Opettaja luopui pulpeteista: Maailma muuttuu, miksei koululaitos?

[pw]

Parhaat PISA-tulokset saadaan tänään Aasiassa. Shanghai, Singapore, Hong Kong, Taipei, Korea, Japani ...
http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/pisa-2012-results-overview.pdf

Voisin lyödä vaikka pääni pantiksi ettei yhdesäkään noista ole "kannettu pulpetteja pihalle ja lopetettu tankkaaminen koska maailma on muuttunut ...".   Taitaa olla juurikin päinvastoin. Siellä istutaan selät suorassa pulpetissa ja opiskellaan ...

Olisi erittäin mielenkiintoista tietää miten noi korkeat PISA tulokset korreloituvat käytännössä? Mistäs kuulin, ettei Kiina ole pitkään aikaan kehittänyt mitään omaa kopioinut vain länsimaiden tuotteita.

Siellähän ne PISA-tulokset realisoituu paraikaa huimana talouskasvuna ympäri Aasiaa. Ja kyllä ne nykyään jo kehittää mistä osoituksena useat mammuttimaiset teknologiayhtiöt kuten Huawei, Samsung jne. plus että länsimaiset yhtiöt keskittää samoille alueille omaa tuotekehitystään. Osaaminen generoi uutta osaamista jne.

Aasialaisten koulutustason räjähdysmäinen nousu ja länsimaiden jääminen jalkoihin on tuore ilmiö eikä niiden miljoonien huippukoulutettujen aasialaisnuorien massasta ole vielä murto-osaakaan ulosmitattu. Tulokset nähdään seuraavien 10-20 vuoden kuluessa.

[MW]

Abdul Reis:

Tässä puhutaan nyt käsittääkseni ala-asteen opetuksesta. Et oikeasti voi vakavalla naamalla ehdottaa latinan, psykologian ja filosofian sekä kvanttifysiikan opetusta ala-asteella.

***
Mutta tässäkin toki täytyy ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot: itse en esimerkiksi matematiikkaa ymmärrä laisinkaan lukuunottamatta sitä, että kaksi kaljaa maksaa enemmän kuin yksi - tai ainakin yleensä.
***

Matematiikka on siitä kivaa, että käytännön sovellusten kannalta se on täysin loogista ja omaksuttavaa.

Minulla oli lukioaikoina asenneongelma, ja ehdot matikasta. Viimeiset 20+ vuotta se on ollut päivittäinen työkalu pakissani, ansiotyössä.

Hiukan motivaatiota, ja yksi opettaja, joka näytti, miksi x toiseen derivaatta on 2x. Ei se, joka sanoi että "se muuten on".

Lähti sitten kerä purkautumaan. Helppoa, johdonmukaista ja hauskaa, kun sekaan ripotetaan rihtunen fysiikkaa. Ja käytännön insinöörityössä riittää periaatteessa lukiotason fysiikka, erikoistuminen vaatii sitten vähän enemmän. Mutta sekin on nykyään softaa. Softan käyttäjän vaan täytyy ymmärtää, mitä on tekemässä, millä reunaehdoilla ja ovatko tulokset luotettavia.

Joskus 70-luvulla ihan täysjärkinen, akateeminen ihminen loihe kuulteni lausumaan, nelilaskinten (Elorg Essolaskin) yleistyessä, että "matematiikan opetus voidaan lopettaa".

Hah, ei olisi voinut olla enempää väärässä. Ajamansa auto, jopa 70-luvulla, oli malliesimerkki matematiikan ja fysiikan keinoin ratkaisuista ongelmaan saada läski liikkumaan. Ja ne ongelmat on osattava muodostaa, ei riitä, että näppäilee nelilaskimella tai muistaa ulkoa, että neliöjuuri kaksi on noin 1,41.

Neliöjuuri 2. Yllättävän monessa paikassa. Muunmuassa A-mitoitettujen paperiarkkien sivusuhde, noin arkikäytännön esimerkkiä hakeakseni.

[yks vaan]

Peruskoulu kaipaa vaatimustason nostoa. Nythän ollaan menty vaan alamäkeä tämä vuosituhat ja edellistäkin.

Erityisesti matematiikka ja äidinkieli ovat erityisen tärkeitä, kun lapsi oppii ajattelemaan, muut kouluaineet ovat helppoja.

[Trendkill]

Jotenkin tästä tulee mieleeni joukko-opin ilmaantuminen suomalaiseen koululaitokseen. Joukko-oppia kannattivat kaikki "edistykselliset", entinen tapa opiskella matematiikkaa oli niin passé, maailma oli muuttunut ja niin edelleen.

Nyt sitten jostain puun takaa tulee opettajatar, joka haluaa "kyseenalaistaa" koko järjestelmän ja mennä ihqusti fiiliksen mukaan. Todella edistyksellistä.

Nykyinen järjestelmä ei opeta kriittisyyttä oppilaille. Tai siis opettaa, mutta ainoastaan vasemmistolaisessa merkityksessä. Kriittisyyttä sallitaan vain tiettyjä asioita kohtaan ja tietystä näkökulmasta. Kriittisyyden mainitseminen nykyisen opetusjärjestelmän yhteydessä on naurettavaa. Suomalainen koululaitos harvoin myöskään tuottaa aidosti luovia tai itsenäiseen ajatteluun kykeneviä, vaan nämä aidosti luovat ajattelijat kypsyvät lähinnä vapaa-ajan opiskelun vuoksi.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että järjestelmässä on varmasti kehitettävää, mutta onko pakko lähteä tällaiselle idioottimaiselle linjalle.

[MW]

Jotenkin tästä tulee mieleeni joukko-opin ilmaantuminen suomalaiseen koululaitokseen. Joukko-oppia kannattivat kaikki "edistykselliset", entinen tapa opiskella matematiikkaa oli niin passé, maailma oli muuttunut ja niin edelleen.

***

Joukko-oppi oli joku omituinen anomalia 70-luvulla. Ja sinne se ainakin omasta näkökulmastani jäi.

Oli se tietysti hauskaa piirrellä toisiaan leikkaavia ympyröitä, vuoden verran, mutta kovissa sovelluksissa en ole jäänyt tuota kaipaamaan.

Statistiikan menetelmätkin kowassa teknologioassa ovat jotain ihan muuta.

[Emo]

Jotenkin tästä tulee mieleeni joukko-opin ilmaantuminen suomalaiseen koululaitokseen. Joukko-oppia kannattivat kaikki "edistykselliset", entinen tapa opiskella matematiikkaa oli niin passé, maailma oli muuttunut ja niin edelleen.

***

Joukko-oppi oli joku omituinen anomalia 70-luvulla. Ja sinne se ainakin omasta näkökulmastani jäi.

Oli se tietysti hauskaa piirrellä toisiaan leikkaavia ympyröitä, vuoden verran, mutta kovissa sovelluksissa en ole jäänyt tuota kaipaamaan.

...

Joukko-oppi-han oli mokutusta, sen käsittää nyt noin 40 vuotta myöhemmin.
Kuka käsittää, kuka ei.

Kuuluu joukkoon, ei kuulu joukkoon... neekeri ja muslimi kuuluu joukkoon mutta persunperkele ei kuulu joukkoon. Tässä nykyajan sovellus joukko-opista.
Joukko-oppi valmisti meitä, sen ajan peruskoululapsia, tulevaan suvaitsevaisuuden aikaan. Se on nyt.

Lisäys:

Näin liki vuorokautta myöhemmin muistui mieleeni, että joukko-opissa oli myös käsite UNIONI. Sekin meillä on nyt.

[Mietiskeliä]

Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Sehän on vain aivoille hyvää jumppaa. Siitä että uskotaan johonkin vain aivan sokeasti ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Mietitämpä miten paljon pahaa ovat uskonnot maailmassa saaneet aikaan. Syy tähän on, että aikoinaan ja vielä nykyisinkin ihmiset vain sokeasti uskoivat niihin. Hitler ei olisi aikoinaan päässyt valtaan ilman ihmisten sokeaa uskoa. Putin ei voisi touhuilla ihan noi paljoa, jos Venäläiset eivät uskoisi Venäjän median propakandaan. Suomi ei olisi liitynyt EU:n ilman ihmisten liian sinisilmäistä uskoa mediaan. Mieti mitä kaikkea pahaa Afrikassa saadaan aikaan kun ihmiset uskovat sokeasti johonkin(sukupuolielinten silpoaminen)?

Maailma on mielestani menossa parempaan suuntaan, koska ihmiset eivät niin paljoa enää uskoa sokeasti johonkin. Siksi pidän erittäin hyvänä, että usko Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen kyseenalaistaa myös muut auktoriteetit.

No eipä tämä sekuläärien liberalismikaan "kriittisenä ajattelunaan" oikein vakuuta aina länsimaissa, kyllähän se vähän niin on että suuri osa sen verran idiootteja että on vain parempi jos he seuraa ohjeita ja jättää sen ajattelun muille. Totuus on se että ihmiset jakautuu erilaisiin luonnetyyppilokeroihin ja he jotka ylipäätänsä ovat taipuvaisia tuollaiseen itsenäiseen ajatteluun ovat hyvin pieni vähemmistö, tässä suhteessa nimimerkki mietiskelijä sortuu vähän kansan yliarviointiin.

En oikein usko tohon. Ainakaan Sveitsissä ei suurin osa kansasta jätä ajatteluaan muille, vaan kansalla on ylin päätäntävalta Sveitsin asioista ja mitkä ovat tulokset? Kun taas edustuksellisen demokratian maissa ajattelu usein jätetään muille ja millaisin tuloksin?. Edustuksellinen demokratiahan on poliitiikan tutkioidenkin mukaan kriisissä.
Hyvin pieni vähemmistö on taipuvainen itsenäiseen ajatteluun, jos ei siihen kannusteta. Esimerkiksi Sveitsissä politiikka kiinnostaa ihmisiä ihan eri tavalla kuin Suomessa, koska siellä ihmiset kokevat, että he voivat vaikuttaa paljon enemmän asioihin. Suomessa taas monet ovat turhautuneita poliitikkoihin.

Oikein tiukka pipoiset uskovaiset eivät harrasta juuri itsenäistä ajattelua ainakaan uskontonsa suhteen ja tutkimusten mukaan ateistit eivät ole juuri uskovaisia älykkäämpiä.

[kriittinen_ajattelija]

Entä miten käy sellaisen yhteiskunnan, jossa opetetaan kaikki yksilöt kyseenalaistamaan kaikkia auktoriteetteja?

Itsenäisesti voi ajatella, vaikka kunnioittaisikin auktoriteetteja. Jos aina kyseenalaistaa kaiken niin kyllä siihen palaa aivokapasiteettia ja ei sitä ihminen keskimäärin nyt NIIN älykäs ole, että itse päätellen tulisi aina parempaan ja oikeimpaan lopputulokseen. Vaikka olisi kuinka kasvatettu.

Tämä tällaista keskustelunavausta toiseen suuntaan, en ole oikein varma mitä mieltä itse asiasta olen.

Sehän on vain aivoille hyvää jumppaa. Siitä että uskotaan johonkin vain aivan sokeasti ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Mietitämpä miten paljon pahaa ovat uskonnot maailmassa saaneet aikaan. Syy tähän on, että aikoinaan ja vielä nykyisinkin ihmiset vain sokeasti uskoivat niihin. Hitler ei olisi aikoinaan päässyt valtaan ilman ihmisten sokeaa uskoa. Putin ei voisi touhuilla ihan noi paljoa, jos Venäläiset eivät uskoisi Venäjän median propakandaan. Suomi ei olisi liitynyt EU:n ilman ihmisten liian sinisilmäistä uskoa mediaan. Mieti mitä kaikkea pahaa Afrikassa saadaan aikaan kun ihmiset uskovat sokeasti johonkin(sukupuolielinten silpoaminen)?

Maailma on mielestani menossa parempaan suuntaan, koska ihmiset eivät niin paljoa enää uskoa sokeasti johonkin. Siksi pidän erittäin hyvänä, että usko Raamatun Jumalaan on romahtanut, tämä voi tarkoittaa sitä ihmiset osaavat edelleen kyseenalaistaa myös muut auktoriteetit.

No eipä tämä sekuläärien liberalismikaan "kriittisenä ajattelunaan" oikein vakuuta aina länsimaissa, kyllähän se vähän niin on että suuri osa sen verran idiootteja että on vain parempi jos he seuraa ohjeita ja jättää sen ajattelun muille. Totuus on se että ihmiset jakautuu erilaisiin luonnetyyppilokeroihin ja he jotka ylipäätänsä ovat taipuvaisia tuollaiseen itsenäiseen ajatteluun ovat hyvin pieni vähemmistö, tässä suhteessa nimimerkki mietiskelijä sortuu vähän kansan yliarviointiin.

En oikein usko tohon. Ainakaan Sveitsissä ei suurin osa kansasta jätä ajatteluaan muille, vaan kansalla on ylin päätäntävalta Sveitsin asioista ja mitkä ovat tulokset? Kun taas edustuksellisen demokratian maissa ajattelu usein jätetään muille ja millaisin tuloksin?. Edustuksellinen demokratiahan on poliitiikan tutkioidenkin mukaan kriisissä.
Hyvin pieni vähemmistö on taipuvainen itsenäiseen ajatteluun, jos ei siihen kannusteta. Esimerkiksi Sveitsissä politiikka kiinnostaa ihmisiä ihan eri tavalla kuin Suomessa, koska siellä ihmiset kokevat, että he voivat vaikuttaa paljon enemmän asioihin. Suomessa taas monet ovat turhautuneita poliitikkoihin.

Oikein tiukka pipoiset uskovaiset eivät harrasta juuri itsenäistä ajattelua ainakaan uskontonsa suhteen ja tutkimusten mukaan ateistit eivät ole juuri uskovaisia älykkäämpiä.

Sveitsi on vain pieni yksittäistapaus, rikkaitten suosima paratiisi, jota ei voi yleistää mihinkään. Jossain Venäjällä vaikka Sveitsin kaltainen suora demokratia saisi aikaan sellaisen kaaoksen että koko maa romahtaisi vuodessa.

[sivullinen.]

Aika muuttuu ja koulun on muututtava mukana. Otetaan esimerkiksi matematiikka: 1900-luvun alussa matematiikan tunneilla opeteltiin yhteenlaskutaulukoita. Nykyään sellaisen opettaminen tuntuisi todella typerältä. Jopa kertolaskutaulukoiden opettaminen on nykyään järjetöntä. Nyt pitäisi opettaa tietokoneiden käyttöä. Jäsen MW vitsaili opettajilla, jotka laskinten tultua olivat ehdottaneet matematiikan opetuksen lopettamista. Ei; ei sitä ollut syytä lopettaa -- mutta mitä jos ei olisi muutettu lainkaan? Opetettaisiin yhä laskutikulla. Olisiko se pop? Ei se muuten olisi. Äläbäwäpämaassa voidaan yhä opettaa matematiikkaa perinteisin menetelmin al-gebran ja helmitaulun avulla. Ei haittaa minua. Mutta Suomessa olisi syytä siirtyä 1900-luvulta 2000-luvulle. Peruskoululaitos on nykyisellään niin mätä, että joutaisi heitettäväksi roskiin kokonaan.

Joten pulpetit mäkeen. Ei kaikkialla ja ministeriön yleissitovalla päätöksellä, vaan siellä täällä ja kokeillen. Steiner-kouluissa on jotain ideaa -- vaikka Steiner olikin Pekka Siitoin opettaja ja 1800-luvun ihminen. Jos ei täyttä Steineriä, niin edes jotain uutta. Suomen koululaitos käyttää nykyään vähiten tietokoneita koko euroopassa! Bulgariassa, Romaniassa ja jokaisessa entisen itäblokin maassakin ollaan menty Suomen ohi. Pisa-testi ei mittaa kuin sanomalehtien lukutaitoa -- ja siitä käytävään keskusteluun lisään vielä yhden tekijän: suomalaiset sanomalehdet ovat nykyään selkokieltä, kos-ka sa-no-ma-leh-ti-en lu-ki-jat o-vat ei-vät o-saa lu-ke-a pit-ki-ä lau-sei-ta.

TEDTalks: Ken Robinson: How schools kill creativity

Perttu Häkkinen: Rudolf Steinerin opit

Uno Cygnaeus keksi suomalaisen kouluerikoisuuden eli käsityön tunnit. Hän oli "steineriläinen". Taas tarvittaisiin uusi Uuno Joutsen. Historia ei ole pysähtynyt, vaikka Suomen kehitys onkin. Suomen on otettava Suuri Harppaus kohti tätä päivää.

[Maija Poppanen]

Kertotaulun ulkoaosaaminen hyödyttää kyllä ainakin minua, ihan jokapäiväisessä elämässä.

[sivullinen.]

Maailma muuttuu ja koululaitoskin muuttuu, vaan ihminen ei muutu.

Vasta luin, että uusimpien tutkimusten (!) mukaan ihmisaivot eivät pysty laittamaan luettua kronologiseen järjestykseen, mikäli ihminen lukee tekstiä jostain muusta kuin vanhanaikaisesta paperikirjasta.

Tämä vastaus tulee kronologisesti viestisi jälkeen. Uskon, että aivosi olisivat pystyneet sen päättelemään ilman huomatustakin, mutta varmistin. Haluaisin silti tietää lähteen väitteellesi. Minusta se nimittäin on väärä. Ensinnäkin ihminen muuttuu. Ihmisaivot ovat sopeutuva elin. Kymmenen vuotta sitten kuvittelin, etteivät omat aivoni pysty ikinä osallistumaan kiihkeätempoiseen sananvaihtoon internetissä. Sittemmin olen tullut toisiin tuloksiin. Vaikka en pääsääntöisesti muistakkaan kuin osan lukemistani viesteistä; en havaitse viesteissä olevia linkkejä ennen seitsemättä toistoa; en osaa selkeästi ilmaista itseäni; enkä tiedä aloittaessani kirjoittamaan lauseen, miten se tulee päättymään, onnistun silti näyttelemään hyvin keskustelukykyistä henkilöä. Saman kyvyn olen huomannut sinussa. Pystytkö sinä tietämään, mitä kirjoitat etukäteen, vai näytteletkö, kuten minä? Asia kiinnostaisi minua laajemminkin. Haluaisin oppia paremmaksi jankkaajaksi nettikeskustelijaksi. Miksi nettikeskustelua ja somea ei opetata koulussa?

Otan vielä väitteeni tueksi tieteelliseen tutkimukseen perustuvan artikkelin, joka esitettiin Scientific American-lehdessä. Se kertoo mielestäni paljon. Se kertoo myös, minkälaisessa maailmassa nykyisen koulun pitäisi lapsia opettaa elämään: Enää ei räknätä perunoita kappoina, eikä työpalkkoja ilmoiteta ruisscheffeleinä. Nykyään hankitaan euroja -- halusipa tai ei --, ja jotkut treidaa bitcoineja.

Resistance is Futile: Scientific American Explores How the Internet is Changing Your Brain

Huom. En lukenut viittaamaani lähdettä, vaan googlasin vain sopivat sanat otsikossa sisältävän jutun -- kuten yleensä teen. En vastaa lähteen sisällöstä, enkä sitä kehoita lukemaan. Pelkkä vakuuttavan kuuloisen otsikon lukeminen riittää. Se todistaa väitteen todeksi.

[Emo]

Kertotaulun ulkoaosaaminen hyödyttää kyllä ainakin minua, ihan jokapäiväisessä elämässä.

En ikinä ole oppinut kertotauluja täysin ulkoa. Jotkin merkkipaalut muistan kuten 5x5=25 ja 6x6=36. Mutta muutoin lasken esim. 8x8 -> 80-16 ja siitähän se vastaus nopeasti jo tuleekin.

Kotona uhkasivat etten pääse kavereitten luokse ennen kuin osaan kertotaulut, vaan olen päässyt jo monta kertaa.

[Miniluv]

Huom. En lukenut viittaamaani lähdettä, vaan googlasin vain sopivat sanat otsikossa sisältävän jutun -- kuten yleensä teen. En vastaa lähteen sisällöstä, enkä sitä kehoita lukemaan. Pelkkä vakuuttavan kuuloisen otsikon lukeminen riittää. Se todistaa väitteen todeksi.

Tietoyhteiskunnan lapsina olemme siis tasapainossa koska sattumalta luin vain viestisi pari viimeistä rivä. Yleensä luen vain pari ensimmäistä.

[Emo]

Maailma muuttuu ja koululaitoskin muuttuu, vaan ihminen ei muutu.

Vasta luin, että uusimpien tutkimusten (!) mukaan ihmisaivot eivät pysty laittamaan luettua kronologiseen järjestykseen, mikäli ihminen lukee tekstiä jostain muusta kuin vanhanaikaisesta paperikirjasta.

Tämä vastaus tulee kronologisesti viestisi jälkeen. Uskon, että aivosi olisivat pystyneet sen päättelemään ilman huomatustakin, mutta varmistin. Haluaisin silti tietää lähteen väitteellesi. Minusta se nimittäin on väärä. Ensinnäkin ihminen muuttuu. Ihmisaivot ovat sopeutuva elin.

Rinnastatko tämän pikku keskustelumme täällä siihen, että lukisit peruskoulun ja lukion historian näytöltä ja sitten tenttisit sen?

Siinähän sinulla on google nokan edessä kuten minullakin mutta lähdettä pyydät... jostain netistä luin vaan kukapa näitä netistä luettuja tosiaan muistaa MOT että enpä saa mieleeni palautettua edes sitä luinko jutun enklanniksi vaiko suomeksi.
Mutta joka tapauksessa luin kuin luinkin.

[sivullinen.]

Tietoyhteiskunnan lapsina olemme siis tasapainossa koska sattumalta luin vain viestisi pari viimeistä rivä.

Pää- ja sivulauseen välissä kuuluu käyttää pilkkua ja rivä kirjoitetaan riviä. Muuten viestisi oli ymmärrettävä. 5+

Kuunneltuani -- ainakin kymmenennen kerran -- Sir Ken Robinsonin TEDTalksin mieleeni tuli huvittava pikku juttu erään pikku tytön luovasta toiminnasta. Hän halusi laskea englanniksi kymmeneen. Tältä se kuulosti: van, tuu, trii, foo, vaiv, siks, sevin, neit, ten. Etevä Hompanssi voi nyt näyttää kyntensä ja kertoa, mikä meni tytöllä väärin -- jos mikään.

[Totti]

En jaksa lukea koko ketjua. Totean vain, että pulpeteista luopuminen oli monen ruotsalaiskoulun suurin virhe ja koulujen dekadenssin alku.

Tottakai oppilaat haluavat vapaan luokan ilman pulpetteja, ja mielellään ilman opettajaakin. Se ei tarkoita, että he ymmärtäisivät omaa parastaan.

Se, että opettaja ostaa suosiota myöntymällä oppilaiden tahtoon ei tarkoita, että hänellä on menestyksen resepti. Yritysjohtajakin voi ostaa alaistensa suosion loputtomilla palkankorotuksilla ja eduilla, kunnes firma on konkurssissa.

[Sour-One]

Tietoyhteiskunnan lapsina olemme siis tasapainossa koska sattumalta luin vain viestisi pari viimeistä rivä.

Pää- ja sivulauseen välissä kuuluu käyttää pilkkua ja rivä kirjoitetaan riviä. Muuten viestisi oli ymmärrettävä. 5+

Kuunneltuani -- ainakin kymmenennen kerran -- Sir Ken Robinsonin TEDTalksin mieleeni tuli huvittava pikku juttu erään pikku tytön luovasta toiminnasta. Hän halusi laskea englanniksi kymmeneen. Tältä se kuulosti: van, tuu, trii, foo, vaiv, siks, sevin, neit, ten. Etevä Hompanssi voi nyt näyttää kyntensä ja kertoa, mikä meni tytöllä väärin -- jos mikään.

pystytköymmärtämääntätäviestiävaikkaeioleyhtäänpilkkuataiedespisteitälauseidenvälissäsanatainakinonkirjoitettuihanoikein 

[sivullinen.]

Rinnastatko tämän pikku keskustelumme täällä siihen, että lukisit peruskoulun ja lukion historian näytöltä ja sitten tenttisit sen?

Osittain. En ole varma. Yleensä ymmärrän luetun viestin vasta muotoiltuani vastauksen siihen -- jolloin on liian myöhäistä. Tällä kertaa yritin viidesti ymmärtää, mitä tarkoitit rinnastamisella. Sanoisin, etten rinnastanut, mutta nyt rinnastan. Miksi peruskoulun historiaa ei voisi tehdä "väittelemällä" internetissä aiheesta? Sinä tiedät jotain minä tiedän jotain ja Jukka Wallin tietää niin paljon, että uskaltaa kirjoittaa wikipediaan, joka nykyään tiedon auktoritäärinen lähde. Eivätkä ne peruskoulun kirjatkaan ole aivan puolueettomia tiedoissaan. Vuoden 1323 rauhan sopimuksista on varsin paljon aikaa. Minä en usko minkään kirjan tietävän päivälleen oikein, koska se tehtiin -- mutta sen tiedän, ettei sitä tehty nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaisena päivänä. Lallin surmapäivästä on täällä väitelty vaikka miten. Kukaan ei sitä tiedä -- ei edes vuotta. Historian kirjat ovat mitä ovat. Niitä sopii kirjoittaa uudestaan. Ei mitään Pirkkalan monisteita, mutta sellainen historia kuin haluamme. Vetoan jälleen itsenäisyyden alkuaikojen lauseeseen: Meidän on tulevaisuudessa pystyttävä luomaan oma kansallinen historiamme.

Otetaan vielä toinen peruste. Nykyiset koulun historiankirjat, kuten Aikakirja-sarja, esittävät tiedot erittäin vaikeasti luettavina kappaleina, joissa käsitellään yhtä kokonaisuutta, täydennetään lisätietolaatikoilla ja luodaan kirjaan kokoa suurilla kuvilla, vailla merkitystä. Ne vasta sekavia luettavia ovatkin. Niistä ei saa kuin nippelitietoa -- ja sitäkin heikosti ja väritetysti. Historia on kantaaottavaa. Se kertoo joko hirveistä natseista, jotka taistelivat koko kansan Isä Aurinkoista vastaan, tai julmasta diktaattori Stalinista, joka epäinhimillisin keinoin löi demokratiaa levittäneet saksalaiset. Suomen ja itänaapurin suhteet kirjoitetaan uudestaan kerran 50 vuodessa. Itse Putin otti viime viikolla kantaa tämänkertaiseen historiankirjoitukseen. Kaikki virtaa.

Eikä mikään pääty mihinkään. Kaikkea voi kaivaa yhä syvemmältä ja syvemmältä. Osaavatko ihmiset edes lukea kirjoja? Minä myönnän, etten osaa -- kaikkia. En osaa lukea skolastiseen tyyliin kirjoitettuja -- ja suomennettuja -- teoksia; en saa niistä mitään irti. En osaa lukea runoutta -- jos sitä edes voi lukea. En osaa lukea raamattua. En osaa oikeastaan lukea yhtään mitään kunnolla.

How to Read a Book by Shaykh Hamza Yusuf

Vink. Jos et muista, mistä luit asiasta, mutta muistat lukeneesi netistä, google osaa "täydentää" muistiasi. Kirjoitat vain muutaman avainsanan ja google kertoo. Minä en sitä voi puolestasi tehdä. Google ei päästä minua sinun "muistiisi". Tämä on yksi esimerkki, miten google on muuttanut ajatteluamme.

[Maija Poppanen]

Kertotaulun ulkoaosaaminen hyödyttää kyllä ainakin minua, ihan jokapäiväisessä elämässä.

En ikinä ole oppinut kertotauluja täysin ulkoa. Jotkin merkkipaalut muistan kuten 5x5=25 ja 6x6=36. Mutta muutoin lasken esim. 8x8 -> 80-16 ja siitähän se vastaus nopeasti jo tuleekin.

Kotona uhkasivat etten pääse kavereitten luokse ennen kuin osaan kertotaulut, vaan olen päässyt jo monta kertaa.

Juu, joudun pilkkomaan ihan samalla tavalla lukuja, kun joudun laskemaan summat työssäni ilman kassakonetta. Kyllä se silti nopeuttaa, kun pystyy sanomaan äkkiseltään, että 8 × 8 = 64. En silti oikeastaan tarkoittanut edes työtäni.

[Muuttohaukka]

Steiner-kouluissa on jotain ideaa --

Oletko koskaan käynyt Steinerkoulun matematiikantunnilla? Minä olen.
Tässä yksi tarina 32 oppilaan ekaluokan syyslukukauden matikantunnilta.

Ope kirjoitti tauluun 72:8.
Oppilailla piti olla sata nappia per lärvi. No, siitä sitten nappeja riviin ja kaamea meteli. Yksi nosti pulpettinsa kannen ja kaikki napit lattialle. Toinen tönäisi toisen nappirivit sekaisin. Yksi kiljui, ettei hänellä enää ole niin montaa nappia.
Siinä sitten sählättiin ja oetttiin iso paksupaperinen vihko esille ja mehiläisvahakynällä suurella käsialalla 72:8 , uusi sivu = , uusi sivu ja 9 tai " En tietä." Uusi jakolasku ja siinähän se meni nappeillessa tai nappien puutteesssa.
En saanut järkevää selitystä tuohon nappeiluun ja siihen, että ensin opetetaan jakolasku ja sitten muita jossain järjestyksessä.

Otin oman lapseni pois sieltä kevätlukukaudella ja siellähän leikki oranssilla siveltimellä maalaten aurinkoja ja koko vuoden neuloi puupuikoilla ( niitä meni useampi poikki) oransseja patalappuja. Liihotteli eurytmiatunnilla ja soitteli musiikkitunnilla pentatonista huilua.
Takaisin ekalle peruskouluun opettelemaan ja kirjoitti sitten aikanaan ällän matikasta, pääsi haluamaansa tiedekuntaan ja valmistui Helsingin yliopistosta.

Itse pidän Pythagorasta, trigonometriasta, geometriasta ja vaikkapa funktioista.  Niin ja tietenkin koirista.

[Lalli IsoTalo]

Korhoska on oikeassa, ettei kaunokirjoitusta enää tarvita ...

Korhoska on vaarallinen ääliö.

5 Reasons Cursive Writing Should be Taught in School

Teaching cursive writing extends far beyond simply handwriting skills.

1. Cursive develops motor skills
2. Cursive reinforces learning
3. Cursive helps students with disabilities
4. Cursive is an art form
5. Cursive connects students to the past

But psychologists and neuroscientists say it is far too soon to declare handwriting a relic of the past. New evidence suggests that the links between handwriting and broader educational development run deep.
...
Dr. Berninger goes so far as to suggest that cursive writing may train self-control ability in a way that other modes of writing do not, and some researchers argue that it may even be a path to treating dyslexia.

Kaunokirjoituksen (cursive hand writing) hyödyistä lisää tutkimuksessa "The Importance of Teaching Handwriting in the 21st Century": https://www.zaner-bloser.com/media/zb/zaner-bloser/pdf/hw_hanover.pdf

[Lalli IsoTalo]

Nykyinen järjestelmä ei opeta kriittisyyttä oppilaille. 

Heh. Suomenkielisessä Wikissä ei edes ole artikkelia kriittisestä ajattelusta! Se on länsimaisen sivistyksen tärkeimpiä tuotteita kenelle tahansa nuorelle tai aikuiselle ihmiselle. Sen avulla selviää mm. yritetäänkö sinua kusettaa vai ei.

Kriittinen ajattelu on tärkein taito, jota opetan kummilapsilleni.

Critical thinking is the study of clear and unclear thinking. The National Council for Excellence in Critical Thinking defines critical thinking as the intellectually disciplined process of actively and skilfully conceptualizing, applying, analyzing, synthesizing, and/or evaluating information gathered from, or generated by, observation, experience, reflection, reasoning, or communication, as a guide to belief and action.

[Lalli IsoTalo]

Joukko-oppi oli joku omituinen anomalia 70-luvulla. ... Oli se tietysti hauskaa piirrellä toisiaan leikkaavia ympyröitä, vuoden verran ...

Heh heh.

Numerot 1,2,3,4,5,6,7,8,9 heitettiin roskikseen, ja matematiikan tunneilla -- kyllä, matematiikan !!! -- tunneilla alettiin käyttämään vain numeroa 0 erilaisissa asennoissa, päällekkäin leikkaavina ympyröinä.

Seuraava kommunistinen kokeilu olisi varmaan ollut heittää äidinkielen tunneilla roskikseen kirjaimet A-Ö, ja piirtää pelkkää O-kirjainta, eri kokoisia, erilaisella soikeusasteella.

Nyt jälkikäteen kun ajattelen mitä kaikkea paskaa sitä on tullut siedettyä, niin argh! TARZAN BUNDOLO!!!

[Lalli IsoTalo]

Joukko-oppi-han oli mokutusta, sen käsittää nyt noin 40 vuotta myöhemmin.
Kuka käsittää, kuka ei.

Kuuluu joukkoon, ei kuulu joukkoon... neekeri ja muslimi kuuluu joukkoon mutta persunperkele ei kuulu joukkoon.

Repesin! 

[Lalli IsoTalo]

Aika muuttuu ja koulun on muututtava mukana. Otetaan esimerkiksi matematiikka: 1900-luvun alussa matematiikan tunneilla opeteltiin yhteenlaskutaulukoita. Nykyään sellaisen opettaminen tuntuisi todella typerältä. Jopa kertolaskutaulukoiden opettaminen on nykyään järjetöntä. Nyt pitäisi opettaa tietokoneiden käyttöä.

Etkö sä yhtään katso kenelle annat näppiksesi? 

[sivullinen.]

Korhoska on oikeassa, ettei kaunokirjoitusta enää tarvita ...

Korhoska on vaarallinen ääliö.

5 Reasons Cursive Writing Should be Taught in School

Teaching cursive writing extends far beyond simply handwriting skills.

1. Cursive develops motor skills
2. Cursive reinforces learning
3. Cursive helps students with disabilities
4. Cursive is an art form
5. Cursive connects students to the past

Seisotko oikeasti noiden väitteiden takana? Kaunokirjoitusta pitäisi opetella, koska se hyväksi motoristisille taidoille; kannustaa oppimaan; auttaa kehitysvammaisia; on taidetta; ja muistuttaa menneestä. En osta. Yksikään peruste ei ole hyvä tai edes keskinkertainen. Kaiken lisäksi ikonimaalaus olisi tuon listan perusteella jotain todella mahtavaa.

Oletko tutustunut McLuhanin esitykseen ruokokynästä sulkakynään siirtymisestä, ja sen seurauksista? Kannattaa tutustua. Minusta perustelusi on argumentum ad antiquitam -- asia on näin, koska se on aina ollut näin. Se ei ole koskaan hyvä perustelu.

Herää Suomen kansa. On aika tullut uudestaan luoda maa.

[Lalli IsoTalo]

En ikinä ole oppinut kertotauluja täysin ulkoa.

Keppiä ansaitsisit! 

[Lalli IsoTalo]

... pulpeteista luopuminen oli monen ruotsalaiskoulun suurin virhe ja koulujen dekadenssin alku.

Mikään alku. Puoliväli.

[Lalli IsoTalo]

pystytköymmärtämääntätäviestiävaikkaeioleyhtäänpilkkuataiedespisteitälauseidenvälissäsanatainakinonkirjoitettuihanoikein 

PYSTYTKÖYMMÄRTÄMÄÄNTÄTÄVIESTIÄVAIKKAEIOLEYHTÄÄNPILKKUA
TAIEDESPISTEITÄLAUSEIDENVÄLISSÄSANATAINAKINONKIRJOITETTU
IHANOIKEINPYSTYTKÖYMMÄRTÄMÄÄNTÄTÄVIESTIÄVAIKKAEIOLEYHTÄÄN
PILKKUATAIEDESPISTEITÄLAUSEIDENVÄLISSÄSANATAINAKINON
KIRJOITETTUIHANOIKEINPYSTYTKÖYMMÄRTÄMÄÄNTÄTÄVIESTIÄ
VAIKKAEIOLEYHTÄÄNPILKKUATAIEDESPISTEITÄLAUSEIDENVÄLISSÄ
SANATAINAKINONKIRJOITETTUIHANOIKEIN

Tuollaista se käärölle käsin kirjoitettu teksti oli silloin joskus, ennen kuin keksittiin välilyönnit, pisteet, sivut, sivunumerot, kappalejaot, otsikot, sisällysluettelot, hakemistot, ja pari muuta pikku juttua, kuten pienet kirjaimet.

Tajuatteko miten tolkuttoman vaikeaa kääröjen lukeminen oli?

[Lalli IsoTalo]

On aika tullut uudestaan luoda maa.

Tuhoamalla kertolaskutaulukot. Kommunistit rakastavat poltetun matematiikan strategiaasi.