ennen oli appareille apukoulut, nyt niiden takia pitää kantaa pulpetit pihalle.

Quote from: Emo on 05.09.2014, 21:56:47

Quote from: Sour-One on 05.09.2014, 21:45:21
voi itku-potku-raivari sentään. Joku Korhonen on mennyt tekemään jotain sellaista mikä muille ei ole tullut edes mieleen. Ei toi Korhonen varmaan ole edes mikään persulainen. Varmaankin joku vasuri se on!. Mitäs sen on väliä viihtyykö oppilaat koulussa ja näkyykö se koulumenestyksessä. Serkkulikan mukaan oppilaat tykkäävät nykyään koulunkäynnistä; erittäin paha juttu sekin!

Maailma muuttuu ja koululaitoskin muuttuu, vaan ihminen ei muutu.

Vasta luin, että uusimpien tutkimusten (!) mukaan ihmisaivot eivät pysty laittamaan luettua kronologiseen järjestykseen, mikäli ihminen lukee tekstiä jostain muusta kuin vanhanaikaisesta paperikirjasta.
Tekstiä, jossa on ajallinen juoni, laitteelta lukiessa ei luetun aikajärjestys jää muistiin. Lue siinä sitten esim. historiaa tabletilta. No, saadaanpa näin toki koulutettua tyhmää helposti ohjailtavaa tykinruokaa.

Minulle ei tuottanut missään vaiheessa kouluaikoina vaikeuksia yhtään mikään oppiaine. Viihdyin koulussa, vaikka opettaja ei ollutkaan sirkuspelle eivätkä oppilaat marakatteja. Jos en viihtynyt, lintsasin.
Ennen oli appareille apukoulut, nyt niiden takia pitää kantaa pulpetit pihalle.

Nimenomaan. Voi itku-potku-raivari sentään!

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 21:36:27

Quote from: Pikkuvaimo on 05.09.2014, 21:19:47
Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Sehän on vain aivoille hyvää jumppaa. Siitä että uskotaan johonkin vain aivan sokeasti ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Mietitämpä miten paljon pahaa ovat uskonnot maailmassa saaneet aikaan. Syy tähän on, että aikoinaan ja vielä nykyisinkin ihmiset vain sokeasti uskoivat niihin. Hitler ei olisi aikoinaan päässyt valtaan ilman ihmisten sokeaa uskoa. Putin ei voisi touhuilla ihan noi paljoa, jos Venäläiset eivät uskoisi Venäjän median propakandaan. Suomi ei olisi liitynyt EU:n ilman ihmisten liian sinisilmäistä uskoa mediaan. Mieti mitä kaikkea pahaa Afrikassa saadaan aikaan kun ihmiset uskovat sokeasti johonkin(sukupuolielinten silpoaminen)?

Maailma on mielestani menossa parempaan suuntaan, koska ihmiset eivät niin paljoa enää uskoa sokeasti johonkin. Siksi pidän erittäin hyvänä, että usko Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen kyseenalaistaa myös muut auktoriteetit.

No eipä tämä sekuläärien liberalismikaan "kriittisenä ajattelunaan" oikein vakuuta aina länsimaissa, kyllähän se vähän niin on että suuri osa sen verran idiootteja että on vain parempi jos he seuraa ohjeita ja jättää sen ajattelun muille. Totuus on se että ihmiset jakautuu erilaisiin luonnetyyppilokeroihin ja he jotka ylipäätänsä ovat taipuvaisia tuollaiseen itsenäiseen ajatteluun ovat hyvin pieni vähemmistö, tässä suhteessa nimimerkki mietiskelijä sortuu vähän kansan yliarviointiin.

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 21:52:13

Quote from: pw on 05.09.2014, 21:47:33
Parhaat PISA-tulokset saadaan tänään Aasiassa. Shanghai, Singapore, Hong Kong, Taipei, Korea, Japani ...
http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/pisa-2012-results-overview.pdf

Voisin lyödä vaikka pääni pantiksi ettei yhdesäkään noista ole "kannettu pulpetteja pihalle ja lopetettu tankkaaminen koska maailma on muuttunut ...".   Taitaa olla juurikin päinvastoin. Siellä istutaan selät suorassa pulpetissa ja opiskellaan ...

Olisi erittäin mielenkiintoista tietää miten noi korkeat PISA tulokset korreloituvat käytännössä? Mistäs kuulin, ettei Kiina ole pitkään aikaan kehittänyt mitään omaa kopioinut vain länsimaiden tuotteita.

Siellähän ne PISA-tulokset realisoituu paraikaa huimana talouskasvuna ympäri Aasiaa. Ja kyllä ne nykyään jo kehittää mistä osoituksena useat mammuttimaiset teknologiayhtiöt kuten Huawei, Samsung jne. plus että länsimaiset yhtiöt keskittää samoille alueille omaa tuotekehitystään. Osaaminen generoi uutta osaamista jne.

Aasialaisten koulutustason räjähdysmäinen nousu ja länsimaiden jääminen jalkoihin on tuore ilmiö eikä niiden miljoonien huippukoulutettujen aasialaisnuorien massasta ole vielä murto-osaakaan ulosmitattu. Tulokset nähdään seuraavien 10-20 vuoden kuluessa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 05.09.2014, 21:48:41
Abdul Reis:

QuoteTässä puhutaan nyt käsittääkseni ala-asteen opetuksesta. Et oikeasti voi vakavalla naamalla ehdottaa latinan, psykologian ja filosofian sekä kvanttifysiikan opetusta ala-asteella.

***
Mutta tässäkin toki täytyy ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot: itse en esimerkiksi matematiikkaa ymmärrä laisinkaan lukuunottamatta sitä, että kaksi kaljaa maksaa enemmän kuin yksi - tai ainakin yleensä.
***

Matematiikka on siitä kivaa, että käytännön sovellusten kannalta se on täysin loogista ja omaksuttavaa.

Minulla oli lukioaikoina asenneongelma, ja ehdot matikasta. Viimeiset 20+ vuotta se on ollut päivittäinen työkalu pakissani, ansiotyössä.

Hiukan motivaatiota, ja yksi opettaja, joka näytti, miksi x toiseen derivaatta on 2x. Ei se, joka sanoi että "se muuten on".

Lähti sitten kerä purkautumaan. Helppoa, johdonmukaista ja hauskaa, kun sekaan ripotetaan rihtunen fysiikkaa. Ja käytännön insinöörityössä riittää periaatteessa lukiotason fysiikka, erikoistuminen vaatii sitten vähän enemmän. Mutta sekin on nykyään softaa. Softan käyttäjän vaan täytyy ymmärtää, mitä on tekemässä, millä reunaehdoilla ja ovatko tulokset luotettavia.

Joskus 70-luvulla ihan täysjärkinen, akateeminen ihminen loihe kuulteni lausumaan, nelilaskinten (Elorg Essolaskin) yleistyessä, että "matematiikan opetus voidaan lopettaa".

Hah, ei olisi voinut olla enempää väärässä. Ajamansa auto, jopa 70-luvulla, oli malliesimerkki matematiikan ja fysiikan keinoin ratkaisuista ongelmaan saada läski liikkumaan. Ja ne ongelmat on osattava muodostaa, ei riitä, että näppäilee nelilaskimella tai muistaa ulkoa, että neliöjuuri kaksi on noin 1,41.

Neliöjuuri 2. Yllättävän monessa paikassa. Muunmuassa A-mitoitettujen paperiarkkien sivusuhde, noin arkikäytännön esimerkkiä hakeakseni.

Peruskoulu kaipaa vaatimustason nostoa. Nythän ollaan menty vaan alamäkeä tämä vuosituhat ja edellistäkin.

Erityisesti matematiikka ja äidinkieli ovat erityisen tärkeitä, kun lapsi oppii ajattelemaan, muut kouluaineet ovat helppoja.

Jotenkin tästä tulee mieleeni joukko-opin ilmaantuminen suomalaiseen koululaitokseen. Joukko-oppia kannattivat kaikki "edistykselliset", entinen tapa opiskella matematiikkaa oli niin passé, maailma oli muuttunut ja niin edelleen.

Nyt sitten jostain puun takaa tulee opettajatar, joka haluaa "kyseenalaistaa" koko järjestelmän ja mennä ihqusti fiiliksen mukaan. Todella edistyksellistä.

Nykyinen järjestelmä ei opeta kriittisyyttä oppilaille. Tai siis opettaa, mutta ainoastaan vasemmistolaisessa merkityksessä. Kriittisyyttä sallitaan vain tiettyjä asioita kohtaan ja tietystä näkökulmasta. Kriittisyyden mainitseminen nykyisen opetusjärjestelmän yhteydessä on naurettavaa. Suomalainen koululaitos harvoin myöskään tuottaa aidosti luovia tai itsenäiseen ajatteluun kykeneviä, vaan nämä aidosti luovat ajattelijat kypsyvät lähinnä vapaa-ajan opiskelun vuoksi.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että järjestelmässä on varmasti kehitettävää, mutta onko pakko lähteä tällaiselle idioottimaiselle linjalle.

Quote from: Trendkill on 05.09.2014, 22:26:27
Jotenkin tästä tulee mieleeni joukko-opin ilmaantuminen suomalaiseen koululaitokseen. Joukko-oppia kannattivat kaikki "edistykselliset", entinen tapa opiskella matematiikkaa oli niin passé, maailma oli muuttunut ja niin edelleen.

***

Joukko-oppi oli joku omituinen anomalia 70-luvulla. Ja sinne se ainakin omasta näkökulmastani jäi.

Oli se tietysti hauskaa piirrellä toisiaan leikkaavia ympyröitä, vuoden verran, mutta kovissa sovelluksissa en ole jäänyt tuota kaipaamaan.

Statistiikan menetelmätkin kowassa teknologioassa ovat jotain ihan muuta.

Quote from: MW on 05.09.2014, 22:41:13

Quote from: Trendkill on 05.09.2014, 22:26:27
Jotenkin tästä tulee mieleeni joukko-opin ilmaantuminen suomalaiseen koululaitokseen. Joukko-oppia kannattivat kaikki "edistykselliset", entinen tapa opiskella matematiikkaa oli niin passé, maailma oli muuttunut ja niin edelleen.

***

Joukko-oppi oli joku omituinen anomalia 70-luvulla. Ja sinne se ainakin omasta näkökulmastani jäi.

Oli se tietysti hauskaa piirrellä toisiaan leikkaavia ympyröitä, vuoden verran, mutta kovissa sovelluksissa en ole jäänyt tuota kaipaamaan.

...

Joukko-oppi-han oli mokutusta, sen käsittää nyt noin 40 vuotta myöhemmin.
Kuka käsittää, kuka ei.

Kuuluu joukkoon, ei kuulu joukkoon... neekeri ja muslimi kuuluu joukkoon mutta persunperkele ei kuulu joukkoon. Tässä nykyajan sovellus joukko-opista.
Joukko-oppi valmisti meitä, sen ajan peruskoululapsia, tulevaan suvaitsevaisuuden aikaan. Se on nyt.

Lisäys:

Näin liki vuorokautta myöhemmin muistui mieleeni, että joukko-opissa oli myös käsite UNIONI. Sekin meillä on nyt.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 22:01:55

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 21:36:27

Quote from: Pikkuvaimo on 05.09.2014, 21:19:47
Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Sehän on vain aivoille hyvää jumppaa. Siitä että uskotaan johonkin vain aivan sokeasti ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Mietitämpä miten paljon pahaa ovat uskonnot maailmassa saaneet aikaan. Syy tähän on, että aikoinaan ja vielä nykyisinkin ihmiset vain sokeasti uskoivat niihin. Hitler ei olisi aikoinaan päässyt valtaan ilman ihmisten sokeaa uskoa. Putin ei voisi touhuilla ihan noi paljoa, jos Venäläiset eivät uskoisi Venäjän median propakandaan. Suomi ei olisi liitynyt EU:n ilman ihmisten liian sinisilmäistä uskoa mediaan. Mieti mitä kaikkea pahaa Afrikassa saadaan aikaan kun ihmiset uskovat sokeasti johonkin(sukupuolielinten silpoaminen)?

Maailma on mielestani menossa parempaan suuntaan, koska ihmiset eivät niin paljoa enää uskoa sokeasti johonkin. Siksi pidän erittäin hyvänä, että usko Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen kyseenalaistaa myös muut auktoriteetit.

No eipä tämä sekuläärien liberalismikaan "kriittisenä ajattelunaan" oikein vakuuta aina länsimaissa, kyllähän se vähän niin on että suuri osa sen verran idiootteja että on vain parempi jos he seuraa ohjeita ja jättää sen ajattelun muille. Totuus on se että ihmiset jakautuu erilaisiin luonnetyyppilokeroihin ja he jotka ylipäätänsä ovat taipuvaisia tuollaiseen itsenäiseen ajatteluun ovat hyvin pieni vähemmistö, tässä suhteessa nimimerkki mietiskelijä sortuu vähän kansan yliarviointiin.

En oikein usko tohon. Ainakaan Sveitsissä ei suurin osa kansasta jätä ajatteluaan muille, vaan kansalla on ylin päätäntävalta Sveitsin asioista ja mitkä ovat tulokset? Kun taas edustuksellisen demokratian maissa ajattelu usein jätetään muille ja millaisin tuloksin?. Edustuksellinen demokratiahan on poliitiikan tutkioidenkin mukaan kriisissä.
Hyvin pieni vähemmistö on taipuvainen itsenäiseen ajatteluun, jos ei siihen kannusteta. Esimerkiksi Sveitsissä politiikka kiinnostaa ihmisiä ihan eri tavalla kuin Suomessa, koska siellä ihmiset kokevat, että he voivat vaikuttaa paljon enemmän asioihin. Suomessa taas monet ovat turhautuneita poliitikkoihin.

Oikein tiukka pipoiset uskovaiset eivät harrasta juuri itsenäistä ajattelua ainakaan uskontonsa suhteen ja tutkimusten mukaan ateistit eivät ole juuri uskovaisia älykkäämpiä.

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 22:59:05

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 22:01:55

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 21:36:27

Quote from: Pikkuvaimo on 05.09.2014, 21:19:47
Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Sehän on vain aivoille hyvää jumppaa. Siitä että uskotaan johonkin vain aivan sokeasti ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Mietitämpä miten paljon pahaa ovat uskonnot maailmassa saaneet aikaan. Syy tähän on, että aikoinaan ja vielä nykyisinkin ihmiset vain sokeasti uskoivat niihin. Hitler ei olisi aikoinaan päässyt valtaan ilman ihmisten sokeaa uskoa. Putin ei voisi touhuilla ihan noi paljoa, jos Venäläiset eivät uskoisi Venäjän median propakandaan. Suomi ei olisi liitynyt EU:n ilman ihmisten liian sinisilmäistä uskoa mediaan. Mieti mitä kaikkea pahaa Afrikassa saadaan aikaan kun ihmiset uskovat sokeasti johonkin(sukupuolielinten silpoaminen)?

Maailma on mielestani menossa parempaan suuntaan, koska ihmiset eivät niin paljoa enää uskoa sokeasti johonkin. Siksi pidän erittäin hyvänä, että usko Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen kyseenalaistaa myös muut auktoriteetit.

No eipä tämä sekuläärien liberalismikaan "kriittisenä ajattelunaan" oikein vakuuta aina länsimaissa, kyllähän se vähän niin on että suuri osa sen verran idiootteja että on vain parempi jos he seuraa ohjeita ja jättää sen ajattelun muille. Totuus on se että ihmiset jakautuu erilaisiin luonnetyyppilokeroihin ja he jotka ylipäätänsä ovat taipuvaisia tuollaiseen itsenäiseen ajatteluun ovat hyvin pieni vähemmistö, tässä suhteessa nimimerkki mietiskelijä sortuu vähän kansan yliarviointiin.

En oikein usko tohon. Ainakaan Sveitsissä ei suurin osa kansasta jätä ajatteluaan muille, vaan kansalla on ylin päätäntävalta Sveitsin asioista ja mitkä ovat tulokset? Kun taas edustuksellisen demokratian maissa ajattelu usein jätetään muille ja millaisin tuloksin?. Edustuksellinen demokratiahan on poliitiikan tutkioidenkin mukaan kriisissä.
Hyvin pieni vähemmistö on taipuvainen itsenäiseen ajatteluun, jos ei siihen kannusteta. Esimerkiksi Sveitsissä politiikka kiinnostaa ihmisiä ihan eri tavalla kuin Suomessa, koska siellä ihmiset kokevat, että he voivat vaikuttaa paljon enemmän asioihin. Suomessa taas monet ovat turhautuneita poliitikkoihin.

Oikein tiukka pipoiset uskovaiset eivät harrasta juuri itsenäistä ajattelua ainakaan uskontonsa suhteen ja tutkimusten mukaan ateistit eivät ole juuri uskovaisia älykkäämpiä.

Sveitsi on vain pieni yksittäistapaus, rikkaitten suosima paratiisi, jota ei voi yleistää mihinkään. Jossain Venäjällä vaikka Sveitsin kaltainen suora demokratia saisi aikaan sellaisen kaaoksen että koko maa romahtaisi vuodessa.

Aika muuttuu ja koulun on muututtava mukana. Otetaan esimerkiksi matematiikka: 1900-luvun alussa matematiikan tunneilla opeteltiin yhteenlaskutaulukoita. Nykyään sellaisen opettaminen tuntuisi todella typerältä. Jopa kertolaskutaulukoiden opettaminen on nykyään järjetöntä. Nyt pitäisi opettaa tietokoneiden käyttöä. Jäsen MW vitsaili opettajilla, jotka laskinten tultua olivat ehdottaneet matematiikan opetuksen lopettamista. Ei; ei sitä ollut syytä lopettaa -- mutta mitä jos ei olisi muutettu lainkaan? Opetettaisiin yhä laskutikulla. Olisiko se pop? Ei se muuten olisi. Äläbäwäpämaassa voidaan yhä opettaa matematiikkaa perinteisin menetelmin al-gebran ja helmitaulun avulla. Ei haittaa minua. Mutta Suomessa olisi syytä siirtyä 1900-luvulta 2000-luvulle. Peruskoululaitos on nykyisellään niin mätä, että joutaisi heitettäväksi roskiin kokonaan.

Joten pulpetit mäkeen. Ei kaikkialla ja ministeriön yleissitovalla päätöksellä, vaan siellä täällä ja kokeillen. Steiner-kouluissa on jotain ideaa -- vaikka Steiner olikin Pekka Siitoin opettaja ja 1800-luvun ihminen. Jos ei täyttä Steineriä, niin edes jotain uutta. Suomen koululaitos käyttää nykyään vähiten tietokoneita koko euroopassa! Bulgariassa, Romaniassa ja jokaisessa entisen itäblokin maassakin ollaan menty Suomen ohi. Pisa-testi ei mittaa kuin sanomalehtien lukutaitoa -- ja siitä käytävään keskusteluun lisään vielä yhden tekijän: suomalaiset sanomalehdet ovat nykyään selkokieltä, kos-ka sa-no-ma-leh-ti-en lu-ki-jat o-vat ei-vät o-saa lu-ke-a pit-ki-ä lau-sei-ta.

TEDTalks: Ken Robinson: How schools kill creativity (http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity?language=en)

Perttu Häkkinen: Rudolf Steinerin opit (http://areena.yle.fi/radio/2215824)

Uno Cygnaeus keksi suomalaisen kouluerikoisuuden eli käsityön tunnit. Hän oli "steineriläinen". Taas tarvittaisiin uusi Uuno Joutsen. Historia ei ole pysähtynyt, vaikka Suomen kehitys onkin. Suomen on otettava Suuri Harppaus kohti tätä päivää.

Kertotaulun ulkoaosaaminen hyödyttää kyllä ainakin minua, ihan jokapäiväisessä elämässä.

Quote from: Emo on 05.09.2014, 21:56:47
Maailma muuttuu ja koululaitoskin muuttuu, vaan ihminen ei muutu.

Vasta luin, että uusimpien tutkimusten (!) mukaan ihmisaivot eivät pysty laittamaan luettua kronologiseen järjestykseen, mikäli ihminen lukee tekstiä jostain muusta kuin vanhanaikaisesta paperikirjasta.

Tämä vastaus tulee kronologisesti viestisi jälkeen. Uskon, että aivosi olisivat pystyneet sen päättelemään ilman huomatustakin, mutta varmistin. Haluaisin silti tietää lähteen väitteellesi. Minusta se nimittäin on väärä. Ensinnäkin ihminen muuttuu. Ihmisaivot ovat sopeutuva elin. Kymmenen vuotta sitten kuvittelin, etteivät omat aivoni pysty ikinä osallistumaan kiihkeätempoiseen sananvaihtoon internetissä. Sittemmin olen tullut toisiin tuloksiin. Vaikka en pääsääntöisesti muistakkaan kuin osan lukemistani viesteistä; en havaitse viesteissä olevia linkkejä ennen seitsemättä toistoa; en osaa selkeästi ilmaista itseäni; enkä tiedä aloittaessani kirjoittamaan lauseen, miten se tulee päättymään, onnistun silti näyttelemään hyvin keskustelukykyistä henkilöä. Saman kyvyn olen huomannut sinussa. Pystytkö sinä tietämään, mitä kirjoitat etukäteen, vai näytteletkö, kuten minä? Asia kiinnostaisi minua laajemminkin. Haluaisin oppia paremmaksi jankkaajaksi nettikeskustelijaksi. Miksi nettikeskustelua ja somea ei opetata koulussa?

Otan vielä väitteeni tueksi tieteelliseen tutkimukseen perustuvan artikkelin, joka esitettiin Scientific American-lehdessä. Se kertoo mielestäni paljon. Se kertoo myös, minkälaisessa maailmassa nykyisen koulun pitäisi lapsia opettaa elämään: Enää ei räknätä perunoita kappoina, eikä työpalkkoja ilmoiteta ruisscheffeleinä. Nykyään hankitaan euroja -- halusipa tai ei --, ja jotkut treidaa bitcoineja.

Resistance is Futile: Scientific American Explores How the Internet is Changing Your Brain (http://www.tor.com/blogs/2014/01/resistance-is-futile-scientific-american-explores-how-google-is-changing-your-brain)

Huom. En lukenut viittaamaani lähdettä, vaan googlasin vain sopivat sanat otsikossa sisältävän jutun -- kuten yleensä teen. En vastaa lähteen sisällöstä, enkä sitä kehoita lukemaan. Pelkkä vakuuttavan kuuloisen otsikon lukeminen riittää. Se todistaa väitteen todeksi.

Quote from: Maija Poppanen on 06.09.2014, 00:11:34
Kertotaulun ulkoaosaaminen hyödyttää kyllä ainakin minua, ihan jokapäiväisessä elämässä.

En ikinä ole oppinut kertotauluja täysin ulkoa. Jotkin merkkipaalut muistan kuten 5x5=25 ja 6x6=36. Mutta muutoin lasken esim. 8x8 -> 80-16 ja siitähän se vastaus nopeasti jo tuleekin.

Kotona uhkasivat etten pääse kavereitten luokse ennen kuin osaan kertotaulut, vaan olen päässyt jo monta kertaa.

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 00:12:14
Huom. En lukenut viittaamaani lähdettä, vaan googlasin vain sopivat sanat otsikossa sisältävän jutun -- kuten yleensä teen. En vastaa lähteen sisällöstä, enkä sitä kehoita lukemaan. Pelkkä vakuuttavan kuuloisen otsikon lukeminen riittää. Se todistaa väitteen todeksi.

Tietoyhteiskunnan lapsina olemme siis tasapainossa koska sattumalta luin vain viestisi pari viimeistä rivä. Yleensä luen vain pari ensimmäistä.

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 00:12:14

Quote from: Emo on 05.09.2014, 21:56:47
Maailma muuttuu ja koululaitoskin muuttuu, vaan ihminen ei muutu.

Vasta luin, että uusimpien tutkimusten (!) mukaan ihmisaivot eivät pysty laittamaan luettua kronologiseen järjestykseen, mikäli ihminen lukee tekstiä jostain muusta kuin vanhanaikaisesta paperikirjasta.

Tämä vastaus tulee kronologisesti viestisi jälkeen. Uskon, että aivosi olisivat pystyneet sen päättelemään ilman huomatustakin, mutta varmistin. Haluaisin silti tietää lähteen väitteellesi. Minusta se nimittäin on väärä. Ensinnäkin ihminen muuttuu. Ihmisaivot ovat sopeutuva elin.

Rinnastatko tämän pikku keskustelumme täällä siihen, että lukisit peruskoulun ja lukion historian näytöltä ja sitten tenttisit sen?

Siinähän sinulla on google nokan edessä kuten minullakin mutta lähdettä pyydät... jostain netistä luin vaan kukapa näitä netistä luettuja tosiaan muistaa MOT että enpä saa mieleeni palautettua edes sitä luinko jutun enklanniksi vaiko suomeksi.
Mutta joka tapauksessa luin kuin luinkin.

Quote from: Miniluv on 06.09.2014, 00:17:54
Tietoyhteiskunnan lapsina olemme siis tasapainossa koska sattumalta luin vain viestisi pari viimeistä rivä.

Pää- ja sivulauseen välissä kuuluu käyttää pilkkua ja rivä kirjoitetaan riviä. Muuten viestisi oli ymmärrettävä. 5+

Kuunneltuani -- ainakin kymmenennen kerran -- Sir Ken Robinsonin TEDTalksin mieleeni tuli huvittava pikku juttu erään pikku tytön luovasta toiminnasta. Hän halusi laskea englanniksi kymmeneen. Tältä se kuulosti: van, tuu, trii, foo, vaiv, siks, sevin, neit, ten. Etevä Hompanssi voi nyt näyttää kyntensä ja kertoa, mikä meni tytöllä väärin -- jos mikään.

En jaksa lukea koko ketjua. Totean vain, että pulpeteista luopuminen oli monen ruotsalaiskoulun suurin virhe ja koulujen dekadenssin alku.

Tottakai oppilaat haluavat vapaan luokan ilman pulpetteja, ja mielellään ilman opettajaakin. Se ei tarkoita, että he ymmärtäisivät omaa parastaan.

Se, että opettaja ostaa suosiota myöntymällä oppilaiden tahtoon ei tarkoita, että hänellä on menestyksen resepti. Yritysjohtajakin voi ostaa alaistensa suosion loputtomilla palkankorotuksilla ja eduilla, kunnes firma on konkurssissa.

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 00:27:34

Quote from: Miniluv on 06.09.2014, 00:17:54
Tietoyhteiskunnan lapsina olemme siis tasapainossa koska sattumalta luin vain viestisi pari viimeistä rivä.

Pää- ja sivulauseen välissä kuuluu käyttää pilkkua ja rivä kirjoitetaan riviä. Muuten viestisi oli ymmärrettävä. 5+

Kuunneltuani -- ainakin kymmenennen kerran -- Sir Ken Robinsonin TEDTalksin mieleeni tuli huvittava pikku juttu erään pikku tytön luovasta toiminnasta. Hän halusi laskea englanniksi kymmeneen. Tältä se kuulosti: van, tuu, trii, foo, vaiv, siks, sevin, neit, ten. Etevä Hompanssi voi nyt näyttää kyntensä ja kertoa, mikä meni tytöllä väärin -- jos mikään.

pystytköymmärtämääntätäviestiävaikkaeioleyhtäänpilkkuataiedespisteitälauseidenvälissäsanatainakinonkirjoitettuihanoikein  ;D

Quote from: Emo on 06.09.2014, 00:25:29
Rinnastatko tämän pikku keskustelumme täällä siihen, että lukisit peruskoulun ja lukion historian näytöltä ja sitten tenttisit sen?

Osittain. En ole varma. Yleensä ymmärrän luetun viestin vasta muotoiltuani vastauksen siihen -- jolloin on liian myöhäistä. Tällä kertaa yritin viidesti ymmärtää, mitä tarkoitit rinnastamisella. Sanoisin, etten rinnastanut, mutta nyt rinnastan. Miksi peruskoulun historiaa ei voisi tehdä "väittelemällä" internetissä aiheesta? Sinä tiedät jotain minä tiedän jotain ja Jukka Wallin tietää niin paljon, että uskaltaa kirjoittaa wikipediaan, joka nykyään tiedon auktoritäärinen lähde. Eivätkä ne peruskoulun kirjatkaan ole aivan puolueettomia tiedoissaan. Vuoden 1323 rauhan sopimuksista on varsin paljon aikaa. Minä en usko minkään kirjan tietävän päivälleen oikein, koska se tehtiin -- mutta sen tiedän, ettei sitä tehty nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaisena päivänä. Lallin surmapäivästä on täällä väitelty vaikka miten. Kukaan ei sitä tiedä -- ei edes vuotta. Historian kirjat ovat mitä ovat. Niitä sopii kirjoittaa uudestaan. Ei mitään Pirkkalan monisteita, mutta sellainen historia kuin haluamme. Vetoan jälleen itsenäisyyden alkuaikojen lauseeseen: Meidän on tulevaisuudessa pystyttävä luomaan oma kansallinen historiamme.

Otetaan vielä toinen peruste. Nykyiset koulun historiankirjat, kuten Aikakirja-sarja, esittävät tiedot erittäin vaikeasti luettavina kappaleina, joissa käsitellään yhtä kokonaisuutta, täydennetään lisätietolaatikoilla ja luodaan kirjaan kokoa suurilla kuvilla, vailla merkitystä. Ne vasta sekavia luettavia ovatkin. Niistä ei saa kuin nippelitietoa -- ja sitäkin heikosti ja väritetysti. Historia on kantaaottavaa. Se kertoo joko hirveistä natseista, jotka taistelivat koko kansan Isä Aurinkoista vastaan, tai julmasta diktaattori Stalinista, joka epäinhimillisin keinoin löi demokratiaa levittäneet saksalaiset. Suomen ja itänaapurin suhteet kirjoitetaan uudestaan kerran 50 vuodessa. Itse Putin otti viime viikolla kantaa tämänkertaiseen historiankirjoitukseen. Kaikki virtaa.

Eikä mikään pääty mihinkään. Kaikkea voi kaivaa yhä syvemmältä ja syvemmältä. Osaavatko ihmiset edes lukea kirjoja? Minä myönnän, etten osaa -- kaikkia. En osaa lukea skolastiseen tyyliin kirjoitettuja -- ja suomennettuja -- teoksia; en saa niistä mitään irti. En osaa lukea runoutta -- jos sitä edes voi lukea. En osaa lukea raamattua. En osaa oikeastaan lukea yhtään mitään kunnolla.

How to Read a Book by Shaykh Hamza Yusuf (https://www.youtube.com/watch?v=hHIiqWqPOng)

Vink. Jos et muista, mistä luit asiasta, mutta muistat lukeneesi netistä, google osaa "täydentää" muistiasi. Kirjoitat vain muutaman avainsanan ja google kertoo. Minä en sitä voi puolestasi tehdä. Google ei päästä minua sinun "muistiisi". Tämä on yksi esimerkki, miten google on muuttanut ajatteluamme.

Quote from: Emo on 06.09.2014, 00:16:42

Quote from: Maija Poppanen on 06.09.2014, 00:11:34
Kertotaulun ulkoaosaaminen hyödyttää kyllä ainakin minua, ihan jokapäiväisessä elämässä.

En ikinä ole oppinut kertotauluja täysin ulkoa. Jotkin merkkipaalut muistan kuten 5x5=25 ja 6x6=36. Mutta muutoin lasken esim. 8x8 -> 80-16 ja siitähän se vastaus nopeasti jo tuleekin.

Kotona uhkasivat etten pääse kavereitten luokse ennen kuin osaan kertotaulut, vaan olen päässyt jo monta kertaa.

Juu, joudun pilkkomaan ihan samalla tavalla lukuja, kun joudun laskemaan summat työssäni ilman kassakonetta. Kyllä se silti nopeuttaa, kun pystyy sanomaan äkkiseltään, että 8 × 8 = 64. En silti oikeastaan tarkoittanut edes työtäni.

Quote from: sivullinen. on 05.09.2014, 23:51:34
Steiner-kouluissa on jotain ideaa --

Oletko koskaan käynyt Steinerkoulun matematiikantunnilla? Minä olen.
Tässä yksi tarina 32 oppilaan ekaluokan syyslukukauden matikantunnilta.

Ope kirjoitti tauluun 72:8.
Oppilailla piti olla sata nappia per lärvi. No, siitä sitten nappeja riviin ja kaamea meteli. Yksi nosti pulpettinsa kannen ja kaikki napit lattialle. Toinen tönäisi toisen nappirivit sekaisin. Yksi kiljui, ettei hänellä enää ole niin montaa nappia.
Siinä sitten sählättiin ja oetttiin iso paksupaperinen vihko esille ja mehiläisvahakynällä suurella käsialalla 72:8 , uusi sivu = , uusi sivu ja 9 tai " En tietä." Uusi jakolasku ja siinähän se meni nappeillessa tai nappien puutteesssa.
En saanut järkevää selitystä tuohon nappeiluun ja siihen, että ensin opetetaan jakolasku ja sitten muita jossain järjestyksessä.

Otin oman lapseni pois sieltä kevätlukukaudella ja siellähän leikki oranssilla siveltimellä maalaten aurinkoja ja koko vuoden neuloi puupuikoilla ( niitä meni useampi poikki) oransseja patalappuja. Liihotteli eurytmiatunnilla ja soitteli musiikkitunnilla pentatonista huilua.
Takaisin ekalle peruskouluun opettelemaan ja kirjoitti sitten aikanaan ällän matikasta, pääsi haluamaansa tiedekuntaan ja valmistui Helsingin yliopistosta.

Itse pidän Pythagorasta, trigonometriasta, geometriasta ja vaikkapa funktioista.  Niin ja tietenkin koirista.

Quote from: sivullinen. on 14.08.2014, 11:08:22
Korhoska on oikeassa, ettei kaunokirjoitusta enää tarvita ...

Korhoska on vaarallinen ääliö.

Quote from: http://education.cu-portland.edu/blog/curriculum-instruction/5-reasons-cursive-writing-should-be-taught-in-school/5 Reasons Cursive Writing Should be Taught in School

Teaching cursive writing extends far beyond simply handwriting skills.

1. Cursive develops motor skills
2. Cursive reinforces learning
3. Cursive helps students with disabilities
4. Cursive is an art form
5. Cursive connects students to the past

Quote from: http://www.nytimes.com/2014/06/03/science/whats-lost-as-handwriting-fades.htmlBut psychologists and neuroscientists say it is far too soon to declare handwriting a relic of the past. New evidence suggests that the links between handwriting and broader educational development run deep.
...
Dr. Berninger goes so far as to suggest that cursive writing may train self-control ability in a way that other modes of writing do not, and some researchers argue that it may even be a path to treating dyslexia.

Kaunokirjoituksen (cursive hand writing) hyödyistä lisää tutkimuksessa "The Importance of Teaching Handwriting in the 21st Century": https://www.zaner-bloser.com/media/zb/zaner-bloser/pdf/hw_hanover.pdf

Quote from: Trendkill on 05.09.2014, 22:26:27
Nykyinen järjestelmä ei opeta kriittisyyttä oppilaille. 

Heh. Suomenkielisessä Wikissä ei edes ole artikkelia kriittisestä ajattelusta! Se on länsimaisen sivistyksen tärkeimpiä tuotteita kenelle tahansa nuorelle tai aikuiselle ihmiselle. Sen avulla selviää mm. yritetäänkö sinua kusettaa vai ei.

Kriittinen ajattelu on tärkein taito, jota opetan kummilapsilleni.

Quote from: http://en.wikipedia.org/wiki/Critical_thinkingCritical thinking is the study of clear and unclear thinking. The National Council for Excellence in Critical Thinking defines critical thinking as the intellectually disciplined process of actively and skilfully conceptualizing, applying, analyzing, synthesizing, and/or evaluating information gathered from, or generated by, observation, experience, reflection, reasoning, or communication, as a guide to belief and action.

Quote from: MW on 05.09.2014, 22:41:13
Joukko-oppi oli joku omituinen anomalia 70-luvulla. ... Oli se tietysti hauskaa piirrellä toisiaan leikkaavia ympyröitä, vuoden verran ...

Heh heh.

Numerot 1,2,3,4,5,6,7,8,9 heitettiin roskikseen, ja matematiikan tunneilla -- kyllä, matematiikan !!! -- tunneilla alettiin käyttämään vain numeroa 0 erilaisissa asennoissa, päällekkäin leikkaavina ympyröinä.

Seuraava kommunistinen kokeilu olisi varmaan ollut heittää äidinkielen tunneilla roskikseen kirjaimet A-Ö, ja piirtää pelkkää O-kirjainta, eri kokoisia, erilaisella soikeusasteella.

Nyt jälkikäteen kun ajattelen mitä kaikkea paskaa sitä on tullut siedettyä, niin argh! TARZAN BUNDOLO!!! >:( >:( >:(

Quote from: Emo on 05.09.2014, 22:50:28
Joukko-oppi-han oli mokutusta, sen käsittää nyt noin 40 vuotta myöhemmin.
Kuka käsittää, kuka ei.

Kuuluu joukkoon, ei kuulu joukkoon... neekeri ja muslimi kuuluu joukkoon mutta persunperkele ei kuulu joukkoon.

Repesin!  ;D ;D ;D

Quote from: sivullinen. on 05.09.2014, 23:51:34
Aika muuttuu ja koulun on muututtava mukana. Otetaan esimerkiksi matematiikka: 1900-luvun alussa matematiikan tunneilla opeteltiin yhteenlaskutaulukoita. Nykyään sellaisen opettaminen tuntuisi todella typerältä. Jopa kertolaskutaulukoiden opettaminen on nykyään järjetöntä. Nyt pitäisi opettaa tietokoneiden käyttöä.

Etkö sä yhtään katso kenelle annat näppiksesi?  >:(

Quote from: Lalli IsoTalo on 06.09.2014, 01:27:49

Quote from: sivullinen. on 14.08.2014, 11:08:22
Korhoska on oikeassa, ettei kaunokirjoitusta enää tarvita ...

Korhoska on vaarallinen ääliö.

Quote from: http://education.cu-portland.edu/blog/curriculum-instruction/5-reasons-cursive-writing-should-be-taught-in-school/5 Reasons Cursive Writing Should be Taught in School

Teaching cursive writing extends far beyond simply handwriting skills.

1. Cursive develops motor skills
2. Cursive reinforces learning
3. Cursive helps students with disabilities
4. Cursive is an art form
5. Cursive connects students to the past

Seisotko oikeasti noiden väitteiden takana? Kaunokirjoitusta pitäisi opetella, koska se hyväksi motoristisille taidoille; kannustaa oppimaan; auttaa kehitysvammaisia; on taidetta; ja muistuttaa menneestä. En osta. Yksikään peruste ei ole hyvä tai edes keskinkertainen. Kaiken lisäksi ikonimaalaus olisi tuon listan perusteella jotain todella mahtavaa.

Oletko tutustunut McLuhanin esitykseen ruokokynästä sulkakynään siirtymisestä, ja sen seurauksista? Kannattaa tutustua. Minusta perustelusi on argumentum ad antiquitam -- asia on näin, koska se on aina ollut näin. Se ei ole koskaan hyvä perustelu.

Herää Suomen kansa. On aika tullut uudestaan luoda maa.

Quote from: Emo on 06.09.2014, 00:16:42
En ikinä ole oppinut kertotauluja täysin ulkoa.

Keppiä ansaitsisit!  >:( :( >:(

Quote from: Totti on 06.09.2014, 00:37:29
... pulpeteista luopuminen oli monen ruotsalaiskoulun suurin virhe ja koulujen dekadenssin alku.

Mikään alku. Puoliväli.

Quote from: Sour-One on 06.09.2014, 00:44:33
pystytköymmärtämääntätäviestiävaikkaeioleyhtäänpilkkuataiedespisteitälauseidenvälissäsanatainakinonkirjoitettuihanoikein  ;D

PYSTYTKÖYMMÄRTÄMÄÄNTÄTÄVIESTIÄVAIKKAEIOLEYHTÄÄNPILKKUA
TAIEDESPISTEITÄLAUSEIDENVÄLISSÄSANATAINAKINONKIRJOITETTU
IHANOIKEINPYSTYTKÖYMMÄRTÄMÄÄNTÄTÄVIESTIÄVAIKKAEIOLEYHTÄÄN
PILKKUATAIEDESPISTEITÄLAUSEIDENVÄLISSÄSANATAINAKINON
KIRJOITETTUIHANOIKEINPYSTYTKÖYMMÄRTÄMÄÄNTÄTÄVIESTIÄ
VAIKKAEIOLEYHTÄÄNPILKKUATAIEDESPISTEITÄLAUSEIDENVÄLISSÄ
SANATAINAKINONKIRJOITETTUIHANOIKEIN

Tuollaista se käärölle käsin kirjoitettu teksti oli silloin joskus, ennen kuin keksittiin välilyönnit, pisteet, sivut, sivunumerot, kappalejaot, otsikot, sisällysluettelot, hakemistot, ja pari muuta pikku juttua, kuten pienet kirjaimet.

Tajuatteko miten tolkuttoman vaikeaa kääröjen lukeminen oli?

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 02:07:21
On aika tullut uudestaan luoda maa.

Tuhoamalla kertolaskutaulukot. Kommunistit rakastavat poltetun matematiikan strategiaasi.

Lopuksi, ennen nukkumaan menoa vielä totean, että ihminen ajattelee ja tekee päivittäiset rutiiniratkaisut sen avulla, mitä pään sisältä löytyy. Silloin ei auta se, mitä Googlesta löytyy.  Google kyllä auttaa, kun johonkin asiaan pitää löytää vastaus, mutta se ei ole sama asia. Google tekee lapsestasi tyhmän, jos sallit sen.

Uudempi Homman jäseniä saattaa kiinnostaa ketju jurassic-kaudelta, jolloin postaukset olivat niin pitkiä, että niihin tarvittiin sisällysluettelot ja executive summaryt! Toista se on nykyään, nakkaillaan 1-rivisiä vastauksia asioihin joita ei kysytä!

Quote from: http://hommaforum.org/index.php/topic,56819.0.htmlMiksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?
I.   Miksi valtio haluaa kontrolloida koulutusta?
II.  Institutionalisointia kehdosta hautaan
III. Kollektiivinen yhteiskunta tarvitsee kollektiivisti koulutetut kansalaiset
IV.  Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio
V.   Vastuuhenkilöt ja heidän motivaationsa
VI.  Toimenpidesuositukset
VII. Johtopäätös

Miksi hyödyllisiä elämäntaitoja opettavista kouluista tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?

Lyhyt vastaus: Eliitti edistää etujaan tuottamalla yhteiskuntaan ideologista harmoniaa valtion koulutusmonopolin avulla. Niinpä opetusohjelmiin lisätään arvojen opettamista, ja niistä vähennetään sekä itsenäisen ajattelun että hyödyllisten taitojen (matematiikka, kielioppi jne) opettamista.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 22:01:55

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 21:36:27

Quote from: Pikkuvaimo on 05.09.2014, 21:19:47
Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Sehän on vain aivoille hyvää jumppaa. Siitä että uskotaan johonkin vain aivan sokeasti ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Mietitämpä miten paljon pahaa ovat uskonnot maailmassa saaneet aikaan. Syy tähän on, että aikoinaan ja vielä nykyisinkin ihmiset vain sokeasti uskoivat niihin. Hitler ei olisi aikoinaan päässyt valtaan ilman ihmisten sokeaa uskoa. Putin ei voisi touhuilla ihan noi paljoa, jos Venäläiset eivät uskoisi Venäjän median propakandaan. Suomi ei olisi liitynyt EU:n ilman ihmisten liian sinisilmäistä uskoa mediaan. Mieti mitä kaikkea pahaa Afrikassa saadaan aikaan kun ihmiset uskovat sokeasti johonkin(sukupuolielinten silpoaminen)?

Maailma on mielestani menossa parempaan suuntaan, koska ihmiset eivät niin paljoa enää uskoa sokeasti johonkin. Siksi pidän erittäin hyvänä, että usko Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen kyseenalaistaa myös muut auktoriteetit.

No eipä tämä sekuläärien liberalismikaan "kriittisenä ajattelunaan" oikein vakuuta aina länsimaissa, kyllähän se vähän niin on että suuri osa sen verran idiootteja että on vain parempi jos he seuraa ohjeita ja jättää sen ajattelun muille. Totuus on se että ihmiset jakautuu erilaisiin luonnetyyppilokeroihin ja he jotka ylipäätänsä ovat taipuvaisia tuollaiseen itsenäiseen ajatteluun ovat hyvin pieni vähemmistö, tässä suhteessa nimimerkki mietiskelijä sortuu vähän kansan yliarviointiin.

Omien havaintojeni perusteella tuota itsenäistä ja kriittistä ajattelua löytyy yleensä kaikkein vähiten niiltä, jotka sillä äänekkäimmin rehvastelevat. Ja parhaimmillaankin heillä vallitsevat siinä kaksoisstandardit: isänmaallisuuden mielekkyys kyseenalaistetaan, mutta täysin tolkutonta mokutusta ei; kristinuskoa kritisoidaan, mutta islamia ei; kaikki ongelmat ovat kapitalismin syytä, mutta sosialismi on ihanteellinen ratkaisu kaikkeen; Hitleriä muistetaan vihata pyhästä raivosta vavisten, mutta Leninin ja Stalinin tullessa puheeksi tunnelma muuttuu hyvin kiusaantuneeksi; muutama kiljuskini huutelemassa ohikulkijoille on merkki äärioikeiston noususta, mutta satojen vasemmistoanarkistien lauma rikkomassa paikkoja ja pahoinpitelemässä ihmisiä on vain kansalaisaktivismia... ja sitä rataa.

Paras ketju pitkään aikaan, johtuu siitä miten syvää skiittiä on tähän asti keskustelussa ammennettu.

Oleellisimpia aiheita mielestäni: kuinka 'koulu' tappaa luovuudeen ja se, että mitä peruskoulutukselta isona instituutiona halutaan. Vaikka omat kokemukseni liittyvät ainoastaan lukioon, aikuisopistoon sekä ammattikorkeakouluun, olen tietoinen niissä tapahtuneista muutoksista lyhyellä aikavälillä ja näiden muutosten negatiivisista vaikutuksista. Mutta pysytään peruskoulutuksessa.

Tedissä oli joitakin vuosia sitten hyvä puhe juuri luovuuden tappamisesta, en nyt muista että oliko juuri tämä josta Sivullinen. mainitsi, kenties. Muistan kun ala-asteella piti kuvaamataiteessa piirtää tietynlainen kynttilä. Kaikki piirsivät jonkun kollektiivisen mallin mukaisesti, mutta opettaja ei antanut muistaakseni tarkkaa määritelmää. Vain yksi kiltti tyttö (silloin kaikki olivat ns. vanhan ajan tyttöjä ja poikia, 1986-1988) piirsi aivan upeat kynttilät liekkeineen, mutta näissä oli lisäksi hienot steariinivalumat, simppelit ja upeat. No, tämä otettiin malliesimerkiksi ja suorastaan teilattiin miesopettajan puolesta. Toinen esimerkki on se, kun opettaja pyytää piirtämään omenan ja lapsi piirtää planeetan. Kysyttäessä mitä 'hemmettiä' hänen päässään liikkui, tyttö vastasi sen olevan omena. Ei siinä ollut väärinymmärryksestä kysymys, vaan yhden planeetta on toisen omena :)

Lensin pihalle älyttömän usein, joskus ennen kun olin edes päässyt luokkaan sisään. Mutta en koskaan kyseenalaistanut auktoriteettiä, en pinnannut koska viihdyin todella niissä ankeissa pulpeteissa ja tuoleissa!!! Minulle koulu oli sosiaalinen tilaisuus. Nautin jopa siitä kaunokirjoituksesta, jossa isot alkukirjaimet olivat erikseen ja välillä teroitettiin kyniä ja vaihdeltiin kumeja. Kaikista hulluinta oli tämä aika, jonka kaikki muistavat, kun pelattiin näillä autopelikorteilla  :roll:. Fuck että niitä oli eeppisiä erilaisia. Löysin veljieni arkusta vanhat ehkä 70-80 luvun lentopelikortit, ja voi miten ne hävittäjät olivat kovaa kamaa. V8 autojen ohella, mind.

Pelasimme myös hetken tavallisilla pelikorteilla. Casinoa ja pokeria yms. Voitteko kuvitella, opettajat olivat päättäneet tovin jälkeen, että näillä pelikorteilla ei saa pelata, koska ne eivät mukamas edistä matemaattisia tai muita taitoja, kun taas nämä auto sun muut traktori, moottoripyöräkortit saivat jatkaa  :facepalm:. Mitä helvettiä näiden päässä on liikkunut?

Tuo koko uutisessa mainitun opettajan idea on pitkästä aikaa täysin kaoottinen. Kliseinen maailma muuttuu, meidän on muututtava myös on niin naurettava ja nolo, olipa se missä tahansa yhteydessä. Ei hyvänen aika jos pelkästään nykyajan innovaatioluokissa nuoret aikuiset räpläävät pädeillään eri firmojen markkinointianalyysejä hengaavat passiivisina somessa, niin mitä nämä puoliksi pilatut pikku-ipanat tekevät pehmotyynyillään ja mehuautomaateillaan? Koko muutos ajatuksena on melkein yhtä pilattu kuin rasismi. Ei uhka vaan positiivinen haaste. My ass. Firmat ovat yltä päältä kaaoksessa kuten yhteiskuntakin, ja se, että tulemme enemmän ja nuorempina osaksi ict-ajattelua ja ns. tietoyhteiskuntaa, tekee meidät entistä alttiimmaksi primitiivisemmälle 'uhkalle'. Lisäksi fyysinen olemus ja itsensä kantokyky huononee.

Kuri - sitä ja perusnöyryyttä tulee opettaa vähintään piilo-oppimaisesti ala-asteelta ja etenkin siellä. Sitä, että ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Loistava esimerkki oli kertomus Karate-don harrastajasta, joka oli pärjännyt todella hyvin ruskealle vyölle asti. Mustan vyön koe sujui hyvin, mutta hän ei saanut vyötä. Kysyessään senseiltä, mitä hän teki väärin tms., sensei vastasi - et tehnyt mitään väärin ja toimit mallikkaasti. Tällä kertaa vaan vyötä ei tullut, ensi kerralla sitten.

Heh heh, tuo oli aika mairea stoori vai mitä! Castanedalaisuudessa tarinaa soturin tiestä esitellään hieman vakavammilla esimerkeillä, eritoten sitä, että maailman ymmärtämiseksi tarvitaan maailman pysäyttäminen. Ja maailma pysähtyy kunnolla tietyillä tavoilla, eikä yksikään näistä ole se, että pulpetti lentää ulos.

Mutta ei tämä uutinen ole uutta, vaan osa tätä koko liberalistista, feminiinistä kehityskaarta.

p.s. jos minulla olisi lapsia, jotka olisivat ala-asteella, en missään tapauksessa ostaisi heille kännykkää. Läksyt tehtäisiin yhdessä, vanhan ajan kirjoille istuen olohuoneen pöydällä tai omassa huoneessa. Leikittäisiin kissan kanssa, mutta ei otettaisi hauskoja videoita, ja seuraavana aamuna vietäisiin yhdessä punakka, hehkuva omena hottikselle opettajalle! Niitäkin löytyy....

Edit. lisäys. meidän aikaan eräs parhaista opettajista sitoi kerran ylä-asteella lihavan oppilaan penkkiin. Itse jouduin nurkkaan 'häpeämään' vähäksi aikaa. Kaikki tuo ja monet muut oudot ja uudet tilanteet yhteisön huomion keskellä karaisevat. Ja kyllä se nauru oli omanlaisensa, kun ala-asteella/yläasteella/lukiossa jouduttiin pihalle, aiheesta, josta ei koskaan ollut eettisiä haittavaikutuksia ympäristölle.

Quote from: J. Lanta on 06.09.2014, 03:01:15
Minulle koulu oli sosiaalinen tilaisuus.

Niin minullekin. Siellä näki kenelle tytöille oli alkanut kasvaa kainalokarvat, kun he viittasivat.

Quote from: J. Lanta on 06.09.2014, 03:01:15
Oleellisimpia aiheita mielestäni: kuinka 'koulu' tappaa luovuudeen

Onko edes tarkoituksenmukaista olla erityisen luova peruskoulussa?

Minusta peruskoulun ei pidä erityisesti pyrkiä luovuuteen opetuksensa puitteissa. Sen tarkoitus on antaa elämän perustiedot, jonka puitteissa jokainen oppilas voi itse olla luova omalla ajallaan. Luovuuden pitäisi ikään kun olla henkinen taito, joka sovelletaan peruskoulun taitojen päälle, ei sen sijaisena.

Kannatan kaikin puolin luovuttaa, mutta sen vahva peräänkuuluttaminen peruskoulussa on vähän sama kun että peräänkuuluttaisi luovaa kielenkäyttöä esim. ranskan tunneilla. Mutta eihän se niin mene, että jokainen luovasti keksii omat sanansa ja se pidetään sitten oikeana ranskana.

Juuri ylenpalttisen luovuuden peräänkuuluttaminen on johtanut siihen, että Ruotsin koulu on alennustilassa. Siellä vallitsee käsitys, että oppilaat oman luovuutensa puitteissa ohjaavat opetusta. Sellaisestahan ei kuitenkaan tule mitään koska tosielämän tietoa ei voida muuttaa luovuudella miksikään eikä lapsi ylipäätään omi sellaista älyä, että hän voisi olla itseohjautuva luovuutensa puitteissa.

Luovuutta pitäisi sikäli käsitellä koulussa, että opetetaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua perustuen tosiasioihin ja periaatteeisiin.

^ Äärimmäisen hyvin kirjoitettu!

Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat luovuuden oppimisella tietyissä erilaisissa ympäristöissä ja viittaan tohon ylempään siten, että massakoulutuksen funktio toteutuu mielestäni erittäin hyvin Suomessa. Mutta nämä asiat, joita tämä rouva (jonka nimeä en valitettavasti muista) esittää, on täysin liian radikaali, vastuullisuutta ajatellen. Sen sijaan yhteiskunnallisena ideana se on ihan valtavirtaa, suhteessa tähän muuhun sontaan. Muutoksia voitaisiin tehdä ja niistä on hyvää juttua täälläkin, mutta iso osa viime vuosikymmenten positiivisista vaikutuksista näyttäytyy ainakin itselleni vasta nyttemmin. Olemme pahalla tiellä, jos tehdään kuten lapset sanovat. Off-topiccina tähän, olen ihmeissäni miten vähän perheenä vieteään aikaa, tai että miten vähän aikaa annetaan ylipäätään lapsille muualla kuin koulussa. Sama sielläkin, kiistellään kuka on vastuussa mistäkin, koulu, koti vai mikä lie...

Edit. lisäys. Lalli ^, whaaat  ??? :D

Quote from: Totti on 06.09.2014, 03:24:39

Quote from: J. Lanta on 06.09.2014, 03:01:15
Oleellisimpia aiheita mielestäni: kuinka 'koulu' tappaa luovuudeen

Onko edes tarkoituksenmukaista olla erityisen luova peruskoulussa?

Minusta peruskoulun ei pidä erityisesti pyrkiä luovuuteen opetuksensa puitteissa. Sen tarkoitus on antaa elämän perustiedot, jonka puitteissa jokainen oppilas voi itse olla luova omalla ajallaan. Luovuuden pitäisi ikään kun olla henkinen taito, joka sovelletaan peruskoulun taitojen päälle, ei sen sijaisena.

Kannatan kaikin puolin luovuttaa, mutta sen vahva peräänkuuluttaminen peruskoulussa on vähän sama kun että peräänkuuluttaisi luovaa kielenkäyttöä esim. ranskan tunneilla. Mutta eihän se niin mene, että jokainen luovasti keksii omat sanansa ja se pidetään sitten oikeana ranskana.

Juuri ylenpalttisen luovuuden peräänkuuluttaminen on johtanut siihen, että Ruotsin koulu on alennustilassa. Siellä vallitsee käsitys, että oppilaat oman luovuutensa puitteissa ohjaavat opetusta. Sellaisestahan ei kuitenkaan tule mitään koska tosielämän tietoa ei voida muuttaa luovuudella miksikään eikä lapsi ylipäätään omi sellaista älyä, että hän voisi olla itseohjautuva luovuutensa puitteissa.

Luovuutta pitäisi sikäli käsitellä koulussa, että opetetaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua perustuen tosiasioihin ja periaatteeisiin.

Aamen.

Lähes jokainen lapsi (ja aikuinenkin) menee sieltä, missä aita on matalin, jos siihen suodaan mahdollisuus. Ei pienen lapsen ajattelu yksinkertaisesti ole kehittynyt sille tasolle, että hän osaisi itse arvioida, mikä on tärkeää; siksi tarvitaan aikuisten ja opettajien opastusta ohjaamaan lapsi oikeaan suuntaan vaikka pakolla, jos se on tarpeen.

Muutenkin tässä mennään täysin ristiriitaisilla periaatteilla. Ensin kouluista on karsittu lähes kaikki luovuutta opettavat taito- ja taideaineet, ja nyt sitä yritetään ilmeisesti paikata jonkinlaisilla vapaan kasvatuksen "periaatteilla" aineissa, joissa tiedon omaksumisen tulisi olla se pääasia? Ymmärrys ehtii kyllä tulla myöhemmin, ja mitä enemmän tietoa on pohjalla, sitä paremmat edellytykset ymmärryksen kehittymiselle on.

Tieto ja ymmärrys vain eivät ole suotavia ominaisuuksia monikulttuurisessa (tai missään muussakaan sosialistien älynväläyksiin perustuvassa) arvomaailmassa; ne ovat päinvastoin uhka sille. Siitähän tässä Korhosenkin sekoilussa pohjimmiltaan lienee kyse; tiedon korvaamisesta "oikeilla" arvoilla...

Quote– Kuuluuko 12-vuotiaan yleissivistykseen tietää eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa? Vai pitäisikö kuitenkin aloittaa oppilaan omasta historiasta, oman perheen historiasta, oman paikkakunnan historiasta?

Jos ei alakoulussa opi edes omaa historiaa, mikä mahdollisuus on mamuSuomessa?
Kohta tarvitaan monikulttuuriasiantuntijoita, jotka osaavat kevyesti ymmärtää 10 kieltä ja 10 kulttuuria ja 5 uskontoa.

Quote from: Muuttohaukka on 06.09.2014, 01:18:30

Quote from: sivullinen. on 05.09.2014, 23:51:34
Steiner-kouluissa on jotain ideaa --

Oletko koskaan käynyt Steinerkoulun matematiikantunnilla? Minä olen.
Tässä yksi tarina 32 oppilaan ekaluokan syyslukukauden matikantunnilta.

Ope kirjoitti tauluun 72:8.
Oppilailla piti olla sata nappia per lärvi. No, siitä sitten nappeja riviin ja kaamea meteli. Yksi nosti pulpettinsa kannen ja kaikki napit lattialle. Toinen tönäisi toisen nappirivit sekaisin. Yksi kiljui, ettei hänellä enää ole niin montaa nappia.
Siinä sitten sählättiin ja oetttiin iso paksupaperinen vihko esille ja mehiläisvahakynällä suurella käsialalla 72:8 , uusi sivu = , uusi sivu ja 9 tai " En tietä." Uusi jakolasku ja siinähän se meni nappeillessa tai nappien puutteesssa.
En saanut järkevää selitystä tuohon nappeiluun ja siihen, että ensin opetetaan jakolasku ja sitten muita jossain järjestyksessä.

Otin oman lapseni pois sieltä kevätlukukaudella ja siellähän leikki oranssilla siveltimellä maalaten aurinkoja ja koko vuoden neuloi puupuikoilla ( niitä meni useampi poikki) oransseja patalappuja. Liihotteli eurytmiatunnilla ja soitteli musiikkitunnilla pentatonista huilua.
Takaisin ekalle peruskouluun opettelemaan ja kirjoitti sitten aikanaan ällän matikasta, pääsi haluamaansa tiedekuntaan ja valmistui Helsingin yliopistosta.

Itse pidän Pythagorasta, trigonometriasta, geometriasta ja vaikkapa funktioista.  Niin ja tietenkin koirista.

Tätä luin ääneen ja repeilin...

Yksi vekarani kävi aikanaan tutustumassa Steinerlukioon, taktisesti,  koska sai näin lintsattua koulusta. Sanoi, että ihan kuin olisi käynyt hullujenhuoneella. Se eyrytmiajupina meni ilmeisesti liian korkealentoiseksi.

Poika on kumminkin tietävinään, että matikkapedagokiikastaan ovat nykyään joutuneet antamaan periksi. Oppimistuloksettomuus vissiin.

^ tähän hyvä päättää osaltani keskustelu, on niin kiva lukea noita juttuja!

Tiedän pari tyyppiä, ketkä ovat kokeneet steiner-koulun. Ainakin keskipitkän tai pitkän kautta. Toinen on asberger, ihmeellinen teoreetikko. Toinen on (nuiva) superlahjakkuus. Lähes kaikki, mihin koskee, muuttuu kullaksi. Ei kuitenkaan näitä tapauksia, jotka lukevat kahta kirjaa samaan aikaan sivut auki. Mutta voitte kuvitella, kun opiskelee kukkahattualaa, niin tulee nuoria madameja ikkunoista ja ovista  ;D.

Quote from: J. Lanta on 06.09.2014, 04:18:24
Mutta voitte kuvitella, kun opiskelee kukkahattualaa, niin tulee nuoria madameja ikkunoista ja ovista

Ainakin kultamunia tulee ovista ja ikkunoista, kun sovelletaan kukkahattuilua käytäntöön.

Quote from: Maija Poppanen on 06.09.2014, 04:09:54

Yksi vekarani kävi aikanaan tutustumassa Steinerlukioon, taktisesti,  koska sai näin lintsattua koulusta. Sanoi, että ihan kuin olisi käynyt hullujenhuoneella. Se eyrytmiajupina meni ilmeisesti liian korkealentoiseksi.

Poika on kumminkin tietävinään, että matikkapedagokiikastaan ovat nykyään joutuneet antamaan periksi. Oppimistuloksettomuus vissiin.

Olin useampaan kertaan eurytmiaopettajan puhuttelussa. Siihen tarvittiin sellainen kaapu ja ekaluokkalaiset pojat eivät oikein jaksaneet innostua musiikkiliihottelusta vaan olisivat mielummin kiipeilleet puolapuilla tai roikkuneet köysissä.
Se on sellaista "joogan tyylistä balettitanssia". Lapseni oli sitten normikoulussa hyvä jalkapallossa, koripallossa ja vielä aikuisenakin pelaa erilaisia pallopelejä.

Se huilunsoitto oli vain pelkkää puhaltelua. Pentatonia ei anna riitasointuja, joten ihan sama ,miten 32 kakaraa siihen posket pullollaan puhaltelee- aina sointuu mutta mekkalaa he saavat aikaan. Musiikkiope ai saanut mitään kuria tuohon joukkoon.

Äidinkielestä sen verran, että ellei olisi osannut lukea kuluun mennessään, ei olisi sitä ala-asteella oppinutkaan.
Minulla on tallella nuo matematiikan vihot ja patalapputekeleet. Maanantaina oli kolemn tunnin neulomissessio ja kumman usein se käsityöpussi jäi kotiin. Siksi noita aloitettuja lappuja on useampia. Otan niitä hommalaisille kuvat illemmalla.

Kuvaamataidossa maalattiin vain oranssilla isolla siveltimellä ja oli se hupaa, kun minuutin kuluttua moni oli jo valmis sen aurinkonsa kanssa ja huusi, että..mitä mä nyt teen?...mä olen jo valmis...

Sinne piti ilmoittaa lapsi heti syntymän jälkeen ja todella odotettiin sen koulun alkua.
Niin suuri pettymys kaikkine huuhailuineen, että meni ennen aikaisena eskarina se vuosi. Pedagogiikka ei ole voinut muuttua, sen perusta pysyy samana ja varmaankin metodeja on ollut pakko muuttaa oppimistuloksia mietittäessä.

Se koulu sopii tietyntyyppisille maailmanhalaajille- ainakin silloin-, sellaisille kuin itsekin olin siihen aikaan. Ennen nuivuuskauden tiedostamatonta puhkeamista.

Tuohon Lallin kaunokirjoitukseen.  Se  on totta. Oppiminen on työtä ja kaikki työ vain ei ole luovuutta. Koneinsinööriksi ei valmistuta avojaloin hiekalla juostessa.

Päätäni pyöritellen...

Nythän on kuitenkin niin, että peruskoulu ei ole ammattikoulu.

Kuten olen jo edellä sanonut, on koulussa opetettavilla/opittavilla asioilla hirveän monta funktiota. Aivan varmasti siellä on biologian yms. kirjoissa ainakin paikallisittain turhaa kamaa. Olen minäkin Hämeenlinnassa kuukkelista puhunut katedeerilta.

"Räjäyttää OPS" kuullostaa aina siltä että ollaan perustamassa jollekin kultille omaa opinahjoa.

Huoh.

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 20:21:19
Jos tulokset ovat huonoja tällä systeemillä, miksei kannattaisi edes koittaa jotain toista systeemiä?, miksi joidenkin uusien ideoiden esittäjä heti lytätään täysin.

Millä mittarilla ne tulokset ovat huonoja? Miten itse tekisit samalla panos/tuotos suhteella nämä asiat?

Quote from: MW on 05.09.2014, 22:11:16
Matematiikka on siitä kivaa, että käytännön sovellusten kannalta se on täysin loogista ja omaksuttavaa.

Minulla oli lukioaikoina asenneongelma, ja ehdot matikasta. Viimeiset 20+ vuotta se on ollut päivittäinen työkalu pakissani, ansiotyössä.

Hiukan motivaatiota, ja yksi opettaja, joka näytti, miksi x toiseen derivaatta on 2x. Ei se, joka sanoi että "se muuten on".

Totta. Minulla ei tosin ollut asenneongelmaa, mutta luin lukiossa lyhyttä matikkaa (kielilinjalla ei vonut valita pitkää) ja opettaja oli juuri tuollainen "se nyt vaan on" -tyyppinen. Vaikka pärjäsin hyvin, kävin yksityistunneilla, koska halusin myös ymmärtää, en vain opetella ulkoa.
Muksu valitsi valitsi lukiossa pitkän matikan. Hänen mielestään se oli lyhyttä helpompaa mm. siksi, että sitä oli joka jaksossa ja laskurutiini säilyi.

Pidin ja pidän suuresti opettajista, jotka haluavat ja osaavat opettaa.

Vielä yksi ajatus tästä. On aika hankalaa kehittyä kriittiseksi ajattelijaksi, jos ei osaa lukea eri lähteistä tekstejä ja osaa laskea, voiko väite pitää numeroiden valossa paikkansa.

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 00:54:33

Vink. Jos et muista, mistä luit asiasta, mutta muistat lukeneesi netistä, google osaa "täydentää" muistiasi. Kirjoitat vain muutaman avainsanan ja google kertoo. Minä en sitä voi puolestasi tehdä. Google ei päästä minua sinun "muistiisi". Tämä on yksi esimerkki, miten google on muuttanut ajatteluamme.

Ja tämäkö sitten on sitä kriittistä, itsenäistä ajattelua? Google ajatteelee puolestamme. Ei hyvää päivää.

Quote from: Abdul Reis on 06.09.2014, 11:16:41

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 00:54:33

Vink. Jos et muista, mistä luit asiasta, mutta muistat lukeneesi netistä, google osaa "täydentää" muistiasi. Kirjoitat vain muutaman avainsanan ja google kertoo. Minä en sitä voi puolestasi tehdä. Google ei päästä minua sinun "muistiisi". Tämä on yksi esimerkki, miten google on muuttanut ajatteluamme.

Ja tämäkö sitten on sitä kriittistä, itsenäistä ajattelua? Google ajatteelee puolestamme. Ei hyvää päivää.

Tämä ei varsinaisesti ole kuvaketju, mutta...

http://naurunappula.com/z/1171939 (http://naurunappula.com/z/1171939)

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 00:54:33
Tämä on yksi esimerkki, miten google on muuttanut ajatteluamme.

Tässä lisää:

Quote from: http://www.telegraph.co.uk/technology/internet/7967894/How-the-Internet-is-making-us-stupid.htmlHow the Internet is making us stupid
Nicholas Carr, author of The Shallows, asks if the Internet is changing the way we think

Quote from: http://www.telegraph.co.uk/technology/google/7999081/Google-damages-users-brains-author-claims.htmlGoogle damages users' brains
Google damages the brains of its users by offering too much assistance in solving problems, an author has claimed.

Quote from: http://www.theatlantic.com/magazine/archive/2008/07/is-google-making-us-stupid/306868/
Is Google Making Us Stupid?

Quote from: Lalli IsoTalo on 06.09.2014, 02:08:00

Quote from: Emo on 06.09.2014, 00:16:42
En ikinä ole oppinut kertotauluja täysin ulkoa.

Keppiä ansaitsisit!  >:( :( >:(

Siitä ei ole epäilystäkään :)  Olen hyvin tyytyväinen itseeni, että en oppinut vaikka kuinka yrittivät pakottaa oppimaan. Tästäkin asenteesta pitäisi oikeastaan vieläkin tulla sanktiota.

Muuttohaukan edellä kertoma Steinerkoulusta on totta; pikkuserkkuni muinoin kävivät Steinerin ja nytkin on tuttavien lapsia Steinerissä (kolme lasta). Hirveätä lahjakkuuden haaskausta! Ei läksyjä, kunhan siemeniä idättävät ja piirtelevät vihkoihin viivoja.

Quote from: Emo on 06.09.2014, 12:38:55
Olen hyvin tyytyväinen itseeni, että en oppinut vaikka kuinka yrittivät pakottaa oppimaan.

Kivat sulle!

Älä kerro kenellekään, mutta päätin ikinä olla opettelematta väli-ilmansuuntia, koska niiden nimet ovat niin idioottimaiset. Mutta nyt kun tuo kaakonkulma on jatkuvasti säätiedotuksissa, minulle alkaa jo tulla tutuksi missä päin se on.  :P

Quote from: Emo on 06.09.2014, 12:38:55
Muuttohaukan edellä kertoma Steinerkoulusta on totta; pikkuserkkuni muinoin kävivät Steinerin ja nytkin on tuttavien lapsia Steinerissä (kolme lasta). Hirveätä lahjakkuuden haaskausta! Ei läksyjä, kunhan siemeniä idättävät ja piirtelevät vihkoihin viivoja.

Ystäväperheen lapset kävivät Steineria. Sitkein sissi selvisi ja jopa kirjoitti ylioppilaaksi hyvin arvosanoin. Kaksi muuta vaihtoi lukiovaiheessa taviskouluun; he ovat edelleen tyytyväisiä ratkaisustaan. (Kaikki inhosivat eukkaa lähes fanaattisesti.)

Minulla taas on Steiner-koulut käynyt tuttava, joka on matematiikan tohtori ja työskentelee robotiikan tutkimuksen parissa. Että kai se niinkin voi mennä.

Niin no, mulla oli historianmaikka yläasteella, joka sanoi, että muistakaa aina, että historia on "his story" eli sen tarina joka jäi eloon/kertomaan/voitti varsinkin tapahtumasta jos on vain yksi lähde. Propagandaa harrastivat jo muinaiset Roomalaiset...

Yläasteikäisille historia pitää tehdä mielenkiintoiseksi, esim. miten Rikhard II kuoli...  :o

Quote from: Lalli IsoTalo on 06.09.2014, 12:54:15

Quote from: Emo on 06.09.2014, 12:38:55
Olen hyvin tyytyväinen itseeni, että en oppinut vaikka kuinka yrittivät pakottaa oppimaan.

Kivat sulle!

Älä kerro kenellekään, mutta päätin ikinä olla opettelematta väli-ilmansuuntia, koska niiden nimet ovat niin idioottimaiset. Mutta nyt kun tuo kaakonkulma on jatkuvasti säätiedotuksissa, minulle alkaa jo tulla tutuksi missä päin se on.  :P

Sä olet nero!
Minä en kyennyt olemaan oppimatta väli-ilmansuuntia, ne jäivät päähäni opettelematta    :-\

Quote from: Muuttohaukka on 06.09.2014, 09:20:57

Quote from: Maija Poppanen on 06.09.2014, 04:09:54

Yksi vekarani kävi aikanaan tutustumassa Steinerlukioon, taktisesti,  koska sai näin lintsattua koulusta. Sanoi, että ihan kuin olisi käynyt hullujenhuoneella. Se eyrytmiajupina meni ilmeisesti liian korkealentoiseksi.

Poika on kumminkin tietävinään, että matikkapedagokiikastaan ovat nykyään joutuneet antamaan periksi. Oppimistuloksettomuus vissiin.

Sinne piti ilmoittaa lapsi heti syntymän jälkeen ja todella odotettiin sen koulun alkua.
Niin suuri pettymys kaikkine huuhailuineen, että meni ennen aikaisena eskarina se vuosi. Pedagogiikka ei ole voinut muuttua, sen perusta pysyy samana ja varmaankin metodeja on ollut pakko muuttaa oppimistuloksia mietittäessä.

Aiheellinen korjaus. Metodia tietenkin tarkoitin.

Quote from: Emo on 06.09.2014, 15:00:24
Sä olet nero!
Minä en kyennyt olemaan oppimatta väli-ilmansuuntia, ne jäivät päähäni opettelematta    :-\

Kiitos! Täytyy vissiin antaa palautetta YLEn sääihmisille, että lopettavat kaakonkulmittelemisen, ettei nerouteni kärsi enää tästä yhtään enempää!  >:(

Quote from: Emo on 06.09.2014, 15:00:24
[
Sä olet nero!
Minä en kyennyt olemaan oppimatta väli-ilmansuuntia, ne jäivät päähäni opettelematta    :-\

Emo! Et siis osaa kertotauluja kuin vähennyslaskun kautta ja väli-ilmansuunnat zuitzait.  Mihin ylipäänsä väli-ilmansuuntia tarvitseekaan. Siihen, että Muoniossa tulee postiluukusta Luoteis-Lappi ja Kemissä Lounais-Lappi.

Quote from: Emo on 06.09.2014, 15:00:24

Quote from: Lalli IsoTalo on 06.09.2014, 12:54:15

Quote from: Emo on 06.09.2014, 12:38:55
Olen hyvin tyytyväinen itseeni, että en oppinut vaikka kuinka yrittivät pakottaa oppimaan.

Kivat sulle!

Älä kerro kenellekään, mutta päätin ikinä olla opettelematta väli-ilmansuuntia, koska niiden nimet ovat niin idioottimaiset. Mutta nyt kun tuo kaakonkulma on jatkuvasti säätiedotuksissa, minulle alkaa jo tulla tutuksi missä päin se on.  :P

Sä olet nero!
Minä en kyennyt olemaan oppimatta väli-ilmansuuntia, ne jäivät päähäni opettelematta    :-\

Nyt jätkät(Emon lasken hyväksi jätkäksi). Suomenkielessä on tajuttavat väli-ilmansuunnat eikä mitään "pohjois-itää" tai "etelä-länttä", niin kuin vaikka engelskassa.
Koillinen, kaakko, lounas, luode on melkein runoutta, etten paremmin sanoisi! :-*

Quote from: JJohannes on 06.09.2014, 13:22:17
Minulla taas on Steiner-koulut käynyt tuttava, joka on matematiikan tohtori ja työskentelee robotiikan tutkimuksen parissa. Että kai se niinkin voi mennä.

Varmaankin voi mennä, mutta jotta menee kuvaamallasi tavalla niin vaatinee  oppilaalta itseltään keskimääräistä suurempaa älykkyyttä ja ehkä jopa jotain ylimääräistä omaa panostusta asioiden opiskeluun, jos hän käy koulua jossa lähinnä retkeillään ja leikitään ja silti päätyy matematiikan tohtoriksi.

Pikkuserkuistani toinen kirjoitti Steineristä, toinen ei tainnut kirjoittaa sitten lopulta ollenkaan. Ovat minua sen kymmenen vuotta vanhempia ainakin, eli äitini kertonut.
Hänkin joka kirjoitti Steineristä, ei koskaan päässyt haluamaansa tiedekuntaan. Mikä on Steinerin merkitys tuossa, niin sitähän ei tiedä koska eiväthän kaikki muutenkaan pääse kaikkialle mihin hakevat.

Koulu on seuraava yhteiskunnan instituutio, minkä kulttuurimarxismi mädättää. Pulpetit ulos, tietokoneet sisään ja kuorrutetaan monikulttuurilla niin avot!

Itsestäni muistan ja lastani katsoessa olen vierestä nähnyt, että ikävuodet alle 20v ovat aikaa jolloin ihmisen päähän pystyy ajamaan uutta tietoa valtavia määriä.
Jos se aika käytetään mihin tahansa muuhun kuin uuden asian tehokkaaseen oppimiseen (johon kuuluvat myös pulpetit, kynällä kirjoittaminen ja paperiset kirjat), niin myöhemmin tätä munausta ei voi enää korjata vaikka tahtoisi.
Tästäkään syystä maahan ei kannata tuoda ulkomaisia karvalapsukaisia voimavaroiksi, näiden ihmisten aikaikkuna oppimiselle on sulkeutunut pysyvästi jo vuosia aiemmin. Jotain he voivat vielä pintapuolisesti oppia, esim. vetämään vessan, mutta tällä tasolla heidän oppimisessaan pyöritään. Ja sitten ihmetellään PISA-tuloksia.

Quote from: JJohannes on 06.09.2014, 13:22:17
Minulla taas on Steiner-koulut käynyt tuttava, joka on matematiikan tohtori ja työskentelee robotiikan tutkimuksen parissa. Että kai se niinkin voi mennä.

On tietenkin poikkeuksia ja lahjakasta oppilasta et voi estää oppimasta. Tosi lahjakkaat eivät tarvitse muuta kuin ohjausta.

....
Harmi, etten ole säästänyt noita joukko-opin huuhailukirjoja. Opettajatkaan eivät niitä osanneet. Pääosa joukko-opin opettajista oli vanhoja kansakoulunopettajia, seminaarin käyneitä. Osa sotien jälkeen pikakoulutuksella koulutuettuja ja olivat vielä 70-luvulla peruskoulussa. Peruskouluhan lähti Lapin läänistä ja valui alaspäin. Opettajia koulutettiin SIVA(siirtymävaihe)- ja VESO-koulutuksissa.  Piirtelivät kuulemma sillä niitä ympyröitä ja leikkauksia...b ∈ A, A ∪ B etc. Eivätkä tasan osanneet opettaa, eivätkä oppilaat käsittäneet mitään.
Joukko-oppi on todellisuudessa logiikkaa ja todennäköisyyslaskentaa. Oli sillä ehkä joku puolustettavuuskin> aikaisin lapsen tietokoneelle alkeet kansioon. Ongelma oli vain niin vaihteleva opettajaosaaminen.

Quote from: Faidros. on 06.09.2014, 15:16:33

Koillinen, kaakko, lounas, luode on melkein runoutta, etten paremmin sanoisi! :-*

Englannin kuukaudet taas voivat olla musiikkia. Vieläkin laulelen mielessäni yhtä ehkä viidennen luokan opetuslaulua, kun haen mielessäni jotain englannin kuukautta  :)

Sinänsä sivistynyt lapsukaseni taas on onnistunut välttämään jopa suomalaisen kuukausirimpsun ulkoaoppimisen. Sillä hetkellä, kun kysyy ihan tosissaan ääneen, että mikä kuukausi seuraavaksi on, vaikuttaa hän kyllä aika pösilöltä.  anteeksi lapsi

Quote from: Bwana on 06.09.2014, 10:08:35

Quote from: Mietiskeliä on 05.09.2014, 20:21:19
Jos tulokset ovat huonoja tällä systeemillä, miksei kannattaisi edes koittaa jotain toista systeemiä?, miksi joidenkin uusien ideoiden esittäjä heti lytätään täysin.

Millä mittarilla ne tulokset ovat huonoja? Miten itse tekisit samalla panos/tuotos suhteella nämä asiat?

Sillä mittarilla mihin tää yhteiskunta on menossa. Hommaforumilla usein hoetaan miten on Afrikkalaisista itsestään kiinni heidän maanosansa huono tila ja myös ählämi maiden. On myös ehdottomasti Suomalaisten oma vika että tää maa on menossa konkurssiin. Yksi syy on siihen ettei koulutusjärjestelmä kannusta itsenäiseen ajatteluun, vain ulkoa päntä asioita. Loppupeleissä mitä mitä vitun väliä on sillä että Pähkinäsaaren rauha oli 1325. Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin
 

Quote from: Emo on 06.09.2014, 15:20:56
Jos se aika käytetään mihin tahansa muuhun kuin uuden asian tehokkaaseen oppimiseen (johon kuuluvat myös pulpetit, kynällä kirjoittaminen ja paperiset kirjat), niin myöhemmin tätä munausta ei voi enää korjata vaikka tahtoisi.

Juuri näin.

Oma tutkimusaiheeni oli pedagoginen draama ja sen käyttö. Mielikuvaoppiminen oli sen teoreettinen tausta.
Yksi ajatus oli tuo Emon ajatus alaikkunoista. Itse käytän tietokoneen kansiovertausta. Ellei sitä kansiota oppimisen herkkyyskautena avata, se jää tyhjäksi. Tietylle oppimiselle on omat kautensa, jolloin ne herkimmin oppii. Lukemaan on hyvin vaikea saada aikuista analfabeetikkoa oppimaan.
Oppi ikä kaikki ei pidä paikkaansa kaikilla oppimisen alueilla. Mitä enemmän kansioita aivoissa on avattuna, sitä enemmän alikansioita avautuu. Aivoihin mahtuu ∞-määrä gigaa eli mitä enemmän lataat sitä enemmän sinne mahtuu. Mutta se vaatii työtä ja harjoittelua> automatisoitumista.

Pieni lapsi jaksaa harjoitella ylösnousemista, askeleita, kunnes se automatisoituu. Sitten yhtäkkiä oletetaan, että ekaluokkalainen oppii kirjoituskäsialan vain sohvalla loikoilemalla.

Oma lapseni luetteli pienenä jatkuvasti lukuja rasittavuuteen saakka. " Laskenko äiti sataan? Laskenko kahteensataan...laskenko joka toisen, laskenko taaksepäin..."
Toistaminen vei aivoihin lukusuoran.  Mutta ihan aina sen litanian kuunteleminen ei ollut niin mielenkiintosita. Luovuudeta siinä tuskin voi kovinkaan paljon puhua.  Korttipelejä pelasimme- suosituimpana Canasta. Sitä pelaamme porukalla vieläkin.

Quote from: Mietiskeliä on 06.09.2014, 15:44:32
Yksi syy on siihen ettei koulutusjärjestelmä kannusta itsenäiseen ajatteluun, vain ulkoa päntä asioita. Loppupeleissä mitä mitä vitun väliä on sillä että Pähkinäsaaren rauha oli 1325. Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin

Kyllä se rauhansopimusvuosikin sinne mahtuu. Jotkut asiat vain on päntättävä. Et voi oppia uutta kieltä panttäämättä sanoja tai opettelematta ko. kielen kielioppisääntöjä.
Kun on päntännyt paljon, voi alkaa oivaltaa Hitlerinkin aivopesua ja sen taustoja ja syitä sen aivopesun onnistumiselle. Laita aavikon asukki pohtimaan ja kannusta itsenäiseen ajatteluun ilman rakennussarjaa. Oppiminen ei aina ole niin kivaa. Äidinkielenkin säännöt vaativat pänttäämistä ja lukemista.

Quote from: Mietiskeliä on 06.09.2014, 15:44:32
***
Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin

Ai tätäkö ei ole märehditty? Unohtaisivat jo Hitlerin, alkaisivat valmistautua seuraavaa vaino- ja valvontayhteiskuntaa varten, jota parhaillaan rakennetaan.

Muhamed onnistui, Hitler onnistui, Stalin onnistui, Pol Pot onnistui, ja onnistujia tulee lisää.

Suurin osa ihmisistä on narussa talutettavia pässejä. Kuka siellä narun toisessa päässä sitten on, määrää lopputuleman.

Quote from: Faidros. on 06.09.2014, 15:16:33
[Suomenkielessä on ...

Älä hyvä mies tule hämmentämään nerouttani!

Quote from: MW on 06.09.2014, 16:27:41

Quote from: Mietiskeliä on 06.09.2014, 15:44:32
***
Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin

Ai tätäkö ei ole märehditty? Unohtaisivat jo Hitlerin, alkaisivat valmistautua seuraavaa vaino- ja valvontayhteiskuntaa varten, jota parhaillaan rakennetaan.

Muhamed onnistui, Hitler onnistui, Stalin onnistui, Pol Pot onnistui, ja onnistujia tulee lisää.

Suurin osa ihmisistä on narussa talutettavia pässejä. Kuka siellä narun toisessa päässä sitten on, määrää lopputuleman.

Ei yhtä pahasti narussa talutettavia kuin Afrikassa. Väitätkö että Suomessa olisi mahdollista että suurimman osan tyttö lasten sukuelimet silvotaan on vanhat se on satoja vuosia vanha tapa. Väitätkö että Suomessa olisi mahdollista, että yleinen uskomuksen kukaan kun raiskaa neitsyen, niin parantuu aidsista.

Toi narussa talutettavia pässejä on vaika vahvasti sanottu. Homman mielestäni on että asiat nähdään liian negatiivisina. Kyllä tähän ihmisten sokeaan uskoon johonkin on tullut ihan selvää parannusta esimerkiksi usko taruhahmo saatanan olemassa oloon on romahtanut muutamassa vuodessa. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022716727904_uu.shtml

Saatanaanhan uskotaan edelleen: rasistinen VHM asuu lähiössä, äänestää persuja ja hakkaa vaimoaan.

Quote from: Parsifal on 06.09.2014, 03:47:05
Lähes jokainen lapsi (ja aikuinenkin) menee sieltä, missä aita on matalin, jos siihen suodaan mahdollisuus. Ei pienen lapsen ajattelu yksinkertaisesti ole kehittynyt sille tasolle, että hän osaisi itse arvioida, mikä on tärkeää; siksi tarvitaan aikuisten ja opettajien opastusta ohjaamaan lapsi oikeaan suuntaan vaikka pakolla, jos se on tarpeen.

Eivät lapset todellakaan mene sieltä, mistä aita on matalin. He menevät sieltä, missä on eniten kuraa. Laiskuus on opittu taito, ja lapset eivät ole sitä oppineet. Heille maailma on yhä täynnä mahdollisuuksia. Vasta sosialismiin törmättyään he oppivat, ettei kannata tehdä mitää, sillä silloin ei tee mitään väärää. Kuuntele se Kenin TEDTalk, jos et minua usko.

Lopusta olen silti samaa mieltä. Ei lapsi tiedä, mikä on hyvää, tarpeellista ja oikein. Se pitää tulla aikuisilta. Mutta se ei myöskään tarkoita, että nykyinen koulujärjestelmä toimisi ja tietäisi, mikä on hyvää, tarpeellista ja oikein. Nykyinen koulujärjestelmämme on luotu teollisen tehdastyöyhteiskunnan tarpeisiin. Siinä tehtävässä se on joskus ollut hyvä. Nyt aika on muuttunut. Enää ei ole tehtaita. Enää ei tarvita tehdastyöläisiä. Enää ei lasketa laskutikulla. Enää ei tarvitse osata käyttää laskutikkua. Kaiken pitää kehittyä ajan mukana. Minusta tässä pulpettiopettajan kannanotossa -- tai minun kannassani -- ei ole kyse lasten vapauttamisesta aikuisten opettajien holhouksesta. Kyse on aikuisten opettajien opettamien arvojen, taitojen ja tietojen ajanmukaistamisesta ja opetusmenetelmien uudistamisesta. Sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta ei voi elää 1960-lukua, jos koko muu maailma elää 2010-lukua.

tl;dreille.

Aikuiset ovat laiskoja -- lapset ovat ahkeria.

Aikuisten pitää olla yhä lapsille aikuisia, mutta ei 1960-luvun aikuisia, vaan 2010-luvun aikuisia.

Tää on mielenkiintoinen ketju ton opettajan koulun uudistamis tarpeista innostuin, koska olin katsonut tämän Talouden madonluvut dokkarin http://vimeo.com/47946174
Siinä asiatuntiat näkivät yhdeksi ongelmaksi sen ettei koulutusjärjestelmä ja media kannusta ihmisiä kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Tätä asia olen kelannut aika paljon, mistä se johtuu ettei koulutusjärjestelmä opeta kyseenalaistamaan. Uskon sen johtuvan siitä, että kouluissa opetaan vain lähinnä pänttäämään ulkoa asioita.

Mutta loppuenlopuksi on varmasti paljon sellaisia asioita joita on hyödyllistä vain päntätä ulkoa esim. Enkun sanoja matikan kertotauluja jne.

Mutta joku näki ylempänä ongelmaksi, että koulutusjärjestelmä tappaa luovuuden, näin se varmasti onkin. Itsekin näin ongelmaksi että Suomalaiset uskovat liian sinisilmäisesti auktoriteetteihin enkä ole mielipiteineni ollenkaan yksin http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/enta_jos_maan_asioista_paattaisi_kansa_  "Johtajakeskeinen päätöksentekokulttuurimme juontaa juurensa historiaamme Venäjän alaisuudessa. Sen perintöä ovat eliitin autoritaarisuus ja kansalaisten alamaisasenne"

Miten kouluissa sitten voitaisiin opetella luovuutta tai kyseenalaistaman asioita?, vaikka niin sanottujen yleissivistävien aineiden kautta. Olen joskus kritisoinut sitä miksi kouluissa opiskellaan jotain historiaa ja maatiedettä jne., vaikkei näitä tarvita oikeastaan arki ja työelämässä. Minulle on vastattu, että ihmisen on hyvä osata myös yleissivistystä. Näin varmasti onkin koulutusjärjestelmän tarkoituksena muutakin, kuin valmistaa työelämään. Sen tarkoitus on sivistää ihmistä=kun ihmiset ovat fiksumpia sivistyneempiä yhteiskunta voi ja toimii paremmin. Mutta voiko sellaista ihmistä pitää fiksuna, joka osaa kyllä nippeli tietoja ulkoa, muttei osaa kyseenalaistaa asioita?. Mielestäni tälläisiä ihmisiä nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa aivan liikaa.

Mielestäni uskonnon opiskelu on ehdottomasti paras esimerkki siitä, että kouluissa opetaan vain pänttäämään ulkoa asioita, eikä juuri kriittiseen ajatteluun, sillä uskonnon opetus kouluissa on vieläkin tunnustuksellista http://www.soininvaara.fi/2014/02/16/uskonnon-opetus/ Tuleeko ihmisestä joteinkin fiksumpi, jos hänelle opetetaan tuhansia vuosia vanhoja taruja totena?! Eikö olisi paljon fiksumpaa opettaa lapsille suhtautumaan kriittisesti tälläisiin vanhoihin taruihin, vaikka tällä tavoin http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/
Sitä paitsi tunnustuksellinen uskonnon opetus on vielä perustuslain vastainenkin http://pakkouskonto.fi/index.php/lainsaeaedaentoe Ei ole siis mitään syytä sille, miksi uskonnon opetus kouluissa pitäisi olla tunnustuksellista.

Historian tunneilta taas muistan miten kaikki vuosilukuja nippelitietoja piti opetella ulkoa. Ok jonkun Enkun sanoja on hyvä osata ulkoa, mutta onko hyödyllistä opetella ulkoa Pähkinäsaaren rauha ja muita vuosilukuja ja nippelitietoja. Historia opiskelukin olisi paljon mielenkiintoisempaa, jossei tarvitsisi opetella ulkoa jotain vitun nippeli ietoja, vaan syitä miksi jokin tapahtui samaan voisi yhdistää psykologiaa mikä saa ihmismassat toimimaan niinkuin ne toimivat. samoin kuin uskonnonkin opiskeluun voitaisiin yhdistää psykologiaa, mikä saa ihmet uskomaan Jumalaan pohtiminen olisi paljon tärkeämpää kuin vanhojen tarujen ulkoa opettelu. Näin opittaisiin hahmottelemaan kokonaisuuksia.

Nykyinen koulutusjärjestelmä opettaa siis kurinalaiseen aisioiden ulkoa pänttäämiseen. Tottakai ihmiselle on kurinalaisuudesta todella paljon hyötyä. Olen huomannut, että elämässä pärjää todella pitkälle jo sillä, että hoitaa asiat kurialaisesti ja särmästi, mutta raja tulee melko nopeasti vastaan, jonka jälkeen tarvitaan luovuutta.
Luovuudella on taas vaikeampi pärjätä elämässä, mutta raja ei tule yhtä nopeasti vastaan kuin kurinalaisuudella. Luovalle ihmiselle menestymisen rajana on vain taivas. Mutta luovakin ihminen tarvitsee menestyäkseen myös jonkin verran kurinalaisuutta.

Joku heitti ylempänä  kysymyksen, että onko hyvä että kaikki asiat kyseenalaistetaan. Tiedekin kehittyy asioita kyseenalaistamalla ja muutenkin kaiken kehityksen edellytys on asioiden kyseenalaistaminen.

Kannattaa katsoa tämäkin video, jossa yksi maailman parhaista matemaatikoista perustelee, miksi paperilla ja kynällä laskeminen on lapsille ja kaikille surkeampaa matematiikkaa kuin tietokoneilla mallintaminen.

TEDTalks: Conrad Wolfram: Teaching kids real math with computers (https://www.ted.com/talks/conrad_wolfram_teaching_kids_real_math_with_computers)

Mielestäni jäsen MW on edelleen täysin väärässä ei vieläkään ole ymmärtänyt, mitä matematiikka on ja mikä on sen tarkoitus. Matematiikan tarkoitus ei ole nauttia vaikeista toistuvista suorituksista. Sitä kutsutaan laskennaksi. Se ei ole tietoa vaan taitoa. On selvää, että sellaista taitoa on tarvittu aikanaan. Peruskoulussa minulle kerrottiin 1700-luvun Ranskassa olleen kuninkaallisia kolmannenasteenyhtälön ratkaisijoita. Se selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut. Syy oli täysin toinen: Silloin ei ollut laskukonetta suorittamaan potenssiinkorotuksia, neliöjuuria eikä mitään. Ne piti kaikki laskea käsin -- tai yleisimmät poimia taulukoista. Sitä varten kuninkaalla piti olla laskijoita -- ei matemaatikkoja. Vielä Toisen Maailmansodan aikana lähes kaikki laskut tehtiin käsin. Silloin moni sotapoika rakastui viehkeään "computeriin". Computerit olivat nimittäin nuoria naisia, jotka suorittivat ballististen laskujen osia sotilaallisen järjestelmän osana laskentakonteissa. Nykyään sellainen toiminta on täysin järjetöntä -- tai yhtä järkevää kuin pellon kyntäminen härjillä. Sitäkö jäsen MW haluaa; haluaa olla amish? Minusta se on konservatismin väärinymmärtämistä.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.09.2014, 23:33:48
(naps)
Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen

Venäjää ei voi yleistää mihinkään, siellä kaikki näyttää menevän päin persettä oli systeemi siellä mikä tahansa. Ei Sveitsissä nyt kuitenkaan ihan kaikki rikkaita ole. Sitäpaitsi sielä monia eri kansanryhmiä edustettuina. Suoralla demokratialla ei ole todettu olevan missään negatiivisia vaikutuksia paitsi ihmisten mielikuvissa. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/enta_jos_maan_asioista_paattaisi_kansa_  "Ei ole olemassa empiirisiä tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että kansalaisten mielipiteen huomioon ottaminen johtaisi huonoihin saati haitallisiin päätöksiin"

QuoteSe selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla :roll:

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

Quote from: Muuttohaukka on 06.09.2014, 15:32:25

Harmi, etten ole säästänyt noita joukko-opin huuhailukirjoja.

Minulla pitäisi olla kaikki vanhat koulukirjat tallessa, kun vaan jaksaisi kotoa (lapsuuskodissa) käydä etsimässä että mihin kerrostumiin ovat hautautuneet tarkalleen.

Quote from: Mietiskeliä on 06.09.2014, 20:46:25
Miten kouluissa sitten voitaisiin opetella luovuutta tai kyseenalaistaman asioita?, vaikka niin sanottujen yleissivistävien aineiden kautta. Olen joskus kritisoinut sitä miksi kouluissa opiskellaan jotain historiaa ja maatiedettä jne., vaikkei näitä tarvita oikeastaan arki ja työelämässä. Minulle on vastattu, että ihmisen on hyvä osata myös yleissivistystä. Näin varmasti onkin koulutusjärjestelmän tarkoituksena muutakin, kuin valmistaa työelämään. Sen tarkoitus on sivistää ihmistä=kun ihmiset ovat fiksumpia sivistyneempiä yhteiskunta voi ja toimii paremmin. Mutta voiko sellaista ihmistä pitää fiksuna, joka osaa kyllä nippeli tietoja ulkoa, muttei osaa kyseenalaistaa asioita?. Mielestäni tälläisiä ihmisiä nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa aivan liikaa.

Uskooko mietiskeliä, että luovuus tai asioiden kyseenalaistaminen on helppoa, jos on vain omaan alaansa keskittynyt fakki-idiootti, jolta puuttuu yleissivistys? Eikö kyseenalaistaminen helpotu, jos vaikka tietää myös millaisia ajattelumalleja jossain muualla käytetään ja mitä seurauksia niillä on ollut?

QuoteHistorian tunneilta taas muistan miten kaikki vuosilukuja nippelitietoja piti opetella ulkoa. Ok jonkun Enkun sanoja on hyvä osata ulkoa, mutta onko hyödyllistä opetella ulkoa Pähkinäsaaren rauha ja muita vuosilukuja ja nippelitietoja.

Historian merkkipaalujen ajankohtia ei kannata opettaa summittaisesti, vaan tarkkoina vuosilukuina. Jos normaalioppilas ei muistaisikaan tarkkaan Pähkinäsaarta, hän muistaa vuosisadan ja se riittää aika pitkälle.

Quote from: Miniluv on 06.09.2014, 21:14:52

QuoteSe selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla :roll:

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function#Cardano.27s_method

"The solutions can be found with the following method due to Scipione del Ferro and Tartaglia, published by Gerolamo Cardano in 1545."

Yleensä helpoin tapa ei ole vaikein tapa. Näin myös tällä kertaa.

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku (http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_Egyptian_multiplication). Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

Olen varmaan viettänyt kouluvuoteni niin kuppaisissa lähiökouluissa, että vältyin tältä parjatulta vuosilukuopetukselta. Ala-asteella koin koulun tosi mukavaksi ja lähinnä kaikki oli kiinnostavaa. Ylä-asteella sitten tulikin murrosikä, minkä tuhoja en ehtinyt korjaamaan päästötodistukseen mennessä.

Kyllä silloin kahdensankymmentäluvullakin käytiin metsässä, ja ylä-asteen äikänopella oli varsin omintakeinen lähestymistapa opetukseensa; sijamuodot leikittiin jollain pelillä kaaliin ja muutenkin opetuksensa olivat melko uraauurtavia.

Eivät vaan tajunneet tuon ajan opet huudella mediassa omaa erinomaisuuttaan ja erilaisuuttaan. Eivät repineet opetussuunnitelmia, vaan ilmeisesti pystyivät toimimaan ihan sen puitteissa.

Sitten kun osaa paperilla, voi siirtyä apuvälineisiin. Näin perusperiaatteena.

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 22:01:39

Quote from: Miniluv on 06.09.2014, 21:14:52

QuoteSe selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla :roll:

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function#Cardano.27s_method

"The solutions can be found with the following method due to Scipione del Ferro and Tartaglia, published by Gerolamo Cardano in 1545."

Yleensä helpoin tapa ei ole vaikein tapa. Näin myös tällä kertaa.

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku (http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_Egyptian_multiplication). Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

Kurkkasin sun linkkiä, ja uuvuin välittömästi  :)

Yritin välttyä paperin ja kynän hakemiselta, ja laskin päässä 100 × 123 + 10 × 123 + 10 × 123 + 3 × 123

Koska saturday night fever, en luottanut tulokseeni, vaan tarkistin paperilla.

Mutta siis 15 129

Quote from: yks vaan on 06.09.2014, 22:41:58
Sitten kun osaa paperilla, voi siirtyä apuvälineisiin. Näin perusperiaatteena.

Exactly!  Ensin opitaan käsitteet ja osataan itse- sitten otetaan laskin käteen. Miksi enää vaivata päässälaskulla, kun tietää, mitä haetaan ja miten siihen päästään.

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 22:01:39
Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit.

Katsotaanpas.

123*123 > jaetaan kolmeen osaan kertomistehtävä ja lasketaan ne sitten yhteen.

100*123 =12300
20*123 =    2460
3*123 =       369

12300+2460= 14760

14760 + 369 = 15129

Quote from: Miniluv on 06.09.2014, 21:26:12

Quote from: Mietiskeliä on 06.09.2014, 20:46:25
Miten kouluissa sitten voitaisiin opetella luovuutta tai kyseenalaistaman asioita?, vaikka niin sanottujen yleissivistävien aineiden kautta. Olen joskus kritisoinut sitä miksi kouluissa opiskellaan jotain historiaa ja maatiedettä jne., vaikkei näitä tarvita oikeastaan arki ja työelämässä. Minulle on vastattu, että ihmisen on hyvä osata myös yleissivistystä. Näin varmasti onkin koulutusjärjestelmän tarkoituksena muutakin, kuin valmistaa työelämään. Sen tarkoitus on sivistää ihmistä=kun ihmiset ovat fiksumpia sivistyneempiä yhteiskunta voi ja toimii paremmin. Mutta voiko sellaista ihmistä pitää fiksuna, joka osaa kyllä nippeli tietoja ulkoa, muttei osaa kyseenalaistaa asioita?. Mielestäni tälläisiä ihmisiä nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa aivan liikaa.

Uskooko mietiskeliä, että luovuus tai asioiden kyseenalaistaminen on helppoa, jos on vain omaan alaansa keskittynyt fakki-idiootti, jolta puuttuu yleissivistys? Eikö kyseenalaistaminen helpotu, jos vaikka tietää myös millaisia ajattelumalleja jossain muualla käytetään ja mitä seurauksia niillä on ollut?

QuoteHistorian tunneilta taas muistan miten kaikki vuosilukuja nippelitietoja piti opetella ulkoa. Ok jonkun Enkun sanoja on hyvä osata ulkoa, mutta onko hyödyllistä opetella ulkoa Pähkinäsaaren rauha ja muita vuosilukuja ja nippelitietoja.

Historian merkkipaalujen ajankohtia ei kannata opettaa summittaisesti, vaan tarkkoina vuosilukuina. Jos normaalioppilas ei muistaisikaan tarkkaan Pähkinäsaarta, hän muistaa vuosisadan ja se riittää aika pitkälle.

Sitähän nimenomaan tarkoitinkin, että kouluissa opiskeltaisiin niitä ajatusmalleja. Esimerkiksi uskonnonkin tunneilla pohdittaisiin mikä saa ihmisen uskomaan erillaisiin uskontoihin. Se miksi pitäisi historiassakin keskittyä opiskelemaan syitä miksi jokin asia on tapahtunut historiassa, kuin nippelitietojen ulkoa opettelu, on se että pitäisi opetuksessa ottaa ehdottomasti huomioon myös se mikä oppilaita kiinnostaa.

Jotenkin vaikuttaa siltä ettei päättäjiä kiinnosta vittuakaan se, mitä oppilaita oikeasti kiinnostaisi oppia. Pakkoruotsin opiskelu on tästä paras esimerkki. Tuntuu siltä että ainoastaa päättäjät eivät ymmärrä sitä että se on fossiilinen jäänne menneiltä ajoilta. Kyllä Maarit Korhonen on oikeassa siinä, että se pitäisi opiskelu suunnitelmissa pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, se mitä minkäkin ikäiset lapset haluavat oppia. Kai sen nyt kaikki ymmärtävät, että oppilaat oppivat parhaiten silloin kun he ovat opetuksesta kiinnostuneita. Ei opiskelun ole pakko olla mitään pakkopullaa. Miksi esimerkiksi liikunnan opetus on sellaista, että liikunnan tunneiltä jää monilta traumoja ja näin viimeinenkin into liikuntaa kohtaan sammuu. Eihän liikunnan tunneilla voi oppilaan kunnolle paljoakaan tehdä, mutta häntä voisi kyllä hyvinkin innostaa johonkin lajiin liikunta tunneilla, siitä olisi voisi olla oikeasti hyötyä.

Onko yleisivistävistäkään aineista hyötyä, jos päämääränä on vain väkisin yrittää takoa tietoa oppilaiden päähän. Eikö olisi paljon tärkeämpää oppilaan saamaan innostumaan näistä asioista. Onko näistä yleissivistäkään aineista hyötyä jos niitä vain ulkoa opetellaan kouluissa ja vapaa-aikoina vain tuijotetaan jotain Big Brothereita ja muuta paskaa telkusta. Eikö niistä olisi paljon enemmän hyötyä jos oppilas innostuisi myös vapaa-ajallaan seuraamaan näitä asioita.

Miksi muuten ammattikouluissakaan edes yritetään oppilaille opettaa yhtään mitään muuta paitsi ammattiaineita, koska muut aineet eivät yksinkertaisesti kiinnosta ammattikouluissa oppilaita. Olen itse käynyt ammattikoulun ja nähnyt sen touhun. Tässäkin päättäjät vain jästipäisesti tunkevat sinne ammattikouluihin kaiken maailman ruotseja, eikä niitä tässäkään tapauksessa vittuakaan kiinnosta se kiinostaako oppilaita opiskella niitä.

Perusongelma tässä satoja vuosia vanhassa koulutusjärjestelmässä on se ettei se juuri yritäkkään oppilasta samaan innostumaan asioista. Innostamisen sijasta kouluissa oppilaita pannaan perseeseen kaikenmaailman pakkopullilla..

Nyt päästiinkin oikein lempiaiheeseeni.

Korhonen on oikeassa siinä, että koululaitos on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Pulpettien uloskannon yhteydessä minulle tuli mielikuva nuoresta idealistisesta opettajasta, mutta ilokseni luinkin hänellä olevan jo 30 vuoden työkokemus takanaan. Lausuntojensa ja työkokemuksena vuoksi arvelen tässä olevan ihmisen, jota kannattaa kuunnella.

On aivan oikeasti vanhanaikaista opettaa lapsille 9-12 vuoden ajan nippelitietoa sellaisissa perinteisissä oppiaineissa kuin historiassa, biologiassa, fysiikassa, jne. Valtaosa tästä päähän päntätystä tiedosta unohtuu pian kokeiden jälkeen ja palvelee käytännössä ainoastaan keinona arvottaa oppilaat lukuvuoden lopussa annetussa todistuksessa. Muistan joskus lukeneeni, että ainoastaan 5% kaikesta opitusta tiedosta olisi oppilaiden muistissa vielä peruskoulun päätyttyä, ja sitä voi kukin taholtaan miettiä kuinka paljon henkilökohtaisesti vielä muistaa kaikesta siitä mitä aikoinaan ahkerasti päähänsä kokeita varten pänttäsi.

Eri tieteenalojen nippelitiedon ulkoa opettelun (ja pikaisen unohtamisen) sijasta olisi huisin paljon tärkeämpää oppia elämäntaitoja, joilla nykyään on todellista merkitystä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito, tiedonhaku ja -analysointi, oppimiskeinot, ryhmätyö, itsetuntemus, ongelmanratkaisu, (kriittinen) medialukutaito, jne. Nykyisenkin opetussuunnitelman puitteissa tietenkin pyritään näitä taitoja opettamaan ikäänkuin sen varsinaisen opiskelun ohella, mutta ainakaan omana kouluaikanani näitä EI juurikaan opetettu. Jos lukujärjestys näyttää tällaiselta 1. tunti: historia, 2. tunti: maantieto, 3. tunti: uskonto, jne, niin kuka näistä opettajista ottaa vastuun opettaa vaikkapa kykyä työskennellä ryhmässä tai ongelmanratkaisutaitoja? Historian opettajaa kiinnostaa ainoastaan opettaa oppilailleen opetussuunnitelman mukainen määrä historiaa eikä häntä itse asiassa kiinnosta oppilaissa mikään muu kuin se, että he pänttäävät päähänsä historiaa ja osaavat vastata opettajan kokeissa esittämiin kysymyksiin (mikä sekin on itse asiassa harhaa, sillä puolet oppilaista on jo etukäteen tuomittu saamaan ennaltamäärättyä keskiarvoa huonompi numero, joten opettajalla ei ole mitään erityistä motivaatiota saada kaikkia oppilaita oppimaan täydellisesti).

Elämäntaitoihin keskittyvä opetussuunnitelma ei missään tapauksessa tarkoittaisi sitä, että biologiaa, maantietoa, yms. ei opetettaisi enää ollenkaan. Tietenkin ne olisivat edelleen opetuksen runko, mutta opetustapa olisi toisenlainen. Esimerkiksi historiassa voitaisiin nykyisen opettajan luennoinnin ja kirjasta pänttäämisen sijasta antaa projektitehtäviä pienryhmille. Pähkinäsaaren rauhakin voi yllättäen muuttua mielenkiintoiseksi aiheeksi, kun siitä pitää etsiä tietoa ja jäsentää se esimerkiksi esitelmäksi. Vaikka vain parin oppilaan ryhmä perehtyy aiheeseen, niin silti koko luokka kuulee siitä esitelmää seuratessaan, ja kullekin kuulijalle jää siitä mieleen mitä jää, yhdelle enemmän toiselle vähemmän, mutta kenenkään kouluarvosana ei riipu siitä muistaako minä vuonna Pähkinäsaaren rauha solmittiin, keiden välillä ja miksi, vaan arvosana riippuisi oppilaiden monipuolisista kyvyistä (eikä yksinomaan muistista kuten nykyään).

Laajemman perspektiivin saamiseksi on tietenkin esim. historiassa opiskeltava perustiedot eri aikakausista, mutta vaikkapa Suomen historian pääpiirteet mahtuvat helposti muutamalle A4-paperille. Ihan totta. Opettaja voi synnyttää oppilaissa kiinnostusta ja ymmärrystä eri historiallisia tapahtumia ja aikakausia kohtaan ns. aikamatkailulla, joka voi olla vain opettajan elävää mukaansatempaavaa kerrontaa menneisyydestä, mutta se voi olla myös lyhytelokuvia, kuvasarjoja, kysymysten pohdintaa, eläytymistä, tms. Kun päähänpänttäämisen ja kokeisiin ulkoa opettelun sijasta oppilaiden oma työpanos olisikin keskusteluun osallistumista, oman mielipiteen ilmaisua, projektitöitä, aineiden ja esitelmien laatimista, oppimistehtäviä, oppimispäiväkirjan laatimista, jne. niin koulunkäynti muuttuisi rutkasti mielenkiintoisemmaksi ja hyödyllisemmäksi. Olen lisäksi aivan varma, että loppujen lopuksi oppilaiden muistiinkin jäisi kaiken kaikkiaan enemmän "nippelitietoa" kuin nyt. Millä nyt sinänsä ei ole elämässä mitään erityistä merkitystä, ellei sitten aio osallistua tietokilpailuihin.

Oppilailla olisi tällaisessa opetussuunnitelmassa myös laajemmat mahdollisuudet työstää omia erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ja kykyjään ts. tulla paremmaksi juuri siinä asiassa, joka itseä eniten kiinnostaa. Monet nykyään huonot oppilaat saataisiin "ulos kuorestaan" tuottamaan tuloksia, joihin kukaan ei uskonut heidän pystyvän.

Lienee paikallaan huomauttaa, että minä olen kirjojen vannoutunut ystävä ja uskon, että erinomaisilla koulukirjoilla on ollut oma osuutensa suomalaisoppilaiden hyvässä kansainvälisessä menestyksessä. En poistaisi koulusta kirjoja, vaan päinvastoin lisäisin niitä luokkahuoneisiin entuudestaan. Minä ainoastaan a) monipuolistaisin opetusta myös kirjojen ulkopuolelle, b) lyhentäisin kaikille pakollista kirjatietoa reilusti nykyisestä ja c) muuttaisin perinteiset kokeet toisenlaisiksi oppimistehtäviksi.

Kolme oppiainetta ovat yllä käsiteltyjen tieteenalojen sijasta luonteeltaan oikeammin "työkaluja" ja niille antaisin opetuksessa erityismerkityksen: äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet. Nämä ovat ne oleelliset oppiaineet, joilla on jokaiselle meille aikuiseksi kasvaneelle ollut aitoa merkitystä elämässä (paitsi vieraita kieliä eivät toki kaikki ole tarvinneet). Käytännön taidoille antaisin myös paljon nykyistä enemmän tilaa, ja liikuntaa saisi olla jossain muodossa vaikka joka päivä.

Tässä nyt vaikka tämän verran ensialkuun. Hattua kyllä nostan Korhoselle rohkeudesta! Kuka muu uskaltaa lähteä projektiin mukaan? Tehdään koulusta hyvä paikka lapsillemme ja Suomesta jälleen edelläkävijä yhdessä asiassa! 

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 22:01:39

Quote from: Miniluv on 06.09.2014, 21:14:52

QuoteSe selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla :roll:

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function#Cardano.27s_method

"The solutions can be found with the following method due to Scipione del Ferro and Tartaglia, published by Gerolamo Cardano in 1545."

Yleensä helpoin tapa ei ole vaikein tapa. Näin myös tällä kertaa.

Jos niitä kaavoja ei tiedä, on kolmannen asteen yhtälön ratkaiseminen salatiedettä. Aika harva niitä osaa johtaa ja 1600-luvulla varmasti vielä harvempi. Liitekuvan tarkoitus oli antaa hiukan osviittaa siitä, millainen tehtävän mutkikkuustaso on.

QuoteHerää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku (http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_Egyptian_multiplication). Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

Selitä, selitä.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

Egyptiläisten olisin veikannut käyttäneen jotain mallia, jossa muunnetaan

123 = (123 x 100) + (123 x 10 x 2) + (123 x 3)

Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, palttinakäärö nuijapäähieroglyfiksi jne. sadalla kertomisessa suoraan käärmeenpyrstö nuijapääksi. Sitten summatessa vielä sievennetään ylimääräiset käärmeenpyrstöt jne. En tietenkään muista, mitä merkkejä niiden numerot oikeasti olivat.

Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

Quote from: Miniluv on 07.09.2014, 00:20:19

QuoteHerää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku (http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_Egyptian_multiplication). Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

Selitä, selitä.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

Egyptiläisten olisin veikannut käyttäneen jotain mallia, jossa muunnetaan

123 = (123 x 100) + (123 x 10 x 2) + (123 x 3)

Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, palttinakäärö nuijapäähieroglyfiksi jne. sadalla kertomisessa suoraan käärmeenpyrstö nuijapääksi. Sitten summatessa vielä sievennetään ylimääräiset käärmeenpyrstöt jne. En tietenkään muista, mitä merkkejä niiden numerot oikeasti olivat.

Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

Odotan mäkin sivullisen. selvennystä. Miniluv:n ebyktilasku näytti vähän mun aivoitukselta, mut siinä oli kauheasti turhia sulkeita...ehkä en vaan osannut lukea sitä.

Tunti on mennyt! Missä viisaus?

Ediittiä: sä tarkennettu Miniluv:ks

Aretposi!
Milloin olet viimeksi käynyt oppitunneilla seuraamassa opetusta ja monen eri aineen kohdalla? Kovin pientä on enää pelkkä frontaaliopetus ja luennointi.
Kyllä oppilaat tekevät ryhmätöitä, pariharjoittelua ja monenlaista metodia mahtuu yhteen opituntiin.

Muun muassa nykyiset kielten oppimateriaalit antavat oppitunnin rakenteeseen niin monimuotoista tekemistä, ettei kaikkea edes ehdi toteuttaa. On kuuntelua, on parityötä, on pelejä, on videopätkää, on ryhmätyöskentelyä on vaikka mitä.

Historiaa voi opettaa monella tavalla- on tylsää ja on innostavaa. OPS antaa mahdollisuudet ja nykypäivän uudet opettajat käyttävät paljon nettimateriaalia ja ovat opetustyössään luovia ja innostuneita.

Maantieto ja biologia ovat mielenkiintoisia. Nekin voidaan opettaa monella eri tavalla.
Kyllä ihminen vain on rakennettu niin, että oppiminen ja osaaminen tuottavat mielihyvää.

Matematiikkakin on paljon muuta kuin sitä laskemista. Tuntiin mahtuu päässälaskuja, oppilaiden omia tuottamia tai opejohtoisia, uuden opetus, sen harjoittelua, jotain mielenkiintoista tarinaa niin monesta aiheesta.

Ala-asteella mitataan itse litroja, metrejä , grammoja, vertaillaan, arvoidaan etc.
Opettajanoppaat ovat ammattipedagogien huolella suunnittelemia ja niissä on vaikka  mitä, ihan laidasta laitaan.

Edit: Ne äikänvirheet.

Quote from: Miniluv on 07.09.2014, 00:20:19

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 22:01:39
Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

En kuullut kynän savuamista. En sinulta, en Maija Poppaselta, enkä Lallilta. Laskiko kukaan teistä laskua paperilla?

Maija jo myönsikin ettei. Vastatkaa muut. Minä en tiedä, missä Maija on koulunsa käynyt, mutta väittäisin, ettei yhdessäkään suomalaisessa koulussa opeteta kolminumeroisten lukujen kertolaskua päässä. Hän oli siis tämän tehtävän suhteen itseoppinut. Vielä mykistyneemmäksi tulin esitystä laskenta-algoritmistä. Se on myös jotain muuta kuin peruskoulussa opetettu. Sekin on itsekeksitty -- ja Lallikin käyttää samaa. Eikö kukaan käytä yhtään mitään peruskoulussa oppimaansa?

Kerrankin tunnen itseni hieman erikoiseksi. Minulla ei ole enää lainkaan rutiinia kertolaskuihin paperilla ja kynällä. Tunnun olevan ainoa -- "the chosen one". Auttakaa nyt joku. Löytyykö toinen hompanssi, joka laskee kaikki kertolaskut joko tietokoneella tai laskimella?

Tarinan lopuksi voin näyttää, miten minua on opetettu koulussa laskemaan kertolasku. Se saattaa yllättää, eikä sitä pysty tietokoneella oikein hyvin edes esittämään -- ja on erittäin virhealtista. Tunnistaako joku laskutavan?

-- -- --

Quote from: Miniluv on 07.09.2014, 00:20:19
Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

NIMENOMAANTÄSSÄONTOTUUSJAPROFETIATJATÄTÄOLENYRITTÄNYTKOKOAJANSELITTÄÄ

-- -- --

Quote from: Miniluv on 07.09.2014, 00:20:19
Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, [...]

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)*(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)=

Vihje (http://hommaforum.org/index.php/topic,94765.0.html)

Quote from: sivullinen. on 07.09.2014, 01:12:27

Quote from: Miniluv on 07.09.2014, 00:20:19

Quote from: sivullinen. on 06.09.2014, 22:01:39
Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

En kuullut kynän savuamista. En sinulta, en Maija Poppaselta, enkä Lallilta. Laskiko kukaan teistä laskua paperilla?

Maija jo myönsikin ettei. Vastatkaa muut. Minä en tiedä, missä Maija on koulunsa käynyt, mutta väittäisin, ettei yhdessäkään suomalaisessa koulussa opeteta kolminumeroisten lukujen kertolaskua päässä. Hän oli siis tämän tehtävän suhteen itseoppinut. Vielä mykistyneemmäksi tulin esitystä laskenta-algoritmistä. Se on myös jotain muuta kuin peruskoulussa opetettu. Sekin on itsekeksitty -- ja Lallikin käyttää samaa. Eikö kukaan käytä yhtään mitään peruskoulussa oppimaansa?

Kerrankin tunnen itseni hieman erikoiseksi. Minulla ei ole enää lainkaan rutiinia kertolaskuihin paperilla ja kynällä. Tunnun olevan ainoa -- "the chosen one". Auttakaa nyt joku. Löytyykö toinen hompanssi, joka laskee kaikki kertolaskut joko tietokoneella tai laskimella?

Tarinan lopuksi voin näyttää, miten minua on opetettu koulussa laskemaan kertolasku. Se saattaa yllättää, eikä sitä pysty tietokoneella oikein hyvin edes esittämään -- ja on erittäin virhealtista. Tunnistaako joku laskutavan?

-- -- --

Quote from: Miniluv on 07.09.2014, 00:20:19
Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

NIMENOMAANTÄSSÄONTOTUUSJAPROFETIATJATÄTÄOLENYRITTÄNYTKOKOAJANSELITTÄÄ

-- -- --

Quote from: Miniluv on 07.09.2014, 00:20:19
Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, [...]

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)*(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)=

Vihje (http://hommaforum.org/index.php/topic,94765.0.html)

Kyllä mä sen varmistin paperilla, ihan allekkain kertoen. Olis ollut laskinkin lähellä, mut olenkin vähän retrofani  :)

sivullinen.

Sun allekkainlaskumalli tuottaa väärän tuloksen.

Quote from: Maija Poppanen on 07.09.2014, 00:33:35
Odotan mäkin sivullisen. selvennystä. Miniluv:n ebyktilasku näytti vähän mun aivoitukselta, mut siinä oli kauheasti turhia sulkeita...ehkä en vaan osannut lukea sitä.

Tunti on mennyt! Missä viisaus?

Egyptiläiset laskivat näin. Ensin otetaan isompi luku 123. Pilkotaan se osiin, joista jokainen on eri kahden kertotaulun mukainen luku: 1+2+(4)+8+16+32+64=123. Suluissa olevaa ei oteta mukaan. Sitten otetaan toinen luku ja kerrotaan sitä kahdella tarpeeksi monta kertaa: 123, 246, 492, 984, 1968, 3936, 7872. Näistä valitaan samat kohdat kuin luvun pilkkomisessa oli tullut valituiksi: 123, 246, (492), 984, 1968, 3936, 7872. Lopulta saadut luvut lasketaan yhteen: 123+246+984+1968+3936+7872. Näin saatiin oikea tulos.

Voisin epäillä tuon olevan helpompi tapa kertoa, jos käytössä ei ole paperia, vaan kasa ainoastaan kasa kiviä. Paperin -- tai papyruksen -- keksiminen johti silloin uuteen tapaan kertoa. Varmasti silloinkin oli luddiitteja, jotka väittivät, että ensiksi perusteet pitää opetella kivikasoilla. argumentum ad antiquitam päti jo silloin -- mutta silloin antiikki oli vasta tulevaisuutta, ja sanonnasta käytettiin muotoa käärmehieroglyfi käärmehieroglyfi papurysrullahieroglyfi iibislintuhieroglyfi.

Quote from: Maija Poppanen on 07.09.2014, 01:42:31
sivullinen.

Sun allekkainlaskumalli tuottaa väärän tuloksen.

En saanut peruskoulussakaan aina lukuja oikein. Se menetelmän vika.

Quote from: sivullinen. on 07.09.2014, 01:50:45

Quote from: Maija Poppanen on 07.09.2014, 01:42:31
sivullinen.

Sun allekkainlaskumalli tuottaa väärän tuloksen.

En saanut peruskoulussakaan aina lukuja oikein. Se menetelmän vika.

Kai tollainen virhe olisi ollut mahdollinen vaikka sillä ebyktiäiselläkin systeemillä? Mulle se näytti äkkiseltään liian vaativalta.

Quote from: Maija Poppanen on 07.09.2014, 01:22:51
Kyllä mä sen varmistin paperilla, ihan allekkain kertoen. Olis ollut laskinkin lähellä, mut olenkin vähän retrofani  :)

Laskin päässäni sitä mukaan kun kirjoitin numeroita näppäimistöllä.

Luovaa ja innovatiivista lainausta Nytin Korhoska-jutusta.
Varmasti ainakin steinerilaiset ja luovan oppimisen peräänkuuluttajat ymmärtävät, että missä mennään, että mitä jätin lainauksesta pois, koska eikyllä lainaussääntöjen orjallinen noudattaminen ainakaan lainausta paremmaksi tee.

QuotePiharatamot ovat 8-vuotiaille hepreaa, Korhonen sanoo touhtuneesti letti hytisten.

Opelta meni hermot. "Tää nyt vaan on joka vuosi sama juttu."

Turun Runosmäen koulun opettaja Maarit Korhonen on ollut opettajana 30 vuotta, ja kypsästi leipiintynyt hommaansa. "Pitäis vaihtaa alaa, mutta en minä enää tässä iässä viitsi uudelleen itseäni kouluttaa, ja kuitenkinhan ansaitsen minulle kuuluvan arvon, vaikka sitten lasten tulevaisuuden kustannuksella. Haluan oman vallankumoukseni ja viisitoista minuuttia."

Tähän väliin Korhonen huikkaa luokalleen, että kuuklatkaapas vallankumous ja viisitoista minuuttia.

Toimittajalle Korhonen kuiskaa ovelasti hymyillen, että oppilaiden vapautunut luovuus ja lasten luontainen uteliaisuus kyllä osaa yhdistää pisteet vallankumouksen, Andy Warholin ja hänen itsensä välillä oikein.

"Pitäisi opettaa vähän kaikkea, koska emme tiedä, mitä tulevaisuuden ammatit ovat, mutta ei niin kuin perinteisellä tavalla, jossa lapsi oppii lähes kaikesta jonkinlaiset perusasiat. Tarvitsisimme luovuuden, innovointikyvyn, tiimityön ja jatkuvan oppimisen opetusta. Itsehän olen pudonnut kelkasta jo aikoja sitten, joten kokeillaan noilla eväksillä", Korhonen kiteyttää ja selailee Himasen Suomi-teosta kuin vanhaa ystävää.

"Luovuus ja älykkyys ja omaehtoinen ajattelu ovat rajattomia vahvuuksia, joten vahvat rajat ehkäisevät luovuuden, älykkyyden ja omaehtoisen ajattelun kehitystä", Korhonen filosofoi, ja jatkaa, että asioiden kriittinen tarkastelu ja kokonaisuuksien hahmottaminen ei ole mikään värityskirja.

Toimittajan kysyessä, että miksi jotkut nykylapset kutsuvat värityskirjakuvia piirustuksiksi, Korhonen katsoo toimittajaa pitkään ja säälivän mietteliäästi.
"Voi sinua. Olet sinulle opetettujen ajatusmallien vanki. Missä on luovuutesi, kykysi ajatella vanhan mallin ulkopuolelta?"

Kolmasluokkalaisten ympäristöopin kirjan ensimmäinen kappale käsitteli kaunista pihaa ja piharatamoita.

"Ketä 8-vuotiasta ne kiinnostavat? Kolmas luokka alkaa aina piharatamolla. Mä heitän tämän kirjan kyllä pois. Ei minuakaan piharatamot kiinnosta. En kyllä tiedä, mitä ne on, enkä halua tietääkään. Jotain kasveja? Mietipä nyt! 30 vuotta piharatamoita aina lukuvuoden aluksi!"

Toimittajan on pakko myöntää, että onhan se tylsää ja kaavoihin kangistunutta. Miksipä ei vaikka voikukka? Korhonen myöntyy myös, ja kysyy oppilailtaan, että mikä on voikukka. Kuin yhdestä suusta kajahtaa vastaus: "KVG!"
Paitsi yhdestä suusta, joka ensin mutisee, että voikukka, Taraxacum officinale, on riesaksi asti yleinen rikkakasvi, joskin syötävä sellainen ja josta voi valmistaa kahvin korviketta, ja kysyy heti perään alistuneesti, että mitä tarkoittaa KVG.

"Tuo yksi on toivoton tapaus. Ei minkäänlaista luovuutta, innovatiivisuutta tai kykyä pari- ja tiimityöskentelyyn", Korhonen tuhahtaa.

Samasta kirjasta Korhonen ehti jo opettaa lapsille, että Suomen järvet ovat ruskeavetisiä, koska niissä on paljon humusta. Hän antoi humuksesta kertovan kappaleen kotiläksyksi, minkä jälkeen häntä hävetti koko viikonlopun niin, että kietoutui fleece-torkkupeittoonsa rätisevän takan ääreen viidentoista euron punaviinipullon kanssa. "Sytytin kynttilöitä kylpyhuoneeseen ja itkin."

"Lapset nippa nappa osaa lukea, ja sitten he lukevat jotain samperin humuspohjaisen järven sössötyksiä. Minulla on syvä luontoyhteys kollektiivisessa alitajunnassa, joten se, mitä järvet sössöttää nykytilastaan, on aika rasittavaa kuunneltavaa pitkässä juoksussa. Ja onhan se törkeätä, että lapsen pitäisi osata lukea saati erottaa humus hummuksesta."

Korhosta kiusaa suunnattomasti se ajatus, että lapsilla tulisi olla joku lähtötaso oppimiseen. Yksi lause siitä ympäristöopin kirjasta oli, että 'virtaava puro on tärkeä lisääntymispaikka muun muassa nahkiaisille'. Siis törkeää! Lapsi ei tiedä, mikä on puro, mikä on lisääntymispaikka tai mikä on nahkiainen. He eivät tunne yhtään sanaa siitä lauseesta ja sitten opettelevat sitä ulkoa."

"Jotain viidesluokkalainen tai jotain ei nyt vaan voi mitenkään tietää, että mikä on puro, mikä on lisääntymispaikka tai mikä on joku nahkiainen. Ei voi odottaa, että jotain viidesluokkalainen tai jotain häpeäisi tällaista tietämättömyyttä ja tsemmpais itse itseään tiedonhakuun.
Pääasia, että viihtyy, tsillailee ja iipädeilee. Ja onhan aina Google!"

Parempi tapa oppia olisi vaikka iskeä koululaisten pöytään kuollut ahven, jonka he avaisivat.
"Sitä monet toki tekevätkin. Mutta minä en, koska se on sotkuista puuhaa. Nyt annoin läksyksi, että kerro paras kalajuttusi, kyllä sillä oppii. Jos ei ole ollut kalassa, sai keksiä sen päästään. Se ruokkii luovuutta. Yksi tyttö kirjoitti saaneensa Aurajoesta haikalan, joka hukkui."

Korhosta alkaa hiukan kismittää.
"Tuo yksi on aina nokka kiinni kirjassa. Osaa solmia kengännauhansa itse ja syö haarukan ja veitsen kanssa kuin mikäkin koketti. Se oli ainut, joka on ollut ukkinsa kanssa kalassa. Ei kyllä ollut kovin kiinnostavaa lukea, miten ukki opetti perkaamaan kalan."

Quote from: sivullinen. on 07.09.2014, 01:12:27

NIMENOMAANTÄSSÄONTOTUUSJAPROFETIATJATÄTÄOLENYRITTÄNYTKOKOAJANSELITTÄÄ

Selittäisit etkä yrittäisi selittää.

Quote from: sivullinen. on 07.09.2014, 01:12:27
123 x 123 = 15229

Olet väärässä.

QuoteEri tieteenalojen nippelitiedon ulkoa opettelun (ja pikaisen unohtamisen) sijasta olisi huisin paljon tärkeämpää oppia elämäntaitoja, joilla nykyään on todellista merkitystä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito, tiedonhaku ja -analysointi, oppimiskeinot, ryhmätyö, itsetuntemus, ongelmanratkaisu, (kriittinen) medialukutaito, jne.

Aretposilta ansiokas kirjoitus, josta ylläoleva on vain osa.

Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla ja erityisesti haluaisin koulussa painotettavan itsetuntemus-nimistä oppiainetta. Nippelitiedon sijaan koulussa pitäisi ennenkaikkea auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja ihmisten välistä psykologiaa. Kouluissa tulisi olla esimerkiksi joogaa ja meditaatiota sen sijaan, että opetellaan, montako munaa västäräkki munii.

Aineksia uudeksi opetusohjelmaksi voisi saada esimerkiksi psykologi ja filosofi Lauri Rauhalan elämäntyöstä.

https://www.teak.fi/general/Uploads_files/Holistinenihmiskasitysjasituationaalinenoppimiskasitys2012.pdf

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.09.2014, 09:51:56

QuoteEri tieteenalojen nippelitiedon ulkoa opettelun (ja pikaisen unohtamisen) sijasta olisi huisin paljon tärkeämpää oppia elämäntaitoja, joilla nykyään on todellista merkitystä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito, tiedonhaku ja -analysointi, oppimiskeinot, ryhmätyö, itsetuntemus, ongelmanratkaisu, (kriittinen) medialukutaito, jne.

Aretposilta ansiokas kirjoitus, josta ylläoleva on vain osa.

Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla ja erityisesti haluaisin koulussa painotettavan itsetuntemus-nimistä oppiainetta. Nippelitiedon sijaan koulussa pitäisi ennenkaikkea auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja ihmisten välistä psykologiaa. Kouluissa tulisi olla esimerkiksi joogaa ja meditaatiota sen sijaan, että opetellaan, montako munaa västäräkki munii.

....

Meditaatiota, itsetuntemusta ja joogaa... pah!

Kouluissa pitää olla itsepuolustus-nimistä oppiainetta. Opetusta kuinka lyöt, kuinka käsittelet veitsiä ja muita aseita, eli siis nyrkkeilyä ja painia ja ammuntaa kannattaa opettaa.
Kaikki itämaiset epävarmat hörhellykset kuten karate ym. sopii jättää opetusohjelmasta  pois, niihin ei ole aikaa eikä voimavaroja, mutta esim. nyrkkeily on tehokas keino selvitä tulevaisuuden monikulttuurisessa Euroopassa.
Ja tytöille etenkin on opetettava ampumista, sillä fyysisiltä voimiltaan heikompi nainen ei ole koskaan miehen veroinen nyrkkeilijä. Siksi tytöille ja naisille tarvitaan itsepuolustukseen apuvälineitä, toki miehillekin tämä taito käyttää puolustautumisvälineitä pitää opettaa.

Jos todella halutaan pois nippelitiedosta aineisiin, joita tarvitaan elävässä elämässä, niin tässä edellä valmista tulevan opetussuunnitelman runkohahmotelmaa opetussuunnitelmista päättäville. Saatte vapaasti käyttää.

Emo:

QuoteMeditaatiota, itsetuntemusta ja joogaa... pah!

;D

QuoteKouluissa pitää olla itsepuolustus-nimistä oppiainetta. Opetusta kuinka lyöt, kuinka käsittelet veitsiä ja muita aseita, eli siis nyrkkeilyä ja painia ja ammuntaa kannattaa opettaa.

Täysin samaa mieltä.

Mutta kannattaako aggressiivisista kulttuureista tuleville opettaa tuollaista? Ehkä nämä itsepuolustusaineet tulisi rajata vain sellaisille, jotka ovat kypsiä ja rauhallisia? Kurssille pääsemiseksi tulisi läpäistä psykologinen testi ja sieltä lentäisi ulos, jos käyttäytyisi hyökkäävästi tai syyllistyisi rikokseen.

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.09.2014, 10:12:49


Mutta kannattaako aggressiivisista kulttuureista tuleville opettaa tuollaista? Ehkä nämä itsepuolustusaineet tulisi rajata vain sellaisille, jotka ovat kypsiä ja rauhallisia? Kurssille pääsemiseksi tulisi läpäistä psykologinen testi ja sieltä lentäisi ulos, jos käyttäytyisi hyökkäävästi tai syyllistyisi rikokseen.

Ajattelin tätä esille nostamaasi asiaa tuossa edellistä kommenttiani kirjoittaessani... ajattelin ehdottaa etnisuskonnollisideologista valintaperustetta siihen kenelle itsepuolustusta koulussa opetetaan.  En vain sitä tänne laittanut, etten vaikuta jonkun  :flowerhat: mielestä rasistilta.
No nyt se tuli tähän kirjoitettua, arvasin kyllä että puutut tähän asiaan vastauksessasi.
Liitetään vielä ehdottamasi psykologinen testaus siihen valintakriteeriksi.

Itsepuolustustahan ei kannata opettaa hyökkääjille, emmehän me Suomen puolustusvoimissakaan kouluta venäläisiä hyökkäämään Suomeen. Opettelemme puolustamaan suomalaisia.
Sama periaate tässä koulu-uudistuksessa, muslimeille ja kultamunille ei opeteta itsepuolustautumista koska kantaväestö ei ole heille uhka eikä itsepuolustautumista näin tarvita heidän keskuudessaan, ja lisäksi itsepuolustustaidot voivat kääntäen toimia hyökkäyksenäkin. Moniosaajat tulee riisua aseista.

Quote from: Leso on 07.09.2014, 09:28:18
Luovaa ja innovatiivista lainausta Nytin Korhoska-jutusta.
(...)
Korhosta alkaa hiukan kismittää.
"Tuo yksi on aina nokka kiinni kirjassa. Osaa solmia kengännauhansa itse ja syö haarukan ja veitsen kanssa kuin mikäkin koketti. Se oli ainut, joka on ollut ukkinsa kanssa kalassa. Ei kyllä ollut kovin kiinnostavaa lukea, miten ukki opetti perkaamaan kalan."

;D Leso on luovasti innovatiivinen, kenties jopa dynaamisesti ja voimaannuttavasti yhteisöllinen. Mutta paheksun ja saatan laittaa häirintäpuhepoliisin asialle -- olin tikahtua nauruun. Kyllä kismittää, kunhan henki taas kulkee.

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.09.2014, 09:51:56

QuoteEri tieteenalojen nippelitiedon ulkoa opettelun (ja pikaisen unohtamisen) sijasta olisi huisin paljon tärkeämpää oppia elämäntaitoja, joilla nykyään on todellista merkitystä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito, tiedonhaku ja -analysointi, oppimiskeinot, ryhmätyö, itsetuntemus, ongelmanratkaisu, (kriittinen) medialukutaito, jne.

Aretposilta ansiokas kirjoitus, josta ylläoleva on vain osa.

Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla ja erityisesti haluaisin koulussa painotettavan itsetuntemus-nimistä oppiainetta. Nippelitiedon sijaan koulussa pitäisi ennenkaikkea auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja ihmisten välistä psykologiaa. Kouluissa tulisi olla esimerkiksi joogaa ja meditaatiota sen sijaan, että opetellaan, montako munaa västäräkki munii.

Aineksia uudeksi opetusohjelmaksi voisi saada esimerkiksi psykologi ja filosofi Lauri Rauhalan elämäntyöstä.

https://www.teak.fi/general/Uploads_files/Holistinenihmiskasitysjasituationaalinenoppimiskasitys2012.pdf

Tässä uudistusinnossa kannattaa muistaa, että nykyluokassa ovat kaikenlaiset oppijat mukana meditoimassa. Ennen oli erikseen EMU-, ESY-, EHA- ja muut xxxkulut + vielä yläasteen tasokurssit. Nykyluokassa on niin heterogeeninen oppilasaines, että meditatiivinen joogailu loppuu hyvin äkkiä muutaman höyrypään omintakeiseen meditointiin ja ihmisten välinen psykologia saattaa vaatia kesken meditoinnin vaikkapa rehtorin väliintulon.

Kannattaa myös muistaa, että pääosa oppilaista oppii ja haluaa oppia ihan perinteisin menetelmin. Ne perinteiset ovat kaikkea muuta kuin ulkoalukua- jota pitäisi olla paljon enemmän. Västäräkin ja muittenkin munamäärää ei vaadita muistettavaksi ja se löytyy itsekin hakemalla, jos se asia kiinnostaa.

Kyllä koulu on uudistunut ja oppikirja ei sido opettajaa rivi riviltä sen käyttämiseen. Opetuksensa suunnittelusta ja painotuksesta vastaa kuitenkin aina opettaja ja sille, että on erilaisia opettajia, emme vain voi mitään. Sillekään, että minkälaista oppijaa luokassa on, ei voi vaikuttaa.
Opetusuunnitelman runko tehdään polittisten päättäjien pöytien ääressä, kouluissa taas jälleen kerran aletaan vääntää uutta opetussuunnitelmaa.

Huvittavaa on, kun katselee kahdenkymmenen vuoden takaisia ekaluokan aapisia ja vertaa niitä tämän päivän aapisiin, niin vaikea olisi sanoa kumpi on vanhempaa mallia ja kumpi viime vuoden mallistoa. Sama juttu matematiikankin kirjojen kanssa. Kun ei se A ole miksikään muuttunut ja kovin samana on pysynyt 1+2= ?.

Nyt on kovalla vauhdilla tulossa sähköiset yo-kirjoitukset.  Se on ihan sama tilanne kuin sen joukko-opinkin kanssa aikanaan. On iso määrä opettajia, jotka eivät asiaa hallitse ja on iso määrä kouluja, joissa välineitä a) joko ei ole tai b) ne eivät toimi.
Meditoi siinä sitten, kun olet suunnitellut interaktiivisen nettioppitunnin rakenteen tablettien varaan ja kaikki koulun tabletit on "päivitetty" jonkun västäräkin munamäärän etsijän toimesta. Mutta siinä tilanteessa voi tietenkin turvautua joogailuun ja ihmistuntemukseen. Aikaahan on, koska suunnitelma meni persiilleen. Istutaan alas ja aletaan mietiskellä.

Kun sitä kirjallista ja suullista esiintymistä on joka aineen kohdalla ja sitä on paljon. Suullista esiintymistä kyllä löytyy mutta sen esittäjät vain eivät aina ole aiheessa niinkään mukana vaan se esiintyminen on ihan muuta.
Kirjallista esittämistä taas on vaikea suorittaa ilman pohjatietoa ja  osaamista.
Ryhmätöitä tehdään mielellään mutta toisten tuotosten kuuntelu ei aina jaksa kaikkia kiinnostaa.

Niinja miksi se ihmisten välisen kommunikaatio pitää sisällyttää OPSiin. Eikö sitä voida alustavasti opettaa jo kotona? Ihmistuntemuksenkin alkeet lähtevät kotoa ja nämä sen siellä oppineet eivät tarvitse erillistä suunnitelmaa sen oppimiselle. He haluavat oppia oman oppimisensa tuottaman mielihyvän takia.
On koulussa hyvin paljon turhaa mutta sen karsimiseen ei tarvita opetussuunnitelmia. Toisaalta se toisen turha on toisen mukava.

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.09.2014, 09:51:56
Nippelitiedon sijaan koulussa pitäisi ennenkaikkea auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ...

Kreikkalainen filosofi Thales sanoi, että vaikeinta elämässä on oppia tuntemaan itsensä.  Sikäli itsetuntemisoppi voisi olla hyväkin olla koulun menussa. Se voisi sisältää esim. persoonallisuuden, moraaliarvot, kehon, unelmat ja tykkäykset/sietämiset/vihaukset.

QuoteNiinja miksi se ihmisten välisen kommunikaatio pitää sisällyttää OPSiin. Eikö sitä voida alustavasti opettaa jo kotona?

Voidaan toki opettaa kotona, mutta kun ei opeteta.

90 prosenteissa kodeista ollaan itsekin kateissa sen kanssa, 'kuka minä olen' ja 'kuinka toimia muiden ihmisten kanssa'. Yleensä ihmisiä kiinnostaa vain jääkiekko, nukkuminen ja syöminen sekä siihen väliin muutama tunti television tylsistyneenä tuijottamista. Tosiasia on se, että valtaosalla ihmisistä ei ole kovinkaan kummoisia eväitä jakaa tietoa lapsilleen, sekaisin ovat itsekin. Minä myös.  ;)

Toisaalta, mitä enemmän kotien tehtäviä annetaan koululle, sitä sekopäisempiä ihmisiä tuntuu kadulla olevan. Yhtälö on vaikea.

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.09.2014, 11:03:39

QuoteNiinja miksi se ihmisten välisen kommunikaatio pitää sisällyttää OPSiin. Eikö sitä voida alustavasti opettaa jo kotona?

Voidaan toki opettaa kotona, mutta kun ei opeteta.

90 prosenteissa kodeista ollaan itsekin kateissa sen kanssa, 'kuka minä olen' ja 'kuinka toimia muiden ihmisten kanssa'. Yleensä ihmisiä kiinnostaa vain jääkiekko, nukkuminen ja syöminen sekä siihen väliin muutama tunti television tylsistyneenä tuijottamista. Tosiasia on se, että valtaosalla ihmisistä ei ole kovinkaan kummoisia eväitä jakaa tietoa lapsilleen, sekaisin ovat itsekin. Minä myös.  ;)

Jos ei ole eväitä jalkikasvunsa perusasioiden opettamiseen, miksi niitä pitää ylipäänsä hankkia.
Tuohon prosentillukuun en luota. 90% vanhemmista haluaa ja osaa opettaa lapselleen muutakin kuin mähöämistä. Miksi sen 90% pitää kärsiä 10% kummoisten eväitten puutteesta. Pääosa kakaroista on päiväkodissa ja siellä on kuitenkin osaava henkilökunta korjaamassa puutteita - tosin varsin sekavasssa joukossa.

Kun aihe pomppasi taas esille, niin kyllä siinä jotakin ideaakin vaikutti olevan.

Rakenteellisia ongelmia pitäisin edelleen opiskelun suurempina uhkina eli kasvavia luokkakokoja, lakkautettuja kouluja sekä koulukurin puutetta, mutta kun tekninen kehityskin tapahtuu taustalla huimaa vauhtia, niin ei pitäisi liikaa jäädä entisen "pulpetti-ulkoa"-opetuksen jalkoihin.

Peliteollisuus olisi yksi merkittävä ala, jota tarvittaisiin koulutyöhönkin. Pelit tehdään usein addiktoiviksi, mutta samalla ne voisivat olla opettavaisia ja innostavia. Tärkeintä olisi saada niin isoja kuin pieniäkin peliteollisuudentekijöitä alalle ja ero ns. opetuspelin ja leikkipelin välillä ei olisi liian iso. Pelit antavat parhaimmillaan (tai pahimmillaan) sellaisen buustin opetustyöhön, että hyvin toteutettuna niitä ahmittaisiin kuin jättikirjoja.

Eri kommenteissa vaaditaan erilaisia "uusia metodeja" koulutyöhön, mutta ainakin itselle vaikuttaa siltä kuin näitä samoja keinoja olisi aina ennenkin käytetty esim. ryhmätöitä, esitelmiä, teknisiä apuvälineitä jne.

Pelkästään nahkasohvilla, rullatuoleilla ja opettajan omaan auktoriteettiin luottamalla ei yksikään koululuokka pärjää. Oppilaat eivät keskity opetukseen, jos mielekkäämpääkin tekemistä on tarjolla. Opetussuunnitelmaakin tarvitaan koulujen osaamisen pysymisenä suunnilleen samalla tasolla kaikkialla Suomessa.

Kokeet toimivat myös yleensä tietynlaisena pelotteena sille, että osaako asioita vai eikö ja niiden takia monet "pänttäävät" oppimateriaaleja. Usein kokeiden osaamistaso taas perustuu ennen kaikkea asioiden ulkoa muistamiseen, mutta opettaja voisi painottaa kokeissa kysyttäviä asioita enemmän.

Opetustyössä käytännön esimerkkejä pitäisi joka tapauksessa käyttää enemmän. Jos asiat pystyy yhdistämään konkreettisiin tilanteisiin ja tapahtumiin, niin ne jäävät aivan eri tasolla mieleen kuin jos asiat esitellään täysin abstrakteina vaikeasti ymmärrettävinä ilmiöinä (mm. matematiikassa opiskelu perustuu usein pelkästään laskutekniikkaan, ei käytännön sovellutuksiin).

Quote from: Lalli IsoTalo on 07.09.2014, 11:06:19
Toisaalta, mitä enemmän kotien tehtäviä annetaan koululle, sitä sekopäisempiä ihmisiä tuntuu kadulla olevan. Yhtälö on vaikea.

Mistähän tämä taas johtuu? Eiköhän ne sekopäät ole kotien tuotoksia ja vanhemmat sellaiset ovat lopetettujen osastojen jäämistöä.

Quote from: Lalli IsoTalo on 07.09.2014, 10:53:10

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.09.2014, 09:51:56
Nippelitiedon sijaan koulussa pitäisi ennenkaikkea auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ...

Kreikkalainen filosofi Thales sanoi, että vaikeinta elämässä on oppia tuntemaan itsensä.  Sikäli itsetuntemisoppi voisi olla hyväkin olla koulun menussa. Se voisi sisältää esim. persoonallisuuden, moraaliarvot, kehon, unelmat ja tykkäykset/sietämiset/vihaukset.

On jo. Terveystieto ja uskonto/ET kattavat tuon osaston jo varsin hyvin.

Quote from: Mietiskeliä on 06.09.2014, 20:46:25
Miten kouluissa sitten voitaisiin opetella luovuutta tai kyseenalaistaman asioita?, vaikka niin sanottujen yleissivistävien aineiden kautta.

Ei asioiden kyseenalaistaminen ole mikään itseisarvo. Terveeseen lähdekriittisyyteen toki on hyvä totuttaa, esim. vaikkapa jonkinlaisen media-analyysin kautta (mm. aiheesta miten tilastotietoja käytetään uutisissa). Mutta jokin yleismaailmallinen kaiken kyseenalaistaminen sopii lähinnä salaliittoteoreetikoille, joiden maailmankuvassa esim. rokotukset ovat pääasiallisesti lääkeyhtiöiden juoni yhteiskunnan rahastamiseksi jne.

Jos kriittisyyden taitoa, tai oikeamminkin ehkä "valmiutta", haluttaisiin opettaa, voisi kouluun lisätä vaikkapa tunteja, jotka keskittyvät keskusteluun/väittelyyn vaikkapa jostain ajankohtaisista tai yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista niin, että mielipiteet pitäisi pyrkiä perustelemaan. Tällainen tosin sopinee lähinnä vasta hieman varttuneemmille (ja henkisesti kypsemmille) oppilaille.

Quote from: Miniluv on 06.09.2014, 21:26:12
Historian merkkipaalujen ajankohtia ei kannata opettaa summittaisesti, vaan tarkkoina vuosilukuina. Jos normaalioppilas ei muistaisikaan tarkkaan Pähkinäsaarta, hän muistaa vuosisadan ja se riittää aika pitkälle.

Jep. Vuosilukujen ehdoin tahdoin pois jättäminen ei oikeastaan palvelisi mitään tarkoitusta. Mutta siitä olen samaa mieltä joidenkin muidenkin kommentoijien kanssa, että tuollaisten detaljien painoarvo opetuksessa ei saisi olla liian suuri. Eli esimerkiksi kokeessa ei pitäisi ainakaan kysyä, että "minä vuonna Pähkinäsaaren rauha solmittiin" vaan enemmänkin vaikkapa siitä, millaisten tapahtumien seurauksena se solmittiin ja miten se vaikutti Suomeen. Ja jo alusta alkaen myös oppilaille pitäisi selvästi kertoa, että kokeissa tärkeintä on asiakokonaisuuksian hahmottaminen eli esim. kokeeseen valmistautuessa ei tarvitse masentua, jos tarkat vuosiluvut eivät pysy mielessä.

Ja tosiaan se on päivänselvä juttu, että historian opetus on tärkeää. Vaikka Eino P. Keravalta "todisti väkevästi" siitä, kuinka vähän hän oppi peruskoulun aikana, niin ainakin omakohtaisesti voin sanoa oppineeni koulun historian tunneilla todella paljon niin Suomen kuin Euroopankin historiasta. Peruskoulun (ja lukion) jälkeen on kerääntynyt lähinnä tipoittaisempaa yksittäistapauksia koskevaa tietoa: laaja kokonaiskuva esimerkiksi maailmansodista tai työväestön oikeuksien kehityksestä on syntynyt nimenomaan peruskoulun aikana/ansiosta. Vaikkei tämä ole "työssä tarvittavaa" tietoa on se aivan oleellisen tärkeä osa sitä, millaisena maailma hahmottuu.

Loppuun vielä vinkki, että Suomessa käytettävät opetussuunnitelmat ovat toki julkista tietoa (http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus) ja niissä kuvataan melko hyvin, millaisia oppimistavoitteita opetukselle on asetettu. Esimerkiksi tuohon kriittisyyteen liittyen opetussuunnitelman "viestintä ja mediataitoa" koskevassa osuudessa sanotaan, että:

Quote
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää
• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään
hankkimaansa tietoa
• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä
eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
• käyttämään viestinnän ja median välin

KESKEISET SISÄLLÖT
• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja
monimediaisuus
• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde
todellisuuteen
• yhteistyö median kanssa
• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

Quote from: nollatoleranssi on 07.09.2014, 11:11:01
Peliteollisuus olisi yksi merkittävä ala, jota tarvittaisiin koulutyöhönkin. Pelit tehdään usein addiktoiviksi, mutta samalla ne voisivat olla opettavaisia ja innostavia. Tärkeintä olisi saada niin isoja kuin pieniäkin peliteollisuudentekijöitä alalle ja ero ns. opetuspelin ja leikkipelin välillä ei olisi liian iso.

No jaa. Mielestäni ns. opetukselliset pelit, sikäli kun mitä ilmeisimmin puhut todellisista kaupallista tasoa olevista peleistä, kuuluvat sarjaan "keisarilla ei ole vaatteita". Mitä enemmän opetusta konkreettisesti pelillistetään, sitä kauemmas ajaudutaan varsinaisesta oppisisällöstä. Toki opetusta voi ja kannattaa kehittää IT-teknologian avulla, mutta lähestymistapana "liimataan pelien kylkeen jotain opittavaa" ei kuulosta kovinkaan toimivalta. Siis yleisesti ottaen. Toki jotkut pelit ovat jo lähtökohtaisesti hyvin lähellä sellaista, mitä koulussa muutenkin voitaisiin tehdä. Esimerkiksi monenlaiset tietovisa- ja sanapelit ovat varsin lähellä koulun pistokokeita. Ei olisi lainkaan huono ajatus toteuttaa opetussuunnitelman oppisisältöjä vastaavia tämäntyyppisiä pelejä, joiden avulla oppilaat voisivat testata ja harjaannuttaa omaa osaamistaan. Mutta tosiaan esim. joku "Call of Duty: Talvisota" ei olisi ehkä mitenkään erityisen hyvä tapa opettaa talvisodan historiaa (tässä nyt ohitan sen faktan, että Call of Duty -räiskintäpelit taitavat muutenkin olla K16...).

Quote from: Sivustakatsoja on 07.09.2014, 11:55:51
No jaa. Mielestäni ns. opetukselliset pelit, sikäli kun mitä ilmeisimmin puhut todellisista kaupallista tasoa olevista peleistä, kuuluvat sarjaan "keisarilla ei ole vaatteita".

Onpa hyvä ilmaisu to keisari vailla vaatteita. Nykypäivän lapset pelaavat niin erityyppisiä pelejä ja nämä opetukselliset pelit ovat usein samaa kastia kuin Corricot ja Logot-vai mitä ne palapelit olivatkaan.

Erot viihdepelien ja pedagogisesti suunniteltujen pelien välillä- vaikka niitä on yritetty kaventaa- on suuria eroja. Oppimispelit laahaavat  kuitenkin selvästi perässä.
Oppimistilanteen tulee aina olla aktiivista toimintaa, jossa oppija prosessoi oppimansa ja siirtää sen pitkäkestoiseen muistiin.  Pelit vaativat juuri tuota aktiivista toimintaa ja kuvitelma, että pelkkä pelaaminen motivoisi oppimaan, ei riitä. Sen pelin täytyy olla niin innostava, että lyhytkestoinen sirtyy pitkäkestoiseen muistiin.

Quote from: nollatoleranssi on 07.09.2014, 11:11:01
Peliteollisuus olisi yksi merkittävä ala, jota tarvittaisiin koulutyöhönkin. Pelit tehdään usein addiktoiviksi, mutta samalla ne voisivat olla opettavaisia ja innostavia. Tärkeintä olisi saada niin isoja kuin pieniäkin peliteollisuudentekijöitä alalle ja ero ns. opetuspelin ja leikkipelin välillä ei olisi liian iso. Pelit antavat parhaimmillaan (tai pahimmillaan) sellaisen buustin opetustyöhön, että hyvin toteutettuna niitä ahmittaisiin kuin jättikirjoja.

Amen. Pelien avulla oppilaat tuppaavat oppimaan kaikkein tehokkaimmin. Civilization pelisarja tulisi määrätä pakolliseksi alakouluun ja Europa Universalis siitä eteenpäin. Tosin kerronpahan tähän tapauksen eräästäkin brittikoulusta jossa pedakoomikoin:

Opeteltiin kertotauluja 2-5. kun niitä oltiin jokunen hetki jauhettu, otin niihin niinkin vallankumouksellisen lähestymistavan kuin bingon pelaamisen. Eli oikeat vastaukset taululle, muksut valitsemaan mieleisiään 3x3 ruudukkoon ja minä kyselemään. Hyvin meni, kunnes rehtori kulki luokan ohi ja otti meikäläisen puhutteluun. Oli kuulemma vaan pelien pelaamista moinen eikä oppimista. Siinä oli suomalaisella kasvatustieteen maisterilla hetkisen aikaa sanaton olo.

En tiedä onko tälläistä tehty, mutta mielestäni oppimispeleistä voitaisiin luoda koko Suomen kattava pilottihanke (eiköhän sitä EU-rahaakin saattaisi tähän irrota), jossa ensinnäkin pyrittäisiin kartoittamaan, että millaisissa asioissa peleillä olisi käyttöä opetustarkoituksessa ja pystyttäisiinkö tiettyjä opetuskokonaisuuksia opettamaan pelien avulla. Tälläisellä hankkeella voisi olla parhaimmillaan mahdollisuudet myydä jopa ulkomaille.

Lähinnä pedagogiikan ammattilaiset hahmottaisivat ja loisivat sellaisen opetussisällön 1-9 vuosiluokilta (esim. 3. vuosiluokan historia, 6 vuosiluokan matematiikka jne.), että mikä soveltuisi peleillä opetettavaksi ja millä tavalla (kyse voisi olla yksittäisestä aiheestakin ja tietylle vuosiluokalle).

Seuraava vaihe olisi antaa tämä sisältö aihekokonaisuuksineen ns. vapaaseen jakeluun, jossa käytännössä kaikki it-firmat ja it-työntekijät voisivat ottaa osaa kilpailutukseen peli-idean toteuttamisesta.

Kolmas vaihe olisi valita 1-10 parasta ehdotusta ns. jatkokehitykseen (parhaat ehdotukset saisivat rahallisia palkintoja) ja yhdistää pedagogiikan ammattilaisten näkemykset pelinkehitykseen. Ideana olisi tehdä peli-ideat loppuun ja viimeistellä ne sekä laajempi testausvaihe.

Voittajaehdokkaat pääsisivät virallisesti koekäyttöön ja jokaisesta pelistä menisi lisenssimaksu pelin kehittäjätiimille/kehittäjälle.

Edit: Tämä koko idea vaatisi kyllä varsin nimekkäitä pääpuhujia taakseen, ennen kuin siitä ylipäätään voisi tulla mitään, mutta perusideana tuo voisi olla varsin hyvä.

Kuinka ollakaan, meidän alakoululaisen luokasta lähtivät pulpetit kesällä. Nyt niillä on kaksi luokkaa yhdessä, kaksi opettajaa, kaksi luokkahuonetta mutta ei pulpetteja. Erilaisilla jaoilla tehdään erilaisia asioita omaan tahtiin, ja yksi päivä viikosta ollaan kokonaan ulkona. Sisällöistä ei ole vielä tarkkaa kuvaa mutta kirjat on käytössä. Muksu on jo nähnyt yhtä sun toista kouluissaan edellisessä asuinmaassa joten totesi vain tapahtuneen ja tekee läksynsä kuten ennenkin. Nippelitiedon määrä selvinnee kun alkaa olla kokeita. On kovasti tykännyt kun pääsee pyöräretkille luontoon kouluaikana, joka viikko. Tykkää itse lukea sitä nippeliä tietokirjoista joten tuskin jää mitään vaille.

Oli sitten vanhempainilta. Meitä kiinnosti kovasti miten homma toimii käytännössä. Vakuuttelivat että toiminnalle on pedagogiset perusteet. En alkanut tivata tai kysellä tarkemmin, katsotaan sitten jos tulee jotain negatiivista viestiä.

Kysyin kyllä siitä pulpetittomuudesta ja miten hyvin lattialla tyynyn päällä sujuu kirjoittaminen. En pahasti, koska mikä vain on parempi asento kahdensanvuotiaalle kuin pulpetissa jöpöttäminen. Taas vakuuttelivat että ei aiheuta levottomuutta vaikka jotkut istuvat jumppapallojen (!) päällä. Luokassa on kuitenkin myös pöytäpaikkoja. Ne ovat kuitenkin "aika tyhjillään", totesivat silminnähden mielissään opettajat. Mikä itseisarvo sekin muka on? Paperitöihin tarvitaan jäsennelty työtila; jos ei tokaluokalla niin myöhemmin.

Kotona kysyin mitä vekara tykkää lattialla istumisesta. Sanoi tekevänsä kaikki kynähommat pöydällä, kun se on helpompaa. Vähän hymilytti. Samoin läksyt tekee kotona pöydän ääressä.

Että sellainen revolutsija meidän lähikoulussa. Kuinkahan kauan jaksavat? Suhtaudun myönteisellä uteliaisuudella, runsaan liikunnan ansiosta. Lapsi on ainakin tyytyväinen.

Erittäin positiivinen juttu Patakakkosen kertomuksessa tuo runsas ulkona liikkuminen. Sehän onnistuisi ihan hyvin, vaikka olisi ne pulpetitkin luokassa...

Pähkinäsaaren rauha tuntuu olevan merkittävin historiallinen tapahtuma, joka pitäisi opettaa peruskouluissa. Mutta, kuten jo aiemmin väitin, ei siitä oikeastaan tiedätä juuri mitään, joten kaikki nippelitiedon kertominen aiheesta on puhdasta tarinointia. Pitäisikö lapsille opettaa tarinat totuutena -- ja vielä ulkolukuna? Toinen näkökulma asiaan oli, että opetetaan ennemmin, miten rauhaan päädyttiin ja mitkä tekijät siihen vaikuttivat. Tämä historian filosofia hegeliläisittäin on vielä vaikeampi aihe. Siitä ei ole senkään vertaa tietoa, eikä sitä edes pysty nykyihminen käsittämään. Lapsille uudet käsitteet ovat vielä vaikeampi pala, sillä he ovat oppineet vasta elämänsä ensimmäiset. Heidän maailmankuvaansa ei pitäisi sotkea, vaan selkeyttää; heille ei pitäisi opettaa mitään etäistä ja häilyvää, vaan käsinkosketeltavaa ja selkeää.

Kertokaa nyt Pähkinäsaaren rauhasta puhujat, mitä siitä pitäisi kertoa? Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha) kertoo seuraavasti: "Pähkinäsaaren rauha oli Ruotsin alaikäistä kuningasta Maunu Eerikinpoikaa ohjanneen holhoojahallituksen ja Novgorodin tasavallan välillä 12. elokuuta 1323 solmittu rauhansopimus. Rauhansopimus päätti pitkähkön sotajakson näiden kahden valtion välillä. Se on vanhin tunnettu Ruotsille itärajan määrittelevä rauhansopimus. Varsinaista alkuperäistä rauhansopimusta ei ole säilynyt nykyaikoihin. Tallella on ainoastaan erikielisiä myöhäisiä versioita, jotka eroavat jossain määrin toisistaan. On myös mahdollista, että rauhansopimus oli alun perin suullinen. Tämä selittäisi, miksi myöhemmät kirjoitetut sopimuksen versiot poikkeavat toisistaan." Mahdollinen suullinen rauhansopimus Ruotsin ja Novgorodin välillä. Revi siitä historian filosofiaa. Vaikeutan vielä lisää. Ruotsi ei vielä silloin ollut Ruotsi. Ruotsin valtakunnan perustamisena pidetään Kustaa Vaasaan aikaa 1500-lukua. Novgorodin tasavalta ei ollut myöskään valtio, vaan ruhtinaan hallitsema kaupunki, jossa ruhtinas ei hallinnut diktatorisen yksinvallaan -- "autokratian" -- tavoin. Näin jäljelle jää suullinen rauhansopimus. Mutta siihen aikaan ei ollut vielä käsitettä sota, vaan hallitsijat tekivät ryöstö- eli verotusretkiään eli vainoja. Rauhansopimus tarkoitti verotusalueiden jakamista -- ei armeijoiden sotilaallisten kohtaamisten loppumista tai välttelyä. Rajalinjaa ei myöskään voitu vetää mihinkään, sillä karttoja ei ollut. Oli vain tiettyjä kalaisia järviä -- joiden sijaintia ei nykyään tiedetä, sillä suuri osa on kuivunut, osa laajentunut ja loput muuttaneet paikkojaan. Jos sitten aletaan pohtia 1300-luvun ihmisten ja varsinkin ruhtinaiden, kuningaiden ja muiden päättäjien sielunelämää, tullaan mielettömän suuriin ongelmiin. Vain tekemällä tietäen väärä oletus silloin ajatellun kuten nyt, voidaan olettaa yhtään mitään. Päivämäärien säilymisestä kerroin jo: kalenteriuudistuksia on tehty useita sen jälkeen.

Joten totuus on liian laaja kenenkään opittavaksi missään. Lasten opetuksessa pitäisi opettaa ainoastaan tärkeimmät asiat, jotka vallitsevat kussakin maassa kyseisenä aikana kunkin kulttuurin alaisuudessa. Suomessa se tarkoitti Toisen Maailmansodan jälkeisenä teollistumisen aikana yhteen- ja vähennyslaskua ja kirjeen kirjoittamista. Suomessa se tarkoittaa nykyään Hommaforumin lukutaitoa, googlen käyttämistä laskemiseen (http://lmgtfy.com/?q=123*123) ja vihapuhelainsäädännön yksityiskohtien tuntemista oman ilmaisun rajoittamiseksi hyvinvointiuskonnon hyväksymiin rajoihin. Keskustelunvalvojien koulutusta varten voidaan perustaa ylempiä opinahjoja. Tavallisen ihmisen ei tarvitse niistä tietää mitään. Kaikkea ei voi tietää; kaikkea ei tarvitse tietää -- eikä kaikkea, mitä tarvitsee tietää, tarvitse opiskella koululaitoksissa. Etnopositiivisesta eksistenssistä tai yhteiskuntakiusaamisesta ei peruskouluissa kerrota, koska sosialismi. Niistä kerrotaan kadun varjoisalla puolella. Sieltä saa myös tietoja seksuaalikasvatuksen, päihdevalistuksen ja sen kaivatun nyrkkeilyn alalta. Kadun varjoisalla puolella opiskelu on vapaaehtoista ja perustuu ihmisen haluun oppia asioita, joista hän kokee olevan itselleen hyötyä jatkossa. Pitkän kirjamuotoisen esitykseni lopuksi lainaan entisen opetusministerimme sanoja:

Quote
Nuoruuteni yliopistot

Tänä päivänä on hyödyllistä perehtyä venäläisen ihmisen sielunmaisemaan. Yhden ikkunan - ei kaikkein edustavinta - avaa kirjailija Maksim Gorki. Kulkuri Peskov törmää 1880-luvun Venäjällä juoppoihin poliiseihin, taikauskoisiin talonpoikiin, varasteleviin virkamiehiin - tapaa harkittua laiskuutta.  Varastelevat virkamiehet ja poliitikot.  Mistä heitä aina vaan riittää ja riittää?

Minun nuoruuteni yliopistoihin ei kuulunut niin rajua elämää, mutta kirjaklassikko sai minut pohtimaan "nuoruuteni yliopistoja". Yksi sellainen "yliopisto" on ollut puolue SDP ja toiminta sen järjestöaktiivina, kansanedustajana ja ministerinäkin.  Valmistauduin huolellisesti ensimmäisiin puoluekokouksiin.  Kirjoitin puheenvuoroni ajatuksella ja hyvin tosissani, unohtamatta aatteellista ja ideologista soihtua.

Myöhemmin erityinen mielenkiintoni on koskenut ohjelmatyötä; työelämää, sosiaalipolitiikkaa, sivistystä, kulttuuria ja hyvinvointivaltiota. Puoluekokousta voi käyttää myös omien päämäärien ja asioiden ajamiseen.  Kirjoitin Teiskon Työväenyhsityksen puoluekokousaloitteen vuorotteluvapaajärjestelmän toteuttamiseksi Suomessa.  Puoluehallitus ja kokous hyväksyivät aloitteen.  Seuraavaksi oli paimennettava asia hallitusohjelmaan.  Se onnistui.

Työministeri Liisa Jaakonsaari esitteli vuorotteluvapaalain eduskunnalle ja kutsui lakia "Lex Gustafssoniksi". Hyvä me!

Uskon, että jokainen puoluekokousedustaja ottaa arvokkaan tehtävän tosissaan. Kun osallistuu aktiivisesti ja ahmii kaiken tiedon niin kokous vastaa kyllä yhtä yliopiston valtio-opin luentosarjaa.

Varsinainen yliopistoni oli Tampereen yliopisto.  Sosiaalipolitiikan peruskurssin suoritin assistentti Jorma Sipilälle, myöhemmin Jorma oli professori ja yliopiston kansleri.  Valtio-opin tentin dosentti Pertti Timoselle, aikuiskasvatuksen laudaturin professori  Aulis Alaselle ja sosiaalipolitiikan laudaturin professori  Armas Niemiselle.  Ajattelen heitä kunnioituksella ja arvostaen.

Pyrin ja pääsin Tampereen yliopistoon Kiljavan kansankorkeakoulun kurssin jälkeen. Olen erityisen kiitollinen opinahjolle, vapaalle sivistystyölle ja kannustaville opettajille, jotka saivat siivet selkääni.  Ilman heidän tukea ja ohjaustaan olisin jäänyt lentämään paljon matalammalle.  Kun tietää vähän enemmän, näkee syvemmälle, pidemmälle ja voi tähdätä korkeammalle, ihmisiä palvelemaan ja auttamaan.

En yllä lähellekään venäläisen kulkurin Peskovin elämänkokemuksia ja seikkailuja.  Jotain siihen suuntaan on minullakin ollut mielessä, erilainen elämä kiinnostaa minuakin.  Kirja-arvostelija kuvaili kulkuri Peskovia. "Tuon rahvaan nuorukaisen rehellisissä pyrkimyksissä ylöspäin ja hänen uskossaan hyvään on jotakin yli-inhimillisen kaunista".

Yhteinen liikkeemme on parhaimmillaan inhimillistä ja kaunista, ihmisten silmissä ja mielessä.

Jukka Gustafsson, kansanedustaja (sd)

http://www.jukkagustafsson.net/index.php?option=com_content&view=article&id=388:nuoruuteni-yliopistot&catid=34:blogi&Itemid=29

Alleviivaus minun. Se on entisen opetusministerin kanta.

Quote from: Bona on 07.09.2014, 15:17:31
Erittäin positiivinen juttu Patakakkosen kertomuksessa tuo runsas ulkona liikkuminen. Sehän onnistuisi ihan hyvin, vaikka olisi ne pulpetitkin luokassa...

No niinPÄ. Jaksaa sitten istua kun saa liikuntaa riittävästi.

Quote from: Patakakkonen on 07.09.2014, 14:30:52
Kysyin kyllä siitä pulpetittomuudesta ja miten hyvin lattialla tyynyn päällä sujuu kirjoittaminen. En pahasti, koska mikä vain on parempi asento kahdensanvuotiaalle kuin pulpetissa jöpöttäminen. Taas vakuuttelivat että ei aiheuta levottomuutta vaikka jotkut istuvat jumppapallojen (!) päällä. Luokassa on kuitenkin myös pöytäpaikkoja. Ne ovat kuitenkin "aika tyhjillään", totesivat silminnähden mielissään opettajat. Mikä itseisarvo sekin muka on? Paperitöihin tarvitaan jäsennelty työtila; jos ei tokaluokalla niin myöhemmin.

Kotona kysyin mitä vekara tykkää lattialla istumisesta. Sanoi tekevänsä kaikki kynähommat pöydällä, kun se on helpompaa. Vähän hymilytti. Samoin läksyt tekee kotona pöydän ääressä.

Että sellainen revolutsija meidän lähikoulussa. Kuinkahan kauan jaksavat? Suhtaudun myönteisellä uteliaisuudella, runsaan liikunnan ansiosta. Lapsi on ainakin tyytyväinen.

Kirjoituksesi todistaa parikin asiaa:

Kädellä kirjoittaminen ilman pulpettia muuttuu paljon vaikeammaksi, joten pakollisena seurauksena tästä on oppilaiden heikompi kirjoitustaito.

"Opettajien pulpettivastaisuus" taitaa olla jokin uusi muoti-ilmiö (sukupuolineutraaliusuuden lisäksi), jota esiintyy kasvatusalalla. Ehkäpä joku "kasvatusalan auktoriteettitaho" on saanut luotua sellaisen käsityksen, että "pulpetit ovat vanhoillinen ja alistava tapa käsitellä oppilaita, joten ainoa keino on niiden poistaminen luokista".

Nyt opettajat ovat menneet tähän muoti-ilmiöön mukaan ja eivät vaikuta edes järjellä pystyvän ajattelemaan seurauksia.

Onhan melkein käsittämätöntä, että miten opettajat eivät tajua noin yksinkertaista asiaa (oppilaiden kirjoitustaidon heikentymistä, joka on varmaankin yksi tärkeimmistä oppiaineista ala-asteella). Luultavasti eivät tajua, koska "kuten yleensäkin" asiasta ei ole osattu kysyy oppilailta itseltään.

Haukkukaa vaan salaliittoteoreetikoksi.

Se, että oppilaat eivät opi käsin kirjoittamaan, opettaa heitä konekirjoittamaan.
Tehtävien välittäminen tietoteknisesti opettaa heidät välittämään tietoa tietoteknisesti.
Tietoteknisistä suorituksista ei jää jälkeä, jos ne välitetään tietoteknisesti.

Wanhimmat kääkät varmaan muistavat, että tietotekniikan nimenomaisesti kehuttu hyvyys oli se, että toimistohommat vähenee, kun ei tartte papereita sompailla.
Eikös se ainakin kolminkertaistanut paperinkäytön?

Nykypolvet opetetaan siihen, ettei mitään muokattavaksi kelpaamatonta dokumenttia jää, vaan että kaikki on eetterissä, missä sitä voi muokata.
Nykypolvi kasvaa ilman kolmen kopion sääntöä.

Quote from: Muuttohaukka on 06.09.2014, 15:32:25
Harmi, etten ole säästänyt noita joukko-opin huuhailukirjoja. Opettajatkaan eivät niitä osanneet.

Tervetuloa "Johdatus diskreettiin matematiikkaan" -kurssille Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Siellä voit huomata, että koko tietojenkäsittelytieteen teoria perustuu pitkälti joukko-opille.

Quote from: JJohannes on 11.09.2014, 01:11:18

Quote from: Muuttohaukka on 06.09.2014, 15:32:25
Harmi, etten ole säästänyt noita joukko-opin huuhailukirjoja. Opettajatkaan eivät niitä osanneet.

Tervetuloa "Johdatus diskreettiin matematiikkaan" -kurssille Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Siellä voit huomata, että koko tietojenkäsittelytieteen teoria perustuu pitkälti joukko-opille.

Kiitos mutta se aika on takana. Minulle riitti 15 opintoviikkoa tilastotiedettä/todennäköisyyslaskentaa ja 15 ov:a matematiikkaa. Huuhailukirjoina pidin ala-asteen kokeilukirjoja.

Quote from: JJohannes on 11.09.2014, 01:11:18
Tervetuloa "Johdatus diskreettiin matematiikkaan" -kurssille Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Siellä voit huomata, että koko tietojenkäsittelytieteen teoria perustuu pitkälti joukko-opille.

Koko mamukriittisen matematiikan teoria perustuu pitkälti joukko-opille.

Quote from: http://www.helsinki.fi/~hjkjunni/jdm.pdf"Nuivassa" joukko-opissa, jota käsittelemme tällä kurssillla, otamme "joukon", "alkion", "muodostamisen", "kuulumisen", jne., käsitteet tunnettuina ja yritämme kehittää teoriaa, joka on sopusoinnussa intuitiivisen näkemyksemme kanssa.
- JOHDATUS MAMUKRIITTISEEN MATEMATIIKKAAN, sivu 3

Voima-lehdessä Maarit sanoo,

"Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat koulussa paljon apua. Vaikka oppilaan perhe olisi asunut kaksikymmentä vuotta Suomessa, koulussa heitä kohdellaan edelleen maahanmuuttajina. Vaikka vanhemmat rukoilisivat, että heidän lapsensa siirrettäisiin maahanmuuttajien erityistunneilta normaaleille tunneille, heille joudutaan vastaamaan, että näin ei voi tehdä. Se on älytöntä."

Allah ei vastaa rukouksiin. Sellaista elämä on.

Tässä kuitenkin on mielestäni kyse enemmän Suomen suunnattoman ja jämäkän byrokratian ongelmista kuin maahanmuuttajien asenteista tai sopeutumattomuudesta. Byrokratia on suurin kotoutumisen este. OAJ on saatana mamulle yhtälailla kuin suomalaiselle. Sosialistien keskussuunnitelman johdosta kaikki muutos koulutoimessa täytyy tehdä ministeriössä todellisuudesta vieraantuneiden virkamiesten toimesta. Tuskin yksikään näistä virkamiehistä on käynyt edes koulussa, jossa on mamuja -- tai edes koulussa sitten 1970-luvun. On helppoa todeta paperilla suunnitelma toimivaksi, jos ainoa kosketus todellisuuteen on koulun ohi ajaminen kerran tai pari vuodessa.

Quote from: sivullinen. on 21.09.2014, 21:32:46
Voima-lehdessä Maarit sanoo,

"Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat koulussa paljon apua. Vaikka oppilaan perhe olisi asunut kaksikymmentä vuotta Suomessa, koulussa heitä kohdellaan edelleen maahanmuuttajina. Vaikka vanhemmat rukoilisivat, että heidän lapsensa siirrettäisiin maahanmuuttajien erityistunneilta normaaleille tunneille, heille joudutaan vastaamaan, että näin ei voi tehdä. Se on älytöntä."

Miltä ihmeen maahanmuuttajien erityistunneilta? Viimeksi näin sellaisia vuonna 2004.

Editoitu lähinnä teknisesti kahden viinilasilllisen juomisesta aiheutuneita virheitä.

Quote from: sivullinen. on 21.09.2014, 21:32:46
Voima-lehdessä Maarit sanoo,

"Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat koulussa paljon apua. Vaikka oppilaan perhe olisi asunut kaksikymmentä vuotta Suomessa, koulussa heitä kohdellaan edelleen maahanmuuttajina. Vaikka vanhemmat rukoilisivat, että heidän lapsensa siirrettäisiin maahanmuuttajien erityistunneilta normaaleille tunneille, heille joudutaan vastaamaan, että näin ei voi tehdä. Se on älytöntä."

Quote from: Roope on 05.09.2014, 15:31:46

QuoteHenri Heikkinen & AP – MAMU työttömyys

Henri Heikkisen ja AP Vepsäläisen vieraina olleet somaliyrittäjät Abdi Osman ja Dahir Farah esittivät jyrkkiä mielipiteitä, jotka saivat jopa juontajakaksikon kohottamaan kulmakarvojaan.
...
Abdilla on kaksi lukioikäistä lasta, joiden kohtelua koulussa hän pitää rasismina. Miksi Suomessa syntyneille lapsille opetetaan somalin kieltä ja kulttuuria, vaikka he eivät ole edes koskaan käyneet Somaliassa? Ylimääräiset kielitunnit ovat pois tarpeellisemmasta opetuksesta, kuten äidinkielestä ja englannista. Kuuntele ohjelma (https://soundcloud.com/radiorapu/sets/henriheikkinen)

Radio Rapu (http://www.radiorapu.com/2014/09/05/henri-heikkinen-ap-mamu-tyottomyys/)

Viitaten otsikon jälkimmäiseen osaan "Maailma muuttuu, miksei koululaitos?", ainakin Jyväskylän yliopiston suunnalla on ilmeisesti kouluttautumassa sellaisen arvomaailman omaavia opettajia, joiden opetukselle en haluaisi altistaa lapsia.

Ei pelkkiä kilttejä tyttöjä - jyväskyläläiset opettajat riisuvat rohkeisiin kuviin (http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288745327527.html?pos=ok-nln)

Quote
Ammattiryhmä vuorollaan on räväyttänyt julkaisemalla paljasta pintaa tihkuvan kalenterin - nyt on opettajien vuoro!
Openteri2015 on Pedago ry:n eli Jyväskylän luokanopettajaopiskelijoiden teettämä opettaja-aiheinen tyttökalenteri.

Rohkeissa kuvissa esiintyvät opettajakoulutuslaitoksen Pedago ry:n opiskelijat eri vuosikursseilta.

Palomiehet, sairaanhoitajat ja myös kirjastosedät- ja tädit ovat julkaisseet kalenterin. Miksi nyt opettajatkin päättivät tehdä omansa?

- Haluamme kalenterillamme rohkaista opettajia ottamaan riskejä ja uskaltaa toteuttaa itseään. Maailma muuttuu ja opettajat sen mukana. Sosiaaliset normit ovat ihmisten luomia ja myös me voimme niitä silloin purkaa, kertoo Openterin projektipäällikkö Maarit Kiuru Jyväskylän yliopistosta.

-  Stereotypiat rajoittavat toiminnan vapautta ja voivat pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti yksilön kuvaan omasta itsestään. Jo opiskeluvaiheessa opettajaopiskelijat joutuvat kiinnittämään paljon huomiota omaan käyttäytymiseensä ja itsensä ilmaisuun.


Kalenteriprojektin tarkoituksena on tuoda näkyväksi opettajuuteen liittyviä tabuja ja kyseenalaistaa vanhentuneita ihanteita, muiden muassa niin sanottua kiltin tytön myyttiä.

-  Opettajien tehtävä on rohkaista oppilaitaan oman identiteettinsä löytämiseen. Onkin siis ristiriitaista, jos opettajat itse yrittävät mahtua tiettyyn määriteltyyn lokeroon. Onko hajuton, mauton ja mahdollisimman väritön kansankynttilä paras mahdollinen esimerkki enää nuorillekaan?, Kiuru kysyy.


-  Myös seksuaalisuus on osa ihmistä, eikä sen pitäisi olla täysin irrallinen osa koulumaailmastakaan.

Jokaisen kalenterin tuotosta opettajat lahjoittavat viisi euroa Roosa nauha- säätiölle.

Ilmeisesti nämä opettajattaret eivät panisi ollenkaan pahakseen, jos Suomenkin kouluihin saataisiin hieman enemmän vaikkapa tämän artikkelin listaaman tapaisia tapauksia: THE BIG LIST: FEMALE TEACHERS WITH STUDENTS (http://www.wnd.com/2014/08/39783/). Alla esimakuna pari otetta, itse jutussa on noita kymmenittäin:

Quote
Alison Mosbeck, 33: History teacher at Dueitt Middle School in the Spring, Texas, school district was arrested Oct. 26, 2007, for allegedly having intercourse at least three times with one of her students, a 14-year-old boy. The mother of one of the students' friends saw text messages from Mosbeck on the student's cellphone and alerted authorities.

Amy Northcutt, 26: Former history teacher at Turlock Christian School in Turlock, Calif. was arrested on June 2, 2008, along with her husband, Justin Northcutt, 27, a substitute teacher at the same school, for sending erotic text messages to a 16-year-old female student and attempting to arrange group sex with her. Police were called in when the girl's mother became suspicious of Mr. Nothcutt's attention toward her daughter.

Angela "Angel" Simmons Lindle, 37: The Edgewood Middle School science teacher was arrested by Ninety Six, S.C., authorities on Feb. 20, 2009, following an investigation of allegations of a sexual relationship with a make student, 15. The boy, 14 at the time the relationship began, described numerous encounters with Lindle and, according to warrants, Lindle admitted to 7 charges. On March 21, 2009, while out on bail, Lindle was found dead in her home, apparantly from a self-inflicted gun shot.

Deanna Bobo, 37: Special-education teacher at Raymond E. Wells Junior High School in Greenwood, Ark., allegedly had sex twice in 2005 with a 14-year-old boy in his own bed while his parents were not home. She denied the charge, but was convicted in September 2006 of two counts of first-degree sexual assault and sentenced to 12 years in prison.

Debra LaFave, 25: Tampa, Fla., area teacher received no jail time despite having sex with her 14-year-old male student in a classroom and her Hillsborough County home. In another county, Marion, she was accused of having sex with the boy in an SUV. LaFave claimed at a March 2006 news conference she had a bipolar disorder. The boy's father said LaFave should have received prison time in her plea deal, noting, "It's a horrible, ugly thing that she's done."

EDIT: lisäyksenä pitää vielä kommentoida, että eri maiden oikeuskäytännöissä on tosiaan eroja... Toiseksi viimeisessä yllä olevassa tapauksessa 37-vuotias nainen sai 12 vuotta linnaa siitä, että meni sänkyyn 14-vuotiaan pojan kanssa. Suomessa vastaavan linnatuomion hankkiminen vaatii jo melkoista murhameininkiä.

^
Nämä kalenterit ovat jo aikas "vanha juttu". Luultavasti yksi syy kalentereiden tekemiseen on siinäkin, että ei oikein keksitä mitään uusia juttuja ja moni nykyajan opettajakin vielä muistaa seinäkalenterit. Välttämättä oppilaatkaan eivät tiedä, että "Mikä seinäkalenteri?".

Amerikassa opettajat ottavat todella isoja riskejä ollessaan läheisemmissä tekemisissä oppilaidensa kanssa, kun vaarana on tulla useiden vuosien vankilatuomio.

QuoteMyös seksuaalisuus on osa ihmistä, eikä sen pitäisi olla täysin irrallinen osa koulumaailmastakaan.

Sillehän ei mitään voi, jos oppilaat katselevat opettajiaan sillä silmällä. Tai opettaja voi korkeintaan valita vähemmän paljastavat vaatteet. Mutta seksuaalisuus aikuisen aloitteesta ei todellakaan kuulu muualle kuin terveystiedon tunnille.

Quote from: Bona on 01.10.2014, 17:20:14

QuoteMyös seksuaalisuus on osa ihmistä, eikä sen pitäisi olla täysin irrallinen osa koulumaailmastakaan.

Sillehän ei mitään voi, jos oppilaat katselevat opettajiaan sillä silmällä. Tai opettaja voi korkeintaan valita vähemmän paljastavat vaatteet. Mutta seksuaalisuus aikuisen aloitteesta ei todellakaan kuulu muualle kuin terveystiedon tunnille.

Eikä seksi aikuisen ja lapsen välillä kuulu asiaan vaikka aloitteellinen osapuoli olisi se lapsi.

Kalenterissa poseeraavien opettajien arvovalta tulee olemaan todella nousussa muslimi- ja afroteinien keskuudessa...

Ovatko nämä pitäneet äänestyksen tyhmimmästä ideasta ja toteuttaneet sen sitten?

Eräs "militantti" koulujärjestelmän uudistaja amerikassa on entinen opettaja John Taylor Gatto. Hänen juttunsa koskevat lähinnä amerikkalaista koulujärjestelmää, eikä se kuulosta mitenkään Suomea koskevalta, mutta kuuntelemalla häntä alkaa löytää yhteyksiä. Hänen mukaansa amerikkalainen koulujärjestelmä on 1800 Preussin -- eli Saksan -- kehittämä malli, jossa koulut ovat työvoimatehtaita. Suomessa oli ennen kiertokouluja ja kansakouluja, jotka pohjautuivat enemmän kristilliseen perinteeseen lukukinkereistä. Nykyinen koulujärjestelmämme on kuitenkin tuotu itä-Saksasta -- ja itä-Saksa on se paikka, jota ennen kutsuttiin Preussiksi. Siten Gatton kritiikistä suuri osa soveltuu myös Suomeen.

Kannattaa tutustua herran tuotantoon, jos koululaitoksen historialliset näkökulman kiinnostavat. Historia usein auttaa ymmärtämään myös nykyisyyttä ja hahmottelemaan tulevaisuutta.

Tässä on mielenkiintoinen viiden minuutin näkökulma koulutukseen yleisesti ottaen: The Art of Driving, by John Taylor Gatto (https://www.youtube.com/watch?v=Bg-DDqn3HT4&list=PL8v6e5jkrm1FvaQv7GuZe41o4fPfreV0O&index=5)

https://www.youtube.com/user/SchoolSucksPodcast

Hauska että steiner on osaltaan nostettu esille. Itse kävin ison osan peruskoulua steinerkoulussa, ja voin vakaasti sanoa, etteivät luovuuden korostaminen ja pumpulinpehmeä, lasten oppimiskapasiteettia ja kiinnostusta halventava lähestyminen ole aina oppimisen kannalta hyvä juttu. Itseäni steineropetus ei vahingoittanut juurikaan – aikanaan kirjoitin lukiosta kolme ällää ja kaksi muuta nimeltä mainitsematonta kirjainta. Paha vain että noin parinkymmenen ihmisen luokalta koko lukioon päätyi ylipäätään minä mukaan lukien tasan kaksi ihmistä. Steinerpedagogiikassa suurimpia ongelmia on, että opettajille jää liikaa soveltamisen varaa.

Itse en näe pulpettien puuttumista minään muuna kuin keinona vaikeuttaa kirjoittamista. On myös sanottava, että niistä piharatamoistakin voi tehdä kiinnostavia, ja jos kouluikäinen lapsi ei tuon haastattelun opettajan mielestä voi vielä tietää, mikä on puro, siis ihan tavallinen puro – ei mikään erityissanastollinen haaste, vaan vittu PURO – on jokin pahasti vialla. Kutsukaa minua vanhoilliseksi, mutta minä kannatan sitä kaunokirjoituksen opettamista ja niitä perinteisiä pulpetteja. Ne kaunokirjoituslinkit mitä ketjuun aiemmin postattiin ei muuten olleet lainkaan pöllömpiä, ja siihen että google tyhmentää löytyy useampiakin lähteitä. Samoin ajattelutavan muutokseen ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen, jota jatkuva linkkien klikkailu aiheuttaa. Toivon kovasti, ettei lapsilleni tulevaisuudessa opeteta lähinnä angry birdsien ja candy crushien pelaamista sillä verukkeella, että "kun tää on joku elämäntaito että tietoyhteiskunnassa pärjää", vaikkei kukaan ole vielä edes ihan varma, että mitä ne hyödylliset elämäntaidot ovat.

Muuten, aika monia on tuntunut tässä keskustelussa hämmentävän, miksi juuri se Pähkinäsaaren rauha on niin tärkeä että sitä pitää jo ala-asteella opettaa. Voi täysin perustellusti argumentoida, että tuon rajan muotoutuminen ja sijainti on yksi Suomen historian tärkeimmistä tapahtumista. Paitsi että idän ja lännen välisten kulttuuripiirien raja kulki pitkään siinä – ja on vielä nähtävissä siinä – , myös suomen kansa on geneettisesti jakautunut sen rajan mukaan. Tiivistettynä voisi sanoa, että se raja erotti pitkään ja erottaa yhä tätä (heko heko) kataista kansaamme niin tapakulttuurin kuin biologiankin osalta.

Jatkan koulun uudistamiskeskustelua tässä.

Luin hesarin pääkirjoituksesta hesarin urheilutoimittajan mielipiteen koululiikuntaan. Hänestä liikunnassa pitäisi arvosana antaa yrittämisen mukaan, eikä onnistumisen. Hän kertoo esimerkin jostain sairaasta lapsesta, joka aina yritti täysillä, mutta sai vain seiskoja. Mitä mieltä olette tästä?

Minusta se on jälleen yksi uusi hesarismi eli yhteiskunnan mädättämistä. Jos palkitaan yrittämisestä onnistumisen sijaan, ja yrittämistä ei voi tietenkään mitenkään muuten arvioida kuin silmämääräisesti, päädytään puhtaasti poliittisesti jaettaviin koulunumeroihin. Mamulle kymppi äikästä ja matikasta, vaikka ei osannut mitään, mutta oli vaivautunut sentään tunneille tulemaan, joka on vaikean lapsuuden jälkeen uroteko, ja siitä pitää palkita. Valkoihoinen ehjästä perheestä tullut lapsi saa kaikesta tietenkin nelosen. Hän on kaiken saanut ilman mitään omaa ansiota. Näin toimii tasa-arvoistava sosialismi. Se on sairasta.

Mitä enemmän jo nykyiselle tasolleen vajonnutta sosialistista koulujärjestelmää pohdin, sitä vähemmän näen siinä mitään säilyttämisen arvoista tai hyvää. Ihmislapsi oppii kaikki tärkeimmät asiat ennen koulua -- kävelemisen, vaatteiden pukemisen, hyvät tavat ja osa jopa lukemisen -- loput lapsi oppisi itsestään ilman kouluakin. Kymmenen vuotinen kouluaika on ihmisen elämässä ajanjakso, jolloin opitaan kaikkein vähiten -- niin tietoja kuin elämisen edellytyksiäkin. Se on vankeusaikaa, ja ankeaa sellaista lähes kaikille. Kaiken voiman joutuu käyttämään taisteluun vapaudesta ja elintilasta, ja ihmisen luontainen halu tutustua elinympäristöönsä ja oppia elämään siinä lannistetaan istuttamalla lapset virikkeettömään pulpettiin, jossa kuunnellaan opettajan ajastaan jälkeenjääneitä uskonnollisia totuuksia eli liturgioita. Välitunti on kouluissa ainoa todellinen oppitunti. Silloin opitaan muilta oppilailta elämää ajan tapojen mukaan.

Ei mitään uutta auringon alla. Vaikka maailman kuinka muuttuisi (muuttuuko se todella vai luovatko uudet keksinnöt harhan muutoksesta?), ei ihmisen perusolemus muutu mihinkään. Historia toistaa edelleen itseään, aina ja ikuisesti. Siinä teille muutosta!

Tuo liikuntanumero, hmmmm... Tavallaan on vähän pöhköä antaa numeroa liikunnasta, tavallaan ei. Otan vertailukohdaksi kuvaamataidon numeron. Minua on runsaasti siunattu taiteellisilla syntymälahjoilla ja kympin olen aina saanut opettajasta ja työn tasosta omalla asteikollani riippumatta. Huono juttu se oli. Numero oli ihan kiva, mutta kukaan opettajista ei osannut mitenkään ohjata, kannustaa tai antaa kunnollista kritiikkiä. Jos roiskaisin tahallani työn vasemmalla kädellä, sain siitäkin kympin, kai refleksinä. En edes oppinut vastaanottamaan kritiikkiä. Jos joskus jostakin sellaista sainkin, vajosin ihan pohjamutiin huonoudentunteessani. Koko ikäni aikana minulla on ollut vain yksi hyvä opettaja, hänkin itse ammattikuvataiteilija eikä mikään koulupuolen tyyppi. Numeroita ei jaeltu siinä kerhossa lainkaan, mutta oppi oli parasta mahdollista.

Mikä on koululiikunnan tavoite? Käsittääkseni ylläpitää pienokaisten terveyttä, kannustaa liikkumaan ja juurruttaa terveellistä elämäntapaa. Siinä mielessä numeroiden jako on aika huono ajatus. Mutta, pitää olla vertailukohtaa. Tykkäsin sellaisesta systeemistä, jossa tehtiin itselle samat kuntotestit useamman kerran vuoden aikana. Näki, mitä muutosta on tapahtunut vai onko tapahtunut mitään ja kuinka monta pykälää noustiin tai pudottiin. Sellaisille, joilla liikunnallisia taipumuksia on runsaasti ja intoa kilpaurheiluun saakka, hyvä numero on sitten taas höm hyvä asia.

Menipäs jaaritteluksi ja oman itsen pönkitykseksi, liikaa juotuna uudenvuodencolaa luulen ma.

Quote from: Pikkuvaimo on 31.12.2014, 23:53:19
Ei mitään uutta auringon alla. Vaikka maailman kuinka muuttuisi (muuttuuko se todella vai luovatko uudet keksinnöt harhan muutoksesta?), ei ihmisen perusolemus muutu mihinkään. Historia toistaa edelleen itseään, aina ja ikuisesti. Siinä teille muutosta!

Kannattaa käydä erinäisissä museoissa lukemassa esimerkiksi babylonialaisia nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja sopimuksia. (Muistaakseni kiinnostavimmat tähän mennessä olen löytänyt Istanbulista.) Niistä käy selvästi ilmi, että ihmiset ovat jo yli neljä tuhatta vuotta sitten olleet kykeneväisiä esimerkiksi tekemään keskenään monimutkaisia sopimuksia kun heille on annettu siihen lainsäädännöllinen oikeus ja heiltä on odotettu kykyä käyttää tällaista oikeutta. Näistä sopimustableteista näkee, että hirvittävän vähän ovat asiat muuttuneet sitten ilmaisuvoimaisen kirjoitustaidon keksimisen. Siellä ihmiset puhuvat velkojensa perimisistä, härkien vuokraamisesta, oluen laadusta ja osakeyhtiöjärjestyksistä siinä missä nykyäänkin. Ja nämä tekstit voivat olla lähes viisi tuhatta vuotta vanhoja!

Tunnenkin syvää myötähäpeää niitä kohtaan jotka kuvittelevat että teknologian ja hyvinvoinnin kehitys tekee oman vastuun ja kyvykkyyden vaatimisen turhaksi. Siinä alennetaan kyvykkyyteen sisäisesti rakennettujen ihmisten odotuksia omista kyvyistä aivan turhaan, ja luodaan keinotekoisia odotuksia sille, että joku muu hoitaa homman kotiin kun itseä laiskottaa. Miksi näin olisi? Pikkuliikemiehetkin kykenivät parempaan Kaksoisvirtain maassa jo vuosituhansia ennen ajanlaskun alkua; miksi odottaisimme vuosituhansien tiedon ja osaamisen kertymisen jälkeen jälkikasvultamme vähempää? Tähän kun kuulisin joskus vastauksen näiltä lattaotsaistuksen mestareilta.

Quote from: Pikkuvaimo on 31.12.2014, 23:53:19

Tuo liikuntanumero, hmmmm... Tavallaan on vähän pöhköä antaa numeroa liikunnasta, tavallaan ei. Otan vertailukohdaksi kuvaamataidon numeron. Minua on runsaasti siunattu taiteellisilla syntymälahjoilla ja kympin olen aina saanut opettajasta ja työn tasosta omalla asteikollani riippumatta.

Minua on siunattu matemaattisilla lahjoilla, koska sain aina ala- ja yläasteella kympin matematiikasta näkemättä ikinä yhtään vaivaa. Liikunnasta samoin, mutta ilman koululiikunnan ulkopuolista liikkumista kymppiä ei olisi tullut. Minusta matematiikan numero on kaikista typerin numero, koska sen voi saavuttaa helpostikin ilman vapaa-ajalla käytettyä vaivaa, kun taas liikunnasta tai kuvaamataidosta kympin saaneet ovat yleensä tehneet sen eteen jotain jossain vaiheessa koululiikunnan/-kuvaamataidon ulkopuolellakin.

Hmmm, huomaan olevani liikenteessä vähän puoliunessa ja heikosti perustellen taikka asiani esittäen. Oikeastaan voisi tuon minun esitykseni perusteella sanoa myös, että kaikki numerot ovat tyhmiä.

No ei. Oikeasti... taide ja liikunta ovat sellaisia asioita, joita on hiukan hankala arvottaa numeroin. Taide erityisesti. Liikunta siksi, että nimenomaan KOULUliikunnan pitäisi olla liikkumiseen kannustavaa, eikä mikään rankkauskerho paremmuuden mukaan. Siis minun mielestäni.

Nyt kyllä alan olla hiljaa, eihän tästä tule tolkullista selostusta sitten millään! Olkaa hyvät ja lukekaa sekavat ajatukseni, jatkakaa :D

Koulun tehtävä on opettaa -- tai joskus ohjata hyvien elämäntapojen pariin. Hyvien numeroiden antaminen ei ole koulun tehtävä. Numeroilla on tehtävä, ja se on toinen. Numero kertoo, miten hyvin kukakin asian osaa ja kykenee, ja siten antaa mahdollisuuden yrittää ohjata kehitystä tämän tiedon perusteella. Liikunnassa voitaisiin esimerkiksi perustaa numeroiden perusteella tasoryhmiä. Olisihan se epätasa-arvoista, mutta voisin kuvitella fyysisesti eri nopeudella kehittyvien lasten hyötyvän juuri liikunnassa siitä eniten. Hieman kehityksestä jäljessä oleva hontelo nörtti voisi pelata jääkiekkoa hieman nuorempien kanssa, eikä ikäistensä hormonihirmujen lätkäharrastajien. Silloin hän saattaisi saada kiekonkin joskus -- ja lätkäharrastajatkin voisivat nauttia enemmän aidosta pelistä kuin "pujottelukeppien" kanssa luistelusta. Tasoryhmien kanssa tehdään karhunpalvelus niille, jotka sijoitetaan väärään tasoryhmään, ja suurin harmi koituu niille, joille annetaan liian hyvä numero ja sijoitetaan itseään selvästi parempien joukkoon. Siellä ei voi odottaa menestystä.

Tasoryhmät taas kouluissa väistämättä on. Sosialistisessa peruskoulussa tasoryhmänä toimii vain ja lähes ainoastaan ikä -- jonka senkin saavat syksyllä syntyneet vapaasti päättää, ja luokalle jääminen on niin harvinaista, että se syrjäyttää ihmisen lähes varmasti. Siksi joku numero on pakollinen oli se sitten miten tyhmää tahansa. Ikä kelpaa numeroksi kaikissa tietoaineissa, joissa ikä samalla kertoo suoritettujen vuosikurssien lukumäärän. Taideaineissa ja liikunnassa ikä on huono mittari. Liikunnassa pituuskin olisi parempi -- jos ylipäätään on mitään perustetta koko koululiikunnalle eli valtion määräämälle pakolle liikkua. Eikö sellainen liikuntapakko olisi paljon perustellummin asetettavissa vanhemmalle väestölle ja erityisesti ylipainoisille ja paljon sairasteleville?

Quote from: Iloveallpeople on 01.01.2015, 00:18:28

Quote from: Pikkuvaimo on 31.12.2014, 23:53:19

Tuo liikuntanumero, hmmmm... Tavallaan on vähän pöhköä antaa numeroa liikunnasta, tavallaan ei. Otan vertailukohdaksi kuvaamataidon numeron. Minua on runsaasti siunattu taiteellisilla syntymälahjoilla ja kympin olen aina saanut opettajasta ja työn tasosta omalla asteikollani riippumatta.

Minua on siunattu matemaattisilla lahjoilla, koska sain aina ala- ja yläasteella kympin matematiikasta näkemättä ikinä yhtään vaivaa. Liikunnasta samoin, mutta ilman koululiikunnan ulkopuolista liikkumista kymppiä ei olisi tullut. Minusta matematiikan numero on kaikista typerin numero, koska sen voi saavuttaa helpostikin ilman vapaa-ajalla käytettyä vaivaa, kun taas liikunnasta tai kuvaamataidosta kympin saaneet ovat yleensä tehneet sen eteen jotain jossain vaiheessa koululiikunnan/-kuvaamataidon ulkopuolellakin.

Eikö se nyt mene nimenomaan päinvastoin? Kouluarvosanojen pitäisi mielestäni liittyä nimenomaan koulutyöhön eikä siihen, miten oppilaat viettävät vapaa-aikaansa. Omana kouluaikanani liiikunnasta kymppejä saivat lähinnä ne, jotka harrastivat urheilua vähintään puolitosissaan muutenkin (esim. pelasivat jalkapalloa, jääkiekkoa tai koripalloa jossain vähintään "piiritason" joukkueessa).

Tätä voisi verrata siihen, että matikasta annettaisiin kymppi sellaisille, jotka vapaa-ajallaan lukevat asiaa selvästi koulun oppimäärän yli (esim. yläastelaisilta vaadittaisiin jo lukion oppimäärään kuuluvaa derivointia, lukiossa taas yliopistotason matematiikan perusteita, jne.).

Oleellista on tietenkin pohtia sitä, mikä on minkäkin oppiaineen perimmäinen tavoite. Matematiikan yms. teoria-aineiden osalta tärkeää on omaksua tietty tietoaines, jota monien jatko-opintojen yhteydessä tarvitaan. Liikunnan kannalta, sikäli kun peruskoulutus ei jo lähtökohtaisesti voi toimia minään olympiatason urheilijoiden kehtona, tärkeintä lienisi tarjota oppilaille mahdollisimman hyvät eväät kehon kunnossapitoon. Tällöin liikunnasta pitäisi pyrkiä tekemään itse kullekin positiivinen elämys, jossa yksi tärkeä tekijä olisi keskittyä enemmän kunkin yksilökohtaiseen kehitykseen kuin keskinäiseen vertailuun.

Jos liikunnasta arvosanan haluaa antaa, rajoittaisin sen koskemaan pelkästään fyysistä kuntoa. Ja tämän ohella koulujen tulisi tarjota oppilaille kannustavia tapoja parantaa omaa kuntoaan (esim. ohjattu ilmainen kuntosali, hölkkäklubi jne.). Muissakin aineissa on selvät oppimista tukevat materiaalit ja kotitehtäviä, joten miksei liikunnassa?

Quote from: sivullinen. on 31.12.2014, 23:14:19
Luin hesarin pääkirjoituksesta hesarin urheilutoimittajan mielipiteen koululiikuntaan. Hänestä liikunnassa pitäisi arvosana antaa yrittämisen mukaan, eikä onnistumisen. Hän kertoo esimerkin jostain sairaasta lapsesta, joka aina yritti täysillä, mutta sai vain seiskoja. Mitä mieltä olette tästä?

Joissakin aineissa tuollaista omaa aktiivisuutta voitaisiin käyttää yhtenä numeron antamisperusteena. Liikunta sopisi yhdeksi sellaisista aineista. Annetaanhan aktiivisuudesta muissakin aineissa lisäpisteitä.

Joskus sosialistien lehdistä ja televisiosta saa sen käsityksen, että koulu on ihan oikeasti kehittynyt sitten 1970-luvun. Hölmöimmät vielä menevät ja uskovat koko tarinan. Esimerkiksi suosittu vloggaaja mmiisas kertoo nykylasten koulunkäynnistä (https://www.youtube.com/watch?v=7jTAMpAuZUE). Minusta hänen juttunsa osoittaa selvästi hänen muodostavan totuuskuvansa sosialistien joukkoviestimien mukaan eikä itse katsomalla totuutta ja ajattelemalla. Hän paheksuu nimittäin koulujen muuttumista tietokone aikaan, jossa tietokoneita on kaikkialla ja kaikki tehdään tietokoneilla. Silti jokainen kommentti suunnilleen näin: Meidän koulussa ei onneksi vielä olla siinä, vaan meillä on vain kaksi tietokonetta koko koulussa, joita ei edes käytetä.

Quote
iidau

Mun koulussa kaikki kirjotetaan kirjoihin tai vihkoihin ,eikä mihinkään tableteille
Tykkään kirjottaa ihan oikeasti enkä millään näppäimillä. Meidän luokassa (oon 6lk) ei käytetä enää niin usein liitutauluja kun meidän koulussa on dokumenttikamerat. Mutta on meilla erikseen vielä atk tunnit että tehdään tietokoneilla esim. Historiasta jotain powerpoint:ttia tai harjotellaan enkkuu. Mä sain vasta mun ihan kunnon älypuhelimen viime jouluna. Ja ihan jirveää katseltavaa kun meidän koulussa ykköset kayttää ripsarii ja kajaalii tai käyttää koulureppuna käsilaukkuu.

Tämä todellisen todellisuuden ja sosialistien joukkoviestimien esittämän "hyvinvointivaltion suunnitelmatalouden fantastisen todellisuuden" välillä oleva suuri kuilu tekee tästä, ja lähes kaikesta muusta, keskustelusta muualla ja täälläkin jokseenkin mieletöntä. Jos kuvitellaan PISA-tutkimuksien ja muiden puppujuttujen valossa Suomen koulujärjestelmän olevan nykyisellään kelvollinen ja sellainen, kun se on sosialistisen keskussuunnitteluviraston virallisten suunnitelmien mukaan, ei siinä ole mitään valittamista tai parannettavaa. Mutta se ei ole sellainen. Suomi ja länsimaat tietokoneistuivat jo pari kymmentä vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten tuli internet kaikkialle. Viimeiset viisi vuotta on kaikilla ollut älykosketuspuhelin eli polla ja sen luoma kaikkialla oleva -- "ubiikki" -- internet ja some. Kouluissa eletään yhä 1970-lukua. Siellä lyijykynä on yhä arvossaan. Näin minä kuvittelen. Keskustelussa on lähdettävä todellisuudesta ponnistaen, ja meidän kaikkien pienestä ja puutteellisesta omakohtaisesta todellisuuskuvasta pienin askelin ponnistaen, mutta samalla suuria unelmoiden. Kertokaa jos kuvitelmani on väärä; kertokaa jos se on oikea. Tämän suunnattoman ajastaan jälkeenjääneisyyden takia pulpettien nurkkaan heittäminen ja pieni pintakorjaus ei taida riittää, vaan on kaivettava syvemmältä löytääkseen kiinteän pohjan, jonka päälle voi rakentaa. Minusta keskustelunavaus -- Mikä tulisi olla koulun tehtävä? (http://hommaforum.org/index.php/topic,97914.0.html) -- on oivallinen ja parempi lähtökohta keskustelulle. Suosittelen kaikkia ilmaisemaan mielipiteensä siellä.

Mikä tulisi olla koulun tehtävä? (http://hommaforum.org/index.php/topic,97914.0.html)

Quote from: sivullinen. on 31.12.2014, 23:14:19
Luin hesarin pääkirjoituksesta hesarin urheilutoimittajan mielipiteen koululiikuntaan. Hänestä liikunnassa pitäisi arvosana antaa yrittämisen mukaan, eikä onnistumisen. Hän kertoo esimerkin jostain sairaasta lapsesta, joka aina yritti täysillä, mutta sai vain seiskoja. Mitä mieltä olette tästä?

Näin 90-luvulla syntyneenä voin sanoa, että ainakin meillä päin liikunnannumero on ainakin virallisesti annettu yrittämisen mukaan koko sen ajan, kun peruskoulua kävin. Että ei tämä kauhean uusi ja ihmeellinen ehdotus ole. Itseäni ei kiinnostanut yrittää, koska olin yrittämisestä huolimatta aina huonoin tai toiseksi huonoin. Vapaa-ajalla kiinnosti enemmän lukeminen ja tietokoneet kuin ulkoilu ja liikunta. Tasoryhmät olisi minusta ihan hyvä idea koululiikuntaan. Olisi ollut kivempi yrittää, kun ei olisi tarvinnut kuunnella parempien irvailua ja huutelua. Itsetunto ja suhde liikuntaan olisi myös voinut kehittyä paremmaksi.