QuoteJari Halosen Kalevala - Uusi aika -elokuva sai Suomen Elokuvasäätiöltä (SES) 195 000 euroa tuotantotukea 250 000 euron budjettiinsa ja lisäksi 70 000 euroa markkinointi- ja levitystukea.
Alun perin elokuvalle oli kaavailtu huomattavasti suurempaa budjettia Yleltä. Elokuvaa ja ajateltua tv-sarjaa kuvattiin jo vuosia sitten.
Kalevala - Uusi aika tuli teattereihin 15. marraskuuta. Ensimmäisenä viikonloppunaan sitä kävi katsomassa 1 934 ihmistä.
Toisena viikonloppunaan viime viikonvaihteessa elokuva ei ollut SES:n katsojatilastossa enää 20 katsotuimman joukossa.
Jos 265 000 euron tuet saava elokuva saa esimerkiksi 5 000 maksavaa elokuvateatterikatsojaa, on se silloin saanut yli 50 euroa veronmaksajien tukea jokaista katsojaa kohti.
Muita katsojien sivuuttamia, tukea saaneita pitkiä elokuvia ovat tänä vuonna olleet kaksi Jarmo Lampelan filmiä. Tammikuussa teattereihin tullut Miesten välisiä keskusteluja sai teattereissa 368 katsojaa. Tukia se oli saanut 32 400 euroa.
Viime viikonvaihteessa Lampelan Nuoren Wertherin jäljillä sai ensimmäisenä viikonloppunaan 184 katsojaa. Nuoren Wertherin jäljillä sai 325 000 euron budjetistaan 190 000 euroa SES-tukena ja lisäksi 19 00 euroa markkinointi- ja levitystukea.
Vuoden 2011 Matka Eedeniin sai 232 000 euron tuet ja yhteensä 916 teatterikatsojaa.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/elokuvafloppeja-12320 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/elokuvafloppeja-12320)
Elokuvien tukeminen totta vie on niitä asioita, joiden vuoksi tuleville sukupolville kannattaa kipata murskaava velkavuori. :facepalm:
"Miesten välisiä keskusteluja" ;D
Juu, enpä jaksa uskoa, että kovin monia miehiä tuon niminen elokuva kiinnostaa pätkääkään. Ja eipä näytä kiinnostavan edes naisia...
eipä silti... voi tietysti olla ihan ok elokuva, mutta tajuaa sen jo tyhmempikin ettei tuollaisella aiheella mitään kassamagneettia synny. Tällaiset kyldyyripläjäykset pitäisi kyllä tehdä muilla kuin verovaroilla.
Quote from: normi on 29.11.2013, 09:18:37Tällaiset kyldyyripläjäykset pitäisi kyllä tehdä muilla kuin verovaroilla.
Kyllä tällaisia kyldyyripläjäyksiä voi tehdä verovaroin, mutta silloin pitää pitää huoli siitä, että ne saavat mahdollisimman laajan levityksen.
Itse asiassa verovaroin tehdyn kulttuurituotannon tulisi olla kaikille (veronmaksajille) vapaata käyttää miten huvittaa. Tällaiset leffat pitää ehdottomasti laittaa avoimeen jakeluun esim. kuukauden kuluttua ensi-illasta.
No kun kokemukseni mukaan suomalaiset elokuvat ovat tällaisia: Joku istuu portailla kossupullon kanssa ja ähisee ahdistuneena. Joku juoksee alusvaatteisillaan metsässä ja vaikeroi: saatanansaatanansaatana. Jokainen kohtaus alkaa tupakan sytyttämisellä. Sitten on pakollinen naimakohtaus. Ei hymyä, ei iloa. Koko elokuva on alusta loppuun pelkkää kuristavaa ahdistusta.
Noin kalliin taidemuodon ei pitäisi olla tuettavien listalla. Varsinkaan kun se on pienen piirin egoilua ja trippailua. Jos on pakko saada sanoa, ostakoon videovehkeet tai hakekoon itse rahoittajat. Nyt taiteilijat tekevät taidetta kriitikoille kovalla rahalla. Tavallaan luonnollista että yleisö eli maksajat sivuutetaan.
Samat sanat tosin tuetusta teatterista. Kirjallisuuden markkinoita en myöskään ymmärrä, bestselleristä alelaariin parissa viikossa, miten se voi kannattaa kenellekään? Jos taide ei kannata, se on harrastus. Kirjailkoon ja runoilkoon nettiin, ilmaiseksi. Harrastustoimintaa voi tukea muutamalla satasella, ei sadoilla tuhansilla.
Quote from: Tragedian synty on 29.11.2013, 09:18:07
Elokuvien tukeminen totta vie on niitä asioita, joiden vuoksi tuleville sukupolville kannattaa kipata murskaava velkavuori. :facepalm:
No, enpä usko, että pelkästään leffojen tekemisen takia Suomen valtio velkaantuu. :roll:
parikymmentä miljoonaa taitaa valtion kassasta mennä vuosittain. Ja tuosta mahdollisimman suuresta näkyvyydestä, niin nämähän tulevat suurinpiirtein kaikki televisiosta jossain vaiheessa.
Vaikeahan se on tukivaiheessa tietää mistä elokuvasta tulee kassamagneetti, lukuunottamatta näitä Solar filmsin Matteja ja Salkkari-leffoja.
Quote from: Micke90 on 29.11.2013, 09:29:59
Quote from: Tragedian synty on 29.11.2013, 09:18:07
Elokuvien tukeminen totta vie on niitä asioita, joiden vuoksi tuleville sukupolville kannattaa kipata murskaava velkavuori. :facepalm:
No, enpä usko, että pelkästään leffojen tekemisen takia Suomen valtio velkaantuu. :roll:
Pienistä puroista jne.. Valtio velkaantuu tänä vuonna noin 9 000 000 000 euroa, eikä tulevaisuudessa ole luvassa mitään nousukautta, jonka aikana nekin eurot voitaisiin maksaa. Tässä tilassa kukaan yksityinen ei käyttäisi rahaa elokuvien tukemiseen yhtään sen enempää kuin kehitysapuunkaan. Paras tie kestävään yhteiskuntaan on saada päättäjät ymmärtämään, että julkista taloutta on kohdeltava kuin yksityistä.
Suomalainen elokuvatukijärjestelmä toki on syvältä. Kyllä tuen pitäisi lähinnä olla ponnahduslauta ja elokuvalta pitäisi edellyttää jotain menestystä. Toisaalta kannattaa muistaa 1-10-100 periaate. Keskimäärin leffalippua tuetaan n. eurolla, teatterilippua kympillä ja oopperalippua satasella. Tosin tuki yleensä tulee veikkausrahoista, ei veroista.
Kylä Suomessa osataan tehdä myös menestyviä elokuvia. Jonain vuotena jopa n. puolet lipputuloista tulee kotimaisista elokuvista. Miksi tätä ei saada jatkumaan vaan tulee tuollaisia floppeja?
Quote from: Frida Hotell on 29.11.2013, 09:26:51
No kun kokemukseni mukaan suomalaiset elokuvat ovat tällaisia: Joku istuu portailla kossupullon kanssa ja ähisee ahdistuneena. Joku juoksee alusvaatteisillaan metsässä ja vaikeroi: saatanansaatanansaatana. Jokainen kohtaus alkaa tupakan sytyttämisellä. Sitten on pakollinen naimakohtaus. Ei hymyä, ei iloa. Koko elokuva on alusta loppuun pelkkää kuristavaa ahdistusta.
Teissähän on dramaturgin vikaa. Ja eikun elokuvia tekemään.
Eipä tuo Kalevala-leffa vaikuttanut olevan oikein mistään kotoisin. Sinällään Kalevala aiheena on mielenkiintoinen, mutta tuo Halosen tekele vaikutti lähinnä säälittävältä yritykseltä sotkea nykyaika ja Kalevala toisiinsa.
Elokuvat voivat flopata myös kaupallisesti tuotettuna.
Tässä tulee mieleen J Halosen haastattelu, jossa mies röheästi ilmoitti että on "keksinyt Kalevalan keränneen, itsensä Lönrothin, tekemän massiivisen virheen". Että hän on asiaa pohdittuaan havainnut kaikkien muiden ymmärtäneen väärin koko Kalevalan tarkoituksen.
Elokuvan trailerin perusteella mies ei kuitenkaan ole kyennyt päättämään että tekeekö historia-kultti-elokuvan vai "post-mordernin" tulkinnan. Kuka haluaa maksaa päästäkseen kuuntelemaan tukka-pystyssä mesoavien "Joukahaisten ja Väinämöisten" avautumisia? Tuottajan totaalimoka.
J Halonen EI osaa tehdä elokuvaa. Tuottajan olisi pitänyt vetää jarrua ja vaatia koko projekti uudelleen arvioitavaksi kun ohjaaja ei kykene tekemään yksinkertaista päätöstä siitä missä tyylissä filminsä tekee. Jäpikällä on kuitenkin aiempaa uskottavuutta mikä sai maksajapäätöksen tekijät irrottamaan kukkaron nyörit. Rauta-ajan tekijä voi huokaista helpotuksesta (ja harmista). Ylittäjää ei syntynyt-.
Quote from: siviilitarkkailija on 29.11.2013, 10:10:35
Tässä tulee mieleen J Halosen haastattelu, jossa mies röheästi ilmoitti että on "keksinyt Kalevalan keränneen, itsensä Lönrothin, tekemän massiivisen virheen". Että hän on asiaa pohdittuaan havainnut kaikkien muiden ymmärtäneen väärin koko Kalevalan tarkoituksen.
Juu juu, Halonenhan se tosiaan tietääkin, mikä on Kalevalan alkuperäinen tarkoitus ja mitä Lönnrot on teoksellaan halunnut sanoa. Ja kaikki muut ovat ymmärtäneet Kalevalan väärin ja hän yksin on löytänyt Kalevalasta "virheen".
Jos joku tekisi asiallisen tekeleen Kalevalasta, katsoisin sen varmasti.
Quote from: siviilitarkkailija on 29.11.2013, 10:10:35
Tässä tulee mieleen J Halosen haastattelu, jossa mies röheästi ilmoitti että on "keksinyt Kalevalan keränneen, itsensä Lönrothin, tekemän massiivisen virheen". Että hän on asiaa pohdittuaan havainnut kaikkien muiden ymmärtäneen väärin koko Kalevalan tarkoituksen.
Katsoin jonkn haastettelun ja ajattelin,e ttä siinäpä on saarnaaja viimeisen päälle. Sisänen totuus huokui kyllä. Se ei vielä sano olisiko elokuva hyvä tai huono, mutta kun näen amatööimäisen näköisen trailerin niin helppohan se elokuva oli jättää väliin vaikka aihe kiinnostaisikin.
Vai ketä teistä tekisi mieli käydä katsomassa tuo leffa kun on nähnyt tämän?
http://www.youtube.com/watch?v=CNh37omibVI (http://www.youtube.com/watch?v=CNh37omibVI)
Quote from: Micke90 on 29.11.2013, 10:01:48
Eipä tuo Kalevala-leffa vaikuttanut olevan oikein mistään kotoisin. Sinällään Kalevala aiheena on mielenkiintoinen, mutta tuo Halosen tekele vaikutti lähinnä säälittävältä yritykseltä sotkea nykyaika ja Kalevala toisiinsa.
Onko siinä paskanheittoa?
Quote from: Siili on 29.11.2013, 10:23:06
Onko siinä paskanheittoa?
Viestissäni? Kyllä! Roppakaupalla paskaa moisen tekeleen niskaan. Ei se tosin yhtä paha ollut kuin neekeri-Mannerheim. 8)
Suomessa kulttuuri on sosialisoitu ja kaupallista kulttuuria kutsutaan viihteeksi. Tällä erolla ne, jotka eivät pärjää kaupallisilla markkinoilla eli toisin sanoen kiinnosta juuri ketään, yrittävät nostaa omaa asemaansa yhteiskunnassa. Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa sohaistiin tätä muurhaiskekoa ja kyllähän sieltä pöllähti.
Olin vuosia Kiasman ystävä, koska jäsenyydellä sai lounaasta alennusta. Kertaakaan en käynyt itse museossa, siis sen näyttelyissä, vaikka maksutta olisi päässyt. Enough said.
Quote from: Frida Hotell on 29.11.2013, 09:26:51
No kun kokemukseni mukaan suomalaiset elokuvat ovat tällaisia: Joku istuu portailla kossupullon kanssa ja ähisee ahdistuneena. Joku juoksee alusvaatteisillaan metsässä ja vaikeroi: saatanansaatanansaatana. Jokainen kohtaus alkaa tupakan sytyttämisellä. Sitten on pakollinen naimakohtaus. Ei hymyä, ei iloa. Koko elokuva on alusta loppuun pelkkää kuristavaa ahdistusta.
Ja ongelman käsittely on julkisuudessa sitä, että Kokoomuksen lehti tutkii ja uutisoi, minkä jälkeen sitä lukevat persut alkavat narista. Näin Kokoomuksen ei itse tarvitse saada kulttuuriväkeä silmilleen, mutta rahan haaskaaminen voi hyvällä tuurilla vähentyä.
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Periaatteena on tukea sitä, mistä tervejärkinen omilla rahoillaan maksava ei pulittaisi mitään. ;D
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Ja ne vähäisetkin hyvät leffat keskittyvät etupäässä talvisotaan, vaikkei siitä aiheesta saa enää mitään uutta irti. Tekisivät leffan vaikka 1900-luvun alun Suomesta, itsenäisyysliikkeestä ja sisällissodasta. Kalevalastakin saisi taatusti kunnon leffan. Myös 1800-luku on konaan käsittelemättä, samoin keski-ajan Suomi. Samoin Suuren Pohjan sodan suomalaissotureista voisi tehdä sankaritarinan. Löytyyhän noita, kun vain jaksaa kaivaa.
Quote from: Micke90 on 29.11.2013, 10:01:48
Eipä tuo Kalevala-leffa vaikuttanut olevan oikein mistään kotoisin. Sinällään Kalevala aiheena on mielenkiintoinen, mutta tuo Halosen tekele vaikutti lähinnä säälittävältä yritykseltä sotkea nykyaika ja Kalevala toisiinsa.
En ole itsekään nähnyt Kalevalaa mutta minusta se vaikuttaa erittäin kiintoisalta ja aionkin mennä sen ensi tilassa katsomaan. Käsittääkseni elokuvassa liikutaan lynchiläisessä surrealismissa, okkultimissa ja mystiikassa. Nykyajan ja Kalevalan maailman yhdistäminen on ilmeisesti Ikuisen Paluun myytin tuomista elokuvakerrontaan ja Kalevalan tarina käsitetään nimenomaan psykologisena seikkailuna arkkityyppien maailmassa.
Quote from: AuggieWren on 29.11.2013, 09:24:55
Itse asiassa verovaroin tehdyn kulttuurituotannon tulisi olla kaikille (veronmaksajille) vapaata käyttää miten huvittaa. Tällaiset leffat pitää ehdottomasti laittaa avoimeen jakeluun esim. kuukauden kuluttua ensi-illasta.
Ei kuukauden kuluttua vaan heti. Jos joku tekee verovaroilla elokuvia niin minusta reiluinta on laittaa sellaiset rainat jakoon välittömästi. YLE Areenaan vaan ja sitten joku "Directors Cut + ekstrahömppä" versio myyntiin maksullisena.
Elokuvien tukemisesta yleensä:
Tuet olivat oikeutettuja sinä aikana kun elokuvat tehtiin filmille ja kuvauskalusto maksoi enemmän mihin normaalilla palkansaajalla oli varaa. Nyt jokainen normaali palkansaaja voi ostaa 4K kuvanlaatuun kykenevät tallennuslaitteet ja editoida koko paskan kannettavallaan. Kaikki muu, lavastus, puvustus, maskeeraus, näyttelijät toki pitää saada talkootyönä.
Pidän silti terveempänä mallia jossa elokuvantekijä laittaa omat pennosensa projektiin kiinni, tekee 5min demopätkän elokuvaa, hakee sen avulla rahoittajat ja hoitaa homman loppuun. Tämä että mennään elokuva-sossun luukulle "idean" kanssa ja tullaan 500 000€ rikkaampina pois on väärin.
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Piti oikein miettimällä miettiä mikä kotimainen elokuva olisi ollut nautinto, tai edes ei-nolo.
Ainoa mikä tuli mieleen on Talvisota. Ja minä sentään olen intellektuelli.
Eli oikeassa olet. Ei osata.
Quote from: Micke90 on 29.11.2013, 11:16:56
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Ja ne vähäisetkin hyvät leffat keskittyvät etupäässä talvisotaan, vaikkei siitä aiheesta saa enää mitään uutta irti. Tekisivät leffan vaikka 1900-luvun alun Suomesta, itsenäisyysliikkeestä ja sisällissodasta. Kalevalastakin saisi taatusti kunnon leffan. Myös 1800-luku on konaan käsittelemättä, samoin keski-ajan Suomi. Samoin Suuren Pohjan sodan suomalaissotureista voisi tehdä sankaritarinan. Löytyyhän noita, kun vain jaksaa kaivaa.
Oi, Sakari Topeliuksen "Välskärin kertomuksia (http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lsk%C3%A4rin_kertomuksia)" kunnollisena suuren luokan TV-sarjana olisi oikea helmi. Säätydraamaa, pukuloistoa, sukuskismoja, kieliriitoja, uskonkamppailuja, kullttuurihistoriaa, nälänhätää... ja pirusti sotaa, ratsuväkeä ja tykinjyskettä. Luin koko sarjan pienenä suomeksi ja yritin parikymmentä vuotta sitten löytää teossarjan alkuperäiskielellä ruotsiksi mutta turhaan. Ainoana löytyi riikinruotsalainen versio, josta kaikki Suomea koskeneet luvut oli siivottu pois eli rohkea kolmannes koko teoksesta. Jäi hyllyyn makulatuurina.
Piti ihan tarkistaa. Project Gutenberg (http://www.gutenberg.org/browse/authors/t)'in sivuilta Välskäri löytyy kokonaisena, mutta sielläkin ainoastaan suomeksi. Iso harmi. Oho! Ei ollut Vänrikki Stooliakaan kuin suomeksi (molemmat käännökset) vaikka runomitta rimmaa paremmin ruotsiksi ("Ett steg den finska björnen tog, skakade sin ram och slog").
Tuosta Halosen Kalevala-elokuvasta oli juttu ja arvostelu Hesarin Nyt-liitteessä. Kuvassa Kullervo jännittää jousta komeasti. Jousessa on lasikuitunuoli, valmistajan tekstilogo erottuu kuvassa. En mennyt katsomaan.
Päättäväisesti aloitin eilen illalla katsoa suomalaista elokuvaa Ylösnousemus.
Jo heti alussa kaksi ukkoa keskusteli ja toinen kiroili: "helvetti..."
Vaihdoin kanavaa. En siis katsonut elokuvaa sen enempää.
Jos elokuvilla tehdään bisnestä, niin sitten niiden täytyy tulla toimeen omillaan. Hakekoot siis rahoituksensa sijoittajilta yksityisiltä markkinoilta. Jos niitä tehdään yhteiskunnan tuella, niin sitten esim. yllä esitetty idea vapaasta jakelusta on hyvä. Lisäksi elokuvalta pitää sitten odottaa aivan poikkeuksellisia taiteellisia ansioita.
Taiteen ja tekotaiteen eroja voi olla lonkalta vaikea löytää. Muinoiset Tarkovskit saattoivat monelle olla ufoa, mutta jääneet maailman elokuvataiteen historiaan. Huoli kyllä Suomesta puhuttaessa on, että tuet voivat helposti mennä kavereille, jotka usein myös saattavat olla "sopivia" pätevyyden jäädä toissijaiseksi seikaksi. Tosin Halonen tuskin on ihan jokaisen kaveri.
Kirjallisuuden Finlandian näen epämääräisempänä touhuna. Voittajan valitsijana on aina joku ansioitunut vihervasuri.
Quote from: AuggieWren on 29.11.2013, 09:24:55
Quote from: normi on 29.11.2013, 09:18:37Tällaiset kyldyyripläjäykset pitäisi kyllä tehdä muilla kuin verovaroilla.
Kyllä tällaisia kyldyyripläjäyksiä voi tehdä verovaroin, mutta silloin pitää pitää huoli siitä, että ne saavat mahdollisimman laajan levityksen.
Itse asiassa verovaroin tehdyn kulttuurituotannon tulisi olla kaikille (veronmaksajille) vapaata käyttää miten huvittaa. Tällaiset leffat pitää ehdottomasti laittaa avoimeen jakeluun esim. kuukauden kuluttua ensi-illasta.
Siis Jari Halosen tuotanto ansaitsee jatkossakin tällaista tuotantotukea? Ja että Kalevalan herättämä nollaluokan mielenkiinto Helsingissä johtuu siitä ettei elokuvaa "levitetty mahdollisimman laajasti"?
Quote from: Arvoton on 29.11.2013, 13:00:09
Kirjallisuuden Finlandian näen epämääräisempänä touhuna. Voittajan valitsijana on aina joku ansioitunut vihervasuri.
Mutta ne rahat eivät tule veronmaksajien pussista. Että sinällään jakakoot niitä vaikka kuin abit karamelleja.
Quote from: Toadie on 29.11.2013, 12:07:12
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Piti oikein miettimällä miettiä mikä kotimainen elokuva olisi ollut nautinto, tai edes ei-nolo.
Ainoa mikä tuli mieleen on Talvisota. Ja minä sentään olen intellektuelli.
Eli oikeassa olet. Ei osata.
Kyllä osataan mutta kyse on kuuluista resursseista eli pääomista tai oikeastaan niiden puutteista.
Toinen syy on se että vaikka kuinka hyvän pätkän joku vääntäisi niin levitys on seuraava pullonkaula, maailmalle kun menet tarjomaan leffaa Suomesta niin ei kelpaa levittäjälle/kuluttajalle siksi koska tuntematon maa,tuntematon kieli, tuntematon ohjaaja,tuntemattomat näyttelijät, tuntematon tuotantoyhtiö (Vertaa jenkkien studioiden tunnettavuuteen, paskakin leffa kelpaa aina joten kuten kun tulee vaikapa Disneyn kautta).
Yllättäen kuitenkin Suomesta putkahtaa silloin tällöin leffa joka aiheensa vuoksi joten kuten maailmalle kelpaa ja jopa pääsee kulttileffan maineeseen.
Kuunatsithan kelpasi hyvin siihen nähden miten pienen budjetin leffa se oli ja nyt on jatkoa syntymässä ison rahan turvin...Ja nämä tietty:
Leningrad Cowboys go America:
https://www.youtube.com/watch?v=Vd5KWveH1RE
Rare Export (leffan johdannot):
https://www.youtube.com/watch?v=rg7xbeiZf5I
Rare Export,safety instructions
https://www.youtube.com/watch?v=ugT9uPG51Ko
Quote from: Toadie on 29.11.2013, 12:07:12
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Piti oikein miettimällä miettiä mikä kotimainen elokuva olisi ollut nautinto, tai edes ei-nolo.
Ainoa mikä tuli mieleen on Talvisota. Ja minä sentään olen intellektuelli.
Eli oikeassa olet. Ei osata.
Yksi suuri ongelma on siinä, ettei elokuvia pääse tekemään jollei osaa hankkia rahoitusta, ja sekä julkisella että yksityisellä puolella rahahanan vartijat ovat tietävinään parhaiten mitä yleisö on vailla.
Toinen suuri ongelma on käsikirjoitusten taso. Niitä tekemään onnistutaan vain harvoin löytämään joku joka todella osaa tehdä sellaisen.
Quote from: Arvoton on 29.11.2013, 13:00:09
Muinoiset Tarkovskit saattoivat monelle olla ufoa, mutta jääneet maailman elokuvataiteen historiaan.
Paljonkos Stalker sai tuotantotukea neuvostoliitolta?
Pistin blogiini jokin aika sitten juttua Jari Halosesta. Kalevala- uusi aika on nähtävä listalla, tarkoitus oli mennä heti kun tulee teattereihin mutta aikataulutus tökki. Odottanen DVDtä.
QuoteJUMALAN TEATTERI
Muistan, kun vuoden 1987 tammikuussa yhtenä aamuna luin Kalevaa, ja siellä kerrottiin alastomien näyttelijöitten heitelleen Oulun kaupunginteatterissa yleisön päälle ulostetta (ehkä omaansa), kananmunia yms ja tyhjentäneen VRltä varastettuja vaahtosammuttimia katsomoon. Kyseessä oli kaksi minuuttia kestänyt taiteellinen protesti teatteritaiteen tasoa vastaan, nimeltä Jumalan teatteri. Näin ainakin neljä osallistunutta jumalanteatterilaista selitti tekoaan.
Yksi Jumalan teatteriin osallistunut näyttelijä on taas mediassa, Jari Halonen. Vuonna 1962 syntynyt Jari on sittemmin toiminut näyttelijänä ja ohjaajana. Jari esitti esimerkiksi gangsteria vuoden 2004 elokuvassa Vares ja ohjaajana hänet tunnetaan elokuvasta Aleksis Kiven elämä. Tämä elokuva ei välttämättä ollut kaikkien mieleen, mutta oli mielestäni merkittävää tehdä kansalliskirjailijastamme elokuva. Itseni se ainakin sai kiinnostumaan Aleksis Kivestä.
Nyt on Jarilta tulossa uusi elokuva, nimeltään Kalevala- uusi aika. Se kertoo kansallisepoksestamme Kalevalasta ja 2000-luvun bisnesmaailmasta, näin olen ainakin mediasta ollut ymmärtävinäni. Kalevalassa onkin minun mielestäni aihetta useampaankin elokuvaan, siinä olisi juonta vaikka Suomen Taruksi sormusten herrasta. Kalevalasta kertova elokuvasarja menestyisi kansainvälisestikin, siinä missä Hollywoodin fantasiasarjatkin.
Jos unohdetaan 1980-luvun Rauta-aika, Kalevalaa ei paljon ole elokuvissa käsitelty. En äkkiseltään muista Rauta-ajan lisäksi kuin kung-fu- elokuvan Jadesoturi, jossa Sammolla oli osa.
Jari Halonen on tehnyt tärkeän työn suomalaiskansallisilla elokuvillaan, huolimatta Jumalan teatteri- menneisyydestään. Toivottavasti suomalaiset löytävät tiensä elokuvateattereihin, tai ainakin Makuuniin.
Aleksin Kiven elämän ja Kalevala- uuden ajan, on tehnyt suomalainen,aiheenaan Suomi ja suomalaisille.
http://asfalttikukka.blogspot.fi/search?updated-max=2013-11-11T08:22:00-08:00&max-results=7 (http://asfalttikukka.blogspot.fi/search?updated-max=2013-11-11T08:22:00-08:00&max-results=7)
Quote from: törö on 29.11.2013, 13:26:25
Toinen suuri ongelma on käsikirjoitusten taso. Niitä tekemään onnistutaan vain harvoin löytämään joku joka todella osaa tehdä sellaisen.
Joo. Tosin tuntemani käsikirjoittaja valitti, että käsikirjoittaminen on aivan liikaa "tiimityötä". Tai ehkä sanan "työ" voisi korvata jollakin muulla, sopivammalla sanalla.
Miesten välisiä keskusteluja ... :facepalm:
Quote from: Marija on 29.11.2013, 12:42:37
Päättäväisesti aloitin eilen illalla katsoa suomalaista elokuvaa Ylösnousemus.
Jo heti alussa kaksi ukkoa keskusteli ja toinen kiroili: "helvetti..."
Vaihdoin kanavaa. En siis katsonut elokuvaa sen enempää.
Mulle kävi samoin. Tosin aloitin katsomisen ehkä 5 min alusta, ja vajaan 5 minuttia katsoin. Kuka kertoisi, paraniko elokuva loppua kohden ;D ;D
Quote from: Micke90 on 29.11.2013, 11:16:56
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Ja ne vähäisetkin hyvät leffat keskittyvät etupäässä talvisotaan, vaikkei siitä aiheesta saa enää mitään uutta irti. Tekisivät leffan vaikka 1900-luvun alun Suomesta, itsenäisyysliikkeestä ja sisällissodasta. Kalevalastakin saisi taatusti kunnon leffan. Myös 1800-luku on konaan käsittelemättä, samoin keski-ajan Suomi. Samoin Suuren Pohjan sodan suomalaissotureista voisi tehdä sankaritarinan. Löytyyhän noita, kun vain jaksaa kaivaa.
Filmatisointi Topeliuksen
Välskärin kertomuksista voisi hyvin tehtynä herättää kansainvälistäkin huomiota. Actionia ainakin piisaisi, tarina kun alkaa 30-vuotisen sodan taistelutantereilta ja käy läpi niin Kaarle X:n sotaretket Tanskaan kuin Suuren Pohjan Sodankin. Ja kaiken keskiössä on Kustaa Aadolfin maaginen sormus, joka kulkee suomalaisen aatelissuvun hallussa sukupolvien ajan suoden kantajalleen menestystä - mutta kovaan hintaan...
Jonkun tällaisen elokuvan voisi tehdä vaikkapa vastavetona Tampereen aliopiston stallariporukan yrityksille romuttaa Suomen historia ja kirjoittaa se uudelleen omaksi irvikuvakseen, jossa kaikki sotketaan paskaan ja ylväydestä ei ole puhettakaan.
Muistelen nähneeni viime tai toissa vuodelta uutisen, että kotimaisen elokuvan katsojamäärät ovat olleet reilussa nousussa. Ehkä siitä on hirttänyt kaasu päälle, ja terveestä kriittisyydestä rahoitettavien projektien suhteen on luovuttu.
Suomalainen elokuva floppaa, jos se yrittää olla jotain muuta, kuin suomalainen.
Täysin turhaa ottaa esiin pari flopannutta elokuvaa ja niiden perusteella ajatella, etteikö elokuvateollisuutta kannata tukea julkisesta rahoituksesta. Yksi elokuva luo työtä sadoille/tuhansille suomalaisille ja sitä kautta luodaan omaa kulttuuriakin.
Suomalainen elokuvahan on viime vuosina elänyt valtavaa nousukautta ja iso osa elokuvista on menestynyt loistavasti.
QuoteVuosi - Katsojat (listaus löytyy 1972-vuodesta asti).
2000 1 042 309
2001 675 262
2002 1 338 363
2003 1 690 682
2004 1 018 481
2005 942 423
2006 1 573 995
2007 1 289 432
2008 1 171 909
2009 1 289 432
2010 2 072 424
2011 1 209 548
2012 2 380 608
- wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_elokuva)
Alunperin itseäni kiinnosti paljonkin tämä "Jari Halosen Kalevala - Uusi aika" -elokuva, mutta kun on lukenut arvosteluita elokuvasta, niin ne eivät vakuuta. Elokuvan on todettu olevan jotakin näytelmäkerho-tasoa.
Joskus hyvä ideakin voi siis saada karmean lopun. Toisaalta miksi tehdä Kalevalaankin väkinäinen nykyisyyden ja menneisyyden idea, eikä kertoa tarinaa nykyaikaisesti menneisyydestä? Jonkinlaista mielikuvitustakin voisi vaatia elokuvien käsikirjoittajilta.
Quote from: Kulttuurirealisti on 29.11.2013, 14:15:42
Muistelen nähneeni viime tai toissa vuodelta uutisen, että kotimaisen elokuvan katsojamäärät ovat olleet reilussa nousussa. Ehkä siitä on hirttänyt kaasu päälle, ja terveestä kriittisyydestä rahoitettavien projektien suhteen on luovuttu.
Ne ovatkin olleet valtavassa nousussa. Yllä olevista luvuista voikin todeta, että siinä missä vuosikymmen sitten oli parhaimmillaan n. 1 miljoona katsojaa niin viime vuosina on ollut jopa yli 2 miljoonaa elokuvateatterikatsojaa.
Kyse on vain aina "riskibisneksestä". Eikä suosiota pystytä välttämättä etukäteen ennustamaan.
Quote from: nollatoleranssi on 29.11.2013, 17:27:37
Joskus hyvä ideakin voi siis saada karmean lopun. Toisaalta miksi tehdä Kalevalaankin väkinäinen nykyisyyden ja menneisyyden idea, eikä kertoa tarinaa nykyaikaisesti menneisyydestä? Jonkinlaista mielikuvitustakin voisi vaatia elokuvien käsikirjoittajilta.
Paremman tarinan olisi saanut Nokiasta. Se nousi insinööritaidolla, pantiin polvilleen juppien taidonnäytteillä ja myytiin lopulta halvalla Microsoftille.
Vähän kuin tarina Sammosta, mutta kiinnostavampi.
Quote from: Rubiikinkuutio on 29.11.2013, 13:35:46
Quote from: Arvoton on 29.11.2013, 13:00:09
Muinoiset Tarkovskit saattoivat monelle olla ufoa, mutta jääneet maailman elokuvataiteen historiaan.
Paljonkos Stalker sai tuotantotukea neuvostoliitolta?
Voin jo etukäteen todeta, että en ole taide-elokuvien ystävä. Mutta siltikin kun kirja oli niin huippu, niin odotin elokuvankin olevan enemmän kuin... "erittäin huono".
Tässä resepti suomalaiselle elokuvalle:
1. Näyttelijöiksi pääkkönen, leppilampi, hietalahti
2. Juoneksi nussiminen, helsinki, teennäinen salkkaripuhetyyli.
3. ja ei kun 15 elokuvaa tekemään
Quote from: törö on 29.11.2013, 17:32:27
Paremman tarinan olisi saanut Nokiasta. Se nousi insinööritaidolla, pantiin polvilleen juppien taidonnäytteillä ja myytiin lopulta halvalla Microsoftille.
Vähän kuin tarina Sammosta, mutta kiinnostavampi.
Voi olla hyvin mahdollista, että Nokiastakin tehdään vielä elokuva. Erittäin hyvä idea!
Onhan nyt tehty elokuva suomalaisesta Lahden doping jupakastakin, joka on päässyt levitykseen jopa USA:an asti, paikallisen kriitikon kautta.
Quote from: aivotiehye on 29.11.2013, 17:34:24
Tässä resepti suomalaiselle elokuvalle:
1. Näyttelijöiksi pääkkönen, leppilampi, hietalahti
2. Juoneksi nussiminen, helsinki, teennäinen salkkaripuhetyyli.
3. ja ei kun 15 elokuvaa tekemään
Kohta 2 ei toteudu, jos aikomuksena ei ole tehdä homoeroottista elokuvaa. Jos ei ole, ehdotan mulla-on-tää-yks-veemäinen-ilme-Birniä. Mausteeksi muutama söpö mutta luokattoman huonosti ohjattu lapsinäyttelijä (ja vika ei siis ole lapsinäyttelijöiden vaan ohjauksen).
Toisaalla: tutun lapsi ohjaa eskarissa Seitsemää veljestä. Alussa oli vain noin neljä veljestä, mutta uuttera ohjaaja-tuottaja sai taivuteltua pari muuta mukaan. Siinä mallia isommille!
Quote from: nollatoleranssi on 29.11.2013, 17:34:03
Voin jo etukäteen todeta, että en ole taide-elokuvien ystävä. Mutta siltikin kun kirja oli niin huippu, niin odotin elokuvankin olevan enemmän kuin... "erittäin huono".
Stalker on omituinen leffa. Se on niin käsittämättömän ikävystyttävä, että huomio kiinnittyy koko ajan tekijöiden taitoihin, eikä millään ilveellä pysty käsittämään miksi niitä tai hyvää tarinaa on haaskattu sellaisen elokuvan tekemiseen.
Solaris on vieläkin oudompi ilmiö, koska jenkit tekivät siitä myöhemmin oman ikävystyttävän kierrätysversionsa, vaikka kirjasta saisi hyvänkin elokuvan.
Lisäys: Stalker ja Solaris näkyvät olevan YouTubessa.
https://www.youtube.com/watch?v=PSEGTBBHqgw (https://www.youtube.com/watch?v=PSEGTBBHqgw)
https://www.youtube.com/watch?v=JYEfJhkPK7o (https://www.youtube.com/watch?v=JYEfJhkPK7o)
https://www.youtube.com/watch?v=hUHBgqx8YP8 (https://www.youtube.com/watch?v=hUHBgqx8YP8)
Olisko se jotenkin siinä syy, että aina kun yritetään taidetta, tulee paskaa.
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
En yleisesti ottaen ole elokuvien ystävä (katselen niitä varsin vähän), mutta jos nyt mainitsee muutamia jotka ovat olleet edes semihyviä viime vuosina:
Kulkuri ja joutsen (1999), Pahat Pojat (2003), Koirankynnen leikkaaja (2004), Paha Maa (2005), Rare Exports (2010), Napapiirin Sankarit (2010).
Varmaan jos enemmänkin katselee, niin enemmänkin mainintoja löytyisi.
Varsin "suomalaisia" kuviahan nuo ovat eli sellaista synkkyyttä ja tragikoomisuutta ei varmaan muualta löydy.
YLE Areenassa on vielä näytillä vastikään TV:stäkin tullut elokuva Matti Ijäs: Puolin ja toisin (2013) (http://areena.yle.fi/tv/2057508), joka edustaa samaa lajityyppiä (katsomisen arvoinen).
Edit: Linkki vaihdettu. Kyseessä oli jokin näkövammaisille tehty kuvaluettu versio...
Quote from: Uuno Nuivanen on 29.11.2013, 17:56:26
Olisko se jotenkin siinä syy, että aina kun yritetään taidetta, tulee paskaa.
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen mukaan Suomesta ei löydy oikeistolaisia kulttuuri-ihmisiä, mikä selittääkin yhtä ja toista. Suomalaiselta taideväeltä on kaikessa tiedostavuudessaan ja edistyneisyydessään tainnut mennä ohi sellainen pikkujuttu, että taide tulee sydämestä eikä perseestä. Mutta minkäs teet, kun punalippujen heiluttajilta ei löydy kuin toinen.
Quote from: Malla on 29.11.2013, 17:49:21
Quote from: aivotiehye on 29.11.2013, 17:34:24
Tässä resepti suomalaiselle elokuvalle:
1. Näyttelijöiksi pääkkönen, leppilampi, hietalahti
2. Juoneksi nussiminen, helsinki, teennäinen salkkaripuhetyyli.
3. ja ei kun 15 elokuvaa tekemään
Kohta 2 ei toteudu, jos aikomuksena ei ole tehdä homoeroottista elokuvaa. Jos ei ole, ehdotan mulla-on-tää-yks-veemäinen-ilme-Birniä. Mausteeksi muutama söpö mutta luokattoman huonosti ohjattu lapsinäyttelijä (ja vika ei siis ole lapsinäyttelijöiden vaan ohjauksen).
Nokitan parilla varsinaisella. Jaa, mutta näitähän on jo tehty 15 ...
Jari Halonen on tehnyt yhden mielestäni kauneimmin kuvatuista elokuvista. Tekniikka ja tausta sekä sivuroolityöt aivan nappiin.
(http://www.leffatykki.com/static/cover/283.jpg)
Elokuvassa oli vain yksi ainoa helvetin suuri vika. Pääosan esittäjä ja hänen örvellyksensä jota ei voi pitää edes näyttelemisenä. Tuli melkein kyyneleet silmiin kun ajatteli koko muun tuotantoryhmän haaskattua potentiaalia. Jos Aleksis Kivi elokuvassa on vialla vain yksi roolisuoritus, nimittäin itse Aleksis Kivi, niin se on kyllä sitten filmin menoa.
Suomessa tehdään hemmetin hyviä elokuvia.
(http://s.cdon.com/media-dynamic/images/product/001/874/1874056.jpg)
Minusta yksi kaikkein parhaista ja elämänmakuisimmista rikolliselokuvista...ikinä.
Quote from: Rubiikinkuutio on 29.11.2013, 13:35:46
Quote from: Arvoton on 29.11.2013, 13:00:09
Muinoiset Tarkovskit saattoivat monelle olla ufoa, mutta jääneet maailman elokuvataiteen historiaan.
Paljonkos Stalker sai tuotantotukea neuvostoliitolta?
Varmaankin tiedämme kaikki, ettei Tarkovski tainnut omia rupliaan siihen pistää. Kysymys juuri oli tuetun taiteen laadusta. Toki neukkulassa tehtiin paskoja filmejä ihan putkessa ja nehän olivat propagandaa.
Solariksesta tehtiin upea jenkkiversio, mutten tiedä, olisiko sen alkuperäinen versio saanut sen tekoaikaan sijoittajia liikkeelle.
Ja siis perimmältään, elätämmekö nälkätaiteilijoita apurahoilla vai olisiko jollain joskus todellista uutta näkemystä vaikkapa leffoihin?
Finlandiavotkapalkinnon rahoittajat olin unohtanut. Hienoa, jos kapitalistit pyytävät lipposia, anderssoneja ja sarkoloita valitsemaan korkeakirjallisuuden palkintoja.
En, muuten aiemmin tiennyt, mutta keväällä luki Baltic Guidessa, että Stalkeria filmattiin Tallinnassa Rootermannin korttelissa 1978.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kustannusyhdistys
"Kustannusyhdistys järjestää vuosittain Kirjan ja ruusun päivä -tapahtuman 6. toukokuuta.[2] Yhdistyksen vuonna 1983 opetusministeriön kanssa perustama Suomen Kirjasäätiö jakaa vuosittain Finlandia-, Tieto-Finlandia ja Finlandia Junior -palkinnot.[1]"
Tulihan toi nyt itsellekin selväksi. OM:llä ei liene suurtakaan määräysvaltaa siihen, kuka kirjailija lisää tulojaan about 100:lla tonnilla sinä vuonna. :)
Quote from: siviilitarkkailija on 29.11.2013, 22:17:31
Suomessa tehdään hemmetin hyviä elokuvia.
(http://s.cdon.com/media-dynamic/images/product/001/874/1874056.jpg)
Minusta yksi kaikkein parhaista ja elämänmakuisimmista rikolliselokuvista...ikinä.
Onhan tuo. Yksi elokuva, joka oli hyvä aikoinaan ja yllättäen tykkäsin siitä myös nykyisyydessä, on Veturimiehet heiluttaa. Yleensä nuo teininä tai lapsena nähdyt elokuvat/tv-sarjat ovat olleet suuria pettymyksiä aikuisena katsoessa.
Quote from: Arvoton on 29.11.2013, 22:48:01
Solariksesta tehtiin upea jenkkiversio, mutten tiedä, olisiko sen alkuperäinen versio saanut sen tekoaikaan sijoittajia liikkeelle.
Uusintaversio on samaa laahaavaa haahuilua kuin Tarkovskinkin leffa, mutta sentään paljon lyhyempi.
Tarkovskin leffa taas on tahtojen taistelun lopputulos eikä sitä kokenut omakseen kukaan, sillä ohjaajavalintaan pettynyt tuotantoryhmä teki parhaansa estääkseen Tarkovskia pilaamasta sitä kokonaan. Vasta länsimaiset kriitikot keksivät pitää sitä mestariteoksena, minkä johdosta Hollywoodissa ei tajuttu, että tarkovskilaisesta näkemyksestä olisi pitänyt luopua kokonaan ja tehdä sen sijaan kirjan arvolle sopiva leffa.
Eiköhän olisi jo aika myöntää, että suomalaiset eivät osaa tehdä elokuvia. Suomalaiset osaavat tehdä hyvää mämmiä, hyviä kännyköitä ja hyviä yhteiskuntia, mutta eivät minkäänmoisia elokuvia.
Kaikki suomalaiset elokuvat ovat paskaa. Tietysti on muutamia poikkeuksia, kuten Kummelin leffat tai Rare Exports - muut kaikki paskaa. Pahin syy on se, että suomalaiset eivät osaa näytellä. Karmeimmin ja naurettavimmin tämä tulee esiin erään Kaurismäki-nimisen epäohjaajan "töissä", jotka ovat kuin diapamia vetäneiden esikoululaisten esittämiä juonettomia, melankolisia mininäytelmiä, joissa yritetään parodioida oikeita elokuvia.
Kohtuuden nimissä täytyy tosin myöntää, että myös kaikki ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset, espanjalaiset, intialaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja iranilaiset elokuvat ovat paskaa.
Ainoat, jotka osaavat tehdä elokuvia, ovat britit ja amerikkalaiset. Sääli vain, että heistäkin kovin harva taidon osaa.
Kaksi sivua mennyt ja Rööperiä ei ole mainittu. Homma me desapoints. ;D
Vakavammin rööperi on monitasoisuudessaan äärimmäisen hyvä vaikkakin synkähkö leffa. Soveltuu katsottavaksi liskojen yönä,tasoiteltaessa,kännissä,huimeissa...
Toisaalta vähemmän puhutaan elokuvista jotka eivät flopanneet.
Esimerkiksi:
21 tapaa pilata avioliitto
Budjetti:
1 195 475 € (SES 595 000 €)
Tuotto:
5 012 795 $ (wikissä käytetty Mojoa lähteenä)
Katsojat:
402 460
Toisekseen:
Quote
Suomen elokuvasäätiö toimii itsenäisesti, mutta sen tukitoimintaa tulosohjataan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuonna 2012 säätiö sai ministeriöltä määrärahoja yhteensä 26,46 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa (23,3 miljoonaa euroa) suunnattiin elokuva-, televisio-, ja videotuotannon tukemiseen ja jakeluun. Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen suunnattiin varoja 1,16 miljoonaa euroa. Elokuvateattereiden digitalisointiin suuntautui 1,45 miljoonan euron erillismääräraha. Lisäksi ministeriön varoista ohjattiin varoja elokuvakulttuurin tukemiseen, mihin kuuluvat säätiön menot ja kansainvälisistä elokuvafestivaaleista aiheutuvat kulut.
Säätiön myöntämiin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia. Lisäksi säätiön tulee tukitoiminnassaan noudattaa sen voimassa olevia tukiohjeita ja Euroopan komission päätöstä Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta.Säätiö saa tukitoimintaansa tarkoitetut määrärahat valtion budjetista opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvästä Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen edistämisen momentilta.
Mielestäni on 26,46 miljoonaa euroa sijoitettu tässä maassa monessakin paikkaa paljon turhempaan kuin mitä kotimaisen elokuvan tukeminen on. Kulttuurimäärärahoista ollaan toki syystäkin eri mieltä, joskin niiden osuus budjetista on niin häviävän pieni ettei sillä summalla mitään ratkaista vaikkei annettaisi euroakaan mihinkään kulttuuritoimintaan, ei elokuvaan, ei edes kirjastoihin.
Quote from: Malla on 29.11.2013, 17:49:21
Quote from: aivotiehye on 29.11.2013, 17:34:24
Tässä resepti suomalaiselle elokuvalle:
1. Näyttelijöiksi pääkkönen, leppilampi, hietalahti
2. Juoneksi nussiminen, helsinki, teennäinen salkkaripuhetyyli.
3. ja ei kun 15 elokuvaa tekemään
Kohta 2 ei toteudu, jos aikomuksena ei ole tehdä homoeroottista elokuvaa. Jos ei ole, ehdotan mulla-on-tää-yks-veemäinen-ilme-Birniä. Mausteeksi muutama söpö mutta luokattoman huonosti ohjattu lapsinäyttelijä (ja vika ei siis ole lapsinäyttelijöiden vaan ohjauksen).
Toisaalla: tutun lapsi ohjaa eskarissa Seitsemää veljestä. Alussa oli vain noin neljä veljestä, mutta uuttera ohjaaja-tuottaja sai taivuteltua pari muuta mukaan. Siinä mallia isommille!
Luokattomat lapsikäyttilijät on kyllä hyvä lisäys
Quote from: siviilitarkkailija on 29.11.2013, 22:17:31
Jari Halonen on tehnyt yhden mielestäni kauneimmin kuvatuista elokuvista. Tekniikka ja tausta sekä sivuroolityöt aivan nappiin.
(http://www.leffatykki.com/static/cover/283.jpg)
Elokuvassa oli vain yksi ainoa helvetin suuri vika. Pääosan esittäjä ja hänen örvellyksensä jota ei voi pitää edes näyttelemisenä. Tuli melkein kyyneleet silmiin kun ajatteli koko muun tuotantoryhmän haaskattua potentiaalia. Jos Aleksis Kivi elokuvassa on vialla vain yksi roolisuoritus, nimittäin itse Aleksis Kivi, niin se on kyllä sitten filmin menoa.
Suomessa tehdään hemmetin hyviä elokuvia.
(http://s.cdon.com/media-dynamic/images/product/001/874/1874056.jpg)
Minusta yksi kaikkein parhaista ja elämänmakuisimmista rikolliselokuvista...ikinä.
Voisinkin katsoa tuon häjyt kun vielä muutama lonkero jäljellä, toki siinäkin on hietalahti mutta suht
Lyhyt kohtaus...5,50...jotenkin nautin kun ne stig saa turpaan 2 kertaa
Ymmärrän sen, että kansa joka ei osaa näytellä ei voi osata tehdä fiktiota. Mutta onko se huono asia vai hyvä?
Toisaalta taas esim. Martti Kainulainen ("Kätkäläinen") tai Toivo Mäkelä (kanavanvartija Sundvall) eivät mielestäni ole varsinaisesti huonoja näyttelijöitä, vaikka ovatkin suomalaisia.
Elokuva "Hirttämättömät" puolestaan voisi toimia opetuselokuvana kaikille jenkki-länkkäreiden tekijöille, että purukumiohjaajat tajuaisivat, mistä on kysymys... ;)
Niin, asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta synopsiksen perustella tuo Miesten välisiä keskusteluja on kaksituntinen saaga siitä, miten Karilla ei runosuoni pulppua. Voin toki erehtyäkin, sillä synopsis on yhtä sekava kuin keskiverto-omakustanteen takakansiteksti. Ehkä näillä apurahataiteilijoilla on jonkinlainen tuntipalkkalaskuri, jonka mukaan he laskevat projektiin käytettävän työmäärän. Kun ei tuu kuin kolkyt tonttua apurahaa, pitää työtuntejakin vähentää ja taidepläjäys hutaista nopeammin.
Kumma ku ei Suomi-vilmi menesty!
Olisivat tehneet sen Marski-elokuvankin vain yhessä versiossa. Olisivat plaittaneet homon ja mustaihoisen marskin samaan versioon, nythän niitä piti olla 2 eri vilmiä.
Olisi tulot tuplautunut ja menot puolittunut....
saako paskanheittäjä bonusta siitä että hän oli tedit vs punkit -aikana Stadissa (1978-81) johtavia psykoottisia tedejä, joka hakkasi ja potki mieluusti mm. naispuolisia punkkareita?
Minulla ei nyt ole lähdettä, mutta joku näistä eniten katsottujen suomalaisten elokuvien käsikirjoittajista muistaakseni sanoi joskus jossain, että siitä duunista maksetaan Suomessa niin huonosti, että sitä ei yksinkertaisesti kannata tehdä, koska sillä ei elä päätoimisesti Suomessa edes yksi käsikirjoittaja.
Ilman hyvää käsikirjoitusta on vaikeaa tehdä hyvää elokuvaa, mutta hyväkin käsikirjoitus voidaan toisaalta mokata, milloin mistäkin syystä.
Jos projektisuunnitelma on alkujaankin sitä itseään, on silkkaa onnea ja tiimin ammattitaitoa, jos 1) lopputulos on konvehteja, 2) valmistuu ajoissa, 3) eikä ylitä budjettia. Jos elokuvaa ajattelee projektina, siihen pitäisi kuulua myös markkinointisuunnitelma.
Mielestäni yksi tehokkaimmista tavoista vähentää floppauksen mahdollisuutta olisi siirtää budjetin painotusta projektin alkuun, siis käsikirjoitukseen.
Mielestäni paras keino estää suomalaisen elokuvan floppaus Suomessa on tehdä elokuva suomalaisille.
"Katsastus" on mielestäni hyvä elokuva, mutta katsojamääristä en tiedä...
"Siivoton juttu" on aika hyvä myös: "Niket, pullaa ja pamppua":...
http://www.youtube.com/watch?v=I1mLaRfW4Ow
Quote from: Marius on 30.11.2013, 00:17:28
Mielestäni paras keino estää suomalaisen elokuvan floppaus Suomessa on tehdä elokuva suomalaisille.
Juuri näin, veit käsikirjoituksen suustani
Kiinnittäisin ehdottomasti huomiota ohjaaja Aleksi Mäkelän kaltaiseen osaajaan. Ilman tällaista:
(http://images.elisaviihde.fi/vod/nordisksvod/3/35006/img_2493_20110607_100822.jpg)
Romanovien kivesten kaltaista pökälettä, miehestä ei koskaan olisi voinut tulla hyvää ohjaajaa. Jos tarkastelemme elokuvantekijöitä, niin sekin on taito. Sen oppii tekemällä. Jotta voi tehdä hitin, pitää tehdä huti.
Kysymys on lähinnä siitä miksi verovaroja annetaan toistuvasti katsoja-huteja lyöville tekijöille. Yksi syy on Peter von Pah joka on vuosikymmeniä sotkenut elokuvateollisuuden arvoasteikkoa. Hänen mielestään maailman paras elokuva on Listen to Britain.
http://www.youtube.com/watch?v=6h8pHumy7NE
Ja onhan se tietyllä tavalla laadukas mutta aikansa tuote eikä mikään elokuvateollinen merkkipaalu. Valitettavasti seurauksena oli että Speden kaltainen todellinen työntekijä ja tuotannon kehittäjä sai vain maksaa ja maksaa.
Lalli ei ehkä tiedä että elokuvasäätiön dillet antavat (jos en ihan väärin muista mm J Parviaisen kaltaisille väärinymmärretyille neroille) elokuvan käsikirjoitustukea eli suomeksi käteistä. Tosin vain muutaman tonnin mutta kuitenkin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 29.11.2013, 23:11:12
Eiköhän olisi jo aika myöntää, että suomalaiset eivät osaa tehdä elokuvia. Suomalaiset osaavat tehdä hyvää mämmiä, hyviä kännyköitä ja hyviä yhteiskuntia, mutta eivät minkäänmoisia elokuvia.
Kaikki suomalaiset elokuvat ovat paskaa. Tietysti on muutamia poikkeuksia, kuten Kummelin leffat tai Rare Exports - muut kaikki paskaa. Pahin syy on se, että suomalaiset eivät osaa näytellä. Karmeimmin ja naurettavimmin tämä tulee esiin erään Kaurismäki-nimisen epäohjaajan "töissä", jotka ovat kuin diapamia vetäneiden esikoululaisten esittämiä juonettomia, melankolisia mininäytelmiä, joissa yritetään parodioida oikeita elokuvia.
Kohtuuden nimissä täytyy tosin myöntää, että myös kaikki ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset, espanjalaiset, intialaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja iranilaiset elokuvat ovat paskaa.
Ainoat, jotka osaavat tehdä elokuvia, ovat britit ja amerikkalaiset. Sääli vain, että heistäkin kovin harva taidon osaa.
Kaurismäki voi olla henkisesti "slaavi", sen verran alakuloiseksi ja voimattomaksi itsensä tuntee, kun hänen ohjaamia leffoja sattuu joskus näkemään. Pave Arhinmäki sopisi kai hyvin samaan sakkiin.
On Suomessa elokuvan tekemisen taitoa mutta ala itsessään on niin vittumainen/populaari, ettei esille/rahoihin pääse kuin omaamalla monta lonkeroa "oikeaksi" määriteltyihin lokeroihin.
Hollywoodia voisi verrata Guggenheimiin, kaiken "hyvyys" on tuottoennustuksissa, että miten sijoittajien rahat saataisiin markkinoinnin ja katsojamäärien kautta maksimoitua. Jostain näkökulmasta ihan ok, mutta jenkkien eurooppaan ruokkima politically correct-bullshit voi myös saada käämit palamaan.
QuoteHollywoodia voisi verrata Guggenheimiin, kaiken "hyvyys" on tuottoennustuksissa, että miten sijoittajien rahat saataisiin markkinoinnin ja katsojamäärien kautta maksimoitua.
Hollywood ei ole Guggenheim vaan maailman suurimpien huumausainekauppiaiden rahanpesupaikka. Likainen raha ohjataan elokuvatuottajan taskuun. Tämä tekee filmin. Filmin tuotot muuttuvat rehelliseksi rahaksi ja palaavat rahoittajan taskuun. Jos filmi ei tuota...tuottaja katoaa.
Quote from: Ilkka Partanen on 29.11.2013, 23:24:25
Toisaalta vähemmän puhutaan elokuvista jotka eivät flopanneet.
Esimerkiksi:
21 tapaa pilata avioliitto
Budjetti:
1 195 475 € (SES 595 000 €)
Tuotto:
5 012 795 $ (wikissä käytetty Mojoa lähteenä)
Katsojat:
402 460
Toisekseen:
Quote
Suomen elokuvasäätiö toimii itsenäisesti, mutta sen tukitoimintaa tulosohjataan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuonna 2012 säätiö sai ministeriöltä määrärahoja yhteensä 26,46 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa (23,3 miljoonaa euroa) suunnattiin elokuva-, televisio-, ja videotuotannon tukemiseen ja jakeluun. Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen suunnattiin varoja 1,16 miljoonaa euroa. Elokuvateattereiden digitalisointiin suuntautui 1,45 miljoonan euron erillismääräraha. Lisäksi ministeriön varoista ohjattiin varoja elokuvakulttuurin tukemiseen, mihin kuuluvat säätiön menot ja kansainvälisistä elokuvafestivaaleista aiheutuvat kulut.
Säätiön myöntämiin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia. Lisäksi säätiön tulee tukitoiminnassaan noudattaa sen voimassa olevia tukiohjeita ja Euroopan komission päätöstä Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta.Säätiö saa tukitoimintaansa tarkoitetut määrärahat valtion budjetista opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvästä Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen edistämisen momentilta.
Mielestäni on 26,46 miljoonaa euroa sijoitettu tässä maassa monessakin paikkaa paljon turhempaan kuin mitä kotimaisen elokuvan tukeminen on. Kulttuurimäärärahoista ollaan toki syystäkin eri mieltä, joskin niiden osuus budjetista on niin häviävän pieni ettei sillä summalla mitään ratkaista vaikkei annettaisi euroakaan mihinkään kulttuuritoimintaan, ei elokuvaan, ei edes kirjastoihin.
Kun tähän ei kukaan kommentoinut, niin otanpa sen tuohon lainauksena kyytiin. Jotenkin vaikuttaisi että suomalaisilla on vaikeuksia tehdä tasalaatuista keskivertoa oikein millään saralla, aina on joko täysin epäonnistunutta tai sitten jotain todella huippua. Elokuvissa näkyy olevan sama trendi että on näitä huippuelokuvia joiden katsojamäärät ovat satojatuhansia jo teattereissa ja sitten niitä joiden katsojamäärät ovat joitain satoja, eikä dvd-levitystä edes harkita.
Quote from: Marius on 30.11.2013, 00:17:28
Mielestäni paras keino estää suomalaisen elokuvan floppaus Suomessa on tehdä elokuva suomalaisille.
"Katsastus" on mielestäni hyvä elokuva, mutta katsojamääristä en tiedä...
"Siivoton juttu" on aika hyvä myös: "Niket, pullaa ja pamppua":...
Molemmat ovat klassikkoja, mutta eivätkö ne olleet ihan telkkarituotantoja? Tuotantokustannuksiakaan tuskin miljoonissa laskettiin. Ilmankos ovatkin kuolemattoman hyviä.
Yks Palmu, pari Kaurismäkeä ja aiemmin mainittu Häjyt.
Siinä yhdellä miettimisellä hyvät suomileffat. No heti tuli yks mieleen minkä nimeä en muista.
Kuitenkin suomileffa on amatöörien puuhastelua ja suurimmalta osalta umpisurkeata. Budjettiin on turha vedota, kun osataan niin fyrkalla ei ole merkitystä. Paha maa! sehän se oli.
Quote from: Ilkka Partanen on 30.11.2013, 18:09:17
Kun tähän ei kukaan kommentoinut, niin otanpa sen tuohon lainauksena kyytiin. Jotenkin vaikuttaisi että suomalaisilla on vaikeuksia tehdä tasalaatuista keskivertoa oikein millään saralla, aina on joko täysin epäonnistunutta tai sitten jotain todella huippua. Elokuvissa näkyy olevan sama trendi että on näitä huippuelokuvia joiden katsojamäärät ovat satojatuhansia jo teattereissa ja sitten niitä joiden katsojamäärät ovat joitain satoja, eikä dvd-levitystä edes harkita.
Tämä itseasiassa on tukijärjestelmän aika luonnollinen seuraus. etenkin kun ei kaupallista menestystä edes oleteta. Ajatusmallin tulisi olla, että kaupallisen menestyksen tulisi olla lähtökohta, ei välttämättä siihen asti,että voittoa tulisi, mutta kyllä kohtuullista menestystä tulisi edellyttää.
Quote from: Ilkka Partanen on 29.11.2013, 23:24:25
Toisaalta vähemmän puhutaan elokuvista jotka eivät flopanneet.
Esimerkiksi:
21 tapaa pilata avioliitto
Budjetti:
1 195 475 € (SES 595 000 €)
Tuotto:
5 012 795 $ (wikissä käytetty Mojoa lähteenä)
Mielestäni on 26,46 miljoonaa euroa sijoitettu tässä maassa monessakin paikkaa paljon turhempaan kuin mitä kotimaisen elokuvan tukeminen on
Tosiaan summa vaikuttaa kokonaisuutta ajatellen pieneltä. Huomioitavaa on tuokin, että varsin iso tuotto on tuolla yhdellä elokuvalla ollut. Lisäksi voivat tulla mukaan kansainväliset palkinnot ja levityssopimukset, jotka ovat varmasti arvoltaan kymppitonneista - satoihin tuhansiin.
Quote from: ruikonperä on 30.11.2013, 18:23:06
Yks Palmu
Komisario Palmut ovat tosiaan katsomisen arvoisia elokuvia. Joskus taisi tulla Teemalta, mutta kannattaa katsoa, jos ei ole nähnyt. Hyviä suomalaisia sarjojakin löytyy.
Härmä oli ihan hyvä leffa. Kehtaa näyttää ulkomaalaisellekin.
Quote from: Ilkka Partanen on 30.11.2013, 18:09:17
Elokuvissa näkyy olevan sama trendi että on näitä huippuelokuvia joiden katsojamäärät ovat satojatuhansia jo teattereissa ja sitten niitä joiden katsojamäärät ovat joitain satoja, eikä dvd-levitystä edes harkita.
Ohjaajan merkitys on todella valtava elokuvan/sarjan taustalla. Ei ole sattumaa, että ne huippuelokuvat & sarjat sattuvat juuri samoille ohjaajille ja tekijöille mm. Dome Karukoski, Markku Pölönen, Jukka Mäkinen, Aku Louhimies.
Suomen kaltaisesta maasta ei tietenkään tule hyvätasoisia ohjaajia ihan joka päivä ja rahoituksen saaminen tuollaiselle elokuvallekin ei ole mikään helppo juttu. Yksi ongelma onkin siinä, että "samat näyttelijät" kiertävät elokuvasta toiseen.
Vaikeampaa on luetella elokuvia missä Peter Franzen tai Jasper Pääkkönen evät ole olleet kuin missä he ovat olleet...
Vaihtoehtoisesti tulee vain yksi huippuelokuva/sarja ja sen jälkeen huonompaa materiaalia. Tuo sama ongelma tosin koskettaa muitakin taiteen tekijöitä.
Hyvän elokuvan tekeminen on myös niin monista tekijöistä kiinni, että pelkästään ohjaajakaan ei pysty kaikkea yksin luomaan.
Täytyy olla hyvä käsikirjoitus, tarpeeksi budjetissa rahaa, hyvätasoiset näyttelijät, hyvä ohjaaja, lavastukset, hyvät leikkaajat, vähintään vuosi aikaa jne.
Kyse on pitkän ajan prosessista, jossa moni asia voi mennä vikaan. Lopullinen elokuva tulee myös vasta leikkauspöydällä eli mikä tahansa elokuva voidaan pilata huonolla leikkauksella.
Suomessa on erinomaisia tuottajia (Mattila-Röhr production). Ja on hyviä ohjaajia (jopa Harlin on omassa tyylissään erinomainen mainittujen lisäksi). Myös Mari Rantasila on todella hyvä ohjaaja (jos olette kuulleet Rantasilan laulavan niin tiedätte heti että naisen täytyy olla parempi ohjaaja). Räppääjät ovat hyviä elokuvia. Dokumentti kuten Sel8nne todistaa että kovanluokan tekijöitä löytyy.
Kysymys on rahoituksesta. Olisiko esim Halonen kyennyt houkuttelemaan enemmän yleisöä kalevalaansa jos olisi saanut enemmän rahaa? Vihervasemmistolaisen roskaväen poliittisessa mediatodellisuudessa vastaus on tottakai. Vastuullinen tuottaja olisi pari pätkää katsottuaan todennut että paskaks meni. Tuolloin on hirveän vaikeaa valita taiteellisen ja taloudellisen vastuun perusteella jatkorahoitus, sikäli mikäli tuottaja EI käytä omia vaan valtion rahoja. Valtion rahoilla ajatellaan että kun on pää auki, menköön miten menee. Mutta elokuvateollisuudessa voi käydä niinkin että täysin paska, järjetön ja epätodennäköinen iskeekin itsensä läpi kuin Tosi-Tv.
Ohjaajalla on oltava mahdollisuus epäonnistua, mutta ei toistuvasti. +/-0 tulos, jota perustellaan Suomessa taiteellisena tuloksena, on kuitenkin pitkä miinus. Elokuvan on tuotava voittoa, muuten kenelläkään ei ole syötävää. Taiteellista paskaa vääntävät käsittävät elokuvan omaksi hengenlapseksekseen jota se myös on. Tällöin ymmärrys kanssaihmisten tarpeista turvata tulevaisuus on olematon. Elokuvaa ei nähdä työnä. Siksi kysymys onkin enemmän tuottamisesta ja tuotannosta.
Elokuvan tärkein ihminen on se jota nähdään vähiten, tuottaja. Ohjaajien itku siitä että ei ole sitä tai tätä, ovat ikuinen ongelma. Kyse ei siis ole siitä että jotain ei ole. Kyse on siitä että pystyykö tekemään ihmeitä sillä mitä on ja mitä tuottaja pystyy järjestelemään.
Quote from: nollatoleranssi on 01.12.2013, 18:08:27
Hyvän elokuvan tekeminen on myös niin monista tekijöistä kiinni
Katsojamäärillä mitattuna hyvässä elokuvissa on kauniita nuoria naisia tai tyttöjä, seksiä tai eroottinen lataus, huumoria tai realistista sodan kuvausta.
Tällaiset elokuvat saavat poikkeuksetta vähintään kohtalaiset katsojaluvut, eikä syynä ole se, että ne olisivat sisällöllisesti poikkeuksellisen onnistuneita, vaan se, että ne vetoavat ihmisten perimmäisiin vietteihin ja tarpeisiin.
Tuoltahan sen näkee, mikä ihmisiä oikeasti kiinnostaa. Mm. sana seksi kerää aina mukavasti väkeä. Yleissivistävät ja keskittymistä vaativat aiheet taas eivät liiemmin katsojia saa.
http://www.ampparit.com/
YLEn vuosibudjetilla saisi about 70 zibaletta Iron Sky, Rare Exports ja mikäs tämän uuden leffan nimi olikaan missä on Samuel L. Jackson -leffoja..
Kyllä siinä seassa hittejäkin olisi.
Muistaako joku vaikkapa tältä vuodelta mitään merkityksellistä, mitä YLE olisi tehnyt ja mikä jäisi muistoihin vielä tämän vuoden jälkeenkin? Itselläni ei tule mitään mieleen.
Leffat pitäisi tehdä myös suomessa ulkomaista levitystä silmälläpitäen ja oletuksena tulisi olla tuottoa. Vastaavasti, jos haluaa tehdä kylddyyriä, Turkkalainen nyrkki suussa ja toinen peräreiässä, sellaista ei kannata suunnata teatterilevitykseen ollenkaan. Festareille ja sen sellaisille ja sitten vaikkapa YLE:lle esitettäväksi, jolla ei ole muutenkaan mitään väliä mitä paskaa se esittää. Rahat kun tulee taloon kaikesta huolimatta. Siis, YLE ei voi mokata millään tavalla, mitenkään, ei ole olemassa rimaa mistä alittamalla kävisi köpelösti. Rahoitus on ja pysyy.
Quote from: Rubiikinkuutio on 29.11.2013, 13:35:46
Quote from: Arvoton on 29.11.2013, 13:00:09
Muinoiset Tarkovskit saattoivat monelle olla ufoa, mutta jääneet maailman elokuvataiteen historiaan.
Paljonkos Stalker sai tuotantotukea neuvostoliitolta?
No en tiiä paljonko sai mutta Suomen vastaava on tehty parin tuhannen euron budjetilla.
https://www.youtube.com/watch?v=EwkIaJX3hmg
Mielestäni ihan hyvät tehosteet tähän hintaan.
Quote from: nollatoleranssi on 01.12.2013, 18:08:27
Hyvän elokuvan tekeminen on myös niin monista tekijöistä kiinni, että pelkästään ohjaajakaan ei pysty kaikkea yksin luomaan.
Täytyy olla hyvä käsikirjoitus, tarpeeksi budjetissa rahaa, hyvätasoiset näyttelijät, hyvä ohjaaja, lavastukset, hyvät leikkaajat, vähintään vuosi aikaa jne.
Kyse on pitkän ajan prosessista, jossa moni asia voi mennä vikaan. Lopullinen elokuva tulee myös vasta leikkauspöydällä eli mikä tahansa elokuva voidaan pilata huonolla leikkauksella.
Itse sanoisin että hyvä käsikirjoitus ja ohjaaja ovat ne mistä homma lähtee. Paskasta käsikirjoituksesta on vaikea saada hyvää elokuvaa. Taas paska ohjaaja voi pilata hyvänkin käsikirjoituksen. teknisesti Suomalaiset ovat oppineen 2000 luvuilla tekemään elokuvia. Jos vaan joku saisi ojata, ja tehdä käsikirjoituksia.
Kotimainen halpiskökkö hyödyntää Stalkeria ahkerasti. Yritin etsiä yhtä, mutta löysinkin taas uuden: Mies Hervannasta.
https://www.youtube.com/watch?v=fjVyryA9Z-0 (https://www.youtube.com/watch?v=fjVyryA9Z-0)
Parhaillaan kolmosesta tulee Pölösen http://fi.wikipedia.org/wiki/Ralliraita (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ralliraita). Paska näkyy olevan, mikä nyt ei kauheasti yllätä.
Paljonkohan oli tuotantotuki? Halvempaa kökköä tuskin voi olla.
"Kun ei ole rahaa, pitää keksiä idea."
-Spede Pasanen.
Yleensä ovat sisällön suhteen kuraa ja vieläpä ympätty mukaan jotain yhteiskunnallista paskaa ja mokutusta. Ei elokuvassa tarvitse olla mitään sanomaa tai katsojaan vetoavaa kunhan ihmiset haluavat katsoa sen.
Quote from: yks vaan on 01.12.2013, 20:06:20
"Kun ei ole rahaa, pitää keksiä idea."
-Spede Pasanen.
Tietty on myös eduksi jos osaa tehdä käsikirjoituksen, joka on melkein kokonaan pelkkää hyvää dialogia. Silloin ei tarvitse tehdä mitään kallista.
Speden leffat keskittyvät nimen omaan keskusteluihin ja taso on aivan muuta kuin pikkutarantinoilla.
Quote from: Eino P. Keravalta on 29.11.2013, 23:11:12
Eiköhän olisi jo aika myöntää, että suomalaiset eivät osaa tehdä elokuvia. Suomalaiset osaavat tehdä hyvää mämmiä, hyviä kännyköitä ja hyviä yhteiskuntia, mutta eivät minkäänmoisia elokuvia.
Kaikki suomalaiset elokuvat ovat paskaa. Tietysti on muutamia poikkeuksia, kuten Kummelin leffat tai Rare Exports - muut kaikki paskaa. Pahin syy on se, että suomalaiset eivät osaa näytellä. Karmeimmin ja naurettavimmin tämä tulee esiin erään Kaurismäki-nimisen epäohjaajan "töissä", jotka ovat kuin diapamia vetäneiden esikoululaisten esittämiä juonettomia, melankolisia mininäytelmiä, joissa yritetään parodioida oikeita elokuvia.
Kohtuuden nimissä täytyy tosin myöntää, että myös kaikki ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset, espanjalaiset, intialaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja iranilaiset elokuvat ovat paskaa.
Ainoat, jotka osaavat tehdä elokuvia, ovat britit ja amerikkalaiset. Sääli vain, että heistäkin kovin harva taidon osaa.
Melkein samaa mieltä. Peter Franzen on hyvä esimerkki Kuningasjätkässä, miten hyvän ohjaajan kanssa jälki on hienoa, ja huonojen ohjaajien kanssa, ei niin hienoa.
Kolme mun mielestä parasta, Kivenpyörittäjän Kylä, Kuningasjätkä, Miesten Vuoro.
Osataan sitä maailmallakin
https://www.youtube.com/watch?v=QUYa5aTdjfI
Ja vastaavia on tuhansittain.
Quote from: Marius on 29.11.2013, 14:37:13
Suomalainen elokuva floppaa, jos se yrittää olla jotain muuta, kuin suomalainen.
Star Wrek -- in the pirkining -elokuva ei ole yrittänyt olla suomalainen, ainakaan hampaat irvessä, ja on katsottava.
Yksi vanhempi elokuva, jonka haluaisin tässä keskustelussa mainita, on Raid, televisiosarja oli tietysti parempi mutta jatkoksi tehty elokuva on myös hyvä.
Quote from: Finka on 01.12.2013, 20:46:19
Quote from: Marius on 29.11.2013, 14:37:13
Suomalainen elokuva floppaa, jos se yrittää olla jotain muuta, kuin suomalainen.
Star Wrek -- in the pirkining -elokuva ei ole yrittänyt olla suomalainen, ainakaan hampaat irvessä, ja on katsottava.
Yksi vanhempi elokuva, jonka haluaisin tässä keskustelussa mainita, on Raid, televisiosarja oli tietysti parempi mutta jatkoksi tehty elokuva on myös hyvä.
Hyi, viihdettä!
Elokuvan (TM) tunnistaa siitä, ettei sillä ole katsojia. Vahva ideologinen - käytännössä siis vasemmistolainen - paasaus on myös hyvä tuntomerkki. Elokuvien kanssa asiat menevät samalla tapaa kuin muun itsemäärittelemänsä kulttuuri- ja maailmanparantajaväen kanssa: jos joukot eivät ole valmiita maksamaan ideologisesta sonnasta, joukot ovat väärässä - sonnassa ei ole mitään vikaa. Jos mikään muu ei auta, kansa pitää joko eliminoida tai vaihtaa. Maksajan virka tosin säilyy hamaan maailman tappiin.
Ja tämän päälle ihmetellään, miksi verovaroilla kustannettu kulttuurieliitti ei saavutakaan sataprosenttista ihailua. Perkele.
Quote from: foobar on 01.12.2013, 20:56:39
Elokuvan (TM) tunnistaa siitä, ettei sillä ole katsojia. Vahva ideologinen - käytännössä siis vasemmistolainen - paasaus on myös hyvä tuntomerkki. Elokuvien kanssa asiat menevät samalla tapaa kuin muun itsemäärittelemänsä kulttuuri- ja maailmanparantajaväen kanssa: jos joukot eivät ole valmiita maksamaan ideologisesta sonnasta, joukot ovat väärässä - sonnassa ei ole mitään vikaa. Jos mikään muu ei auta, kansa pitää joko eliminoida tai vaihtaa. Maksajan virka tosin säilyy hamaan maailman tappiin.
Ja tämän päälle ihmetellään, miksi verovaroilla kustannettu kulttuurieliitti ei saavutakaan sataprosenttista ihailua. Perkele.
Pahoittelen erhettäni. Luulin että tässä keskustellaan suomalaisten tekemistä liikkuvan kuvan ja äänen kollaaseista, ei Elokuvista (TM). Elokuvista (TM) en osaa paljoakaan sanoa, en näes käytä. (Poistuu nöyränä keskutelusta.)
Mainitaan että SES:in toimitusjohtaja on Irina Krohn. Säätiö toimii Arhinmäen ohjauksessa.
Arvaan että lähivuosina ilmestyy tuettuna todella kipeää matskua :o
Kaikki tukipäätökset löytyvät SES:in sivuilta (http://ses.fi/tukitoiminta/paatokset/tuotanto/).
Sama leffa voi näköjään saada tukea useampaan kertaan.
DVD:n markkinointi- ja levitystuki 29.05.2013 The Walt Disney Company Nordic Iron Sky 8 000
Lisäkopiotuki 30.05.2012 The Walt Disney Company Nordic Iron Sky 3 070
Markkinointi- ja levitystuki 21.03.2012 The Walt Disney Company Nordic Iron Sky 80 000
Tosi reilua että tuollaista pikkufirmaa tuetaan veikkausvoittovaroista :)
Quote from: Micke90 on 29.11.2013, 11:16:56
Quote from: Nationalisti on 29.11.2013, 10:58:36
Suomessa ei vain osata tehdä hyviä leffoja. :-\
Ja ne vähäisetkin hyvät leffat keskittyvät etupäässä talvisotaan, vaikkei siitä aiheesta saa enää mitään uutta irti. Tekisivät leffan vaikka 1900-luvun alun Suomesta, itsenäisyysliikkeestä ja sisällissodasta. Kalevalastakin saisi taatusti kunnon leffan. Myös 1800-luku on konaan käsittelemättä, samoin keski-ajan Suomi. Samoin Suuren Pohjan sodan suomalaissotureista voisi tehdä sankaritarinan. Löytyyhän noita, kun vain jaksaa kaivaa.
Suomessa on vissiinkin tehty yksi hyvä elokuva talvisodasta viimeisen 40 vuoden aikana. Sota-ajoista ja historiasta muutenkin löytyisi vaikka kuinka mielenkiintoisia tarinoita, mutta kun niitä ei osata suomalaisessa elokuvassa kertoa.
Quote from: Nationalisti on 02.12.2013, 10:28:00
Suomessa on vissiinkin tehty yksi hyvä elokuva talvisodasta viimeisen 40 vuoden aikana. Sota-ajoista ja historiasta muutenkin löytyisi vaikka kuinka mielenkiintoisia tarinoita, mutta kun niitä ei osata suomalaisessa elokuvassa kertoa.
Minusta
Rukajärven tie ei ollut huono.
Quote from: Eino P. Keravalta on 29.11.2013, 23:11:12
Eiköhän olisi jo aika myöntää, että suomalaiset eivät osaa tehdä elokuvia. Suomalaiset osaavat tehdä hyvää mämmiä, hyviä kännyköitä ja hyviä yhteiskuntia, mutta eivät minkäänmoisia elokuvia.
Kaikki suomalaiset elokuvat ovat paskaa. Tietysti on muutamia poikkeuksia, kuten Kummelin leffat tai Rare Exports - muut kaikki paskaa. Pahin syy on se, että suomalaiset eivät osaa näytellä. Karmeimmin ja naurettavimmin tämä tulee esiin erään Kaurismäki-nimisen epäohjaajan "töissä", jotka ovat kuin diapamia vetäneiden esikoululaisten esittämiä juonettomia, melankolisia mininäytelmiä, joissa yritetään parodioida oikeita elokuvia.
Kohtuuden nimissä täytyy tosin myöntää, että myös kaikki ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset, espanjalaiset, intialaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja iranilaiset elokuvat ovat paskaa.
Ainoat, jotka osaavat tehdä elokuvia, ovat britit ja amerikkalaiset. Sääli vain, että heistäkin kovin harva taidon osaa.
Aika raju väite. Itse en kyllä lähtisi komppaamaan. Omasta mielestäni se itseään toistava, täysin aivot narikassa tehty roska, jota Hollywood tuottaa, on hirveämpää katsottavaa kuin juuri yksikään näkemäni eurooppalainen elokuva. Hollywoodissa manifestoituu koko ihmiskunnan rappio. Se ei tuota ainoastaan paskoja, vaan jopa vahingollisia elokuvia.
Jos jollakin tekijällä on ollut merkittävä kontribuutio mokutukseen, perhearvojen ahdinkoon, nuorison seksuaaliseen vastuuttomuuteen, huumeongelmiin ja pahoinvointiin, niin Hollywoodilla. Hollywoodin elokuvien viesti on yleisesti ottaen tämä; älä välitä yhtään mistään, älä koe minkäänlaista vastuuta tulevaisuudesta tai menneiden sukupolvien uhrauksista, polta päivät pitkät pilveä äläkä ikinä vaivaudu menemään töihin. Sitten ihmetellään, kun junnut jotka katsovat päiväkoti-iästä asti tuollaista roskaa, voivat pahoin.
Itse olen pitänyt kyllä monista kotimaisista elokuvista. Myönnettäköön, että iso osa siitä on roskaa, mutta tällä hetkellä, kun suomalainen kulttuuri on muutenkin ongelmissa, pidän itsekkäänä ajatusta, jonka mukaan niiden tukemisesta tulisi luopua kokonaan. Ruotsalaiset puolestaan tekevät erinomaisia dekkarifilmejä, joskus jopa poliittisia trillereitä, joista moni hommalainenkin voisi varmasti pitää.
Quote from: Malla on 02.12.2013, 10:34:51
Quote from: Nationalisti on 02.12.2013, 10:28:00
Suomessa on vissiinkin tehty yksi hyvä elokuva talvisodasta viimeisen 40 vuoden aikana. Sota-ajoista ja historiasta muutenkin löytyisi vaikka kuinka mielenkiintoisia tarinoita, mutta kun niitä ei osata suomalaisessa elokuvassa kertoa.
Minusta Rukajärven tie ei ollut huono.
Se ei myöskään kertonut talvisodasta.
Suomalaiset elokuvat ovat usein pinnallisia mukasyvällisiä, raskassoutuisia ja kömpelöitä. Dialogi on säännöstään epäuskottavaa samoin kuin henkilöhahmot ja näiden kehitys. Juoni on nykyään ulkomailta kopioitua genrejuonta, joka on niin ennalta arvattava, ettei se tunnu juonelta vaan itsestäänselvyydeltä.
Quote from: Nationalisti on 02.12.2013, 13:45:32
Quote from: Malla on 02.12.2013, 10:34:51
Quote from: Nationalisti on 02.12.2013, 10:28:00
Suomessa on vissiinkin tehty yksi hyvä elokuva talvisodasta viimeisen 40 vuoden aikana. Sota-ajoista ja historiasta muutenkin löytyisi vaikka kuinka mielenkiintoisia tarinoita, mutta kun niitä ei osata suomalaisessa elokuvassa kertoa.
Minusta Rukajärven tie ei ollut huono.
Se ei myöskään kertonut talvisodasta.
Totta.
Quote from: Malla on 02.12.2013, 10:34:51
Minusta Rukajärven tie ei ollut huono.
Kyseinen elokuvahan sai loistavat arvostelut kriitikoilta ja yleisökin siitä taisi pitää.
En koskaan oikein ymmärtänyt elokuvan hyvyyttä. Ihmettelin niitä rambo-kohtauksiakin, joita ei todellisessa sodassa yleensä nähdä.
Suosittelen Halosen Kalevala-elokuvaa! Se on aluksi haastava mutta palkitsee kyllä:
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/156560-kalevala-%E2%80%93-uusi-aika
Quote from: Jaska on 19.12.2013, 04:09:28
Suosittelen Halosen Kalevala-elokuvaa! Se on aluksi haastava mutta palkitsee kyllä:
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/156560-kalevala-%E2%80%93-uusi-aika
Onko se koko elokuva sitä samaa "perä-simolan-kesätatteri"-tasoa kuin traileri?
Yleisenä pohdintana esittäisin, että jostain syystä elokuva usein floppaa jos tuotoksesta "näkyy läpi", että tuotannolla ei ole ollut hauskaa. Tämä pätee sekä draamaan että komediaan, kuten itseasiassa kaikkeen kameralla tehtävään taltiointiin.
Jos suomalaisen elokuvan tekeminen ei ole hauskaa, miellyttävää, inspiroivaa, se floppaa.
Esim. Spede Pasasen tuotannot ennen Uuno Turhapuron jatko-osia ( kun rahaa alkoi tulla.. ) olivat tuotannoissa mukana olleiden aikalaiskommenttien mukaan tekijöilleen mieluisia, hauskoja, ja sujuvia. Ne vetivät puoleensa; joten tietysti ne vetivät puoleensa myös katsojia. Sama pätee kaikkeen taiteeseen ja yleisölle tekemiseen.
Haen vertauskohdan elokuvasta "As good as it gets", joka on pienehkömuotoinen jenkkileffa, pääosissaan Helen Hunt, Jack Nicholson, Greg Kinnear ja Cuba Gooding Jr.
Elokuva ei ole paras mahdollinen, kässärikin korkeintaan keskinkertainen, mutta jostain syystä lähes kaikki natsaa.
Monen monituisen osatekijän mysteerinen yhteenloksahtaminen?
Pointtini on se, että elokuvasta ei voi koskaan tulla oikeasti hyvää, ellei tekijöillä ole kivaa.
Quote from: Marius on 19.12.2013, 05:28:22
Yleisenä pohdintana esittäisin, että jostain syystä elokuva usein floppaa jos tuotoksesta "näkyy läpi", että tuotannolla ei ole ollut hauskaa. Tämä pätee sekä draamaan että komediaan, kuten itseasiassa kaikkeen kameralla tehtävään taltiointiin.
[...]
Pointtini on se, että elokuvasta ei voi koskaan tulla oikeasti hyvää, ellei tekijöillä ole kivaa.
Yksi lempielokuvistani, eli Lars Von Trierin Dogville on siitä kuuluisa, että sen näyttelijöillä oli ihan helvetillinen sessio. Jälkikäteen moni sanoi, että ei koskaan enää.
Sen jatkoosa (Manderlay) olisi muuten minusta pakollista katsottavaa joka ikiselle hommalaiselle. Silllä rehellisyydellä, suoruudella ja syvyydellä en ole ikinä nähnyt missään käsiteltävän amerikkalaista orjuutta ja tumman rodun asemaa yhteiskunnassa missään fiktiossa. Ikinä. Valitettavasti se ei pääse näyttelyltään ihan sille tunteen tasolle kuin Dogville, mutta toisaalta rautainen käsikirjoitus pelastaa paljon.
Myös Stanley Kubrik on kuuluisa siitä, että hänen elokuvissaan näyttelijöillä ei ole aina ollut kivaa. Toisaalta taas joskus niilä näyttelijöillä joiden rooliin se sopii taas on kivaa ja hän on hyvää kaveria kunnes leffan teko päättyy. Että siinä mielessä asia ei ehkä ole niin yksiulotteinen, kun annat ymmärtää. Siinämielessä olen kuitenkin samaa mieltä, että komedian teossa se että on kivaa auttaa aina. Muussa draamassa juttu on ehkä monimutkaisempi, mutta näyttelijäiden tunnetaso kyllä vaikuttvat heidän suorituksiisa syvältä sitä en kiistä.
En edes muista milloin viimeksi katsoin suomalaisen elokuvan. En ole masokisti. En tosin muista milloin katsoin viimeksi Hollywood-leffankaan. Tehdäänkö siellä enää muita kuin MarvelDCTolkien-elokuvia? Nykyään jos katson elokuvan niin se tulee melko varmasti Etelä-Koreasta. Siellä kun tehdään maailman parhaat trillerit.
von Trier ja Kubrick. Ei varmaankaan ollut kivaa. Mites sitten Fassbinder, saksalaisen elokuvan Kalervo Palsa ja Jouko Turkka yhdessä? No ei ihan varmaan ollut kivaa. 97% olen silti samaa mieltä Mariuksen pointin kanssa.
Quote from: Teemu Killinen on 20.12.2013, 03:51:18
97% olen silti samaa mieltä Mariuksen pointin kanssa.
Samoin. Vaikea työkalu.
Ei kai se ole työkalun vika... ;)
Naapurin televisiota kävin tarkoituksella katsomassa, sen vuoksi, että sieltä tuli "Kulkurin valssi", tuossa eilen.
Siinä ei suomalaiselokuva flopannut, mutta Pena kyllä. Hävisi haaveineen...
6926 yleisöllä irtosi 6 Jussi-pystiä! :facepalm:
http://www.iltalehti.fi/viihde/2014020318004126_vi.shtml
Olisiko jo aika alkaa palkita taloudellisesta menestyksestä, eikä antaa daideilijoden jakaa palkintoja kaveripiirissä?
^ Taloudellisesta menestyksestä palkitsemiseen siellä on se yleisö-jussi.
Seksuaalisen vähemmistön tekemät leffat ovat aina luokkaa ylempää.
Kasi-pallo oli ainoa, jonka nimen olin aiemmin kuullut. Kertooko se asia jotain minusta vai suomalaisesta elokuvasta?
Jussigaalan katsoin ja koko pelleilyssä huvitti ja nauratti se häikäisevän pienen piirin selkääntaputtelu ja hymistely.
Suomalainen elokuvateollisuus on aivan totaalinen vitsi ja tällä menolla tulee myös olemaan.
Quote from: dothefake on 04.02.2014, 09:11:56
Kasi-pallo oli ainoa, jonka nimen olin aiemmin kuullut. Kertooko se asia jotain minusta vai suomalaisesta elokuvasta?
Jos et ollut kuullut "21 tapaa pilata avioliitto"-elokuvasta, niin se kertoo sinusta.
Nyt kun sanoit, niin muistan kuulleeni.
Ja nyt muistin Leijonan sydämen. Mutta silti.
Quote from: Arvoton on 04.02.2014, 09:03:28
Seksuaalisen vähemmistön tekemät leffat ovat aina luokkaa ylempää.
Juuri näin. Ajattelin itsekin mainita tästä, mutta ei aina jaksa narista asiasta,
ettei vaan saa homofoobikon leimaa! ;)
Joku voisi tehdä elokuvan Tattarisuon saatananpalvonta tapauksesta joka tapahtui 30-luvulla.
Tekeehän Suomalaiset hyviä leffoja. Palmut, paitsi vodkaa komisario Palmu oli hyviä. Päämaja, Tuntematon, Talvisota, vanhemmat Uunot, bad luck love ym
Quote from: Arvoton on 04.02.2014, 09:03:28
Seksuaalisen vähemmistön tekemät leffat ovat aina luokkaa ylempää.
Seksuaalisen vähemmistön tekemät leffat menevät aina päin persettä...aina...
Quote from: Hohtava Mamma on 04.02.2014, 10:48:39
Vanhemmat Uuno Turhapurot ovat omassa tyylilajissaan vahvoja, kiitos Loirin. "Neitokainen ehkä kuvittelee, että nyt on suutelon aika, mutta ehei!"
Parasta mitä Suomesta on tullut on mielestäni tuo
L e f f a n T r a i l e r i (http://www.youtube.com/watch?v=dJIAEkYbXP8)
(http://s3.discshop.fi/img/front_large/55388/pitka_kuuma_kesa.jpg)
Ai siitä on jo niin kauan, kun kuvasivat tuota Joensuussa Sepänkadulla vanhassa purkua odotavassa omakotitalossa..
Quote from: Mika R. on 04.02.2014, 10:24:39
Tekeehän Suomalaiset hyviä leffoja. Palmut, paitsi vodkaa komisario Palmu oli hyviä. Päämaja, Tuntematon, Talvisota, vanhemmat Uunot, bad luck love ym
Rööperi oli viihdemielessä ihan mukava pätkä. Pääkköstä (ehkä eniten inhoamani suomalainen näyttelijä) lukuunottamatta hyvät näyttelijäsuoritukset etenkin Peter Franzenilta, toimiva "nousu ja tuho"- henkinen tarina ja kiintoisaa ajankuvaa.
Quote from: törö on 29.11.2013, 09:08:37
QuoteJari Halosen Kalevala - Uusi aika -elokuva sai Suomen Elokuvasäätiöltä (SES) 195 000 euroa tuotantotukea 250 000 euron budjettiinsa ja lisäksi 70 000 euroa markkinointi- ja levitystukea.
Alun perin elokuvalle oli kaavailtu huomattavasti suurempaa budjettia Yleltä. Elokuvaa ja ajateltua tv-sarjaa kuvattiin jo vuosia sitten.
Kalevala - Uusi aika tuli teattereihin 15. marraskuuta. Ensimmäisenä viikonloppunaan sitä kävi katsomassa 1 934 ihmistä.
Toisena viikonloppunaan viime viikonvaihteessa elokuva ei ollut SES:n katsojatilastossa enää 20 katsotuimman joukossa.
Jos 265 000 euron tuet saava elokuva saa esimerkiksi 5 000 maksavaa elokuvateatterikatsojaa, on se silloin saanut yli 50 euroa veronmaksajien tukea jokaista katsojaa kohti.
Muita katsojien sivuuttamia, tukea saaneita pitkiä elokuvia ovat tänä vuonna olleet kaksi Jarmo Lampelan filmiä. Tammikuussa teattereihin tullut Miesten välisiä keskusteluja sai teattereissa 368 katsojaa. Tukia se oli saanut 32 400 euroa.
Viime viikonvaihteessa Lampelan Nuoren Wertherin jäljillä sai ensimmäisenä viikonloppunaan 184 katsojaa. Nuoren Wertherin jäljillä sai 325 000 euron budjetistaan 190 000 euroa SES-tukena ja lisäksi 19 00 euroa markkinointi- ja levitystukea.
Vuoden 2011 Matka Eedeniin sai 232 000 euron tuet ja yhteensä 916 teatterikatsojaa.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/elokuvafloppeja-12320 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/elokuvafloppeja-12320)
Halonenhan kunnostautuiaikanaan Jumalan teatterin paskanheittäjänä. Tälläisillä ansiollahan, kuten myös kissantapporunkkausvideoilla saa punavihreässä kultturiskenessä eläkeprofessuurin ja tukea tyhjänpäiväisiin kulttuuripläjäyksiin. Eli eihän tässä mitään ongelmaa ole!
Quote from: kummastelija on 04.02.2014, 21:29:01
Halonenhan kunnostautuiaikanaan Jumalan teatterin paskanheittäjänä. Tälläisillä ansiollahan, kuten myös kissantapporunkkausvideoilla saa punavihreässä kultturiskenessä eläkeprofessuurin ja tukea tyhjänpäiväisiin kulttuuripläjäyksiin. Eli eihän tässä mitään ongelmaa ole!
Jouko Turkkahan on punavihreän teatteriskenen
persona non grata jota pidetään fascistina. Samoin Halosen Kalevala-elokuvan teemoihin kuului mm. suomalaisten naurettavan alentuva suhtautuminen vieraisiin valtakulttuureihin ja oman kulttuurin halveksunta. Turkalla, Jumalan teatterilla ja Halosella ei ole mitään tekemistä vasemmistolaisuuden kanssa.
Quote from: Hohtava Mamma on 04.02.2014, 10:48:39
Vanhemmat Uuno Turhapurot ovat omassa tyylilajissaan vahvoja, kiitos Loirin. "Neitokainen ehkä kuvittelee, että nyt on suutelon aika, mutta ehei!"
Parasta mitä Suomesta on tullut on mielestäni tuo
L e f f a n T r a i l e r i (http://www.youtube.com/watch?v=dJIAEkYbXP8)
(http://s3.discshop.fi/img/front_large/55388/pitka_kuuma_kesa.jpg)
Kutakuinkin samaa mieltä, joskin osin saman porukan Helmiä ja sikoja myös omaan päähän uppoava klassikko. Rööperi oli ripauksen liian väkivaltainen/synkkä tullakseen suosikiksi arvaan ma, minusta ok mutta en myös ole uudestaan halunnut katsoa.
Kyllähän Suomessa filmejä osataan tehdä, kyse vain taitaa olla siitä mitä ja millä fiiliksillä tehdään.
Jotkut Varekset ja yleensäkin saman tuotantoyhtiön leffat ovat minulle uponneet, joskin mitään 5 tähden elämyksiä ei voi sanoa tulleen, näyttelijöistä, ohjauksesta tai kameratyöstä ei tunnu olevan kiinni, koska ne todella hyviä.
Jos jotakin odottaisin olisivat semmoiset filmit kutakuinkin seuraavat; nykyversio talvisodasta (myös Raatteentie mukana), nykyversio jatkosodasta (mukana hävittäjälentäjämme jne), pari nykyversiota Palmuista (entiset olivat täydellisiä, vaan ..), kunnollinen tarina itsenäistymisestä, Olavi Virrasta jne.
Historiamme on siinä määrin hieno ja merkityksellinen että siitä kannattaisi kertoa useampiakin tarinoita, varsinkin kunnon tekniikalla.
Kysymys on rahasta. 100 milliä rahaa, niin saatas varmaan loistelias, uusi Talvisota elokuva. Kaikessa on kysymys rahasta nykypäivänä, teki mitä tahansa.
Parhaita suomalaisia elokuvia ovat omasta mielestäni olleet kummallisesti nimetty Paha perhe (http://www.imdb.com/title/tt1380174/) joka ei myöskään yhtä kummallisista esittelyteksteistä huolimatta ole minkään sortin komedia, Där vi en gång gått (http://www.imdb.com/title/tt1841745/), Kjell Westön kirjaan perustuva eeppinen kuvaus vuosisadan alun Helsingistä, sisällissotaan sijoittuva Käsky (http://finnish.imdb.com/title/tt0920461/), Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat (http://finnish.imdb.com/title/tt0116752/) ja omalaatuinen indie-elokuva Korkein oikeus (http://www.imdb.com/title/tt1289805/) joka huolimatta vähän puutteellisesta tarinastaan ja pienestä budjetistaan tavoittaa vuosituhannen alun helsinkiläisen nuorisokulttuurin tietyt segmentit paremmin kuin mikään muu tuotanto.
<<<<<<<Tuostakin kaverista sais varmaan aika hyvän nykypäivän leffan tehtyä. Ryssän vihollinen nro1
Olen kyllä Mika R:n kanssa samaa mieltä, minusta tosin Mannerheim-filmin (mielikuva on että valtavasti rahaa ja mihin?? tiedetäänköhän Hommalla?) sijaan rahat olisi voinut laittaa vaikka Talvisota-systeemiin joskin tässä kai kyseessä oli rahoitus? Toisaalta taas II ms-filmejä voidaan nykytekniikalla tehdä paljon alle 100 miljoonan, Iron Sky-porukkaa avuksi tässä jos maasta muuta kuin mustaa Mannerheim-historian halua löytyy!
JJohannekselta mielestäni kiinnostavia juttuja, Kaurismäen Pilvet hieno, muita ei tiedossa
Mää tykkäsin Kaurismäen elokuvista. Arvottomat, Calamari Union, Rosso sekä Klaani, plus Leningrad Cowboys-projekti.
Paljonkohan nämä saivat valden rahaa? Ainakin yleisöä näihin riitti, eikä suotta ;)
Niin, ja tietenkin Mies vailla menneisyyttä, jonka näin Brasiliassa, ensimmäinen tekoni hotellissa elpyessäni lennosta ensimmäisellä Brasilian reissullani.
Quote from: jumppajoonas on 04.02.2014, 10:01:42
Joku voisi tehdä elokuvan Tattarisuon saatananpalvonta tapauksesta joka tapahtui 30-luvulla.
Tämä on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen idea. Hyvin epätyypillinen kotoperäinen tapahtumasarja tuota aikakautta vasten. Pekka Ervastkin vilahtaisi poliisien pamputettavana.
Muuten, just tuli TV:stä elokuva "Päämaja" joka kuvasi tapahtumia Jatkosodan ratkaisevien taistelujen aikaan Mikkelissä, Päämajassa. Jos A.F.Airo oli todellakin tuollainen, kuin tämä elokuva esittää, niin hän oli Suomen Armeijan todellinen komentaja. Mannerheim oli täysin seniili ja Airon armoilla. Varmaankin hyvin totta!
Lopussa Airo menee Valpon kuultavaksi asekätkentäjutussa, eli ihan mielenkiintoinen elokuva siihen nähden, että se tehtiin vuonna 1970.
QuoteElokuvasäätiön toimitusjohtaja on toiminut vuodesta 2006 Irina Krohn.
Quote from: Frida Hotell on 29.11.2013, 09:26:51
No kun kokemukseni mukaan suomalaiset elokuvat ovat tällaisia: Joku istuu portailla kossupullon kanssa ja ähisee ahdistuneena. Joku juoksee alusvaatteisillaan metsässä ja vaikeroi: saatanansaatanansaatana. Jokainen kohtaus alkaa tupakan sytyttämisellä. Sitten on pakollinen naimakohtaus. Ei hymyä, ei iloa. Koko elokuva on alusta loppuun pelkkää kuristavaa ahdistusta.
Tuo tupakan sytyttäminen on kyllä tyypillistä, ja savu puhalletaan kireänä tai ainakin apaattisen oloisena ulos. Että itsekin katsojana jo pakahtuu mielen kurjuuteen ja ankeuteen.
Quote from: JoKaGO on 04.02.2014, 23:12:33
Muuten, just tuli TV:stä elokuva "Päämaja" joka kuvasi tapahtumia Jatkosodan ratkaisevien taistelujen aikaan Mikkelissä, Päämajassa. Jos A.F.Airo oli todellakin tuollainen, kuin tämä elokuva esittää, niin hän oli Suomen Armeijan todellinen komentaja. Mannerheim oli täysin seniili ja Airon armoilla. Varmaankin hyvin totta!
Lopussa Airo menee Valpon kuultavaksi asekätkentäjutussa, eli ihan mielenkiintoinen elokuva siihen nähden, että se tehtiin vuonna 1970.
Erittäin hyvä elokuva noista tapahtumista ja perustuu kai Ilmarin Turjan kokemuksiin, joka itse oli jatkosodan aikana näköalapaikalla päämajassa (ja teki kokemuksistaan näytelmäkäsikirjoituksenkin).
vuoden 2013 hyvistä leffoista Vuonna 85 ja Rölli ja kultainen avain ovat top 10 listalla, ja ihme kyllä, myös leijonasydän, varmaankin näyttelijöidensä vuoksi, mutta kuka vee menisi katsomaan jotain betoniyötä tai oppipoikaa?
miksi pitäisi rahoittaa pienen piirin taiteellista keskinäistä runkkausta veroeuroin? tehkööt aivopierunsa omalla kustannuksellaan.
Kaurismäen Klaani on mielestäni kotimaisten ykkönen. Siinä vilahtelee tamperelaisia paikallistason
kuuluisuuksiakin. Latvan Pekka,Syväojan Make vainaa...
Suomen elokuvan suurimpia ongelmia on pieni kielialue = pieni yleisö. Täältä on hiton vaikea tehdä hyvin tuottavia leffoja. Joudutaan siis menemään tukiluukulle, ja siellä on päättämässä joku vasemmistoidealisti "persoonallisen" elokuvamakunsa kanssa.
Suomessa pystyy tekemään ehkä 1-5 mukavasti tuottavaa leffaa vuodessa, jos pitää tehdä pelkästään yksityisellä rahalla.
Talvisota by Parikka oli... no, vaatimaton, eikä kovin kiinnostava. Olivatko pohojalaaset nuoret miehet noin pökkelöitä vuonna 1939? Pelkkä helevetillinen pauke ei tee sotaleffasta hyvää. Ei näytetty Raatteen tietä ja historialliset faktat taisivat olla 50-luvun kansakoulusta. Insinööri Tuurihan kirjoitti stoorin.
Taneli Mäkelä pani karjalaistalon emäntää, mutta muuten pohojalaaset pojaat lähinnä kyhjöttivät juoksuhaudassa. Kunnon osuman sai vain työväen mies. Kunnolla pisti hanttiin sitten vanhempi Mäkelä käsivoimin. Ne kolme venäläistä (?) panssariauton näköistä tankkia sahasivat poikien linjan edessä ees taas. Molotovin coctailia en muista nähneeni, vaikka se on voinut vilahtaa. Toinen suomalainen innovaatio olisi ollut puusta tehdyt miinat, joita saatiin rintamalle tuhansia. Nehän eivät paljastuneet miinaharavillakaan.
Tylsimpiä sotaleffoja ikinä. Toista oli venäläinen Shtrafbat ja kapteeni Tvjordohlebov.
Uusiksi vaan leffa, joka kuvaa Talvisotaa. Toivottavasti ei tarvitsisi nojata Tuurin kirjaan.
Quote from: Arvoton on 08.02.2014, 13:52:24
Talvisota by Parikka oli... no, vaatimaton, eikä kovin kiinnostava. Olivatko pohojalaaset nuoret miehet noin pökkelöitä vuonna 1939? Pelkkä helevetillinen pauke ei tee sotaleffasta hyvää. Ei näytetty Raatteen tietä ja historialliset faktat taisivat olla 50-luvun kansakoulusta. Insinööri Tuurihan kirjoitti stoorin.
Taneli Mäkelä pani karjalaistalon emäntää, mutta muuten pohojalaaset pojaat lähinnä kyhjöttivät juoksuhaudassa. Kunnon osuman sai vain työväen mies. Kunnolla pisti hanttiin sitten vanhempi Mäkelä käsivoimin. Ne kolme venäläistä (?) panssariauton näköistä tankkia sahasivat poikien linjan edessä ees taas. Molotovin coctailia en muista nähneeni, vaikka se on voinut vilahtaa. Toinen suomalainen innovaatio olisi ollut puusta tehdyt miinat, joita saatiin rintamalle tuhansia. Nehän eivät paljastuneet miinaharavillakaan.
Tylsimpiä sotaleffoja ikinä. Toista oli venäläinen Shtrafbat ja kapteeni Tvjordohlebov.
Uusiksi vaan leffa, joka kuvaa Talvisotaa. Toivottavasti ei tarvitsisi nojata Tuurin kirjaan.
Pohjalainen pappani, joka soti kauhavalaisten naapurissa piti taas leffaa realistisena. Ainoat kohdat, mitä hän kritisoi, oli venäläisten liekinheitinvaunujen määrä ja että räjähdykset olivat toisennäköisiä, ei yhtä "näyttäviä" vaan enemmän sellaisia, joka pöllytti lunta ja jäätynyttä maata.
panssariauton näköinen tankki taas oli t-26, joka oli espanjan sisällisodassa parempi kuin saksalainen PzI ja PzII. Elokuvassa ei näytetty, TV-sarjassa näytettiin myös t-28 tuhoaminen.
Quote from: Jaska on 19.12.2013, 04:09:28
Suosittelen Halosen Kalevala-elokuvaa! Se on aluksi haastava mutta palkitsee kyllä:
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/156560-kalevala-%E2%80%93-uusi-aika
Tosiaan. Nyt tuli itsekin katsottua ja oli ennakko-odotuksia paljon parempi. Toki elokuvan katsominen on palkitsevampaa, jos on kyky hahmottaa kokonaisuus ja mahdollisuus keskittyä elokuvan katsomiseen ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä.
Kuitenkin ihan kiitettävä 9+ arvosana elokuvasta. Kiitos Haloselle, että teki tämän elokuvan.
Quote from: EL SID on 08.02.2014, 11:27:30
miksi pitäisi rahoittaa pienen piirin taiteellista keskinäistä runkkausta veroeuroin? tehkööt aivopierunsa omalla kustannuksellaan.
Miksi pitää kouluttaa väkeä työttömiksi näyttelijöiksi, kun duunit saa osaamattomatkin oikealla sukunimellä ja jäsenkirjalla. Ilman osaamistakin.
#Kulttuuristalinismi.
Quote from: Perttu Ahonen on 31.03.2018, 03:02:12
Kuitenkin ihan kiitettävä 9+ arvosana elokuvasta. Kiitos Haloselle, että teki tämän elokuvan.
Voi vee, mä just ohitin ton. Katsottava, kun tulee taas.
Halonen taisi olla viimeisiä, joka täällä on tehnyt leffoja. Kivi-elokuvassa mua tosin häiritsi päähenkilön Turkka-puhetapa. Takaisin ryssiin oli hulvaton.
Halonen (muotisanalla sanottuna) jauhotti mainiosti Veronika Honkasalon TV2:n ohjelmassa. Pitäis löytyä YT:sta.
Muita suomi-leffoja en enää katso. En ole katsonut aikoihin. Aiemmin Jussi-gaala oli Haaviston vaalitilaisuus. Nyt se oli feministi-iltamat. Se suomi-leffoista. Amerikkalaisten kanssa sama homma. Toivottavasti joku mahdollinen uusi tuttavuus ei pyydä mua leffaan... :)
Quote from: Arvoton on 31.03.2018, 09:17:07
Quote from: Perttu Ahonen on 31.03.2018, 03:02:12
Kuitenkin ihan kiitettävä 9+ arvosana elokuvasta. Kiitos Haloselle, että teki tämän elokuvan.
Voi vee, mä just ohitin ton. Katsottava, kun tulee taas.
Halonen taisi olla viimeisiä, joka täällä on tehnyt leffoja. Kivi-elokuvassa mua tosin häiritsi päähenkilön Turkka-puhetapa. Takaisin ryssiin oli hulvaton.
Halonen (muotisanalla sanottuna) jauhotti mainiosti Veronika Honkasalon TV2:n ohjelmassa. Pitäis löytyä YT:sta.
Muita suomi-leffoja en enää katso. En ole katsonut aikoihin. Aiemmin Jussi-gaala oli Haaviston vaalitilaisuus. Nyt se oli feministi-iltamat. Se suomi-leffoista. Amerikkalaisten kanssa sama homma. Toivottavasti joku mahdollinen uusi tuttavuus ei pyydä mua leffaan... :)
Löytyy Yle Areenasta:
https://areena.yle.fi/1-4266206
On noita suomirainoja ollut ihan kelvollisiakin. Paha maa, Häjyt, Raja 1918, Täällä Pohjantähden alla, Puhdistus, Rare Exports nyt ekana mieleen.
Ja sanotaan nyt vielä ooteena sekin, että dandybriteistä ei ole koskaan löytynyt rokkibändiä, joka olisi vetänyt yhtä tiukalla asenteella kuin Ganes tai Backsliders.
Quote from: Punaniska on 31.03.2018, 09:55:21
Ja sanotaan nyt vielä ooteena sekin, että dandybriteistä ei ole koskaan löytynyt rokkibändiä, joka olisi vetänyt yhtä tiukalla asenteella kuin Ganes tai Backsliders.
Niin no, hyviä bändejä toki, mutta Dr Feelgood, Motörhead, Clash, Led Zeppelin...
Nuo on sellaista massaviihdettä.. ;D
Olin yksi niistä harvoista, joka näki Halosen Kalevala-elokuvan teatterissa. Olikohan yhteensä jotain 1200 katsojaa tai vielä vähemmän, salissa oli kolme katsojaa. En tiedä oliko se elokuvallisesti nyt niin hyvä, mutta se dialogi ja ohjaajan asenne oli kyllä aika tiukkaa settiä.
"Hissu" Hietalahti pystyy pilaamaan minkä tahansa elokuvan. Miksi ristus sentään häntäkin työllistetään vaikka osaavampiakin olisi varmasti tarjolla.
Quote from: HDRisto on 31.03.2018, 14:31:54
"Hissu" Hietalahti pystyy pilaamaan minkä tahansa elokuvan. Miksi ristus sentään häntäkin työllistetään vaikka osaavampiakin olisi varmasti tarjolla.
Kiva, se on mun suosikkinäyttelijäni. Pihla Viitalan hapannaamaa sen sijaan en katsele.
Jos elokuva ei saa joukkorahoituksella liki koko pottia niin ei siihen kannata muutakaan rahoitusta lykätä.
Quote from: HDRisto on 31.03.2018, 14:31:54
"Hissu" Hietalahti pystyy pilaamaan minkä tahansa elokuvan. Miksi ristus sentään häntäkin työllistetään vaikka osaavampiakin olisi varmasti tarjolla.
Hietalahti kuuluu siihen harvaan tusinaan suomalaisia näyttelijöitä, joiden tuotoksia (lähinnä tv-sarjoja) saadaan tuotettua ja myytyä ilman massiivista tukea. Käytännössä > 90 %:a alalla toimivista voi ja pitää rinnastaa julkisen sektorin syöttiläisiin. Siinä, missä Suomessa on iso "nimi", joutuu vapailla markkinoilla kilpailemaan jopa ruumiin osasta :)
Speden leffat olivat aikoinaan suosittuja, siinä missä kommunistitaiteilijoiden ilveilyt herättivät tuolloinkin lähinnä säälinsekaista inhotusta ja säännönmukaisesti floppasivat valtion tuesta huolimatta.
Spede taisi kommentoida asiaa suunnilleen näin: "Minä teen elokuvia, en taide-elokuvia."
Katsoin taannoin Netflixistä 2007 tehdyn Mr. Bean komedian (joka nyt ei ollut järin hyvä elokuva sekään), jossa Mr. Bean lähti Euroopan lomalle. Elokuvassa oli roolihahmona elokuvaohjaaja/-tuottaja, jonka työhön Bean tyypillisellä tyylillään vahingossa sotkeutui. Elokuvassa näytettiin pätkiä kyseisen elokuvaohjaaja-roolihahmon tuottamasta elokuvasta, ja sitä katsoessani tuli tunne että tehdäänkö tässä pilkkaa suomalaisista elokuvaohjaajista? Tuotos oli täsmälleen samanlaista roskaa mitä suomalaiset vasuriohjaajat tuovat näytille Rakkautta ja Anarkiaa (tjs.) filmimessuille.
Siis sellaista muka-taiteellista skeidaa missä on mahdollisimman harmaa värimaailma, täysin ilmeettömät ihmiset, ja kaikki rakentuu pääosanesittäjän pakkomielteisen trauman purkamiselle valkokankaalle, ja minkä näkemisestä kukaan ei olisi valmis maksamaan euroakaan.
Jos tahtoo pärjätä, niin ainakaan ummehtunutta taantumuksellisuutta, kuten Tuntematon, ei kannata filmata.
Parempi esimerkki korrektista pätkästä on "Betoniyö". Raina sai viisi Jussia: elokuva, ohjaus, äänisuunnittelu, leikkaus, lavastus ja kuvaus
Sen oli ohjannut Pirjo Honkasalo vaimonsa Pirkko Saision samannimisen kirjan pohjalta. Käsikirjoituksen puolisot tekivät yhdessä.
Epäkiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että rainan budjetti oli 1,6 miljoonaa ja sen näki 9555 katsojaa.
Oikeaoppinen Elokuva (https://fi.wikipedia.org/wiki/Betoniy%C3%B6_(elokuva))
Minusta Suomessa on viime vuosina tehty hämmästyttävän heikkoja elokuvia ja sama pätee tv-sarjoihinkin. huomioiden rahan mikä on pumpattu vuositolkulla kotimaiseen elokuvatuotantoon ja mitä sillä rahalla on saatu ulos ovat kyllä lopputulokset olleet oikeastikin ihmeen heikkoja . Ehkäpä tässä on syy siihen näyttelijöiden outoon vimmaan liittyen Louhimieheen ja Jussi-gaalaan? Hirveetä puhinaa eikä juuri mitään aikaansaannoksia
Olisikohan Jouko Turkka opetuslapsineen yksi Suomen elokuvan syöpäpesäkkeistä?
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 31.03.2018, 22:46:28
Olisikohan Jouko Turkka opetuslapsineen yksi Suomen elokuvan syöpäpesäkkeistä?
Minun mielestäni Turkka oli nero, joka tarkoituksellisesti ja tekemällä tehden teki mahdollisimman suurta paskaa. Turkan
Kiimaiset poliisit oli kosto Suomen kansalle siitä, että nämä katsoivat vain amerikkalaisia sarjoja.
Quote from: Parsifal on 31.03.2018, 18:07:29
Speden leffat olivat aikoinaan suosittuja, siinä missä kommunistitaiteilijoiden ilveilyt herättivät tuolloinkin lähinnä säälinsekaista inhotusta ja säännönmukaisesti floppasivat valtion tuesta huolimatta.
Spede taisi kommentoida asiaa suunnilleen näin: "Minä teen elokuvia, en taide-elokuvia."
Höh, ja Timo Koivusalo sanoi "minä teen
hyviä elokuvia".
Spede ei välttämättä ollut aivan kaikkien hampaissa, ainakin 80-luvun Filmihullu-lehtien mukaan Spedellä oli suomalaisessa elokuvassa jonkinlainen maskotin rooli. Esimerkiksi Peter Von Bagh ja Jörn Donner ainakin jossain määrin pitivät Speden elokuvista tai ainakaan he eivät kieltäneet tämän neroutta. Speden pahimmat viholliset tulivat kulttuuripiireistä, mutta sieltähän meidän kaikkien.
Quote from: JoKaGO on 04.02.2014, 23:12:33
Muuten, just tuli TV:stä elokuva "Päämaja" joka kuvasi tapahtumia Jatkosodan ratkaisevien taistelujen aikaan Mikkelissä, Päämajassa. Jos A.F.Airo oli todellakin tuollainen, kuin tämä elokuva esittää, niin hän oli Suomen Armeijan todellinen komentaja. Mannerheim oli täysin seniili ja Airon armoilla. Varmaankin hyvin totta!
Mannerhein oli alkkis. Sitä on yritetty kaunistella sillä, että jotkut dokasivat vieläkin enemmän eikä siihen aikaan ollut mitenkään tavatonta olla kännissä työajalla, mutta jokapäiväiseksi rutiiniksi muodostunut dokaaminen oli silti sillä tasolla, että pään täytyi olla pehmeä.
Innostava keulakuva se kuitenkin oli ja sehän sodan johtamisessa täkeintä oli. Sitä hommaa on hoidetu paljon hunommassakin kunnossa ja esmes espanjalaisien kansallissankareihin kuuluva El Cid johti viimeistä taisteluaan täytettynä, koska se oli sattunut kuolemaan. Sotilaat olivat tiettävästi ihan tyytyväisiä sen suoritukseen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001920393.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001920393.html)
Quote from: törö on 31.03.2018, 22:53:40
Quote from: JoKaGO on 04.02.2014, 23:12:33
Muuten, just tuli TV:stä elokuva "Päämaja" joka kuvasi tapahtumia Jatkosodan ratkaisevien taistelujen aikaan Mikkelissä, Päämajassa. Jos A.F.Airo oli todellakin tuollainen, kuin tämä elokuva esittää, niin hän oli Suomen Armeijan todellinen komentaja. Mannerheim oli täysin seniili ja Airon armoilla. Varmaankin hyvin totta!
Mannerhein oli alkkis. Sitä on yritetty kaunistella sillä, että jotkut dokasivat vieläkin enemmän eikä siihen aikaan ollut mitenkään tavatonta olla kännissä työajalla, mutta jokapäiväiseksi rutiiniksi muodostunut dokaaminen oli silti sillä tasolla, että pään täytyi olla pehmeä.
Innostava keulakuva se kuitenkin oli ja sehän sodan johtamisessa täkeintä oli. Sitä hommaa on hoidetu paljon hunommassakin kunnossa ja esmes espanjalaisien kansallissankareihin kuuluva El Cid johti viimeistä taisteluaan täytettynä, koska se oli sattunut kuolemaan. Sotilaat olivat tiettävästi ihan tyytyväisiä sen suoritukseen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001920393.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001920393.html)
Winston Curchill kittasi kuulemma pullollisen viskiä päivässä. Hitler veri kokaa ja metamfetamiinia sellaisia määriä että wallstreetin pankkiirit olisi ihmeissään ja Stalin oli muuten sekaisin.
Quote from: Punaniska on 31.03.2018, 22:30:49
Jos tahtoo pärjätä, niin ainakaan ummehtunutta taantumuksellisuutta, kuten Tuntematon, ei kannata filmata.
Parempi esimerkki korrektista pätkästä on "Betoniyö". Raina sai viisi Jussia: elokuva, ohjaus, äänisuunnittelu, leikkaus, lavastus ja kuvaus
Sen oli ohjannut Pirjo Honkasalo vaimonsa Pirkko Saision samannimisen kirjan pohjalta. Käsikirjoituksen puolisot tekivät yhdessä.
Epäkiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että rainan budjetti oli 1,6 miljoonaa ja sen näki 9555 katsojaa.
Oikeaoppinen Elokuva (https://fi.wikipedia.org/wiki/Betoniy%C3%B6_(elokuva))
On tuolle hintaa tullut, lähes 17 000 euroa minuutti, ehkä jonkin sortin ennätys tuokin.
Kammoksutun ohjaajan, Jörn Donnerin luona olen muinoin käynyt,,pohjoisrannassa.Jörkka asustelee kahden asunnon loukussa, eli on yhdistetty kaksi huoneistoa toisiinsa.
Omalaatuinen mies..kysyin ,kun kaf,,eikun alkoholia juotiin,että mikä on paras elokuva maailmassa,vastaus oli; joku missä ei ole näyttelijöitä.
Eli terva tippuu?
Kyllä vain,koko ajan tervaa oli eteisessä, työhuoneessa sitä tuli katosta läpi ihmettelin,miten paljon voi asuntoon tervaa mahtua.
Suomalaisissa sotaa koskevissa elokuvissa on minusta ollut sellainen ongelma, että ne yrittävät kertoa koko sodan kulun. Pitäisi enemmänkin seurata max. komppaniaa, ja siitäkin lähinnä ryhmän verran ihmisiä. Tuntematon Sotilas tekee tämän hyvin, kaikki hahmot ovat erilaisia ja helposti muistettavissa. Mikäli seurataan suurempaa ryhmää, elokuvasta häviää inhimillisyys.
Muistaakseni Talvisodassa oli kohtaus, missä porukka juoksee kukkulaa päin kranaatti-iskun jälkeen reippaasti myöhässä. Kyllähän ne sinne kaatuivat, mutta kohtaus ei oikein toiminut, eikä se oikein vaikuttanutkaa - käsitin kyllä mitä sillä haettiin. En nimittäin oikein usko, että olisi todellisuudessa mennyt ihan kuvatunlaisesti. Tai jos meni ja johtaja jäi henkiin, hän kuoli todennäköisesti harhaluotiin 5 km rintamalinjan takana. Toinen juttu mikä elokuvasta jäi mieleen, että heti kun yksittäinen sotilas lähti juoksuhaudasta, alkoi ympärillä paukkua parin sekunnin viiveellä kranaatteja.
Minua kiinnostaisi nähdä elokuva siitä tilanteesta, kun reservin vänrikin vetämä komppania, jolla ei ollut enää ammuksia jäljellä, sai käskyn tuhota vihollinen ryhmitysalueelleen. Vihollisen tuhoaminen onnistui käsittämättömän hyvin olosuhteet huomioiden, mutta valitettavasti kyseinen vänrikki kaatui muutaman sotilaan ohessa hyökkäyksessä. Olivat joutuneet soluttautumaan ojaa pitkin vihollisen ryhmitykseen, ja pistivät tarkoituksella puukkotappeluksi. Veikkaan, että amerikkalaiset olisivat jo tehneet elokuvan aiheesta, jos siitä tietäisivät. Menisi varmaan Hurja Joukko tyylillä?
Harva kotimainen elokuva on viime aikoina onnistunut olemaan hauska tai edes iloinen. Kaurismäen Calamari Unioni ja Mies vailla menneisyyttä onnistuivat olemaan omalla lakonisella tavallaan hauskoja, ja Kivenpyörittäjän kylä oli jo paikotellen hauskakin ("Jaaha, kauhajokiset tuli kaivurilla häihin kuokkimahan") muita ei oikein tule mieleen. Mosku oli OK, mutta kuulemani mukaan vähän liian romantisoitu todelliseen henkilöön verrattuna.
Kylddyyriväki halunnee pitää yllä käsitystä suomalaisista apaattisina ja ilottomina ihmisinä, kun kärjistys on kuulemma paras tehokeino. On näemmä unohtunut, että tässä kuuluisassa Tuntemattomassa Sotilaassakin on tosipuheessa yllättävän paljon tilannekomiikkaa, joka tuo tilanteeseen inhimillisyyttä. Tilannekomiikka vaan on vaikeaa tehdä oikein. Kubrick tiivisti sen aika hyvin Tohtori Outolemmessä huutoon "Gentlemen, you can't fight here, this is the War Room!"
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 31.03.2018, 22:58:42
Winston Curchill kittasi kuulemma pullollisen viskiä päivässä. Hitler veri kokaa ja metamfetamiinia sellaisia määriä että wallstreetin pankkiirit olisi ihmeissään ja Stalin oli muuten sekaisin.
Churchill ei tosiaankaan vetänyt viskiä päivittäin. Sikarikin oli imagosyistä huulessa.
Suomalaiset elokuvat ovat 95% rappiokuonaa. Ainoa hyvä suomalainen elokuva jonka muistan viimeisen 10 vuoden ajalta on Härmä. Siinä on kansainväliset standardit täyttävä ja ihan mukiinmenevä period-raina. Uusi Tuntematon pitänee katsoa kun kaikki siitä pöhisee.
Quote from: DuPont on 01.04.2018, 03:05:00
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 31.03.2018, 22:58:42
Winston Curchill kittasi kuulemma pullollisen viskiä päivässä. Hitler veri kokaa ja metamfetamiinia sellaisia määriä että wallstreetin pankkiirit olisi ihmeissään ja Stalin oli muuten sekaisin.
Churchill ei tosiaankaan vetänyt viskiä päivittäin. Sikarikin oli imagosyistä huulessa.
Kyllä se nappaili viskiä ilmeisesti päivittäin mutta ns naukkuja.
No ainakin yksi hyvä kotimainen
https://www.youtube.com/watch?v=mEDOeS782rc
Hobitit on aik kova ;D, tosin on sarja eikä leffa:
https://www.youtube.com/watch?v=i_5pwxCkWzY&list=PL5PqKfc7SM1INBa2j8euneNZvTNAKf3E9
Quote from: sinimusta on 01.04.2018, 17:01:26
Hobitit on aik kova ;D, tosin on sarja eikä leffa:
https://www.youtube.com/watch?v=i_5pwxCkWzY&list=PL5PqKfc7SM1INBa2j8euneNZvTNAKf3E9
Tuota voi jopa katsoakin sen CGI-ähkyn sijasta. Ja katsoinhan sitä jo silloin kun se tuli. Siinä on aika kova näyttelijäkattauskin, saisipa DVD:llä.
Toinen mikä jäi joskus mieleen on Ismo Sajakorven muinaissuomeen sijoittuva sarja
Sotapäällikön poika(?) - ei valitettavasti ole muuta kuin hieman muistikuvia siitä.
Quote from: Huscarl on 01.04.2018, 16:09:57
Suomalaiset elokuvat ovat 95% rappiokuonaa. Ainoa hyvä suomalainen elokuva jonka muistan viimeisen 10 vuoden ajalta on Härmä. Siinä on kansainväliset standardit täyttävä ja ihan mukiinmenevä period-raina. Uusi Tuntematon pitänee katsoa kun kaikki siitä pöhisee.
Härmä on jopa huonompi kuin Häjyt. Pohjanmaa on sentään hyvä.
Quote from: Parsifal on 31.03.2018, 18:07:29
Speden leffat olivat aikoinaan suosittuja, siinä missä kommunistitaiteilijoiden ilveilyt herättivät tuolloinkin lähinnä säälinsekaista inhotusta ja säännönmukaisesti floppasivat valtion tuesta huolimatta.
Spede taisi kommentoida asiaa suunnilleen näin: "Minä teen elokuvia, en taide-elokuvia."
Hyvä, kun muistutit Spedestä. Siis elokuva Jussi Pussi on mainio. Siinä mm. pistetään halvalla ajan stallariopiskelijatouhua.
Vaan floppasivatko Visa Mäkisen elokuvat? Viimeisin taitaa olla vuodelta 1991, joten ilmeisesti hän on viettänyt hiljaiseloa - olisiko rahoituksen puute syynä?
Jostain kummallisesta syystä en osaa pitää hänen 1980-luvun puolivälin elokuvia huonoina, yksi agenttiseikkailu on jopa mielestäni nautinnollisen hyvä. No, Pi pi pilleri oli Mäkisen elokuvien sarjassa kummallisen hidastempoinen ja tylsä, mutta esimerkiksi Yön saalistajat sekä Agentti 000 olisivat saaneet minusta saada samantyylisiä jatko-osia.
Mäkinen on käsittääkseni edelleen elossa, joten jos hänellä olisi rahoitusta sekä mielenkiintoa, niin katsoisin mielelläni hänen näkemyksensä tähän aikaan tehdystä agenttielokuvasta.
Tutkiskelin Suomen Elokuvasäätiön sivuilta (http://ses.fi/etusivu/) vuoden 2017 elokuvien tietoja täydentäen tietoja vähän sieltä täältä muualta netistä. Joitakin huomioita aiheesta tietämättä sen enempää kotimaisen elokuva-alan rahaliikenteen koukeroista.
Mikäli elokuva oli saanut Säätiöltä tukea, sen osuus ylitti helpostikin puolet elokuvan budjetista. Jos ajatellaan tunnetuimpien ja siten mahdollisesti katsotuimpien tuotantojen budjettien ylittävän usein miljoonan euron rajan, lähenee elokuvakohtainen tuki tällöin miljoonaa. Suurimmat tuotannot vuonna 2017 olivat Tom of Finland, Ikitie ja Tuntematon sotilas, joiden suhteellinen tukiosuus oli alhaisempi suuresta budjetista johtuen. Näistä "spektaakkeleista" pelkkien lipputulojen perusteella ainoastaan Tuntematon sotilas päätyi plussan puolelle.
Elokuvan menestys näyttäisi olevan sidoksissa levitykseen, sillä ylittääkseen budjettinsa on elokuvan oltava nähtävänä kautta maan, mikä tarkoittaa yli sadan elokuvasalin käyttöä. Esimerkiksi dokumentaariset elokuvat saavat ensi-iltansa ainoastaan kourallisessa teattereita, eikä juuri kenenkään voi olettaa pääsevän kyseisiä elokuvia katsomaan. Laaja nähtävyys ei pelkästään takaa yli miljoonan euron tuotannolle menestystä, sillä tämän jälkeen ihmisten on vielä mentävä sankoin joukoin katsomaan kyseistä elokuvaa.
Seuraavassa saatavien mututietojen perusteella ja katsojamäärät huomioiden menestyneimmät elokuvat vuonna 2017:
-Onneli, Anneli ja Salaperäinen muukalainen (yli 210 000 katsojaa)
-Napapiirin sankarit 3 (yli 270 000 katsojaa)
-Yösyöttö (yli 200 000 katsojaa)
-Tuntematon sotilas (miljoona)
Lisäksi joulukuussa ilmestyneet elokuvat voivat vielä lipputuloillaan ponnistaa menestykseen. Tai siis Heinähattu ja Vilttitossu.
Tämä siis kaikkiaan noin 40 elokuvan joukosta. Kansainvälisestä levityksestä en kauheasti intoilisi, vaikka sekin kai jonkinlainen saavutus on. Mutta elokuvan elinkaarihan ei pääty teatteriesitysten loputtua...
Quote from: Supernuiva on 02.04.2018, 00:01:31
Vaan floppasivatko Visa Mäkisen elokuvat? Viimeisin taitaa olla vuodelta 1991, joten ilmeisesti hän on viettänyt hiljaiseloa - olisiko rahoituksen puute syynä?
Jostain kummallisesta syystä en osaa pitää hänen 1980-luvun puolivälin elokuvia huonoina, yksi agenttiseikkailu on jopa mielestäni nautinnollisen hyvä. No, Pi pi pilleri oli Mäkisen elokuvien sarjassa kummallisen hidastempoinen ja tylsä, mutta esimerkiksi Yön saalistajat sekä Agentti 000 olisivat saaneet minusta saada samantyylisiä jatko-osia.
Mäkinen on käsittääkseni edelleen elossa, joten jos hänellä olisi rahoitusta sekä mielenkiintoa, niin katsoisin mielelläni hänen näkemyksensä tähän aikaan tehdystä agenttielokuvasta.
Ymmärtääkseni Mäkinen toimi itsenäinenä tuottajana, joka teki uuden elokuvan aina aiempien voitoilla. Mäkisen
Pirtua, pirtua menestyi taloudellisesti niin huonosti, että Mäkinen ei enää ryhtynyt tekemään uutta elokuvaa. Mäkinen teki sittemmin telkkariin joitain juttuja ja oli mukana Koivusalon Pekko-elokuvissa. Kyllä hänellä suunnitelmia on ollut tuon jälkeenkin, ei hän nyt sentään mikään erakko ole, vaikka tiiviisti pysyykin Porissa.
Tuomas Marjamäki haastatteli häntä kymmenisen vuotta sitten kirjaansa ja siitä hänen viimeisimmät kuulumiset olen lukenut. Somesta Mäkistä ei löydä.
Quote from: Huscarl on 01.04.2018, 16:09:57
Suomalaiset elokuvat ovat 95% rappiokuonaa. Ainoa hyvä suomalainen elokuva jonka muistan viimeisen 10 vuoden ajalta on Härmä. Siinä on kansainväliset standardit täyttävä ja ihan mukiinmenevä period-raina. Uusi Tuntematon pitänee katsoa kun kaikki siitä pöhisee.
Härmähän oli aivan naurettava myötähäpeää aiheuttava yritys tehdä suomalainen länkkäri.
Se miksi mä en pitänyt Härmästä, on se että se nyt lähinnä todisti sitä, mitä jotkut haluavat uskoa Härmän häjyistä. Pelkkää sairaalloista väkivaltaa, jonka joku edistyksellinen tahtoo tulkita provinssin ihmisten ominaisuudeksi. Elokuvan tekijät eivät mitenkään olleet perehtyneet häjyjen historiaan, vaan loivat omansa. Jopa sellainenkin kuin Heikki Ylikankaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra oli jätetty autuaasti lukematta. Häjyjen motiivi ei ollut sivullisiin kohdistuva väkivalta, vaan sellaisen kaikkialle ulottuvan moralistisen esivallan haastaminen milloin mitenkin.
Paras häjyistä kertova elokuva on Suomi-Filmin Härmästä poikia kymmenen. Vaikka kyllä sekin sympatioineen asettuu ennemmin fallesmannin puolelle, on siinä sentään perusfaktat kohdallaan.
Ilkka-Pohjalaisen nettisivuilla tänään 7.9.2023 julkaistu juttu Lapua 1976 -elokuvasta ja siitä kuinka se jäi ilman Suomen elokuvasäätiön tukea:
https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja-kulttuuri/lapua-1976-tehtiin-ilman-elokuvas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6n-tukea-riski-on-kaikkea-muuta-kuin-maltillinen (https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja-kulttuuri/lapua-1976-tehtiin-ilman-elokuvas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6n-tukea-riski-on-kaikkea-muuta-kuin-maltillinen)
Elokuva sai vasta valmistuttuaan elokuvasäätiöltä 65 000 euron markkinointi- ja levitystuen.
"Minä miettisin, pitäisikö olla laajemmalle porukalle pienempiä potteja, Jokipii pohtii. Hän ei haluaisi ottaa tukea keneltäkään pois, mutta pitää ikävänä sitä, että tuet vaikuttavat menevän samoihin piireihin ja maksimimäärät nousevan. Kurkimäki ajattelee, että nykyisen järjestelmän lisäksi voitaisiin tarvita toinen, pienemmille tuotannoille tarkoitettu tukijärjestelmä, jotta uudet tekijät pääsisivät oppimaan elokuvantekoa."
Eli elokuva joka kiinnostaa yleisöä (21 534 avausviikonlopun katsojat) ei tahdo tukea saada, mutta joku "nimekkään ohjaajan" paskaleffa joka ei ketään kiinnosta saa helposti satojatuhansia euroja. Ennen vanhaa Spede ei saanut elokuvilleen tukea vaikka hänen elokuvansa vetivät katsomot täyteen ja muut saivat tukea, mutta eivät katsojia.
Quote from: tommeli on 07.09.2023, 16:05:15
Ilkka-Pohjalaisen nettisivuilla tänään 7.9.2023 julkaistu juttu Lapua 1976 -elokuvasta ja siitä kuinka se jäi ilman Suomen elokuvasäätiön tukea:
Kuinka ollakaan, olen tunnin päästä katsomassa tätä teatterissa.
Ei suomalaisille elokuvantekijöille pitäisi alussa antaa mitään rahaa. Ehdotukseni:
1. Kännykameroilla kuvattua elokuvademoa vastaan:
2. Tiimi voisi lainata pro-kameroita, valoja ja äänikalustoa, ja rahaa pariin "teknikkoon", jos tarpeen.
3. Jos demoon perustuva lopputuote, elokuva, näyttää hyvältä, valtio myöntää rahaa markkinointiin, sillä ajatuksella, että se maksetaan takaisin sijoittajalle, jos hyvin käy, tarvittaessa moninkertaisena, startup -tyyliin.
4. Se markkinointi ja markkinoija on tässä se oleellinen juttu, jos rahaa tuotolle halutaan.
Aina ei tarvitse käydä hyvin. Riittää, että yksi tapaus kymmenestä tuottaa satakertaisen tuoton.
Quote from: tommeli on 07.09.2023, 16:05:15
...Eli elokuva joka kiinnostaa yleisöä (21 534 avausviikonlopun katsojat) ei tahdo tukea saada, mutta joku "nimekkään ohjaajan" paskaleffa joka ei ketään kiinnosta saa helposti satojatuhansia euroja...
Tuohan on tavallaan ihan loogista, elokuva joka selvästi kiinnostaa katsojia, ei tarvitse mitään tukea, koska todennäköisesti elokuvan tekijät saavat lippuluukuilla rahansa moninkertaisesti takaisin mutta sellaiset elokuvat, jotka eivät voisi vähempää kiinnostaa katsojia, tarvitsevat erityistä tukea, että ne tuottavat tulosta ja katsojia.
Elokuvien rahoituksen saamiseksi, pitäisi tehdä aina alkuselvitys kiinnostaako, aihe riittävää määrää katsojia, että rahoituksesta olisi todellista hyötyäkin.
Quote from: Näkkileipä on 07.09.2023, 20:04:49
Quote from: tommeli on 07.09.2023, 16:05:15
...Eli elokuva joka kiinnostaa yleisöä (21 534 avausviikonlopun katsojat) ei tahdo tukea saada, mutta joku "nimekkään ohjaajan" paskaleffa joka ei ketään kiinnosta saa helposti satojatuhansia euroja...
Tuohan on tavallaan ihan loogista, elokuva joka selvästi kiinnostaa katsojia, ei tarvitse mitään tukea, koska todennäköisesti elokuvan tekijät saavat lippuluukuilla rahansa moninkertaisesti takaisin mutta sellaiset elokuvat, jotka eivät voisi vähempää kiinnostaa katsojia, tarvitsevat erityistä tukea, että ne tuottavat tulosta ja katsojia.
Elokuvien rahoituksen saamiseksi, pitäisi tehdä aina alkuselvitys kiinnostaako, aihe riittävää määrää katsojia, että rahoituksesta olisi todellista hyötyäkin.
Se että jonkun kylähullun tai kommarin taidepläjäys tai muu örvellys saa tukea on käsittämätöntä. Esimerkiksi tieteelliselle dokumenttielokuvalle tai dokumentille voisi maksaa tukea mutta ei millekkään aattelliselle sontapläjäykselle.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.09.2023, 20:44:24
Se että jonkun kylähullun tai kommarin taidepläjäys tai muu örvellys saa tukea on käsittämätöntä. Esimerkiksi tieteelliselle dokumenttielokuvalle tai dokumentille voisi maksaa tukea mutta ei millekkään aattelliselle sontapläjäykselle.
Mitä käsittämätöntä siinä on? Kaverit tekee Mafia-Suomessa ystävänpalveluksia toisilleen ja veronmaksajat maksavat. Suomi on maailman ainoa maa missä ei ole korruptiota. Ruskeat kirjekuoret ei vaihda omistajaa.
Quote from: Jorma M. on 08.09.2023, 00:26:33
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.09.2023, 20:44:24
Se että jonkun kylähullun tai kommarin taidepläjäys tai muu örvellys saa tukea on käsittämätöntä. Esimerkiksi tieteelliselle dokumenttielokuvalle tai dokumentille voisi maksaa tukea mutta ei millekkään aattelliselle sontapläjäykselle.
Mitä käsittämätöntä siinä on? Kaverit tekee Mafia-Suomessa ystävänpalveluksia toisilleen ja veronmaksajat maksavat. Suomi on maailman ainoa maa missä ei ole korruptiota. Ruskeat kirjekuoret ei vaihda omistajaa.
Tuota väitettä ei ole missään uutisissa esitetty tuolla tavalla. Koska joidenkin tutkimusten mukaan Suomi on
vähiten korruptoitunut maa. Ei korruptiosta vapaa maa. Tosin vaikuttaa siltä, että Suomessa korruptio on erilaista kuten muissa maissa.
Suomalaisleffoja joita voisin katsoa monta kertaa.
Lapin kullan kimallus. Maisemien takia. Ja musiikin takia.
Kulkuri ja Joutsen. Liinoja ja Suosalo vetävät aivan loistavat roolisuoritukset ja valitut musiikit tukevat juonta. Lopussa kun Repe Helismaa kuolee ja Tapsa menee tekemään sovintoa ja taustalla soi "Olkoon näin", mikä perustuu Antonin Dvorakin slaavilaiseen tanssiin, ei pysty pidättelemään kyyneleitä.
Jotkut muutkin henkilökuvaleffat ovat toimineet kuten Rentun Ruusu. Riku Niemisen Juicea en pysty katsomaan.
Uusista leffoista Remeksen 612 kirjaan perustuva leffa oli melko laiha. Se oli hollywoodränttätänttää hidastettuna. Kun Narvan Kreutzwaldissa oli kuvattu taistelukohtausta, niin jostain Gaz-kuormurista tuli joukkoja tulituksen keskelle kuin jostain hölkkätapahtuman lähdöstä. Ihan viihdyttävä kyllä, mutta ei loistava.
-i-
Quote from: Näkkileipä on 09.09.2023, 16:53:38
Tuota väitettä ei ole missään uutisissa esitetty tuolla tavalla. Koska joidenkin tutkimusten mukaan Suomi on vähiten korruptoitunut maa. Ei korruptiosta vapaa maa. Tosin vaikuttaa siltä, että Suomessa korruptio on erilaista kuten muissa maissa.
Kyllä kaveria autetaan jokaisessa maassa, ellei joku ole kerennyt pölliä masseja.
Star Wreck: In the Pirkinning on leffa, jonka olen katsonut useampaan kertaan. Suuren tuotantobudjetin sijaan, bubjetti on ollut jossain 2000 ja 15000 euron välillä, elokuvaa kannattelee pitkään hiottu tarinankerronta ja monipuoliset vitsit. Tuki taisi rajoittua mahdollisuuteen kuvata kohtauksia julkisissa rakennuksissa. Vanhemmista elokuvista mainittakoot Spede Pasasen elokuvat, jotka eivät paljon Elokuvasäätiön tukieuroista nauttineet. Tänä päivänä hyvää ääntä ja kuvaa saa nauhoitettua kännykälläkin. Varsin hyviä ilmaisohjelmistoja löytyy videoeditointiin ja digitaalisiin efekteihin. Loistavien elokuvien rajoittavin tekijä ei ole kustannukset vaan ohjaajien ja käsikirjoittajien rajoittunut elämänkokemus sekä intohimon puute tehdä yhä parempaa.
Elokuvauutiset.fi -uutissivu kirjoittaa (https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10166-napoleon-yha-katsotuin-elokuvasaation-780-000-eurolla-tukema-komedia-sai-367-katsojaa) 4.12.2023 kuinka Pakoja & haaveita -elokuva keräsi avausviikonloppunaan 49 salissa yhteensä 367 katsojaa. Elokuvasäätiön tuki elokuvalle oli 780 000 euroa.
Tuollakin 780 000 eurolla oltaisiin voitu mielumin restauroida vaikkapa kaikki vanhat Uuno Turhapurot teräväpiirtoon alkuperäisistä kameranegatiiveistä lähtien. Nyt rahat meni elokuvaan joka ei ketään näytä kiinnostavan.
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.09.2023, 20:03:23
Ei suomalaisille elokuvantekijöille pitäisi alussa antaa mitään rahaa. Ehdotukseni:
Kaisa El Ramly
2 125 euroa ja sentit/katsoja.
Quote from: tommeli on 05.12.2023, 21:38:53
Elokuvauutiset.fi -uutissivu kirjoittaa (https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10166-napoleon-yha-katsotuin-elokuvasaation-780-000-eurolla-tukema-komedia-sai-367-katsojaa) 4.12.2023 kuinka Pakoja & haaveita -elokuva keräsi avausviikonloppunaan 49 salissa yhteensä 367 katsojaa. Elokuvasäätiön tuki elokuvalle oli 780 000 euroa.
Tuollakin 780 000 eurolla oltaisiin voitu mielumin restauroida vaikkapa kaikki vanhat Uuno Turhapurot teräväpiirtoon alkuperäisistä kameranegatiiveistä lähtien. Nyt rahat meni elokuvaan joka ei ketään näytä kiinnostavan.
Tuon onnistumista vähän epäilen, kun monet Turhapuro -elokuvat on kuvattu tv-kameroilla sen ajan tv-tarkkuudella "PAL-formaattiin" videolle. Eli tehty halvimmalla mahdollisella tavalla teknisesti ja samalla huonoimmalla laadulla. Niistä sd-laadulla kuvatuista videoista ei saa millään teräväpiirtokuvaa kaivettua esiin. Ehkä niihin voi aikainaan joku tekoäly yrittää keksiä olemattomia yksityiskohtia kuvaan.
Teknisesti laadukkaat elokuvat on kuvattu vuosikymmeniä 35 millimetrin filmille. Niistä saa kyllä teräväpiirtoversiot ja 4k versiot tehtyä jos originaalit on vielä tallessa. Viimeiset 20 vuotta taidettu kuvata filmin sijasta pääasin digikameroilla ensin 2k (ja fullhd) ja sitten 4k (ja UHD) ja sitä korkeamman resoluution formaattiin.
Onhan tuo toki ihan älytöntä, että Suomen elokuvasäätiö tukee jotain kymmeniä katsojia teattereihin keräävää sontaa isolla (veronmaksajien taskusta otetulla) rahalla.
Quote from: tommeli on 05.12.2023, 21:38:53
Elokuvauutiset.fi -uutissivu kirjoittaa (https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10166-napoleon-yha-katsotuin-elokuvasaation-780-000-eurolla-tukema-komedia-sai-367-katsojaa) 4.12.2023 kuinka Pakoja & haaveita -elokuva keräsi avausviikonloppunaan 49 salissa yhteensä 367 katsojaa. Elokuvasäätiön tuki elokuvalle oli 780 000 euroa.
Tuollakin 780 000 eurolla oltaisiin voitu mielumin restauroida vaikkapa kaikki vanhat Uuno Turhapurot teräväpiirtoon alkuperäisistä kameranegatiiveistä lähtien. Nyt rahat meni elokuvaan joka ei ketään näytä kiinnostavan.
En ihmettele ettei kiinnostusta ole herännyt ainakaan trailerin/mainoksen perusteella jonka satuin joku aika sitten elokuvissa käydessäni näkemään. Tuon sekavampaa puoltoista minuuttista ei olekaan, en saa kiinni yhtään mistä koko pätkässä on kyse, saati että kiinnostaisi enempää selvittää.
PAKOJA & HAAVEITA -elokuvan virallinen trailer
https://www.youtube.com/watch?v=efRWqjZ5HrA&ab_channel=Elokuviin%7CAuroraStudios
Oma teoriani on, että suomalaisessa kulttuuriväessä pesivä vihervasemmistolaisuus ja suoranainen kommunismi ovat syypää siihen, että lähes kaikki nykypäivän suomalaiset elokuvat ja viihde ovat mahdotonta katsottavaa. Näyttelijät eivät pysty enää näyttelemään omaa ideologiaansa itsestään pois, vaan kaikkeen täytyy saada jotenkin ympättyä tiedostavuutta ja muuta sontaa. Luulen, että jostain tällaisesta Louhimies-jupakassa oli kysymys. Ohjaaja yrittää saada näyttelijän näyttelemään roolihahmoa, eikä itseään. Kipeäähän se tekee. Viihdeohjelmat ovat enimmäkseen pelkkää "Trump ja persut öhö-öhö-osastoa".
Jos suomalaiset eturivin näyttelijät korvattaisiin luku- ja kirjoitustaidottomilla maahanmuuttajilla Afrikasta ja Lähi-idästä, kukaan ei huomaisi laadullista eroa näyttelemisessä. Sama koskee toki vastuullista mediaa, jos sinne tehtäisiin sama korjausliike, eli mamut remmiin, kuten itsekin vaativat muille. Tämmöisiä auton ratissa tulee mietittyä.
Snadisti off topic, mutta ihmetyttää miksi uuden Syke leffan ensi-illaksi on pistetty joulupäivä (25. joulukuuta)? Keiden on oikein oletettu tuolloin menevän leffateattereihin...?
Quote from: pienivalkeapupu on 06.12.2023, 08:34:34
Snadisti off topic, mutta ihmetyttää miksi uuden Syke leffan ensi-illaksi on pistetty joulupäivä (25. joulukuuta)? Keiden on oikein oletettu tuolloin menevän leffateattereihin...?
Varmaan sama kohderyhmä kuin Sokoksen mainoksessa, jossa kannustetaan viettämään omannäköistä joulua.
korjaus: pilkun paikka
Itse otsikon aiheeseen, melkein väittäisin, että suomalainen leffanteko on noususssa. Suomalainen Sisu-leffa sai kesällä englanninkielisen maailman merkittävältä leffakriitikolta suositukset: Sisu Laughs At Hollywood Action Films (https://www.youtube.com/watch?v=HfTyQs5ULtY). Kuolemaa tekevät Elokuvasäätiön leffat. Elokuvia tässä maassa kyllä osataan tehdä. Sitä ei kommunistit halua ymmärtää tai suostu myöntämään, että hyvien elokuvien tekemiseksi rahaa ei kannata kierrättää Suomen valtion kassan ja etujärjestöjen kautta.
Quote from: Miniluv on 05.12.2023, 23:05:34
2 125 euroa ja sentit/katsoja.
Katsojamäärä siis vasta avausviikonloppu. Lopullinen katsojamäärä jäänee noin 1000-1500 katsojan paikkeille?
Quote from: koojii on 06.12.2023, 01:04:53
Tuon onnistumista vähän epäilen, kun monet Turhapuro -elokuvat on kuvattu tv-kameroilla sen ajan tv-tarkkuudella "PAL-formaattiin" videolle.
Vaikkei niistä ihan HD-tasoista saakaan niin joka tapauksessa kuvanlaatu olisi terävämpi jos digitoidaan alkuperäisestä kameranauhasta.
Uuno Epsanjassa on kuvattu filmille joten siitä saisi 4K-tasoisen.
Tiedustelin joskus elokuvasäätiöstä Uunojen digitointia. Sieltä vastasivat tuolloin jotenkin näin että eivät oma-aloitteisesti minkään elokuvan restaurointeja aja ja restaurointien tukemisessa pääpaino on elokuvat joilla olisi kansainvälistä levitystä (filmifestivaalit).
Uunoja esitetään jatkuvasti televisiossa joten ne jos mitkä elokuvat pitäisi restauroida eikä mitään taide-elokuvia ranskalaisia festivaaleja varten.
Valtion Kansallinen audiovisuaalinen-instituutti (KAVI) digitoi 2017 vanhan Tuntemattoman sotilaan: https://yle.fi/a/3-9912572 ja sen digitointi oli fiksu veto sillä tätäkin leffaa esitetään televisiossa joka itsenäisyyspäivä. Ilman restaurointia kävisi niin ettei etenkään nuorempi sukupolvi viitsisi elokuvaa katsoa jos kuvanlaatu on huono.
Elokuvasäätiöltä (joka jakaa löysää rahaa) voisi ottaa muutaman miljoonan pois ja laittaa ne rahat KAVI:lle vanhojen jo aiemmin tehtyjen elokuvien pelastamiseen.
Quote from: Viljami on 06.12.2023, 07:29:54
Näyttelijät eivät pysty enää näyttelemään omaa ideologiaansa itsestään pois, vaan kaikkeen täytyy saada jotenkin ympättyä tiedostavuutta ja muuta sontaa. Luulen, että jostain tällaisesta Louhimies-jupakassa oli kysymys. Ohjaaja yrittää saada näyttelijän näyttelemään roolihahmoa, eikä itseään. Kipeäähän se tekee.
Ei pidä unohtaa, että teatterikoululaiset ahdistuvat nykyään jopa Shakespearen lukemisesta. Se on kuulemma "rakenteellista väkivaltaa". Ja erästä opiskelijan omakohtaista kandityötä työpajassa käsiteltäessä napistaan tekstin liiallisesta miesnäkökulmaisuudesta, naisvihamielisyydestä ja jopa transfoobisuudesta. Omasta kapeakatseista kuplasta on liian vaikea astua ulos.
Näistä pitäisi sitten tulla suurten tunteiden tulkitsijoita? Meinaanpa tukehtua nauruun, sori vaan.
Lisää voi lukea näistä, valitettavasti ovat maksumuurin takana: https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/shakespeare-on-rakenteellista-vakivaltaa-opiskelijaa-kohtaan-taidekoulut-luovivat-opiskelijoiden-vaatimusten-keskella/ ja https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007684567.html
Quote from: F1nka on 06.12.2023, 09:43:21
Itse otsikon aiheeseen, melkein väittäisin, että suomalainen leffanteko on noususssa. Suomalainen Sisu-leffa sai kesällä englanninkielisen maailman merkittävältä leffakriitikolta suositukset: Sisu Laughs At Hollywood Action Films (https://www.youtube.com/watch?v=HfTyQs5ULtY).
Sisu on kieltämättä kovaa tykitystä. Harvemmin, jos koskaan Suomessa on vastaavaa äksöniä tehty. Ei tarvitse hävetä Hollywood-äksönien rinnalla todellakaan.
Tällä hetkellä uskon, että Kaurismäen Kuolleilla lehdillä on erittäin hyvät mahdollisuudet päästä Oscar-listalle, ehkä jopa voittaakin. Sen verran kovaa suitsutusta leffa on saanut USA:ta myöten. Kaurismäen ajatusmaailmasta, varsinkin pakolaiskysymyksistä, moni hommalainen on varmasti eri mieltä.
Suomi maailman ainoa maa maailmassa, jossa kommunismi toimii. Tosin valtion velka, ja syrjääntyönnetyt voivat olla eri mieltä, mutta ongelma ratkeaa, kun heiltä ei kysytä.
Quote from: pienivalkeapupu on 06.12.2023, 08:34:34
Snadisti off topic, mutta ihmetyttää miksi uuden Syke leffan ensi-illaksi on pistetty joulupäivä (25. joulukuuta)? Keiden on oikein oletettu tuolloin menevän leffateattereihin...?
Yksinäisten, lievästi alkoholisoituneiden itsemurhaa hautovien henkilöiden, otaksun.
Quote from: HDRisto on 07.12.2023, 11:06:22
Quote from: pienivalkeapupu on 06.12.2023, 08:34:34
Snadisti off topic, mutta ihmetyttää miksi uuden Syke leffan ensi-illaksi on pistetty joulupäivä (25. joulukuuta)? Keiden on oikein oletettu tuolloin menevän leffateattereihin...?
Yksinäisten, lievästi alkoholisoituneiden itsemurhaa hautovien henkilöiden, otaksun.
Eli näyttelijät ja elokuvatekijät, sekä muut viihdealan taiteilijat.
Quote from: tommeli on 05.12.2023, 21:38:53
Elokuvauutiset.fi -uutissivu kirjoittaa (https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10166-napoleon-yha-katsotuin-elokuvasaation-780-000-eurolla-tukema-komedia-sai-367-katsojaa) 4.12.2023 kuinka Pakoja & haaveita -elokuva keräsi avausviikonloppunaan 49 salissa yhteensä 367 katsojaa. Elokuvasäätiön tuki elokuvalle oli 780 000 euroa.
Tuollakin 780 000 eurolla oltaisiin voitu mielumin restauroida vaikkapa kaikki vanhat Uuno Turhapurot teräväpiirtoon alkuperäisistä kameranegatiiveistä lähtien. Nyt rahat meni elokuvaan joka ei ketään näytä kiinnostavan.
Tämä elokuva tiivistää aika hyvin kotimaisen elokuva-alan tilanteen. IMDB:n mukaan näyttelijäkaarti on 12 henkilöä, tällä kertaa minulle tuntemattomia. Vuositasolla teatterikorkean sisäänotto on juuri tuon verran, eli vuodessa valmistuu yhden elokuvan tarpeen verran henkilöitä. Joka vuosi. 40:nen vuoden työuralla yhden elokuvan vuositahdilla per vuosikurssi, meillä olisi 40 kotimaista elokuvaa eri näyttelijäkaartilla vuosittain, jos joku maksaisi. Kukaan ei halua maksaa samoista naamoista, samanlaisilla suorituksilla ja samoilla ohjaajilla kerta toisensa jälkeen.
Ongelma on, ettei kukaan halua maksaa 'salkkaritasoisesta' elokuvasta ja alan sisäpiiri on täysin läpikorruptoitunut. Lopetin kotimaisten elokuvien katsomisen yli kymmenen vuotta sitten, kun jokaisessa elokuvassa pyöri 5-10:nen sisäpiiriläisen vakionäyttelijän porukka. Viime vuosina näyttelijäporukka on vähän vaihtunut, mutta lähinnä uuteen samankokoiseen ydintiimiin, mihin valintaperusteena vaikuttaa olevan osaamisen sijaan parametrit kenet tunnet ja keitä kaikkia panet.
Viimeisin kotimainen elokuva jonka katsoin vapaaehtoisesti oli Louhimiehen Tuntematon sotilas, pidin siitä hyvin paljon. Sitten pakotettiin katsomaan Mielensäpahoittaja: Eskorttia etsimässä, koska töissä oli "virkistyspäivä" ja jokainen työntekijä oli velvoitettu osallistumaan siihen. Elokuva oli äärimmäisen tylsää katsottavaa, ainoastaan Heikki Kinnusen suoritus oli hyvä.
Edelleen olen sitä mieltä, että kotimaisen elokuvan laatu on jo pitkään ollut syvemmältä kuin Mariaanien hautavajoama. Kotimainen elokuva tarvitsee täydellistä uudesti syntymistä ja uutta tapaa tehdä elokuvia. Tuntuu että kotimaisten leffojen tekijöiltä puuttuu rohkeutta tehdä omaperäisiä elokuvia.
Onkohan valtion avustukset kotimaisen elokuvan tukemiseksi, haitallista kotimaiselle elokuvalle? Koska silloin ei ole mitään väliä, millaisen elokuvan tekee, kun Valde maksaa suurimman osan tuotannosta. Mutta kun "joutuu" maksamaan omasta pussista elokuvan tuotannosta aiheutuneet kustannukset, niin oletan että sisältöön ja juoneen keskitytään enemmän.
Louhimiehen Tuntematon oli upea tuulahdus. Osoitti että kyllä suomalaisillakin olisi teoriassa kapasiteettia tehdä hienoja elokuvia.
Aidosti taitava ohjaaja saa saa puristettua jopa suomalaisista nykynäyttelijöistä ulos hienoja suorituksia, olettaen taas että käsikirjoitus on laadukas.
Toki jotain kertoo se, että Louhimiehen vaativa ohjaustapa lynkattiin heti kättelyssä, miehen maine mustattiin, ja elokuvalle kuuluneet palkinnot annettiin jollekin paljon vähäpätöisemmille filmeille. Vaikuttaa siis, että mitään ei opittu, oikeastaan päinvastoin.
Quote from: Näkkileipä on 07.12.2023, 19:20:56
Tuntuu että kotimaisten leffojen tekijöiltä puuttuu rohkeutta tehdä omaperäisiä elokuvia.
vrt. Hollywood-tuotantoon, niin kotimaisten elokuvien tekijät taitavat juuri tehdä niitä omaperäisiä, suomalaisen näköisiä elokuvia. Kv. tunnetuimpana näistä toki Aki Kaurismäki. Jos siis haetaan rohkeutta tehdä niin omaperäisiä elokuvia ja vieläpä tehdä ne niin hyvin että niitä kansainvälisestikin arvostetaan.
Eiköhän nuo suomileffat ole enimmäkseen työllisyystöitä että ala pysyy ylipäätään pystyssä. Ja tehdään se mielessä että niitä näytetään sitten telkkarissa. Teatterilevitys tuntuu ihan turhalta.
Itseä toki haittaa naamojen tuttuus, mutta eniten se että tarinat eivät yksinkertaisesti tunnu kiinnostavilta.
Quote from: HDRisto on 07.12.2023, 11:06:22
Quote from: pienivalkeapupu on 06.12.2023, 08:34:34
Snadisti off topic, mutta ihmetyttää miksi uuden Syke leffan ensi-illaksi on pistetty joulupäivä (25. joulukuuta)? Keiden on oikein oletettu tuolloin menevän leffateattereihin...?
Yksinäisten, lievästi alkoholisoituneiden itsemurhaa hautovien henkilöiden, otaksun.
Tsekkasin: Finnkino on vielä jättänyt jouluviikon ohjelmistonsa auki. Elokuva-arkisto esitti joskus kauan sitten muistaakseni joulupäivänäkin jotain. Mitähön nyt keksisin aattopäiväksi ja joulupäiväksi?
Quote from: HDRisto on 07.12.2023, 11:06:22
Quote from: pienivalkeapupu on 06.12.2023, 08:34:34
Snadisti off topic, mutta ihmetyttää miksi uuden Syke leffan ensi-illaksi on pistetty joulupäivä (25. joulukuuta)? Keiden on oikein oletettu tuolloin menevän leffateattereihin...?
Yksinäisten, lievästi alkoholisoituneiden itsemurhaa hautovien henkilöiden, otaksun.
Teininä noi joulunjälkeiset päivät oli aika tylsiä. Veikkaan että aika monikin voisi mennä teatteriin.
Quote from: Viljami on 06.12.2023, 07:29:54
Jos suomalaiset eturivin näyttelijät korvattaisiin luku- ja kirjoitustaidottomilla maahanmuuttajilla Afrikasta ja Lähi-idästä, kukaan ei huomaisi laadullista eroa näyttelemisessä.
Saisimme entistä enemmän mustia Mannerheimejä.
Kokeilin tässä jouluna katsoa Ruutu+:sta elokuvaa Napapiirin Sankarit 4 joka on saanut elokuvasäätiön tukea 700 000 euroa. Elokuvan äänimaailma on hirveä: puheesta ei meinaa saada selvää ja elokuvaa joutuu katsomaan kaukosäädin kädessä sillä välillä musiikit pauhaa niin lujalla että joutuu laittamaan äänenvoimakkuutta pienemmälle. Elokuvan katsominen oli jatkuvaa kaukosäätimen räpläystä.
Eikö 700 000 eurolla saada elokuvaan kunnollista äänimaailmaa vai mihin ne rahat menee?
Kun katsoo televisiosta keskusteluohjelmia niin ääni on ihan selvää, mutta kotimaiset elokuvat ovat vaivaannuttavaa kuunneltavaa.
Kotimaisten elokuvien surkea äänimaailma on saanut aiemminkin kritiikkiä epäselvästä puheen äänityksestä:
https://www.ts.fi/lukijoilta/560664
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005085139.html
https://www.episodi.fi/artikkelit/miksi-elokuvien-ja-sarjojen-puheesta-ei-saa-kunnolla-selvaa-ratkaisu-ongelmaan-saattaa-loytya-tekoalyn-avulla/
Syyksi on esitetty että elokuvien äänet miksataan liian laadukkailla kaiuttimilla elokuvateattereita varten jolloin kotien äänentoistojärjestelmät eivät kykene toistamaan ääntä tarpeeksi hyvin:
https://tekniikanmaailma.fi/minulla-on-teoria-siita-miksi-suomalaisten-tv-sarjojen-puheesta-ei-saa-selvaa/
Elokuvateattereissa taas äänitehosteet ovat usein niin voimakkaita että korvatulpat olisivat tarpeen:
https://yle.fi/a/3-8470615
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6106045
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6103960
Quote from: tommeli on 28.12.2023, 14:29:35
Kun katsoo televisiosta keskusteluohjelmia niin ääni on ihan selvää, mutta kotimaiset elokuvat ovat vaivaannuttavaa kuunneltavaa.
Yksi syyllinen on Turkka, joka opetti oppilaitaan läähättämään, selkeän artikulaation sijaan.
Joo, suomalaiset (yleensä) ei osaa replikoida. No Tästähän Kaurismäki on tehnyt "taidetta" eli ei sanota juuri mitään ja jos sanotaan niin monotonisesti.
Toinen käytetty "taiteellinen" keino on laittaa näyttelijät kuiskimaan ja usein lopputulos on ärsyttävää diskanttia ja maiskautuksia jne.
Kolmas moka on liian selkeät kopinat ja kolaukser, rapinat ja oven narinat tuomaan "realismia" Etenkin yhdessä tuon kuiskimisen kanssa suorastaan häiritsevää.
Kolmas munaus on esim animaatioissa todellakin epäselvä puhe. Painotettu liikaa liioittelya. Kuka se oli joka ääninäytteli akuankkaa... kuulosti kutakuinkin oikealta, mutta mitään selvää ei saanut, toisin kuin enkkuversioissa.
Neljänneksi nostaisin esiin juuri lastenleffojen ja animaatioiden hölmö tapa käyttää lapsia ääninäyttelemässä lapsia, joo kuulostaa lapselta mutta ne ei vaan osaa eikä puhe ole sujuvaa.
Vaivaannuttavaa on katsella kuinka gaaloissa elokuva ja telkkumaailma jakaa itselleen palkintoja ja ollaan niin "loistavia". Siihen on syynsä miksi Suomesta ei kuoriudu juurikaan maailmantähtiä Hollywoodiin.
Quote from: Caucasian on 28.12.2023, 15:25:17
Joo, suomalaiset (yleensä) ei osaa replikoida. No Tästähän Kaurismäki on tehnyt "taidetta" eli ei sanota juuri mitään ja jos sanotaan niin monotonisesti.
Kaurismäkien elokuvissa artikuloinnista saa selvän, niissä on osattu äänittää puhe, toisin kuin vaikkapa noissa napapiirin sankareissa. Tehokeinona Kaurismäillä on täydellinen kirjakieli, mikä luo fantastisen synteesin hahmojen olemukseen, joka on yleensä laitapuolen kulkijoita tai alaluokkaista elämää elävää.
Aki Kaurismäki ihmisenä on vastenmielinen, mutta vanhemmat elokuvansa ovat hyviä.
Quote from: Caucasian on 28.12.2023, 15:25:17
Joo, suomalaiset (yleensä) ei osaa replikoida. No Tästähän Kaurismäki on tehnyt "taidetta" eli ei sanota juuri mitään ja jos sanotaan niin monotonisesti.
Niin. En pysty katsomaan kotimaisia leffoja pelkästään sen takia, että niissä 'näyttelijät' puhuvat kuin ohjaaja olisi työntänyt niille jääpuikon perseeseen: kaikki sanotaan vakavana kärsien, mutta teennäistä puheenpartta käyttäen kuin tahdonvoimalla läpi puskien niin, että lopputulos on epäuskottava, muovinen, outo, päälleliimattu ja koko elokuvan lumouksen särkevä.
Noissa leffoissa voisi kuulla vaikka seuraavan repliikin:
'Sydänkäpyseni, menkäämme tänään kaupungille juhlistamaan yhteistä, lemmentäyteistä iltaamme, sillä olen kuullut siellä järjestettävän mahtipontiset tanssiaiset ja kenties voisimme verhoutua parhaimpiin asusteisiimme ikäänkuin hemmotellaksemme itseämme ja antaaksemme sisäiselle lumovoimallemme kaiken vapauden ilmetä kuin jumalliekki tämän maallisen mitättömyyden keskellä!' Kun taas normaali ihminen sanoisi vaikka:
'Hei hani, mennääks tänää ulos dokaa ja tanssii jonnekin, siel ois kuulemma hyvät bileet yhdes mestas.. ois kiva laittaa vähä parempaa päälle, tulis hyvä juhlafiilis tän kaiken tylsyyden keskel vai mitä oot mieltä?'
^ 'Sydänkäpyseni, menkäämme tänään kaupungille juhlistamaan yhteistä, lemmentäyteistä iltaamme, sillä olen kuullut siellä järjestettävän mahtipontiset tanssiaiset ja kenties voisimme verhoutua parhaimpiin asusteisiimme ikäänkuin hemmotellaksemme itseämme ja antaaksemme sisäiselle lumovoimallemme kaiken vapauden ilmetä kuin jumalliekki tämän maallisen mitättömyyden keskellä!'
Hittovie, "Eino P." suoltaa (anteeksi) parempaa dialogia kuin Neverwinter Nights'n moduulinrakentajat voisivat ikinään keksiä ;D
Quote from: Näkkileipä on 07.12.2023, 19:20:56
Viimeisin kotimainen elokuva jonka katsoin vapaaehtoisesti oli Louhimiehen Tuntematon sotilas, pidin siitä hyvin paljon. Sitten pakotettiin katsomaan Mielensäpahoittaja: Eskorttia etsimässä, koska töissä oli "virkistyspäivä" ja jokainen työntekijä oli velvoitettu osallistumaan siihen. Elokuva oli äärimmäisen tylsää katsottavaa, ainoastaan Heikki Kinnusen suoritus oli hyvä.
Edelleen olen sitä mieltä, että kotimaisen elokuvan laatu on jo pitkään ollut syvemmältä kuin Mariaanien hautavajoama. Kotimainen elokuva tarvitsee täydellistä uudesti syntymistä ja uutta tapaa tehdä elokuvia. Tuntuu että kotimaisten leffojen tekijöiltä puuttuu rohkeutta tehdä omaperäisiä elokuvia.
Onkohan valtion avustukset kotimaisen elokuvan tukemiseksi, haitallista kotimaiselle elokuvalle? Koska silloin ei ole mitään väliä, millaisen elokuvan tekee, kun Valde maksaa suurimman osan tuotannosta. Mutta kun "joutuu" maksamaan omasta pussista elokuvan tuotannosta aiheutuneet kustannukset, niin oletan että sisältöön ja juoneen keskitytään enemmän.
Itsellä viimeisin hyvä kotimainen elokuva oli raid(2003). Toisessa osassa löytyi pari hyvää näyttelijäsuoritusta, mutta lupaava elokuvien sarja paskottiin samalla rinkirunkkaajien retardoinnilla millä koko suomen elokuvaskene on paskottu. Näiden päälle kun vielä liimataan pakotettu woke ja feminatsisti niin sysipaskuus on tosiasia. En usko että suomesta tulee yhtään hyvää elokuvaa julkisrahalla ennen nykysyöttiläiden vallasta saamista, enkä usko siihen olevan muuta keinoa kuin lopettaa rahoitus. En näe että menetettäisiin sillä mitään, koko alahan keskittyy samaan tapaan kuin mediakin vain paskomaan maksajan naamalle. Kunhan muistetaan samalla myös lopettaa kaikki näyttelijäkoulutukset yms alat julkisrahalla. Yhtään ideologista työtöntä ei tulisi enää julkisrahalla kouluttaa, vaan kaikkien opetusmateriaalien tulisi suoraan johtaa työllistymiseen. Jos ei johda, rahat pois heti.
Toista se oli ennen. Uskottavaa dialogia tarjoiltiin elokuvan täydeltä. Tässä eräs esimerkki:
https://youtu.be/Bfx0auHoVRc?t=10
Quote from: insinörtti on 28.12.2023, 17:28:42
Toista se oli ennen. Uskottavaa dialogia tarjoiltiin elokuvan täydeltä. Tässä eräs esimerkki:
https://youtu.be/Bfx0auHoVRc?t=10
Tuohan oli ihan kaurismäkeä paitsi että aurinko paistoi ja näyttelijät puhuivat liian nopeasti..
No mutta olihan joku Rare Exports hyvä kotimainen leffa. Siitäkin on jo pitkälti toistakymmentä vuotta aikaa..
@tommeli Suomielokuviin ei ole budjetoitu laadukasta mikitystä ja jälkieditointia. Paskasta originaalista ei pysty edes taikuri luomaan kelvollista laatua studiossa. Ratkaisuna on näköjään vieläkin volyymin lisääminen pään räjäyttävälle tasolle.
Teatterimiksaus on enintään todella ala-arvoinen tekosyy.
Tuossa taannoin ystäväni opiskeli AMK:ssa audiopuolta ja harjoittelut suuntautuivat kotimaisiin sarjoihin ja elokuviin. Kyllä, elokuvateattereihin tulleisiin elokuviin. Lähellä valmistumista hänelle valkeni, että kotimainen TV- ja radiotuotanto pyöritetään palkattomilla kuvaus-, audio- ja muilla harjoittelijoilla. Vakituista tai palkallista työtä ei ole tarjolla vaan seuraava ilmaisharjoittelija otetaan aina edellisen perään. Ainoat palkkaa nauttivat ovat ohjaaja ja vakionäyttelijät muutamilla poikkeuksilla lisättynä.
Quote from: JoKaGO on 28.12.2023, 17:03:59
Quote from: Caucasian on 28.12.2023, 15:25:17
Joo, suomalaiset (yleensä) ei osaa replikoida. No Tästähän Kaurismäki on tehnyt "taidetta" eli ei sanota juuri mitään ja jos sanotaan niin monotonisesti.
Kaurismäkien elokuvissa artikuloinnista saa selvän, niissä on osattu äänittää puhe, toisin kuin vaikkapa noissa napapiirin sankareissa. Tehokeinona Kaurismäillä on täydellinen kirjakieli, mikä luo fantastisen synteesin hahmojen olemukseen, joka on yleensä laitapuolen kulkijoita tai alaluokkaista elämää elävää.
Aki Kaurismäki ihmisenä on vastenmielinen, mutta vanhemmat elokuvansa ovat hyviä.
Kaurismäki kierrättää samaa monotoniniukkuus vitsiä joka leffassa. Oli uus juttu 30 vuotta sitten. Ei putoa enää...
Lisäksi punavihreä mokutus ja äärimmäisen diivailu canneseissa tehnyt jo perusvastenmielisyyden koko tyypin tuotantoon.
^ Montakohan kartsaa röökiä niissä leffoissa on vedetty? Olis aikoinaan voinut hakea vaikka Amerilta sponssia.. ;D
Quote from: Uuno Nuivanen on 28.12.2023, 19:45:09
^ Montakohan kartsaa röökiä niissä leffoissa on vedetty? Olis aikoinaan voinut hakea vaikka Amerilta sponssia.. ;D
Ja montakohan viinipulloa ohjaajamestari on päivässä kitannut? No, sama se, vetäkööt vaikka kiljua, kunhan tekee sen omilla rahoillaan.
Kaurismäen leffojen dialogi vaikuttaa siltä, että näyttelijät joko kärsivät afasiasta tai sitten Kaurismäki on oivaltanut, että elokuva on nopeampi, helpompi ja halvempi tehdä kun näyttelijät tuskin mitään puhuvat: silloin ei tarvitse opetella niin pitkään repliikkejä eikä tarvitse ottaa juuri uusintaottoja, riittää, että naama on norsunvitulla ja tuijotellaan hiljaa tapettia kun tango soi taustalla..
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.12.2023, 19:55:34
Quote from: Uuno Nuivanen on 28.12.2023, 19:45:09
^ Montakohan kartsaa röökiä niissä leffoissa on vedetty? Olis aikoinaan voinut hakea vaikka Amerilta sponssia.. ;D
Ja montakohan viinipulloa ohjaajamestari on päivässä kitannut? No, sama se, vetäkööt vaikka kiljua, kunhan tekee sen omilla rahoillaan.
Kaurismäen leffojen dialogi vaikuttaa siltä, että näyttelijät joko kärsivät afasiasta tai sitten Kaurismäki on oivaltanut, että elokuva on nopeampi, helpompi ja halvempi tehdä kun näyttelijät tuskin mitään puhuvat: silloin ei tarvitse opetella niin pitkään repliikkejä eikä tarvitse ottaa juuri uusintaottoja, riittää, että naama on norsunvitulla ja tuijotellaan hiljaa tapettia kun tango soi taustalla..
Kuvasit kutakuinkin koko Kaurismäen tuotannon. No rööki ja viini, niin ei niitä leffoja montaa enää tule...
Joudutaan sitten aikanaan seuraamaan "mestariohjaajan" poismeno uutisointia ja ylistystä ja dokumentteja elämästä, joissa hänet tunteneet paistattelevat...
Caucasian:
QuoteNo rööki ja viini, niin ei niitä leffoja montaa enää tule...
No, Aki-setä on tehnyt elämässään vain yhden elokuvan, mutta monessa osassa. Leffan idea on se, että siinä joku reppana makaa hiljaa paskaojassa rööki kädessä.. ja jos joku ohikulkija kysyy jotain, se paskaojassa makaava reppana vastaa kirjakielellä.
Mutta joo, se rööki ja viini.. Aki-setä voisi seurata aikaansa ja jatkossa hänen leffassaan vapetettaisiin ja ketkutettaisiin kokaiinipäissään persettä niinkuin eräskin pääministeri.
Wikissä ei ollut mainintaa saiko Sisu miten paljon tukea, vai saiko lainkaan, mutta budjetti oli 6 miljoonaa. Itse tykkäsin leffasta, oli vähän "erilainen kotimainen" :D
QuoteElokuva kuvattiin Lapissa vuonna 2021.[3][4] Budjetti on kuuden miljoonan euron kokoluokkaa.[5][6]
Sony Pictures osti elokuvan maailmanlaajuiset levitysoikeudet ennen kuin ainuttakaan kohtausta oli kuvattu.[7][8] Elokuvan levittää Yhdysvalloissa Lionsgate ja elokuvateatterilevitys on pohjoismaiseksi elokuvaksi poikkeuksellisen laaja.[9]
Sisu sai maailmanensi-iltansa Toronton elokuvajuhlien Midnight Madness -sarjassa syyskuussa 2022.[10][11][12][13] Suomessa se sai Nordisk Filmin levittämänä[10] teatteriensi-illan 27. tammikuuta,[14] ja Yhdysvalloissa 28. huhtikuuta 2023. Ensi-iltanaan elokuvaa esitettiin Yhdysvalloissa yhteensä 1 006 elokuvateatterissa.[15] Ensi-iltaviikonloppunaan Sisu keräsi Yhdysvalloissa 3,3 miljoonan dollarin, eli noin 3 miljoonan euron lipputulot, ja oli maan kymmenenneksi tuottoisin elokuva.[15] Suomessa Sisu sai yli 180 000 katsojaa.[16]
Quote2023 Elokuvasäätiö päätti, että 50 000 euroa kehittämistukea saa myös Jalmari Helanderin Sisu 2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu_(elokuva)
Star Wreck: in the Pirkinning Imperial edition (2005)
On minun ehdoton suosikkini kotimaisista elokuvista. Siinä näkyy, että tekijöillä on vahva, aito ja oikea motivaatio leffan tekoon. Näyttelijät eivät ole ammattilaisia mutta siitä huolimatta näyttelevät omalla tavallaan, joka myös näkyy myönteisenä lopputuloksessa. Leffan tunnelma on myös valovuosien päässä verrattuna nykypäivän kotimaisiin elokuviin, joissa näytteleminen valitettavasti näkyy ja kuuluu liiankin "hyvin".
Aiheen vierestä, eräässä suomennetussa Spiderman sarjakuvassa, sanottiin Mary Jane Watsonille, kun hän pyrki teatterin lavalle. ( Hämiksen ex-vaimo ja nykyinen ystävä)
-Älä näyttele!
-Tiedän, minulle on sanottu tuo monta kertaa.
-Ymmärsit väärin, älä "näyttele", vaan esitä kohtaus, kuin olisit oikeasti siinä käsikirjoitetussa tilanteessa.
Hyvä neuvo, vaikka kyseessä onkin fantasia sarjakuva hahmo.
Nyt mainostetaan isosti kulttuurimarxistista Neljä pientä aikuista elokuvaa.
Jos oikein olen ymmärtänyt, niin kyse on polyamorian puffauksesta. Ilmeisesti pariskunnan toinen osapuoli pettää ja sitten päädytään siihen, että itseasiassa onkin hienoa olla avoimessa suhteessa ja että useita "rakkauksia".
Elokuvaa kehutaan ja tullaan kehumaan "rohkeaksi" ja "rajoja rikkovaksi". Aihe on semmoinen, että arvostelumenestys taattu. Perinteisiä arvoja näet poljetaan.
(Rajojen ja tabujen rikkominen on vihervassareilla jostain syystä aina se juttu ja semmoista kun tekee niin ylistystä. on kuulemma taidetta)
Palkintoja luvassa, mutta tuskin mikään kassamagneetti. Katsojina tiedostavat...
Erittäin paljon floppaavia elokuvia pahempi veroimuri on Yle. Sinne menee kulttuurimarxismiin 500 milliä per vuosi. Ja Yleä puolustetaan paljon tiukemmin kuin "taide-elokuvia". Mummut ja papat katsovat Yle-tuotantoja sitkeästi säästösyistä ja samaan aikaan valittavat ohjelmien tasosta.
Quote from: Jorma M. on 29.12.2023, 08:18:13
Erittäin paljon floppaavia elokuvia pahempi veroimuri on Yle. Sinne menee kulttuurimarxismiin 500 milliä per vuosi. Ja Yleä puolustetaan paljon tiukemmin kuin "taide-elokuvia". Mummut ja papat katsovat Yle-tuotantoja sitkeästi säästösyistä ja samaan aikaan valittavat ohjelmien tasosta.
Kuuntelin sattumoisin tässä aamulla radiota (YLE), niin haastateltiin jotain luonto/eläin tyyppiä, niin linnut kärsii ilotulitteista. Samaten naistoimittelija puhui "paukuttelijoista" ja koirat, kissat ja HEVOSET kärsii tästä "paukuttelusta". Tyyliin "jos on pakko paukutella" niin...
Silmävammat tietenkin mainittu.
Eli ilotulittamisen kieltämistä ajettiin verorahoilla :facepalm:
Tässä maassa ei sitten saisi tehdä yhtään mitään... kamoon, 8 tuntia vuodessa, eikö edes uutta vuotta saisi juhlia kuten ennenkin???
^ Et sit varmaan ole kokenut tilannetta, jossa eläimet menevät pitkin seiniä, kun vähän juhlitaan?
Eikä se ole se kahdeksan tuntia, venetsialaiset ovat toinen aika, kun pitää soittaa heviä yön yli, että koirat pysyvät edes jotenkin rauhallisina.
Menehän jonnekin tallille katsomaan tilannetta, kun alkaa pauke. Paukauta muutama raketti siitä pihasta ja sitten pitämään hevosia rauhallisina.
Veikkaan, että olet kevyempi kuin hevonen, joka potkii pilttuutaan paskaksi. Kumpi mahtaa voittaa?
Osta ennemmin pari pulloa kirkasta, vaikutus kestää paljon pidempään ja tuet kotimaista teollisuutta.
Miksi päästät ilotulittajat tallisi viereen, jos hevosesi eivät paukuista tykkää? Pakoeläin, jollet sitä tiedä, reagoi kaikkeen outoon pillastumalla. Lajiominaisuus.
Mielisairaat koirat pelkäävät paukkuja. Kunnon koirat eivät ole moksiskaan, vaikka vieressä ammuttaisiin Ukko-Pekalla.
Hevoset turvaan ja korvatulpat korviin. Koirat opetettava tavoille.
Quote from: Näkkileipä on 28.12.2023, 22:52:02
Star Wreck: in the Pirkinning Imperial edition (2005)
On minun ehdoton suosikkini kotimaisista elokuvista. Siinä näkyy, että tekijöillä on vahva, aito ja oikea motivaatio leffan tekoon. Näyttelijät eivät ole ammattilaisia mutta siitä huolimatta näyttelevät omalla tavallaan, joka myös näkyy myönteisenä lopputuloksessa. Leffan tunnelma on myös valovuosien päässä verrattuna nykypäivän kotimaisiin elokuviin, joissa näytteleminen valitettavasti näkyy ja kuuluu liiankin "hyvin".
Aiheen vierestä, eräässä suomennetussa Spiderman sarjakuvassa, sanottiin Mary Jane Watsonille, kun hän pyrki teatterin lavalle. ( Hämiksen ex-vaimo ja nykyinen ystävä)
-Älä näyttele!
-Tiedän, minulle on sanottu tuo monta kertaa.
-Ymmärsit väärin, älä "näyttele", vaan esitä kohtaus, kuin olisit oikeasti siinä käsikirjoitetussa tilanteessa.
Hyvä neuvo, vaikka kyseessä onkin fantasia sarjakuva hahmo.
Ajalta ennen kuin oli intoa, mutta ei rahaa. Kuunatsit sitten beeluokan leffana ja jatko-osansa oli sitä että käsikirjoituksen taso oli ööluokkaa ja ainoa millä pyrittiin pitämään koko homma kasassa oli raskaasti prosessoidut visuaalit. Ongelma vain ettei täällä taida olla mitään waltaritason käsikirjoittajia jotka samalla ymmärtäisivät mikä toimii ja mikä ei toimi visuaalisesti.
Vaikka leffat on yhtä paljon makuasia kuin musiikki, niin voi todeta, että rahan lapioiminen suomalaisiin draamaelokuvahankkeisiin ei takaa laatua.
Itse olen digannut Aki Kaurismäkeä ihan alusta asti. Esimerkiksi hänen ensimmäisen oman leffansa (Rikos ja rangaistus) esittämisen jälkeen menin tilaisuuteen, jossa Aki kertoili tuosta elokuvastaan. Laitakaupungilla järjestetty tilaisuus oli maksuton ja yleisöön oli saapunut parikymmentä parroittunutta, vanhalle viinalle haisevaa keski-ikäistä miestä ja yksi alle parikymppinen minä. Siellä pienessä auditoriossa oli aika monta tyhjääkin tuolia.
Politiikasta Aki ei ymmärrä paljoakaan, mutta se ei haittaa hänen elokuviaan katsoessa. Kuolleet lehdet on ihan sieltä parhaasta päästä. Jos ei pidä Aki Kaurismäen tavasta tehdä elokuvia, niin on aika helppoa löytää ihan jotain muuta katsottavaa, koska vain Aki Kaurismäki tekee leffoja sillä tavalla kuin hän ne tekee.
Muiden ohjaajien kotimaisista draamaleffoista en ole jaksanut innostua kymmeniin vuosiin. Matti Ijäs teki aikoinaan muutaman hyvän tv-leffan ja Veikko Kerttulan Simpauttaja lienee yhä oma suosikki niistä muista suomalaisista "värielokuvista". Ja toki myös Spedellä oli pari hyvää länkkäriä ja onhan joissakin Uunoissa myös hetkensä.
Ajattelin kirjoittaa kaurismäkeläisen rakastelukohtauksen.
mies ja nainen tapaavat puistossa.
- Onko sinulla vaimoa?
- Pelkään, etten ymmärrä rakkaudesta mitään.
- Oletko koskaan yrittänyt ymmärtää?
seuraavassa kuvassa mies istuu sängyn laidalla ja vetää savuketta.
- Minun pitää nyt mennä.
- Tapaammeko vielä?
- Kenties.
-i-
MUOKS:
Kaurismäkeläinen han-argumentti:
kaksi miestä istuvat savuisessa baarissa olutlasiensa ääressä
- Tähän lähellekin tulee sitten sellainen... vastaanottokeskus
- Tuleeko sinne neekereitä?
- ...Minä niistä tiedä. Ihmisiä ne kaikki ovat
- Yksi sellainen raiskasi oulussa viime vuonna
- Sellainen on kyllä tuomittavaa... vaan olihan täällä Vantaallakin yksi
- Niin sehän oli ihan tavallinen suomalainen. Kauppiaan poika.
Quote from: Niobium on 29.12.2023, 10:17:47
^ Et sit varmaan ole kokenut tilannetta, jossa eläimet menevät pitkin seiniä, kun vähän juhlitaan?
Eikä se ole se kahdeksan tuntia, venetsialaiset ovat toinen aika, kun pitää soittaa heviä yön yli, että koirat pysyvät edes jotenkin rauhallisina.
Menehän jonnekin tallille katsomaan tilannetta, kun alkaa pauke. Paukauta muutama raketti siitä pihasta ja sitten pitämään hevosia rauhallisina.
Veikkaan, että olet kevyempi kuin hevonen, joka potkii pilttuutaan paskaksi. Kumpi mahtaa voittaa?
Osta ennemmin pari pulloa kirkasta, vaikutus kestää paljon pidempään ja tuet kotimaista teollisuutta.
Vai niin... Miksi paukutat raketteja hevostallilla?
Koiran kusetan ennen kuin pauke alkaa. Meilläpäin aika hyvin noudatetaan aikarajoja.
Raketit siis kiellettävä koska sulla yliherkät koirat ja maassa on hevostalleja...
Jos menisit sitten johonkin korpeen uudeksi vuodeksi.
Quote from: mck on 28.12.2023, 21:33:44
Wikissä ei ollut mainintaa saiko Sisu miten paljon tukea
Alkuperäislähteet etusijalle. Prkl >:(
https://www.ses.fi/tuenhakijalle/tukipaatokset/#/feed
QuoteKuvailutulkkaus ja tekstitys heikkokuuloisille
Kohde: Sisu
Päätöspäivä: 24.5.2023 Päätös: 5 815 € Hakija: Nordisk Film Oy Ab Päätösnumero: 2047865
Kulttuuriviennin hanketuki
Kohde: Sisu, Toronto IFF
Päätöspäivä: 14.10.2022 Päätös: 22 400 € Hakija: Freezing Point Oy Päätösnumero: 2022760
Markkinointi- ja levitystuki
Kohde: Sisu
Päätöspäivä: 4.10.2022 Päätös: 120 000 € Hakija: Nordisk Film Oy Ab Päätösnumero: 2019695
Tuotantotuki
Kohde: Sisu
Päätöspäivä: 7.6.2021 Päätös: 955 000 € Hakija: Freezing Point Oy Päätösnumero: 1030460
Kehittämistuki
Kohde: Sisu
Päätöspäivä: 2.3.2021 Päätös: 45 000 € Hakija: Subzero Film Entertainment Oy Päätösnumero: 1029269
Käsikirjoitusapuraha
Kohde: Sisu
Päätöspäivä: 9.12.2020 Päätös: 5 700 € Hakija: Helander Jalmari Päätösnumero: 1028043
Yhteensä 1 153 915 €
QuoteKehittämistuki
Kohde: Sisu 2
Päätöspäivä: 12.12.2023 Päätös: 50 000 € Hakija: Subzero Film Entertainment Oy Päätösnumero: 2066526
Kymmenisen pinnaa enemmän. Samalla tahdilla tätä tuetaan vielä noin 1.25 miljoonalla.
Mm. tällaista on luvassa lähivuosina. Säätiön puheenjohtaja on kaudella 01/2023-12/2024 Anne Brunila, joka lienee lähiaikojen paras henkilö tehtävässä.
QuoteTuotantotuki
Kohde: Sommaren är kort
Päätöspäivä: 12.12.2023 Päätös: 732 000 € Hakija: Tekele Productions Oy Päätösnumero: 2066274
Lajityyppi: Pitkä fiktioelokuva
Kuvaus: Sommaren är kort (työnimi) on Nauvoon sijoittuva, Eerolan perheen ympärillä pyörivä ensemble-draama, jossa rakastutaan, petytään ja juhlitaan keskikesän juhlaa.
Tuotantotuki
Kohde: Huostassa
Päätöspäivä: 12.12.2023 Päätös: 850 000 € Hakija: Oy Rabbit Films Ltd Päätösnumero: 2056869
Lajityyppi: Pitkä lasten- tai nuorten elokuva
Kuvaus: Huostassa on fiktioelokuva lastensuojelun asiakkaana koulukotiin päätyneestä teinitytöstä, joka ryhtyy kapinoimaan laitoksen väkivaltaista henkilökuntaa ja lapsen edun unohtanutta järjestelmää vastaan. Elokuva on elämänmakuinen ja raastava draama, joka perustuu todellisiin tapahtumiin 2010-luvun Suomessa, missä toivottomiksi ongelmatapauksiksi leimatut lapset suljetaan pahimmillaan vankiloitakin tiukempiin laitoksiin, joissa he eivät saa kovasti tarvitsemiaan psykiatrisia, päihdehuollon yms. palveluita, eivätkä joskus edes lainmukaista perusopetusta. :o
Tuotantotuki
Kohde: Ella ja kaverit menevät metsään
Päätöspäivä: 12.12.2023 Päätös: 770 000 € Hakija: DON FILMS OyPäätösnumero: 2042239
Lajityyppi: Pitkä fiktioelokuva
Kuvaus: Ellan ja kaverien luokka lähtee opettajan johdolla ratkiriemukkaalle kesäretkelle, mutta joutuvat kaikkien yllätykseksi keskelle suurta saukkojen pelastusoperaatiota.
Tuotantotuki
Kohde: Anna minun rakastaa enemmän
Päätöspäivä: 12.12.2023 Päätös: 800 000 € Hakija: Aurora Pictures Oy Päätösnumero: 2065433
Lajityyppi: Pitkä fiktioelokuva
Kuvaus: Suomen kansainvälisesti menestynein poptähti Suvi Vaahtera eli Summer Maple peruu kiertueensa ja katoaa julkisuudesta.
Hänen ex-poikaystävänsä Antti Salokoski sukeltaa muistoihinsa nuoruuden rakkaudesta, musiikista, hetkistä jotka tekivät heistä keitä he ovat ja valinnoista jotka ajoivat heidät erilleen.
Kohde: Earth Song
Päätöspäivä: 3.10.2023 Päätös: 475 000 € Hakija: Sons of Lumière Oy Päätösnumero: 2018671
Lajityyppi: Pitkä fiktioelokuva
Kuvaus: Suomalais-kurdilaisen naisen elämä ja perhe ovat vaarassa hajota, kun hänen isänsä tekee odottamattoman vierailun, joka pakottaa hänet kohtaamaan monimutkaisen menneisyytensä isän ja adoptoidun 12-vuotiaan tyttärensä kanssa.
Kohde: The Last Chapter
Päätöspäivä: 3.10.2023 Päätös: 125 000 € Hakija: Osuuskunta Icebreaker Productions Päätösnumero: 2056652
Ohjaajat: Mohamed El AboudiKäsikirjoittajat: Mohamed El Aboud iTuottajat: Kirsi Mattila, Mohamed El Aboudi
Lajityyppi: Dokumenttielokuva
Kuvaus: Vanhenevat maahanmuuttajat kokevat toisen kulttuurishokin jäädessään eläkkeelle. Turkulaiset ystävykset Justine ja Sisto – toinen Ugandasta ja toinen Sudanista – huomaavat etääntyneensä länsimaistuneista lapsistaan, yksinäisyys ja kaipuu vanhaan kotimaahan riivaavat. Miehet kamppailevat löytääkseen tasapainon kahden kulttuurin puristuksessa.
Tuotantotuki
Kohde: 100 litraa sahtia
Päätöspäivä: 3.10.2023 Päätös: 260 000 € Hakija: It's Alive Films OyPäätösnumero: 2056384
Lajityyppi: Pitkä fiktioelokuva
Kuvaus: Kaksi keski-ikäistä sisarusta, Taina ja Pirkko Turpeinen, asuvat yhdessä Sysmän syrjäkylällä. Tiina on ITE-taiteilija ja Pirkko työtön lomittaja. Elantonsa he saavat pimeän sahdin myynnillä.
Tuotantotuki
Kohde: Pepe
Päätöspäivä: 3.10.2023 Päätös: 85 000 € Hakija: Aurora Pictures Oy Päätösnumero: 2056864
Lajityyppi: Dokumenttielokuva
Kuvaus: Pepe on lyyrinen dokumenttielokuva, joka soi samalla taajuudella Pepe Willbergin äänen kanssa.
Tuotantotuki
Kohde: Belzebubs
Päätöspäivä: 5.6.2023 Päätös: 100 000 € Hakija: Pyjama Films Oy Päätösnumero: 2039386
Lajityyppi: Animaatiosarja
Kuvaus: Belzebubs on komediasarja black metal -kultistien arjesta, perhesuhteista, bändikuvioista ja rakkauselämästä. Tarinoiden keskiössä on tuiki tavallinen saatananpalvojaperhe: isä Sløth, äiti Lucyfer, tytär Lilith ja poika Leviathan ja heidän arkielämänsä jokapäiväiset koukerot – lastenkasvatus, pienyrityksen pyörittäminen, satunnaiset kulttimenot, mitä nyt voi nuorelta perheeltä odottaa. Perhearvoista, sinnikkyydestä ja unelmien tavoittelusta kertova animaatiosarja perustuu JP Ahosen menestyksekkääseen nettisarjakuvaan.
Tuotantotuki
Kohde: Hevi reissu 2
Päätöspäivä: 5.6.2023 Päätös: 745 000 € Hakija: Making Movies - Nordberg & Aho Oy Päätösnumero: 2019660
Lajityyppi: Pitkä fiktioelokuva
Kuvaus: Maailman kovin – ja omituisin – heavy-bändi Impaled Rektum istuu tuomiotaan Norjan mukavimmassa vankilassa. Heille kantautuu tieto siitä, että kitaristi-Lotvosen vanhempien poroteurastamo on joutumassa vasaran alle. Tarvitaan iso keikka ja isot rahat, jotta tila voisi pelastua. Seuraa pako ja matka kohti maailman suurinta heavy-festivaalia, Wackenia 8)
Ym. ym.
Äkkivilkaisulla pelättyä vähemmän mokutusta ja wokepervoilua.
[/quote]
Vai niin... Miksi paukutat raketteja hevostallilla?
Koiran kusetan ennen kuin pauke alkaa. Meilläpäin aika hyvin noudatetaan aikarajoja.
Raketit siis kiellettävä koska sulla yliherkät koirat ja maassa on hevostalleja...
Jos menisit sitten johonkin korpeen uudeksi vuodeksi.
[/quote]
Täällä meilläpäin alkoi pauke jo eilen iltalenkin aikaan, saatana! Enkä usko että luonnon eläimetkään paukkeesta nauttivat, sen verran hiljaista on metsissä vuoden ekat viikot...!
Quote from: JT on 29.12.2023, 12:35:41
Kuolleet lehdet on ihan sieltä parhaasta päästä. Jos ei pidä Aki Kaurismäen tavasta tehdä elokuvia, niin on aika helppoa löytää ihan jotain muuta katsottavaa, koska vain Aki Kaurismäki tekee leffoja sillä tavalla kuin hän ne tekee.
Itse pidän paljonkin kummastakin Leningrad Cowboys elokuvasta, niistäkin Meet Moseksesta enemmän, ja Calamari unionikin menee. Muuten elokuvat eivät oikein iske. Samaa mieltä kuitenkin tuosta, että ne voivat olla ihan arvokkaita teoksia, vaikka en niistä pitäisikään.
Quote from: Caucasian on 29.12.2023, 13:18:08
Quote from: Niobium on 29.12.2023, 10:17:47
^ Et sit varmaan ole kokenut tilannetta, jossa eläimet menevät pitkin seiniä, kun vähän juhlitaan?
Eikä se ole se kahdeksan tuntia, venetsialaiset ovat toinen aika, kun pitää soittaa heviä yön yli, että koirat pysyvät edes jotenkin rauhallisina.
Menehän jonnekin tallille katsomaan tilannetta, kun alkaa pauke. Paukauta muutama raketti siitä pihasta ja sitten pitämään hevosia rauhallisina.
Veikkaan, että olet kevyempi kuin hevonen, joka potkii pilttuutaan paskaksi. Kumpi mahtaa voittaa?
Osta ennemmin pari pulloa kirkasta, vaikutus kestää paljon pidempään ja tuet kotimaista teollisuutta.
Vai niin... Miksi paukutat raketteja hevostallilla?
Koiran kusetan ennen kuin pauke alkaa. Meilläpäin aika hyvin noudatetaan aikarajoja.
Raketit siis kiellettävä koska sulla yliherkät koirat ja maassa on hevostalleja...
Jos menisit sitten johonkin korpeen uudeksi vuodeksi.
Minä olen jo korvessa, vuoden ympäri. En ole häiritsemässä juhlintaa.
Voisit myös itse harkita sitä ehdottamaasi mahdollisuutta, saisit ainakin nauttia ihan itseksesi omista rahoistasi jotka räjähtävät ilmaan. Myös sitten vastuullisena henkilönä tottakai keräät roskat, joita maastoon leviää?
Eilen avattiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) uudistettu Elonetplus -palvelu: https://elonetplus.fi/
Saatavilla myös Android ja Apple sovelluksina.
Uutisia aiheesta:
https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/suomessa-toimiva-ilmainen-suoratoistopalvelu-uudistui/
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010110838.html
https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10194-elonet-on-avattu-uusi-tv-sovellus-helpottaa-kotimaisten-klassikkoelokuvien-katselua
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti toimii noin 7,4 miljoonan euron vuosibudjetilla ja sen tehtäviin kuuluu muun muassa elokuvien ja TV-ohjelmien arkistointi sekä digitointi.
KAVI:n kokoelmissa olevia tuotantoja jotka eivät ole vapaasti katsottavissa pystyy selaamaan Finnasta: https://elonet.finna.fi/
KAVI on hyvä esimerkki unohdetusta ja pimentoon jääneestä arvokkaasta kulttuurityöstä. Kulttuurialan ongelma on se ettei arkistotyötä osata arvostaa. Kaiken maailman runonlausujia, oopperakirkujia ja näyttelijöitä hyysätään kymmenillä miljoonilla, mutta arkistotyöhön jaetaan vain murusia. Elokuvat pitäisi tuottaa markkinoiden ehdoilla. Valtio voisi huolehtia elokuvien ja muun kulttuuriaineiston asianmukaisesta säilytyksestä reippaammallakin budjetilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittanut selvittämään elokuvien arkistoinnista vastaavan KAVI:n ja Taiteen edistämiskeskuksen yhdistämistä.
Aiheesta uutisia:
https://kavi.fi/sivistyshallinto-2030-uudistushanke-kavi-ja-taike-yhdistyvat-yhdeksi-virastoksi/
https://www.taike.fi/fi/uutiset/sivistyshallinto-2030-uudistushanke-taike-ja-kavi-yhdistyisivat-yhdeksi-virastoksi
Taiteen edistämiskeskusta (Taike) joka on täynnä vihervasemmistolaista wokeporukkaa ollaan yhdistämässä elokuva-arkiston kanssa yhdeksi virastoksi.
Saadaanko jatkossa vanhojen elokuvien yhteyteen sisältövaroituksia (trigger warnings) ja tullaanko jatkossa keskittymään enemmän "monimuotoisempien" elokuvien julkaisemiseen verkossa "liian suomalaisten" elokuvien kuten Tuntemattoman sotilaan ja Talvisodan sijaan?
KAVI:n elokuva-arkiston puoli on tähän saakka ollut melko vapaa vihervasemmistolaisesta aatteesta.
Sama paska mikä on syövyttänyt Hollywoodin on hiljalleen saavuttanut myös suomalaisen elokuvan ja mikä ettei TV-sarjatuotannonkin.
Loputtomat sieluttomat ja päin persettä alunperinkin heikkojen kirjojen filmatisoinnit tai muuten uudelleenfilmatisoinnit, jotka on muokattu nykypäivän yleisölle sopiviksi. Elokuvasarjat joissa alunperin hyvä elokuva tai idea, jatketaan niin pitkälle että siinä ei yksinkertaisesti ole enää mitään järkeä. Kvartaali- ja tukijaistaloudesta peräisin olevat tuotantotahti, jossa ei tehdä sinnepäinkään enää huolella ja julkaistaan mitä leikkaajat sitten ovat saaneetkin aikaan. Samat näyttälijät yrittämässä pelastaa joka toista elokuvaa, sekä huonosti, nopeasti ja havalla tietokoneella tehdyt efektit ja miljööt. Kaupanpäälle kasa valmiiksi vahvoja naisia, heikkoja miehiä ja hahmonkehityskaaria jotka eivät mene mihinkään.
Kun kaupanpäälle vielä laitetaan mielenkiintoa herättämätön tusinaidea, markkinointi hoidetaan televisiossa jota kukaan ei katso, sekä suomalaiset koronalla kotona kyttäämään opetetut persaukiset joilla ei enää nykyisin ole varaa elämisen lisäksi bensaan ja leffalippuihin, ynnä muut vastaavat perseilyt, niin onko se ihmekkään etteivät leffat enää myy?
Taitaa olla mahdotonta, tehdä hyvä ja tuottoisa käsikirjoitus ja elokuva. Kun nykyajassa täytyy ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomat vähemmistöt ja vielä sekin ettei vaan yksikään katsoja vaan pahoita mieltään mitä elokuvassa esitetään.
Ilmeisesti kenelläkään leffojen tekijöille, ei ole tullut mieleen, laittaa heti elokuvan alkuun huomautus:
Quote
Tämä elokuva on täysin fiktiota, eikä kuvaa henkilöitä, uskontoja, etnistä ryhmää tai heidän edustamia kulttuureja todenmukaisesti. Mahdolliset mielensäpahoittamiset ovat täysin katsojien omalla vastuulla, eikä tekijät ole niistä vastuussa.
Minä en ole ikinä ymmärtänyt amerikkalaista käytäntöä, lisätä vastaava huomautus, vasta leffan lopputekstien jälkeen.
En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.
Quote from: Näkkileipä on 12.01.2024, 18:50:20
Taitaa olla mahdotonta, tehdä hyvä ja tuottoisa käsikirjoitus ja elokuva. Kun nykyajassa täytyy ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomat vähemmistöt ja vielä sekin ettei vaan yksikään katsoja vaan pahoita mieltään mitä elokuvassa esitetään.
Ilmeisesti kenelläkään leffojen tekijöille, ei ole tullut mieleen, laittaa heti elokuvan alkuun huomautus:
Quote
Tämä elokuva on täysin fiktiota, eikä kuvaa henkilöitä, uskontoja, etnistä ryhmää tai heidän edustamia kulttuureja todenmukaisesti. Mahdolliset mielensäpahoittamiset ovat täysin katsojien omalla vastuulla, eikä tekijät ole niistä vastuussa.
Minä en ole ikinä ymmärtänyt amerikkalaista käytäntöä, lisätä vastaava huomautus, vasta leffan lopputekstien jälkeen.
En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.
Uskoisin että jokainen, joka katsoo MCU elokuvan, katsoo myös lopputekstit odottaen jotain vinkkiä tulevista elokuvista.
Samoin oli vanhojen Z-A-Z elokuvien kanssa. Aina kannatti istua loppuun saakka.
Ja nuorena katsoin James Bonditkin loppuun, ihan vain jotta näin sen "James Bond will return in [elokuvan nimi]" tekstin ja tiesin siitä ettei tämä sarja tähän lopu.
Kannatta siis opettaa katsoja istumaan loppuun saakka. Voi kertoa mitä vain lopputeksteissä ja kaikki näkevät sen.
Quote from: Vänkääjä on 12.01.2024, 20:14:29
Quote from: Näkkileipä on 12.01.2024, 18:50:20
Taitaa olla mahdotonta, tehdä hyvä ja tuottoisa käsikirjoitus ja elokuva. Kun nykyajassa täytyy ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomat vähemmistöt ja vielä sekin ettei vaan yksikään katsoja vaan pahoita mieltään mitä elokuvassa esitetään.
Ilmeisesti kenelläkään leffojen tekijöille, ei ole tullut mieleen, laittaa heti elokuvan alkuun huomautus:
Quote
Tämä elokuva on täysin fiktiota, eikä kuvaa henkilöitä, uskontoja, etnistä ryhmää tai heidän edustamia kulttuureja todenmukaisesti. Mahdolliset mielensäpahoittamiset ovat täysin katsojien omalla vastuulla, eikä tekijät ole niistä vastuussa.
Minä en ole ikinä ymmärtänyt amerikkalaista käytäntöä, lisätä vastaava huomautus, vasta leffan lopputekstien jälkeen.
En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.
Uskoisin että jokainen, joka katsoo MCU elokuvan, katsoo myös lopputekstit odottaen jotain vinkkiä tulevista elokuvista.
Samoin oli vanhojen Z-A-Z elokuvien kanssa. Aina kannatti istua loppuun saakka.
Ja nuorena katsoin James Bonditkin loppuun, ihan vain jotta näin sen "James Bond will return in [elokuvan nimi]" tekstin ja tiesin siitä ettei tämä sarja tähän lopu.
Kannatta siis opettaa katsoja istumaan loppuun saakka. Voi kertoa mitä vain lopputeksteissä ja kaikki näkevät sen.
Minä olen katsonut ja omistan jokaisen MCU (Marvel Cinematic Universe) leffan ja valitettavasti käytäntö näyttää olevan nykyisin, ettei lopputekstien jälkeistä kohtausta, joka viittaa seuraavaan elokuvaan, enää käytetä, ainoastaan ennen lopputeksti litaniaa, tulee se pakollinen kohtaus, jossa viitataan seuraavaan leffaan. Finnkinon pitäisi kertoa jo ennakkoon, jos "viimeinen kohtaus" ei sisälly leffaan.
Quote from: Näkkileipä on 12.01.2024, 18:50:20
En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.
Lopputekstit katsotaan lähinnä silloin jos siellä on mahdollisesti jonkun tuttavan nimi tai tarkistetaan onko oma nimi siellä. Oma nimeni oli kerran TV-ohjelman lopputeksteissä väärin kirjoitettuna.
Myös jos halutaan tietää elokuvassa tai TV-ohjelmassa soineen kappaleen nimi. Hyvin usein kuitenkin joutuu pettymään kun kappaleiden nimiä ei olekaan laitettu lopputeksteihin.
Quote from: Vänkääjä on 12.01.2024, 20:14:29
Uskoisin että jokainen, joka katsoo MCU elokuvan, katsoo myös lopputekstit odottaen jotain vinkkiä tulevista elokuvista.
Samoin oli vanhojen Z-A-Z elokuvien kanssa. Aina kannatti istua loppuun saakka.
Ja nuorena katsoin James Bonditkin loppuun, ihan vain jotta näin sen "James Bond will return in [elokuvan nimi]" tekstin ja tiesin siitä ettei tämä sarja tähän lopu.
Kannatta siis opettaa katsoja istumaan loppuun saakka. Voi kertoa mitä vain lopputeksteissä ja kaikki näkevät sen.
Kummeli Storiesin lopputekstit on moni katsonut kokonaisuudessaan turhaa.
Nyt on ollut ensi-illassa elokuva
Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.
Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.
Tukea elokuvan tekemiselle kyllä on lapioitu.
https://www.verkkouutiset.fi/a/puolen-miljoonan-euron-tuet-saanut-suomalaiselokuva-sai-88-katsojaa/
Quote
..
Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin ohjaaman elokuvan kokonaisbudjetti oli 730 000 euroa. Elokuvasäätiön osuus siitä oli 462 000 euroa. Elokuvasäätiö tuki erikseen elokuvan markkinointia ja levitystä 15 000 eurolla.
Myös Yleisradio rahoitti hanketta.
..
^ Leffa maksoi 5000€ katsojaa kohden, sponsored by Hölmölä.
Quote from: Circus Hypno on 22.10.2024, 21:26:41
Nyt on ollut ensi-illassa elokuva Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.
Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.
Tukea elokuvan tekemiselle kyllä on lapioitu.
https://www.verkkouutiset.fi/a/puolen-miljoonan-euron-tuet-saanut-suomalaiselokuva-sai-88-katsojaa/
Quote
..
Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin ohjaaman elokuvan kokonaisbudjetti oli 730 000 euroa. Elokuvasäätiön osuus siitä oli 462 000 euroa. Elokuvasäätiö tuki erikseen elokuvan markkinointia ja levitystä 15 000 eurolla.
Myös Yleisradio rahoitti hanketta.
..
Tuo kuulostaa ihan vanhojen aikojen menolta, jossa rahaa jaettiin aina kavereiden tekotaiteellisiin projekteihin ja kuitenkin jotkut Uunot olivat kassamagneetteja, lienee ilman mitään tukea.
Itse tulin nuorena allergiseksi suomalaiselle elokuvalle ja teatterille, jossa oli tarjolla vain ylinäyteltyä teatraalista pskaa ;D, sitten pelkkää pskaa, en edes mainitse Jouko Turkan nimeä tässä yhteydessä.
Ajat ovat toki muuttuneet, Suomessakin on sittemmin tehty nippu hyviä elokuvia, mutta joku korkeakulttuurinen demoni siellä kuitenkin on taustalla edelleen kontrolloimassa tai vaanimassa. Tai vaan rahaa kavereille jakava porukka.
Quote from: Lalli IsoTalo on 22.10.2024, 21:43:26
^ Leffa maksoi 5000€ katsojaa kohden, sponsored by Hölmölä.
Ja toisen laskuopin mukaan vajaa 7500 e per lipun ostanut.
QuoteElokuvayhtiö Aamu Oy:n tuottaman Parvien budjetti oli 730 000 euroa, josta Elokuvasäätiön tuotantotuki kattoi 500 000 euroa. Elokuvasäätiö tuki erikseen elokuvan markkinointia ja levitystä 15 000 eurolla. Lisäksi Yleisradio rahoitti hanketta.
Hannaleena Hauru sai vuonna 2021 Koneen säätiöltä 72 000 euron henkilökohtaisen apurahan,
https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10344-elokuvasaeaetioeltae-500-000-euroa-saanut-parvet-keraesi-88-katsojaa
On arveluttavaa että oman sote-keskukseni palvelutiski on tyhjä seuraavat 2 viikkoa (lomautus), mutta valtiolta löytyy 7477 e per Suomen kolonialismihistoria-feministikommunisti. Haloo persut perkele.
Hauru muuten on aika tehokas:
QuoteHauru on ohjannut aiemmin kaksi pitkää elokuvaa: Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (2017) sai 6 048 katsojaa ja Fucking with Nobody (2020) puolestaan 2 228 katsojaa.
Kolmas kerta (Parvet) toden sanoi?
Quote from: Jorma M. on 22.10.2024, 23:18:41
Quote from: Lalli IsoTalo on 22.10.2024, 21:43:26
^ Leffa maksoi 5000€ katsojaa kohden, sponsored by Hölmölä.
Ja toisen laskuopin mukaan vajaa 7500 e per lipun ostanut.
Laskin armollisesti, että joku käy sitä katsomassa vielä ensi-illan jälkeenkin ... :P
Pitäisi ensin antaa taiteilijoiden duunata teoksiaan menestyksellisesti pienellä budjetilla ennen kuin annetaan mitään tukea, puhumattakaan isommasta tuesta.
Quote from: Circus Hypno on 22.10.2024, 21:26:41
Nyt on ollut ensi-illassa elokuva Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.
Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.
Kas kun leffan sisältö ei jaksanut kiinnostaa juuri edes woke-väkeä, vaikka oli menestyksekäs afrosuomalainen jalkapalloilijatar, muunsukupuolinen, rodullistettu kikkaratukka, rasismia, saamelaisia yms:
Parvet (2024) - Plot - IMDb
https://www.imdb.com/title/tt33377402/plotsummary/
Quote
Valeria, a successful Afro-Finnish soccer player, is chosen as her team's new captain. Her new position creates pressure and uncomfortable feelings as she searches for her own truth under the pressure of others' expectations. Aurora, a non-binary worker, would like to find their place and be accepted, but feels invisible. Nora is looking for love and feels she is only seen through her dark skin and curly hair. Racist comments echo into close relationships and make Nora question the intentions of her new crush. Selma is locked in underground tunnels with her choir during rehearsals. She is forced to find her way out of the tunnels and in the darkness she encounters her nightmare of Finnishness. Activist Piera Niillas dreams of a society free from oppression. Together with their own Saami community, they take part in a political debate about their own rights. The Quiet Man is pensive as he walks through the city streets. He sees references to the experiences of many others.
The multi-story Flocks depicts minority experiences in Finland in the 2020s, as young adults from different backgrounds navigate the structures of society. Feelings of belonging and being rejected, and the desire to be accepted and valued in communities, Finnishness and relationships intertwine the different stories in a single day. The fictional film is based on real-life situations. It makes room for stories that are not heard and highlights issues that have been avoided. Tense social situations escalate, transporting the film's characters into each others' realities.
Spede kun olisi hengissä niin tekisi ilman tukia menestysleffan" Uuno muunsukupuolisena"
Woket sun muut vähemmistöjubinat kankaalle , kyllä siitä hyvä tulisi.
Huumorin keinoin vakava asia kansan kaaliin.
Sanna Ukkola kiteyttää asian aika hyvin.
"Jos kuvitellaan, että suomalaiset ryntäävät sankoin joukoin maksamaan elokuvista, joissa heitä kuvataan junttilaumana, ei ole ihme, että yhtälö ei toimi."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8ac0fe2f-560b-413a-9c7c-413c2b44d9f2
Huolimatta ensi-illan vaatimattomasta yleisömäärästä annetaan toki mahdollisuus. Jos jokainen 88 katsojasta kehuu elokuvaa siten vaikka viidelle tuttavalleen ja saa nämä maksamaan sen näkemisestä, niin lumipallovyöry voi sitten yllättää. Se tosin vaatisi sitä, että elokuva olisi todella kiinnostava ja hyvin tehty.
Yleisö äänestää lompakoillaan, katsotaan sitten totuus viivan alta että mitä halutaan nähdä rahojensa vastineeksi.
88 katsojaa, mikä sattuma... :roll:
Quote from: Uuno Nuivanen on 23.10.2024, 15:04:52
88 katsojaa, mikä sattuma... :roll:
Tämähän on jo merkityksellinen sattuma! Ilmassa on synkreniteetin tuntua! Universiumi yrittää kertoa meille jotain, mutta mitä?
Quote from: Uuno Nuivanen on 23.10.2024, 15:04:52
88 katsojaa, mikä sattuma... :roll:
Illan näytökseen on myös vapaana 88 paikkaa 88 paikasta - sattumaako?:
Finnkino - Parvet
https://www.finnkino.fi/event/304683/title/parvet/
Quote
Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.
Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.
Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.
...
Episodielokuva katsoo rehellisesti rakenteista, joiden osa olemme. Suomen uuden aallon elokuvantekijä Hannaleena Haurun ja Jussi-ehdokas Katja Gauriloffin ohjaama elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Päänäyttelijät kehittivät omaa hahmoaan läpi elokuvan tuotannon, ja osa hahmoista perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla ja joka pääsi vaikuttamaan elokuvan sisältöön ja tuotantotapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa.
Ostaakohan Yle piankin tämän ohjelmistoonsa kaikkien veronmaksajien iloksi...
^ En tiedä teknistä termiä, mutta on 100% että tulee Ylen ohjelmistoon mm koska
https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10344-elokuvasaeaetioeltae-500-000-euroa-saanut-parvet-keraesi-88-katsoja
QuoteLisäksi Yleisradio rahoitti hanketta.
Quote from: Jorma M. on 23.10.2024, 17:32:55
^ En tiedä teknistä termiä, mutta on 100% että tulee Ylen ohjelmistoon mm koska
Tässä vähän jo esimakua:
Parvet | Elokuvan hetki | Yle Areena
https://areena.yle.fi/1-71186670
Quote1/3 Elokuvan tekotapa. Poikkeuksellisella, yhteisöllisellä työskentelytavalla toteutettu elokuva. Tekijät kertovat tekotavasta, mitä se mahdollisti ja merkitsi. T: Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab (2024).
Parvet | Elokuvan hetki | Yle Areena
https://areena.yle.fi/1-71186669
Quote2/3 Elokuvan teemat. Monien näkökulmien, äänien, tunteiden ja kokemusten risteyskohta. Tekijät kertovat Parvet - elokuvan tarinoista ja teemoista. T: Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab (2024).
Parvet | Elokuvan hetki | Yle Areena
https://areena.yle.fi/1-71668551
Quote3/3 Näyttelijät kehittämässä omaa hahmoaan Näyttelijät kertovat oman hahmonsa luomisesta poikkeuksellisella, yhteisöllisellä työskentelytavalla toteutetussa elokuvassa. T: Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab (2024).
Edes Hesari ei oikein lämpene Parvet-elokuvalle ja antaa vain kolme tähteä, vaikka yrittää hehkuttaa naisohjaajaa, jonka IMDB-arviot eivät kyllä häikäise:
Elokuva-arvio: Poikkeuksellisella tavalla tehty Parvet-elokuva aliarvioi katsojaansa
https://www.hs.fi/taide/art-2000010761452.html
Quote
Hannaleena Haurun kokoaman 70-henkisen kollektiivin yhdessä toteuttama episodielokuva jää tärkeydestään huolimatta pintapuoliseksi kokoelmaksi havaintoja ja ideoita.
...
Suomen kiinnostavimpiin nykyohjaajiin kuuluvan Hannaleena Haurun (https://www.hs.fi/haku/?query=Hannaleena%20Haurun) koolle kutsuma 70-henkinen työryhmä on työstänyt yhdessä episodimaisen elokuvan, jonka risteävät juonilinjat ovat käsikirjoituksesta leikkausvaiheeseen asti näyttelijöidensä muovaamia.Aiheiksi ovat valikoituneet saamelaisuus, ei-binäärinen sukupuoli-identiteetti ja ihonväriin kohdistettu hienovarainen eksotisointi nykypäivän älyllis-taiteellisissa helsinkiläispiireissä. Saamelaisuutta elokuvassa käsittelevät saamelaiset näyttelijät ja maailman ensimmäisellä koltansaamenkielisellä Je' vida -elokuvallaan kiitosta kerännyt ohjaaja Katja Gauriloff (https://www.hs.fi/haku/?query=Katja%20Gauriloff)."
...
Kokonaisuutena elokuvaa vaivaa jonkinlainen aihetason arkuus, jossa teemoja käynnistellään mutta ei juuri syvennetä. Tilanteiltaan ja sävyiltään teos olisi erinomainen pitkän elokuvan ensimmäinen kolmannes tai tv-sarjan pilottijakso, joka vasta kylvää kiinnostavia alkuja.
Episodeissa on paljon tunnistettavaa ja tarkasti nähtyä, mutta tilanteet eivät kärjisty draamaksi saakka. Henkilöt jäävät pintapuolisiksi ja esimerkinomaisiksi, kun yksilöiden välisten ja sisäisten jännitteiden haastaminen ja nyrjäyttely korvautuu jatkuvilla lähikuvilla ahdistuneista kasvoista ja hypistelevistä käsistä.
...
Elokuvallisesti kahden tähden teos nousee kuitenkin harppauksen ylöspäin tinkimättömän näyttelijäntaiteen ja radikaalisti uudenlaisen tekotavan myötä.
Hannaleena Hauru - IMDb
https://www.imdb.com/name/nm2680737/
Toteanpa tähän vain sen mistä tässä oikein kiinastaa: everything woke turns to shit.
Verorahojen törsäys 4: Elokuvasäätiö suorittaa taas!
https://www.youtube.com/watch?v=pE2xx4C66BU
QuoteSuomen elokuvasäätiö tuki Parvet-elokuvan tuotantoa noin puolella miljoonalla eurolla veronmaksajien rahoista. Myös Yleisradio oli mukana tukemassa elokuvan tuotantoa. Ensi-iltaviikonloppunaan elokuvan näki vain alle 90 ihmistä. Elokuva oli tuotantoprosessista alkaen sangen erikoinen.
Woke-leffa floppasi eeppisesti | Heikelä & Koskelo 23 minuuttia | 1004
https://www.youtube.com/watch?v=6P8INdB9NeA
Quote from: Skeptikko on 23.10.2024, 00:22:50
Quote from: Circus Hypno on 22.10.2024, 21:26:41
Nyt on ollut ensi-illassa elokuva Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.
Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.
Kas kun leffan sisältö ei jaksanut kiinnostaa juuri edes woke-väkeä, vaikka oli menestyksekäs afrosuomalainen jalkapalloilijatar, muunsukupuolinen, rodullistettu kikkaratukka, rasismia, saamelaisia yms:
Valtamedian narratiivi on ollut, että wokea ei ole oikeasti olemassakaan tai että se onkin "oikeiston" juttu.
Tässä meillä on nyt puhdasveristen woke-kieltä käyttävien woke-tekijöiden aito woke-elokuva, joten totta kai Ylen kulttuuritoimittaja kehuu, että juuri tällaisia elokuvia pitääkin rahoittaa, mutta ei käytä jutussaan kertaakaan sanaa woke.
QuoteAnalyysi: Elokuvasäätiön tukema elokuva floppasi teattereissa, eikä sillä ole mitään väliä
Yhteisöllisesti tehty Parvet keräsi surkeasti katsojia. Juuri näitä elokuvia Suomen elokuvasäätiön täytyy tukea, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa.
"Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa"
Näin Iltalehti uutisoi eilen keskiviikkona. Kyseinen elokuva on Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin ohjaama Parvet, joka sai laajan teatteriensi-iltansa viikko sitten perjantaina.
Isot flopit ovat median vinkkelistä tietenkin mehukkaita uutisia. Koska melkein kaikki kotimaiset elokuvat ovat osin julkisrahoitteisia, on epäonnistumisista helppo vetää johtopäätös, että taas on meidän yhteisiä varojamme tuhlattu.
[...]
Mutta kun Elokuvasäätiön tuissa ei ole kyse bisneksestä.
"Elokuvahanketta arvioidaan sisällöllisenä, ilmaisullisena ja tuotannollisena kokonaisuutena", säätiön hakuilmoituksessa sanotaan. "Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon tuenhakijan taiteelliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi."
Kyse on nimenomaan tuesta, ei sijoituksesta. Elokuvasäätiö ei saa laittamiaan rahoja takaisin osinkona lipputuloista tai festivaaleilla jaetuista palkinnoista.
[...]
Parvien kohdalla lisäkierteen tuo se, että elokuvan tekoprosessi on ollut monella mittarilla yhtä tärkeä kuin lopputulos.
Elokuva on tehty yhteisöllisesti elokuvantekijöistä, esitystaiteilijoista, asiantuntijoista ja muista koostetun työryhmän voimin. 70-henkinen tiimi koottiin avoimen haun kautta. Ohjaaja Hauru halusi tehdä pitkän fiktioelokuvan, jonka teemana on suomalainen kansallisidentiteetti osana koloniaalisuutta.
Yksi yhteisöllisyyden pointti oli, että näyttelijät pystyisivät vaikuttamaan syvällisemmin siihen, millaisia representaatioita heidän hahmonsa tarjoaisivat. Ennen elokuvan valmistumista Parvista järjestettiin performansseja, joissa esiyleisö pääsi näkemään kohtauksia valkokankaalla sekä live-esiintyjien esittämänä. Esiyleisö laskettiin osaksi työryhmää ja vaikutti lopputulokseen.
[...]
Hauru ja Gauriloff nostavat marginaaliin jääneitä ihmisryhmiä suomalaisen elokuvan keskiöön. He kyseenalaistavat elokuvien normatiivista ihmiskuvaa ja inspiroivat todennäköisesti muita.
Yle (https://yle.fi/a/74-20119960) 24.10.2024
Tuen kulttuuritoimittajan ajattelua sen verran, että Suomen kokoisessa maassa on ihan oikein tukea kaikenlaisia elokuvan tekijöitä ja myös ohjaajia ja käsikirjoittajia, ainakin uran alkuvaiheessa. Mutta kun samojen tekijöiden elokuvat yksi toisensa jälkeen perustuvat samaan woke-sapluunaan tai jäävät muuten pyörimään samaan uraan, niin voisi vakavasti kehottaa siirtymään muunlaisen rahoituksen puolelle. Vinkki: Koneen säätiö. Siellä on toveri.
Quote from: Anton Vanha-MajamaaHeidän elokuvansa ovat kehuttuja ja palkittuja.
Aika pahasti tuli turpiin suomalaisilta kriitikoiltakin.
Itse asiassa elokuva luultavasti saavuttaa kohun jälkeen tuottajan asettaman katsojamäärän, joka oli vain "satoja", eikä sillä ollut niin väliäkään. Luultavasti tärkeämpää on ollut päästä yhteistyöhön Koulukinon kanssa, jolloin elokuvaa tullaan näyttämään Suomen kouluissa osana koulutyötä esimerkiksi "monimuotoisuuskasvatuksena". Koulukinon listoilla on jo ennestään materiaalia muun muassa rasismi- ja turvapaikkapropagandaan.
Vähemmistöistä kertova (varpus) Parvet elokuva sai vain pienen vähemmistön katsojia. Todellisuus on julma, kun suurinta osaa katsojia, Parvet elokuva ei voisi vähempää kiinnostaa. Kävin katsomassa YouTubessa leffan trailerin, jo traileri on sellainen, ettei se todellakaan motivoi katsomaan leffaa, vaan tekee katsojille erittäin selväksi, millaisesta katastrofista on kyse.
Vaikuttaa siltä, että elokuvasäätiön rahoitus on tae siitä, ettei heidän tukemia leffoja kannata mennä ikinä katsomaan.
^^
Spete ei saanut Elokuvasäätiöltä tukea, ja
- eh, nimittäin - kaikki elokuvat saivat satojatuhansia katsojia!😁
Quote from: Firtu Fakkari on 24.10.2024, 20:45:45
Spete ei saanut Elokuvasäätiöltä tukea, ja
- eh, nimittäin - kaikki elokuvat saivat satojatuhansia katsojia!😁
Älä usko kaiken maailman Spedejä.
QuoteSpeden suhde Suomen elokuvasäätiön kanssa oli nihkeä. Läpi uransa viihdemoguli arvosteli kovaan ääneen säätiön tukipolitiikkaa väittäen, ettei olisi koskaan saanut siltä tukea hankkeisiinsa.
Kalle Kinnusen kirjoittamassa SES:n Elokuvasäätiön tuella -historiikissa kerrotaan, että Speden väitteet olivat puppua. Tosiasiassa Spede sai uransa aikana rahallista tukea elokuvilleen kaikkiaan yli 2,3 miljoonaa euroa.
– Spede sai tukea ja sanoi kohta lehdessä, että hän ei koskaan saa säätiöltä mitään. Soitin hänelle. Spede sanoi, että lehdet nyt kirjoittavat ihan mitä sattuu, elokuvahistorioitsija ja elokuvasäätiön ensimmäinen asiamies Kari Uusitalo muistelee kirjassa.
Seiska: Spede Pasanen salasi saamansa miljoonatuet – syytti lehdistöä omista valheistaan (https://www.seiska.fi/katso/spede-pasanen-salasi-saamansa-miljoonatuet-syytti-lehdistoa-omista-valheistaan/1397662) 3.7.2024
Mitä tekee elokuvalla jota ei käytännössä kukaan katso? Vaikka viesti olisi kuinka hieno, jos kukaan ei sitä katso, viestin tekeminen on hyödytön. Tietysti uudessa uljaassa maailmassa voidaan järjestää niin, että kaikki katsovat oikeita elokuvia, sarjoja ja viestejä. Halusi tai ei.
Tähän tyyliin ..Ludovico Technique
https://www.youtube.com/watch?v=J6hsbpL-A_E
Ilmainen vinkki suomalaisille elokuvaohjaajille: keksikää uusi aihe ja kääntäkää asetelma siten, että juonen alussa kaikki näyttelijät ovat stereotyyppisiä vihervasemmistolaisia, mutta juonen edetessä he ymmärtävät kyseenalaistaa vilpittömästi vihervasemmistolaisuuden ja kaikki ikävimmät tabuaiheet keskustellaan juonen ohessa läpi. Elokuvan lopussa, ennen loppuhuipennusta, he muuttuvat perussuomalaisiksi uskoviksi kristityiksi ja huomaavat elämänlaatunsa paranevan kummasti kun ymmärtävät ottaa elämästään itse vastuuta. Ja kaikki tämä hyvässä valossa esitettynä - ei liioiteltuna, vaan tavallisen hyvässä valossa.
Jos haluaa uuden sota-aiheen, niin vaikka kehittelee Suomen historian aivan uusiksi ja siitä keksii sota-aiheen. Tai jonkin muun aiheen, mutta jättää vihervasemmistolaisuuden siitä rohkeasti pois. Ja vaikka kuvaa persujen näkökulmasta sitten sitä teemaa. Olisi ainakin vaihtelua. Esimerkiksi homojen eheytymisestä heteroksi kristinuskon avulla saisi varmasti hyviä elokuva-aiheita.
Jostain syystä punavihreillä on taipumus olla samanaikaisesti sekä hyvin "edistyksellisiä" ja myös samanaikaisesti pahimpia stereotyyppisimpiä juntteja, mitä tulee suomalaisuuteen, ja rakastavat edistää stereotypioita ja muita kaikkia taikauskomuksia mitä noissa piireissä suomalaisuuteen liittyen. Tämä näkyy elokuvissa ja siten valitettavasti myös toistuvina suomalaisten elokuvien floppaamisina, kun omaa ajatusrakennelmaa ei uskalleta kyseenalaistaa. Kyseenalaistajat ilmeisesti (ei siis ole omakohtaista kokemusta) suljetaan nopeasti pois vihervasemmistolaisista kulttuuripiireistä ja siten myös elokuvaprojekteista - sitten ihmetellään, kun mitään muutosta ei tule asioihin...
Quote from: F1nka on 24.10.2024, 21:35:57
Mitä tekee elokuvalla jota ei käytännössä kukaan katso? Vaikka viesti olisi kuinka hieno, jos kukaan ei sitä katso, viestin tekeminen on hyödytön. Tietysti uudessa uljaassa maailmassa voidaan järjestää niin, että kaikki katsovat oikeita elokuvia, sarjoja ja viestejä. Halusi tai ei.
Myös verorahoitteinen Yle analysoi juuri tätä kysymystä. Loppupäätelmä oli, elokuvan rahoitus verorahoista oli perusteltu, (lainaan hieman pullakuskeja) koska 70-henkinen tekijätiimi vaurastui henkisesti.
Ehkä jotkut myös maallisesti?
Miettii jotain Vuorensolan Star Wreckiä ja Iron Skyä. Menestystä pienellä budjetilla.
Mutta koska "Pervot" ei tavoita suurta yleisöä, niin sehän tarkoittaa, että tätä genreä tarvitaan lisää. Kansaa täytyy valistaa. Koneen säätiö, nyt kukkaron nyörit auki ja enemmän wokea ja enemmän queeria valkokankaalle. Kansa elää pimeydessä tulkoon valheus!
Muoks: Parvet, ei Pervot, mutta who cares.
-i-
Quote from: Roope on 24.10.2024, 21:17:07
Quote from: Firtu Fakkari on 24.10.2024, 20:45:45
Spete ei saanut Elokuvasäätiöltä tukea, ja
- eh, nimittäin - kaikki elokuvat saivat satojatuhansia katsojia!😁
Älä usko kaiken maailman Spedejä.
QuoteSpeden suhde Suomen elokuvasäätiön kanssa oli nihkeä. Läpi uransa viihdemoguli arvosteli kovaan ääneen säätiön tukipolitiikkaa väittäen, ettei olisi koskaan saanut siltä tukea hankkeisiinsa.
Kalle Kinnusen kirjoittamassa SES:n Elokuvasäätiön tuella -historiikissa kerrotaan, että Speden väitteet olivat puppua. Tosiasiassa Spede sai uransa aikana rahallista tukea elokuvilleen kaikkiaan yli 2,3 miljoonaa euroa.
– Spede sai tukea ja sanoi kohta lehdessä, että hän ei koskaan saa säätiöltä mitään. Soitin hänelle. Spede sanoi, että lehdet nyt kirjoittavat ihan mitä sattuu, elokuvahistorioitsija ja elokuvasäätiön ensimmäinen asiamies Kari Uusitalo muistelee kirjassa.
Seiska: Spede Pasanen salasi saamansa miljoonatuet – syytti lehdistöä omista valheistaan (https://www.seiska.fi/katso/spede-pasanen-salasi-saamansa-miljoonatuet-syytti-lehdistoa-omista-valheistaan/1397662) 3.7.2024
Joopa joo, suomalaisen elokuvahistorian suurimpia tekijöitä koskaan, saa yhteensä 2,3 milliä.
Muistuttaisin että pelkkiä Turhapuro-elokuvia on 19 kpl, speden tuottamat menee yli 30 kpl, mutta kokonaista 8 löytyi tukea. Että joo, jos Seiskan urinalistit olisivat tehneet pätkääkään tutkivaa journalismia, olisi varmaan tullut huomattua että valtaosaan elokuvista ei saatu tasan mitään, moneen ei tarjottu edes lainaa. Hommasta paistaa läpi myös selvästi läpi se, että tukea selkeästi alettiin antamaan vasta sitten, kun Spede oli Turpapuro-elokuvilla tyhjentänyt pajatson täysin. Silloinkin oltiin enemmän pakotettu antamaan, koska se ettei annettu mitään, alkoi näyttämään aika asenteelliselta ja pahalta.
Tuossa taustalla on myös monenlaista muuta, johon yritetään ilmeisesti myös viitata. Vaan kuulin joskus radiosta Speden haastattelun armeijan leivissä -elokuvan tiimoilta. Valitettavasti en muista siitä riittävästi siteeratakseni, mutta se ei jättänyt paljoa epäiltävää, etteikö meno olisi tuolloin ollut juuri samaa kuin mitä se näyttää olevan nykyään. Eikä tämä siis kohdistu vain elokuvasäätiöään, vaan myös lehdistön yleiseen käytökseen ja lyttäys-arvioihin, tuolloin katsotuimmasta kotimaisesta elokuvasta koskaan.
Noh, eipä näytä tilanne paljon tuosta muuttuneen, ellei huonommaksi. Ihan sama paljonko Seiskan urinalistit yrittää vääntää asiasta toista, kuin se oikeasti oli.