Koivukylän kirjaston alennustila

[Siili]

(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta.

Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

[JJohannes]

(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta.

Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

Esimerkkinä voisi käyttää Assassin's Creed -pelisarjaa (en tiedä saako sitä lainattua kirjastosta) jonka toinen osa esimerkiksi sijoittuu historialliseen renessanssiajan Italiaan sisältäen paljon todellisia historiallisia tapahtumia ja henkilöitä sekä yleistietoa tuon ajan elämänmenosta ja kulttuurista.

Tietysti yhdessäkin kirjassa, joka käsittelee renessanssiajan Italiaa, on varmasti enemmän puhtaita faktoja (vuosilukuja, henkilöiden elämänvaiheita jne.) kuin pelissä. Väitän kuitenkin, että keskimäärin tuollaisen kirjan lukemalla asiaan vihkiytymätön henkilö saavuttaa suunnilleen saman tiedon kuin pelaamalla em. pelin läpi tai lukaisemalla vaikkapa Wikipedian-artikkelin Italian renessanssista. Kukaan ei kuitenkaan muista keskimääräisestä historiankirjasta kuin tärkeimmät ja keskeisimmät asiat eivätkä sadat päivämäärät ja vuosiluvut tai jokaisen historian sivuhenkilön nimi ja elämäntarina jää mieleen. Kirjojen yksityiskohtaisella faktatiedolla on merkitystä siinä vaiheessa kun kiinnostus aihepiiriin syventyy sitä alkaa tutkimaan laajemmin, pelkkien perustietojen saavuttamisen sijaan.

Toki esimerkiksi mainitsemassani pelissä monet jutut ovat pelin tarinan vahvasti värittämiä joten tietojaan pitää jonkin verran täydentää vaikkapa sitten Wikipedian kautta. Silti peleistä voi minusta oppia varsin paljon.

[Elcric12]

(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta.

Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

En tarkalleen tiedä mitä pelejä kirjastoissa lainataan (kirjastokohtaista), mutta minkä tahansa tarinallisen seikkailupelin pelaaminen kehittää kieltä tehokkaasti (englannin kieltä ja "kielipäätä") samalla sivistäen, vähintään yhtä hyvin kuin vaikkapa mikä tahansa kirjastossa lainattava sarjakuva.

[Tommi Korhonen]

Tämä peli vs kulttuuri on vahvasti off-topicia. Mutta kun kerran ohi suun puhutaan niin...

Pelit voidaan myös ymmärtää taiteena. Silloin ollaan samassa kategoriassa esim taidekirjojen kanssa. Joku Hard Rain esimerkiksi on aika tunteellinen peli, niinkuin voi olla moni muukin tarinaan perustuva. Osa kaikkein parhaista tarinapeleistä on tosin indie ja downloadable content-pelejä, mutta sille ei voi mitään. Sellaiseen levitykseen ei vielä perinteiset koneistot ole päässeet millään perään.

Kuitenkin vaikka arvostan kirjoja suuresti, ja erityisesti hyvien proosakirjojen tuottamia tunnelmia, niin pelit pystyvät hyvinkin samankaltaiseen tunnelmien ja taide-elämysten luomiseen. Journey tai Bioshock: Infinite esimerkiksi.

Itse kyllä luokittelisin että kirjat saisivat olla kirjaston päätarkoitus, ja muut kulttuurimuodot sitten sille alisteisia jos mahdollista. Ja en todellakaan halua että kirjastoista tulee kulttuurihuoneita tai kohtaamispaikkoja. Nuoriskeskukset/talot pitäisi olla erikseen. Samoin aikuisten vastaavat.

[nimierkki]

Tämä peli vs kulttuuri on vahvasti off-topicia. Mutta kun kerran ohi suun puhutaan niin...

Osin joo ot, mutta siinä mielessä ajankohtainen aihe, että moni keskustelija alituisesti kirjaston viihteellistymisestä puhuu.

Mitä eroa oikeastaan on Donna Leonin dekkarilla ja Lego Star Wars -pelillä? Kummatkin esineet/tuotteet välittävät informaatiota käyttäjälleen, ja kummankin tuotteen informaatio on tarkoitettu ensisijaisesti viihdyttämään käyttäjäänsä. Jos me näemme kirjaston informaatiota, myös viihdyttävää sellaista, välittäväksi laitokseksi, on aika ongelmallista rajata pelit pois.

[JJohannes]

Pakko kyllä nyt siis sanoa, ettei minusta pelejä niiden monista eduista huolimatta pitäisi pelata tai lainata kirjastossa/kirjastosta. Vaikka väitetään, että "kirjaston pitää seurata aikaansa" ja että kirjasto jää pienen kansanosan paikaksi eikä palvele veronmaksajia laajemmin jos siellä ei ole ihmisten nykyään vaatimia asioita kuten elokuvia ja populäärimusiikkia ja mahdollisuutta nettiyhteyksiin niin väitän, että kirjasto saattaa samalla vauhdittaa itse asiakkaiden makujen muuttumista ja lukuharrastuksen rapautumista.

Nimittäin siinä missä peruskirjastosta tulee meluisa basaari, vakavan tiedonhalun tyydyttäjiksi jäävät "eliitin" kirjastot kuten eduskunnan kirjasto, kansalliskirjasto tai Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto jotka ovat monille tavallisille ihmisille aika etäisiä paikkoja vaikkakin periaatteessa kaikkien käytettävissä. Tämä entisestään varaa tieteiden harrastamisen "eliitille" ja tavallisen ihmisen ei odoteta lukevan edes perusasioita historiasta tai keskeisimpiä maailmankirjallisuuden klassikoita. Äkillisen tiedonjanon sammuttaminen ei ole enää sellainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Kansankirjasto-basaareihin ei marssi enää kukaan kyselemään kirjastonhoitajilta tietopakettia antiikin Roomasta tai geologiasta.

[sivullinen.]

Jos aina mennään enemmistön ehdoilla, saadaan aina samanlaisia laitoksia. Jokaiseen kirjastoon enemmistö haluaa kiipeilytelineen ja keskustelunurkan. Samoin jokaiseen vankilaan ja jokaiseen kunnantaloon ja uimahalliin. Enemmistö ei erottele taloja erikseen. On vain enemmistön puuhatupia. Se on kaikkea kaikille politiikkaa.

Toinen vaihtoehto on, että kysytään kirjaston käyttäjiltä, mitä he haluavat. Ja heiltä on kysytty, ja he ovat halunneet rauhallisen paikan, josta lainata kirjoja ja, jossa niitä voi myös lukea. Samoin voidaan kysyä uimahallin käyttäjiltä mitä he haluavat. Hekään eivät halua kiipeilytelinettä. Sitten kysytään koiratarhan käyttäjiltä mitä he haluavat koiratarhalta. Ja niin edelleen. Se on jokaiselle jotakin politiikkaa.

Nykyinen politiikka on kaikkea kaikille - joka taas on käytännössä ei mitään kenellekkään. Kukaan ei pidä julkisia palveluita hyvinä. Kunnantalossa tietenkin nykyään tehdäänkin niinkuin kunnantalon työntekijät haluavat, koska siellä ei ole demokratiaa. Muuten tehdään joka talosta sosialistien puuhatupa.

[nimierkki]

Pakko kyllä nyt siis sanoa, ettei minusta pelejä niiden monista eduista huolimatta pitäisi pelata tai lainata kirjastossa/kirjastosta. Vaikka väitetään, että "kirjaston pitää seurata aikaansa" ja että kirjasto jää pienen kansanosan paikaksi eikä palvele veronmaksajia laajemmin jos siellä ei ole ihmisten nykyään vaatimia asioita kuten elokuvia ja populäärimusiikkia ja mahdollisuutta nettiyhteyksiin niin väitän, että kirjasto saattaa samalla vauhdittaa itse asiakkaiden makujen muuttumista ja lukuharrastuksen rapautumista.

Nimittäin siinä missä peruskirjastosta tulee meluisa basaari, vakavan tiedonhalun tyydyttäjiksi jäävät "eliitin" kirjastot kuten eduskunnan kirjasto, kansalliskirjasto tai Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto jotka ovat monille tavallisille ihmisille aika etäisiä paikkoja vaikkakin periaatteessa kaikkien käytettävissä. Tämä entisestään varaa tieteiden harrastamisen "eliitille" ja tavallisen ihmisen ei odoteta lukevan edes perusasioita historiasta tai keskeisimpiä maailmankirjallisuuden klassikoita. Äkillisen tiedonjanon sammuttaminen ei ole enää sellainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Kansankirjasto-basaareihin ei marssi enää kukaan kyselemään kirjastonhoitajilta tietopakettia antiikin Roomasta tai geologiasta.

Jjohanneksella on edellä johdonmukainen ja perusteltu näkemys, ja hän voi olla oikeassa. Esitän kuitenkin muutamia vastakkaisia huomioita.

Ensinnäkin mulla alkaa viiraamaan päässä kun puhutaan samassa yhteydessä jostain eduskunnan kirjastosta ja normaalista kunnankirjastosta. Eihän niillä ole mitään muuta yhteistä kuin nimi! Kansalliskirjastolla ja pienellä alle kymmenen tuhannen asukkaan kunnankirjastolla on ihan eri funktio. Toki on jotain yhtymäkohtiakin, sillä pieni kunnankirjastokin pystyy palvelemaan sitä tiettyä spesifiä 'eliitti'asiakasryhmää kaukolainoilla. Lisäksi kirjastoissa on lisääntynyt seutukirjastoyhteistyö. Se tarkoittaa sitä, että kullakin seutukunnalla yhdellä isolla kirjastolla on säilyttämisvelvollisuus. Maakunnan jokaikisen kirjaston ei ole pakko säilyttää Marxin koottuja teoksia, vaan ne saa tarvittaessa nopeasti isommasta kirjastosta.

Toisekseen en itse usko siihen, että kirjastosta lainattavat pelit tai musiikki vähentäisivät lukemista. Haluaisin nähdä tutkimustuloksia tästä.

Kolmanneksi haluaisin edelleen painottaa sitä mitä koetin jo aikaisemmin sanoa: Kirjasto kansalaisten kohtaamispaikkana ei välttämättä tarkoita äänekästä basaaria, ei todellakaan. Olen ihan varma, etten ole ainoa kirjastoihminen, joka suhtautuu hyvin nuivasti moniin edistyneempien kirjastojen kommervenkkeihin.  Toisaalta näen kirjaston tehtävän ja mahdollisuudet kyllä laajemmin kuin mitä moni täällä näkee. Minun nopea lonkalta heitetty näkemykseni on tämä:

Jengi käy oikeissa töissä ja maksaa veroja. Näillä veroilla kuntalaisille tarjotaan laaja-alainen palvelu, kirjasto. Sieltä he saavat sekä viihdettä että tietoperäistä luettavaa. Kirjasto on fyysisenä tilana paikka, jonne erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten on hyvä tulla. Siellä on rauhallinen meininki, siellä voi joko kulkea hiljaa hyllyjen välissä, lukea lehtiä tai vaihtaa rauhallisesti ja sivistyneesti kuulumisia tuttavien kanssa. Siellä on asiastaan innostunut ja palveluhakuinen henkilökunta, joka peruskirjastotyön lisäksi koettaa parhaan kykynsä mukaan opastaa apua tarvitsevia kuntalaisia mukaan tietoyhteiskuntaan sekä toisaalta on aktiivisesti mukana tukemassa lasten opetusta.

[Tabula Rasa]

Liekköhän miten kävisi jos herra pyrkisi suomen kirjastoihin?

http://now.msn.com/tyree-s-carter-banned-from-all-libraries-on-earth-after-public-masturbation-charge

[Leso]

Jengi käy oikeissa töissä ja maksaa veroja. Näillä veroilla kuntalaisille tarjotaan laaja-alainen palvelu, kirjasto. Sieltä he saavat sekä viihdettä että tietoperäistä luettavaa. Kirjasto on fyysisenä tilana paikka, jonne erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten on hyvä tulla. Siellä on rauhallinen meininki, siellä voi joko kulkea hiljaa hyllyjen välissä, lukea lehtiä tai vaihtaa rauhallisesti ja sivistyneesti kuulumisia tuttavien kanssa. Siellä on asiastaan innostunut ja palveluhakuinen henkilökunta, joka peruskirjastotyön lisäksi koettaa parhaan kykynsä mukaan opastaa apua tarvitsevia kuntalaisia mukaan tietoyhteiskuntaan sekä toisaalta on aktiivisesti mukana tukemassa lasten opetusta.

Mutta se veroja maksava ja kirjaston kustantava "jengi" ei siis saisi päättää siitä, minkälaisen kirjaston he haluaisivat? 
Saako sama kirjaston kustantava "jengi" vaikka toivoa, että mölisevät nuorisot vittuun sieltä?
Ja tilalle vanha kunnon kirjasto, jossa viihtyi ilman pelejä ja screenejä ja "toimintaa", mitä nyt satutunti pikkulapsille lauantaisin?

Miksi ei?

[nimierkki]

Mutta se veroja maksava ja kirjaston kustantava "jengi" ei siis saisi päättää siitä, minkälaisen kirjaston he haluaisivat? 
Saako sama kirjaston kustantava "jengi" vaikka toivoa, että mölisevät nuorisot vittuun sieltä?
Ja tilalle vanha kunnon kirjasto, jossa viihtyi ilman pelejä ja screenejä ja "toimintaa", mitä nyt satutunti pikkulapsille lauantaisin?

Miksi ei?

? Olenko jotenkin erityisesti ilmaissut tukeni möliseville teineille? En pidä tiettyjen kirjastojen valitsemista linjauksista, ja uskon, että moni asiakaskin on samaa mieltä. Tosin tietenkin osa asiakkaista, myös veroja maksavista, tykkää äänekkäämmästä meiningistä.

Mielestäni asiakkaiden tulisi säännöllisesti antaa palautetta kirjastojen toiminnasta. Mitä isompi joukko uudistuksia vastustaa, sitä vaikeampi niitä on perustella.

[yks vaan]

Ison Omenan kirjasto ainakin on muuttunut melkoisesti. Lehtien lukusalikin siirrettiin syrjään ja se pieneni samalla melkoisesti. Tilalle joku hengailutila, pleikkareita, biljardipöytä yms. Menkööt vaikka yhteen keskuksen miljoonasta kahvilasta jos pitää hengailla ja jutustella.

[ateisti]

Mielestäni peleistä puhuttaessa tärkeämpi kysymys on se, että jos kirjasto tarjoaa pelejä, niin miksi kirjastossa pitäisi olla pelitilat? Eivätkö ihmiset voisi lainata pelejä ja pelata niitä kotonaan? Lisäksi on hyvin kyseenalaista, että saatavilla olevat pelit ovat tanssipelejä ja Fifoja ym. valtavirtaviihdettä. Itse näkisin tärkeämmäksi tarjota pelihistorian kannalta tärkeitä teoksia, kuten Pacmania, Pongia, vanhoja Super Marioita, Falloutia, Deus Exää, Half-Lifea, ym. yleisesti arvostettuja pelejä. En usko että monellakaan merkittävimpien pelien listalla oleilisi urheilupelit kovinkaan korkealla. Toki monet kirjaston tarjoamista kirjoistakin ovat puhdasta viihdettä ilman kummoista kulttuuriarvoa, mutta näitä pitäisikin olla kokoelmassa vasta sitten, kun valikoimassa on jo tarjolla tärkeämpiä teoksia.

Koska pelit kuitenkin ovat digitaalisia, niin näkisin fyysisten pelien lainaamisen sijaan toimivammaksi sen, että kirjasto tarjoaisi pelejä netin välityksellä. Nykyiset tekijänoikeuslaithan eivät tähän taivu, mutta niitä pitäisikin päivittää. Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista, jos kirjastoista voisi lainata erikseen vaikkapa vanhoja pelikonsoleita ja pelejä niihin. Vanhojen koneiden emulointi PC:llä on toki mahdollista, mutta esim. pelitutkijoille, -historioitsijoille tai muuten vaan intoilijoille voisi olla höydyllistä pelata pelejä alkuperäisillä alustoillaan.

[nimierkki]

Mielestäni peleistä puhuttaessa tärkeämpi kysymys on se, että jos kirjasto tarjoaa pelejä, niin miksi kirjastossa pitäisi olla pelitilat? Eivätkö ihmiset voisi lainata pelejä ja pelata niitä kotonaan?

Minun mielestäni konsolipelitilat ovat aika tarpeettomia, pääjuttu on lainattavat pelit. Meillä on vain lainattavia pelejä, mutta kirjaston tietokoneilla lapset voivat toki pelata nettipelejä. Erilliset pelitilat, ellei niitä ole sijoitettu todella syrjään, luovat hälyä ja toisaalta sitovat henkilökuntaa valvontaan.

Itse näkisin tärkeämmäksi tarjota pelihistorian kannalta tärkeitä teoksia, kuten Pacmania, Pongia, vanhoja Super Marioita, Falloutia, Deus Exää, Half-Lifea, ym. yleisesti arvostettuja pelejä.

Aika pitkälle tarjonnan määrää se, että mihin peleihin saa lainausoikeuden. Tarjontaa ei ole ylenmäärin. Toisaalta kirjastot voivat tehdä sellaisia strategisia valintoja, että ostetaan vain perhepelejä, lapsille sallittua kamaa.

Koska pelit kuitenkin ovat digitaalisia, niin näkisin fyysisten pelien lainaamisen sijaan toimivammaksi sen, että kirjasto tarjoaisi pelejä netin välityksellä.

Näin. Tuo on vaan helpommin sanottu kuin tehty nuo lakien päivittämiset, kuten e-kirjan kompurointikin osoittaa.

Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista, jos kirjastoista voisi lainata erikseen vaikkapa vanhoja pelikonsoleita ja pelejä niihin.

Olisi kyllä mielenkiintoista, mutta mistä ne konsolit ostetaan ja kuka ne korjaa??

[elukka]

Ison Omenan kirjasto ainakin on muuttunut melkoisesti. Lehtien lukusalikin siirrettiin syrjään ja se pieneni samalla melkoisesti. Tilalle joku hengailutila, pleikkareita, biljardipöytä yms. Menkööt vaikka yhteen keskuksen miljoonasta kahvilasta jos pitää hengailla ja jutustella.

Tiedossani on, että ko henkilöstö on kovin kukkahattuista ja antipersua. Tyypillistä löllöväkeä, joka suvaitsee kaikkea ja helvetisti.

Sössösuvainnan tähden pian ei ole kirjastojakaan.

[Arvoton]

Tiksin kirjasto ei minusta ole ainakaan mennyt alemmas millään muotoa. Koivukylässä on yksi virkavaltaintoinen keski-ikäinen kirjastonhoitaja. Kaipa hän tod.näk. demarinykynaisena haluaa helliä lapsia, l. mamuja.

[Topi Junkkari]

Maailman tuulet heittivät minut sattumalta Espoon keskukseen, jossa en ole käynyt moneen vuoteen.

Kirjoitan tätä pahamaineisen Entressen kirjaston koneella. Kotikaupungistani Helsingistä poiketen täällä koneet eivät ole valmiiksi päällä, vaan ne pitää osata käynnistää itse. Minkäänlaista jonoa aikuisten tietokoneille ei ole. Täällä voi hommailla täysin anonyymina: tarvittava käyttäjätunnus ja salasana ovat hyvin yksinkertaisia ja ne on merkitty dymolla näytön kehykseen. Helsingin kaltaista kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla sisäänkirjausta ei tarvita.

Paikka vaikuttaa ihan rauhalliselta ja normaalilta kirjastolta, joskin ilmeeltään vähän turhan "nykyaikaiselta". Älämölöä ei kuulu, paitsi pikkupoikien pientä kailotusta äärimmäisestä nurkasta. Kävin varta vasten katsomassa - lastenosastolla neljä alakouluikäistä poikaa (joista kaksi neekeriä) pelaa jotakin tietokonepeliä ja kommentoi sitä toisilleen.

Kierrätys- ja poistokirjat ovat ilmaisia. Tämän päivämäärän kunniaksi nappasin mukaani alun perin Kouvolan kieli-instituutin kokoelmiin kuuluneen syntymävuonnani painetun teoksen Talks on American Law (Voice of America Forum Lectures).

Täällä on muutama normaaleja kirjastoaskareitaan hoitava ja rauhallisesti käyttäytyvä varsinainen asiakas ja yksi arabin näköinen työntekijä. Ei vaikuta liian rikastuneelta paikalta ainakaan juuri nyt.

Lähetys Espoosta päättyy tähän.

[guest11919]

Topi, kirjastossa oli hiljaista koska heinäkuu ja matkat kotimaihin/Lontooseen sukulaisiin. Kokeile syksyllä uudestaan.

[guest11919]

Alan olla täysin vakuuttunut, ettei kirjastotoimi pelkästään lue Hommaa, vaan myös vitsailee kustannuksellamme. Katsokaapa Helmet (pk-seudun kirjastot) -sivuston kuvaparia:

Työskentele ja viihdy:
(http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55EC6230-135A-4E9E-A2F0-4A56CF7FCC79%7D/11007)
Opi:
(http://www.helmet.fi/download/noname/%7B36F90602-EA8F-47DF-AE86-BD692C3937A0%7D/11008)

Vaaleatukkaisilla tytöillä 50-luvun vaatetus (etenkin tuon vasemmanpuoleisen neuletakki on suoraan 50-luvulta, bonuksena tiukasti napitettu kaulus), lisäksi kuvissa tuollainen vanhahtavuutta tuova seepiatyyppinen väritys. Wärinää Impiwaarassa.

Muistutan, että "kivien heittely kielletty" -lappu katosi kirjaston ovelta heti, kun oli raportoinut siitä Hommassa ja kertonut aikeistani kuvata sen.

Vielä linkki itse sivulle: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut

[Iloveallpeople]

Alan olla täysin vakuuttunut, ettei kirjastotoimi pelkästään lue Hommaa, vaan myös vitsailee kustannuksellamme. Katsokaapa Helmet (pk-seudun kirjastot) -sivuston kuvaparia:

Minusta tuo taas on hyvin nuiva ja sarkastinen kuvapari. Kuvaparihan kertoo, että nykyään vain mamut viihtyvät kirjastossa ja kirjastossa oppiminen ja opiskelu on mennyttä aikaa.

[Kari Kinnunen]

Niino, eikös joku kirjastopäällikkö ole sanonut, että niistä pitää tehdä semmoisia olohuoneita?

[Eino P. Keravalta]

Niino, eikös joku kirjastopäällikkö ole sanonut, että niistä pitää tehdä semmoisia olohuoneita?

Ei mun olohuoneessa ole mölyäviä mamuja.

[Suvaitsija]

Annapa siiten esimerkkejä suosituista kirjastosta lainattavista peleistä, jotka kehittävät tehokkaasti kieltä ja lisäävät sivistystä.  Väitteesi perusteella niitä on lukuisia.

Assassin's Creed-sarjasta oppii historiaa ympäri maailmaa, jos haluaa. Skyrimissä on luettavaa ja ihmeteltävää monen fantasiakirjan edestä. Itse olen oppinut englanninkielen taitoni pääosin peleistä. Puhumattakaan muista pelaamisen hyödyistä. Kuka jaksaa lukea tietokirjaa jostain muinaisesta Roomasta, kun yhtä hyvin voi kokea sen maailman pelaamalla? Pelaaminen nyt vaan on monien mielestä hauskempaa ja palkitsevampaa ja tähän kaikenlaisten asioiden "peleistäminen" perustuukin.

[Kari Kinnunen]

Ei mun olohuoneessa ole mölyäviä mamuja.

No ei munkaan. Vaan mehän olemmekin suvaitsemattomia raSSisti öyhöttäjiä.

[Mangustin]

Ison Omenan kirjasto ainakin on muuttunut melkoisesti. Lehtien lukusalikin siirrettiin syrjään ja se pieneni samalla melkoisesti. Tilalle joku hengailutila, pleikkareita, biljardipöytä yms. Menkööt vaikka yhteen keskuksen miljoonasta kahvilasta jos pitää hengailla ja jutustella.

Tiedossani on, että ko henkilöstö on kovin kukkahattuista ja antipersua. Tyypillistä löllöväkeä, joka suvaitsee kaikkea ja helvetisti.

Meninpä männäviikolla länteen, ja poikkesin Kirjasto Omenassa. Heti aulassa oli vastassa Tahdon2013-kampanjan juliste. Laitoin tästä äkääntyneenä palautetta, ja vastaus oli suurinpiirtein "palvelemme kaikkia tasa-arvoisesti ja erityisesti erityisiä" 

Ainiin, on siellä tyrkyllä muutkin kansalaisaloitteet, mutta vain sodomiitit ovat saaneet komian pahviständin esille.

Henkilökunnasta vielä: Ei ne mua suvaitse. Tiedustelin arabiankielistä lastenraamattua (kas kun juonenkäänteet on tutut ja alkukieli on lähellä seemiserkkua niin kuvitettuna tämä klassikko sopii mainiosti ählykielen oppimiseen) ja ei kuulemma löydy helmet-kokoelmasta ylipäänsä ja hankintaehdotukseeni suhtauduttiin hyvin nuivasti.

[Franklin]

Lisää Omenan kirjastosta:

Kirjasto Omenassa vietetään perjantai 9.8. juhlan merkeissä. Niin päivää aiemmin päättynyt muslimien paastokuukausi ramadan kuin alkava syyskausi antavat hyvän syyn juhlintaan. Päivä alkaa nuortenosastolle kello 9:00 alkaen katetulla aamiaisella, jota ovat tervetulleita nauttimaan kaikki kuntalaiset perheineen ikään, etnisyyteen ja vakaumukseen katsomatta. Luvassa on suomalaisia antimia, afrikkalaista perinneherkkua, kohtaamisia ja yhdessäoloa. Kaikki tarjoilut ovat halal, ja kasvissyöjillekin löytyy sopivaa suuhun pantavaa.

https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Tapahtumat/Aamiainen_ramadanin_ja_koulujen_kesaloma(22240)

Tähän on tultu. Espoolaisessa kirjastossa juhitaan ramadanin päättymistä.

[Malla]

Lisää Omenan kirjastosta:

Kirjasto Omenassa vietetään perjantai 9.8. juhlan merkeissä. Niin päivää aiemmin päättynyt muslimien paastokuukausi ramadan kuin alkava syyskausi antavat hyvän syyn juhlintaan. Päivä alkaa nuortenosastolle kello 9:00 alkaen katetulla aamiaisella, jota ovat tervetulleita nauttimaan kaikki kuntalaiset perheineen ikään, etnisyyteen ja vakaumukseen katsomatta. Luvassa on suomalaisia antimia, afrikkalaista perinneherkkua, kohtaamisia ja yhdessäoloa. Kaikki tarjoilut ovat halal, ja kasvissyöjillekin löytyy sopivaa suuhun pantavaa.

https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Tapahtumat/Aamiainen_ramadanin_ja_koulujen_kesaloma(22240)

Tähän on tultu. Espoolaisessa kirjastossa juhitaan ramadanin päättymistä.

Onneksi juhlapöydän ääreen saapujat oli rajattu kuntalaisiin (miten tarkistettiin?). Muuten suomalais-afrikkalaiset antimet olisi raastettu käsistä.
Olivathan kaikki kirjat halal?

[Leso]

Luvassa on suomalaisia antimia, afrikkalaista perinneherkkua, kohtaamisia ja yhdessäoloa. Kaikki tarjoilut ovat halal, ja kasvissyöjillekin löytyy sopivaa suuhun pantavaa.

Oliko KOKO Afrikan rikkaasta ruokaperinteestä oli tarjottavana yksi (1) herkku, niinkö?

Loput sapuskat olivat á la Suomi?

Kurméekokkeina martat ja muut sensemmoiset, jotka pyörittelivät nisulettejä kotona vapaa-aikanaan, kun taas koko afrikkalainen naisyhteisö kokoontui kulttuuritalon keittiöön äbäläwälöimään, vaihtamaan vaippoja, laskemaan vettä nilkkoja myöten lattialle ja möyhimään tunteja kestävänä valmistusaikana kukin vuorollaan pesemättömin käsin kuuluisaa perinneruokaa, joka on riisiä ja vihanneksia, yksinkertaistetusti.

Kyllä siinä kahvikakku ja kääretorttu leipomisvaatimuksineen kalpenevat, kun kastetaan jauhosta, sokerista ja vedestä pyöräytettyjä uppopaistettuja palleroita siirapissa.

[nimierkki]

Olisi mielenkiintoista saada vähän laajempi ajankohtainen katsaus siitä, miten monikulttuurisuus on muuttanut kirjastoja. Jos asioitte kirjastoissa tulevien viikkojen aikana, niin kirjoitelkaa tänne huomioita näkemistänne muutoksista.

EDIT: Täsmennyksenä vielä, että haetaan siis sellaisia muutoksia, jotka johtuvat nimenomaan monikulttuurista. Kirjastot sinänsä muuttuvat jatkuvasti, törmäsin juuri hauskaan kokouspöytäkirjaan 1970 -luvulta, jossa ehdotetaan lopetettavaksi kovaääniskuuntelua kirjastossa. Perusteena oli, että "kovaääniskuuntelu on lähes täydellisesti rauhatonta popmusiikin kuuntelua".

[2011-04-17]

Kirja ei ole Entressen kirjastossa pääasia.

Kirjastoista tapahtumafoorumeita

Suomalainen kirjastolaitos etsii uutta suuntaa. Internetin ja e-lukemistojen myötä kirjojen asema kirjastojen keskiössä on vähentymässä. Kirjastot ovat muuttumassa lainaamoista yhä enemmän tapahtumafoorumeiksi. Espoo on kirjastojen muutoksessa edelläkävijä. Esimerkiksi Entressen kirjastossa Espoon keskuksessa kirjahyllyt siirretään lähes päivittäin syrjemmälle erilaisten esitysten ja tapahtumien tieltä.

Espoossa kauppakeskus Entressen yläkerrassa on maamme uudenaikaisimpiin ja menestyvimpiin kuuluva kirjasto. Kun muualla maassa monet kirjastot kipuilevat vähenevien kävijämäärien kanssa, asiakasvirta on täällä ollut viime vuodet nousussa. Kävijöitä on 1 300 päivittäin. Onnistumisen syynä ovat hyvä sijainti, aukiolo seitsemänä päivänä viikossa ja uudenlainen kirjastonäkemys, sanoo kirjaston palvelupäällikkö Pälvi Lepoluoto.

Tapahtumakirjasto

- Entressen kirjasto on leimallisesti tapahtumakirjasto. Meillä tapahtuu lähes joka päivä jotain. On erilaisia työpajoja, infopajoja esimerkiksi tablet-tietokoneiden käytöstä, opetellaan japanilaista itsepuolustusta, on suomalaista lettukestiä, tanssikurssia, kielikursseja,  Pälvi Lepoluoto luettelee.

Kirja ei Entressen kirjastossa ole pääasia. Kirjoja toki lainataan ja kokoelmia uusitaan, mutta yhä useampi tulee kirjastoon muussa kuin lainaamisen tarkoituksessa, yleisten kirjastojen neuvoston puheenjohtaja Tuula Haavisto sanoo.

Kirjastot työ-ja leikkitiloina

- Tiedämme aika tarkkaan, että vain puolet kirjastojen kävijöistä lainaa, toinen puoli tekee kirjastoissa jotain muuta. Kirjastoissa tunnistetaan nykyään asiakkaiden suuri tarve työtilaan. Ihmiset tulevat tänne läppäreineen ja haluavat tehdä töitä, freelance töitä ja opiskelutöitä muitten ihmisten seurassa.

Suuri osa ainakin Entressen kirjaston asiakkaista on lapsia. Heitä on pelailemassa tietokoneella, shakkipöydissä ja juoksentelemassa ympäriinsä. Kirjaston nurkassa lainataan parhaillaan roolivaatteita. Nuoriso viettää aikaansa kirjaston Jukeboksi-kahvilassa.  Meluakin esiintyy, ja osaa asiakkaista se häiritsee, palvelujohtaja Lepoluoto kertoo.

- Usein keskustelun aiheena on äänekkyys. Useat ihmiset ovat tottuneet siihen hyshys- ja  kirjahyllymeri-tyyppiseen kirjastoratkaisuun, mitä me emme enää edusta.

Häviääkö kirja kirjastoista?

Tämäkö on maamme kirjastojen uusi suunta, kirjat syrjään ja häppeninkiä ja sirkushuveja tilalle?  Siltä näyttää, asiantuntijat sanovat. Espoon kirjastot, Entresse  ja Sello näyttävät kehitykselle vahvasti suuntaa. Molemmissa kirjastoissa asiakastyytyväisyys on suurta ja asiakasmäärät kasvussa. Jos kirjastolaitos ylipäätään haluaa pysyä ajanmenossa mukana, konseptia on tarkistettava jokapuolella, puheenjohtaja Tuula Haavisto sanoo.

- Jos aikaisemmin on puhuttu kirjaston tehtävästä kansalaisten tiedonsaannin turvaajana, niin nyt kirjaston on tuettava innovaatiota ja ihmisenä kasvamista. Kyllä se kirjaston painopiste on siirtymässä kokoelmista siihen, mitä kirjasto saa aikaan ihmisten mielessä, Haavisto summaa.

Entä rakas, vanha kirja, onko sillä sijaa lainkaan tulevaisuuden kirjastoissa?

-  Se on vaikea kysymys, Tuula Haavisto vastaa. - Esimerkiksi e-aineisto, joka on tulossa painetun tai minkä tahansa analogisen aineiston rinnalle, muuttaa voimakkaasti muun aineiston käyttöä. Kirja ei kärsi kirjaston toiminnasta vaan kirjan suhteellinen osuus muutenkin yhteiskunnassa on muuttumassa ja se näkyy myös kirjastoissa.

http://yle.fi/uutiset/kirjastoista_tapahtumafoorumeita/6839217

Entä kapakkakirjasto? 19.9.

Kyllähän sitä asiakkaita saa kirjastoon vaikka kuinka paljon vaikkapa halvalla kaljalla, pelikoneilla, biljardipöydillä jne. Ja näiden aktiviteettien perässä kirjastoon tulleet antaisivat varmasti hyvää asiakaspalautetta.

Jutusta käy ilmi sama kuin lukuisista nettikeskusteluista: kirjastojen perinteiset asiakkaat eivät lainkaan pidä tästä uudesta suuntauksesta tapahtumineen ja pelikoneineen.

Eli vaikka tällaisten uuskirjastojen suosio kasvaa, se voi tarkoittaa perinteisten kirjastopalvelujen käytön merkittävää vähenemistä ja lasten ja nuorten lukuharrastuksen heikentymistä siltäkin osin kuin kirjasto voisi siihen vaikuttaa. Kävijätilastoissa kaikki näyttää kyllä hienolta.

Keskustelusta poimittua.