Koivukylän kirjaston alennustila

[Lalli IsoTalo]

Espoon kirjastotoimi onkin jo edistyneempi ja siellä on pelisalia, pornoselausta, ihanan elävää toiseutta, ei kuollutta vaan äänekästä ... uudet kirjastot ovatkin valmiiksi pc-huoneet pornoluolia ja pelisaleja.

Mokomaa länsimaista tapainturmellusta ei pidä sallia. Kirjastovirkailijoiksi pitää palkata šariapoliiseja valvomaan rituaalipuhtautta loukkaavaa nettipornoilua, ja kuuluttamaan rukouskutsuja 5 kertaa päivässä. 

[Lalli IsoTalo]

Lainattu kouluketjusta.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755389302

Itse asiassa tuollainen koulujärjestelmä on pelkkä lastikultti eli cargo-kultti: hallinto, opettajat ja virkamiehet eivät ymmärrä, mistä koulussa on kyse, ja siksi pitävät yllä mitä ihmeellisimpiä käsityksiä, rituaaleja, byrokratiaa ja menetelmiä.

Tai niinkuin Wikipediassa sanotaan:

Perusideana koko lastikultissa siis on, että alkuasukkaat jäljittelevät täysin pragmaattisista syistä toimintaa, jonka luonnetta he eivät yksinkertaisesti ymmärrä.

Eli ongelma ei ole pelkästään se, että oppilaat eivät opi, vaan se, että kukaan Mosambikissa ei ymmärrä, mistä instituutiossa nimeltä koulu on kysymys.

Suomen kirjastolla ja Mosambikin koululla on sama ongelma.

[Siili]

Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.  Klassista hiljaista kirjastoa kaipaavat voivat toki käyttää korvatulppia:

http://www.google.fi/#q=kirjasto+korvatulpat&spell=1&sa=X&ei=scC-UYnhA4mM4AT4rICYBQ&ved=0CCUQvwUoAA&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.47883778,d.bGE&fp=2061cf57aab778dc&biw=1643&bih=952

Olisi mukavat kuulla näiltä elcriceiltä, onko heidän mielestään todellakin edistystä, että kirjastossa keskittymään haluava joutuu käyttämään korvatulppia?

[Embo]

Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas.

Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Erityisesti katsokaa kohta, jossa Sunniva puhuu kulttuurieroista, se on kohdassa 0.39 - 1.00.

Varoitus: Myötähävettävä. Hajottava.

[Malla]

Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.

Vakiokirjastoni sijaitsee monikulttuurisella alueella, mutta kirjasto on yllättävän hiljainen. Sellainen on siis aivan mahdollista.
Oli hauska havaita, kun mamuäiti tuli kahden lapsensa kanssa ko. kirjastoon, ja pienempi vähän riekuskeli (tuskin mamuuttaan vaan nuoruuttaan). Isompi lapsi hyssytteli. Samaan aikaan siellä pyöri huiviteiniporukka, mutta sekin poistui ilman eri kehotusta käytävään kännyköimään.

[Rusinapulla]

Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Mitäs helvettiä, loppuiko kielitaito kesken kun piti vaihtaa vihapuheeseen kesken lauseen? Kyllä tuollaisessa virassa pitäisi osata ilmaista itseään alempikastisten perusjästien kielellä. Hän ei sentään ole enää mikään nuori tipunen joka tuli eilisellä vadelmaveneellä lahden yli.

[Embo]

Erilaisista kulttuureista tai maassamme olevista etnisistä ryhmistä tiedottamisen sensijaan voi aivan hyvällä syyllä kuvitella olevan yksi kirjaston tehtävistä. Tämäkään ei mielestäni ole minkään aatteen ajamista.

Tämä tiedottaminen kirjaston tekemänä sujuu kirjoilla ja vaikkapa lainaksi tarjottavilla multimedioilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Esim. Ayaan Hirsi Alin kirja Neitsythäkki on hyvä johdatus somalikulttuuriin.

Ongelma on se, että tietyt etniset ryhmät tiedottavat olemuksestaan myös ihan itse, omalla käyttäytymisellään. Vaikka sitten kirjastossa, jonne sellainen käytös ei kuulu.

Toisekseen kirjaston ei tarvitse erikseen propagoida monikulttuurisuutta. Kirjaston asiakkailla on erilaiset taustat, ja olkoon vaan, mutta ei sitä pidä erikseen korostaa. Kirjaston monikulttuurisuus on toimivaa silloin, kun kaikki asiakkaat käyttäytyvät sivistyneesti, sävyisästi ja valistuneesti taustastaan riippumatta, ja henkilökunnan asiantuntemus on samalla tasolla niin ikään taustasta riippumatta. Eli silloin, kun vallitsee kirjastollinen yksikulttuurisuus.

On muuten miellyttävää havaita, että kirjastot ovat niin monelle hompanssille tärkeitä.

[Siili]

Erilaisista kulttuureista tai maassamme olevista etnisistä ryhmistä tiedottamisen sensijaan voi aivan hyvällä syyllä kuvitella olevan yksi kirjaston tehtävistä. Tämäkään ei mielestäni ole minkään aatteen ajamista.

Tämä tiedottaminen kirjaston tekemänä sujuu kirjoilla ja vaikkapa lainaksi tarjottavilla multimedioilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Esim. Ayaan Hirsi Alin kirja Neitsythäkki on hyvä johdatus somalikulttuuriin.

Kirjat vaativat lukutaitoa ja tietoa tarjoavissa multimedioissa voi olla myös vaikeatajuisia käsitteitä.  Olisihan se hirmuista syrjimistä, jos kirjastossa käynti edellyttäisi sivistyksen alkeita. 

Kun tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa kovaäänisesti kuulumisia kaverien kanssa, katsoa pornoa netin kautta ja tarvittaessa jopa rukoilla omassa tilassa, myös vähemmän sofistikoitunut Nyky-Suomen asukassegementti pääsee nauttimaan kirjastojen anneista.

[Elcric12]

Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.  Klassista hiljaista kirjastoa kaipaavat voivat toki käyttää korvatulppia:

http://www.google.fi/#q=kirjasto+korvatulpat&spell=1&sa=X&ei=scC-UYnhA4mM4AT4rICYBQ&ved=0CCUQvwUoAA&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.47883778,d.bGE&fp=2061cf57aab778dc&biw=1643&bih=952

Olisi mukavat kuulla näiltä elcriceiltä, onko heidän mielestään todellakin edistystä, että kirjastossa keskittymään haluava joutuu käyttämään korvatulppia?

Mielestäni ei ole. Liittyykö kirjastojen melu eksplisiittisesti monikulttuurisuuteen ja millä perusteella kirjastot ajavat tällaista monikulttuurisuutta (huom., en väitä että näin ei ole, vaan kysyn, että onko näin)?

Tuo edellä linitety videon jostain Espoon kirjastosta oli kieltämättä hämmentävä. Tampereella en ole törmännyt vastaavaan konseptiin, missä kirjasto ja nuorisotila on sulautettu yhteen, vaan käyttämäni kirjastot ovat enemmän tai vähemmän perinteisiä, ja hyvä niin. En silti näe, että tuossakaan tapauksessa ongelmana oli juuri monikulttuurisuus tai sen ajaminen, vaan se että kirjaston toimintaa oltiin suunnattu nimenomaan nuorisolle ja heidän tarpeilleen (joista suuri osaa sattuu olemaan mamuja/taustaisia). Tällainen kehitys ei tietenkään kaikkia perinteisen kirjaston kannattajia miellytä.

[Siili]

Nykyaikainen monikulttuurinen kirjasto on ilmeisesti luonteeltaan nuorisotalo, jossa on tarkoitus viihtyä mahdollisimman monella eri tavalla, ja sehän ei onnistu hiljaisuudessa.  Klassista hiljaista kirjastoa kaipaavat voivat toki käyttää korvatulppia:

http://www.google.fi/#q=kirjasto+korvatulpat&spell=1&sa=X&ei=scC-UYnhA4mM4AT4rICYBQ&ved=0CCUQvwUoAA&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.47883778,d.bGE&fp=2061cf57aab778dc&biw=1643&bih=952

Olisi mukavat kuulla näiltä elcriceiltä, onko heidän mielestään todellakin edistystä, että kirjastossa keskittymään haluava joutuu käyttämään korvatulppia?

Mielestäni ei ole. Liittyykö kirjastojen melu eksplisiittisesti monikulttuurisuuteen ja millä perusteella kirjastot ajavat tällaista monikulttuurisuutta (huom., en väitä että näin ei ole, vaan kysyn, että onko näin)?

Tuo edellä linitety videon jostain Espoon kirjastosta oli kieltämättä hämmentävä. Tampereella en ole törmännyt vastaavaan konseptiin, missä kirjasto ja nuorisotila on sulautettu yhteen, vaan käyttämäni kirjastot ovat enemmän tai vähemmän perinteisiä, ja hyvä niin. En silti näe, että tuossakaan tapauksessa ongelmana oli juuri monikulttuurisuus tai sen ajaminen, vaan se että kirjaston toimintaa oltiin suunnattu nimenomaan nuorisolle ja heidän tarpeilleen (joista suuri osaa sattuu olemaan mamuja/taustaisia).

Kyse on paradigman muutoksesta.  Kirjasto on vaihtanut tehtävänsä sivistäjästä viihdyttäjäksi.  Monikulttuuri-ideologiassa lienee keskeistä nimenomaan se, että eri kulttuureista tulevat ihmiset viihtyvät keskenään, vaikkei toiminta niin kovin sivistävää olisikaan. 

Luulenpa, että kukkahatut pitävät traditionaalisia kirjastoja rasistisina.  Nehän ovat täynnä kotimaan kielillä kirjoitettuja kirjoja ja lehtiä, ja ulkomaalaisetkin ovat pääosin englannin kielisiä.  Ne eivät siten sellaisenaan houkuttele "näkyviä vähemmistöjä", ja jos halutaan, että kirjastojen asiakaskunta heijastaa paremmin uuden Suomen etnistä jakaumaa, pitää tietenkin keksiä uudelaisia houkuttimia.

[Leso]

Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

[Embo]

Kyse on paradigman muutoksesta.  Kirjasto on vaihtanut tehtävänsä sivistäjästä viihdyttäjäksi. 

Luulen myös, että on tapahtunut toinen, salakavalampi paradigman muutos: enää ei kyetä ymmärtämään, että sivistyskin voi olla viihdyttävää. Ei, vaikka jokainen valistunut kirjaston käyttäjä tietää, miten miten paljon mielihyvää tuottaa hyvä tietokirja tai muu ymmärrystä lisäävä materiaali.

Ei, pitää viihtyä, ja viihtyminen määritellään hösellykseksi, jossa rima on matalalla.

[Embo]

Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

Oho, kokeilin u-kirjainta, ja sekin toimi.

[Tabula Rasa]

^^Kyse on tasapäistämisestä. Ei väliä sillä kuka juoksee nopeiten kunhan kaikki tulevat yhdessä maaliin. Jos olet pikajuoksija niin 50kg pallo molempiin jalkoihin ettei joku rampa jää toiseksi. Kirjasto taas taannutetaan vaikeavammaisimman älyllistä kapasiteettia vastaavaksi laitokseksi. Eli jos ei tajua muuta hauskaa kuin housuun paskominen niin sitten kirjastossa on paskottava housuun. Muuten olet rasisti. Sama kaikkialla.

^Victor Hugo on hieno mies:)

[Siili]

Kyse on paradigman muutoksesta.  Kirjasto on vaihtanut tehtävänsä sivistäjästä viihdyttäjäksi. 

Luulen myös, että on tapahtunut toinen, salakavalampi paradigman muutos: enää ei kyetä ymmärtämään, että sivistyskin voi olla viihdyttävää. Ei, vaikka jokainen valistunut kirjaston käyttäjä tietää, miten miten paljon mielihyvää tuottaa hyvä tietokirja tai muu ymmärrystä lisäävä materiaali.

Ei, pitää viihtyä, ja viihtyminen määritellään hösellykseksi, jossa rima on matalalla.

Paradigman muutoksesta kertoo uuden käsitteen lanseraus (lihavoitu):

Muutenkin yritämme järjestää asiakkaille lukurauhan. Keväällä opiskelijoiden lukulomien aikana meillä oli käytössä niin kutsuttu hiljainen kirjasto eli silloin emme järjestäneet mitään äänekkäitä tapahtumia.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/116572-melu-toi-korvatulpat-kirjastoihin

Ihmettelen, miksi noille viihtymiskeskuksille on jätetty määrite "kirjasto".  Kirjastohan on paikka, jonne on arkistoitu informaatiota, joita asiakkaat käyttävät hyväkseen.  Millä ihmeen logiikalla asiakkaiden välinen vuorovaikutus on nostettu kirjastojen päätehtäväksi?

[Meänteis]

Kirjastojen muuttuminen on kyllä hieno esimerkki monikulttuurisuuden vaikutuksesta.
Suomalainen kirjasto on aina ollut hiljainen ja tietyllä tapaa arvokaskin paikka.
Lapsesta asti oppinut, että kirjastoon mennessä meluaminen loppuu, ja kirjastossa saa rauhassa lukea, etsiä tietoa jne.
Eikä niistä ole ollut mitään tarvetta muokata nykyisen kaltaisia tapaamis- ja hengailumestoja, ainakaan ennen monikulttuurisuuden rantautumista.
Meinaan vaan, että jos näillä hengailutiloilla ei edistettäisi monikulttuurisuutta, niin miksi niitä olisi ylipäätään edes ruvettu tekemään? Eivät suomalaiset kirjastonkäyttäjät ole näitä muutoksia (ainakaan tietääkseni) vaatineet? Joten kyllä vahvasti tuntuu, että tässä mennään taas monikulttuurisuuden ehdoilla "eteenpäin".

[Embo]

Kirjastojen muuttuminen on kyllä hieno esimerkki monikulttuurisuuden vaikutuksesta.

Kyllä, ja tämä saattaa olla se vipu, jolla saadaan nuivistettua suuria kansanjoukkoja. Kirjaston kanssa on tekemisissä lähes jokainen täysjärkinen kansalainen iästä riippumatta. Jos kirjastolaitos pilataan monikultturismilla, sen haitat kokee jokainen.

Monikulttuuri: tulossa pian lähikirjastoosi!

[Lalli IsoTalo]

Tuon tähän vähän toisenkinlaista itse koettua näkökulmaa.

• Muutama vuosi sitten Helsingin Richardinkadun kirjastossa henkilökunta oli larpannut itsensä omituiseen performanssitilaan. He olivat pukeutuneet joten juhlavasti, ja kävivät kuiskimassa filosofisia offtopic onelinereita kirjaston käyttäjille. Ilmeisesti virkailijat päästivät kirjastohiljaisuuden sisään vangiksi jääneet taitelijakipinänsä hetkeksi vapauteen. Annoin postmodernista häirinnästäni palautetta halveksivalla katseella.


• Pari vuotta sitten postitalon kirjastossa esiintyi noin 30-henkinen sekakuoro, joka oli koottu kirjastovirkailijoista. Hyvin lauloivat. Annoin palautetta taputtamalla.

Sen verran kirjastohulabaloota suostun kestämään, että kirjastokuoro esiintyy pääkaupungin ydinkeskustan kirjastossa kerran vuodessa puolen tunnin ajan, tilaisuudessa jota mainostetaan hyvissä ajoin etukäteen.

[-PPT-]

Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas.

Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Erityisesti katsokaa kohta, jossa Sunniva puhuu kulttuurieroista, se on kohdassa 0.39 - 1.00.

Varoitus: Myötähävettävä. Hajottava.

Jos virkamiehet ovat tuollaisia "huhuu,piipuu"-tyyppejä niin ei ihme, että asiat ovat alkaneet mennä miten menee.

[Ernst]

Kirjastojen muuttuminen on kyllä hieno esimerkki monikulttuurisuuden vaikutuksesta.
Suomalainen kirjasto on aina ollut hiljainen ja tietyllä tapaa arvokaskin paikka.
Lapsesta asti oppinut, että kirjastoon mennessä meluaminen loppuu, ja kirjastossa saa rauhassa lukea, etsiä tietoa jne.
Eikä niistä ole ollut mitään tarvetta muokata nykyisen kaltaisia tapaamis- ja hengailumestoja, ainakaan ennen monikulttuurisuuden rantautumista.
Meinaan vaan, että jos näillä hengailutiloilla ei edistettäisi monikulttuurisuutta, niin miksi niitä olisi ylipäätään edes ruvettu tekemään? Eivät suomalaiset kirjastonkäyttäjät ole näitä muutoksia (ainakaan tietääkseni) vaatineet? Joten kyllä vahvasti tuntuu, että tässä mennään taas monikulttuurisuuden ehdoilla "eteenpäin".

Minä olen ratkaissut monikulttuurinälkäni käymällä katsomassa paikan päällä muutamia, ei monia, kulttuureja. Hyvä homma! Ja lystiä on ollut. Mutta en minä niitä kulttuureja halua tänne toimittaa. Suomalaisessakin kulttuurissa pelkästään on jo pärjäämishaasteita riittävästi.

[Ilkka Partanen]

Hienointa tässä on, että olen käynyt Kuopion alueella kolmessa eri kirjastossa: jokainen niistä on ollut varsin hiljainen ja pääkirjastossa mahdolliset performatiiviset tempaukset, samoin kuin yleisötilaisuudet sijoittuvat alakertaan jossa ei se ei häiritse muiden osastojen toimintaa. Kuopiossa puhuu muutama kirjastonhoitaja hieman venäläisellä aksentilla, mutta he puhuvat sujuvaa suomea sekä ymmärtävät myöskin.

Tälläkin saralla Helsinki/Uusimaa kärjessä, toki muitakin esim. Turku on jo menetetty. Kuopiossa ja monessa muussa maakuntien keskuksessa taas palvelut pelaavat eikä ole romani/somaliongelmia.

[törö]

Kirjastotoimen johtaja on suvaitsevainen vihrevas.

Katsokaapa tämän johtaja Sunniva Draken menoa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU

Erityisesti katsokaa kohta, jossa Sunniva puhuu kulttuurieroista, se on kohdassa 0.39 - 1.00.

Varoitus: Myötähävettävä. Hajottava.

Jos virkamiehet ovat tuollaisia "huhuu,piipuu"-tyyppejä niin ei ihme, että asiat ovat alkaneet mennä miten menee.

Poliitikkoainestahan se on. Niissä hommissa pitää olla retardi.

https://www.youtube.com/watch?v=e4XYN9nCA24
https://www.youtube.com/watch?v=DS-gyZ4fHqc

[Veikko Suvanto]

Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

Kirjbsto? Kirjcsto? Kirjdsto? Kirjesto? Kirjfsto? Kirjgsto? Kirjhsto? Kirjisto? Kirjjsto? Kirjksto? Kirjlsto? Kirjmsto? Kirjnsto? Kirjosto? Kirjpsto? Kirjqsto? Kirjrsto? Kirjssto? Kirjtsto? Kirjusto? Kirjvsto? Kirjwsto? Kirjxsto? Kirjysto? Kirjzsto? Kirjåsto? Kirjästo? Kirjösto?

Lieneekö minun huumorintajussani vikaa kun mikään noista ei minusta vaikuta erityisen hauskalta... 

Itse asiaa kommentoidakseni, oli ikävä lukea otsikosta että yksi lapsuuden ja nuoruuden vakiokirjastoistani on nykyään "alennustilassa", mutta annettu esimerkki ei vielä oikein tästä alennustilasta vakuuta. Termin perusteella odotin sen olevan jo suunnilleen ghettohuumejengien valtaama (ko. kirjaston erikoisuuksiin on muuten jo vanhastaan kuulunut yleensä baareista, diskoista yms. tuttu "huumevessa", joihin en ole juuri muissa kirjastoissa törmännyt), mutta kyse olikin...osaamattomasta asiakaspalvelusta. Sitä siellä nyt on saanut silloin tällöin niin kauan kuin muistan (jos kohta suurimmaksi osaksi palvelu on ollut moitteetonta!). Vähän rajumpia esimerkkejä tarvittaisiin, jotta uskoisin kirjaston (ja kaupunginosan) todella "monikurjistuneen".

[Jääpää]

Kirjasto-nimikkeen voisi nykypäivänä muuttaa vaivatta toiseksi.

Viiden pisteen vihje: muuta sanasta kirjasto yksi vokaali.

Nollan pisteen vihje, eli ratkaisu: kokeile a-kirjainta.

Kirjbsto? Kirjcsto? Kirjdsto? Kirjesto? Kirjfsto? Kirjgsto? Kirjhsto? Kirjisto? Kirjjsto? Kirjksto? Kirjlsto? Kirjmsto? Kirjnsto? Kirjosto? Kirjpsto? Kirjqsto? Kirjrsto? Kirjssto? Kirjtsto? Kirjusto? Kirjvsto? Kirjwsto? Kirjxsto? Kirjysto? Kirjzsto? Kirjåsto? Kirjästo? Kirjösto?

Lieneekö minun huumorintajussani vikaa kun mikään noista ei minusta vaikuta erityisen hauskalta... 

Itse asiaa kommentoidakseni, oli ikävä lukea otsikosta että yksi lapsuuden ja nuoruuden vakiokirjastoistani on nykyään "alennustilassa", mutta annettu esimerkki ei vielä oikein tästä alennustilasta vakuuta. Termin perusteella odotin sen olevan jo suunnilleen ghettohuumejengien valtaama (ko. kirjaston erikoisuuksiin on muuten jo vanhastaan kuulunut yleensä baareista, diskoista yms. tuttu "huumevessa", joihin en ole juuri muissa kirjastoissa törmännyt), mutta kyse olikin...osaamattomasta asiakaspalvelusta. Sitä siellä nyt on saanut silloin tällöin niin kauan kuin muistan (jos kohta suurimmaksi osaksi palvelu on ollut moitteetonta!). Vähän rajumpia esimerkkejä tarvittaisiin, jotta uskoisin kirjaston (ja kaupunginosan) todella "monikurjistuneen".

Ei se karjastokaan hauska ole. Vaikka "asiakkaiden"meteli on kuin lehmän nähneessä  mullilaumassa ja lukutaito vain hiukan heikompi, niin se kuitenkin loukkaa fiksuja ja hyödyllisiä kotieläimiämme..
"Huumevessoihin" törmää yllättävän usein kirjastoissa, ihan pienilläkin paikkakunnilla. Liitty varmaan siihen, ettei ole kiinnittää vessanavaimeen autonrengasta ja resursseja vahtia, että se rengas palaa takaisin, eikä kirjaston edessä.
Sitäpaitsi isot kirjat maksavat paljon, joten ei oikein niitäkään..

[nimierkki]

Suomalainen kirjasto on aina ollut hiljainen ja tietyllä tapaa arvokaskin paikka.
Lapsesta asti oppinut, että kirjastoon mennessä meluaminen loppuu, ja kirjastossa saa rauhassa lukea, etsiä tietoa jne.
Eikä niistä ole ollut mitään tarvetta muokata nykyisen kaltaisia tapaamis- ja hengailumestoja, ainakaan ennen monikulttuurisuuden rantautumista.
Meinaan vaan, että jos näillä hengailutiloilla ei edistettäisi monikulttuurisuutta, niin miksi niitä olisi ylipäätään edes ruvettu tekemään? Eivät suomalaiset kirjastonkäyttäjät ole näitä muutoksia (ainakaan tietääkseni) vaatineet? Joten kyllä vahvasti tuntuu, että tässä mennään taas monikulttuurisuuden ehdoilla "eteenpäin".

Minun käsitykseni mukaan joidenkin kirjastojen muuttumista (nythän siis tosiaan puhutaan vaan osasta Suomen kirjastoja) ei voi suoraan johtaa ns. monikulttuurista. Väitän, että muutosta olisi tapahtunut ilman somaleja ja muita inhoja ulkomaalaisia. Osalla kirjastoihmisistä on tietynlainen idea uudesta kirjastosta kansalaisten kohtaamispaikkana. Tämä idea perustuu käsitykseen siitä, mitä kansalaiset eli käyttäjät haluavat. Väitän nyt siis, että osa kirjastoihmisistä haluaa kirjastoista äänekkäitä kohtaamispaikkoja, koska he A) uskovat käyttäjien yhä kasvavissa määrin haluavan sitä ja B) uskovat perinteisen kirjastotoiminnan pikkuhiljaa nuutuvan yhteiskunnan muuttumisen myötä. Kirjasto nähdäkseni hakee uutta roolia.

Keskustelussa on moni valittanut kirjastojen yleisestä viihteellisyydestä. Minusta tuntuu, että täällä ei nyt ihan hahmoteta miten kunta toimii. Kunnan isännät ja emännät tuijottavat lukuja. Jos kirjaston kävijä- ja lainamäärät kasvavat, pitää päättäjä palvelua onnistuneena ja tarpeellisena, ja hän antaa kirjastolle saman verran rahaa kuin ennenkin, joskus jopa lisää. Eli erilaisella viihteellisemmällä aineistolla vedetään kirjaston käyrät nousuun, saadaan rahaa ja tällä rahalla voidaan sitten hankkia sitä vakavampaakin aineistoa.

Kyseessä on tasapainottelu viihteen ja sivistyksen välillä. Sitäpaitsi sillä viihteelläkin on näin 'vasemmistolaisesta' näkökulmasta tietty merkittävä sosiaalinen merkitys. Kirjasto ostaa esimerkiksi lainattavia konsolipelejä, joita kaikilla perheillä ei taatusti ole varaa ostaa yhtä paljon kuin mitä toisilla perheillä on. Kirjaston avulla köyhienkin perheiden lapset pääsevät siis pelaamaan samoja pelejä kuin rikkaat. Onko tämä tärkeää, onko tämä kirjaston tehtävä?? Minusta se on tärkeää ja se on myös kirjaston tehtävä.

Kirjaston tulee reagoida muutoksiin. Yksi reagointimuoto on hankintamäärärahojen jatkuva allokointi. Musiikkikirjastotoiminta oli vielä 1980 - 1990 -luvuilla iso juttu. Ihmiset lainasivat fyysisiä levyjä. Nyt niiden kysyntä laskee vuosi vuodelta. Mielestäni on aika järkevää ottaa rahaa levyhankinnoista ja pistää sitä pelien ostamiseen. Muksut lainaa pelejä hulluna, kirjastoon tulee sellaisia perheitä mitkä ei ehkä muuten siellä kävisi ja osalle tarttuu mukaan kirjojakin. Vuoden vaihteessa taas esitellään päättäjille komeita lukuja ja voidaan saaduilla rahoilla ostaa kaikki uudet keskeiset (populaarit) tietokirjat isoilta kustantajilta. Noin se homma menee ainakin yhdessä pienehkössä kunnankirjastossa.

Vielä täytyy sanoa tuosta kohtaamispaikasta. Sehän ei siis ajatuksena ole mitenkään huono, kyse on aina siitä miten asia käytännössä toteutetaan. Ei sen kohtaamisen tarvitse tarkoittaa sitä, että ehdoin tahdoin koetetaan lisätä ääntä, kuten jossakin toimitaan. Se voi tarkoittaa myös sitä, että meillä on rauhallinen kiva kirjasto, jossa rauhalliset asialliset ihmiset kohtaavat toisiaan sivistyneellä tavalla. Ei möykätä, vaan ollaan kohteliaita ja asiallisia. Voin sanoa omasta kokemuksestani, että välillä on aika hankalaa päättää millaiseen käytökseen tulee puuttua. Mikään päätös tai valittu linja ei saa kaikkien asiakkaiden kannatusta.

[sivullinen.]

Kirjaston avulla köyhienkin perheiden lapset pääsevät siis pelaamaan samoja [konsoli]pelejä kuin rikkaat. Onko tämä tärkeää, onko tämä kirjaston tehtävä?? Minusta se on tärkeää ja se on myös kirjaston tehtävä.

Minusta se on sosiaalihuollon tehtävä - ei kirjaston.

Tämä on juuri se kehitys mitä vastustan. Kaikista julkisista laitoksista tehdään sosiaalitoimistoja tai poliittisen ideologian levittämislaitoksia. Ei kirjastojen kävijämäärä ole se mittari mikä merkitsee. Muuten olisi sivistyslautakunnat saaneet kenkää tuhat kertaa. Niin paljon kirjastojen kävijämäärät ovat pudonneet. Mutta kun kirjastojen tehtävä on tarjota oikeanlaista propagandaa ja luoda kuvaa "hyvinvointivaltiosta". Samanlaista hyysäysmokutusta kuin muukin julkisensektorin toiminta.

[nimierkki]

Kirjaston avulla köyhienkin perheiden lapset pääsevät siis pelaamaan samoja [konsoli]pelejä kuin rikkaat. Onko tämä tärkeää, onko tämä kirjaston tehtävä?? Minusta se on tärkeää ja se on myös kirjaston tehtävä.

Minusta se on sosiaalihuollon tehtävä - ei kirjaston.

Tämä on juuri se kehitys mitä vastustan. Kaikista julkisista laitoksista tehdään sosiaalitoimistoja tai poliittisen ideologian levittämislaitoksia. Ei kirjastojen kävijämäärä ole se mittari mikä merkitsee. Muuten olisi sivistyslautakunnat saaneet kenkää tuhat kertaa. Niin paljon kirjastojen kävijämäärät ovat pudonneet.

Jaa ettei kävijämäärät merkkaa? Meillä ne ovat nousseet kolme vuotta putkeen ja lautakunta on pannut asian tyytyväisenä merkille. Jotain palvelua on aika paljon helpompi perustella, jos pystyy osoittamaan, että se kiinnostaa veronmaksajia.

Toisekseen sanoisin, että jos dissaa pelejä tuolla periaatteella, voi samalla periaatteella kritisoida valtaosaa kirjaston toiminnasta. Eikä siinä mitään, saahan niin tehdä. Varmasti moni veronmaksaja olisi valmis lopettamaan kirjastojen rahoituksen.

[Elcric12]

(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

[Tabula Rasa]

(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

[Elcric12]

(Hyvä) peli ei formaattina eroa sivistymisen tai vaikkapa kielen kehittymisen kannalta mitenkään elokuvasta, sarjakuvasta, kirjasta jne.

Pelit sisältävät vain huomattavan vähän faktatietoa ympäröivästä maailmasta. Kielioppiapukeinoina toki päteviä. Kun yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä niin mitenkään hirvittävän kannattavaa pelaaminen ei ole yleissivistyksen kannalta, viihdyttävää kyllä.

Riippuu täysin pelistä/kirjasta/lehdestä/sarjakuvasta/elokuvasta. Tuo, että yhdessä kirjassa voi olla tietoa saman verran kuin sadassa pelissä ei täysin päde enää 2k-luvulla. Nykyisissä peleissä on kirjoitettua tekstiä, tarinaa ja dialogia pienen kirjan verran. Tietysti paino on enemmän viihteessä ja viihdyttämisessä, mutta mikäs sen parempi keino oppia vaikkapa vieras kieli.