Koivukylän kirjaston alennustila

[VeePee]

Vanhempani muuttivat keväällä Vantaalle. Vanha, yli 70v äitini joka on erittäin aktiivinen kirjastopalvelujen käyttäjä meni Koivukylän kirjastoon ja halusi lainata kirjan, josta hän tiesi vain nimen, mutta ei tekijää. Hän kysyi kirjaston henkilökunnalta apua löytääkseen haluamansa teoksen. Henkilökunnan virkaa toimitti kaksi hoonosoomi-maahanmuuttajaa, jotka eivät vanhaa äitiäni pystyneet auttamaan. He vain tivasivat kirjan tekijän nimeä. Tekijän nimellä kirja hyllystä ehkä löytyisi. Äitini oli aivan hämmästyksissään, että tämäkö on uuden asuinpaikan kirjaston henkilökunnan ammattitaito? Riittääkö kirjastotyöntekijälle ammattitaitovaatimukseksi nykyään aakkosten tunteminen ja ulkomaalaistausta?

Hämmentyneenä äitini käveli kotiin, avasi tietokoneen ja meni kirjastopalveluiden sivuille (www.helmet.fi). Teoksen nimi hakukenttään ja tekijän nimi selvisi muutamassa sekunnissa.

[guest11919]

Siellä kirjastossakin pitäisi olla koneita...usein on niin, että on erikseen pari konetta, joihin saa vain helmetin auki, eli niillä ei istu näitä tyttökuvien katselijoita.

Olen törmännyt samaan ilmiöön pk-seudun joissain kirjastoissa. Työntekijä on lähinnä oman etnisen ryhmänsä nuorison kurissapitäjä, ei mikään varsinainen kirjastovirkailija. Minkäänlaisia tietokantahakuja he eivät osaa tehdä, ja suomen kielen osaaminen saattaa olla vain auttavaa.

[Eino P. Keravalta]

Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

Minusta tuollaisen ilveilyn voisi lakkauttaa ja palauttaa kirjasto sen alkuperäiseen tehtävään hankkimaan, säilyttämään ja lainaamaan fyysisiä kirjoja. Saliin lukurauha ja ovelle vahtimestari heittämään perseilijät ulos.

Jos joku räkänokka haluaa viihdettä, kuten pelejä, niitä saa kaupasta. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole niiden jakelu. Kirjasto on eräs sivilisaatiomme keskeisiä peruselementtejä, eikä sitä saa rappioittaa miksikään monikulttuurisuusmekaksi, toiseusluentojen näyttämöksi tai ostarin käytävän korvikkeeksi.

[Meänteis]

Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

No saahan Espoon Sellon kirjastosta lainattua myös desibelimittareita sekä käyttää verenpainemittaria 
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvelut
Voi sitten kivasti mittailla kirjaston melutasoa ja katsoa kuinka verenpaine nousee melun noustessa 

[Man in a Suit]

Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

Minusta tuollaisen ilveilyn voisi lakkauttaa ja palauttaa kirjasto sen alkuperäiseen tehtävään hankkimaan, säilyttämään ja lainaamaan fyysisiä kirjoja. Saliin lukurauha ja ovelle vahtimestari heittämään perseilijät ulos.

Jos joku räkänokka haluaa viihdettä, kuten pelejä, niitä saa kaupasta. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole niiden jakelu. Kirjasto on eräs sivilisaatiomme keskeisiä peruselementtejä, eikä sitä saa rappioittaa miksikään monikulttuurisuusmekaksi, toiseusluentojen näyttämöksi tai ostarin käytävän korvikkeeksi.

Samaa mieltä kanssasi, Eino.

Nuorempana olin ahkera kirjastopalveluiden käyttäjä, kävin lainaamassa kirjoja vähintään pari kertaa viikossa. Suomalaisen kirjaston ilmapiiri on (tai oli) mukava, hyllyjen välissä oli kiva kierrellä ja etsiä että "mitäs hyvää tänään illalla lukisin". Hyvän rikos- tai sotarmaanin kaveriksi lähti aina joku tietokirja, kirjastosta ei ollut kiire mihinkään ennenkuin säkissä oli varmasti hyvää luettavaa.

Olin sitten pois Suomesta useita vuosia, palattuani yksi ensimmäisistä asioista oli mennä uuden asuinpaikani kirjastoon hakemaan kortti. Mutta mutta... hyllyjen välissä ei enää ollutkaan hiljaista, keskellä kirjastoa oleva lukutila oli kaavutettujen naisten valtaama. Joku puhui puhelimeen kovaäänisesti ja kirjaston "virkailija" ei tuntenut Suomalaista klassikkoromaania. Jokin oli muuttunut pahasti, ilmapiiri oli pilalla. Samana iltana ostin Amazonista Kindlen, sähköisen kirjan, ja kirjastoni on nykyisin webissä jossa selaan uutta luettavaa ja tilaan kirjan reaaliajassa kotiin. Kuitenkin ei se ole sama asia... sori pieni vuodatus mutta olen katkera tästä.

[Mursu]

Moniosaajalle taisi tulla ällistyttävänä yllätyksenä, että vielä 2000-luvulla joku haluaisi kirjastosta kirjan.

Nykyisinhän kirjastot ovat jonkinlaisia mölyisiä basaareja, joissa voi hengailla, kuunnella musiikkia, nauttia teatterista, kohdata toiseutta, käydä netissä, osallistua työpajaan, tehdä videoita ja jopa lainata akkuporakonetta, kuten jossain Espoossa.

Minusta tuollaisen ilveilyn voisi lakkauttaa ja palauttaa kirjasto sen alkuperäiseen tehtävään hankkimaan, säilyttämään ja lainaamaan fyysisiä kirjoja. Saliin lukurauha ja ovelle vahtimestari heittämään perseilijät ulos.

Kyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona, joten on hyvä, että asioita voi hoitaa ja tietoa hakea kirjastossa. Jos taas viihde on kielletty, niin koko 1.4 -luokka voitaisiin poistaa.

[Eino P. Keravalta]

Kyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona..

Nettipalvelut ovat toki osa nykyistä yhteiskuntaa, mutta se ei ole kirjaston tehtävä niitä järjestää. Kirjaston tehtävänä on nimensä mukaisesti pitää yllä kirjoihin liittyvää palvelua. Varsinkin näin sähkökirjojen aikakautena kirjaston merkitys tiedon fyysisenä tallentajana korostuu.

Ne nettipalvelut voi sitten järjestää vaikka Kela tai fatta eteisessään, kirjastolle asia ei kuulu.

[Man in a Suit]

Kyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona..

Nettipalvelut ovat toki osa nykyistä yhteiskuntaa, mutta se ei ole kirjaston tehtävä niitä järjestää. Kirjaston tehtävänä on nimensä mukaisesti pitää yllä kirjoihin liittyvää palvelua. Varsinkin näin sähkökirjojen aikakautena kirjaston merkitys tiedon fyysisenä tallentajana korostuu.

Ne nettipalvelut voi sitten järjestää vaikka Kela tai fatta eteisessään, kirjastolle asia ei kuulu.

Kaipa ne nettipalvelutkin siellä kirjastossa voi olla (itse näen kirjaston tehtäväksi informaation jakamisen ja informaatioon käsiksi pääsyn), mutta kuten yllä sanotkin, saliin lukurauha ja vahtimestari poistamaan perseilijät.

Kirjastovirkailijoille on olemassa tradenomin tasoinen tutkinto ja mielestäni tiskin takana ei pitäisi hengailla kenenkään jolla ei tätä tutkintoa ole.

[Eino P. Keravalta]

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa, vaan yksinkertaisesti keskittyisi informaation, varsinkin painetun, hankkimiseen, tallentamiseen ja jakamiseen.

Kehotan myös ihmisiä hankkimaan oman kirjastonsa kotiinsa. Itse olen kerännyt kirjoja vuodesta 1989 saakka. Hyllystäni löytynee paljon sellaistakin, mitä kirjastot eivät pysty tarjoamaan, niillä kun on ollut kiire hankkia akkuporakoneita ja verenpainemittareita. Joukossa on myös jokunen "poliittisesti epäkorrekti" kirja. Näiden tallentaminen näinä aikoina on varsinainen kulttuuriteko, jolla suojataan demokratiaa, kulttuurin monimuotoisuutta, toisinajattelua ja ihmishengen dynamiikkaa.

[Leso]

Just niin, Eino!

Varsinkin, kun sitä kirjan sähköistä versiota saatetaan voida muuttaa, jos aiheelliseksi katsotaan. On paljon helpompaa toteuttaa kirjarovioita. Ja ilman silminnäkijöitä.

Paperikirjat nääs pitää takavarikoida.

Enivei, minulle oli lapsesta asti aina opetettu, että kirjastossa ollaan hissukseen. Ja niin olinkin, ja niin olivat kaikki muutkin. Rakastuin kirjastoon ja siihen kaikkeen, mitä sieltä saattoi löytyä hyllyistä.
Muistan kuin eilisen päivän sen päivän, kun ensi kerran uskaltauduin aikuisten osastolle silloisen kotikaupunkini kirjastossa. Mitä kaikkea siellä olikaan ja miten iso se oli!
Ensimmäinen lainaamani aikuisten romaani oli muuten Kurt Vonnegutin Hui hai eli Jäähyväiset yksinäisyydelle. Tämä tarina on tosi!
Sittemmin ihastuin myös John Steinbeckiin.
Mutta Kurt Vonnegutilla on ikiaikainen ja iso paikka sydämessäni.

Voi että on ikävä niitä kirjastoaikoja.
Pantiin lappu siihen kirjan sisätakakannen taskuun.
Oltiin hiljaa kirjastossa, selailtiin, luettiin, harhailtiin hyllyjen välissä, keskusteltiin kuiskaten kavereitten kanssa juurikin kirjoista. Mentiin kysymään tädiltä, jos oli ongelmaa tai selattiin itse kortistoa. Muisteltiin kuumeisesti kirjan ja tai kirjailijan nimeä, kun muistettiin vaan pätkiä jostain kirjasta...

e: Korjattu kirovihre, josta tuli "perhe"palautetta.

[Mursu]

Kyllä nettipalelut ovat aivan olennainen osa nykyaikaista kirjastoa. Kaikilla ei erinäisistä syistä ole nettiä kotona..

Nettipalvelut ovat toki osa nykyistä yhteiskuntaa, mutta se ei ole kirjaston tehtävä niitä järjestää. Kirjaston tehtävänä on nimensä mukaisesti pitää yllä kirjoihin liittyvää palvelua. Varsinkin näin sähkökirjojen aikakautena kirjaston merkitys tiedon fyysisenä tallentajana korostuu.

Ne nettipalvelut voi sitten järjestää vaikka Kela tai fatta eteisessään, kirjastolle asia ei kuulu.

Siis pitäisi perustaa joku toinen organisaatio nettipalveluita varten? Minusta tämä on turha byrokraattista. Tiedonhaku on tiedonhakua teki sen netistä tai kirjasta. Minäkin olen kirjastossa käyttänyt rinnan tiedonhakua kirjoista ja netistä.  Minusta on outoa sana, että koska sanassa kirjasto on osana sana kirja siellä ei saisi olla mitään muita kuin kirjoja: Ei nettipäätteitä, ei CD-levyjä ei elokuvia, ei lehtiä.

Sähköisen materiaalin lisääntyminen nimenomanaan lisää tarvetta, että kirjastossa on pääsy siihen. Tämä ei koske vain niitä, joilla ei ole nettiä kotona vaan niitäkin, jotka ovat kirjastossa hakemassa tietoa ja joku tieto löytyykin netistä.

[Eino P. Keravalta]

Minäkin suhtaudun epäillen sähkökirjaan.

Niillä toki voi olla paikkansa, mutta printtikirja on kuitenkin se sivistyksen tukipilari, jota ei voi sensuroida tai muuttaa jälkikäteen ja joka on riippumaton sähköverkosta. Sellaisesta olen valmis maksamaan kuten myös olen valmis ostamaan suuren kirjahyllyn ja käyttämään yhden huoneen kirjojen varastointiin. Erityisen tärkeää tämä on nykyisinä orwelliaanisina aikoina.

Sivilisaatiomme on riippuvainen informaatiosta. Ja tuo informaatio on kirjoissa. Katastrofin sattuessa tietoverkko ei toimi. Silloin tarvitaan printtikirjoja, monenlaisia oppaita, joilla elämän perusedellytykset voidaan turvata. Emme tule ajatelleeksi sellaisia sivilisaation yhtäkkisiä kriisejä, joissa ainoa saatavillaoleva informaatio on peräisin ihmisten muistista ja printtikirjoista. Emme halua ajatella maanjäristyksiä, asteroideja, napojensiirtymistä, terrori-iskuja tai auringonpurkauksia. On varmaa, että sähköverkko lamautuu. Kyse on vain ajankohdasta. Se voi tapahtua kesken tämän lauseen kirjoittamisen tai se voi odottaa 75.000 vuotta. Mutta se tapahtuu. Eikä sovi unohtaa myöskään ihmisen aikaansaamaa informaatiokatkosta: Eliitti voi myös sensuroida sähkökirjoja tai muokata niitä. Silloin Espoon kirjaston verenpainemittarit eivät auta.

Kun astroidi on iskenyt ja infrastruktuuri lamautunut, pitäisi jostain saada tieto, miten umpilisäke leikataan. Mutta Espoon kirjastolla on tarjolla vain monikulttuurisuusterapiaa.

[elukka]

Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä. Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas. ja uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja. Se sivistää.

Koska rasistinen valkoihoinen on suorittanut whiteflightin, on kirjastot nykyjään paremmissa käsissä. Ihqujen somppujen ikioma agora!

[VeePee]

Itse en ole enää pitkään aikaan kirjastossa käynyt muuten kuin lasten kanssa eikä niitäkään mielellään kirjastoon vie. Monikulttuuriset nuorisojengit notkuvat lastenosaston pöydissä vittua mölisemässä. Kirjojen määrä pienenee koko ajan ja tilalle tulee lainattavat kävelysauvat, lumikengät ja energiamittarit. Teinit möykkää tietokoneilla pelaamassa nettipelejä ja henkilökunta keskittyy juttelemaan kukin oman etnisen asiakasryhmänsä parissa.

Pakko haikailla menneitä aikoja kun kirjasto oli minulle lähes pyhä hiljentymisen paikka.

[guest11919]

Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä. Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas. ja uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja. Se sivistää.

Koska rasistinen valkoihoinen on suorittanut whiteflightin, on kirjastot nykyjään paremmissa käsissä. Ihqujen somppujen ikioma agora!

Tuo pornon selailu on todella häiritseväää. Joissain kirjastoissa ruutujen sisältö näkyy aivan selvästi ohikulkijalle, joka yrittää päästä kirjojen luo.

[Ernst]

Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä. Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas. ja uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja. Se sivistää.

Koska rasistinen valkoihoinen on suorittanut whiteflightin, on kirjastot nykyjään paremmissa käsissä. Ihqujen somppujen ikioma agora!

Tuo pornon selailu on todella häiritseväää. Joissain kirjastoissa ruutujen sisältö näkyy aivan selvästi ohikulkijalle, joka yrittää päästä kirjojen luo.

Se on myös lastensuojelukysymys. Työpaikkani (jossa työskentelee 99% täysi-ikäisiä) on onnistunut estämään kaiken pornoon viittavankin materiaalin pääsyn tietokoneille. Sama pitäisi hoitua helposti myös kunnan ylläpitämissä koneissa. Lapsilla on vapaa pääsy kirjastoihin. Porno ei kuulu kunnan ylläpitämiin  julkisiin tiloihin

[Eino P. Keravalta]

Itse en ole enää pitkään aikaan kirjastossa käynyt muuten kuin lasten kanssa eikä niitäkään mielellään kirjastoon vie.

Paradoksaalista kyllä, itsekään bibliofiilinä en ole käynyt kirjastossa yli 13 vuoteen.

Viimeksi olen käyttänyt kirjaston palveluja talvella vuonna 2000 Helsingin Tapanilan kirjastossa. Nyt täällä Keravallakin niillä on komeat, uudet talot, mutta hyllyissä kilometreittäin roskaa. Onneksi etniset jengit sentään vielä puuttuvat.

[coscarnorth]

Muutin jokin aika sitten Orivedeltä takaisin Espooseen. Orivedellä kirjasto oli vielä sellainen kuin kirjaston pitää ollakin; hiljainen, rauhallinen ja kaikin puolin mukava paikka. Ravasin siellä noin kerran kuukaudessa. Luen pääosin tietokirjallisuutta, minkä vuoksi yleensä tilaan kirjat netistä, koska jos jokin tieto unohtuu, sen voi aina kerrata ottamalla ko. tiedon sisältävä kirja hyllystä. Kaunokirjallisuutta lainaan yleensä kirjastoista, mutta suosikkikirjat on yleensä jonkinlainen pakko ostaa omaan kirjahyllyyn.

En ole Espooseen palattuani edes käynyt lähikirjastossani, kirjasto Omenassa. Kontrastin lähempi todistaminen masentaisi todennäköisesti liikaa, kun en muutenkaan juuri nauti paluusta kaupunkiin. En ole ko. kirjastossa käynyt moneen vuoteen, koska sain tarpeekseni mölisevistä idiooteista. Se ei enää ole kirjasto. Se on äärimmäisen huonoa käytöstä harjoittavien nuorten musliminuorten "hengailumesta". En ymmärrä, kuka järjissää oleva ihminen voi vakavalla naamalla väittää, että he ovat rikastuttaneet suomalaista kulttuuria - kun ko. porukka ajaa lukemista muutenkin liian vähän harrastavat suomalaiset pois kirjastoista.

[crissaegrim]

OT.
Sähköisessä muodossa oleva kirja tulee säilymään paremmin kuin paperinen. Tämä on totta jo yksinään siksi, että sähköisestä muodosta kuka tahansa voi itse tuottaa loputtoman määrän lisää digitaalisia ja analogisia kopioita. Paperi haurastuu, eikä bittiavaruudessa ole samantapaista heikkoutta. Todella vähän virtaa kuluttavat sähkökirjojen lukulaitteet voidaan tarvittaessa ladata dynamoilla tai aurinkokennoilla. Internet tosin voi kaatua, mutta niin voi kirjahyllykin palaa.
Jos emme oleta sähköverkkojen kaatuvan ihan pian, kukaan ei pääse käsiksi minun kotonani omalla internetiin kytkemättömällä kovalevyllä, muistitikulla tai CD-levyllä olevaan opukseen, tämä takaa siis saman turvan kuin analogisille kirjoille. Mutta, digitaalinen kirja (sen mielivaltainen määrä kopioita) on tämän lisäksi mahdollista kätkeä rajattomalta tuntuvaan internetiin, josta kätkijä voi halutessaan käydä sen lunastamassa.

[Elcric12]

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

[Griffinvaari]

Itseasiassa mikään nykyisistä sähköisistä tai optisista tallennusvälineistä ei taida säilyttää informaatiota virheettömänä yhtä kauan kuin paperi.
Muuten tämäkin asia korjaantuu vain kun niin lainsäädännöstä kuin viranomais-ohjeistuksestakin saadaan poistettua tavoite MONIKULTTUURISUUS.
Monikulttuurisuuden tavoite on jo niin syvälle juurrutettuna viralliseen suomeen että yksittäisten kohteiden esittäminen(luetteloiminen) on jokseenkin mahdotonta.
Monikulttuurisuuden kansalaiskasvatus sekä näkyvä että piilopropaganda on saatava pysäytettyä, hyvä alku olisi niiden poistaminen koulun, yleisradion ja sivistystoimen sisällöstä.

[guest11919]

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto

[Elcric12]

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto

On monikulttuurista kirjastoa ja sitten on "monikulttuurisuutta" ja monikultturismia. Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

[Man in a Suit]

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto

Luin laittaimiesi linkkien takaa löytyvää materiaalia. Jälleen kerran vastaan pomppasi huomionarvoisia seikkoja:
"Afrikka-viikot päättyvät Somalikulttuurimessuihin. Me toivomme, että messuille osallistuisi entistä enemmän myös kantaväestöön kuuluvia. Somalialaiset ovat saapuneet tänne kaukaa. Heillä on tarinoita kerrottavana ja meillä mahdollisuus oppia uutta"
Mitä uutta me voimme oppia Somaleilta?

"Strategiassaan Lahden kaupunginkirjasto (2011, 12, 26) on määritellyt yhdeksi
keskeisimmistä asiakasryhmistään maahanmuuttajat."
Miksi? Lahden laupunginkirjaston palveluita pidetään yllä Lahtelaisten veronmaksajien rahoilla joten kirjaston pitäisi keskittyä palvelemaan KAIKKIA Lahtelaisia.

"Kirjastoissa työskentelee maahanmuuttajia, mutta
harvalla työntekijällä on vakituista työsuhdetta. Kirjastoalan tiukat kielitaito- sekä
pätevyysvaatimukset hankaloittavat maahanmuuttajien työllistymistä."
Eli kirjastoon pitäisi päästä töihin vaikka ei ole kyllin fiksu oppimaan kieltä? Sivistyksen kehtoon?

jne yms... en halua linkittää liikaa tekstiä mutta viesti lienee selvä. Me jotka maksetaan kirjastopalvelut, ollaan jouduttu taka-alalle.

[guest11919]

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto

On monikulttuurista kirjastoa ja sitten on "monikulttuurisuutta" ja monikultturismia. Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

Kirjastoissa, jotka korostavat monikulttuurisuuttaan, on kauhea meteli. Olen jutellut kirjastonhoitajien kanssa tästä, myös wanhanajan oikeat kirjastovirkailijat kärsivät tilanteesta.

Toinen jo mainittu asia on tuo pornon katselu, johon ei puututa. Arvaatko, mitkä etnisyydet sitä harjoittavat?

Kolmantena, etniset jengit saattavat valloittaa jopa lastenosaston tuolit ja pöydät. Tämänkin olen omin silmin nähnyt. Enää ei voi päästää lapsia yksin kirjastoon, ainakaan noihin "monikulttuurisiin".

Monikulttuurisuus tarkoittaa siis sitä, että kirjaston tiloista tehdään jo suunnitteluvaiheessa sellaisia, että niissä harjoitetaan kaikkea muuta paitsi lukemista ja kirjojen lainaamista. Tämä johtaa meluun ja etnisten jengien suorittamaan tilan haltuunottoon.

[Elcric12]

Luin laittaimiesi linkkien takaa löytyvää materiaalia. Jälleen kerran vastaan pomppasi huomionarvoisia seikkoja:
"Afrikka-viikot päättyvät Somalikulttuurimessuihin. Me toivomme, että messuille osallistuisi entistä enemmän myös kantaväestöön kuuluvia. Somalialaiset ovat saapuneet tänne kaukaa. Heillä on tarinoita kerrottavana ja meillä mahdollisuus oppia uutta"
Mitä uutta me voimme oppia Somaleilta?

Erilaisiin kulttuureihin tutustumalla oppii aina jotain uutta, mm. omasta kulttuuristaan.

"Strategiassaan Lahden kaupunginkirjasto (2011, 12, 26) on määritellyt yhdeksi
keskeisimmistä asiakasryhmistään maahanmuuttajat."
Miksi? Lahden laupunginkirjaston palveluita pidetään yllä Lahtelaisten veronmaksajien rahoilla joten kirjaston pitäisi keskittyä palvelemaan KAIKKIA Lahtelaisia.

"Yhdeksi keskeisimmistä asiakasryhmistään" ei taroita sitä, että se on ainut asiakasrymä, johon keskitytään.

"Kirjastoissa työskentelee maahanmuuttajia, mutta
harvalla työntekijällä on vakituista työsuhdetta. Kirjastoalan tiukat kielitaito- sekä
pätevyysvaatimukset hankaloittavat maahanmuuttajien työllistymistä."
Eli kirjastoon pitäisi päästä töihin vaikka ei ole kyllin fiksu oppimaan kieltä? Sivistyksen kehtoon?

Ei missään sanottu noin. Liian tiukat ja/tai yksioikoisesti tulkitut muodolliset kieli- tai pätevyysvaatimukset ei ole kenenkään etu.

jne yms... en halua linkittää liikaa tekstiä mutta viesti lienee selvä. Me jotka maksetaan kirjastopalvelut, ollaan jouduttu taka-alalle.

Millä tavalla "ollaan jouduttu taka-alalle"?

[Adolf Stege]

Onneksi Kuopiossa on vielä toistaiseksi ainakin ihan hyvä kirjasto. Kyllä siellä mielellään käy.

[crissaegrim]

Paljon auttaisi jo se, että kirjasto ei lähtisi mukaan kannattamaan monikultturismin kaltaista poliittista ääri-ideologiaa

Jaa sellaistako se kannattaa. Miten se näkyy käytännössä?

Monikulttuurisuus kirjastoissa ei ole mikään salaisuus. Laitapa googleen. Itse sain seuraavat hakutulokset, alla neljä ensimmäistä googlen järjestyksessä (ei relevanssin mukaan):

Kirjasto ja kulttuurienvälinen ymmärrys "Entressen kirjastossa on alusta saakka korostunut monikulttuurisuus"

Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt

Entressen kirjasto on moniarvoinen ja monikulttuurinen kirjasto

On monikulttuurista kirjastoa ja sitten on "monikulttuurisuutta" ja monikultturismia. Hain lähinnä sitä, että mitä esim. noissa linkeissäsi on olevinaan sellaista mitä pitäisi vastustaa, tai miten monikulttuurisuus näkyy kirjastossa negatiivisessa mielessä käytännön tasolla? Tottakai lähtökohdan pitää olla se, että kirjasto on kaikille avoin, monikulttuurinen ja suvaitsevainen näiden sanojen positiivisessa mielessä. Jostain syystä tietyissä konteksteissa nämä sanat nähdään monesti vain negtiivisessa valossa, mikä on harmi.

Minkä takia pitää rummuttaa monikulttuurillisuutta ja suvaitsevaisuutta? Miksi ei riitä "kaikille avoin"? Vai ollaanko päästy jo siihen tilanteeseen, että kun mokua ei mainita, voidaan olettaa kyseessä olevan jonkin sortin rasismiluola?
Huonona puolena kirjaston poliittisesta vakaumuksesta voidaan sanoa itsessään se, että kirjastolla on sellainen. Sitten, nuo kaikki taivaanrannanmaalausprojektit syövät resursseja ja rahaa meiltä kaikilta. Tähän lisätään vielä tosiaan etninen värinä kirjostoiden sisällä - mihin minäkin olen turhan usein törmännyt, mikä saa aikaan sen, että sinne mennään nopeasti hakemaan kirja joka ollaan etukäteen katsottu internetistä. Ei tulisi mieleenkään jäädä sinne viidakkoon lukemaan yhtään mitään. Disclaimer: sanaa 'viidakko' ei käytetty mitenkään viittaamaan ihmisiin, vaan kuvaamaan yleistä melua, sekasortoa, kirjaston toimintaa kohden irrelevantteja palveluita ja kaikkea häröilyä mitä kirjastoissa esiintyy. En ole itse törmännyt siihen, että kirjastoissa katsottaisiin pornoa. Se on kyllä törkeyden huippu.
On aivan totta, mitä tässä ketjussa on sanottu: kirjastoväki ja kirjastoiden asioista päättävät tahot ovat unohtaneet kirjastoiden alkuperäisen tarkoituksen.

[Elcric12]

Kirjastoissa, jotka korostavat monikulttuurisuuttaan, on kauhea meteli. Olen jutellut kirjastonhoitajien kanssa tästä, myös wanhanajan oikeat kirjastovirkailijat kärsivät tilanteesta.

Metelöivät asiakkaat tietysti hiiteen, mutta miten saat yhteyden kirjaston "monikulttuurisuuden korostamisen" ja metelöivien asiakkaiden välille?

Toinen jo mainittu asia on tuo pornon katselu, johon ei puututa. Arvaatko, mitkä etnisyydet sitä harjoittavat?

Miten tämäkään liittyy siihen, että kirjasto on monikulttuurinen tai "kannattaa monikulttuurisuutta/monikultturismia"? Pornon katselun ei mielestäni pitäsi olla sallittua kirjaston koneilta. En tiedä miten tuon estäminen käytännössä voisi toteutua.

Kolmantena, etniset jengit saattavat valloittaa jopa lastenosaston tuolit ja pöydät. Tämänkin olen omin silmin nähnyt. Enää ei voi päästää lapsia yksin kirjastoon, ainakaan noihin "monikulttuurisiin

".

Järjestyshäiriöt tietysti kuriin kulttuuritaustoista riippumatta (jos näin ei ole, niin kyse on munattomuudesta, ei kirjaston harjoittamasta "monikultturismista"), mutta eihän tuokaan ole sitä, että kirjasto kannattaa monikulttuurisuutta tms.

Monikulttuurisuus tarkoittaa siis sitä, että kirjaston tiloista tehdään jo suunnitteluvaiheessa sellaisia, että niissä harjoitetaan kaikkea muuta paitsi lukemista ja kirjojen lainaamista. Tämä johtaa meluun ja etnisten jengien suorittamaan tilan haltuunottoon.

[/quote]

Sinulla on outo käsitys "monikulttuurisuudesta". Kirjaston palvelujen muutos (digitaalisuus, nettihässäkät ym.), ei välttämättä ole mitenkään yhteydessä siihen, että siellä nykyään käy myös "etnisiä jengejä" tai vastaavia. Vai vihjaatko, että jotta kirjasto ei olisi monikulttuurinen tai "kannattaisi monikulttuurisuutta", niin kirjaston ei pitäis päästää sisälle kaikkia asiakkaita etnisestä taustasta riippumatta?

[ihminen]

Entressen kirjasto eristi aikuisten osastolta sermeillä väliaikaisen tilan, jossa islaminuskoiset asiakkaat voivat käydä rukoilemassa ramadanin ajan.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoon_kirjastossa_oli_laillista_rukoilla/

Ihan sitä oikeaa monikulttuurista kirjastotoimintaa.