VU: Suomalaiselokuvat floppaavat: satoja tuhansia tukea, satoja katsojia

[Niobium]

^ Et sit varmaan ole kokenut tilannetta, jossa eläimet menevät pitkin seiniä, kun vähän juhlitaan?

Eikä se ole se kahdeksan tuntia, venetsialaiset ovat toinen aika, kun pitää soittaa heviä yön yli, että koirat pysyvät edes jotenkin rauhallisina.

Menehän jonnekin tallille katsomaan tilannetta, kun alkaa pauke. Paukauta muutama raketti siitä pihasta ja sitten pitämään hevosia rauhallisina.

Veikkaan, että olet kevyempi kuin hevonen, joka potkii pilttuutaan paskaksi. Kumpi mahtaa voittaa?

Osta ennemmin pari pulloa kirkasta, vaikutus kestää paljon pidempään ja tuet kotimaista teollisuutta.

Vai niin... Miksi paukutat raketteja hevostallilla?
Koiran kusetan ennen kuin pauke alkaa. Meilläpäin aika hyvin noudatetaan aikarajoja.
Raketit siis kiellettävä koska sulla yliherkät koirat ja maassa on hevostalleja...
Jos menisit sitten johonkin korpeen uudeksi vuodeksi.

Minä olen jo korvessa, vuoden ympäri. En ole häiritsemässä juhlintaa.

Voisit myös itse harkita sitä ehdottamaasi mahdollisuutta, saisit ainakin nauttia ihan itseksesi omista rahoistasi jotka räjähtävät ilmaan. Myös sitten vastuullisena henkilönä tottakai keräät roskat, joita maastoon leviää?

[tommeli]

Eilen avattiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) uudistettu Elonetplus -palvelu: https://elonetplus.fi/
Saatavilla myös Android ja Apple sovelluksina.

Uutisia aiheesta:
https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/suomessa-toimiva-ilmainen-suoratoistopalvelu-uudistui/
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010110838.html
https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10194-elonet-on-avattu-uusi-tv-sovellus-helpottaa-kotimaisten-klassikkoelokuvien-katselua

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti toimii noin 7,4 miljoonan euron vuosibudjetilla ja sen tehtäviin kuuluu muun muassa elokuvien ja TV-ohjelmien arkistointi sekä digitointi.
KAVI:n kokoelmissa olevia tuotantoja jotka eivät ole vapaasti katsottavissa pystyy selaamaan Finnasta: https://elonet.finna.fi/

KAVI on hyvä esimerkki unohdetusta ja pimentoon jääneestä arvokkaasta kulttuurityöstä. Kulttuurialan ongelma on se ettei arkistotyötä osata arvostaa. Kaiken maailman runonlausujia, oopperakirkujia ja näyttelijöitä hyysätään kymmenillä miljoonilla, mutta arkistotyöhön jaetaan vain murusia. Elokuvat pitäisi tuottaa markkinoiden ehdoilla. Valtio voisi huolehtia elokuvien ja muun kulttuuriaineiston asianmukaisesta säilytyksestä reippaammallakin budjetilla.

[tommeli]

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittanut selvittämään elokuvien arkistoinnista vastaavan KAVI:n ja Taiteen edistämiskeskuksen yhdistämistä.
Aiheesta uutisia:
https://kavi.fi/sivistyshallinto-2030-uudistushanke-kavi-ja-taike-yhdistyvat-yhdeksi-virastoksi/
https://www.taike.fi/fi/uutiset/sivistyshallinto-2030-uudistushanke-taike-ja-kavi-yhdistyisivat-yhdeksi-virastoksi

Taiteen edistämiskeskusta (Taike) joka on täynnä vihervasemmistolaista wokeporukkaa ollaan yhdistämässä elokuva-arkiston kanssa yhdeksi virastoksi.
Saadaanko jatkossa vanhojen elokuvien yhteyteen sisältövaroituksia (trigger warnings) ja tullaanko jatkossa keskittymään enemmän "monimuotoisempien" elokuvien julkaisemiseen verkossa "liian suomalaisten" elokuvien kuten Tuntemattoman sotilaan ja Talvisodan sijaan?
KAVI:n elokuva-arkiston puoli on tähän saakka ollut melko vapaa vihervasemmistolaisesta aatteesta.

[Murkula]

Sama paska mikä on syövyttänyt Hollywoodin on hiljalleen saavuttanut myös suomalaisen elokuvan ja mikä ettei TV-sarjatuotannonkin.

Loputtomat sieluttomat ja päin persettä alunperinkin heikkojen kirjojen filmatisoinnit tai muuten uudelleenfilmatisoinnit, jotka on muokattu nykypäivän yleisölle sopiviksi. Elokuvasarjat joissa alunperin hyvä elokuva tai idea, jatketaan niin pitkälle että siinä ei yksinkertaisesti ole enää mitään järkeä. Kvartaali- ja tukijaistaloudesta peräisin olevat tuotantotahti, jossa ei tehdä sinnepäinkään enää huolella ja julkaistaan mitä leikkaajat sitten ovat saaneetkin aikaan. Samat näyttälijät yrittämässä pelastaa joka toista elokuvaa, sekä huonosti, nopeasti ja havalla tietokoneella tehdyt efektit ja miljööt. Kaupanpäälle kasa valmiiksi vahvoja naisia, heikkoja miehiä ja hahmonkehityskaaria jotka eivät mene mihinkään.

Kun kaupanpäälle vielä laitetaan mielenkiintoa herättämätön tusinaidea, markkinointi hoidetaan televisiossa jota kukaan ei katso, sekä suomalaiset koronalla kotona kyttäämään opetetut persaukiset joilla ei enää nykyisin ole varaa elämisen lisäksi bensaan ja leffalippuihin,  ynnä muut vastaavat perseilyt, niin onko se ihmekkään etteivät leffat enää myy?

[Näkkileipä]

Taitaa olla mahdotonta, tehdä hyvä ja tuottoisa käsikirjoitus ja elokuva. Kun nykyajassa täytyy ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomat vähemmistöt ja vielä sekin ettei vaan yksikään katsoja vaan pahoita mieltään mitä elokuvassa esitetään.

Ilmeisesti kenelläkään leffojen tekijöille, ei ole tullut mieleen, laittaa heti elokuvan alkuun huomautus:

Tämä elokuva on täysin fiktiota, eikä kuvaa henkilöitä, uskontoja, etnistä ryhmää tai heidän edustamia kulttuureja todenmukaisesti. Mahdolliset mielensäpahoittamiset ovat täysin katsojien omalla vastuulla, eikä tekijät ole niistä vastuussa.

Minä en ole ikinä ymmärtänyt amerikkalaista käytäntöä, lisätä vastaava huomautus, vasta leffan lopputekstien jälkeen.
En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.

[Vänkääjä]

Taitaa olla mahdotonta, tehdä hyvä ja tuottoisa käsikirjoitus ja elokuva. Kun nykyajassa täytyy ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomat vähemmistöt ja vielä sekin ettei vaan yksikään katsoja vaan pahoita mieltään mitä elokuvassa esitetään.

Ilmeisesti kenelläkään leffojen tekijöille, ei ole tullut mieleen, laittaa heti elokuvan alkuun huomautus:

Tämä elokuva on täysin fiktiota, eikä kuvaa henkilöitä, uskontoja, etnistä ryhmää tai heidän edustamia kulttuureja todenmukaisesti. Mahdolliset mielensäpahoittamiset ovat täysin katsojien omalla vastuulla, eikä tekijät ole niistä vastuussa.

Minä en ole ikinä ymmärtänyt amerikkalaista käytäntöä, lisätä vastaava huomautus, vasta leffan lopputekstien jälkeen.
En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.

Uskoisin että jokainen, joka katsoo MCU elokuvan, katsoo myös lopputekstit odottaen jotain vinkkiä tulevista elokuvista.
Samoin oli vanhojen Z-A-Z elokuvien kanssa. Aina kannatti istua loppuun saakka.
Ja nuorena katsoin James Bonditkin loppuun, ihan vain jotta näin sen "James Bond will return in [elokuvan nimi]" tekstin ja tiesin siitä ettei tämä sarja tähän lopu.

Kannatta siis opettaa katsoja istumaan loppuun saakka. Voi kertoa mitä vain lopputeksteissä ja kaikki näkevät sen.

[Näkkileipä]

Taitaa olla mahdotonta, tehdä hyvä ja tuottoisa käsikirjoitus ja elokuva. Kun nykyajassa täytyy ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomat vähemmistöt ja vielä sekin ettei vaan yksikään katsoja vaan pahoita mieltään mitä elokuvassa esitetään.

Ilmeisesti kenelläkään leffojen tekijöille, ei ole tullut mieleen, laittaa heti elokuvan alkuun huomautus:

Tämä elokuva on täysin fiktiota, eikä kuvaa henkilöitä, uskontoja, etnistä ryhmää tai heidän edustamia kulttuureja todenmukaisesti. Mahdolliset mielensäpahoittamiset ovat täysin katsojien omalla vastuulla, eikä tekijät ole niistä vastuussa.

Minä en ole ikinä ymmärtänyt amerikkalaista käytäntöä, lisätä vastaava huomautus, vasta leffan lopputekstien jälkeen.
En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.

Uskoisin että jokainen, joka katsoo MCU elokuvan, katsoo myös lopputekstit odottaen jotain vinkkiä tulevista elokuvista.
Samoin oli vanhojen Z-A-Z elokuvien kanssa. Aina kannatti istua loppuun saakka.
Ja nuorena katsoin James Bonditkin loppuun, ihan vain jotta näin sen "James Bond will return in [elokuvan nimi]" tekstin ja tiesin siitä ettei tämä sarja tähän lopu.

Kannatta siis opettaa katsoja istumaan loppuun saakka. Voi kertoa mitä vain lopputeksteissä ja kaikki näkevät sen.

Minä olen katsonut ja omistan jokaisen MCU (Marvel Cinematic Universe) leffan ja valitettavasti käytäntö näyttää olevan nykyisin, ettei lopputekstien jälkeistä kohtausta, joka viittaa seuraavaan elokuvaan, enää käytetä, ainoastaan ennen lopputeksti litaniaa, tulee se pakollinen kohtaus, jossa viitataan seuraavaan leffaan. Finnkinon pitäisi kertoa jo ennakkoon, jos "viimeinen kohtaus" ei sisälly leffaan.

[tommeli]

En nimittäin usko, että monikaan katsoo elokuvan ihan kokonaan, mukaanlukien elokuvan kaikki lopputekstit.

Lopputekstit katsotaan lähinnä silloin jos siellä on mahdollisesti jonkun tuttavan nimi tai tarkistetaan onko oma nimi siellä. Oma nimeni oli kerran TV-ohjelman lopputeksteissä väärin kirjoitettuna.
Myös jos halutaan tietää elokuvassa tai TV-ohjelmassa soineen kappaleen nimi. Hyvin usein kuitenkin joutuu pettymään kun kappaleiden nimiä ei olekaan laitettu lopputeksteihin.

Uskoisin että jokainen, joka katsoo MCU elokuvan, katsoo myös lopputekstit odottaen jotain vinkkiä tulevista elokuvista.
Samoin oli vanhojen Z-A-Z elokuvien kanssa. Aina kannatti istua loppuun saakka.
Ja nuorena katsoin James Bonditkin loppuun, ihan vain jotta näin sen "James Bond will return in [elokuvan nimi]" tekstin ja tiesin siitä ettei tämä sarja tähän lopu.
Kannatta siis opettaa katsoja istumaan loppuun saakka. Voi kertoa mitä vain lopputeksteissä ja kaikki näkevät sen.

Kummeli Storiesin lopputekstit on moni katsonut kokonaisuudessaan turhaa.

[Circus Hypno]

Nyt on ollut ensi-illassa elokuva Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.

Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.

Tukea elokuvan tekemiselle kyllä on lapioitu.

https://www.verkkouutiset.fi/a/puolen-miljoonan-euron-tuet-saanut-suomalaiselokuva-sai-88-katsojaa/

..

Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin ohjaaman elokuvan kokonaisbudjetti oli 730 000 euroa. Elokuvasäätiön osuus siitä oli 462 000 euroa. Elokuvasäätiö tuki erikseen elokuvan markkinointia ja levitystä 15 000 eurolla.

Myös Yleisradio rahoitti hanketta.

..

[Lalli IsoTalo]

^ Leffa maksoi 5000€ katsojaa kohden, sponsored by Hölmölä.

[Augustus]

Nyt on ollut ensi-illassa elokuva Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.

Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.

Tukea elokuvan tekemiselle kyllä on lapioitu.

https://www.verkkouutiset.fi/a/puolen-miljoonan-euron-tuet-saanut-suomalaiselokuva-sai-88-katsojaa/

..

Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin ohjaaman elokuvan kokonaisbudjetti oli 730 000 euroa. Elokuvasäätiön osuus siitä oli 462 000 euroa. Elokuvasäätiö tuki erikseen elokuvan markkinointia ja levitystä 15 000 eurolla.

Myös Yleisradio rahoitti hanketta.

..

Tuo kuulostaa ihan vanhojen aikojen menolta, jossa rahaa jaettiin aina kavereiden tekotaiteellisiin projekteihin ja kuitenkin jotkut Uunot olivat kassamagneetteja, lienee ilman mitään tukea.

Itse tulin nuorena allergiseksi suomalaiselle elokuvalle ja teatterille, jossa oli tarjolla vain ylinäyteltyä teatraalista pskaa , sitten pelkkää pskaa, en edes mainitse Jouko Turkan nimeä tässä yhteydessä.

Ajat ovat toki muuttuneet, Suomessakin on sittemmin tehty nippu hyviä elokuvia, mutta joku korkeakulttuurinen demoni siellä kuitenkin on taustalla edelleen kontrolloimassa tai vaanimassa. Tai vaan rahaa kavereille jakava porukka.

[Jorma M.]

^ Leffa maksoi 5000€ katsojaa kohden, sponsored by Hölmölä.

Ja toisen laskuopin mukaan vajaa 7500 e per lipun ostanut.

Elokuvayhtiö Aamu Oy:n tuottaman Parvien budjetti oli 730 000 euroa, josta Elokuvasäätiön tuotantotuki kattoi 500 000 euroa. Elokuvasäätiö tuki erikseen elokuvan markkinointia ja levitystä 15 000 eurolla. Lisäksi Yleisradio rahoitti hanketta.

Hannaleena Hauru sai vuonna 2021 Koneen säätiöltä 72 000 euron henkilökohtaisen apurahan,

https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10344-elokuvasaeaetioeltae-500-000-euroa-saanut-parvet-keraesi-88-katsojaa

On arveluttavaa että oman sote-keskukseni palvelutiski on tyhjä seuraavat 2 viikkoa (lomautus), mutta valtiolta löytyy 7477 e per Suomen kolonialismihistoria-feministikommunisti. Haloo persut perkele.

Hauru muuten on aika tehokas:

Hauru on ohjannut aiemmin kaksi pitkää elokuvaa: Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (2017) sai 6 048 katsojaa ja Fucking with Nobody (2020) puolestaan 2 228 katsojaa.

Kolmas kerta (Parvet) toden sanoi?

[Lalli IsoTalo]

^ Leffa maksoi 5000€ katsojaa kohden, sponsored by Hölmölä.

Ja toisen laskuopin mukaan vajaa 7500 e per lipun ostanut.

Laskin armollisesti, että joku käy sitä katsomassa vielä ensi-illan jälkeenkin ...

[Nikolas]

Pitäisi ensin antaa taiteilijoiden duunata teoksiaan menestyksellisesti pienellä budjetilla ennen kuin annetaan mitään tukea, puhumattakaan isommasta tuesta.

[Skeptikko]

Nyt on ollut ensi-illassa elokuva Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.

Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.

Kas kun leffan sisältö ei jaksanut kiinnostaa juuri edes woke-väkeä, vaikka oli menestyksekäs afrosuomalainen jalkapalloilijatar, muunsukupuolinen, rodullistettu kikkaratukka, rasismia, saamelaisia yms:

Parvet (2024) - Plot - IMDb
https://www.imdb.com/title/tt33377402/plotsummary/

Valeria, a successful Afro-Finnish soccer player, is chosen as her team's new captain. Her new position creates pressure and uncomfortable feelings as she searches for her own truth under the pressure of others' expectations. Aurora, a non-binary worker, would like to find their place and be accepted, but feels invisible. Nora is looking for love and feels she is only seen through her dark skin and curly hair. Racist comments echo into close relationships and make Nora question the intentions of her new crush. Selma is locked in underground tunnels with her choir during rehearsals. She is forced to find her way out of the tunnels and in the darkness she encounters her nightmare of Finnishness. Activist Piera Niillas dreams of a society free from oppression. Together with their own Saami community, they take part in a political debate about their own rights. The Quiet Man is pensive as he walks through the city streets. He sees references to the experiences of many others.

The multi-story Flocks depicts minority experiences in Finland in the 2020s, as young adults from different backgrounds navigate the structures of society. Feelings of belonging and being rejected, and the desire to be accepted and valued in communities, Finnishness and relationships intertwine the different stories in a single day. The fictional film is based on real-life situations. It makes room for stories that are not heard and highlights issues that have been avoided. Tense social situations escalate, transporting the film's characters into each others' realities.

[KamalaJari]

Spede kun olisi hengissä niin tekisi ilman tukia menestysleffan" Uuno muunsukupuolisena"
Woket sun muut vähemmistöjubinat kankaalle , kyllä siitä hyvä tulisi.
Huumorin keinoin vakava asia kansan kaaliin.

[Niobium]

Sanna Ukkola kiteyttää asian aika hyvin.

"Jos kuvitellaan, että suomalaiset ryntäävät sankoin joukoin maksamaan elokuvista, joissa heitä kuvataan junttilaumana, ei ole ihme, että yhtälö ei toimi."

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8ac0fe2f-560b-413a-9c7c-413c2b44d9f2

Huolimatta ensi-illan vaatimattomasta yleisömäärästä annetaan toki mahdollisuus. Jos jokainen 88 katsojasta kehuu elokuvaa siten vaikka viidelle tuttavalleen ja saa nämä maksamaan sen näkemisestä, niin lumipallovyöry voi sitten yllättää. Se tosin vaatisi sitä, että elokuva olisi todella kiinnostava ja hyvin tehty.

Yleisö äänestää lompakoillaan, katsotaan sitten totuus viivan alta että mitä halutaan nähdä rahojensa vastineeksi.

[Uuno Nuivanen]

88 katsojaa, mikä sattuma... 

[Lalli IsoTalo]

88 katsojaa, mikä sattuma... 

Tämähän on jo merkityksellinen sattuma! Ilmassa on synkreniteetin tuntua! Universiumi yrittää kertoa meille jotain, mutta mitä?

[Skeptikko]

88 katsojaa, mikä sattuma... 

Illan näytökseen on myös vapaana 88 paikkaa 88 paikasta - sattumaako?:

Finnkino - Parvet
https://www.finnkino.fi/event/304683/title/parvet/

Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.
...
Episodielokuva katsoo rehellisesti rakenteista, joiden osa olemme. Suomen uuden aallon elokuvantekijä Hannaleena Haurun ja Jussi-ehdokas Katja Gauriloffin ohjaama elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Päänäyttelijät kehittivät omaa hahmoaan läpi elokuvan tuotannon, ja osa hahmoista perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla ja joka pääsi vaikuttamaan elokuvan sisältöön ja tuotantotapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa.

Ostaakohan Yle piankin tämän ohjelmistoonsa kaikkien veronmaksajien iloksi...

[Jorma M.]

^ En tiedä teknistä termiä, mutta on 100% että tulee Ylen ohjelmistoon mm koska

https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10344-elokuvasaeaetioeltae-500-000-euroa-saanut-parvet-keraesi-88-katsoja

Lisäksi Yleisradio rahoitti hanketta.

[Skeptikko]

^ En tiedä teknistä termiä, mutta on 100% että tulee Ylen ohjelmistoon mm koska

Tässä vähän jo esimakua:

Parvet | Elokuvan hetki | Yle Areena
https://areena.yle.fi/1-71186670

1/3 Elokuvan tekotapa. Poikkeuksellisella, yhteisöllisellä työskentelytavalla toteutettu elokuva. Tekijät kertovat tekotavasta, mitä se mahdollisti ja merkitsi. T: Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab (2024).

Parvet | Elokuvan hetki | Yle Areena
https://areena.yle.fi/1-71186669

2/3 Elokuvan teemat. Monien näkökulmien, äänien, tunteiden ja kokemusten risteyskohta. Tekijät kertovat Parvet - elokuvan tarinoista ja teemoista. T: Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab (2024).

Parvet | Elokuvan hetki | Yle Areena
https://areena.yle.fi/1-71668551

3/3 Näyttelijät kehittämässä omaa hahmoaan Näyttelijät kertovat oman hahmonsa luomisesta poikkeuksellisella, yhteisöllisellä työskentelytavalla toteutetussa elokuvassa. T: Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab (2024).

[Skeptikko]

Edes Hesari ei oikein lämpene Parvet-elokuvalle ja antaa vain kolme tähteä, vaikka yrittää hehkuttaa naisohjaajaa, jonka IMDB-arviot eivät kyllä häikäise:

Elokuva-arvio: Poikkeuksellisella tavalla tehty Parvet-elokuva aliarvioi katsojaansa
https://www.hs.fi/taide/art-2000010761452.html

Hannaleena Haurun kokoaman 70-henkisen kollektiivin yhdessä toteuttama episodielokuva jää tärkeydestään huolimatta pintapuoliseksi kokoelmaksi havaintoja ja ideoita.
...
Suomen kiinnostavimpiin nykyohjaajiin kuuluvan Hannaleena Haurun koolle kutsuma 70-henkinen työryhmä on työstänyt yhdessä episodimaisen elokuvan, jonka risteävät juonilinjat ovat käsikirjoituksesta leikkausvaiheeseen asti näyttelijöidensä muovaamia.Aiheiksi ovat valikoituneet saamelaisuus, ei-binäärinen sukupuoli-identiteetti ja ihonväriin kohdistettu hienovarainen eksotisointi nykypäivän älyllis-taiteellisissa helsinkiläispiireissä. Saamelaisuutta elokuvassa käsittelevät saamelaiset näyttelijät ja maailman ensimmäisellä koltansaamenkielisellä Je' vida -elokuvallaan kiitosta kerännyt ohjaaja Katja Gauriloff."
...
Kokonaisuutena elokuvaa vaivaa jonkinlainen aihetason arkuus, jossa teemoja käynnistellään mutta ei juuri syvennetä. Tilanteiltaan ja sävyiltään teos olisi erinomainen pitkän elokuvan ensimmäinen kolmannes tai tv-sarjan pilottijakso, joka vasta kylvää kiinnostavia alkuja.

Episodeissa on paljon tunnistettavaa ja tarkasti nähtyä, mutta tilanteet eivät kärjisty draamaksi saakka. Henkilöt jäävät pintapuolisiksi ja esimerkinomaisiksi, kun yksilöiden välisten ja sisäisten jännitteiden haastaminen ja nyrjäyttely korvautuu jatkuvilla lähikuvilla ahdistuneista kasvoista ja hypistelevistä käsistä.
...
Elokuvallisesti kahden tähden teos nousee kuitenkin harppauksen ylöspäin tinkimättömän näyttelijäntaiteen ja radikaalisti uudenlaisen tekotavan myötä.

Hannaleena Hauru - IMDb
https://www.imdb.com/name/nm2680737/

[M.K]

Toteanpa tähän vain sen mistä tässä oikein kiinastaa: everything woke turns to shit.

[Pallopääkissa]

Verorahojen törsäys 4: Elokuvasäätiö suorittaa taas!
https://www.youtube.com/watch?v=pE2xx4C66BU

Suomen elokuvasäätiö tuki Parvet-elokuvan tuotantoa noin puolella miljoonalla eurolla veronmaksajien rahoista. Myös Yleisradio oli mukana tukemassa elokuvan tuotantoa. Ensi-iltaviikonloppunaan elokuvan näki vain alle 90 ihmistä. Elokuva oli tuotantoprosessista alkaen sangen erikoinen.

[Pallopääkissa]

Woke-leffa floppasi eeppisesti | Heikelä & Koskelo 23 minuuttia | 1004
https://www.youtube.com/watch?v=6P8INdB9NeA

[Roope]

Nyt on ollut ensi-illassa elokuva Parvet. Leffa on kuulemma viisi episodia vähemmistöistä.

Leffalle oli "selvästi tilausta": se pyöri ensi-iltaviikonloppunaan 12:ssa elokuvateatterissa ja keräsi huikeat 88 katsojaa.

Kas kun leffan sisältö ei jaksanut kiinnostaa juuri edes woke-väkeä, vaikka oli menestyksekäs afrosuomalainen jalkapalloilijatar, muunsukupuolinen, rodullistettu kikkaratukka, rasismia, saamelaisia yms:

Valtamedian narratiivi on ollut, että wokea ei ole oikeasti olemassakaan tai että se onkin "oikeiston" juttu.

Tässä meillä on nyt puhdasveristen woke-kieltä käyttävien woke-tekijöiden aito woke-elokuva, joten totta kai Ylen kulttuuritoimittaja kehuu, että juuri tällaisia elokuvia pitääkin rahoittaa, mutta ei käytä jutussaan kertaakaan sanaa woke.

Analyysi: Elokuvasäätiön tukema elokuva floppasi teattereissa, eikä sillä ole mitään väliä

Yhteisöllisesti tehty Parvet keräsi surkeasti katsojia. Juuri näitä elokuvia Suomen elokuvasäätiön täytyy tukea, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa.

"Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa"

Näin Iltalehti uutisoi eilen keskiviikkona. Kyseinen elokuva on Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin ohjaama Parvet, joka sai laajan teatteriensi-iltansa viikko sitten perjantaina.

Isot flopit ovat median vinkkelistä tietenkin mehukkaita uutisia. Koska melkein kaikki kotimaiset elokuvat ovat osin julkisrahoitteisia, on epäonnistumisista helppo vetää johtopäätös, että taas on meidän yhteisiä varojamme tuhlattu.

[...]

Mutta kun Elokuvasäätiön tuissa ei ole kyse bisneksestä.

"Elokuvahanketta arvioidaan sisällöllisenä, ilmaisullisena ja tuotannollisena kokonaisuutena", säätiön hakuilmoituksessa sanotaan. "Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon tuenhakijan taiteelliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi."

Kyse on nimenomaan tuesta, ei sijoituksesta. Elokuvasäätiö ei saa laittamiaan rahoja takaisin osinkona lipputuloista tai festivaaleilla jaetuista palkinnoista.

[...]

Parvien kohdalla lisäkierteen tuo se, että elokuvan tekoprosessi on ollut monella mittarilla yhtä tärkeä kuin lopputulos.

Elokuva on tehty yhteisöllisesti elokuvantekijöistä, esitystaiteilijoista, asiantuntijoista ja muista koostetun työryhmän voimin. 70-henkinen tiimi koottiin avoimen haun kautta. Ohjaaja Hauru halusi tehdä pitkän fiktioelokuvan, jonka teemana on suomalainen kansallisidentiteetti osana koloniaalisuutta.

Yksi yhteisöllisyyden pointti oli, että näyttelijät pystyisivät vaikuttamaan syvällisemmin siihen, millaisia representaatioita heidän hahmonsa tarjoaisivat. Ennen elokuvan valmistumista Parvista järjestettiin performansseja, joissa esiyleisö pääsi näkemään kohtauksia valkokankaalla sekä live-esiintyjien esittämänä. Esiyleisö laskettiin osaksi työryhmää ja vaikutti lopputulokseen.

[...]

Hauru ja Gauriloff nostavat marginaaliin jääneitä ihmisryhmiä suomalaisen elokuvan keskiöön. He kyseenalaistavat elokuvien normatiivista ihmiskuvaa ja inspiroivat todennäköisesti muita.

Yle 24.10.2024

Tuen kulttuuritoimittajan ajattelua sen verran, että Suomen kokoisessa maassa on ihan oikein tukea kaikenlaisia elokuvan tekijöitä ja myös ohjaajia ja käsikirjoittajia, ainakin uran alkuvaiheessa. Mutta kun samojen tekijöiden elokuvat yksi toisensa jälkeen perustuvat samaan woke-sapluunaan tai jäävät muuten pyörimään samaan uraan, niin voisi vakavasti kehottaa siirtymään muunlaisen rahoituksen puolelle. Vinkki: Koneen säätiö. Siellä on toveri.

Heidän elokuvansa ovat kehuttuja ja palkittuja.

Aika pahasti tuli turpiin suomalaisilta kriitikoiltakin.

Itse asiassa elokuva luultavasti saavuttaa kohun jälkeen tuottajan asettaman katsojamäärän, joka oli vain "satoja", eikä sillä ollut niin väliäkään. Luultavasti tärkeämpää on ollut päästä yhteistyöhön Koulukinon kanssa, jolloin elokuvaa tullaan näyttämään Suomen kouluissa osana koulutyötä esimerkiksi "monimuotoisuuskasvatuksena". Koulukinon listoilla on jo ennestään materiaalia muun muassa rasismi- ja turvapaikkapropagandaan.

[Näkkileipä]

Vähemmistöistä kertova (varpus) Parvet elokuva sai vain pienen vähemmistön katsojia. Todellisuus on julma, kun suurinta osaa katsojia, Parvet elokuva ei voisi vähempää kiinnostaa. Kävin katsomassa YouTubessa leffan trailerin, jo traileri on sellainen, ettei se todellakaan motivoi katsomaan leffaa, vaan tekee katsojille erittäin selväksi, millaisesta katastrofista on kyse.

Vaikuttaa siltä, että elokuvasäätiön rahoitus on tae siitä, ettei heidän tukemia leffoja kannata mennä ikinä katsomaan.

[Firtu Fakkari]

^^

Spete ei saanut Elokuvasäätiöltä tukea, ja
- eh, nimittäin - kaikki elokuvat saivat satojatuhansia katsojia!😁

[Roope]

Spete ei saanut Elokuvasäätiöltä tukea, ja
- eh, nimittäin - kaikki elokuvat saivat satojatuhansia katsojia!😁

Älä usko kaiken maailman Spedejä.

Speden suhde Suomen elokuvasäätiön kanssa oli nihkeä. Läpi uransa viihdemoguli arvosteli kovaan ääneen säätiön tukipolitiikkaa väittäen, ettei olisi koskaan saanut siltä tukea hankkeisiinsa.

Kalle Kinnusen kirjoittamassa SES:n Elokuvasäätiön tuella -historiikissa kerrotaan, että Speden väitteet olivat puppua. Tosiasiassa Spede sai uransa aikana rahallista tukea elokuvilleen kaikkiaan yli 2,3 miljoonaa euroa.

– Spede sai tukea ja sanoi kohta lehdessä, että hän ei koskaan saa säätiöltä mitään. Soitin hänelle. Spede sanoi, että lehdet nyt kirjoittavat ihan mitä sattuu, elokuvahistorioitsija ja elokuvasäätiön ensimmäinen asiamies Kari Uusitalo muistelee kirjassa.

Seiska: Spede Pasanen salasi saamansa miljoonatuet – syytti lehdistöä omista valheistaan 3.7.2024