Hommaforum Testi

Vanhempani muuttivat keväällä Vantaalle. Vanha, yli 70v äitini joka on erittäin aktiivinen kirjastopalvelujen käyttäjä meni Koivukylän kirjastoon ja halusi lainata kirjan, josta hän tiesi vain nimen, mutta ei tekijää. Hän kysyi kirjaston henkilökunnalta apua löytääkseen haluamansa teoksen. Henkilökunnan virkaa toimitti kaksi hoonosoomi-maahanmuuttajaa, jotka eivät vanhaa äitiäni pystyneet auttamaan. He vain tivasivat kirjan tekijän nimeä. Tekijän nimellä kirja hyllystä ehkä löytyisi. Äitini oli aivan hämmästyksissään, että tämäkö on uuden asuinpaikan kirjaston henkilökunnan ammattitaito? Riittääkö kirjastotyöntekijälle ammattitaitovaatimukseksi nykyään aakkosten tunteminen ja ulkomaalaistausta?

Hämmentyneenä äitini käveli kotiin, avasi tietokoneen ja meni kirjastopalveluiden sivuille (www.helmet.fi (http://www.helmet.fi)). Teoksen nimi hakukenttään ja tekijän nimi selvisi muutamassa sekunnissa.

Siellä kirjastossakin pitäisi olla koneita...usein on niin, että on erikseen pari konetta, joihin saa vain helmetin auki, eli niillä ei istu näitä tyttökuvien katselijoita.

Olen törmännyt samaan ilmiöön pk-seudun joissain kirjastoissa. Työntekijä on lähinnä oman etnisen ryhmänsä nuorison kurissapitäjä, ei mikään varsinainen kirjastovirkailija. Minkäänlaisia tietokantahakuja he eivät osaa tehdä, ja suomen kielen osaaminen saattaa olla vain auttavaa.

Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

Minusta tuollaisen ilveilyn voisi lakkauttaa ja palauttaa kirjasto sen alkuperäiseen tehtävään hankkimaan, säilyttämään ja lainaamaan fyysisiä kirjoja. Saliin lukurauha ja ovelle vahtimestari heittämään perseilijät ulos.

Jos joku räkänokka haluaa viihdettä, kuten pelejä, niitä saa kaupasta. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole niiden jakelu. Kirjasto on eräs sivilisaatiomme keskeisiä peruselementtejä, eikä sitä saa rappioittaa miksikään monikulttuurisuusmekaksi, toiseusluentojen näyttämöksi tai ostarin käytävän korvikkeeksi.

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 09:02:48
Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

No saahan Espoon Sellon kirjastosta lainattua myös desibelimittareita sekä käyttää verenpainemittaria  :D
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvelut
Voi sitten kivasti mittailla kirjaston melutasoa ja katsoa kuinka verenpaine nousee melun noustessa  :facepalm:

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 09:02:48
Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

Minusta tuollaisen ilveilyn voisi lakkauttaa ja palauttaa kirjasto sen alkuperäiseen tehtävään hankkimaan, säilyttämään ja lainaamaan fyysisiä kirjoja. Saliin lukurauha ja ovelle vahtimestari heittämään perseilijät ulos.

Jos joku räkänokka haluaa viihdettä, kuten pelejä, niitä saa kaupasta. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole niiden jakelu. Kirjasto on eräs sivilisaatiomme keskeisiä peruselementtejä, eikä sitä saa rappioittaa miksikään monikulttuurisuusmekaksi, toiseusluentojen näyttämöksi tai ostarin käytävän korvikkeeksi.

Samaa mieltä kanssasi, Eino.

Nuorempana olin ahkera kirjastopalveluiden käyttäjä, kävin lainaamassa kirjoja vähintään pari kertaa viikossa. Suomalaisen kirjaston ilmapiiri on (tai oli) mukava, hyllyjen välissä oli kiva kierrellä ja etsiä että "mitäs hyvää tänään illalla lukisin". Hyvän rikos- tai sotarmaanin kaveriksi lähti aina joku tietokirja, kirjastosta ei ollut kiire mihinkään ennenkuin säkissä oli varmasti hyvää luettavaa.

Olin sitten pois Suomesta useita vuosia, palattuani yksi ensimmäisistä asioista oli mennä uuden asuinpaikani kirjastoon hakemaan kortti. Mutta mutta... hyllyjen välissä ei enää ollutkaan hiljaista, keskellä kirjastoa oleva lukutila oli kaavutettujen naisten valtaama. Joku puhui puhelimeen kovaäänisesti ja kirjaston "virkailija" ei tuntenut Suomalaista klassikkoromaania. Jokin oli muuttunut pahasti, ilmapiiri oli pilalla. Samana iltana ostin Amazonista Kindlen, sähköisen kirjan, ja kirjastoni on nykyisin webissä jossa selaan uutta luettavaa ja tilaan kirjan reaaliajassa kotiin. Kuitenkin ei se ole sama asia... sori pieni vuodatus mutta olen katkera tästä.

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 09:02:48
Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

Minusta tuollaisen ilveilyn voisi lakkauttaa ja palauttaa kirjasto sen alkuperäiseen tehtävään hankkimaan, säilyttämään ja lainaamaan fyysisiä kirjoja. Saliin lukurauha ja ovelle vahtimestari heittämään perseilijät ulos.

Kyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona, joten on hyvä, että asioita voi hoitaa ja tietoa hakea kirjastossa. Jos taas viihde on kielletty, niin koko 1.4 -luokka voitaisiin poistaa.

QuoteKyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona..

Nettipalvelut ovat toki osa nykyistä yhteiskuntaa, mutta se ei ole kirjaston tehtävä niitä järjestää. Kirjaston tehtävänä on nimensä mukaisesti pitää yllä kirjoihin liittyvää palvelua. Varsinkin näin sähkökirjojen aikakautena kirjaston merkitys tiedon fyysisenä tallentajana korostuu.

Ne nettipalvelut voi sitten järjestää vaikka Kela tai fatta eteisessään, kirjastolle asia ei kuulu.

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 09:54:24

QuoteKyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona..

Nettipalvelut ovat toki osa nykyistä yhteiskuntaa, mutta se ei ole kirjaston tehtävä niitä järjestää. Kirjaston tehtävänä on nimensä mukaisesti pitää yllä kirjoihin liittyvää palvelua. Varsinkin näin sähkökirjojen aikakautena kirjaston merkitys tiedon fyysisenä tallentajana korostuu.

Ne nettipalvelut voi sitten järjestää vaikka Kela tai fatta eteisessään, kirjastolle asia ei kuulu.

Kaipa ne nettipalvelutkin siellä kirjastossa voi olla (itse näen kirjaston tehtäväksi informaation jakamisen ja informaatioon käsiksi pääsyn), mutta kuten yllä sanotkin, saliin lukurauha ja vahtimestari poistamaan perseilijät.

Kirjastovirkailijoille on olemassa tradenomin tasoinen tutkinto ja mielestäni tiskin takana ei pitäisi hengailla kenenkään jolla ei tätä tutkintoa ole.

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa, vaan yksinkertaisesti keskittyisi informaation, varsinkin painetun, hankkimiseen, tallentamiseen ja jakamiseen.

Kehotan myös ihmisiä hankkimaan oman kirjastonsa kotiinsa. Itse olen kerännyt kirjoja vuodesta 1989 saakka. Hyllystäni löytynee paljon sellaistakin, mitä kirjastot eivät pysty tarjoamaan, niillä kun on ollut kiire hankkia akkuporakoneita ja verenpainemittareita. Joukossa on myös jokunen "poliittisesti epäkorrekti" kirja. Näiden tallentaminen näinä aikoina on varsinainen kulttuuriteko, jolla suojataan demokratiaa, kulttuurin monimuotoisuutta, toisinajattelua ja ihmishengen dynamiikkaa.

Just niin, Eino!

Varsinkin, kun sitä kirjan sähköistä versiota saatetaan voida muuttaa, jos aiheelliseksi katsotaan. On paljon helpompaa toteuttaa kirjarovioita. Ja ilman silminnäkijöitä.

Paperikirjat nääs pitää takavarikoida.

Enivei, minulle oli lapsesta asti aina opetettu, että kirjastossa ollaan hissukseen. Ja niin olinkin, ja niin olivat kaikki muutkin. Rakastuin kirjastoon ja siihen kaikkeen, mitä sieltä saattoi löytyä hyllyistä.
Muistan kuin eilisen päivän sen päivän, kun ensi kerran uskaltauduin aikuisten osastolle silloisen kotikaupunkini kirjastossa. Mitä kaikkea siellä olikaan ja miten iso se oli!
Ensimmäinen lainaamani aikuisten romaani oli muuten Kurt Vonnegutin Hui hai eli Jäähyväiset yksinäisyydelle. Tämä tarina on tosi!
Sittemmin ihastuin myös John Steinbeckiin.
Mutta Kurt Vonnegutilla on ikiaikainen ja iso paikka sydämessäni.

Voi että on ikävä niitä kirjastoaikoja.
Pantiin lappu siihen kirjan sisätakakannen taskuun.
Oltiin hiljaa kirjastossa, selailtiin, luettiin, harhailtiin hyllyjen välissä, keskusteltiin kuiskaten kavereitten kanssa juurikin kirjoista. Mentiin kysymään tädiltä, jos oli ongelmaa tai selattiin itse kortistoa. Muisteltiin kuumeisesti kirjan ja tai kirjailijan nimeä, kun muistettiin vaan pätkiä jostain kirjasta...

e: Korjattu kirovihre, josta tuli "perhe"palautetta.

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 09:54:24

QuoteKyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona..

Nettipalvelut ovat toki osa nykyistä yhteiskuntaa, mutta se ei ole kirjaston tehtävä niitä järjestää. Kirjaston tehtävänä on nimensä mukaisesti pitää yllä kirjoihin liittyvää palvelua. Varsinkin näin sähkökirjojen aikakautena kirjaston merkitys tiedon fyysisenä tallentajana korostuu.

Ne nettipalvelut voi sitten järjestää vaikka Kela tai fatta eteisessään, kirjastolle asia ei kuulu.

Siis pitäisi perustaa joku toinen organisaatio nettipalveluita varten? Minusta tämä on turha byrokraattista. Tiedonhaku on tiedonhakua teki sen netistä tai kirjasta. Minäkin olen kirjastossa käyttänyt rinnan tiedonhakua kirjoista ja netistä.  Minusta on outoa sana, että koska sanassa kirjasto on osana sana kirja siellä ei saisi olla mitään muita kuin kirjoja: Ei nettipäätteitä, ei CD-levyjä ei elokuvia, ei lehtiä.

Sähköisen materiaalin lisääntyminen nimenomanaan lisää tarvetta, että kirjastossa on pääsy siihen. Tämä ei koske vain niitä, joilla ei ole nettiä kotona vaan niitäkin, jotka ovat kirjastossa hakemassa tietoa ja joku tieto löytyykin netistä.

Minäkin suhtaudun epäillen sähkökirjaan.

Niillä toki voi olla paikkansa, mutta printtikirja on kuitenkin se sivistyksen tukipilari, jota ei voi sensuroida tai muuttaa jälkikäteen ja joka on riippumaton sähköverkosta. Sellaisesta olen valmis maksamaan kuten myös olen valmis ostamaan suuren kirjahyllyn ja käyttämään yhden huoneen kirjojen varastointiin. Erityisen tärkeää tämä on nykyisinä orwelliaanisina aikoina.

Sivilisaatiomme on riippuvainen informaatiosta. Ja tuo informaatio on kirjoissa. Katastrofin sattuessa tietoverkko ei toimi. Silloin tarvitaan printtikirjoja, monenlaisia oppaita, joilla elämän perusedellytykset voidaan turvata. Emme tule ajatelleeksi sellaisia sivilisaation yhtäkkisiä kriisejä, joissa ainoa saatavillaoleva informaatio on peräisin ihmisten muistista ja printtikirjoista. Emme halua ajatella maanjäristyksiä, asteroideja, napojensiirtymistä, terrori-iskuja tai auringonpurkauksia. On varmaa, että sähköverkko lamautuu. Kyse on vain ajankohdasta. Se voi tapahtua kesken tämän lauseen kirjoittamisen tai se voi odottaa 75.000 vuotta. Mutta se tapahtuu. Eikä sovi unohtaa myöskään ihmisen aikaansaamaa informaatiokatkosta: Eliitti voi myös sensuroida sähkökirjoja tai muokata niitä. Silloin Espoon kirjaston verenpainemittarit eivät auta.

Kun astroidi on iskenyt ja infrastruktuuri lamautunut, pitäisi jostain saada tieto, miten umpilisäke leikataan. Mutta Espoon kirjastolla on tarjolla vain monikulttuurisuusterapiaa.

Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä. Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas. ja uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja. Se sivistää.

Koska rasistinen valkoihoinen on suorittanut whiteflightin, on kirjastot nykyjään paremmissa käsissä. Ihqujen somppujen ikioma agora!

;D

Itse en ole enää pitkään aikaan kirjastossa käynyt muuten kuin lasten kanssa eikä niitäkään mielellään kirjastoon vie. Monikulttuuriset nuorisojengit notkuvat lastenosaston pöydissä vittua mölisemässä. Kirjojen määrä pienenee koko ajan ja tilalle tulee lainattavat kävelysauvat, lumikengät ja energiamittarit. Teinit möykkää tietokoneilla pelaamassa nettipelejä ja henkilökunta keskittyy juttelemaan kukin oman etnisen asiakasryhmänsä parissa.

Pakko haikailla menneitä aikoja kun kirjasto oli minulle lähes pyhä hiljentymisen paikka.

Quote from: elukka on 16.06.2013, 11:19:23
Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä. Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas. ja uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja. Se sivistää.

Koska rasistinen valkoihoinen on suorittanut whiteflightin, on kirjastot nykyjään paremmissa käsissä. Ihqujen somppujen ikioma agora!

;D

Tuo pornon selailu on todella häiritseväää. Joissain kirjastoissa ruutujen sisältö näkyy aivan selvästi ohikulkijalle, joka yrittää päästä kirjojen luo.

Quote from: Bona on 16.06.2013, 11:44:06

Quote from: elukka on 16.06.2013, 11:19:23
Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä. Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas. ja uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja. Se sivistää.

Koska rasistinen valkoihoinen on suorittanut whiteflightin, on kirjastot nykyjään paremmissa käsissä. Ihqujen somppujen ikioma agora!

;D

Tuo pornon selailu on todella häiritseväää. Joissain kirjastoissa ruutujen sisältö näkyy aivan selvästi ohikulkijalle, joka yrittää päästä kirjojen luo.

Se on myös lastensuojelukysymys. Työpaikkani (jossa työskentelee 99% täysi-ikäisiä) on onnistunut estämään kaiken pornoon viittavankin materiaalin pääsyn tietokoneille. Sama pitäisi hoitua helposti myös kunnan ylläpitämissä koneissa. Lapsilla on vapaa pääsy kirjastoihin. Porno ei kuulu kunnan ylläpitämiin  julkisiin tiloihin

QuoteItse en ole enää pitkään aikaan kirjastossa käynyt muuten kuin lasten kanssa eikä niitäkään mielellään kirjastoon vie.

Paradoksaalista kyllä, itsekään bibliofiilinä en ole käynyt kirjastossa yli 13 vuoteen.

Viimeksi olen käyttänyt kirjaston palveluja talvella vuonna 2000 Helsingin Tapanilan kirjastossa. Nyt täällä Keravallakin niillä on komeat, uudet talot, mutta hyllyissä kilometreittäin roskaa. Onneksi etniset jengit sentään vielä puuttuvat.

Muutin jokin aika sitten Orivedeltä takaisin Espooseen. Orivedellä kirjasto oli vielä sellainen kuin kirjaston pitää ollakin; hiljainen, rauhallinen ja kaikin puolin mukava paikka. Ravasin siellä noin kerran kuukaudessa. Luen pääosin tietokirjallisuutta, minkä vuoksi yleensä tilaan kirjat netistä, koska jos jokin tieto unohtuu, sen voi aina kerrata ottamalla ko. tiedon sisältävä kirja hyllystä. Kaunokirjallisuutta lainaan yleensä kirjastoista, mutta suosikkikirjat on yleensä jonkinlainen pakko ostaa omaan kirjahyllyyn.

En ole Espooseen palattuani edes käynyt lähikirjastossani, kirjasto Omenassa. Kontrastin lähempi todistaminen masentaisi todennäköisesti liikaa, kun en muutenkaan juuri nauti paluusta kaupunkiin. En ole ko. kirjastossa käynyt moneen vuoteen, koska sain tarpeekseni mölisevistä idiooteista. Se ei enää ole kirjasto. Se on äärimmäisen huonoa käytöstä harjoittavien nuorten musliminuorten "hengailumesta". En ymmärrä, kuka järjissää oleva ihminen voi vakavalla naamalla väittää, että he ovat rikastuttaneet suomalaista kulttuuria - kun ko. porukka ajaa lukemista muutenkin liian vähän harrastavat suomalaiset pois kirjastoista.

OT.
Sähköisessä muodossa oleva kirja tulee säilymään paremmin kuin paperinen. Tämä on totta jo yksinään siksi, että sähköisestä muodosta kuka tahansa voi itse tuottaa loputtoman määrän lisää digitaalisia ja analogisia kopioita. Paperi haurastuu, eikä bittiavaruudessa ole samantapaista heikkoutta. Todella vähän virtaa kuluttavat sähkökirjojen lukulaitteet voidaan tarvittaessa ladata dynamoilla tai aurinkokennoilla. Internet tosin voi kaatua, mutta niin voi kirjahyllykin palaa.
Jos emme oleta sähköverkkojen kaatuvan ihan pian, kukaan ei pääse käsiksi minun kotonani omalla internetiin kytkemättömällä kovalevyllä, muistitikulla tai CD-levyllä olevaan opukseen, tämä takaa siis saman turvan kuin analogisille kirjoille. Mutta, digitaalinen kirja (sen mielivaltainen määrä kopioita) on tämän lisäksi mahdollista kätkeä rajattomalta tuntuvaan internetiin, josta kätkijä voi halutessaan käydä sen lunastamassa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 10:13:26
Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Itseasiassa mikään nykyisistä sähköisistä tai optisista tallennusvälineistä ei taida säilyttää informaatiota virheettömänä yhtä kauan kuin paperi.
Muuten tämäkin asia korjaantuu vain kun niin lainsäädännöstä kuin viranomais-ohjeistuksestakin saadaan poistettua tavoite MONIKULTTUURISUUS.
Monikulttuurisuuden tavoite on jo niin syvälle juurrutettuna viralliseen suomeen että yksittäisten kohteiden esittäminen(luetteloiminen) on jokseenkin mahdotonta.
Monikulttuurisuuden kansalaiskasvatus sekä näkyvä että piilopropaganda on saatava pysäytettyä, hyvä alku olisi niiden poistaminen koulun, yleisradion ja sivistystoimen sisällöstä.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 13:49:15

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 10:13:26
Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys (http://lukijanvastuulla.kirjasto.ws/?tag=entressen-kirjasto-monikulttuurisuus-somalikulttuurimessut) "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa  (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kirjasto/monikulttuurinenkirjasto/Documents/Monikulttuurinen%20kirjasto%20nettiliite.pdf)

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53455/Rinkinen_Taru.pdf?sequence=1)

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto (http://www.verkkohaltuun.fi/kaikkien_kirjasto/elamaa_entressen_kirjastossa)

Quote from: Bona on 16.06.2013, 14:06:51

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 13:49:15

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 10:13:26
Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys (http://lukijanvastuulla.kirjasto.ws/?tag=entressen-kirjasto-monikulttuurisuus-somalikulttuurimessut) "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa  (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kirjasto/monikulttuurinenkirjasto/Documents/Monikulttuurinen%20kirjasto%20nettiliite.pdf)

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53455/Rinkinen_Taru.pdf?sequence=1)

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto (http://www.verkkohaltuun.fi/kaikkien_kirjasto/elamaa_entressen_kirjastossa)

On monikulttuurista kirjastoa ja sitten on "monikulttuurisuutta" ja monikultturismia. Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

Quote from: Bona on 16.06.2013, 14:06:51

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 13:49:15

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 10:13:26
Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys (http://lukijanvastuulla.kirjasto.ws/?tag=entressen-kirjasto-monikulttuurisuus-somalikulttuurimessut) "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa  (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kirjasto/monikulttuurinenkirjasto/Documents/Monikulttuurinen%20kirjasto%20nettiliite.pdf)

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53455/Rinkinen_Taru.pdf?sequence=1)

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto (http://www.verkkohaltuun.fi/kaikkien_kirjasto/elamaa_entressen_kirjastossa)

Luin laittaimiesi linkkien takaa löytyvää materiaalia. Jälleen kerran vastaan pomppasi huomionarvoisia seikkoja:
"Afrikka-viikot päättyvät Somalikulttuurimessuihin. Me toivomme, että messuille osallistuisi entistä enemmän myös kantaväestöön kuuluvia. Somalialaiset ovat saapuneet tänne kaukaa. Heillä on tarinoita kerrottavana ja meillä mahdollisuus oppia uutta"
Mitä uutta me voimme oppia Somaleilta?

"Strategiassaan Lahden kaupunginkirjasto (2011, 12, 26) on määritellyt yhdeksi
keskeisimmistä asiakasryhmistään maahanmuuttajat."
Miksi? Lahden laupunginkirjaston palveluita pidetään yllä Lahtelaisten veronmaksajien rahoilla joten kirjaston pitäisi keskittyä palvelemaan KAIKKIA Lahtelaisia.

"Kirjastoissa työskentelee maahanmuuttajia, mutta
harvalla työntekijällä on vakituista työsuhdetta. Kirjastoalan tiukat kielitaito- sekä
pätevyysvaatimukset hankaloittavat maahanmuuttajien työllistymistä."
Eli kirjastoon pitäisi päästä töihin vaikka ei ole kyllin fiksu oppimaan kieltä? Sivistyksen kehtoon?

jne yms... en halua linkittää liikaa tekstiä mutta viesti lienee selvä. Me jotka maksetaan kirjastopalvelut, ollaan jouduttu taka-alalle.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 14:21:18

Quote from: Bona on 16.06.2013, 14:06:51

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 13:49:15

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 10:13:26
Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys (http://lukijanvastuulla.kirjasto.ws/?tag=entressen-kirjasto-monikulttuurisuus-somalikulttuurimessut) "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa  (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kirjasto/monikulttuurinenkirjasto/Documents/Monikulttuurinen%20kirjasto%20nettiliite.pdf)

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53455/Rinkinen_Taru.pdf?sequence=1)

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto (http://www.verkkohaltuun.fi/kaikkien_kirjasto/elamaa_entressen_kirjastossa)

On monikulttuurista kirjastoa ja sitten on "monikulttuurisuutta" ja monikultturismia. Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

Kirjastoissa, jotka korostavat monikulttuurisuuttaan, on kauhea meteli. Olen jutellut kirjastonhoitajien kanssa tästä, myös wanhanajan oikeat kirjastovirkailijat kärsivät tilanteesta.

Toinen jo mainittu asia on tuo pornon katselu, johon ei puututa. Arvaatko, mitkä etnisyydet sitä harjoittavat?

Kolmantena, etniset jengit saattavat valloittaa jopa lastenosaston tuolit ja pöydät. Tämänkin olen omin silmin nähnyt. Enää ei voi päästää lapsia yksin kirjastoon, ainakaan noihin "monikulttuurisiin".

Monikulttuurisuus tarkoittaa siis sitä, että kirjaston tiloista tehdään jo suunnitteluvaiheessa sellaisia, että niissä harjoitetaan kaikkea muuta paitsi lukemista ja kirjojen lainaamista. Tämä johtaa meluun ja etnisten jengien suorittamaan tilan haltuunottoon.

Quote from: Man in a Suit on 16.06.2013, 14:24:33
Luin laittaimiesi linkkien takaa löytyvää materiaalia. Jälleen kerran vastaan pomppasi huomionarvoisia seikkoja:
"Afrikka-viikot päättyvät Somalikulttuurimessuihin. Me toivomme, että messuille osallistuisi entistä enemmän myös kantaväestöön kuuluvia. Somalialaiset ovat saapuneet tänne kaukaa. Heillä on tarinoita kerrottavana ja meillä mahdollisuus oppia uutta"
Mitä uutta me voimme oppia Somaleilta?

Erilaisiin kulttuureihin tutustumalla oppii aina jotain uutta, mm. omasta kulttuuristaan.

Quote"Strategiassaan Lahden kaupunginkirjasto (2011, 12, 26) on määritellyt yhdeksi
keskeisimmistä asiakasryhmistään maahanmuuttajat."
Miksi? Lahden laupunginkirjaston palveluita pidetään yllä Lahtelaisten veronmaksajien rahoilla joten kirjaston pitäisi keskittyä palvelemaan KAIKKIA Lahtelaisia.

"Yhdeksi keskeisimmistä asiakasryhmistään" ei taroita sitä, että se on ainut asiakasrymä, johon keskitytään.

Quote"Kirjastoissa työskentelee maahanmuuttajia, mutta
harvalla työntekijällä on vakituista työsuhdetta. Kirjastoalan tiukat kielitaito- sekä
pätevyysvaatimukset hankaloittavat maahanmuuttajien työllistymistä."
Eli kirjastoon pitäisi päästä töihin vaikka ei ole kyllin fiksu oppimaan kieltä? Sivistyksen kehtoon?

Ei missään sanottu noin. Liian tiukat ja/tai yksioikoisesti tulkitut muodolliset kieli- tai pätevyysvaatimukset ei ole kenenkään etu.

Quotejne yms... en halua linkittää liikaa tekstiä mutta viesti lienee selvä. Me jotka maksetaan kirjastopalvelut, ollaan jouduttu taka-alalle.

Millä tavalla "ollaan jouduttu taka-alalle"?

Onneksi Kuopiossa on vielä toistaiseksi ainakin ihan hyvä kirjasto. Kyllä siellä mielellään käy.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 14:21:18

Quote from: Bona on 16.06.2013, 14:06:51

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 13:49:15

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 10:13:26
Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys (http://lukijanvastuulla.kirjasto.ws/?tag=entressen-kirjasto-monikulttuurisuus-somalikulttuurimessut) "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa  (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kirjasto/monikulttuurinenkirjasto/Documents/Monikulttuurinen%20kirjasto%20nettiliite.pdf)

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53455/Rinkinen_Taru.pdf?sequence=1)

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto (http://www.verkkohaltuun.fi/kaikkien_kirjasto/elamaa_entressen_kirjastossa)

On monikulttuurista kirjastoa ja sitten on "monikulttuurisuutta" ja monikultturismia. Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

Minkä takia pitää rummuttaa monikulttuurillisuutta ja suvaitsevaisuutta? Miksi ei riitä "kaikille avoin"? Vai ollaanko päästy jo siihen tilanteeseen, että kun mokua ei mainita, voidaan olettaa kyseessä olevan jonkin sortin rasismiluola?
Huonona puolena kirjaston poliittisesta vakaumuksesta voidaan sanoa itsessään se, että kirjastolla on sellainen. Sitten, nuo kaikki taivaanrannanmaalausprojektit syövät resursseja ja rahaa meiltä kaikilta. Tähän lisätään vielä tosiaan etninen värinä kirjostoiden sisällä - mihin minäkin olen turhan usein törmännyt, mikä saa aikaan sen, että sinne mennään nopeasti hakemaan kirja joka ollaan etukäteen katsottu internetistä. Ei tulisi mieleenkään jäädä sinne viidakkoon lukemaan yhtään mitään. Disclaimer: sanaa 'viidakko' ei käytetty mitenkään viittaamaan ihmisiin, vaan kuvaamaan yleistä melua, sekasortoa, kirjaston toimintaa kohden irrelevantteja palveluita ja kaikkea häröilyä mitä kirjastoissa esiintyy. En ole itse törmännyt siihen, että kirjastoissa katsottaisiin pornoa. Se on kyllä törkeyden huippu.
On aivan totta, mitä tässä ketjussa on sanottu: kirjastoväki ja kirjastoiden asioista päättävät tahot ovat unohtaneet kirjastoiden alkuperäisen tarkoituksen.

Quote from: Bona on 16.06.2013, 14:27:59
Kirjastoissa, jotka korostavat monikulttuurisuuttaan, on kauhea meteli. Olen jutellut kirjastonhoitajien kanssa tästä, myös wanhanajan oikeat kirjastovirkailijat kärsivät tilanteesta.

Metelöivät asiakkaat tietysti hiiteen, mutta miten saat yhteyden kirjaston "monikulttuurisuuden korostamisen" ja metelöivien asiakkaiden välille?

QuoteToinen jo mainittu asia on tuo pornon katselu, johon ei puututa. Arvaatko, mitkä etnisyydet sitä harjoittavat?

Miten tämäkään liittyy siihen, että kirjasto on monikulttuurinen tai "kannattaa monikulttuurisuutta/monikultturismia"? Pornon katselun ei mielestäni pitäsi olla sallittua kirjaston koneilta. En tiedä miten tuon estäminen käytännössä voisi toteutua.

QuoteKolmantena, etniset jengit saattavat valloittaa jopa lastenosaston tuolit ja pöydät. Tämänkin olen omin silmin nähnyt. Enää ei voi päästää lapsia yksin kirjastoon, ainakaan noihin "monikulttuurisiin

".

Järjestyshäiriöt tietysti kuriin kulttuuritaustoista riippumatta (jos näin ei ole, niin kyse on munattomuudesta, ei kirjaston harjoittamasta "monikultturismista"), mutta eihän tuokaan ole sitä, että kirjasto kannattaa monikulttuurisuutta tms.

QuoteMonikulttuurisuus tarkoittaa siis sitä, että kirjaston tiloista tehdään jo suunnitteluvaiheessa sellaisia, että niissä harjoitetaan kaikkea muuta paitsi lukemista ja kirjojen lainaamista. Tämä johtaa meluun ja etnisten jengien suorittamaan tilan haltuunottoon.

[/quote]

Sinulla on outo käsitys "monikulttuurisuudesta". Kirjaston palvelujen muutos (digitaalisuus, nettihässäkät ym.), ei välttämättä ole mitenkään yhteydessä siihen, että siellä nykyään käy myös "etnisiä jengejä" tai vastaavia. Vai vihjaatko, että jotta kirjasto ei olisi monikulttuurinen tai "kannattaisi monikulttuurisuutta", niin kirjaston ei pitäis päästää sisälle kaikkia asiakkaita etnisestä taustasta riippumatta?

QuoteEntressen kirjasto eristi aikuisten osastolta sermeillä väliaikaisen tilan, jossa islaminuskoiset asiakkaat voivat käydä rukoilemassa ramadanin ajan.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoon_kirjastossa_oli_laillista_rukoilla/

Ihan sitä oikeaa monikulttuurista kirjastotoimintaa.

Quote from: coscarnorth on 16.06.2013, 12:33:49
En ole Espooseen palattuani edes käynyt lähikirjastossani, kirjasto Omenassa. Kontrastin lähempi todistaminen masentaisi todennäköisesti liikaa, kun en muutenkaan juuri nauti paluusta kaupunkiin. En ole ko. kirjastossa käynyt moneen vuoteen, koska sain tarpeekseni mölisevistä idiooteista. Se ei enää ole kirjasto. Se on äärimmäisen huonoa käytöstä harjoittavien nuorten musliminuorten "hengailumesta". En ymmärrä, kuka järjissää oleva ihminen voi vakavalla naamalla väittää, että he ovat rikastuttaneet suomalaista kulttuuria - kun ko. porukka ajaa lukemista muutenkin liian vähän harrastavat suomalaiset pois kirjastoista.

Omenakirjastolla on hyvä sijainti väylän varressa, ja siellä poikkeasi useamminkin ellei se olisi taantunut monikulttuuriseksi olohuoneeksi. Yo-kirjoitusten aikaan tunnelma on vähän rauhallisempi, kun oikeasti opiskelevat kantisnuoret miehittää tiloja. Nyt kesäaikaan aukioloaikoja on jouduttu rajoittamaan muka kustannussyistä: tosiasiassa parin humanistin ja ilmaisten sivareiden paikallaolo ei paljoa maksa, ja kauppakeskuksen tilavuokra onkin suurin osa toimintakustannuksista. Perjantain sulkemisaikaa on aikaistettu ettei homma leviäisi ihan pre-partyksi ja lauantai on kokonaan suljettu.

Quote from: Elcric12Erilaisiin kulttuureihin tutustumalla oppii aina jotain uutta, mm. omasta kulttuuristaan.

Joo, somaleilla on jänniä perinneruokia ja taateli-rusina-mössöllä imelletty kuskus on vähän niinku suomailaista mämmiä, mielenkiintoista sinänsä, mutta:
-Miksi somput tarvitsevat julkisesti tuettuja kulttuuriviikkoja ja N^10 julkisrahoitteista yhdistystä kulttuurinsa tukemiseen, kun muut kansallisuudet uusintavat kulttuuriaan ilman mitään tukia?

Quote from: Man in a Suit on 16.06.2013, 09:39:47

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 09:02:48
Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

Minusta tuollaisen ilveilyn voisi lakkauttaa ja palauttaa kirjasto sen alkuperäiseen tehtävään hankkimaan, säilyttämään ja lainaamaan fyysisiä kirjoja. Saliin lukurauha ja ovelle vahtimestari heittämään perseilijät ulos.

Jos joku räkänokka haluaa viihdettä, kuten pelejä, niitä saa kaupasta. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole niiden jakelu. Kirjasto on eräs sivilisaatiomme keskeisiä peruselementtejä, eikä sitä saa rappioittaa miksikään monikulttuurisuusmekaksi, toiseusluentojen näyttämöksi tai ostarin käytävän korvikkeeksi.

Samaa mieltä kanssasi, Eino.

Nuorempana olin ahkera kirjastopalveluiden käyttäjä, kävin lainaamassa kirjoja vähintään pari kertaa viikossa. Suomalaisen kirjaston ilmapiiri on (tai oli) mukava, hyllyjen välissä oli kiva kierrellä ja etsiä että "mitäs hyvää tänään illalla lukisin". Hyvän rikos- tai sotarmaanin kaveriksi lähti aina joku tietokirja, kirjastosta ei ollut kiire mihinkään ennenkuin säkissä oli varmasti hyvää luettavaa.

Olin sitten pois Suomesta useita vuosia, palattuani yksi ensimmäisistä asioista oli mennä uuden asuinpaikani kirjastoon hakemaan kortti. Mutta mutta... hyllyjen välissä ei enää ollutkaan hiljaista, keskellä kirjastoa oleva lukutila oli kaavutettujen naisten valtaama. Joku puhui puhelimeen kovaäänisesti ja kirjaston "virkailija" ei tuntenut Suomalaista klassikkoromaania. Jokin oli muuttunut pahasti, ilmapiiri oli pilalla. Samana iltana ostin Amazonista Kindlen, sähköisen kirjan, ja kirjastoni on nykyisin webissä jossa selaan uutta luettavaa ja tilaan kirjan reaaliajassa kotiin. Kuitenkin ei se ole sama asia... sori pieni vuodatus mutta olen katkera tästä.

Voi kokeilla antikvaarisia kirjakauppoja/divareita. Usein hiljaisia paikkoja ja omistajan kanssa tulee hyvin juttuun.

Quote from: ihminen on 16.06.2013, 15:06:37

QuoteEntressen kirjasto eristi aikuisten osastolta sermeillä väliaikaisen tilan, jossa islaminuskoiset asiakkaat voivat käydä rukoilemassa ramadanin ajan.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoon_kirjastossa_oli_laillista_rukoilla/

Ihan sitä oikeaa monikulttuurista kirjastotoimintaa.

Tämän voinee jo laskea esimerkiksi. Tosin tässäkin käytännön haitta asiakkaille on vähäinen:

"Nurkkauksen koko tai toiminta-aika ei ollut epäsuhdassa muihin toimintoihin, eikä se heikentänyt muiden kirjaston käyttäjien palveluita.

Väliaikaiset sermit rauhoittivat rukouspaikan.

Ne myös samalla estivät muita kirjaston käyttäjiä osallistumasta uskonnonharjoitukseen omantuntonsa vastaisesti."

Minusta uskonnon harjoittamismahdollisuuden asiakkaille tarjoamisen ei pitäsi kuulua kirjaston tehtäviin.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 15:22:58

Quote from: ihminen on 16.06.2013, 15:06:37

QuoteEntressen kirjasto eristi aikuisten osastolta sermeillä väliaikaisen tilan, jossa islaminuskoiset asiakkaat voivat käydä rukoilemassa ramadanin ajan.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoon_kirjastossa_oli_laillista_rukoilla/

Ihan sitä oikeaa monikulttuurista kirjastotoimintaa.

Tämän voinee jo laskea esimerkiksi. Tosin tässäkin käytännön haitta asiakkaille on vähäinen:

"Nurkkauksen koko tai toiminta-aika ei ollut epäsuhdassa muihin toimintoihin, eikä se heikentänyt muiden kirjaston käyttäjien palveluita.

Väliaikaiset sermit rauhoittivat rukouspaikan.

Ne myös samalla estivät muita kirjaston käyttäjiä osallistumasta uskonnonharjoitukseen omantuntonsa vastaisesti."

Minusta uskonnon harjoittamismahdollisuuden asiakkaille tarjoamisen ei pitäsi kuulua kirjaston tehtäviin.

Laki kirjastopalveluista vaatinee tulevaisuudessa tarjoamaan mahdollisuuden valmistaa kirjastotiloissa tiettyjä perinneruokia.

Tällaiset julkispalvelut eristän omalla kartallani pysyvillä sermeillä. En to-del-la-kaan asioi moskeijassa.

Elcric 12, minulla ei todellakaan ole "outo käsitys" yhtään mistään, vaan aivan omakohtaisia kokemuksia lukuisista pk-seudun kirjastoista. Olen kirjastojen suurkuluttaja, vaikka hankinkin kirjoja myös omaan hyllyyn, eikä kaikkea haluamaani edes saa kirjastosta.

Aloitetaan alusta. Monikulttuuri itsessään on negatiivinen asia. Myönteinen asia olisi esimerkiksi kansainvälisyys tai kulttuurien tuntemus. Jos kirjastossa järjestetään somalialainen kulttuuritapahtuma, se on minulle täysin ok. Olisi kyllä kiva kuulla muistakin kulttuureista välillä.

Monikulttuurisuus ei tarkoita kansainvälisyyttä tai kulttuurien tuntemusta, vaan se on poliittinen ideologia, joka pohjaa moraalirelativismiin. Kun kirjastoja perustettiin kansansivistysaatteen innoittamana, ei arvopohjana ollut relativismi. Siksi on hälyttävää, että kirjastot ovat poliittisessa ohjauksessa (esim. Espoon kirjastotoimenjohtaja on pitkän linjan punavihreä) luopumassa arvopohjastaan ja ottamassa aivan uutta tilalle -vieläpä ilman kansalaiskeskustelua, sillä monikulttuuria kritisoivat äänet vaiennetaan ja leimataan.

Kysyit, miten monikulttuurisuus ilmenee käytännössä. Minä olen omin silmin nähnyt, millaista meno on yhtäältä näissä monikulttuurisissa kirjastoissa ja toisaalta wanhanaikaisissa. "Monikulttuurisessa" kirjastossa on enemmän peli- ja hengailutilaa kuin kirjoille varattua tilaa (jos et usko, tsekkaa vaikka Entresse), kirjasto"virkailijat" ovat etnisen taustan omaavia nuorison "valvojia" (vailla sitten taas kasvatuksellista pätevyyttä). Jos kirjasto olisi täynnä kirjahyllyjä, miten siellä hengailtaisiin? On tehty tietoinen valinta, että halutaan hengailutilaa, joten hengailijoita sitten saadaan. Siitä melu. Sitä en tiedä, miksei monikulttuuria voisi toteuttaa vaikka eri kulttuurien kirjoilla hyllyssä, miksi tarvitaan monesta kulttuurista hengailijoita. Sitä pitää kysyä kirjastotoimenjohtajalta.

Ko. tilaa myös mainostetaan nuorille monikulttuurisena hengailutilana. Otan valokuvan mainoksesta, kun seuraavan kerran näen. Arvaa, ketä saadaan paikalle hengailemaan tällaisilla mainoksilla? Entä mitä arvelet seuraavan siitä, että työntekijät edustavat tiettyä etnistä ryhmää, eivätkä he edes osaa auttaa kirjoja etsivää asiakasta? (Tämä tarjosi oikein mukavan nuivistumiskokemuksen omalle lapselleni. Yritin opettaa häntä hoitamaan itse asioitaan, ja neuvoin menemään virkailijan luokse kysymään haluamaansa kirjaa. Heh. Lapsi oppi kyllä, mutta mitä, ei ollut ihan suunnitelmissa.)

Olen omin silmin nähnyt nuorten "etnisen" taustan omaavien miesten katsovan pornoksi luokiteltavaa materiaalia. Kerran olin vähällä ottaa valokuvan, mutten uskaltanutkaan- ko. kaveri kun oli lihaksikkaan oloinen. Tällaista ongelmaa ei ollut aiemmin eikä ole vieläkään niissä kirjastoissa, jotka eivät hehkuta moniarvoisuuttaan ja -kulttuurisuuttaan. En minä tiedä, miksi monikulttuurisuus käytännössä tarkoittaa sitä, että virkailijat eivät pidä kiinni alkeellisimmistakaan periaatteista -ehkä se on monikulttuurisuuden luonne? Onko se sitten sitä moniarvoisuutta? Ehkä etnisiä kirjastovirkailijoita ei kiinnosta?

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 14:45:52
Pornon katselun ei mielestäni pitäsi olla sallittua kirjaston koneilta. En tiedä miten tuon estäminen käytännössä voisi toteutua.

[...]

Järjestyshäiriöt tietysti kuriin kulttuuritaustoista riippumatta (jos näin ei ole, niin kyse on munattomuudesta, ei kirjaston harjoittamasta "monikultturismista"), mutta eihän tuokaan ole sitä, että kirjasto kannattaa monikulttuurisuutta tms.

Haluat, Elcric12, monikulttuurin tarkoittavan sinun määrittelemiäsi asioita. Minäkin ottaisin mieluummin sen monikulttuurin, jota sinä luulet sen olevan. Miksi sitten se, mitä saan, on jotain aivan muuta? Monikulttuuri ei ole sinun ihanteesi mukaista, eikä sinulla ole keinoja sen saamiseksi vastaamaan ihannettasi. Jos olisi, tästä kaikesta ei tarvitsisi keskustella.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 14:45:52
Vai vihjaatko, että jotta kirjasto ei olisi monikulttuurinen tai "kannattaisi monikulttuurisuutta", niin kirjaston ei pitäis päästää sisälle kaikkia asiakkaita etnisestä taustasta riippumatta?

Typerää olkiukkoilua. Vastasin silti, vastaus löytyy edeltä: tilojen suunnittelu, tarjottavat palvelut, mainostus ja työntekijöiltä vaaditut ominaisuudet.

Näin kesällä etniset lomailevat joko kotimaissaan tai Lontoossa yms. tapaamassa sukulaisia. Videokuvaan seuraavan kerran, kun näen monikulttuurista toimintaa.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 15:22:58

Quote from: ihminen on 16.06.2013, 15:06:37

QuoteEntressen kirjasto eristi aikuisten osastolta sermeillä väliaikaisen tilan, jossa islaminuskoiset asiakkaat voivat käydä rukoilemassa ramadanin ajan.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoon_kirjastossa_oli_laillista_rukoilla/

Ihan sitä oikeaa monikulttuurista kirjastotoimintaa.

Tämän voinee jo laskea esimerkiksi. Tosin tässäkin käytännön haitta asiakkaille on vähäinen:

"Nurkkauksen koko tai toiminta-aika ei ollut epäsuhdassa muihin toimintoihin, eikä se heikentänyt muiden kirjaston käyttäjien palveluita.

Väliaikaiset sermit rauhoittivat rukouspaikan.

Ne myös samalla estivät muita kirjaston käyttäjiä osallistumasta uskonnonharjoitukseen omantuntonsa vastaisesti."

Minusta uskonnon harjoittamismahdollisuuden asiakkaille tarjoamisen ei pitäsi kuulua kirjaston tehtäviin.

Kysymys tietysti on että onko näyttävä rukoilu pakko suorittaa nimenomaan kirjastossa? Verrattuna että kristitty voi rukoilla kädet ristissä ihan äänettä, mutta aina tulee näitä tilanteita että muslimin onkin pyllisteltävä ja mölyttävä jotta Allah ymmärtäisi. Voisi todeta että sellainen rukoilu on parempi suorittaa jossain muualla kuin kirjastossa.

Kummallista sinänsä että olen tuntenut moniakin muslimeja, mutta heistä yksikään ei ole joutunut rukoilemaan julkisissa tiloissa tai edes nähteni. Hollannissa oli yliopistolla moniakin muslimeja oppilaissa, mutta koulun kirjastossa ei ollut rukousnurkkausta. Eikä tietääkseni kukaan edes valittanut.

Quote from: Mangustin on 16.06.2013, 15:15:33
Joo, somaleilla on jänniä perinneruokia ja taateli-rusina-mössöllä imelletty kuskus on vähän niinku suomailaista mämmiä, mielenkiintoista sinänsä, mutta:
-Miksi somput tarvitsevat julkisesti tuettuja kulttuuriviikkoja ja N^10 julkisrahoitteista yhdistystä kulttuurinsa tukemiseen, kun muut kansallisuudet uusintavat kulttuuriaan ilman mitään tukia?

Tämä on hyvä kysymys, mutta ei sinänsä liity tuohon penäämääni asiaan, eli käytännön tapoihin, joilla kirjasto ajaa monikulttuurisuutta ja että seuraako tästä käytännön haittaa kirjastossa asioinnille. Jotkut heinäveden kirjaston somppuviikot tms. kuluttaa kirjaston työntekijöiden resursseja tietyn määrään, mutta siihen tuo käytännössä taitaa jäädä.

Monikulttuurinen välihuomautus: Selasin pk-seudun kirjastojen aineistohakua, ja se osoittautui niin kulttuuriköyhäksi, että yleisimpien pakolaiskielien Raamatunkäännöksiä löytyi vain 1-2 kpl/kieli. Lastenraamattuja ei ole esim. arabiaksi yhtään. Ne, keitä huolestuttaa pakolaistemme rakentavan hengellisen aineiston vähyys, käykää toivomassa lisää Raamattuja mokukielillä:

http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus

Muut, älkää huomioiko tätä viestiä.

Koivukylän kirjastossa on myös osaavampaa henkilökuntaa, mutta en halua mielelläni käyttää sitä möykkäävien ulkkislaumojen vuoksi. Olen itse ollut joskus mamulähiön kirjastossa töissä ja kokenut miten kivaa on olla sekä kirjastovirkailija, sosiaalityöntekijä, portsari, psykologi että koulukuraattori mitättömän pienellä palkalla. Pk-seudulla homma ei yksinkertaisesti toimi ellei kirjastossa ole järjestyksenvalvojaa turvaamassa kirjaston rauhaa.

Quote from: Mangustin on 16.06.2013, 15:43:31
Monikulttuurinen välihuomautus: Selasin pk-seudun kirjastojen aineistohakua, ja se osoittautui niin kulttuuriköyhäksi, että yleisimpien pakolaiskielien Raamatunkäännöksiä löytyi vain 1-2 kpl/kieli. Lastenraamattuja ei ole esim. arabiaksi yhtään. Ne, keitä huolestuttaa pakolaistemme rakentavan hengellisen aineiston vähyys, käykää toivomassa lisää Raamattuja mokukielillä:

http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus

Muut, älkää huomioiko tätä viestiä.

Paskat Raamatusta, tämä on oikeasti edistystä: http://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=b66d8c4b-3ba2-4d5f-bd85-c8e2e2c0bdcf

Quote from: ihminen on 16.06.2013, 15:06:37

QuoteEntressen kirjasto eristi aikuisten osastolta sermeillä väliaikaisen tilan, jossa islaminuskoiset asiakkaat voivat käydä rukoilemassa ramadanin ajan.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoon_kirjastossa_oli_laillista_rukoilla/

Ihan sitä oikeaa monikulttuurista kirjastotoimintaa.

...jota koskevasta uutisesta käytävä keskustelu ei ole mahdollista.

:(

Eivätkös muslimit tiedä ihan tarkalleen milloin heidän rukouksensa tapahtuvat? Miksi he silti käyttäytyvät kuin rukoushetket olisivat kuin jokin ripulipaskahätä, joka iskee yllättäen ja varoittamatta ja rukoilla pitää silloin siinä paikassa missä sattuu olemaankin?

No, tiedän kyllä vastauksen itsekin. Reviirin haltuunottoa jälleen kerran.

Nykyään on alkanut kirjastot vituttaa. On niin monta syytä, etten tähän niitä edes listaa. Niistä on jo ennestään monta ketjua,

Kirjastosta ja ihmiseläimen oppimisesta
http://hommaforum.org/index.php/topic,72159.msg1042905.html

Kirjastoasioiden ketju
http://hommaforum.org/index.php/topic,76253.msg1133448.html

Niinistön vanha lausunto: Kirjastot maksullisiksi
http://hommaforum.org/index.php/topic,65044.msg893474.html

Kirjastojen, kirjojen ja tiedon tehtävä on opettaa eli poistaa turha toisto elämästä. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse - osan voi oppia muilta tai kirjoista tai nykyään netistä. Mutta jos ei aina avataan uusi ketju, jossa käydään samat vanhat asiat uudelleen läpi, ei oppimista tapahdu. Tämä oli Hommaforumin kehitykseen liittyvä huomautus. Ketjujen yhdistelylle olisi tarvetta, mutta toisaalta pitkien ketjujen alkuja ei kukaan jaksa lukea. Siksi keskustelu jankkaa - ja karkottaa samoja asioita toistamaan kyllästyneet pois.

Käyn vitutuksesta huolimatta yhä usein kirjastossa. Etsin useimmiten hiljaista paikkaa, jossa voi lukea. Sellaisia jonkin verran on, mutta ei paljoa. Koska pidän erityisesti vanhoista kirjoista, päädyn usein varastoihin. Ainakin yhdessä kirjastossa on kuitenkin henkilökunta käyttää varastoa juoruilupaikkanaan. Harvoin kukaan kirjastossa henkilökunnalta mitään kysyy ja lainaukset ja palautuksetkin tehdään nykyään koneellisesti, joten henkilökuntaa on olemassa vain työllistämistarkoituksessa - eihän julkisensektorin työntekijät kenellekkään mitään maksa. Henkilökunnan tehtäväksi jää siksi vain palautettujen kirjojen sijoittelu hyllyyn. Loppupäiväksi pitää keksiä jotain tekemistä. Joku pomo on kai ohjeistanut, että menkää varastoon juoruilemaan, ettei näytä niin pahalta tai sitten ovat siellä pomoa paossa. Sama se mistä syystä. Vituttaa se silti. Siinä kirjastossa on pakko lukea meluavalla "steissillä".

Quote from: sivullinen. on 16.06.2013, 22:35:28
Loppupäiväksi pitää keksiä jotain tekemistä. Joku pomo on kai ohjeistanut, että menkää varastoon juoruilemaan, ettei näytä niin pahalta tai sitten ovat siellä pomoa paossa. Sama se mistä syystä. Vituttaa se silti. Siinä kirjastossa on pakko lukea meluavalla "steissillä".

Kerroin tuossa jo aiemmin kokemuksistani kirjastotyöstä. En itse suostunut todellakaan kuuntelemaan mitään möykkiä vaan menin sanomaan kakaroille, että hiljaa tai ulos siitä. Itseänikin lukutoukkana **tuttaa mölyapinat, koska kirjaston olisi tarkoitus olla rauhallinen sivistyksen kehto. Järjestyksenvalvoja saisi viskata möykkääjät pihalle, koska monet työntekijät ovat luonteeltaan liian nyhveröitä puuttumaan möykkään.

Kirjastoissakin on muuten työtä kunhan sitä tajuaa tehdä. Itse esim. siivosin ja järjestelin hyllyjä kun ei ollut parempaa tekemistä. Oma-aloitteisuudessa ei ole nimittäin mitään vikaa vaan sitä saa työelämässä vapaasti harjoittaa. Ruuhka-aikana voi sitten palvella asiakkaita siistissä kirjastossa. Sitä vain en tiedä millä tämänkin itsestäänselvyyden typeryksille selittäisin  ;D

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 14:21:18
Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

Mene käymään esim. Oriveden ja sitten Espoon kirjastoissa. Pointti avautunee sillä.
Esim. näin:

Quote from: coscarnorth on 16.06.2013, 12:33:49
Muutin jokin aika sitten Orivedeltä takaisin Espooseen. Orivedellä kirjasto oli vielä sellainen kuin kirjaston pitää ollakin; hiljainen, rauhallinen ja kaikin puolin mukava paikka.
[...]
En ole Espooseen palattuani edes käynyt lähikirjastossani, kirjasto Omenassa. [...] En ole ko. kirjastossa käynyt moneen vuoteen, koska sain tarpeekseni mölisevistä idiooteista. Se ei enää ole kirjasto. Se on äärimmäisen huonoa käytöstä harjoittavien nuorten musliminuorten "hengailumesta". En ymmärrä, kuka järjissää oleva ihminen voi vakavalla naamalla väittää, että he ovat rikastuttaneet suomalaista kulttuuria - kun ko. porukka ajaa lukemista muutenkin liian vähän harrastavat suomalaiset pois kirjastoista.

Quote from: n.n. on 16.06.2013, 23:14:52

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 14:21:18
Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

Mene käymään esim. Oriveden ja sitten Espoon kirjastoissa. Pointti avautunee sillä.
Esim. näin:

Quote from: coscarnorth on 16.06.2013, 12:33:49
Muutin jokin aika sitten Orivedeltä takaisin Espooseen. Orivedellä kirjasto oli vielä sellainen kuin kirjaston pitää ollakin; hiljainen, rauhallinen ja kaikin puolin mukava paikka.
[...]
En ole Espooseen palattuani edes käynyt lähikirjastossani, kirjasto Omenassa. [...] En ole ko. kirjastossa käynyt moneen vuoteen, koska sain tarpeekseni mölisevistä idiooteista. Se ei enää ole kirjasto. Se on äärimmäisen huonoa käytöstä harjoittavien nuorten musliminuorten "hengailumesta". En ymmärrä, kuka järjissää oleva ihminen voi vakavalla naamalla väittää, että he ovat rikastuttaneet suomalaista kulttuuria - kun ko. porukka ajaa lukemista muutenkin liian vähän harrastavat suomalaiset pois kirjastoista.

Mölisevät musliminuoret tai ei ole kirjaston syytä, kuten ei ole myöskään epäonnistunut maahanmuuuttopolitiikka (jos joku sitä mieltä on, että se on epäonnistunutta). Jos taas melusta ja järjestyshäiriöistä ei osata/kyetä huolehtimaan asiaankuuluvalla tavalla, niin se on kirjaston syytä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kirjastot ajaisivat monikultturismia tms.

Erilaisista kulttuureista tai maassamme olevista etnisistä ryhmistä tiedottamisen sensijaan voi aivan hyvällä syyllä kuvitella olevan yksi kirjaston tehtävistä. Tämäkään ei mielestäni ole minkään aatteen ajamista.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 23:25:54
mutta tämä ei tarkoita sitä, että kirjastot ajaisivat monikultturismia tms.

http://www.espoo.fi/kirjasto

QuoteMikko Santeri työskentelee Sellon kirjastossa.
"Olemme monikulttuurinen kirjasto, niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin osalta. Kirjasto on maailma pienoiskoossa. Me hyväksymme erilaisuuden ja juuri siksi minäkin viihdyn täällä."

ja tässä vielä video Entressen kirjastosta: http://vimeo.com/39218721
joka kertoo aika paljon...

Quote from: Eino P. Keravalta on 16.06.2013, 12:09:47

QuoteItse en ole enää pitkään aikaan kirjastossa käynyt muuten kuin lasten kanssa eikä niitäkään mielellään kirjastoon vie.

Paradoksaalista kyllä, itsekään bibliofiilinä en ole käynyt kirjastossa yli 13 vuoteen.
***

Sama. Nykyään ostan viihteen kirpputoreilta, haluamani nimikkeet kaupoista.

Tosin tällä on enemmän tekemistä sen kanssa, että tulee laholatvalle halvemmaksi näin. Niitä sakkoja alkoi kertymään.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 23:25:54
Erilaisista kulttuureista tai maassamme olevista etnisistä ryhmistä tiedottamisen sensijaan voi aivan hyvällä syyllä kuvitella olevan yksi kirjaston tehtävistä. Tämäkään ei mielestäni ole minkään aatteen ajamista.

Juu, jos tavoitteena on tiedottaa, jakaa tietoa ja saattaa informaatiota kulttuureista ja/tai etnisyyksistä saataville, minullakaan ei ole mitään sitä vastaan.
Esim. Ylen kohdalla vaikuttaa kuitenkin siltä, että edellä mainitun lisäksi käsitteeseen sisältyy myös halu tarjota palveluja ko. kulttuureille ja etnisyyksille heille yksilöityinä.

Mölinäaspekti. Niin, miksi asialle ei tehdä mitään? Poliisi ei tule pyydettäessä ja Espoolla ei ole varaa palkata vartijaa?

Quote from: n.n. on 16.06.2013, 23:43:13
Mölinäaspekti. Niin, miksi asialle ei tehdä mitään? Poliisi ei tule pyydettäessä ja Espoolla ei ole varaa palkata vartijaa?

Antakaa palautetta suoraan kirjastoille. Itse en ole vakaviin puutteisiin törmännyt.

OT

Quote from: sivullinen. on 16.06.2013, 22:35:28
... Niistä on jo ennestään monta ketjua ...

Onkos Hommassa muuten oma osio masterketjuille, joissa listataan kaikki yhden aihepiirin ketjut? Ainakin masterketjulle "Mistä johtuu maahanmuutto ja monikulttuurisuus?" olisi käyttöä. Pitäis vissiin postata tämä kehitysehdotuksiin ... vaan se ei nyt onnistu. Syyt teknisiä ja käytännöllisiä.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 23:25:54
Erilaisista kulttuureista tai maassamme olevista etnisistä ryhmistä tiedottamisen sensijaan voi aivan hyvällä syyllä kuvitella olevan yksi kirjaston tehtävistä. Tämäkään ei mielestäni ole minkään aatteen ajamista.

Ihan oikein. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta voimme lukea kirjaston tehtävistä:

QuoteKirjasto- ja tietopalvelut edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Rukouspisteet, äläwäbäläjengit, ym liittyvät selkeästi tuohon kohtaan "kansainvälistyminen". Tosin nuo muut kohdat kärsivät jonkin verran tästä yhdestä.

Kauas on tultu siitä, kun joskus 60-luvulla tutustuin Möysän-sivukirjastoon ja tunsin tulleeni paratiisiin.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 23:49:28

Antakaa palautetta suoraan kirjastoille.

Ne vastaavat, että kaikki on VHM:n syytä:

Quote from: mikkoellila on 02.07.2012, 14:05:19

Quote

Sellon kirjaston vastaus Mikko Ellilän kritiikkiin
...

Fakta on myös että viikoittain joudun huomauttamaan koväänisille lukutaidottomille kantasuomalaisille miehille jotka toilottavat kännykkään kirjaston hiljaisiksi merkityillä alueilla.

Se asenne somaleja ja muslimeja kohtaan joka huokuu tekstistäsi loukkaa minua ja somaliystäviäni.

    Robin Marcus
    toimistopääll.
    Musiikki/Pointti
    Sellon kirjasto

    Sunniva Drake
    aluekirjastonjohtaja
    Leppävaaran alue

Quote from: Kajsaniemi R on 17.06.2013, 00:43:03

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 23:49:28

Antakaa palautetta suoraan kirjastoille.

Ne vastaavat, että kaikki on VHM:n syytä:

Eipä tuossa niin sanottu. Sensijaan tuosta käy ilmi, että meluaminen kirjastoissa ei ole yksin "monikulttuurin" syytä. Myös käy ilmi, että meluamiseen puututaan.

Quote from: Elcric12 on 17.06.2013, 00:53:17
Sensijaan tuosta käy ilmi, että meluaminen kirjastoissa ei ole yksin "monikulttuurin" syytä.

Tuosta ei "käy ilmi" yhtään mitään. Siinä vain valehdellaan. On aivan selvää, että kirjastoissa ei käy viikoittain mölisemässä "kovaäänisiä kantasuomalaisia lukutaidottomia miehiä". Ylipäätään "lukutaidottomia kantasuomalaisia" ei ole edes olemassa, minkä perusteella voi jo suoraan päätellä, että siinä vasemmistolaiset kirjastovirkailijat kirjoittavat paskaa.

Quote from: Elcric12 on 17.06.2013, 00:53:17
Myös käy ilmi, että meluamiseen puututaan.

Ei siinä tuollaista sanottu. Somalien meluamiseen ei Espoon kirjastoissa taatusti puututa. Tämän on Espoon kirjasto myöntänyt moneen kertaan itsekin, ml. tuon "vastauskirjeen" allekirjoittajat (selviää antamastani linkistä, jos viitsit käydä lukemassa).

Sen kyllä uskon, että tuollainen kirjastovirkailija käy työpäivänsä lomassa häiritsemässä vihaamiansa kantasuomalaisia miehiä, mikäli näitä on kirjaston asiakkaaksi eksynyt. Ehkä se on sitten sitä "puuttumista".

Quote from: Elcric12 on 17.06.2013, 00:53:17
Myös käy ilmi, että meluamiseen puututaan.

Höpö höpö. Kysyin kirjastosta, miksi meluamiseen ei puututa. Vastaus: koska kirjasto saa rahaa monikulttuurinen nuorisotyö -sektorilta sillä keinolla. Kirjastosektorin määrärahat ovat niin pienet, mutta monikulttuuripussissa ei pohjaa näy. Siksi enemmän nuorisotila kuin kirjasto.

(Tiesin siis itsekin, miksei hankita kirjoja vaan nuorisoa, mutta unohdin asian edellisestä postauksestani).

Quote from: Meänteis on 16.06.2013, 23:42:33
ja tässä vielä video Entressen kirjastosta: http://vimeo.com/39218721
joka kertoo aika paljon...

Njooh, kirjastohan tuo ei enää ole. Nuorisotila jossa sattuu olemaan myös kirjoja. Ja koska kyse on juurikin ''nuorisosta'' niin voisi sen sanoa rehellisestikin. Tilanvaltausta puhtaimmillaan. Ikäänkuin sielläpäin ei olisi kylliksi nuorisotiloja? Ja 8-20v porukasta suurimman osan pitäisi olla koulussa/läksyjen parissa. Mutta ei kai tällaisia pikkuseikkoja huomioida kun on niin sumeesti edellä(haistan instantklassikon).

Quote from: Bona on 16.06.2013, 15:33:57
Olen omin silmin nähnyt nuorten "etnisen" taustan omaavien miesten katsovan pornoksi luokiteltavaa materiaalia.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 14:45:52
... eihän tuokaan ole sitä, että kirjasto kannattaa monikulttuurisuutta tms.

Ikävöin Ruuskaa.

Quote from: saippuakauppias on 17.06.2013, 00:09:03
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta voimme lukea kirjaston tehtävistä:

QuoteKirjasto- ja tietopalvelut edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Rukouspisteet, äläwäbäläjengit, ym liittyvät selkeästi tuohon kohtaan "kansainvälistyminen".

Tämä yhteiskunnallisten palvelukeskusten muuttaminen "nuorisotaloiksi" ja sensellaiseksi tekee mahdottomaksi laskea mokutus&mamutuksen kustannuksia.

Quote from: elukka on 16.06.2013, 11:19:23
Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä ... uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja.

Mokomaa länsimaista tapainturmellusta ei pidä sallia. Kirjastovirkailijoiksi pitää palkata šariapoliiseja valvomaan rituaalipuhtautta loukkaavaa nettipornoilua, ja kuuluttamaan rukouskutsuja 5 kertaa päivässä.  :roll:

Lainattu kouluketjusta.

Quote from: Embo on 17.06.2013, 10:12:02

Quote from: Jani Rantala on 14.06.2013, 15:40:42
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755389302

Itse asiassa tuollainen koulujärjestelmä on pelkkä lastikultti eli cargo-kultti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lastikultti): hallinto, opettajat ja virkamiehet eivät ymmärrä, mistä koulussa on kyse, ja siksi pitävät yllä mitä ihmeellisimpiä käsityksiä, rituaaleja, byrokratiaa ja menetelmiä.

Tai niinkuin Wikipediassa sanotaan:

QuotePerusideana koko lastikultissa siis on, että alkuasukkaat jäljittelevät täysin pragmaattisista syistä toimintaa, jonka luonnetta he eivät yksinkertaisesti ymmärrä.

Eli ongelma ei ole pelkästään se, että oppilaat eivät opi, vaan se, että kukaan Mosambikissa ei ymmärrä, mistä instituutiossa nimeltä koulu on kysymys.

Suomen kirjastolla ja Mosambikin koululla on sama ongelma.

Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.  Klassista hiljaista kirjastoa kaipaavat voivat toki käyttää korvatulppia:

http://www.google.fi/#q=kirjasto+korvatulpat&spell=1&sa=X&ei=scC-UYnhA4mM4AT4rICYBQ&ved=0CCUQvwUoAA&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.47883778,d.bGE&fp=2061cf57aab778dc&biw=1643&bih=952

Olisi mukavat kuulla näiltä elcriceiltä, onko heidän mielestään todellakin edistystä, että kirjastossa keskittymään haluava joutuu käyttämään korvatulppia?

Quote from: elukka on 16.06.2013, 11:19:23
Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas.

Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Erityisesti katsokaa kohta, jossa Sunniva puhuu kulttuurieroista, se on kohdassa 0.39 - 1.00.

Varoitus: Myötähävettävä. Hajottava.

Quote from: Siili on 17.06.2013, 10:57:31
Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.

Vakiokirjastoni sijaitsee monikulttuurisella alueella, mutta kirjasto on yllättävän hiljainen. Sellainen on siis aivan mahdollista.
Oli hauska havaita, kun mamuäiti tuli kahden lapsensa kanssa ko. kirjastoon, ja pienempi vähän riekuskeli (tuskin mamuuttaan vaan nuoruuttaan). Isompi lapsi hyssytteli. Samaan aikaan siellä pyöri huiviteiniporukka, mutta sekin poistui ilman eri kehotusta käytävään kännyköimään.

Quote from: Embo on 17.06.2013, 11:17:51
Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Mitäs helvettiä, loppuiko kielitaito kesken kun piti vaihtaa vihapuheeseen kesken lauseen? Kyllä tuollaisessa virassa pitäisi osata ilmaista itseään alempikastisten perusjästien kielellä. Hän ei sentään ole enää mikään nuori tipunen joka tuli eilisellä vadelmaveneellä lahden yli.

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 23:25:54
Erilaisista kulttuureista tai maassamme olevista etnisistä ryhmistä tiedottamisen sensijaan voi aivan hyvällä syyllä kuvitella olevan yksi kirjaston tehtävistä. Tämäkään ei mielestäni ole minkään aatteen ajamista.

Tämä tiedottaminen kirjaston tekemänä sujuu kirjoilla ja vaikkapa lainaksi tarjottavilla multimedioilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Esim. Ayaan Hirsi Alin kirja Neitsythäkki on hyvä johdatus somalikulttuuriin.

Ongelma on se, että tietyt etniset ryhmät tiedottavat olemuksestaan myös ihan itse, omalla käyttäytymisellään. Vaikka sitten kirjastossa, jonne sellainen käytös ei kuulu.

Toisekseen kirjaston ei tarvitse erikseen propagoida monikulttuurisuutta. Kirjaston asiakkailla on erilaiset taustat, ja olkoon vaan, mutta ei sitä pidä erikseen korostaa. Kirjaston monikulttuurisuus on toimivaa silloin, kun kaikki asiakkaat käyttäytyvät sivistyneesti, sävyisästi ja valistuneesti taustastaan riippumatta, ja henkilökunnan asiantuntemus on samalla tasolla niin ikään taustasta riippumatta. Eli silloin, kun vallitsee kirjastollinen yksikulttuurisuus.

On muuten miellyttävää havaita, että kirjastot ovat niin monelle hompanssille tärkeitä.

Quote from: Embo on 17.06.2013, 11:45:11

Quote from: Elcric12 on 16.06.2013, 23:25:54
Erilaisista kulttuureista tai maassamme olevista etnisistä ryhmistä tiedottamisen sensijaan voi aivan hyvällä syyllä kuvitella olevan yksi kirjaston tehtävistä. Tämäkään ei mielestäni ole minkään aatteen ajamista.

Tämä tiedottaminen kirjaston tekemänä sujuu kirjoilla ja vaikkapa lainaksi tarjottavilla multimedioilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Esim. Ayaan Hirsi Alin kirja Neitsythäkki on hyvä johdatus somalikulttuuriin.

Kirjat vaativat lukutaitoa ja tietoa tarjoavissa multimedioissa voi olla myös vaikeatajuisia käsitteitä.  Olisihan se hirmuista syrjimistä, jos kirjastossa käynti edellyttäisi sivistyksen alkeita. 

Kun tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa kovaäänisesti kuulumisia kaverien kanssa, katsoa pornoa netin kautta ja tarvittaessa jopa rukoilla omassa tilassa, myös vähemmän sofistikoitunut Nyky-Suomen asukassegementti pääsee nauttimaan kirjastojen anneista.

Quote from: Siili on 17.06.2013, 10:57:31
Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.  Klassista hiljaista kirjastoa kaipaavat voivat toki käyttää korvatulppia:

http://www.google.fi/#q=kirjasto+korvatulpat&spell=1&sa=X&ei=scC-UYnhA4mM4AT4rICYBQ&ved=0CCUQvwUoAA&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.47883778,d.bGE&fp=2061cf57aab778dc&biw=1643&bih=952

Olisi mukavat kuulla näiltä elcriceiltä, onko heidän mielestään todellakin edistystä, että kirjastossa keskittymään haluava joutuu käyttämään korvatulppia?

Mielestäni ei ole. Liittyykö kirjastojen melu eksplisiittisesti monikulttuurisuuteen ja millä perusteella kirjastot ajavat tällaista monikulttuurisuutta (huom., en väitä että näin ei ole, vaan kysyn, että onko näin)?

Tuo edellä linitety videon jostain Espoon kirjastosta oli kieltämättä hämmentävä. Tampereella en ole törmännyt vastaavaan konseptiin, missä kirjasto ja nuorisotila on sulautettu yhteen, vaan käyttämäni kirjastot ovat enemmän tai vähemmän perinteisiä, ja hyvä niin. En silti näe, että tuossakaan tapauksessa ongelmana oli juuri monikulttuurisuus tai sen ajaminen, vaan se että kirjaston toimintaa oltiin suunnattu nimenomaan nuorisolle ja heidän tarpeilleen (joista suuri osaa sattuu olemaan mamuja/taustaisia). Tällainen kehitys ei tietenkään kaikkia perinteisen kirjaston kannattajia miellytä.

Quote from: Elcric12 on 17.06.2013, 12:56:35

Quote from: Siili on 17.06.2013, 10:57:31
Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.  Klassista hiljaista kirjastoa kaipaavat voivat toki käyttää korvatulppia:

http://www.google.fi/#q=kirjasto+korvatulpat&spell=1&sa=X&ei=scC-UYnhA4mM4AT4rICYBQ&ved=0CCUQvwUoAA&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.47883778,d.bGE&fp=2061cf57aab778dc&biw=1643&bih=952

Olisi mukavat kuulla näiltä elcriceiltä, onko heidän mielestään todellakin edistystä, että kirjastossa keskittymään haluava joutuu käyttämään korvatulppia?

Mielestäni ei ole. Liittyykö kirjastojen melu eksplisiittisesti monikulttuurisuuteen ja millä perusteella kirjastot ajavat tällaista monikulttuurisuutta (huom., en väitä että näin ei ole, vaan kysyn, että onko näin)?

Tuo edellä linitety videon jostain Espoon kirjastosta oli kieltämättä hämmentävä. Tampereella en ole törmännyt vastaavaan konseptiin, missä kirjasto ja nuorisotila on sulautettu yhteen, vaan käyttämäni kirjastot ovat enemmän tai vähemmän perinteisiä, ja hyvä niin. En silti näe, että tuossakaan tapauksessa ongelmana oli juuri monikulttuurisuus tai sen ajaminen, vaan se että kirjaston toimintaa oltiin suunnattu nimenomaan nuorisolle ja heidän tarpeilleen (joista suuri osaa sattuu olemaan mamuja/taustaisia).

Kyse on paradigman muutoksesta.  Kirjasto on vaihtanut tehtävänsä sivistäjästä viihdyttäjäksi.  Monikulttuuri-ideologiassa lienee keskeistä nimenomaan se, että eri kulttuureista tulevat ihmiset viihtyvät keskenään, vaikkei toiminta niin kovin sivistävää olisikaan. 

Luulenpa, että kukkahatut pitävät traditionaalisia kirjastoja rasistisina.  Nehän ovat täynnä kotimaan kielillä kirjoitettuja kirjoja ja lehtiä, ja ulkomaalaisetkin ovat pääosin englannin kielisiä.  Ne eivät siten sellaisenaan houkuttele "näkyviä vähemmistöjä", ja jos halutaan, että kirjastojen asiakaskunta heijastaa paremmin uuden Suomen etnistä jakaumaa, pitää tietenkin keksiä uudelaisia houkuttimia.

Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

Quote from: Siili on 17.06.2013, 13:16:35
Kyse on paradigman muutoksesta.  Kirjasto on vaihtanut tehtävänsä sivistäjästä viihdyttäjäksi. 

Luulen myös, että on tapahtunut toinen, salakavalampi paradigman muutos: enää ei kyetä ymmärtämään, että sivistyskin voi olla viihdyttävää. Ei, vaikka jokainen valistunut kirjaston käyttäjä tietää, miten miten paljon mielihyvää tuottaa hyvä tietokirja tai muu ymmärrystä lisäävä materiaali.

Ei, pitää viihtyä, ja viihtyminen määritellään hösellykseksi, jossa rima on matalalla.

Quote from: Leso on 17.06.2013, 13:31:04
Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

Oho, kokeilin u-kirjainta, ja sekin toimi.

^^Kyse on tasapäistämisestä. Ei väliä sillä kuka juoksee nopeiten kunhan kaikki tulevat yhdessä maaliin. Jos olet pikajuoksija niin 50kg pallo molempiin jalkoihin ettei joku rampa jää toiseksi. Kirjasto taas taannutetaan vaikeavammaisimman älyllistä kapasiteettia vastaavaksi laitokseksi. Eli jos ei tajua muuta hauskaa kuin housuun paskominen niin sitten kirjastossa on paskottava housuun. Muuten olet rasisti. Sama kaikkialla.

^Victor Hugo on hieno mies:)

Quote from: Embo on 17.06.2013, 13:36:02

Quote from: Siili on 17.06.2013, 13:16:35
Kyse on paradigman muutoksesta.  Kirjasto on vaihtanut tehtävänsä sivistäjästä viihdyttäjäksi. 

Luulen myös, että on tapahtunut toinen, salakavalampi paradigman muutos: enää ei kyetä ymmärtämään, että sivistyskin voi olla viihdyttävää. Ei, vaikka jokainen valistunut kirjaston käyttäjä tietää, miten miten paljon mielihyvää tuottaa hyvä tietokirja tai muu ymmärrystä lisäävä materiaali.

Ei, pitää viihtyä, ja viihtyminen määritellään hösellykseksi, jossa rima on matalalla.

Paradigman muutoksesta kertoo uuden käsitteen lanseraus (lihavoitu):

QuoteMuutenkin yritämme järjestää asiakkaille lukurauhan. Keväällä opiskelijoiden lukulomien aikana meillä oli käytössä niin kutsuttu hiljainen kirjasto eli silloin emme järjestäneet mitään äänekkäitä tapahtumia.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/116572-melu-toi-korvatulpat-kirjastoihin

Ihmettelen, miksi noille viihtymiskeskuksille on jätetty määrite "kirjasto".  Kirjastohan on paikka, jonne on arkistoitu informaatiota, joita asiakkaat käyttävät hyväkseen.  Millä ihmeen logiikalla asiakkaiden välinen vuorovaikutus on nostettu kirjastojen päätehtäväksi?

Kirjastojen muuttuminen on kyllä hieno esimerkki monikulttuurisuuden vaikutuksesta.
Suomalainen kirjasto on aina ollut hiljainen ja tietyllä tapaa arvokaskin paikka.
Lapsesta asti oppinut, että kirjastoon mennessä meluaminen loppuu, ja kirjastossa saa rauhassa lukea, etsiä tietoa jne.
Eikä niistä ole ollut mitään tarvetta muokata nykyisen kaltaisia tapaamis- ja hengailumestoja, ainakaan ennen monikulttuurisuuden rantautumista.
Meinaan vaan, että jos näillä hengailutiloilla ei edistettäisi monikulttuurisuutta, niin miksi niitä olisi ylipäätään edes ruvettu tekemään? Eivät suomalaiset kirjastonkäyttäjät ole näitä muutoksia (ainakaan tietääkseni) vaatineet? Joten kyllä vahvasti tuntuu, että tässä mennään taas monikulttuurisuuden ehdoilla "eteenpäin".

Quote from: Meänteis on 17.06.2013, 14:17:24
Kirjastojen muuttuminen on kyllä hieno esimerkki monikulttuurisuuden vaikutuksesta.

Kyllä, ja tämä saattaa olla se vipu, jolla saadaan nuivistettua suuria kansanjoukkoja. Kirjaston kanssa on tekemisissä lähes jokainen täysjärkinen kansalainen iästä riippumatta. Jos kirjastolaitos pilataan monikultturismilla, sen haitat kokee jokainen.

Monikulttuuri: tulossa pian lähikirjastoosi!

Tuon tähän vähän toisenkinlaista itse koettua näkökulmaa.

• Muutama vuosi sitten Helsingin Richardinkadun kirjastossa henkilökunta oli larpannut itsensä omituiseen performanssitilaan. He olivat pukeutuneet joten juhlavasti, ja kävivät kuiskimassa filosofisia offtopic onelinereita kirjaston käyttäjille. Ilmeisesti virkailijat päästivät kirjastohiljaisuuden sisään vangiksi jääneet taitelijakipinänsä hetkeksi vapauteen. Annoin postmodernista häirinnästäni palautetta halveksivalla katseella.


• Pari vuotta sitten postitalon kirjastossa esiintyi noin 30-henkinen sekakuoro, joka oli koottu kirjastovirkailijoista. Hyvin lauloivat. Annoin palautetta taputtamalla.

Sen verran kirjastohulabaloota suostun kestämään, että kirjastokuoro esiintyy pääkaupungin ydinkeskustan kirjastossa kerran vuodessa puolen tunnin ajan, tilaisuudessa jota mainostetaan hyvissä ajoin etukäteen.

Quote from: Embo on 17.06.2013, 11:17:51

Quote from: elukka on 16.06.2013, 11:19:23
Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas.

Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Erityisesti katsokaa kohta, jossa Sunniva puhuu kulttuurieroista, se on kohdassa 0.39 - 1.00.

Varoitus: Myötähävettävä. Hajottava.

Jos virkamiehet ovat tuollaisia "huhuu,piipuu"-tyyppejä niin ei ihme, että asiat ovat alkaneet mennä miten menee.

Quote from: Meänteis on 17.06.2013, 14:17:24
Kirjastojen muuttuminen on kyllä hieno esimerkki monikulttuurisuuden vaikutuksesta.
Suomalainen kirjasto on aina ollut hiljainen ja tietyllä tapaa arvokaskin paikka.
Lapsesta asti oppinut, että kirjastoon mennessä meluaminen loppuu, ja kirjastossa saa rauhassa lukea, etsiä tietoa jne.
Eikä niistä ole ollut mitään tarvetta muokata nykyisen kaltaisia tapaamis- ja hengailumestoja, ainakaan ennen monikulttuurisuuden rantautumista.
Meinaan vaan, että jos näillä hengailutiloilla ei edistettäisi monikulttuurisuutta, niin miksi niitä olisi ylipäätään edes ruvettu tekemään? Eivät suomalaiset kirjastonkäyttäjät ole näitä muutoksia (ainakaan tietääkseni) vaatineet? Joten kyllä vahvasti tuntuu, että tässä mennään taas monikulttuurisuuden ehdoilla "eteenpäin".

Minä olen ratkaissut monikulttuurinälkäni käymällä katsomassa paikan päällä muutamia, ei monia, kulttuureja. Hyvä homma! Ja lystiä on ollut. Mutta en minä niitä kulttuureja halua tänne toimittaa. Suomalaisessakin kulttuurissa pelkästään on jo pärjäämishaasteita riittävästi.

Hienointa tässä on, että olen käynyt Kuopion alueella kolmessa eri kirjastossa: jokainen niistä on ollut varsin hiljainen ja pääkirjastossa mahdolliset performatiiviset tempaukset, samoin kuin yleisötilaisuudet sijoittuvat alakertaan jossa ei se ei häiritse muiden osastojen toimintaa. Kuopiossa puhuu muutama kirjastonhoitaja hieman venäläisellä aksentilla, mutta he puhuvat sujuvaa suomea sekä ymmärtävät myöskin.

Tälläkin saralla Helsinki/Uusimaa kärjessä, toki muitakin esim. Turku on jo menetetty. Kuopiossa ja monessa muussa maakuntien keskuksessa taas palvelut pelaavat eikä ole romani/somaliongelmia.

Quote from: -PPT- on 17.06.2013, 18:32:06

Quote from: Embo on 17.06.2013, 11:17:51

Quote from: elukka on 16.06.2013, 11:19:23
Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas.

Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Erityisesti katsokaa kohta, jossa Sunniva puhuu kulttuurieroista, se on kohdassa 0.39 - 1.00.

Varoitus: Myötähävettävä. Hajottava.

Jos virkamiehet ovat tuollaisia "huhuu,piipuu"-tyyppejä niin ei ihme, että asiat ovat alkaneet mennä miten menee.

Poliitikkoainestahan se on. Niissä hommissa pitää olla retardi.

https://www.youtube.com/watch?v=e4XYN9nCA24 (https://www.youtube.com/watch?v=e4XYN9nCA24)
https://www.youtube.com/watch?v=DS-gyZ4fHqc (https://www.youtube.com/watch?v=DS-gyZ4fHqc)

Quote from: Leso on 17.06.2013, 13:31:04
Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

Kirjbsto? Kirjcsto? Kirjdsto? Kirjesto? Kirjfsto? Kirjgsto? Kirjhsto? Kirjisto? Kirjjsto? Kirjksto? Kirjlsto? Kirjmsto? Kirjnsto? Kirjosto? Kirjpsto? Kirjqsto? Kirjrsto? Kirjssto? Kirjtsto? Kirjusto? Kirjvsto? Kirjwsto? Kirjxsto? Kirjysto? Kirjzsto? Kirjåsto? Kirjästo? Kirjösto?

Lieneekö minun huumorintajussani vikaa kun mikään noista ei minusta vaikuta erityisen hauskalta...  :roll:

Itse asiaa kommentoidakseni, oli ikävä lukea otsikosta että yksi lapsuuden ja nuoruuden vakiokirjastoistani on nykyään "alennustilassa", mutta annettu esimerkki ei vielä oikein tästä alennustilasta vakuuta. Termin perusteella odotin sen olevan jo suunnilleen ghettohuumejengien valtaama (ko. kirjaston erikoisuuksiin on muuten jo vanhastaan kuulunut yleensä baareista, diskoista yms. tuttu "huumevessa", joihin en ole juuri muissa kirjastoissa törmännyt), mutta kyse olikin...osaamattomasta asiakaspalvelusta. Sitä siellä nyt on saanut silloin tällöin niin kauan kuin muistan (jos kohta suurimmaksi osaksi palvelu on ollut moitteetonta!). Vähän rajumpia esimerkkejä tarvittaisiin, jotta uskoisin kirjaston (ja kaupunginosan) todella "monikurjistuneen".

Quote from: Veikko Suvanto on 24.06.2013, 18:50:28

Quote from: Leso on 17.06.2013, 13:31:04
Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

Kirjbsto? Kirjcsto? Kirjdsto? Kirjesto? Kirjfsto? Kirjgsto? Kirjhsto? Kirjisto? Kirjjsto? Kirjksto? Kirjlsto? Kirjmsto? Kirjnsto? Kirjosto? Kirjpsto? Kirjqsto? Kirjrsto? Kirjssto? Kirjtsto? Kirjusto? Kirjvsto? Kirjwsto? Kirjxsto? Kirjysto? Kirjzsto? Kirjåsto? Kirjästo? Kirjösto?

Lieneekö minun huumorintajussani vikaa kun mikään noista ei minusta vaikuta erityisen hauskalta...  :roll:

Itse asiaa kommentoidakseni, oli ikävä lukea otsikosta että yksi lapsuuden ja nuoruuden vakiokirjastoistani on nykyään "alennustilassa", mutta annettu esimerkki ei vielä oikein tästä alennustilasta vakuuta. Termin perusteella odotin sen olevan jo suunnilleen ghettohuumejengien valtaama (ko. kirjaston erikoisuuksiin on muuten jo vanhastaan kuulunut yleensä baareista, diskoista yms. tuttu "huumevessa", joihin en ole juuri muissa kirjastoissa törmännyt), mutta kyse olikin...osaamattomasta asiakaspalvelusta. Sitä siellä nyt on saanut silloin tällöin niin kauan kuin muistan (jos kohta suurimmaksi osaksi palvelu on ollut moitteetonta!). Vähän rajumpia esimerkkejä tarvittaisiin, jotta uskoisin kirjaston (ja kaupunginosan) todella "monikurjistuneen".

Ei se karjastokaan hauska ole. Vaikka "asiakkaiden"meteli on kuin lehmän nähneessä  mullilaumassa ja lukutaito vain hiukan heikompi, niin se kuitenkin loukkaa fiksuja ja hyödyllisiä kotieläimiämme..
"Huumevessoihin" törmää yllättävän usein kirjastoissa, ihan pienilläkin paikkakunnilla. Liitty varmaan siihen, ettei ole kiinnittää vessanavaimeen autonrengasta ja resursseja vahtia, että se rengas palaa takaisin, eikä kirjaston edessä.
Sitäpaitsi isot kirjat maksavat paljon, joten ei oikein niitäkään..

Quote from: Meänteis on 17.06.2013, 14:17:24
Suomalainen kirjasto on aina ollut hiljainen ja tietyllä tapaa arvokaskin paikka.
Lapsesta asti oppinut, että kirjastoon mennessä meluaminen loppuu, ja kirjastossa saa rauhassa lukea, etsiä tietoa jne.
Eikä niistä ole ollut mitään tarvetta muokata nykyisen kaltaisia tapaamis- ja hengailumestoja, ainakaan ennen monikulttuurisuuden rantautumista.
Meinaan vaan, että jos näillä hengailutiloilla ei edistettäisi monikulttuurisuutta, niin miksi niitä olisi ylipäätään edes ruvettu tekemään? Eivät suomalaiset kirjastonkäyttäjät ole näitä muutoksia (ainakaan tietääkseni) vaatineet? Joten kyllä vahvasti tuntuu, että tässä mennään taas monikulttuurisuuden ehdoilla "eteenpäin".

Minun käsitykseni mukaan joidenkin kirjastojen muuttumista (nythän siis tosiaan puhutaan vaan osasta Suomen kirjastoja) ei voi suoraan johtaa ns. monikulttuurista. Väitän, että muutosta olisi tapahtunut ilman somaleja ja muita inhoja ulkomaalaisia. Osalla kirjastoihmisistä on tietynlainen idea uudesta kirjastosta kansalaisten kohtaamispaikkana. Tämä idea perustuu käsitykseen siitä, mitä kansalaiset eli käyttäjät haluavat. Väitän nyt siis, että osa kirjastoihmisistä haluaa kirjastoista äänekkäitä kohtaamispaikkoja, koska he A) uskovat käyttäjien yhä kasvavissa määrin haluavan sitä ja B) uskovat perinteisen kirjastotoiminnan pikkuhiljaa nuutuvan yhteiskunnan muuttumisen myötä. Kirjasto nähdäkseni hakee uutta roolia.

Keskustelussa on moni valittanut kirjastojen yleisestä viihteellisyydestä. Minusta tuntuu, että täällä ei nyt ihan hahmoteta miten kunta toimii. Kunnan isännät ja emännät tuijottavat lukuja. Jos kirjaston kävijä- ja lainamäärät kasvavat, pitää päättäjä palvelua onnistuneena ja tarpeellisena, ja hän antaa kirjastolle saman verran rahaa kuin ennenkin, joskus jopa lisää. Eli erilaisella viihteellisemmällä aineistolla vedetään kirjaston käyrät nousuun, saadaan rahaa ja tällä rahalla voidaan sitten hankkia sitä vakavampaakin aineistoa.

Kyseessä on tasapainottelu viihteen ja sivistyksen välillä. Sitäpaitsi sillä viihteelläkin on näin 'vasemmistolaisesta' näkökulmasta tietty merkittävä sosiaalinen merkitys. Kirjasto ostaa esimerkiksi lainattavia konsolipelejä, joita kaikilla perheillä ei taatusti ole varaa ostaa yhtä paljon kuin mitä toisilla perheillä on. Kirjaston avulla köyhienkin perheiden lapset pääsevät siis pelaamaan samoja pelejä kuin rikkaat. Onko tämä tärkeää, onko tämä kirjaston tehtävä?? Minusta se on tärkeää ja se on myös kirjaston tehtävä.

Kirjaston tulee reagoida muutoksiin. Yksi reagointimuoto on hankintamäärärahojen jatkuva allokointi. Musiikkikirjastotoiminta oli vielä 1980 - 1990 -luvuilla iso juttu. Ihmiset lainasivat fyysisiä levyjä. Nyt niiden kysyntä laskee vuosi vuodelta. Mielestäni on aika järkevää ottaa rahaa levyhankinnoista ja pistää sitä pelien ostamiseen. Muksut lainaa pelejä hulluna, kirjastoon tulee sellaisia perheitä mitkä ei ehkä muuten siellä kävisi ja osalle tarttuu mukaan kirjojakin. Vuoden vaihteessa taas esitellään päättäjille komeita lukuja ja voidaan saaduilla rahoilla ostaa kaikki uudet keskeiset (populaarit) tietokirjat isoilta kustantajilta. Noin se homma menee ainakin yhdessä pienehkössä kunnankirjastossa.

Vielä täytyy sanoa tuosta kohtaamispaikasta. Sehän ei siis ajatuksena ole mitenkään huono, kyse on aina siitä miten asia käytännössä toteutetaan. Ei sen kohtaamisen tarvitse tarkoittaa sitä, että ehdoin tahdoin koetetaan lisätä ääntä, kuten jossakin toimitaan. Se voi tarkoittaa myös sitä, että meillä on rauhallinen kiva kirjasto, jossa rauhalliset asialliset ihmiset kohtaavat toisiaan sivistyneellä tavalla. Ei möykätä, vaan ollaan kohteliaita ja asiallisia. Voin sanoa omasta kokemuksestani, että välillä on aika hankalaa päättää millaiseen käytökseen tulee puuttua. Mikään päätös tai valittu linja ei saa kaikkien asiakkaiden kannatusta.

Quote from: nimierkki on 27.06.2013, 12:53:13Kirjaston avulla köyhienkin perheiden lapset pääsevät siis pelaamaan samoja [konsoli]pelejä kuin rikkaat. Onko tämä tärkeää, onko tämä kirjaston tehtävä?? Minusta se on tärkeää ja se on myös kirjaston tehtävä.

Minusta se on sosiaalihuollon tehtävä - ei kirjaston.

Tämä on juuri se kehitys mitä vastustan. Kaikista julkisista laitoksista tehdään sosiaalitoimistoja tai poliittisen ideologian levittämislaitoksia. Ei kirjastojen kävijämäärä ole se mittari mikä merkitsee. Muuten olisi sivistyslautakunnat saaneet kenkää tuhat kertaa. Niin paljon kirjastojen kävijämäärät ovat pudonneet. Mutta kun kirjastojen tehtävä on tarjota oikeanlaista propagandaa ja luoda kuvaa "hyvinvointivaltiosta". Samanlaista hyysäysmokutusta kuin muukin julkisensektorin toiminta.

Quote from: sivullinen. on 27.06.2013, 14:06:17

Quote from: nimierkki on 27.06.2013, 12:53:13Kirjaston avulla köyhienkin perheiden lapset pääsevät siis pelaamaan samoja [konsoli]pelejä kuin rikkaat. Onko tämä tärkeää, onko tämä kirjaston tehtävä?? Minusta se on tärkeää ja se on myös kirjaston tehtävä.

Minusta se on sosiaalihuollon tehtävä - ei kirjaston.

Tämä on juuri se kehitys mitä vastustan. Kaikista julkisista laitoksista tehdään sosiaalitoimistoja tai poliittisen ideologian levittämislaitoksia. Ei kirjastojen kävijämäärä ole se mittari mikä merkitsee. Muuten olisi sivistyslautakunnat saaneet kenkää tuhat kertaa. Niin paljon kirjastojen kävijämäärät ovat pudonneet.

Jaa ettei kävijämäärät merkkaa? Meillä ne ovat nousseet kolme vuotta putkeen ja lautakunta on pannut asian tyytyväisenä merkille. Jotain palvelua on aika paljon helpompi perustella, jos pystyy osoittamaan, että se kiinnostaa veronmaksajia.

Toisekseen sanoisin, että jos dissaa pelejä tuolla periaatteella, voi samalla periaatteella kritisoida valtaosaa kirjaston toiminnasta. Eikä siinä mitään, saahan niin tehdä. Varmasti moni veronmaksaja olisi valmis lopettamaan kirjastojen rahoituksen.

(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:14:40
(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Quote from: Tabula Rasa on 27.06.2013, 16:17:20

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:14:40
(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta. Tuo, että yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä ei täysin päde enää 2k-luvulla. Nykyisissä peleissä on kirjoitettua tekstiä, tarinaa ja dialogia pienen kirjan verran. Tietysti paino on enemmän viihteessä ja viihdyttämisessä, mutta mikäs sen parempi keino oppia vaikkapa vieras kieli.

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:22:08

Quote from: Tabula Rasa on 27.06.2013, 16:17:20

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:14:40
(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta.

Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

Quote from: Siili on 27.06.2013, 16:25:39

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:22:08

Quote from: Tabula Rasa on 27.06.2013, 16:17:20

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:14:40
(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta.

Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

Esimerkkinä voisi käyttää Assassin's Creed -pelisarjaa (en tiedä saako sitä lainattua kirjastosta) jonka toinen osa esimerkiksi sijoittuu historialliseen renessanssiajan Italiaan sisältäen paljon todellisia historiallisia tapahtumia ja henkilöitä sekä yleistietoa tuon ajan elämänmenosta ja kulttuurista.

Tietysti yhdessäkin kirjassa, joka käsittelee renessanssiajan Italiaa, on varmasti enemmän puhtaita faktoja (vuosilukuja, henkilöiden elämänvaiheita jne.) kuin pelissä. Väitän kuitenkin, että keskimäärin tuollaisen kirjan lukemalla asiaan vihkiytymätön henkilö saavuttaa suunnilleen saman tiedon kuin pelaamalla em. pelin läpi tai lukaisemalla vaikkapa Wikipedian-artikkelin Italian renessanssista. Kukaan ei kuitenkaan muista keskimääräisestä historiankirjasta kuin tärkeimmät ja keskeisimmät asiat eivätkä sadat päivämäärät ja vuosiluvut tai jokaisen historian sivuhenkilön nimi ja elämäntarina jää mieleen. Kirjojen yksityiskohtaisella faktatiedolla on merkitystä siinä vaiheessa kun kiinnostus aihepiiriin syventyy sitä alkaa tutkimaan laajemmin, pelkkien perustietojen saavuttamisen sijaan.

Toki esimerkiksi mainitsemassani pelissä monet jutut ovat pelin tarinan vahvasti värittämiä joten tietojaan pitää jonkin verran täydentää vaikkapa sitten Wikipedian kautta. Silti peleistä voi minusta oppia varsin paljon.

Quote from: Siili on 27.06.2013, 16:25:39

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:22:08

Quote from: Tabula Rasa on 27.06.2013, 16:17:20

Quote from: Elcric12 on 27.06.2013, 16:14:40
(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta.

Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

En tarkalleen tiedä mitä pelejä kirjastoissa lainataan (kirjastokohtaista), mutta minkä tahansa tarinallisen seikkailupelin pelaaminen kehittää kieltä tehokkaasti (englannin kieltä ja "kielipäätä") samalla sivistäen, vähintään yhtä hyvin kuin vaikkapa mikä tahansa kirjastossa lainattava sarjakuva.

Tämä peli vs kulttuuri on vahvasti off-topicia. Mutta kun kerran ohi suun puhutaan niin...

Pelit voidaan myös ymmärtää taiteena. Silloin ollaan samassa kategoriassa esim taidekirjojen kanssa. Joku Hard Rain esimerkiksi on aika tunteellinen peli, niinkuin voi olla moni muukin tarinaan perustuva. Osa kaikkein parhaista tarinapeleistä on tosin indie ja downloadable content-pelejä, mutta sille ei voi mitään. Sellaiseen levitykseen ei vielä perinteiset koneistot ole päässeet millään perään.

Kuitenkin vaikka arvostan kirjoja suuresti, ja erityisesti hyvien proosakirjojen tuottamia tunnelmia, niin pelit pystyvät hyvinkin samankaltaiseen tunnelmien ja taide-elämysten luomiseen. Journey tai Bioshock: Infinite esimerkiksi.

Itse kyllä luokittelisin että kirjat saisivat olla kirjaston päätarkoitus, ja muut kulttuurimuodot sitten sille alisteisia jos mahdollista. Ja en todellakaan halua että kirjastoista tulee kulttuurihuoneita tai kohtaamispaikkoja. Nuoriskeskukset/talot pitäisi olla erikseen. Samoin aikuisten vastaavat.

Quote from: Tommi Korhonen on 27.06.2013, 18:07:02
Tämä peli vs kulttuuri on vahvasti off-topicia. Mutta kun kerran ohi suun puhutaan niin...

Osin joo ot, mutta siinä mielessä ajankohtainen aihe, että moni keskustelija alituisesti kirjaston viihteellistymisestä puhuu.

Mitä eroa oikeastaan on Donna Leonin dekkarilla ja Lego Star Wars -pelillä? Kummatkin esineet/tuotteet välittävät informaatiota käyttäjälleen, ja kummankin tuotteen informaatio on tarkoitettu ensisijaisesti viihdyttämään käyttäjäänsä. Jos me näemme kirjaston informaatiota, myös viihdyttävää sellaista, välittäväksi laitokseksi, on aika ongelmallista rajata pelit pois.

Pakko kyllä nyt siis sanoa, ettei minusta pelejä niiden monista eduista huolimatta pitäisi pelata tai lainata kirjastossa/kirjastosta. Vaikka väitetään, että "kirjaston pitää seurata aikaansa" ja että kirjasto jää pienen kansanosan paikaksi eikä palvele veronmaksajia laajemmin jos siellä ei ole ihmisten nykyään vaatimia asioita kuten elokuvia ja populäärimusiikkia ja mahdollisuutta nettiyhteyksiin niin väitän, että kirjasto saattaa samalla vauhdittaa itse asiakkaiden makujen muuttumista ja lukuharrastuksen rapautumista.

Nimittäin siinä missä peruskirjastosta tulee meluisa basaari, vakavan tiedonhalun tyydyttäjiksi jäävät "eliitin" kirjastot kuten eduskunnan kirjasto, kansalliskirjasto tai Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto jotka ovat monille tavallisille ihmisille aika etäisiä paikkoja vaikkakin periaatteessa kaikkien käytettävissä. Tämä entisestään varaa tieteiden harrastamisen "eliitille" ja tavallisen ihmisen ei odoteta lukevan edes perusasioita historiasta tai keskeisimpiä maailmankirjallisuuden klassikoita. Äkillisen tiedonjanon sammuttaminen ei ole enää sellainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Kansankirjasto-basaareihin ei marssi enää kukaan kyselemään kirjastonhoitajilta tietopakettia antiikin Roomasta tai geologiasta.

Jos aina mennään enemmistön ehdoilla, saadaan aina samanlaisia laitoksia. Jokaiseen kirjastoon enemmistö haluaa kiipeilytelineen ja keskustelunurkan. Samoin jokaiseen vankilaan ja jokaiseen kunnantaloon ja uimahalliin. Enemmistö ei erottele taloja erikseen. On vain enemmistön puuhatupia. Se on kaikkea kaikille politiikkaa.

Toinen vaihtoehto on, että kysytään kirjaston käyttäjiltä, mitä he haluavat. Ja heiltä on kysytty, ja he ovat halunneet rauhallisen paikan, josta lainata kirjoja ja, jossa niitä voi myös lukea. Samoin voidaan kysyä uimahallin käyttäjiltä mitä he haluavat. Hekään eivät halua kiipeilytelinettä. Sitten kysytään koiratarhan käyttäjiltä mitä he haluavat koiratarhalta. Ja niin edelleen. Se on jokaiselle jotakin politiikkaa.

Nykyinen politiikka on kaikkea kaikille - joka taas on käytännössä ei mitään kenellekkään. Kukaan ei pidä julkisia palveluita hyvinä. Kunnantalossa tietenkin nykyään tehdäänkin niinkuin kunnantalon työntekijät haluavat, koska siellä ei ole demokratiaa. Muuten tehdään joka talosta sosialistien puuhatupa.

Quote from: JJohannes on 27.06.2013, 20:56:41
Pakko kyllä nyt siis sanoa, ettei minusta pelejä niiden monista eduista huolimatta pitäisi pelata tai lainata kirjastossa/kirjastosta. Vaikka väitetään, että "kirjaston pitää seurata aikaansa" ja että kirjasto jää pienen kansanosan paikaksi eikä palvele veronmaksajia laajemmin jos siellä ei ole ihmisten nykyään vaatimia asioita kuten elokuvia ja populäärimusiikkia ja mahdollisuutta nettiyhteyksiin niin väitän, että kirjasto saattaa samalla vauhdittaa itse asiakkaiden makujen muuttumista ja lukuharrastuksen rapautumista.

Nimittäin siinä missä peruskirjastosta tulee meluisa basaari, vakavan tiedonhalun tyydyttäjiksi jäävät "eliitin" kirjastot kuten eduskunnan kirjasto, kansalliskirjasto tai Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto jotka ovat monille tavallisille ihmisille aika etäisiä paikkoja vaikkakin periaatteessa kaikkien käytettävissä. Tämä entisestään varaa tieteiden harrastamisen "eliitille" ja tavallisen ihmisen ei odoteta lukevan edes perusasioita historiasta tai keskeisimpiä maailmankirjallisuuden klassikoita. Äkillisen tiedonjanon sammuttaminen ei ole enää sellainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Kansankirjasto-basaareihin ei marssi enää kukaan kyselemään kirjastonhoitajilta tietopakettia antiikin Roomasta tai geologiasta.

Jjohanneksella on edellä johdonmukainen ja perusteltu näkemys, ja hän voi olla oikeassa. Esitän kuitenkin muutamia vastakkaisia huomioita.

Ensinnäkin mulla alkaa viiraamaan päässä kun puhutaan samassa yhteydessä jostain eduskunnan kirjastosta ja normaalista kunnankirjastosta. Eihän niillä ole mitään muuta yhteistä kuin nimi! Kansalliskirjastolla ja pienellä alle kymmenen tuhannen asukkaan kunnankirjastolla on ihan eri funktio. Toki on jotain yhtymäkohtiakin, sillä pieni kunnankirjastokin pystyy palvelemaan sitä tiettyä spesifiä 'eliitti'asiakasryhmää kaukolainoilla. Lisäksi kirjastoissa on lisääntynyt seutukirjastoyhteistyö. Se tarkoittaa sitä, että kullakin seutukunnalla yhdellä isolla kirjastolla on säilyttämisvelvollisuus. Maakunnan jokaikisen kirjaston ei ole pakko säilyttää Marxin koottuja teoksia, vaan ne saa tarvittaessa nopeasti isommasta kirjastosta.

Toisekseen en itse usko siihen, että kirjastosta lainattavat pelit tai musiikki vähentäisivät lukemista. Haluaisin nähdä tutkimustuloksia tästä.

Kolmanneksi haluaisin edelleen painottaa sitä mitä koetin jo aikaisemmin sanoa: Kirjasto kansalaisten kohtaamispaikkana ei välttämättä tarkoita äänekästä basaaria, ei todellakaan. Olen ihan varma, etten ole ainoa kirjastoihminen, joka suhtautuu hyvin nuivasti moniin edistyneempien kirjastojen kommervenkkeihin.  Toisaalta näen kirjaston tehtävän ja mahdollisuudet kyllä laajemmin kuin mitä moni täällä näkee. Minun nopea lonkalta heitetty näkemykseni on tämä:

Jengi käy oikeissa töissä ja maksaa veroja. Näillä veroilla kuntalaisille tarjotaan laaja-alainen palvelu, kirjasto. Sieltä he saavat sekä viihdettä että tietoperäistä luettavaa. Kirjasto on fyysisenä tilana paikka, jonne erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten on hyvä tulla. Siellä on rauhallinen meininki, siellä voi joko kulkea hiljaa hyllyjen välissä, lukea lehtiä tai vaihtaa rauhallisesti ja sivistyneesti kuulumisia tuttavien kanssa. Siellä on asiastaan innostunut ja palveluhakuinen henkilökunta, joka peruskirjastotyön lisäksi koettaa parhaan kykynsä mukaan opastaa apua tarvitsevia kuntalaisia mukaan tietoyhteiskuntaan sekä toisaalta on aktiivisesti mukana tukemassa lasten opetusta.

Liekköhän miten kävisi jos herra pyrkisi suomen kirjastoihin?

http://now.msn.com/tyree-s-carter-banned-from-all-libraries-on-earth-after-public-masturbation-charge

Quote from: nimierkki on 27.06.2013, 22:08:32
Jengi käy oikeissa töissä ja maksaa veroja. Näillä veroilla kuntalaisille tarjotaan laaja-alainen palvelu, kirjasto. Sieltä he saavat sekä viihdettä että tietoperäistä luettavaa. Kirjasto on fyysisenä tilana paikka, jonne erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten on hyvä tulla. Siellä on rauhallinen meininki, siellä voi joko kulkea hiljaa hyllyjen välissä, lukea lehtiä tai vaihtaa rauhallisesti ja sivistyneesti kuulumisia tuttavien kanssa. Siellä on asiastaan innostunut ja palveluhakuinen henkilökunta, joka peruskirjastotyön lisäksi koettaa parhaan kykynsä mukaan opastaa apua tarvitsevia kuntalaisia mukaan tietoyhteiskuntaan sekä toisaalta on aktiivisesti mukana tukemassa lasten opetusta.

Mutta se veroja maksava ja kirjaston kustantava "jengi" ei siis saisi päättää siitä, minkälaisen kirjaston he haluaisivat? 
Saako sama kirjaston kustantava "jengi" vaikka toivoa, että mölisevät nuorisot vittuun sieltä?
Ja tilalle vanha kunnon kirjasto, jossa viihtyi ilman pelejä ja screenejä ja "toimintaa", mitä nyt satutunti pikkulapsille lauantaisin?

Miksi ei?

Quote from: Leso on 01.07.2013, 02:39:16
Mutta se veroja maksava ja kirjaston kustantava "jengi" ei siis saisi päättää siitä, minkälaisen kirjaston he haluaisivat? 
Saako sama kirjaston kustantava "jengi" vaikka toivoa, että mölisevät nuorisot vittuun sieltä?
Ja tilalle vanha kunnon kirjasto, jossa viihtyi ilman pelejä ja screenejä ja "toimintaa", mitä nyt satutunti pikkulapsille lauantaisin?

Miksi ei?

? Olenko jotenkin erityisesti ilmaissut tukeni möliseville teineille? En pidä tiettyjen kirjastojen valitsemista linjauksista, ja uskon, että moni asiakaskin on samaa mieltä. Tosin tietenkin osa asiakkaista, myös veroja maksavista, tykkää äänekkäämmästä meiningistä.

Mielestäni asiakkaiden tulisi säännöllisesti antaa palautetta kirjastojen toiminnasta. Mitä isompi joukko uudistuksia vastustaa, sitä vaikeampi niitä on perustella.

Ison Omenan kirjasto ainakin on muuttunut melkoisesti. Lehtien lukusalikin siirrettiin syrjään ja se pieneni samalla melkoisesti. Tilalle joku hengailutila, pleikkareita, biljardipöytä yms. Menkööt vaikka yhteen keskuksen miljoonasta kahvilasta jos pitää hengailla ja jutustella.

Mielestäni peleistä puhuttaessa tärkeämpi kysymys on se, että jos kirjasto tarjoaa pelejä, niin miksi kirjastossa pitäisi olla pelitilat? Eivätkö ihmiset voisi lainata pelejä ja pelata niitä kotonaan? Lisäksi on hyvin kyseenalaista, että saatavilla olevat pelit ovat tanssipelejä ja Fifoja ym. valtavirtaviihdettä. Itse näkisin tärkeämmäksi tarjota pelihistorian kannalta tärkeitä teoksia, kuten Pacmania, Pongia, vanhoja Super Marioita, Falloutia, Deus Exää, Half-Lifea, ym. yleisesti arvostettuja pelejä. En usko että monellakaan merkittävimpien pelien listalla oleilisi urheilupelit kovinkaan korkealla. Toki monet kirjaston tarjoamista kirjoistakin ovat puhdasta viihdettä ilman kummoista kulttuuriarvoa, mutta näitä pitäisikin olla kokoelmassa vasta sitten, kun valikoimassa on jo tarjolla tärkeämpiä teoksia.

Koska pelit kuitenkin ovat digitaalisia, niin näkisin fyysisten pelien lainaamisen sijaan toimivammaksi sen, että kirjasto tarjoaisi pelejä netin välityksellä. Nykyiset tekijänoikeuslaithan eivät tähän taivu, mutta niitä pitäisikin päivittää. Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista, jos kirjastoista voisi lainata erikseen vaikkapa vanhoja pelikonsoleita ja pelejä niihin. Vanhojen koneiden emulointi PC:llä on toki mahdollista, mutta esim. pelitutkijoille, -historioitsijoille tai muuten vaan intoilijoille voisi olla höydyllistä pelata pelejä alkuperäisillä alustoillaan.

Quote from: ateisti on 01.07.2013, 18:20:20
Mielestäni peleistä puhuttaessa tärkeämpi kysymys on se, että jos kirjasto tarjoaa pelejä, niin miksi kirjastossa pitäisi olla pelitilat? Eivätkö ihmiset voisi lainata pelejä ja pelata niitä kotonaan?

Minun mielestäni konsolipelitilat ovat aika tarpeettomia, pääjuttu on lainattavat pelit. Meillä on vain lainattavia pelejä, mutta kirjaston tietokoneilla lapset voivat toki pelata nettipelejä. Erilliset pelitilat, ellei niitä ole sijoitettu todella syrjään, luovat hälyä ja toisaalta sitovat henkilökuntaa valvontaan.

QuoteItse näkisin tärkeämmäksi tarjota pelihistorian kannalta tärkeitä teoksia, kuten Pacmania, Pongia, vanhoja Super Marioita, Falloutia, Deus Exää, Half-Lifea, ym. yleisesti arvostettuja pelejä.

Aika pitkälle tarjonnan määrää se, että mihin peleihin saa lainausoikeuden. Tarjontaa ei ole ylenmäärin. Toisaalta kirjastot voivat tehdä sellaisia strategisia valintoja, että ostetaan vain perhepelejä, lapsille sallittua kamaa.

QuoteKoska pelit kuitenkin ovat digitaalisia, niin näkisin fyysisten pelien lainaamisen sijaan toimivammaksi sen, että kirjasto tarjoaisi pelejä netin välityksellä.

Näin. Tuo on vaan helpommin sanottu kuin tehty nuo lakien päivittämiset, kuten e-kirjan kompurointikin osoittaa.

QuoteTämän lisäksi olisi mielenkiintoista, jos kirjastoista voisi lainata erikseen vaikkapa vanhoja pelikonsoleita ja pelejä niihin.

Olisi kyllä mielenkiintoista, mutta mistä ne konsolit ostetaan ja kuka ne korjaa??

Quote from: yks vaan on 01.07.2013, 12:39:26
Ison Omenan kirjasto ainakin on muuttunut melkoisesti. Lehtien lukusalikin siirrettiin syrjään ja se pieneni samalla melkoisesti. Tilalle joku hengailutila, pleikkareita, biljardipöytä yms. Menkööt vaikka yhteen keskuksen miljoonasta kahvilasta jos pitää hengailla ja jutustella.

Tiedossani on, että ko henkilöstö on kovin kukkahattuista ja antipersua. Tyypillistä löllöväkeä, joka suvaitsee kaikkea ja helvetisti.

Sössösuvainnan tähden pian ei ole kirjastojakaan.

Tiksin kirjasto ei minusta ole ainakaan mennyt alemmas millään muotoa. Koivukylässä on yksi virkavaltaintoinen keski-ikäinen kirjastonhoitaja. Kaipa hän tod.näk. demarinykynaisena haluaa helliä lapsia, l. mamuja.

Maailman tuulet heittivät minut sattumalta Espoon keskukseen, jossa en ole käynyt moneen vuoteen.

Kirjoitan tätä pahamaineisen Entressen kirjaston koneella. Kotikaupungistani Helsingistä poiketen täällä koneet eivät ole valmiiksi päällä, vaan ne pitää osata käynnistää itse. Minkäänlaista jonoa aikuisten tietokoneille ei ole. Täällä voi hommailla täysin anonyymina: tarvittava käyttäjätunnus ja salasana ovat hyvin yksinkertaisia ja ne on merkitty dymolla näytön kehykseen. Helsingin kaltaista kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla sisäänkirjausta ei tarvita.

Paikka vaikuttaa ihan rauhalliselta ja normaalilta kirjastolta, joskin ilmeeltään vähän turhan "nykyaikaiselta". Älämölöä ei kuulu, paitsi pikkupoikien pientä kailotusta äärimmäisestä nurkasta. Kävin varta vasten katsomassa - lastenosastolla neljä alakouluikäistä poikaa (joista kaksi neekeriä) pelaa jotakin tietokonepeliä ja kommentoi sitä toisilleen.

Kierrätys- ja poistokirjat ovat ilmaisia. Tämän päivämäärän kunniaksi nappasin mukaani alun perin Kouvolan kieli-instituutin kokoelmiin kuuluneen syntymävuonnani painetun teoksen Talks on American Law (Voice of America Forum Lectures).

Täällä on muutama normaaleja kirjastoaskareitaan hoitava ja rauhallisesti käyttäytyvä varsinainen asiakas ja yksi arabin näköinen työntekijä. Ei vaikuta liian rikastuneelta paikalta ainakaan juuri nyt.

Lähetys Espoosta päättyy tähän.

Topi, kirjastossa oli hiljaista koska heinäkuu ja matkat kotimaihin/Lontooseen sukulaisiin. Kokeile syksyllä uudestaan.

Alan olla täysin vakuuttunut, ettei kirjastotoimi pelkästään lue Hommaa, vaan myös vitsailee kustannuksellamme. Katsokaapa Helmet (pk-seudun kirjastot) -sivuston kuvaparia:

Työskentele ja viihdy:
(http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55EC6230-135A-4E9E-A2F0-4A56CF7FCC79%7D/11007)
Opi:
(http://www.helmet.fi/download/noname/%7B36F90602-EA8F-47DF-AE86-BD692C3937A0%7D/11008)

Vaaleatukkaisilla tytöillä 50-luvun vaatetus (etenkin tuon vasemmanpuoleisen neuletakki on suoraan 50-luvulta, bonuksena tiukasti napitettu kaulus), lisäksi kuvissa tuollainen vanhahtavuutta tuova seepiatyyppinen väritys. Wärinää Impiwaarassa.

Muistutan, että "kivien heittely kielletty" -lappu katosi kirjaston ovelta heti, kun oli raportoinut siitä Hommassa ja kertonut aikeistani kuvata sen.

Vielä linkki itse sivulle: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut)

Quote from: Bona on 27.07.2013, 16:41:08
Alan olla täysin vakuuttunut, ettei kirjastotoimi pelkästään lue Hommaa, vaan myös vitsailee kustannuksellamme. Katsokaapa Helmet (pk-seudun kirjastot) -sivuston kuvaparia:

Minusta tuo taas on hyvin nuiva ja sarkastinen kuvapari. Kuvaparihan kertoo, että nykyään vain mamut viihtyvät kirjastossa ja kirjastossa oppiminen ja opiskelu on mennyttä aikaa.

Niino, eikös joku kirjastopäällikkö ole sanonut, että niistä pitää tehdä semmoisia olohuoneita?

Quote from: Kari Kinnunen on 27.07.2013, 17:50:23
Niino, eikös joku kirjastopäällikkö ole sanonut, että niistä pitää tehdä semmoisia olohuoneita?

Ei mun olohuoneessa ole mölyäviä mamuja.

Quote from: Siili on 27.06.2013, 16:25:39
Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

Assassin's Creed-sarjasta oppii historiaa ympäri maailmaa, jos haluaa. Skyrimissä on luettavaa ja ihmeteltävää monen fantasiakirjan edestä. Itse olen oppinut englanninkielen taitoni pääosin peleistä. Puhumattakaan muista pelaamisen hyödyistä. Kuka jaksaa lukea tietokirjaa jostain muinaisesta Roomasta, kun yhtä hyvin voi kokea sen maailman pelaamalla? Pelaaminen nyt vaan on monien mielestä hauskempaa ja palkitsevampaa ja tähän kaikenlaisten asioiden "peleistäminen" perustuukin.

Quote from: Eino P. Keravalta on 27.07.2013, 18:02:05
Ei mun olohuoneessa ole mölyäviä mamuja.

No ei munkaan. Vaan mehän olemmekin suvaitsemattomia raSSisti öyhöttäjiä.

Quote from: elukka on 01.07.2013, 19:40:58

Quote from: yks vaan on 01.07.2013, 12:39:26
Ison Omenan kirjasto ainakin on muuttunut melkoisesti. Lehtien lukusalikin siirrettiin syrjään ja se pieneni samalla melkoisesti. Tilalle joku hengailutila, pleikkareita, biljardipöytä yms. Menkööt vaikka yhteen keskuksen miljoonasta kahvilasta jos pitää hengailla ja jutustella.

Tiedossani on, että ko henkilöstö on kovin kukkahattuista ja antipersua. Tyypillistä löllöväkeä, joka suvaitsee kaikkea ja helvetisti.

Meninpä männäviikolla länteen, ja poikkesin Kirjasto Omenassa. Heti aulassa oli vastassa Tahdon2013-kampanjan juliste. Laitoin tästä äkääntyneenä palautetta, ja vastaus oli suurinpiirtein "palvelemme kaikkia tasa-arvoisesti ja erityisesti erityisiä"  >:(

Ainiin, on siellä tyrkyllä muutkin kansalaisaloitteet, mutta vain sodomiitit ovat saaneet komian pahviständin esille.

Henkilökunnasta vielä: Ei ne mua suvaitse. Tiedustelin arabiankielistä lastenraamattua (kas kun juonenkäänteet on tutut ja alkukieli on lähellä seemiserkkua niin kuvitettuna tämä klassikko sopii mainiosti ählykielen oppimiseen) ja ei kuulemma löydy helmet-kokoelmasta ylipäänsä ja hankintaehdotukseeni suhtauduttiin hyvin nuivasti.

Lisää Omenan kirjastosta:

QuoteKirjasto Omenassa vietetään perjantai 9.8. juhlan merkeissä. Niin päivää aiemmin päättynyt muslimien paastokuukausi ramadan kuin alkava syyskausi antavat hyvän syyn juhlintaan. Päivä alkaa nuortenosastolle kello 9:00 alkaen katetulla aamiaisella, jota ovat tervetulleita nauttimaan kaikki kuntalaiset perheineen ikään, etnisyyteen ja vakaumukseen katsomatta. Luvassa on suomalaisia antimia, afrikkalaista perinneherkkua, kohtaamisia ja yhdessäoloa. Kaikki tarjoilut ovat halal, ja kasvissyöjillekin löytyy sopivaa suuhun pantavaa.

https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Tapahtumat/Aamiainen_ramadanin_ja_koulujen_kesaloma(22240) (https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Tapahtumat/Aamiainen_ramadanin_ja_koulujen_kesaloma(22240))

Tähän on tultu. Espoolaisessa kirjastossa juhitaan ramadanin päättymistä.

Quote from: Franklin on 08.08.2013, 21:30:10
Lisää Omenan kirjastosta:

QuoteKirjasto Omenassa vietetään perjantai 9.8. juhlan merkeissä. Niin päivää aiemmin päättynyt muslimien paastokuukausi ramadan kuin alkava syyskausi antavat hyvän syyn juhlintaan. Päivä alkaa nuortenosastolle kello 9:00 alkaen katetulla aamiaisella, jota ovat tervetulleita nauttimaan kaikki kuntalaiset perheineen ikään, etnisyyteen ja vakaumukseen katsomatta. Luvassa on suomalaisia antimia, afrikkalaista perinneherkkua, kohtaamisia ja yhdessäoloa. Kaikki tarjoilut ovat halal, ja kasvissyöjillekin löytyy sopivaa suuhun pantavaa.

https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Tapahtumat/Aamiainen_ramadanin_ja_koulujen_kesaloma(22240) (https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Tapahtumat/Aamiainen_ramadanin_ja_koulujen_kesaloma(22240))

Tähän on tultu. Espoolaisessa kirjastossa juhitaan ramadanin päättymistä.

Onneksi juhlapöydän ääreen saapujat oli rajattu kuntalaisiin (miten tarkistettiin?). Muuten suomalais-afrikkalaiset antimet olisi raastettu käsistä.
Olivathan kaikki kirjat halal?
:facepalm:

Quote from: Kirjasto Suuri Kielletty HedelmäLuvassa on suomalaisia antimia, afrikkalaista perinneherkkua, kohtaamisia ja yhdessäoloa. Kaikki tarjoilut ovat halal, ja kasvissyöjillekin löytyy sopivaa suuhun pantavaa.

Oliko KOKO Afrikan rikkaasta ruokaperinteestä oli tarjottavana yksi (1) herkku, niinkö?

Loput sapuskat olivat á la Suomi?

Kurméekokkeina martat ja muut sensemmoiset, jotka pyörittelivät nisulettejä kotona vapaa-aikanaan, kun taas koko afrikkalainen naisyhteisö kokoontui kulttuuritalon keittiöön äbäläwälöimään, vaihtamaan vaippoja, laskemaan vettä nilkkoja myöten lattialle ja möyhimään tunteja kestävänä valmistusaikana kukin vuorollaan pesemättömin käsin kuuluisaa perinneruokaa, joka on riisiä ja vihanneksia, yksinkertaistetusti.

Kyllä siinä kahvikakku ja kääretorttu leipomisvaatimuksineen kalpenevat, kun kastetaan jauhosta, sokerista ja vedestä pyöräytettyjä uppopaistettuja palleroita siirapissa.

Olisi mielenkiintoista saada vähän laajempi ajankohtainen katsaus siitä, miten monikulttuurisuus on muuttanut kirjastoja. Jos asioitte kirjastoissa tulevien viikkojen aikana, niin kirjoitelkaa tänne huomioita näkemistänne muutoksista.

EDIT: Täsmennyksenä vielä, että haetaan siis sellaisia muutoksia, jotka johtuvat nimenomaan monikulttuurista. Kirjastot sinänsä muuttuvat jatkuvasti, törmäsin juuri hauskaan kokouspöytäkirjaan 1970 -luvulta, jossa ehdotetaan lopetettavaksi kovaääniskuuntelua kirjastossa. Perusteena oli, että "kovaääniskuuntelu on lähes täydellisesti rauhatonta popmusiikin kuuntelua".

Kirja ei ole Entressen kirjastossa pääasia.

QuoteKirjastoista tapahtumafoorumeita

Suomalainen kirjastolaitos etsii uutta suuntaa. Internetin ja e-lukemistojen myötä kirjojen asema kirjastojen keskiössä on vähentymässä. Kirjastot ovat muuttumassa lainaamoista yhä enemmän tapahtumafoorumeiksi. Espoo on kirjastojen muutoksessa edelläkävijä. Esimerkiksi Entressen kirjastossa Espoon keskuksessa kirjahyllyt siirretään lähes päivittäin syrjemmälle erilaisten esitysten ja tapahtumien tieltä.

Espoossa kauppakeskus Entressen yläkerrassa on maamme uudenaikaisimpiin ja menestyvimpiin kuuluva kirjasto. Kun muualla maassa monet kirjastot kipuilevat vähenevien kävijämäärien kanssa, asiakasvirta on täällä ollut viime vuodet nousussa. Kävijöitä on 1 300 päivittäin. Onnistumisen syynä ovat hyvä sijainti, aukiolo seitsemänä päivänä viikossa ja uudenlainen kirjastonäkemys, sanoo kirjaston palvelupäällikkö Pälvi Lepoluoto.

Tapahtumakirjasto

- Entressen kirjasto on leimallisesti tapahtumakirjasto. Meillä tapahtuu lähes joka päivä jotain. On erilaisia työpajoja, infopajoja esimerkiksi tablet-tietokoneiden käytöstä, opetellaan japanilaista itsepuolustusta, on suomalaista lettukestiä, tanssikurssia, kielikursseja,  Pälvi Lepoluoto luettelee.

Kirja ei Entressen kirjastossa ole pääasia. Kirjoja toki lainataan ja kokoelmia uusitaan, mutta yhä useampi tulee kirjastoon muussa kuin lainaamisen tarkoituksessa, yleisten kirjastojen neuvoston puheenjohtaja Tuula Haavisto sanoo.

Kirjastot työ-ja leikkitiloina

- Tiedämme aika tarkkaan, että vain puolet kirjastojen kävijöistä lainaa, toinen puoli tekee kirjastoissa jotain muuta. Kirjastoissa tunnistetaan nykyään asiakkaiden suuri tarve työtilaan. Ihmiset tulevat tänne läppäreineen ja haluavat tehdä töitä, freelance töitä ja opiskelutöitä muitten ihmisten seurassa.

Suuri osa ainakin Entressen kirjaston asiakkaista on lapsia. Heitä on pelailemassa tietokoneella, shakkipöydissä ja juoksentelemassa ympäriinsä. Kirjaston nurkassa lainataan parhaillaan roolivaatteita. Nuoriso viettää aikaansa kirjaston Jukeboksi-kahvilassa.  Meluakin esiintyy, ja osaa asiakkaista se häiritsee, palvelujohtaja Lepoluoto kertoo.

- Usein keskustelun aiheena on äänekkyys. Useat ihmiset ovat tottuneet siihen hyshys- ja  kirjahyllymeri-tyyppiseen kirjastoratkaisuun, mitä me emme enää edusta.

Häviääkö kirja kirjastoista?

Tämäkö on maamme kirjastojen uusi suunta, kirjat syrjään ja häppeninkiä ja sirkushuveja tilalle?  Siltä näyttää, asiantuntijat sanovat. Espoon kirjastot, Entresse  ja Sello näyttävät kehitykselle vahvasti suuntaa. Molemmissa kirjastoissa asiakastyytyväisyys on suurta ja asiakasmäärät kasvussa. Jos kirjastolaitos ylipäätään haluaa pysyä ajanmenossa mukana, konseptia on tarkistettava jokapuolella, puheenjohtaja Tuula Haavisto sanoo.

- Jos aikaisemmin on puhuttu kirjaston tehtävästä kansalaisten tiedonsaannin turvaajana, niin nyt kirjaston on tuettava innovaatiota ja ihmisenä kasvamista. Kyllä se kirjaston painopiste on siirtymässä kokoelmista siihen, mitä kirjasto saa aikaan ihmisten mielessä, Haavisto summaa.

Entä rakas, vanha kirja, onko sillä sijaa lainkaan tulevaisuuden kirjastoissa?

-  Se on vaikea kysymys, Tuula Haavisto vastaa. - Esimerkiksi e-aineisto, joka on tulossa painetun tai minkä tahansa analogisen aineiston rinnalle, muuttaa voimakkaasti muun aineiston käyttöä. Kirja ei kärsi kirjaston toiminnasta vaan kirjan suhteellinen osuus muutenkin yhteiskunnassa on muuttumassa ja se näkyy myös kirjastoissa.

http://yle.fi/uutiset/kirjastoista_tapahtumafoorumeita/6839217 (http://yle.fi/uutiset/kirjastoista_tapahtumafoorumeita/6839217)

QuoteEntä kapakkakirjasto? 19.9.

Kyllähän sitä asiakkaita saa kirjastoon vaikka kuinka paljon vaikkapa halvalla kaljalla, pelikoneilla, biljardipöydillä jne. Ja näiden aktiviteettien perässä kirjastoon tulleet antaisivat varmasti hyvää asiakaspalautetta.

Jutusta käy ilmi sama kuin lukuisista nettikeskusteluista: kirjastojen perinteiset asiakkaat eivät lainkaan pidä tästä uudesta suuntauksesta tapahtumineen ja pelikoneineen.

Eli vaikka tällaisten uuskirjastojen suosio kasvaa, se voi tarkoittaa perinteisten kirjastopalvelujen käytön merkittävää vähenemistä ja lasten ja nuorten lukuharrastuksen heikentymistä siltäkin osin kuin kirjasto voisi siihen vaikuttaa. Kävijätilastoissa kaikki näyttää kyllä hienolta.

Keskustelusta poimittua (http://yle.fi/uutiset/tapahtumafoorumeita_vai_kirjanlainausta_-_mita_odotat_kirjastolta/6839745).