Opettaja luopui pulpeteista: Maailma muuttuu, miksei koululaitos?

[Muuttohaukka]

Minulla taas on Steiner-koulut käynyt tuttava, joka on matematiikan tohtori ja työskentelee robotiikan tutkimuksen parissa. Että kai se niinkin voi mennä.

On tietenkin poikkeuksia ja lahjakasta oppilasta et voi estää oppimasta. Tosi lahjakkaat eivät tarvitse muuta kuin ohjausta.

....
Harmi, etten ole säästänyt noita joukko-opin huuhailukirjoja. Opettajatkaan eivät niitä osanneet. Pääosa joukko-opin opettajista oli vanhoja kansakoulunopettajia, seminaarin käyneitä. Osa sotien jälkeen pikakoulutuksella koulutuettuja ja olivat vielä 70-luvulla peruskoulussa. Peruskouluhan lähti Lapin läänistä ja valui alaspäin. Opettajia koulutettiin SIVA(siirtymävaihe)- ja VESO-koulutuksissa.  Piirtelivät kuulemma sillä niitä ympyröitä ja leikkauksia...b ∈ A, A ∪ B etc. Eivätkä tasan osanneet opettaa, eivätkä oppilaat käsittäneet mitään.
Joukko-oppi on todellisuudessa logiikkaa ja todennäköisyyslaskentaa. Oli sillä ehkä joku puolustettavuuskin> aikaisin lapsen tietokoneelle alkeet kansioon. Ongelma oli vain niin vaihteleva opettajaosaaminen.

[Maija Poppanen]

Koillinen, kaakko, lounas, luode on melkein runoutta, etten paremmin sanoisi!

Englannin kuukaudet taas voivat olla musiikkia. Vieläkin laulelen mielessäni yhtä ehkä viidennen luokan opetuslaulua, kun haen mielessäni jotain englannin kuukautta 

Sinänsä sivistynyt lapsukaseni taas on onnistunut välttämään jopa suomalaisen kuukausirimpsun ulkoaoppimisen. Sillä hetkellä, kun kysyy ihan tosissaan ääneen, että mikä kuukausi seuraavaksi on, vaikuttaa hän kyllä aika pösilöltä.  anteeksi lapsi

[Mietiskeliä]

Jos tulokset ovat huonoja tällä systeemillä, miksei kannattaisi edes koittaa jotain toista systeemiä?, miksi joidenkin uusien ideoiden esittäjä heti lytätään täysin.

Millä mittarilla ne tulokset ovat huonoja? Miten itse tekisit samalla panos/tuotos suhteella nämä asiat?

Sillä mittarilla mihin tää yhteiskunta on menossa. Hommaforumilla usein hoetaan miten on Afrikkalaisista itsestään kiinni heidän maanosansa huono tila ja myös ählämi maiden. On myös ehdottomasti Suomalaisten oma vika että tää maa on menossa konkurssiin. Yksi syy on siihen ettei koulutusjärjestelmä kannusta itsenäiseen ajatteluun, vain ulkoa päntä asioita. Loppupeleissä mitä mitä vitun väliä on sillä että Pähkinäsaaren rauha oli 1325. Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin
 

[Muuttohaukka]

Jos se aika käytetään mihin tahansa muuhun kuin uuden asian tehokkaaseen oppimiseen (johon kuuluvat myös pulpetit, kynällä kirjoittaminen ja paperiset kirjat), niin myöhemmin tätä munausta ei voi enää korjata vaikka tahtoisi.

Juuri näin.

Oma tutkimusaiheeni oli pedagoginen draama ja sen käyttö. Mielikuvaoppiminen oli sen teoreettinen tausta.
Yksi ajatus oli tuo Emon ajatus alaikkunoista. Itse käytän tietokoneen kansiovertausta. Ellei sitä kansiota oppimisen herkkyyskautena avata, se jää tyhjäksi. Tietylle oppimiselle on omat kautensa, jolloin ne herkimmin oppii. Lukemaan on hyvin vaikea saada aikuista analfabeetikkoa oppimaan.
Oppi ikä kaikki ei pidä paikkaansa kaikilla oppimisen alueilla. Mitä enemmän kansioita aivoissa on avattuna, sitä enemmän alikansioita avautuu. Aivoihin mahtuu ∞-määrä gigaa eli mitä enemmän lataat sitä enemmän sinne mahtuu. Mutta se vaatii työtä ja harjoittelua> automatisoitumista.

Pieni lapsi jaksaa harjoitella ylösnousemista, askeleita, kunnes se automatisoituu. Sitten yhtäkkiä oletetaan, että ekaluokkalainen oppii kirjoituskäsialan vain sohvalla loikoilemalla.

Oma lapseni luetteli pienenä jatkuvasti lukuja rasittavuuteen saakka. " Laskenko äiti sataan? Laskenko kahteensataan...laskenko joka toisen, laskenko taaksepäin..."
Toistaminen vei aivoihin lukusuoran.  Mutta ihan aina sen litanian kuunteleminen ei ollut niin mielenkiintosita. Luovuudeta siinä tuskin voi kovinkaan paljon puhua.  Korttipelejä pelasimme- suosituimpana Canasta. Sitä pelaamme porukalla vieläkin.

[Muuttohaukka]

Yksi syy on siihen ettei koulutusjärjestelmä kannusta itsenäiseen ajatteluun, vain ulkoa päntä asioita. Loppupeleissä mitä mitä vitun väliä on sillä että Pähkinäsaaren rauha oli 1325. Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin

Kyllä se rauhansopimusvuosikin sinne mahtuu. Jotkut asiat vain on päntättävä. Et voi oppia uutta kieltä panttäämättä sanoja tai opettelematta ko. kielen kielioppisääntöjä.
Kun on päntännyt paljon, voi alkaa oivaltaa Hitlerinkin aivopesua ja sen taustoja ja syitä sen aivopesun onnistumiselle. Laita aavikon asukki pohtimaan ja kannusta itsenäiseen ajatteluun ilman rakennussarjaa. Oppiminen ei aina ole niin kivaa. Äidinkielenkin säännöt vaativat pänttäämistä ja lukemista.

[MW]

***
Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin

Ai tätäkö ei ole märehditty? Unohtaisivat jo Hitlerin, alkaisivat valmistautua seuraavaa vaino- ja valvontayhteiskuntaa varten, jota parhaillaan rakennetaan.

Muhamed onnistui, Hitler onnistui, Stalin onnistui, Pol Pot onnistui, ja onnistujia tulee lisää.

Suurin osa ihmisistä on narussa talutettavia pässejä. Kuka siellä narun toisessa päässä sitten on, määrää lopputuleman.

[Lalli IsoTalo]

[Suomenkielessä on ...

Älä hyvä mies tule hämmentämään nerouttani!

[Mietiskeliä]

***
Kun paljon tärkeämpää olisi pohtia syitä siihen miksi Hitler onnistui aivopesemään Saksalaiset Juutalaisvainoihin

Ai tätäkö ei ole märehditty? Unohtaisivat jo Hitlerin, alkaisivat valmistautua seuraavaa vaino- ja valvontayhteiskuntaa varten, jota parhaillaan rakennetaan.

Muhamed onnistui, Hitler onnistui, Stalin onnistui, Pol Pot onnistui, ja onnistujia tulee lisää.

Suurin osa ihmisistä on narussa talutettavia pässejä. Kuka siellä narun toisessa päässä sitten on, määrää lopputuleman.

Ei yhtä pahasti narussa talutettavia kuin Afrikassa. Väitätkö että Suomessa olisi mahdollista että suurimman osan tyttö lasten sukuelimet silvotaan on vanhat se on satoja vuosia vanha tapa. Väitätkö että Suomessa olisi mahdollista, että yleinen uskomuksen kukaan kun raiskaa neitsyen, niin parantuu aidsista.

Toi narussa talutettavia pässejä on vaika vahvasti sanottu. Homman mielestäni on että asiat nähdään liian negatiivisina. Kyllä tähän ihmisten sokeaan uskoon johonkin on tullut ihan selvää parannusta esimerkiksi usko taruhahmo saatanan olemassa oloon on romahtanut muutamassa vuodessa. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022716727904_uu.shtml

[Miniluv]

Saatanaanhan uskotaan edelleen: rasistinen VHM asuu lähiössä, äänestää persuja ja hakkaa vaimoaan.

[sivullinen.]

Lähes jokainen lapsi (ja aikuinenkin) menee sieltä, missä aita on matalin, jos siihen suodaan mahdollisuus. Ei pienen lapsen ajattelu yksinkertaisesti ole kehittynyt sille tasolle, että hän osaisi itse arvioida, mikä on tärkeää; siksi tarvitaan aikuisten ja opettajien opastusta ohjaamaan lapsi oikeaan suuntaan vaikka pakolla, jos se on tarpeen.

Eivät lapset todellakaan mene sieltä, mistä aita on matalin. He menevät sieltä, missä on eniten kuraa. Laiskuus on opittu taito, ja lapset eivät ole sitä oppineet. Heille maailma on yhä täynnä mahdollisuuksia. Vasta sosialismiin törmättyään he oppivat, ettei kannata tehdä mitää, sillä silloin ei tee mitään väärää. Kuuntele se Kenin TEDTalk, jos et minua usko.

Lopusta olen silti samaa mieltä. Ei lapsi tiedä, mikä on hyvää, tarpeellista ja oikein. Se pitää tulla aikuisilta. Mutta se ei myöskään tarkoita, että nykyinen koulujärjestelmä toimisi ja tietäisi, mikä on hyvää, tarpeellista ja oikein. Nykyinen koulujärjestelmämme on luotu teollisen tehdastyöyhteiskunnan tarpeisiin. Siinä tehtävässä se on joskus ollut hyvä. Nyt aika on muuttunut. Enää ei ole tehtaita. Enää ei tarvita tehdastyöläisiä. Enää ei lasketa laskutikulla. Enää ei tarvitse osata käyttää laskutikkua. Kaiken pitää kehittyä ajan mukana. Minusta tässä pulpettiopettajan kannanotossa -- tai minun kannassani -- ei ole kyse lasten vapauttamisesta aikuisten opettajien holhouksesta. Kyse on aikuisten opettajien opettamien arvojen, taitojen ja tietojen ajanmukaistamisesta ja opetusmenetelmien uudistamisesta. Sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta ei voi elää 1960-lukua, jos koko muu maailma elää 2010-lukua.

tl;dreille.

Aikuiset ovat laiskoja -- lapset ovat ahkeria.

Aikuisten pitää olla yhä lapsille aikuisia, mutta ei 1960-luvun aikuisia, vaan 2010-luvun aikuisia.

[Mietiskeliä]

Tää on mielenkiintoinen ketju ton opettajan koulun uudistamis tarpeista innostuin, koska olin katsonut tämän Talouden madonluvut dokkarin http://vimeo.com/47946174
Siinä asiatuntiat näkivät yhdeksi ongelmaksi sen ettei koulutusjärjestelmä ja media kannusta ihmisiä kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Tätä asia olen kelannut aika paljon, mistä se johtuu ettei koulutusjärjestelmä opeta kyseenalaistamaan. Uskon sen johtuvan siitä, että kouluissa opetaan vain lähinnä pänttäämään ulkoa asioita.

Mutta loppuenlopuksi on varmasti paljon sellaisia asioita joita on hyödyllistä vain päntätä ulkoa esim. Enkun sanoja matikan kertotauluja jne.

Mutta joku näki ylempänä ongelmaksi, että koulutusjärjestelmä tappaa luovuuden, näin se varmasti onkin. Itsekin näin ongelmaksi että Suomalaiset uskovat liian sinisilmäisesti auktoriteetteihin enkä ole mielipiteineni ollenkaan yksin http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/enta_jos_maan_asioista_paattaisi_kansa_  "Johtajakeskeinen päätöksentekokulttuurimme juontaa juurensa historiaamme Venäjän alaisuudessa. Sen perintöä ovat eliitin autoritaarisuus ja kansalaisten alamaisasenne"

Miten kouluissa sitten voitaisiin opetella luovuutta tai kyseenalaistaman asioita?, vaikka niin sanottujen yleissivistävien aineiden kautta. Olen joskus kritisoinut sitä miksi kouluissa opiskellaan jotain historiaa ja maatiedettä jne., vaikkei näitä tarvita oikeastaan arki ja työelämässä. Minulle on vastattu, että ihmisen on hyvä osata myös yleissivistystä. Näin varmasti onkin koulutusjärjestelmän tarkoituksena muutakin, kuin valmistaa työelämään. Sen tarkoitus on sivistää ihmistä=kun ihmiset ovat fiksumpia sivistyneempiä yhteiskunta voi ja toimii paremmin. Mutta voiko sellaista ihmistä pitää fiksuna, joka osaa kyllä nippeli tietoja ulkoa, muttei osaa kyseenalaistaa asioita?. Mielestäni tälläisiä ihmisiä nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa aivan liikaa.

Mielestäni uskonnon opiskelu on ehdottomasti paras esimerkki siitä, että kouluissa opetaan vain pänttäämään ulkoa asioita, eikä juuri kriittiseen ajatteluun, sillä uskonnon opetus kouluissa on vieläkin tunnustuksellista http://www.soininvaara.fi/2014/02/16/uskonnon-opetus/ Tuleeko ihmisestä joteinkin fiksumpi, jos hänelle opetetaan tuhansia vuosia vanhoja taruja totena?! Eikö olisi paljon fiksumpaa opettaa lapsille suhtautumaan kriittisesti tälläisiin vanhoihin taruihin, vaikka tällä tavoin http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/
Sitä paitsi tunnustuksellinen uskonnon opetus on vielä perustuslain vastainenkin http://pakkouskonto.fi/index.php/lainsaeaedaentoe Ei ole siis mitään syytä sille, miksi uskonnon opetus kouluissa pitäisi olla tunnustuksellista.

Historian tunneilta taas muistan miten kaikki vuosilukuja nippelitietoja piti opetella ulkoa. Ok jonkun Enkun sanoja on hyvä osata ulkoa, mutta onko hyödyllistä opetella ulkoa Pähkinäsaaren rauha ja muita vuosilukuja ja nippelitietoja. Historia opiskelukin olisi paljon mielenkiintoisempaa, jossei tarvitsisi opetella ulkoa jotain vitun nippeli ietoja, vaan syitä miksi jokin tapahtui samaan voisi yhdistää psykologiaa mikä saa ihmismassat toimimaan niinkuin ne toimivat. samoin kuin uskonnonkin opiskeluun voitaisiin yhdistää psykologiaa, mikä saa ihmet uskomaan Jumalaan pohtiminen olisi paljon tärkeämpää kuin vanhojen tarujen ulkoa opettelu. Näin opittaisiin hahmottelemaan kokonaisuuksia.

Nykyinen koulutusjärjestelmä opettaa siis kurinalaiseen aisioiden ulkoa pänttäämiseen. Tottakai ihmiselle on kurinalaisuudesta todella paljon hyötyä. Olen huomannut, että elämässä pärjää todella pitkälle jo sillä, että hoitaa asiat kurialaisesti ja särmästi, mutta raja tulee melko nopeasti vastaan, jonka jälkeen tarvitaan luovuutta.
Luovuudella on taas vaikeampi pärjätä elämässä, mutta raja ei tule yhtä nopeasti vastaan kuin kurinalaisuudella. Luovalle ihmiselle menestymisen rajana on vain taivas. Mutta luovakin ihminen tarvitsee menestyäkseen myös jonkin verran kurinalaisuutta.

Joku heitti ylempänä  kysymyksen, että onko hyvä että kaikki asiat kyseenalaistetaan. Tiedekin kehittyy asioita kyseenalaistamalla ja muutenkin kaiken kehityksen edellytys on asioiden kyseenalaistaminen.

[sivullinen.]

Kannattaa katsoa tämäkin video, jossa yksi maailman parhaista matemaatikoista perustelee, miksi paperilla ja kynällä laskeminen on lapsille ja kaikille surkeampaa matematiikkaa kuin tietokoneilla mallintaminen.

TEDTalks: Conrad Wolfram: Teaching kids real math with computers

Mielestäni jäsen MW on edelleen täysin väärässä ei vieläkään ole ymmärtänyt, mitä matematiikka on ja mikä on sen tarkoitus. Matematiikan tarkoitus ei ole nauttia vaikeista toistuvista suorituksista. Sitä kutsutaan laskennaksi. Se ei ole tietoa vaan taitoa. On selvää, että sellaista taitoa on tarvittu aikanaan. Peruskoulussa minulle kerrottiin 1700-luvun Ranskassa olleen kuninkaallisia kolmannenasteenyhtälön ratkaisijoita. Se selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut. Syy oli täysin toinen: Silloin ei ollut laskukonetta suorittamaan potenssiinkorotuksia, neliöjuuria eikä mitään. Ne piti kaikki laskea käsin -- tai yleisimmät poimia taulukoista. Sitä varten kuninkaalla piti olla laskijoita -- ei matemaatikkoja. Vielä Toisen Maailmansodan aikana lähes kaikki laskut tehtiin käsin. Silloin moni sotapoika rakastui viehkeään "computeriin". Computerit olivat nimittäin nuoria naisia, jotka suorittivat ballististen laskujen osia sotilaallisen järjestelmän osana laskentakonteissa. Nykyään sellainen toiminta on täysin järjetöntä -- tai yhtä järkevää kuin pellon kyntäminen härjillä. Sitäkö jäsen MW haluaa; haluaa olla amish? Minusta se on konservatismin väärinymmärtämistä.

[Mietiskeliä]

(naps)
Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen

Venäjää ei voi yleistää mihinkään, siellä kaikki näyttää menevän päin persettä oli systeemi siellä mikä tahansa. Ei Sveitsissä nyt kuitenkaan ihan kaikki rikkaita ole. Sitäpaitsi sielä monia eri kansanryhmiä edustettuina. Suoralla demokratialla ei ole todettu olevan missään negatiivisia vaikutuksia paitsi ihmisten mielikuvissa. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/enta_jos_maan_asioista_paattaisi_kansa_  "Ei ole olemassa empiirisiä tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että kansalaisten mielipiteen huomioon ottaminen johtaisi huonoihin saati haitallisiin päätöksiin"

[Miniluv]

Se selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

[Emo]

Harmi, etten ole säästänyt noita joukko-opin huuhailukirjoja.

Minulla pitäisi olla kaikki vanhat koulukirjat tallessa, kun vaan jaksaisi kotoa (lapsuuskodissa) käydä etsimässä että mihin kerrostumiin ovat hautautuneet tarkalleen.

[Miniluv]

Miten kouluissa sitten voitaisiin opetella luovuutta tai kyseenalaistaman asioita?, vaikka niin sanottujen yleissivistävien aineiden kautta. Olen joskus kritisoinut sitä miksi kouluissa opiskellaan jotain historiaa ja maatiedettä jne., vaikkei näitä tarvita oikeastaan arki ja työelämässä. Minulle on vastattu, että ihmisen on hyvä osata myös yleissivistystä. Näin varmasti onkin koulutusjärjestelmän tarkoituksena muutakin, kuin valmistaa työelämään. Sen tarkoitus on sivistää ihmistä=kun ihmiset ovat fiksumpia sivistyneempiä yhteiskunta voi ja toimii paremmin. Mutta voiko sellaista ihmistä pitää fiksuna, joka osaa kyllä nippeli tietoja ulkoa, muttei osaa kyseenalaistaa asioita?. Mielestäni tälläisiä ihmisiä nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa aivan liikaa.

Uskooko mietiskeliä, että luovuus tai asioiden kyseenalaistaminen on helppoa, jos on vain omaan alaansa keskittynyt fakki-idiootti, jolta puuttuu yleissivistys? Eikö kyseenalaistaminen helpotu, jos vaikka tietää myös millaisia ajattelumalleja jossain muualla käytetään ja mitä seurauksia niillä on ollut?

Historian tunneilta taas muistan miten kaikki vuosilukuja nippelitietoja piti opetella ulkoa. Ok jonkun Enkun sanoja on hyvä osata ulkoa, mutta onko hyödyllistä opetella ulkoa Pähkinäsaaren rauha ja muita vuosilukuja ja nippelitietoja.

Historian merkkipaalujen ajankohtia ei kannata opettaa summittaisesti, vaan tarkkoina vuosilukuina. Jos normaalioppilas ei muistaisikaan tarkkaan Pähkinäsaarta, hän muistaa vuosisadan ja se riittää aika pitkälle.

[sivullinen.]

Se selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function#Cardano.27s_method

"The solutions can be found with the following method due to Scipione del Ferro and Tartaglia, published by Gerolamo Cardano in 1545."

Yleensä helpoin tapa ei ole vaikein tapa. Näin myös tällä kertaa.

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku. Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

[Maija Poppanen]

Olen varmaan viettänyt kouluvuoteni niin kuppaisissa lähiökouluissa, että vältyin tältä parjatulta vuosilukuopetukselta. Ala-asteella koin koulun tosi mukavaksi ja lähinnä kaikki oli kiinnostavaa. Ylä-asteella sitten tulikin murrosikä, minkä tuhoja en ehtinyt korjaamaan päästötodistukseen mennessä.

Kyllä silloin kahdensankymmentäluvullakin käytiin metsässä, ja ylä-asteen äikänopella oli varsin omintakeinen lähestymistapa opetukseensa; sijamuodot leikittiin jollain pelillä kaaliin ja muutenkin opetuksensa olivat melko uraauurtavia.

Eivät vaan tajunneet tuon ajan opet huudella mediassa omaa erinomaisuuttaan ja erilaisuuttaan. Eivät repineet opetussuunnitelmia, vaan ilmeisesti pystyivät toimimaan ihan sen puitteissa.

[yks vaan]

Sitten kun osaa paperilla, voi siirtyä apuvälineisiin. Näin perusperiaatteena.

[Maija Poppanen]

Se selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function#Cardano.27s_method

"The solutions can be found with the following method due to Scipione del Ferro and Tartaglia, published by Gerolamo Cardano in 1545."

Yleensä helpoin tapa ei ole vaikein tapa. Näin myös tällä kertaa.

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku. Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

Kurkkasin sun linkkiä, ja uuvuin välittömästi 

Yritin välttyä paperin ja kynän hakemiselta, ja laskin päässä 100 × 123 + 10 × 123 + 10 × 123 + 3 × 123

Koska saturday night fever, en luottanut tulokseeni, vaan tarkistin paperilla.

Mutta siis 15 129

[Muuttohaukka]

Sitten kun osaa paperilla, voi siirtyä apuvälineisiin. Näin perusperiaatteena.

Exactly!  Ensin opitaan käsitteet ja osataan itse- sitten otetaan laskin käteen. Miksi enää vaivata päässälaskulla, kun tietää, mitä haetaan ja miten siihen päästään.

[Lalli IsoTalo]

Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit.

Katsotaanpas.

123*123 > jaetaan kolmeen osaan kertomistehtävä ja lasketaan ne sitten yhteen.

100*123 =12300
20*123 =    2460
3*123 =       369

12300+2460= 14760

14760 + 369 = 15129

[Mietiskeliä]

Miten kouluissa sitten voitaisiin opetella luovuutta tai kyseenalaistaman asioita?, vaikka niin sanottujen yleissivistävien aineiden kautta. Olen joskus kritisoinut sitä miksi kouluissa opiskellaan jotain historiaa ja maatiedettä jne., vaikkei näitä tarvita oikeastaan arki ja työelämässä. Minulle on vastattu, että ihmisen on hyvä osata myös yleissivistystä. Näin varmasti onkin koulutusjärjestelmän tarkoituksena muutakin, kuin valmistaa työelämään. Sen tarkoitus on sivistää ihmistä=kun ihmiset ovat fiksumpia sivistyneempiä yhteiskunta voi ja toimii paremmin. Mutta voiko sellaista ihmistä pitää fiksuna, joka osaa kyllä nippeli tietoja ulkoa, muttei osaa kyseenalaistaa asioita?. Mielestäni tälläisiä ihmisiä nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa aivan liikaa.

Uskooko mietiskeliä, että luovuus tai asioiden kyseenalaistaminen on helppoa, jos on vain omaan alaansa keskittynyt fakki-idiootti, jolta puuttuu yleissivistys? Eikö kyseenalaistaminen helpotu, jos vaikka tietää myös millaisia ajattelumalleja jossain muualla käytetään ja mitä seurauksia niillä on ollut?

Historian tunneilta taas muistan miten kaikki vuosilukuja nippelitietoja piti opetella ulkoa. Ok jonkun Enkun sanoja on hyvä osata ulkoa, mutta onko hyödyllistä opetella ulkoa Pähkinäsaaren rauha ja muita vuosilukuja ja nippelitietoja.

Historian merkkipaalujen ajankohtia ei kannata opettaa summittaisesti, vaan tarkkoina vuosilukuina. Jos normaalioppilas ei muistaisikaan tarkkaan Pähkinäsaarta, hän muistaa vuosisadan ja se riittää aika pitkälle.

Sitähän nimenomaan tarkoitinkin, että kouluissa opiskeltaisiin niitä ajatusmalleja. Esimerkiksi uskonnonkin tunneilla pohdittaisiin mikä saa ihmisen uskomaan erillaisiin uskontoihin. Se miksi pitäisi historiassakin keskittyä opiskelemaan syitä miksi jokin asia on tapahtunut historiassa, kuin nippelitietojen ulkoa opettelu, on se että pitäisi opetuksessa ottaa ehdottomasti huomioon myös se mikä oppilaita kiinnostaa.

Jotenkin vaikuttaa siltä ettei päättäjiä kiinnosta vittuakaan se, mitä oppilaita oikeasti kiinnostaisi oppia. Pakkoruotsin opiskelu on tästä paras esimerkki. Tuntuu siltä että ainoastaa päättäjät eivät ymmärrä sitä että se on fossiilinen jäänne menneiltä ajoilta. Kyllä Maarit Korhonen on oikeassa siinä, että se pitäisi opiskelu suunnitelmissa pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, se mitä minkäkin ikäiset lapset haluavat oppia. Kai sen nyt kaikki ymmärtävät, että oppilaat oppivat parhaiten silloin kun he ovat opetuksesta kiinnostuneita. Ei opiskelun ole pakko olla mitään pakkopullaa. Miksi esimerkiksi liikunnan opetus on sellaista, että liikunnan tunneiltä jää monilta traumoja ja näin viimeinenkin into liikuntaa kohtaan sammuu. Eihän liikunnan tunneilla voi oppilaan kunnolle paljoakaan tehdä, mutta häntä voisi kyllä hyvinkin innostaa johonkin lajiin liikunta tunneilla, siitä olisi voisi olla oikeasti hyötyä.

Onko yleisivistävistäkään aineista hyötyä, jos päämääränä on vain väkisin yrittää takoa tietoa oppilaiden päähän. Eikö olisi paljon tärkeämpää oppilaan saamaan innostumaan näistä asioista. Onko näistä yleissivistäkään aineista hyötyä jos niitä vain ulkoa opetellaan kouluissa ja vapaa-aikoina vain tuijotetaan jotain Big Brothereita ja muuta paskaa telkusta. Eikö niistä olisi paljon enemmän hyötyä jos oppilas innostuisi myös vapaa-ajallaan seuraamaan näitä asioita.

Miksi muuten ammattikouluissakaan edes yritetään oppilaille opettaa yhtään mitään muuta paitsi ammattiaineita, koska muut aineet eivät yksinkertaisesti kiinnosta ammattikouluissa oppilaita. Olen itse käynyt ammattikoulun ja nähnyt sen touhun. Tässäkin päättäjät vain jästipäisesti tunkevat sinne ammattikouluihin kaiken maailman ruotseja, eikä niitä tässäkään tapauksessa vittuakaan kiinnosta se kiinostaako oppilaita opiskella niitä.

Perusongelma tässä satoja vuosia vanhassa koulutusjärjestelmässä on se ettei se juuri yritäkkään oppilasta samaan innostumaan asioista. Innostamisen sijasta kouluissa oppilaita pannaan perseeseen kaikenmaailman pakkopullilla..

[Aretposi]

Nyt päästiinkin oikein lempiaiheeseeni.

Korhonen on oikeassa siinä, että koululaitos on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Pulpettien uloskannon yhteydessä minulle tuli mielikuva nuoresta idealistisesta opettajasta, mutta ilokseni luinkin hänellä olevan jo 30 vuoden työkokemus takanaan. Lausuntojensa ja työkokemuksena vuoksi arvelen tässä olevan ihmisen, jota kannattaa kuunnella.

On aivan oikeasti vanhanaikaista opettaa lapsille 9-12 vuoden ajan nippelitietoa sellaisissa perinteisissä oppiaineissa kuin historiassa, biologiassa, fysiikassa, jne. Valtaosa tästä päähän päntätystä tiedosta unohtuu pian kokeiden jälkeen ja palvelee käytännössä ainoastaan keinona arvottaa oppilaat lukuvuoden lopussa annetussa todistuksessa. Muistan joskus lukeneeni, että ainoastaan 5% kaikesta opitusta tiedosta olisi oppilaiden muistissa vielä peruskoulun päätyttyä, ja sitä voi kukin taholtaan miettiä kuinka paljon henkilökohtaisesti vielä muistaa kaikesta siitä mitä aikoinaan ahkerasti päähänsä kokeita varten pänttäsi.

Eri tieteenalojen nippelitiedon ulkoa opettelun (ja pikaisen unohtamisen) sijasta olisi huisin paljon tärkeämpää oppia elämäntaitoja, joilla nykyään on todellista merkitystä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito, tiedonhaku ja -analysointi, oppimiskeinot, ryhmätyö, itsetuntemus, ongelmanratkaisu, (kriittinen) medialukutaito, jne. Nykyisenkin opetussuunnitelman puitteissa tietenkin pyritään näitä taitoja opettamaan ikäänkuin sen varsinaisen opiskelun ohella, mutta ainakaan omana kouluaikanani näitä EI juurikaan opetettu. Jos lukujärjestys näyttää tällaiselta 1. tunti: historia, 2. tunti: maantieto, 3. tunti: uskonto, jne, niin kuka näistä opettajista ottaa vastuun opettaa vaikkapa kykyä työskennellä ryhmässä tai ongelmanratkaisutaitoja? Historian opettajaa kiinnostaa ainoastaan opettaa oppilailleen opetussuunnitelman mukainen määrä historiaa eikä häntä itse asiassa kiinnosta oppilaissa mikään muu kuin se, että he pänttäävät päähänsä historiaa ja osaavat vastata opettajan kokeissa esittämiin kysymyksiin (mikä sekin on itse asiassa harhaa, sillä puolet oppilaista on jo etukäteen tuomittu saamaan ennaltamäärättyä keskiarvoa huonompi numero, joten opettajalla ei ole mitään erityistä motivaatiota saada kaikkia oppilaita oppimaan täydellisesti).

Elämäntaitoihin keskittyvä opetussuunnitelma ei missään tapauksessa tarkoittaisi sitä, että biologiaa, maantietoa, yms. ei opetettaisi enää ollenkaan. Tietenkin ne olisivat edelleen opetuksen runko, mutta opetustapa olisi toisenlainen. Esimerkiksi historiassa voitaisiin nykyisen opettajan luennoinnin ja kirjasta pänttäämisen sijasta antaa projektitehtäviä pienryhmille. Pähkinäsaaren rauhakin voi yllättäen muuttua mielenkiintoiseksi aiheeksi, kun siitä pitää etsiä tietoa ja jäsentää se esimerkiksi esitelmäksi. Vaikka vain parin oppilaan ryhmä perehtyy aiheeseen, niin silti koko luokka kuulee siitä esitelmää seuratessaan, ja kullekin kuulijalle jää siitä mieleen mitä jää, yhdelle enemmän toiselle vähemmän, mutta kenenkään kouluarvosana ei riipu siitä muistaako minä vuonna Pähkinäsaaren rauha solmittiin, keiden välillä ja miksi, vaan arvosana riippuisi oppilaiden monipuolisista kyvyistä (eikä yksinomaan muistista kuten nykyään).

Laajemman perspektiivin saamiseksi on tietenkin esim. historiassa opiskeltava perustiedot eri aikakausista, mutta vaikkapa Suomen historian pääpiirteet mahtuvat helposti muutamalle A4-paperille. Ihan totta. Opettaja voi synnyttää oppilaissa kiinnostusta ja ymmärrystä eri historiallisia tapahtumia ja aikakausia kohtaan ns. aikamatkailulla, joka voi olla vain opettajan elävää mukaansatempaavaa kerrontaa menneisyydestä, mutta se voi olla myös lyhytelokuvia, kuvasarjoja, kysymysten pohdintaa, eläytymistä, tms. Kun päähänpänttäämisen ja kokeisiin ulkoa opettelun sijasta oppilaiden oma työpanos olisikin keskusteluun osallistumista, oman mielipiteen ilmaisua, projektitöitä, aineiden ja esitelmien laatimista, oppimistehtäviä, oppimispäiväkirjan laatimista, jne. niin koulunkäynti muuttuisi rutkasti mielenkiintoisemmaksi ja hyödyllisemmäksi. Olen lisäksi aivan varma, että loppujen lopuksi oppilaiden muistiinkin jäisi kaiken kaikkiaan enemmän "nippelitietoa" kuin nyt. Millä nyt sinänsä ei ole elämässä mitään erityistä merkitystä, ellei sitten aio osallistua tietokilpailuihin.

Oppilailla olisi tällaisessa opetussuunnitelmassa myös laajemmat mahdollisuudet työstää omia erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ja kykyjään ts. tulla paremmaksi juuri siinä asiassa, joka itseä eniten kiinnostaa. Monet nykyään huonot oppilaat saataisiin "ulos kuorestaan" tuottamaan tuloksia, joihin kukaan ei uskonut heidän pystyvän.

Lienee paikallaan huomauttaa, että minä olen kirjojen vannoutunut ystävä ja uskon, että erinomaisilla koulukirjoilla on ollut oma osuutensa suomalaisoppilaiden hyvässä kansainvälisessä menestyksessä. En poistaisi koulusta kirjoja, vaan päinvastoin lisäisin niitä luokkahuoneisiin entuudestaan. Minä ainoastaan a) monipuolistaisin opetusta myös kirjojen ulkopuolelle, b) lyhentäisin kaikille pakollista kirjatietoa reilusti nykyisestä ja c) muuttaisin perinteiset kokeet toisenlaisiksi oppimistehtäviksi.

Kolme oppiainetta ovat yllä käsiteltyjen tieteenalojen sijasta luonteeltaan oikeammin "työkaluja" ja niille antaisin opetuksessa erityismerkityksen: äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet. Nämä ovat ne oleelliset oppiaineet, joilla on jokaiselle meille aikuiseksi kasvaneelle ollut aitoa merkitystä elämässä (paitsi vieraita kieliä eivät toki kaikki ole tarvinneet). Käytännön taidoille antaisin myös paljon nykyistä enemmän tilaa, ja liikuntaa saisi olla jossain muodossa vaikka joka päivä.

Tässä nyt vaikka tämän verran ensialkuun. Hattua kyllä nostan Korhoselle rohkeudesta! Kuka muu uskaltaa lähteä projektiin mukaan? Tehdään koulusta hyvä paikka lapsillemme ja Suomesta jälleen edelläkävijä yhdessä asiassa! 

[Miniluv]

Se selitettiin aivan kuin siihen aikaan olisi näiden yhtälöiden ratkaiseminen olisi ollut vain harvojen hallitsemaa salatiedettä. Näin ei ollut.

Liitekuvassa kolmannen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Varmasti kevyttä keittoa 1700-luvulla

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function

http://en.wikipedia.org/wiki/Cubic_function#Cardano.27s_method

"The solutions can be found with the following method due to Scipione del Ferro and Tartaglia, published by Gerolamo Cardano in 1545."

Yleensä helpoin tapa ei ole vaikein tapa. Näin myös tällä kertaa.

Jos niitä kaavoja ei tiedä, on kolmannen asteen yhtälön ratkaiseminen salatiedettä. Aika harva niitä osaa johtaa ja 1600-luvulla varmasti vielä harvempi. Liitekuvan tarkoitus oli antaa hiukan osviittaa siitä, millainen tehtävän mutkikkuustaso on.

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku. Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

Selitä, selitä.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

Egyptiläisten olisin veikannut käyttäneen jotain mallia, jossa muunnetaan

123 = (123 x 100) + (123 x 10 x 2) + (123 x 3)

Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, palttinakäärö nuijapäähieroglyfiksi jne. sadalla kertomisessa suoraan käärmeenpyrstö nuijapääksi. Sitten summatessa vielä sievennetään ylimääräiset käärmeenpyrstöt jne. En tietenkään muista, mitä merkkejä niiden numerot oikeasti olivat.

Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

[Maija Poppanen]

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123. Voit tehdä sen, kuten peruskoulussa olet oppinut, tai voit tehdä sen muulla parhaaksi katsomallasi tavalla. Kerro 1) mitä sait tulokseksi, 2) millä tavalla teit sen ja 3) miksi teit niinkuin teit. Sen jälkeen tutustu muinaisten egyptiläisten tapaan suorittaa kertolasku. Onko se parempi kuin peruskoulussa oppimasi "kertolaskualgoritmi"? Tiedätkö, mikä on tehoikkain tunnettu tapa suorittaa kertolasku paperilla ja kynällä, ja miksi sitä tapaa ei opeteta peruskoulussa? Koeaikaa on tunti.

Selitä, selitä.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

Egyptiläisten olisin veikannut käyttäneen jotain mallia, jossa muunnetaan

123 = (123 x 100) + (123 x 10 x 2) + (123 x 3)

Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, palttinakäärö nuijapäähieroglyfiksi jne. sadalla kertomisessa suoraan käärmeenpyrstö nuijapääksi. Sitten summatessa vielä sievennetään ylimääräiset käärmeenpyrstöt jne. En tietenkään muista, mitä merkkejä niiden numerot oikeasti olivat.

Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

Odotan mäkin sivullisen. selvennystä. Miniluv:n ebyktilasku näytti vähän mun aivoitukselta, mut siinä oli kauheasti turhia sulkeita...ehkä en vaan osannut lukea sitä.

Tunti on mennyt! Missä viisaus?

Ediittiä: sä tarkennettu Miniluv:ks

[Muuttohaukka]

Aretposi!
Milloin olet viimeksi käynyt oppitunneilla seuraamassa opetusta ja monen eri aineen kohdalla? Kovin pientä on enää pelkkä frontaaliopetus ja luennointi.
Kyllä oppilaat tekevät ryhmätöitä, pariharjoittelua ja monenlaista metodia mahtuu yhteen opituntiin.

Muun muassa nykyiset kielten oppimateriaalit antavat oppitunnin rakenteeseen niin monimuotoista tekemistä, ettei kaikkea edes ehdi toteuttaa. On kuuntelua, on parityötä, on pelejä, on videopätkää, on ryhmätyöskentelyä on vaikka mitä.

Historiaa voi opettaa monella tavalla- on tylsää ja on innostavaa. OPS antaa mahdollisuudet ja nykypäivän uudet opettajat käyttävät paljon nettimateriaalia ja ovat opetustyössään luovia ja innostuneita.

Maantieto ja biologia ovat mielenkiintoisia. Nekin voidaan opettaa monella eri tavalla.
Kyllä ihminen vain on rakennettu niin, että oppiminen ja osaaminen tuottavat mielihyvää.

Matematiikkakin on paljon muuta kuin sitä laskemista. Tuntiin mahtuu päässälaskuja, oppilaiden omia tuottamia tai opejohtoisia, uuden opetus, sen harjoittelua, jotain mielenkiintoista tarinaa niin monesta aiheesta.

Ala-asteella mitataan itse litroja, metrejä , grammoja, vertaillaan, arvoidaan etc.
Opettajanoppaat ovat ammattipedagogien huolella suunnittelemia ja niissä on vaikka  mitä, ihan laidasta laitaan.

Edit: Ne äikänvirheet.

[sivullinen.]

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

En kuullut kynän savuamista. En sinulta, en Maija Poppaselta, enkä Lallilta. Laskiko kukaan teistä laskua paperilla?

Maija jo myönsikin ettei. Vastatkaa muut. Minä en tiedä, missä Maija on koulunsa käynyt, mutta väittäisin, ettei yhdessäkään suomalaisessa koulussa opeteta kolminumeroisten lukujen kertolaskua päässä. Hän oli siis tämän tehtävän suhteen itseoppinut. Vielä mykistyneemmäksi tulin esitystä laskenta-algoritmistä. Se on myös jotain muuta kuin peruskoulussa opetettu. Sekin on itsekeksitty -- ja Lallikin käyttää samaa. Eikö kukaan käytä yhtään mitään peruskoulussa oppimaansa?

Kerrankin tunnen itseni hieman erikoiseksi. Minulla ei ole enää lainkaan rutiinia kertolaskuihin paperilla ja kynällä. Tunnun olevan ainoa -- "the chosen one". Auttakaa nyt joku. Löytyykö toinen hompanssi, joka laskee kaikki kertolaskut joko tietokoneella tai laskimella?

Tarinan lopuksi voin näyttää, miten minua on opetettu koulussa laskemaan kertolasku. Se saattaa yllättää, eikä sitä pysty tietokoneella oikein hyvin edes esittämään -- ja on erittäin virhealtista. Tunnistaako joku laskutavan?

-- -- --

Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

NIMENOMAANTÄSSÄONTOTUUSJAPROFETIATJATÄTÄOLENYRITTÄNYTKOKOAJANSELITTÄÄ

-- -- --

Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, [...]

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)*(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)=

Vihje

[Maija Poppanen]

Herää Suomen kansa ja sen oikeauskoinen inkvisiittori. Haastan sinut suorittamaan laskun 123*123.

Lasken kertolaskun samalla metodilla kuin Lalli edellä, mutta koulussa opetetulla tekniikalla. Etuina vaivattomuus ja rutiini.

En kuullut kynän savuamista. En sinulta, en Maija Poppaselta, enkä Lallilta. Laskiko kukaan teistä laskua paperilla?

Maija jo myönsikin ettei. Vastatkaa muut. Minä en tiedä, missä Maija on koulunsa käynyt, mutta väittäisin, ettei yhdessäkään suomalaisessa koulussa opeteta kolminumeroisten lukujen kertolaskua päässä. Hän oli siis tämän tehtävän suhteen itseoppinut. Vielä mykistyneemmäksi tulin esitystä laskenta-algoritmistä. Se on myös jotain muuta kuin peruskoulussa opetettu. Sekin on itsekeksitty -- ja Lallikin käyttää samaa. Eikö kukaan käytä yhtään mitään peruskoulussa oppimaansa?

Kerrankin tunnen itseni hieman erikoiseksi. Minulla ei ole enää lainkaan rutiinia kertolaskuihin paperilla ja kynällä. Tunnun olevan ainoa -- "the chosen one". Auttakaa nyt joku. Löytyykö toinen hompanssi, joka laskee kaikki kertolaskut joko tietokoneella tai laskimella?

Tarinan lopuksi voin näyttää, miten minua on opetettu koulussa laskemaan kertolasku. Se saattaa yllättää, eikä sitä pysty tietokoneella oikein hyvin edes esittämään -- ja on erittäin virhealtista. Tunnistaako joku laskutavan?

-- -- --

Tai sitten lyödään luvut suoraan abakukseen ja otetaan lopputulos, mikä luultavasti on 10x tehokkaampaa kuin mikään kynä-paperi-sohlaus.

NIMENOMAANTÄSSÄONTOTUUSJAPROFETIATJATÄTÄOLENYRITTÄNYTKOKOAJANSELITTÄÄ

-- -- --

Kymmenellä kertomiset jotenkin niin, että käärmeenpyrstöhieroglyfi vaihdetaan palttinakääröhieroglyfiksi, [...]

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)*(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34741)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34742)(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=94765.0;attach=34743)=

Vihje

Kyllä mä sen varmistin paperilla, ihan allekkain kertoen. Olis ollut laskinkin lähellä, mut olenkin vähän retrofani 

[Maija Poppanen]

sivullinen.

Sun allekkainlaskumalli tuottaa väärän tuloksen.