Osoitteesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101314565877_uu.shtml
QuoteOppihistoriaa tutkinut professori Anto Leikola, 74, kertoi Studio55.fi-lähetyksessä siitä, kuinka nykyisin koulussa joudutaan opiskelemaan täysin tarpeettomia asioita.
Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.
- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta.
Leikola ei halua nimetä yhtään yksittäistä tarpeetonta ainetta koulussa. Hänen mielestään useimmissa aineissa on tarpeettomia osia.
- Kaikenlainen ulkoa opettelu on mielestäni turhaa. Enää koulussa ei onneksi opetella kasvien latinankielisiä nimiä tai eläinten hammaskalustoja ulkoa, kuten minun opiskeluaikoinani.
- Ulkoa opettelusta tulisi suunnata kohti suuria linjoja. Vuosilukujen päähän painamisen sijaan on tärkeä oppia ymmärtämään esimerkiksi, miten Eurooppa on syntynyt ja miten Suomi on kehittynyt osana sitä.
Leikola on oikeassa ulkoa opettelun turhuudesta. Kaikki tieto löytyy netistä, joten päähän on turha varastoida tietoja joita ei tule usein käytettyä.
Ohessa mielestäni turhat kouluaineet:
- matematiikka (Koulun jälkeen moni ei tarvitse derivointia. Ehkä kehittää hieman loogista ajattelua, mutta niin kehittää moni muukin päättely. Vain perustiedot tulisi opettaa koulussa.)
- fysiikka ja kemia (Hieman hyödyllisempiä kuin matematiikka, mutta silti kovin harvoin tarvittavia)
- uskonto (epätieteellistä)
- historia, maantieto, suuri osa biologiasta (nippelitietoja, helppo katsoa netistä)
- suuri osa kieliopinnoista (Englannilla pärjää nykyään ihan hyvin.)
- musiikki, kuvaamataito (Voidaan jättää oman kiinnostuksen varaan.)
- äidinkieli (kaikki mikä ei liity lukemis- ja kirjoitustaitoon)
Tarpeelliset kouluaineet:
- ihmisen biologian perusteet (vähentää teiniraskauksia)
- terveysoppi (perustietoa huumeista ja muista päihteistä sekä ravinnon ja muiden tekijöiden terveysvaikutuksista)
- ammatinvalintaohjaus (tietoa eri ammateista ja oman soveltuvuuden selvittäminen, tätä ei jostain syystä ole opetusohjelmassa nykyään lainkaan)
- liikunta (peruskunnon ylläpitoa oppilaalle mielekkäällä tavalla, vapautus niille oppilaille joiden kunto hyvä)
- englanti (tästäkin tulisi antaa vapautus jos osaa jo tarpeeksi hyvin)
- kansalaistaito (perustietoa yhteiskunnassa toimimisesta; tärkeimmistä säädöksistä ja laeista, verotuksesta, päätöksenteosta jne.)
- matematiikka (vain perustaidot eli prosentti- ja todennäköisyyslaskenta, ulkopuolelle jätettävä derivointi, integrointi, matriisilaskenta, polynomit jne)
- luku- ja kirjoitustaito.
Tarpeellisten aineiden oppituntien ulkopuolinen aika tulisi voida käyttää haluamallaan tavalla eri vapaavalintaisissa oppiaineissa ja erilaisissa harrastekerhoissa.
Sano, että nuo listauksesi ovat huumoria. Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.
Yleissivistävien kouluaineiden tarkoituksena lienee antaa pohja, jonka avulla on edes jossain määrin mahdollista soveltaa käytäntöön esimerkiksi internetistä löytyvien usein rönsyilevien informaatiopläjäyksien tarpeettoman suurta tulvaa.
Jopa oli aloitus, toivottavasti tosiaan vain kärjistys. Turhia ovat vain uskonto ja pakkoruotsi ja jälkimmäinenkin pitäisi korvata vain vapaalla kielivalinnalla.
Quote from: Nestori K Kunnari on 14.10.2011, 04:03:04
Sano, että nuo listauksesi ovat huumoria.
Eivät ole.
Quote from: Nestori K Kunnari on 14.10.2011, 04:03:04
Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.
Mistä ihmeestä tämän repäisit?
Quote from: Nestori K Kunnari on 14.10.2011, 04:03:04
Yleissivistävien kouluaineiden tarkoituksena lienee antaa pohja, jonka avulla on edes jossain määrin mahdollista soveltaa käytäntöön esimerkiksi internetistä löytyvien usein rönsyilevien informaatiopläjäyksien tarpeettoman suurta tulvaa.
Kannattaa hankkia joku popup-blocker tai vaihtaa hakukonetta tai nettitietosanakirjaa.
Itse saan ruudulleni tietoa yleensä juuri siitä aiheesta mistä sitä haen.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 05:15:57
Quote from: Nestori K Kunnari on 14.10.2011, 04:03:04
Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.
Mistä ihmeestä tämän repäisit?
Ehdottamallasi kouluaineiden apuharvennuksella peruskoulu olisi väkisinkin muutamaa vuotta lyhyempi ja jokainen lapsi ei välttämättä haaveile 15 vuoden opinnoista ennen siirtymistä työelämään.
Ihmettelen aina ulkoa opettelemisen kritiikkiä. Vaikka lukioissa ja korkeakouluissa onkin hyvä panostaa luovaan ajatteluun ja kokonaiskuvan hahmottamiseen ja hallintaan, se ei onnistu ilman perustietoja ympäröivästä maailmasta. Tämä tarkoittaa usein myös ulkoa opettelemista.
Itse opettajankoulutuksen käyneenä tiedän, että yliopistolla pedagogiset teoriat ovat kuin ideologioita: vallitseva oppimisteoria syrjäyttää kaikki muut teoriat ja kaikista vanhoista teorioista tulee tutkijoiden ja professorien silmissä kivikautta ja absoluuttista pahaa. Tasapainoa ei oikein osata löytää. Varsinkin behaviorismi ja "opin kaataminen päähän" on demonisoitu todella vahvasti. Joskus teoriat ovat jopa ristiriitaisia mutta ristiriidoista ei keskustella. Esimerkiksi tämänhetkiseen oppijakäsitykseen kuuluu tärkeänä osana käsitys siitä, että on olemassa erilaisia oppijoita, mutta sitä ei tunnusteta, että joku saattaa oppia kaikista parhaiten vain kirjasta lukemalla ja listoja ulkoa opettelemalla. Opettajankoulutuksessa keskitytään vain esimerkiksi kinesteettisiin ja kielellisiin oppijoihin, luultavasti siksi että opettajankoulutuslaitos on täynnä tällaisia oppijoita. Kaikki oikeasti analyyttisesti ja tietojen kautta maailmaa käsittelevät ovat muissa tiedekunnissa.
On surullista, että juuri ne joiden pitäisi ajatella asioita monelta eri kantilta, objektiivisesti ja tieteellisesti sortuvat tällaiseen eivätkä osaa erottaa tiedettä ja ideologiaa toisistaan.
Quote from: planeta on 14.10.2011, 07:59:11
Laspsellani oli aikoinaan englantilaisessa koulussa oppiaine nimeltä jotain tämän tyylistä Eurythmics.
Suomeksi kai eurytmia (eli "eukka")? Steinerkoulu?
Kaikki tutut steinerin käyneet inhosivat eukkaa. Ei siitä kai erityisempää haittaa ollut, koska liikehtivät.
Lukiossa voisi pitkästä matematiikasta vähentää kursseja ja/tai siirtää painopistettä talous- ja luonnontieteelliseen matematiikkaan. Miksi haluaisin laskea pyörähdyskappaleen tilavuuksia? Kurssimäärä on älytön muihin aineisiin verrattuna.
Setäni sanoi kerran, että kouluarvosanat kertovat vain tietynlaisen informaation omaksumiskyvystä. Samaa hän sanoi yliopistosta, ja että varsinainen "koulu" alkaa vasta koulujen jälkeen, elämässä.
Minusta se oli hyvin sanottu.
Jouduin lukiossa ottamaan häneltä yksityisopetusta, kun ei derivaatio tuntunut aukeavan ei sitten millään. Avautuihan se sitten lopulta, kun kädestä pitäen muutaman tunnin opetti. Mutta nyt jos kysytään, mitä on derivaatio, en muista yhtään mitään.
En tiedä, onko derivoinnin oppinen turhaa, mutta eipä sitä ole tullut aikuiselämässä tarvittua. :)
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 09:12:22
Jos ei ole perussivistystä, ei edes tiedä, ettei tiedä.
Tuo on niin totta. Nuorena luulee tietävänsä kaiken, aikuisena tajuaa, ettei
tiedä mistään mitään. :)
Hassu setä. Juuri yliopistoonhan ei pääse kuin opettelemalla pääsykoekirjat ulkoa.
Paitsi ehkä matematiikkaa, muttta ennemmin juustoraastimella onanoin kuin derivoin.
Quote from: Asta Tuominen on 14.10.2011, 09:25:20
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 09:12:22
Jos ei ole perussivistystä, ei edes tiedä, ettei tiedä.
Tuo on niin totta. Nuorena luulee tietävänsä kaiken, aikuisena tajuaa, ettei tiedä mistään mitään. :)
Quote from: Asta Tuominen on 14.10.2011, 08:28:26
Mutta nyt jos kysytään, mitä on derivaatio, en muista yhtään mitään.
En tiedä, onko derivoinnin oppinen turhaa, mutta eipä sitä ole tullut aikuiselämässä tarvittua. :)
Nyt kyllä esitän vastalauseen, derivoinnin opettelun hyödyllisyydestä on tässä tapauksessa varsin hyvää tietoa.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 02:46:26
Ohessa mielestäni turhat kouluaineet:
Ihan hyvä lista. Olen pääosin samaa mieltä kanssasi.
Matikassa on paljon sellaista, jota ei tavallinen ei-insinööri juurikaan tarvitse, mutta esim. todennäköisyyslaskentaa on minusta ihan liian vähän. Ihmisten parempi ymmärrys todennäköisyyksistä auttaisi varmaan moneenkin asiaan. Sen sijaan trigonometrian, derivoinnin ja integroinnin opetuksella ei ole oikeastaan muuta tilaa peruskoulussa kuin se, että tieteelliselle puolelle menevät tulevat tarvitsemaan niitä ja on ehkä hyvä, ettei lukioon mentäessä tarvitse aloittaa täysin nollasta. Ehkä ne voisi tehdä vapaaehtoisiksi lisäkursseiksi.
Fysiikan, kemian ja biologian suhteen olen kyllä vähän eri mieltä. Minusta yleissivistykseen kuuluu jonkinlainen ymmärrys näistä aiheista, eikä peruskoulun taso nyt niin kovin syvälle mene, että siinä juuri turhaa olisi. Historian suhteen nippelitiedon voi tosiaan jättää wikipedialle, mutta kyllä yleislinjat on tärkeää jokaisen osata, jotta ymmärtää jonkin verran sitä, miksi yhteiskuntamme ja maailmamme on nykyisin sellainen kuin on.
Uskonnon voisi muuttaa puhtaaksi uskontotieteeksi. Uskonnolla on merkittävä rooli kulttuurissa, joten on minusta hyvä, että uskontojen (etenkin kristinuskon, joka on Suomessa vallitseva) perusopit opetetaan. Mutta siis tyyliin:"Kristityt uskovat, että Jeesus nousi kuolleista" eikä "Jeesus nousi kuolleista".
Quote
- kansalaistaito (perustietoa yhteiskunnassa toimimisesta; tärkeimmistä säädöksistä ja laeista, verotuksesta, päätöksenteosta jne.)
Tästä olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Lisäisin tuohon vielä jonkinlaisen taloustiedon perusteet. Miten Suomen taloussysteemi toimii, miten oma talous pidetään tasapainossa, jne. Sama juttu politiikan suhteen. Suhteessa siihen, miten paljon koulussa opetetaan historiaa, siellä on minusta aika vähän siitä, mitä nykyiset poliittiset puolueet ajavat. Tähän voisi minusta liittää jopa väittelytaidon ja retoriikan opettelua (antiikin Kreikassahan retoriikka oli yksi perusaineista), jotta ihmiset oppivat ymmärtämään poliitikkojen puheita ja ymmärtämään, mikä on retoriikkaa ja mikä on todellista kannanottoa asioihin.
Quote
Tarpeellisten aineiden oppituntien ulkopuolinen aika tulisi voida käyttää haluamallaan tavalla eri vapaavalintaisissa oppiaineissa ja erilaisissa harrastekerhoissa.
Tämä kuulostaa fiksulta. Toki tämä asettaa aika suuria vaatimuksia opettajille.
Äkkiseltään ei tule mieleen turhia oppiaineita yleissivistävän koulun puolella. Minusta kuitenkin tärkeimmät aineet ovat äidinkieli, historia ja matematiikka - nimen omaan yleissivistävässä koulussa.
Näistä matematiikka on ongelmattomin tapaus, niin yksilön kuin yhteiskunnankin taholta. Se on globaali ja pelaa samoin säännöin kaikkialla. Olettaisin, että matematiikan tarkoituksena on mekaanisten "yleishyödyllisten" laskutapojen opettelun lisäksi opettaa ja harjoittaa abstraktia ajattelua. Matematiikan avulla on hyvin helppo viedä asioita Vygotskin mukaiselle lähikehityksen vyöhykkeelle, jolla joutuu jo vähän kamppailemaan oman ajattelu- ja hahmotuskyvyn kanssa. Tuo kehittää päättelykykyä ja loogista ajattelua, joten minusta on hyvin tarpeellista, että käsitellään selkeästi peruslaskemista hankalampiakin asioita.
Äidinkieli taas on yksilön kannalta se kaikkein tärkein aine. Kaikki ajattelu ja ymmärrys lähtee äidinkielestä. Tästä syystä minusta äidinkielen opetus on myös vietävä selvästi kauemmas kuin pelkkään mekaaniseen lukemisen ja kirjoittamisen opetteluun. Vaikka äidinkieli on yksilön kannalta hyvin tärkeä, niin yhteiskunnan kannalta tuo voi luoda hankaluuksia varsinkin nykyisessä pyrkimyksessä monikulttuurisuuteen ja -etnisyyteen. Koska äidinkielen tärkeys ei riipu pätkääkään itse kielestä, niin yhteiskunnalle on melkoinen rasite pyrkiä järjestämään kaikille oman äidinkielen opetusta. Tässä ollaan hankalien poliittisten päätösten äärellä...
Historiaa pidän itse optimaalisessa tapauksessa tärkeänä sen takia, että (osittain äidinkielen kanssa yhdessä) historian kautta on mahdollista muodostaa kuva siitä mistä on tultu ja minne ollaan menossa - käytännössä siis kulttuuritausta luodaan historian avulla. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tämä voi myös muodotua ongelmaksi, koska kaikkea ei pysty käsittelemään rajallisen ajan takia. Luulen vain, että yhteiskunta ei tuosta vain ota itselleen ongelmaa. Historia lieneekin ongelmallisempi yksilön kannalta, koska historia on aina jonkun kirjoittamaan ja yhteiskunta heijastuu aina siihen mitä ja mistä kirjoitetaan. Tämä tuntuu näkyvän nykyisessä monikulttuurisuushössötyksessä erityisen hyvin, kun oikein mistään ei saa kirjoittaa kriittisesti (paitsi suomalaisuudesta). Koosta nyt siinä kuva sitten omasta taustasta.
Yleissivistävyyden kannalta muutkin aineet ovat tärkeitä vähintään siinä suhteessa, että ne antavat aavistuksen siitä mitä kaikkea yhteiskunnassa on tarjolla. Tavoitteena kuitenkin pitäisi olla "yhteiskuntakelpoisten ja yhteiskuntaa hyödyttävien ihmisten kasvattaminen".
Quote from: sr on 14.10.2011, 09:45:14
Sen sijaan trigonometrian, derivoinnin ja integroinnin opetuksella ei ole oikeastaan muuta tilaa peruskoulussa kuin se, että tieteelliselle puolelle menevät tulevat tarvitsemaan niitä ja on ehkä hyvä, ettei lukioon mentäessä tarvitse aloittaa täysin nollasta. Ehkä ne voisi tehdä vapaaehtoisiksi lisäkursseiksi.
Olisin ollut valmis vannomaan ettei (siinä vajaat parikymmentä vuotta sitten) peruskoulun oppimäärässä olut mitään derivoinnista saati integroinnista. Onko jollakin tuorreempi kosketuspinta asian vahivstamiseksi?
Nykymatikassa toiset eivät opi perusprosenttilaskua tai kykä arvioida suuruusluokkia, lahjakkaimat toisaalta usein valitettavasti oppivat laiskoiksi, kun vaatimustaso ei vaadi heiltä yhtään mitään.
Kyllä matematiikassa kannattaisi opettaa kauppalaskentoa, päättelykykyä ja todennäköisyys, ja prosenttilaskua ennemminkin kuin jotain valon nopeudella ohikiitävän mummon massaa kolmen moolin tarkkuudella. Trigonometria nyt on hyödyllisempää purjehtijoille, mutta sitäkään ei opeteta kunnolla.
Historian osalta tulee mieleen, että niiden "suurten linjojen" opetus voi olla mitä ideologisesti niiden halutaan olevan. "Nippelitiedoista" koostuvat ne faktat, joihin voi koittaa peilata niitä esitettyjä suuria linoja, ja jotka mahdollistavat päässä syttyvät keltaiset ja punaiset valot kun esitetään turhan lennokkaita linjoja.
En tarkoita, että puhdas vuosilukujen ja nimien pänttääminen olisi järkevää, mutta toisessa ääripäässä voin kuvitella historian opetuksen olevan puhdasta indoktrinaatiota.
Quote from: RP on 14.10.2011, 09:51:33
Quote from: sr on 14.10.2011, 09:45:14
Sen sijaan trigonometrian, derivoinnin ja integroinnin opetuksella ei ole oikeastaan muuta tilaa peruskoulussa kuin se, että tieteelliselle puolelle menevät tulevat tarvitsemaan niitä ja on ehkä hyvä, ettei lukioon mentäessä tarvitse aloittaa täysin nollasta. Ehkä ne voisi tehdä vapaaehtoisiksi lisäkursseiksi.
Olisin ollut valmis vannomaan ettei (siinä vajaat parikymmentä vuotta sitten) peruskoulun oppimäärässä olut mitään derivoinnista saati integroinnista. Onko jollakin tuorreempi kosketuspinta asian vahivstamiseksi?
Ok, tuo yllä oleva saattoi tosiaan koskea lukion lyhyttä matikkaa. Itse suoritin laajan matikan, mutta olen ollut kyllä siinä käsityksessä, että siellä lyhyen puolellakin integroitiin ja derivoitiin. Minusta ne olisi voinut hyvin korvata todennäköisyyslaskulla, joka on hyödyllistä myös esim. humanistisia aineita yliopistoon lukemaan meneville.
Quote
Nykymatikassa toiset eivät opi perusprosenttilaskua tai kykä arvioida suuruusluokkia, lahjakkaimat toisaalta usein valitettavasti oppivat laiskoiksi, kun vaatimustaso ei vaadi heiltä yhtään mitään.
Jos edes prosenttilaskua ei opita, niin sitten ollaan aika heikoilla. Se kyllä kuuluu yhteiskunnassa selviämisen perusasioihin.
Quote from: RP on 14.10.2011, 09:58:06
Historian osalta tulee mieleen, että niiden "suurten linjojen" opetus voi olla mitä ideologisesti niiden halutaan olevan. "Nippelitiedoista" koostuvat ne faktat, joihin voi koittaa peilata niitä esitettyjä suuria linoja, ja jotka mahdollistavat päässä syttyvät keltaiset ja punaiset valot kun esitetään turhan lennokkaita linjoja.
En tarkoita, että puhdas vuosilukujen ja nimien pänttääminen olisi järkevää, mutta toisessa ääripäässä voin kuvitella historian opetuksen olevan puhdasta indoktrinaatiota.
Tuossa on se historian hankaluus yksilön kannalta, mikä on objektiivista (voiko edes olla?) ja missä mennään indoktrinaation puolelle. Yhteiskunnan kannaltahan tuo ei ole ongelma vaan pelastus, jos näin halutaan ajatella.
Jostain perehtyminen omaan kulttuuritaustaan pitää kuitenkin tulla, koska kulttuuritaustan ymmärtämisellä on suuri vaikutus yhteiskunnan ymmärtämiselle. Pidän edelleen oikeana ajatusta siitä, että kulttuuri vaikuttaa normeihin, jotka määrittelevät yhteiskunnan toiminnan perusteet ja rajatolpat.
Quote from: RP on 14.10.2011, 09:58:06
Historian osalta tulee mieleen, että niiden "suurten linjojen" opetus voi olla mitä ideologisesti niiden halutaan olevan. "Nippelitiedoista" koostuvat ne faktat, joihin voi koittaa peilata niitä esitettyjä suuria linoja, ja jotka mahdollistavat päässä syttyvät keltaiset ja punaiset valot kun esitetään turhan lennokkaita linjoja.
En tarkoita, että puhdas vuosilukujen ja nimien pänttääminen olisi järkevää, mutta toisessa ääripäässä voin kuvitella historian opetuksen olevan puhdasta indoktrinaatiota.
No, eiköhän ne opetusohjelmat voida tehdä niin, että mikään yksittäinen puolue ei pääse sanelemaan, mitä sinne pannaan ja mitä jätetään ulos. Ja kyllä siellä minusta on paljonkin sellaista, joka on suhteellisen objektiivisesti kaikkien historiantutkijoiden hyväksymää. Tietenkin on sitten jotain holocaustin kieltäjiä ym. hörhöjä, mutten näe oikein mitään syytä, miksi he pääsisivät juurikaan vaikuttamaan opetusohjelmiin.
Suurempi ongelma tämä indoktrinaatio on minusta uskonnon kuin historian puolella.
Quote from: Nestori K Kunnari on 14.10.2011, 04:03:04
Sano, että nuo listauksesi ovat huumoria. Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.
Yleissivistävien kouluaineiden tarkoituksena lienee antaa pohja, jonka avulla on edes jossain määrin mahdollista soveltaa käytäntöön esimerkiksi internetistä löytyvien usein rönsyilevien informaatiopläjäyksien tarpeettoman suurta tulvaa.
Ja ei lähtökohtana tietenkään voi olla se, että mitään ei tiedä vaan etsii sitten googlesta vastauksen.
sr, lukion lyhyen matikan puolella on yksi kokonainen kurssi Todennäköisyys ja tilastot; derivointia on jossakin kirjassa muutaman kappaleen ajan, integrointia ei ollenkaan.
Jotkut muuten kekenevät reputtamaan lyhyen matikan kirjoituksetkin; se on jo kummallista.
Kaikkien koulujen ongelma on aikapula; jos aikaa olisi enemmän tai opittavaa vähemmän, asioita voisi käydä oikeasti läpi, sen sijaan että asioita käydään pääosin teoreettisesti läpi. On eri asia laskea jotakin fysiikan laskuja kuin ajan kanssa järjestää erilaisia koetilanteita, joissa ilm ilmiötä mitataan ja pyritään itse päättelemään, millä kaavalla ilmiötä voidaan kuvata.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:01:31
Lukekaapa huviksenne yläasteen uskonnon kirjat. Siellä ei sanota, että "Jeesus nousi kuolleista". Siellä sanotaan, että "Evankeliumien/Apostolien tekojen mukaan..". ja "Opetuslapset uskoivat, että...." ja "kristityt uskovat, että".
Liirumlaarum, samaa shittiä sitä syötettiin "virallisesti" silloin lähemmäs 20 vuotta sitten kun itse kävin kouluja. Todellisuus toki oli aivan toista täysin himouskovaisen opettajan toimesta, niin kuin varmasti on nykyäänkin. Virallisesti uskonnolliset aamunavaukset ja tunnustuksellinen uskonnon opetus olivat jom kiellettyjä, mutta kumpikaan ei oikeasti näkynyt missään. Sehän se kaikkein paras kusetus on kun muutetaan jonkin asian nimeä, mutta sisältö pysyy samana.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:01:31Ajatellaan vaikka juuri noita ristiretkiä, jotka mainitsin edellisessäkin viestissä: ala-asteen kukkisopettajat ovat saattaneet opettaa, että länsi oli paha ja ilkeä, kun meni tuhmille ristiretkille. Asiallisesti toteutetulla 8. luokan ev.lut. -kurssilla selviää, kuka itse asiassa valloitti mitäkin. Ihan neutraalisti, vuosilukujen ja todellisten tapahtumien valossa.
Voithan sinä sitä pyöritellä kuin suomalaista syysmarjaa naisen lisääntymiselimessä, mutta totuus on kuitenkin tuo. Länsi opetti islamille uskonnollisen vihan ja -sodan. Uskonnon opetus on varmasti eri mieltä, historian tutkimus ei. Ristiretket, noitavainot ja uskonnollinen fanatismi kaikkine negatiivisine ilmiöineen
on osa kristinuskon historiaa. Halusit sinä sitä tai et.
Silloin kun Iltalehden tms kyllä tai ei -äänestyksissä jokin asia tuomitaan voittajaksi prosentein 98-2 tai 97-3, on kyse päivänselvästä asiasta.
Niin kuin: "pitäisikö väkivaltarangaistuksista saada kovempia tuomioita?" tai "onko kohtuullista että veronmaksajat sponsoroivat jokaista myytyä oopperalippua 250 eurolla?"
Tai niin kuin tämä "onko olemassa turhia (pakollisia) aineita / taitoja / elementtejä kouluopetuksessa".
Kouluissa annettava pakko-opetus (ruotsi, suuri osa matematiikasta jne) johtuu vain korruptiosta. Eli tietyillä ammattiryhmillä tai rahapiireillä on kuristus- tai lahjontaote päättäjistä.
Valtaosa ihmisistä ei milloinkaan koskaan kuuna päivänä tarvitse matematiikasta muuta kuin plus, miinus, kerto, jako ja prosenttilaskua. Kaikenmaailman derivointien ja yhtälöiden pakottaminen merkitsee suunnatonta hukkaenergiaa, henkilökohtaisia tragedioita ja kansantaloudellista haittaa.
Suomalaisista ei työelämässä tarvitse näitä teoriataitoja kuin korkeintaan 5-10% joten miksi KAIKKIEN on pakko näitä opetella. Järjetöntä energiahukkaa.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 02:46:26
- matematiikka (vain perustaidot eli prosentti- ja todennäköisyyslaskenta, ulkopuolelle jätettävä derivointi, integrointi, matriisilaskenta, polynomit jne)
En muista, että omana lukioaikanani viitisen vuotta sitten olisi puhuttu matriiseista yhtään mitään. Integrointia ei esiinny kuin pitkässä matematiikassa ja se on matemaattispainotteisten jatko-opintojen kannalta erittäin oleellista. Derivointi on perusedellytys integroinnille ja polynomit derivoinnille.
Quote from: Eugen235 on 14.10.2011, 10:45:10
Valtaosa ihmisistä ei milloinkaan koskaan kuuna päivänä tarvitse matematiikasta muuta kuin plus, miinus, kerto, jako ja prosenttilaskua. Kaikenmaailman derivointien ja yhtälöiden pakottaminen merkitsee suunnatonta hukkaenergiaa, henkilökohtaisia tragedioita ja kansantaloudellista haittaa.
Suomalaisista ei työelämässä tarvitse näitä teoriataitoja kuin korkeintaan 5-10% joten miksi KAIKKIEN on pakko näitä opetella. Järjetöntä energiahukkaa.
No mutta ajattele nyt, ilman matematiikkaa ei oltaisi saatu rakennettua sitäkään aikakonetta jonka ansiosta nämä 1800-lukulaiset ajatukset voidaan tänään täällä esittää. Kerrotko vielä näkemyksesi perunannostoloman tarpeellisuudesta?
siis sun mielestä koko ikäluokan pitää osata derivoida? älä ny viitti provoilla, opetatsä ammattikorkeessa fyssaa?
Quote from: Hob on 14.10.2011, 11:07:27
Quote from: Eugen235 on 14.10.2011, 10:45:10
Valtaosa ihmisistä ei milloinkaan koskaan kuuna päivänä tarvitse matematiikasta muuta kuin plus, miinus, kerto, jako ja prosenttilaskua. Kaikenmaailman derivointien ja yhtälöiden pakottaminen merkitsee suunnatonta hukkaenergiaa, henkilökohtaisia tragedioita ja kansantaloudellista haittaa.
Suomalaisista ei työelämässä tarvitse näitä teoriataitoja kuin korkeintaan 5-10% joten miksi KAIKKIEN on pakko näitä opetella. Järjetöntä energiahukkaa.
No mutta ajattele nyt, ilman matematiikkaa ei oltaisi saatu rakennettua sitäkään aikakonetta jonka ansiosta nämä 1800-lukulaiset ajatukset voidaan tänään täällä esittää. Kerrotko vielä näkemyksesi perunannostoloman tarpeellisuudesta?
Derivoinnista: Derivointia opetetaan hieman lukion lyhyessä matematiikassa ja muutaman kurssin verran pitkässä matematiikassa. Siis kaikkien suomalaisten ei tarvitse opetella derivointia, sillä lukio on vapaaehtoista opiskelua.
Fysiikan opetuksesta peruskoulussa: Voihan olla, että teillä on ollut ei-pätevät ja luokattoman huonot opettajat peruskoulussa mutta opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat ovat varsin käytännönläheisiä. Seitsemännellä luokalla käydään läpi mm. ääniopissa läpi kuulon vaurioituminen ja siltä suojautuminen. Yhdeksännellä luokalla sähköopissa pitäisi oppia sähkön johtumisen lainalaisuudet, joiden avulla voi suojautua sähköiskuilta.
Kemiaan peruskoulussa kuuluu mm. pesu- ja puhdistusaineiden, bensiinin ja etanolin ominaisuudet ja taustalle sen verran teoriaa, ettei edellä oleva olisi vain ulkoa opiskeltavia listoja vaan oppilas voi päätellä aineen ominaisuuksia tietojensa pohjalta. Koulussa pitäisi olla myös kokeita, joissa vaarallisten aineiden käsittelyä voi turvallisesti harjoitella. Uskoisin, että useimmat ovat lisäksi huomaamattaan oppineet teknistä sanastoa kuten suodatin, indikaattori ja liuotin, jota tarvitaan mm. autoa korjatessa.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:52:01
Quote from: kekkeruusi on 14.10.2011, 10:44:50
Länsi opetti islamille uskonnollisen vihan ja -sodan.
Siis kun islam, syntyessään 600-luvun alkupuolella, välittömästi ryhtyi Mohammadin johdolla laajentamaan aluettaan hyökkäyssodilla, tämä johtui 1000-luvulla alkaneista ristiretkistä? Jepjep. Näinhän Virallinen Totuus sen meille tällä hetkellä kertoo.
Ei ihme, että kukkiset vastustavat vuosilukuja.
Ja kristityt eivät ikinä sotineet keskenään ja toisiaan vastaan, yrittäen valloittaa itselleen uusia alueita?? Tekisi mieleni sanoa vanhan suomalaisen sanonnan mukaan, että älä yritä opettaa isääsi n*ssimaan. Tiedän ristiretkistä aika lailla, joten mikään muka-tiedetty yritys ei mene läpi. Ota asioista selvää, ennen kuin mokaat enenpää.
Edit: Ja ei, en ole mikään "kukkis" ja tiedän oikeasti niitä vuosilukuja.
Quote from: Finka on 14.10.2011, 11:31:19
Derivoinnista: Derivointia opetetaan hieman lukion lyhyessä matematiikassa ja muutaman kurssin verran pitkässä matematiikassa. Siis kaikkien suomalaisten ei tarvitse opetella derivointia, sillä lukio on vapaaehtoista opiskelua.
Se että lukio on vapaaehtoinen, ei tarkoita sitä että sen opetusohjelmaan tulisi valita asioita joita hyvin harva tulee elämässään tarvitsemaan, kuten derivointi.
Quote from: Finka on 14.10.2011, 11:31:19
Fysiikan opetuksesta peruskoulussa: Voihan olla, että teillä on ollut ei-pätevät ja luokattoman huonot opettajat peruskoulussa mutta opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat ovat varsin käytännönläheisiä. Seitsemännellä luokalla käydään läpi mm. ääniopissa läpi kuulon vaurioituminen ja siltä suojautuminen. Yhdeksännellä luokalla sähköopissa pitäisi oppia sähkön johtumisen lainalaisuudet, joiden avulla voi suojautua sähköiskuilta.
Kemiaan peruskoulussa kuuluu mm. pesu- ja puhdistusaineiden, bensiinin ja etanolin ominaisuudet ja taustalle sen verran teoriaa, ettei edellä oleva olisi vain ulkoa opiskeltavia listoja vaan oppilas voi päätellä aineen ominaisuuksia tietojensa pohjalta. Koulussa pitäisi olla myös kokeita, joissa vaarallisten aineiden käsittelyä voi turvallisesti harjoitella. Uskoisin, että useimmat ovat lisäksi huomaamattaan oppineet teknistä sanastoa kuten suodatin, indikaattori ja liuotin, jota tarvitaan mm. autoa korjatessa.
Hyviä pointteja, em. turvallisuusnäkökohdat tulisi liittää osaksi kansalaistaidon tai terveysopin opetusta.
Tietänet kuitenkin että fysiikan ja kemian opetuksessa on paljon sellaista jonka tankkaaminen tuottaa sitä ymmärtämättömille tai siitä kiinnostumattomille vain kärsimystä. Olisi parempi että tälläiset henkilöt voisivat valita jotain muuta näiden aineiden tilalle.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:35:54
Quote from: sr on 14.10.2011, 10:14:50
Suurempi ongelma tämä indoktrinaatio on minusta uskonnon kuin historian puolella.
Perusteluja, kiitos.
Millä tavoin perusopetuksen oppilaita yläkoulussa indoktrinoidaan uskonto-oppiaineessa?
Yllä olevalla tarkoitin sitä, että uskonnon puolella indoktrinaation puolelle lipsahtaminen on paljon helpompaa kuin historian. Sanon, että henkilökohtaisesti ateistina minun olisi vaikea opettaa uskovaisten lapsille uskontoa ilman, että toisin esiin siellä selvänä olevat epäloogisuudet yms. ja etenkin sen, että kyse on ennen kaikkea uskosta, ei mistään tosiasiasta kuten kaikissa muissa kouluaineissa. Ja veikkaan, että sama pätee uskovaan. Hänen voisi olla aika vaikea opettaa suhtautumaan kriittisesti asiaan, johon itse uskoo hyvin syvällisesti.
Minusta historian tai edes politiikan puolella ei vastaavaa ole. Itselleni ei tuottaisi juurikaan vaikeuksia opettaa vaikkapa Suomen sisällissodasta suhteellisen neutraalilla tavoin. Pystyisin todennäköisesti kuvaamaan myös kaikkien poliittisten ideologioiden ajatukset kommunisteista äärioikeistoon suht neutraalisti.
Siitä, mikä täsmälleen indoktrinaatio koulussa on, en osaa sanoa muuta kuin sen, mitä itse koin 1980-luvulla. Aamut aloitettiin rukouksella, ennen ruokailua rukoiltiin, musiikkitunneilla laulettiin uskonnollisia lauluja ja uskonto opetettiin sillä "Jeesus nousi kuolleista" -tavalla sen sijaan, että olisi sanottu, että "kristityt uskovat, että Jeesus nousi kuolleista, mutta tämän lisäksi asiasta on muitakin käsityksiä, eikä millekään käsityksistä ole samanlaista tieteelistä pohjaa kuin kaikelle muulle, mitä teille täällä koulussa opetamme".
QuoteSanon, että henkilökohtaisesti ateistina minun olisi vaikea opettaa uskovaisten lapsille uskontoa ilman, että toisin esiin siellä selvänä olevat epäloogisuudet yms. ja etenkin sen, että kyse on ennen kaikkea uskosta, ei mistään tosiasiasta kuten kaikissa muissa kouluaineissa.
Olen samaa mieltä, mutta en usko, että vika on ateismissasi, kyse on persoonallisuuteesi liittyvästä piirteestä. Tämä siis aikaisempien aiheeseen liittyvien keskustelujemme pohjalta :)
QuoteJa veikkaan, että sama pätee uskovaan. Hänen voisi olla aika vaikea opettaa suhtautumaan kriittisesti asiaan, johon itse uskoo hyvin syvällisesti.
Ja jälleen riippuu ihmisen persoonasta, miten hyvin hän hähmottaa vaikkapa sen, missä liikutaan historian keinoin todistettavissa olevissa asioissa ja missä kristillisessä oppisisällössä.
Turhien kouluaineiden lista on mielestäni aika lyhyt: ruotsi ei-valinnaisena kielenä.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 02:46:26
Osoitteesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101314565877_uu.shtml
QuoteOppihistoriaa tutkinut professori Anto Leikola, 74, kertoi Studio55.fi-lähetyksessä siitä, kuinka nykyisin koulussa joudutaan opiskelemaan täysin tarpeettomia asioita.
Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.
- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta.
Leikola ei halua nimetä yhtään yksittäistä tarpeetonta ainetta koulussa. Hänen mielestään useimmissa aineissa on tarpeettomia osia.
- Kaikenlainen ulkoa opettelu on mielestäni turhaa. Enää koulussa ei onneksi opetella kasvien latinankielisiä nimiä tai eläinten hammaskalustoja ulkoa, kuten minun opiskeluaikoinani.
- Ulkoa opettelusta tulisi suunnata kohti suuria linjoja. Vuosilukujen päähän painamisen sijaan on tärkeä oppia ymmärtämään esimerkiksi, miten Eurooppa on syntynyt ja miten Suomi on kehittynyt osana sitä.
Leikola on oikeassa ulkoa opettelun turhuudesta. Kaikki tieto löytyy netistä, joten päähän on turha varastoida tietoja joita ei tule usein käytettyä.
Ohessa mielestäni turhat kouluaineet:
- matematiikka (Koulun jälkeen moni ei tarvitse derivointia. Ehkä kehittää hieman loogista ajattelua, mutta niin kehittää moni muukin päättely. Vain perustiedot tulisi opettaa koulussa.)
- fysiikka ja kemia (Hieman hyödyllisempiä kuin matematiikka, mutta silti kovin harvoin tarvittavia)
- uskonto (epätieteellistä)
- historia, maantieto, suuri osa biologiasta (nippelitietoja, helppo katsoa netistä)
- suuri osa kieliopinnoista (Englannilla pärjää nykyään ihan hyvin.)
- musiikki, kuvaamataito (Voidaan jättää oman kiinnostuksen varaan.)
- äidinkieli (kaikki mikä ei liity lukemis- ja kirjoitustaitoon)
Tarpeelliset kouluaineet:
- ihmisen biologian perusteet (vähentää teiniraskauksia)
- terveysoppi (perustietoa huumeista ja muista päihteistä sekä ravinnon ja muiden tekijöiden terveysvaikutuksista)
- ammatinvalintaohjaus (tietoa eri ammateista ja oman soveltuvuuden selvittäminen, tätä ei jostain syystä ole opetusohjelmassa nykyään lainkaan)
- liikunta (peruskunnon ylläpitoa oppilaalle mielekkäällä tavalla, vapautus niille oppilaille joiden kunto hyvä)
- englanti (tästäkin tulisi antaa vapautus jos osaa jo tarpeeksi hyvin)
- kansalaistaito (perustietoa yhteiskunnassa toimimisesta; tärkeimmistä säädöksistä ja laeista, verotuksesta, päätöksenteosta jne.)
- matematiikka (vain perustaidot eli prosentti- ja todennäköisyyslaskenta, ulkopuolelle jätettävä derivointi, integrointi, matriisilaskenta, polynomit jne)
- luku- ja kirjoitustaito.
Tarpeellisten aineiden oppituntien ulkopuolinen aika tulisi voida käyttää haluamallaan tavalla eri vapaavalintaisissa oppiaineissa ja erilaisissa harrastekerhoissa.
Lisäisin tarpeellisten listaan vielä maanviljelyksen ja luontaistalouden ;D
^^ Maanviljelystä olisi hyvä lisätä oppiaineistoon ainakin sen verran, että billun tunneilla kasvatettaisiin joku ruukkubasilika tms.
Quote from: kekkeruusi on 14.10.2011, 11:36:02
Ja kristityt eivät ikinä sotineet keskenään ja toisiaan vastaan, yrittäen valloittaa itselleen uusia alueita?? Tekisi mieleni sanoa vanhan suomalaisen sanonnan mukaan, että älä yritä opettaa isääsi n*ssimaan. Tiedän ristiretkistä aika lailla, joten mikään muka-tiedetty yritys ei mene läpi. Ota asioista selvää, ennen kuin mokaat enenpää.
Edit: Ja ei, en ole mikään "kukkis" ja tiedän oikeasti niitä vuosilukuja.
Minä kun olin ihan siinä käsityksessä, että mekkalaiset heimot ajoivat Muhammedin pakoon Medinaan n. vuoden 622 tienoilla ja tekivät hänestä hipin sijaan sotapäällikön. Kaikkea sitä oppii.
Matematiikan opetuksen suuri ongelma tuntuu olevan se, että ihmisille ei ole opetettu matemaattista ajattelutapaa. "Selitä mikä derivaatta on" lienee useille liian vaikea kysymys, vaikka vastaus on yksinkertainen ja selkeä. Esimerkki käytännön elämästä: mitä derivaatta Kreikan velkaantumista kuvaavasta käyrästä kertoo meille?
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 11:46:14
Quote from: sr on 14.10.2011, 11:41:05
Siitä, mikä täsmälleen indoktrinaatio koulussa on, en osaa sanoa muuta kuin sen, mitä itse koin 1980-luvulla.
Näin arvelinkin.
Totta kai nykyäänkin opettaja saattaa opetuksessaan lipsahtaa harmaalle alueelle tai sen ohikin, mutta keskustelussa koulusta pitäisi puhua nykykoulusta, ei omista kokemuksista 30 vuoden takaa.
Olen erittäin tyytyväinen, jos tässä asiassa on 30:n vuoden aikana tapahtunut kehitystä. Etenkin olen iloinen, jos koulussa rukoilusta on luovuttu. Uskonnonopetuksesta ei kyllä ole juuri käyty poliittista keskustelua (ainakaan missään mitassa vaikkapa pakkoruotsikeskusteluun verrattuna), joten kehitys, jos sitä on tapahtunut, on yhteiskunnan yleisen maallistumisen ja sitä kautta myös opettajien maallistumisen sivuvaikutus eikä niinkään tietoinen linjamuutos.
Mutta voisiko joku nykykouluja tunteva siis valottaa, opetetaanko uskontotunneilla nykyisin siis:
1. Jeesus nousi kuolleista
vai
2. Kristinuskon mukaan Jeesus nousi kuolleista, mutta asiasta on paljon muitakin käsityksiä, eikä millekään suunnalle ole mitään tieteellisiä todisteita siinä, missä niitä on kaikissa muissa koulussa opetettaviin asioihin.
En tarkoita tuolla, että juuri noin pitäisi sanasta sanaan mennä, mutta ajatuksen pitäisi minusta olla tuo.
Quote from: Sour-One on 14.10.2011, 11:52:10
Lisäisin tarpeellisten listaan vielä maanviljelyksen ja luontaistalouden ;D
Eivät ole mielestäni kovin hyödyllisiä. Maanviljelys on Suomessa tehottomampaa kuin muissa maissa, joten sitä ei täällä tulisi harjoittaa lainkaan. Ja vaikka sitä tällä hetkellä Suomessa tukiaisten varassa harjoitetaan, on maanviljelijöitä silti vain kolme prosenttia palkansaajista, joten kys. taitoja ei kannata kaikille opettaa.
QuoteMaanviljelys on Suomessa tehottomampaa kuin muissa maissa, joten sitä ei täällä tulisi harjoittaa lainkaan.
on ihan yhtä fiksu ajatus kuin
QuoteIhmiselämä on napapiirin kupeessa tehottomampaa kuin muissa maissa, joten sitä ei täällä tulisi harjoittaa lainkaan.
Minusta uskonto on tärkein oppiaaine koulussa. Samaa mieltä on ollut moni maailmalla reissutöissä oleva tuttavani.
Tuttavani meni aikaihmisenä puutarhaoppiin ja tuskailee viljelyskasvien nimistön kanssa. Puutarhurin pitää tuntea kasvit ja osata niitten latinankieliset nimet, koska se on kansainvälinen kieli. Moni on jälkeenpäin ollut iloinen siitä, että on joutunut kouluaikanaan keräämään kasvion.
Turhia oppiaineita ei minusta koulussa välttämättä ole, mutta opetus ja oppikirjat ovat usein aika heikkolaatuisia. Varsinkin minua harmittaa, miten huonosti fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa osataan opettaa asioitten käytännön merkitystä. Emme me tee mitään opetetuilla apinoilla, vaan pitää osata soveltaa.
Kovin on keskustelu heikolla pohjalla, kun monelle on epäselvää mitä opiskellaan peruskoulussa ja mitä vasta korkeakouluissa.
Peruskoulussa opetetaan sivistyksen perusteita. On mahdoton tietää vielä tuossa vaiheessa kenestä tulee toimitusjohtaja ja kenestä siivooja. Peruskoulun oppi on yleissivistyksen perusteita, tietoa jota moni voi hyödyntää tulevassa elämässä ja asioita joiden ymmärtäminen erottaa meidät paimentolaisheimoista. Mikäli avausviestissä luetellut "turhat aineet" pudotettaisiin pois, lyhenisi peruskoulu vähintään puoleen. Lisäksi tuolle linjalle lähdettäessä pudottaisin tarpeelliseksi väitetyn englannin pois, valtaosa tuntemistani ihmisistä jotka eivät osaa englantia pärjäävät silti elämässä mainiosti. Vielä liikunnasta vapautus hyvän kunnon vuoksi ja uuden uljaan peruskoulun voi suorittaa kolmessa vuodessa.
Nykymaailmassa peruskoululla on myös ajankäytöllinen merkitys. Oppimisen voisi hoitaa kelvollisesti myös isän rinnalla metsätöissä, pajassa ja navetassa, mutta harvalle meistä tuo on enää mahdollinen vaihtoehto. Kaksitoistavuotiaita räkänokkia ei haluta raksoille jalkoihin, eikä varhaisteini taida olla moneen muuhunkaan ammattiin kelvollinen. Tietysti tehtaisiin matalapalkalla työllistämällä voisi Suomen nuoriso tasoittaa merkittävästi Aasian maiden etua halpatuotannossa. Ainakin betonilähiön kerrostalokolmiossa voisi aika käydä pitkäksi, todennäköisesti nämä turhan oppimisesta vapautetut päätyisivät oppimaan hyödyllistä tietoa kaduilta.
Quote from: Asta Tuominen on 14.10.2011, 08:28:26En tiedä, onko derivoinnin oppinen turhaa, mutta eipä sitä ole tullut aikuiselämässä tarvittua. :)
Itse asiassa käytät derivointia joka päivä. Et vaan laskeskele asioita täsmällisesti kalkulaattorilla vaan derivoit näppituntumalla. ;)
Moni "turha" aihe on välttämätön jotta oppisi jotain tähdellisempää. Derivointitaito on olennainen integrointia tehdessä. Integraaleilla lasketaan mm. pinta-aloja ja volyymejä, jotka ovat varsin arkipäiväisiä askareita. Tosin usein taviksen tarvitsemat integraalit on redusoitavissa helppohin kaavoihin kuten pituus x leveys.
On myös syystä pitää mielessä ettei peruskoulu kouluta ihmisiä ammatteihin. Sen takia se opettaa laaja-alaisesti sellaisia asioita, joita jotkut ei ehkä tule koskaan tarvitsemaan. Joku muu kuitenkin tarvitsee derivaattoja työelämässään.
Peruskoulu ei siis valitse ihmisten ammatteja vaan antaa vaan kaikille eväät valita mihin itse haluavat ryhtyä.
Peruskoulussa on kyllä jonkin verran turhia aineita tai osa-aineita. Lisää on tulossa nyt kun humanstisiin aineisiin halutaan panostaa lisää. Suomalaista on tarkoitus tehdä näyttelijä ja tansijakansaa jo peruskoulusta lähtien. Ihan kiva juttu mutta vain promille kansasta voi elää sillä. Loput jää työttömiksi.
Yksi aine, joka olisi ihan vältämätön olisi talousoppi. Suomalaisten taju rahasta on niin hatara että oksat pois. Ilmankos nuorilla on talous sekaisin jo teini-iässä ja velkoja yli korvien.
Quote from: kekkeruusi on 14.10.2011, 11:36:02
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:52:01
Quote from: kekkeruusi on 14.10.2011, 10:44:50
Länsi opetti islamille uskonnollisen vihan ja -sodan.
Siis kun islam, syntyessään 600-luvun alkupuolella, välittömästi ryhtyi Mohammadin johdolla laajentamaan aluettaan hyökkäyssodilla, tämä johtui 1000-luvulla alkaneista ristiretkistä? Jepjep. Näinhän Virallinen Totuus sen meille tällä hetkellä kertoo.
Ei ihme, että kukkiset vastustavat vuosilukuja.
Ja kristityt eivät ikinä sotineet keskenään ja toisiaan vastaan, yrittäen valloittaa itselleen uusia alueita?? Tekisi mieleni sanoa vanhan suomalaisen sanonnan mukaan, että älä yritä opettaa isääsi n*ssimaan. Tiedän ristiretkistä aika lailla, joten mikään muka-tiedetty yritys ei mene läpi. Ota asioista selvää, ennen kuin mokaat enenpää.
Edit: Ja ei, en ole mikään "kukkis" ja tiedän oikeasti niitä vuosilukuja.
Mitä sinä sillä yrität todistaa että "kristityt sotivat keskenään"? Sikäli kuin tiedän niin kristitytkin ovat vain ihmisiä, minä muuna sinä heitä pidät? Minijeesuksinako? Sitäpaitsi, sotivat-han suomalaisetkin. Kaikenlaista tapahtuu "paremmissakin piireissä".
Ero on siinä, että kristinuskon perustaja oli rauhan mies, islamin perustaja taas oli sodan mies. Siksi nämä kaksi oppia ovat lähtökohdiltaan niin erilaisia. Kristityt ja muslimit itsessään taas ovat kaikki vain ihmisiä. Ja ihminen herkästi tarttuu miekkaan, mihin näistä uskonnoista jälkimmäinen oikein kehoittaakin tarttumaan.
Jotenkin jää vaikutelma, että pidit muinoin historiaa turhana kouluaineena. Ristiretkitietouttasi pitää yrittää parsia, ristiretket olivat reaktio islamin sapelilähetykselle. Linkin takana lyhyesti islamin leviäminen.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/uo/uo1/3_bysantin_aika/09_islamin_leviaminen?C:D=hNv7.g48b&m:selres=hNv7.g48b
Ja tästä ristiretket:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket
"Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat muslimeja vastaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa Itämeren etelärannikolle. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei läheskään aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaiset välttämättä muutenkaan pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Merkittäviä olivat myös katolisen kirkon kerettiläisiksi katsomia ryhmiä vastaan Etelä-Ranskassa ja Böömissä tehdyt ristiretket."
Kuten tuostakin käy ilmi, historiankirjoituskin pyrkii värittämään tapahtumia.
Itse pidän uskontoa turhana kouluaineena, uskontojen historia voidaan opettaa joko historian yhteydessä tai omana uutena oppiaineenaan. Oman uskonnon opettamisesta pitää luopua, mutta siitähän ei varmuudella luovuta nyt koska se merkitsisi muslimilapsillekin luopumista oman uskonnon opetuksesta.
Ja ET-tunnit ovat turhista turhinta :flowerhat:
Quote from: Miniluv on 14.10.2011, 11:48:03
QuoteSanon, että henkilökohtaisesti ateistina minun olisi vaikea opettaa uskovaisten lapsille uskontoa ilman, että toisin esiin siellä selvänä olevat epäloogisuudet yms. ja etenkin sen, että kyse on ennen kaikkea uskosta, ei mistään tosiasiasta kuten kaikissa muissa kouluaineissa.
Olen samaa mieltä, mutta en usko, että vika on ateismissasi, kyse on persoonallisuuteesi liittyvästä piirteestä. Tämä siis aikaisempien aiheeseen liittyvien keskustelujemme pohjalta :)
Hmm, no miten tähän sopii sitten se, mitä sanoin historiasta ja politiikasta ja kyvystäni niissä suhtautua asioihin neutraalimmin?
Quote
QuoteJa veikkaan, että sama pätee uskovaan. Hänen voisi olla aika vaikea opettaa suhtautumaan kriittisesti asiaan, johon itse uskoo hyvin syvällisesti.
Ja jälleen riippuu ihmisen persoonasta, miten hyvin hän hähmottaa vaikkapa sen, missä liikutaan historian keinoin todistettavissa olevissa asioissa ja missä kristillisessä oppisisällössä.
Tuohon edelliseen kuuluu uskonnon oppisisällössä ehkä vain kirkkohistoria, jota kai jonkun verran lukiossa opetetaan. Peruskoulun uskonnonopetus on kyllä käsittääkseni melko pitkälti juuri tuota oppisisältöä, jossa ei luonnollisesti ole mitään historian keinoin todistettavissa olevaa. Eihän se muuten uskontoa olisikaan ;)
On kaksi eri asiaa: nykyisen systeemin korjaaminen tai sen romuttaminen. Kannatan ensimmäistä. OP:n kuvailema frankenstein-koulu saattaa silti olla tulossa.
On arvovalinta halutaanko yleissivistävyydestä pitää kiinni vai ei. Tosiasiahan on että riisutussa, omaehtoiseen palloiluun perustuvassa koulussa ne samat pärjäisivät ja samat tippuisivat kuin nykyisessäkin. Pelottavaa on se että silloin se mitä oppilaalle jää käteen yleissivistyksestä olisi hänen omalla vastuullaan.
Puhutaan lapsista. Lapsi ei tiedä mikä hänelle on parasta.
Joka aineessa on turhaa, mutta kaikki turha ei ole turhaa kaikille. Kannatan laajaa ja syvää tarjontaa että jokainen voisi vaikka sitten sattuman kautta osua omaan koloonsa. Sitä turhaa on paljon, koska yhdeksän vuotta päivähoitoa pitää täyttää jollakin.
Mitään ainetta en silti turhaksi myönnä. Uskontotiedolle ei ehkä ole perusteltua antaa niin paljon aikaa. Liikuntaa lisää ehdottomasti, ja terveyskasvatusta.
edit: tuli niin *-nen ketju että erityiskiitos ignore-toiminnosta! Parasta sitten siivutetun leivän!
editedit: tyhmä kuittailu pois
Liitettäköön tähän yhteyteen vielä JK Korpelan 15 vuotta vanha essee aiheeseen liittyen.
QuoteTuhoutukoon koulutus, tulkoon oppiminen
Oppimisen tärkein este on koululaitos, yleisemmin sanottuna koko koulutusjärjestelmä esiopetuksesta tohtorinkoulutukseen. Kaikki yritykset uudistaa koulutusjärjestelmää "oppilaskeskeisemmäksi" tai "aktivoivammaksi" tai "vuorovaikutteisemmaksi" ovat tuhoon tuomittuja. On lopetettava kouluttaminen ja annettava oppimisen muotojen ja keinojen syntyä ja kukoistaa. Keskeinen merkitys tässä on Internetin ja sen käytön kehittymisellä yksityisen yrittäjyyden ja yritteliäisyyden pohjalta.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/koulu.html
Quote from: JR on 14.10.2011, 12:06:34
Minusta uskonto on tärkein oppiaaine koulussa. Samaa mieltä on ollut moni maailmalla reissutöissä oleva tuttavani.
Tuttavani meni aikaihmisenä puutarhaoppiin ja tuskailee viljelyskasvien nimistön kanssa. Puutarhurin pitää tuntea kasvit ja osata niitten latinankieliset nimet, koska se on kansainvälinen kieli. Moni on jälkeenpäin ollut iloinen siitä, että on joutunut kouluaikanaan keräämään kasvion.
Turhia oppiaineita ei minusta koulussa välttämättä ole, mutta opetus ja oppikirjat ovat usein aika heikkolaatuisia. Varsinkin minua harmittaa, miten huonosti fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa osataan opettaa asioitten käytännön merkitystä. Emme me tee mitään opetetuilla apinoilla, vaan pitää osata soveltaa.
Päinvastoin, uskonnon pitäisi olla vain uskonnollisten tahojen opetettava asia. Ei kuulu yleissivistvään opetukseen.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 11:39:21
Quote from: Finka on 14.10.2011, 11:31:19
Fysiikan opetuksesta peruskoulussa: Voihan olla, että teillä on ollut ei-pätevät ja luokattoman huonot opettajat peruskoulussa mutta opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat ovat varsin käytännönläheisiä. Seitsemännellä luokalla käydään läpi mm. ääniopissa läpi kuulon vaurioituminen ja siltä suojautuminen. Yhdeksännellä luokalla sähköopissa pitäisi oppia sähkön johtumisen lainalaisuudet, joiden avulla voi suojautua sähköiskuilta.
Kemiaan peruskoulussa kuuluu mm. pesu- ja puhdistusaineiden, bensiinin ja etanolin ominaisuudet ja taustalle sen verran teoriaa, ettei edellä oleva olisi vain ulkoa opiskeltavia listoja vaan oppilas voi päätellä aineen ominaisuuksia tietojensa pohjalta. Koulussa pitäisi olla myös kokeita, joissa vaarallisten aineiden käsittelyä voi turvallisesti harjoitella. Uskoisin, että useimmat ovat lisäksi huomaamattaan oppineet teknistä sanastoa kuten suodatin, indikaattori ja liuotin, jota tarvitaan mm. autoa korjatessa.
Hyviä pointteja, em. turvallisuusnäkökohdat tulisi liittää osaksi kansalaistaidon tai terveysopin opetusta.
Tietänet kuitenkin että fysiikan ja kemian opetuksessa on paljon sellaista jonka tankkaaminen tuottaa sitä ymmärtämättömille tai siitä kiinnostumattomille vain kärsimystä. Olisi parempi että tälläiset henkilöt voisivat valita jotain muuta näiden aineiden tilalle.
Voisitko mainita ne fysiikan ja kemian osa-alueet, jotka ovat turhia? Olen itse sokea puutteille. Monille oppilaille sähköoppi tuottaa tuskaa, pitäisikö sitä siis opettaa (tuottaa tuskaa) vai ei (ei tunnista vaaranpaikkoja sähkölaitteiden kanssa toimiessa)?
Miten ajattelet, että terveystiedon opettaja voisi havainnollistaen ja perustellen kertoa sähkölaitteiden vaaroista ilman fysiikan perusteiden esille tuontia? "Sähkö vaarallista, voi tulla pipi?" Näinkö oppilas saadaan ymmärtämään ja kiinnostumaan?
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:07:32
Quote from: kekkeruusi on 14.10.2011, 11:36:02
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:52:01
Quote from: kekkeruusi on 14.10.2011, 10:44:50
Länsi opetti islamille uskonnollisen vihan ja -sodan.
Siis kun islam, syntyessään 600-luvun alkupuolella, välittömästi ryhtyi Mohammadin johdolla laajentamaan aluettaan hyökkäyssodilla, tämä johtui 1000-luvulla alkaneista ristiretkistä? Jepjep. Näinhän Virallinen Totuus sen meille tällä hetkellä kertoo.
Ei ihme, että kukkiset vastustavat vuosilukuja.
Ja kristityt eivät ikinä sotineet keskenään ja toisiaan vastaan, yrittäen valloittaa itselleen uusia alueita?? Tekisi mieleni sanoa vanhan suomalaisen sanonnan mukaan, että älä yritä opettaa isääsi n*ssimaan. Tiedän ristiretkistä aika lailla, joten mikään muka-tiedetty yritys ei mene läpi. Ota asioista selvää, ennen kuin mokaat enenpää.
Edit: Ja ei, en ole mikään "kukkis" ja tiedän oikeasti niitä vuosilukuja.
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:07:32
Mitä sinä sillä yrität todistaa että "kristityt sotivat keskenään"? Sikäli kuin tiedän niin kristitytkin ovat vain ihmisiä, minä muuna sinä heitä pidät? Minijeesuksinako? Sitäpaitsi, sotivat-han suomalaisetkin. Kaikenlaista tapahtuu "paremmissakin piireissä".
Vaihdapa noihin lauseisiisi "kristittyjen" tilalle "muslimi" ja lue sitten yllä olevat lauseet ja mieti niitä.
Ero on siinä, että kristinuskon perustaja oli rauhan mies, islamin perustaja taas oli sodan mies. Siksi nämä kaksi oppia ovat lähtökohdiltaan niin erilaisia. Kristityt ja muslimit itsessään taas ovat kaikki vain ihmisiä. Ja ihminen herkästi tarttuu miekkaan, mihin näistä uskonnoista jälkimmäinen oikein kehoittaakin tarttumaan.
Eivät todellakaan ole, kiitos vanhan testamentin ja todistetun historian. Vähänpä ovat muslimit maailmaa uhanneet varrattuina kristittyihin.
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:07:32
Jotenkin jää vaikutelma, että pidit muinoin historiaa turhana kouluaineena. Ristiretkitietouttasi pitää yrittää parsia, ristiretket olivat reaktio islamin sapelilähetykselle. Linkin takana lyhyesti islamin leviäminen.
Olet täysin väärässä, minä olen nimenomaan historiaan innostunut ja asiaan perehtynyt. Linkkisi ovat minulle siten yhdentekeviä.
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:07:32
Itse pidän uskontoa turhana kouluaineena, uskontojen historia voidaan opettaa joko historian yhteydessä tai omana uutena oppiaineenaan. Oman uskonnon opettamisesta pitää luopua, mutta siitähän ei varmuudella luovuta nyt koska se merkitsisi muslimilapsillekin luopumista oman uskonnon opetuksesta.
Olen samaa mieltä, uskontoa ei tarvita omana oppiaineenaan. Historia kattaa oman osansa ja yhteiskuntaopin pitäisi kattaa sen vaikutus yhteiskuntaamme.
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:07:32
Ja ET-tunnit ovat turhista turhinta :flowerhat:
Ei nykyisellään.
Quote from: JR on 14.10.2011, 12:06:34
Minusta uskonto on tärkein oppiaaine koulussa. Samaa mieltä on ollut moni maailmalla reissutöissä oleva tuttavani.
Minusta sen tietäminen, mitä kristinusko opettaa asioista, on varmasti hyödyllistä, en tosin sanoisin hyödyllisintä. Jos tämä tehdään puhtaasti ilman mitään indoktrinaatiota, niin minulla ei ole siihen mitään nokan koputtamista.
Quote
Tuttavani meni aikaihmisenä puutarhaoppiin ja tuskailee viljelyskasvien nimistön kanssa. Puutarhurin pitää tuntea kasvit ja osata niitten latinankieliset nimet, koska se on kansainvälinen kieli. Moni on jälkeenpäin ollut iloinen siitä, että on joutunut kouluaikanaan keräämään kasvion.
No, tuo on kyllä hemmetin huono perustelu sille, että kaikkien pitäisi ne kasvit osata. Minäkin tarvitsen ammatissani paljon pidemmälle menevää matematiikkaa kuin se, mitä peruskoulu tai edes lukio opettaa. En siitä huolimatta ole sitä mieltä, että olisi järkevää opettaa niitä asioita kaikille, koska valtaosa muista ei sillä pitkälle menevälle matikalla tee yhtään mitään. Juuri avauspostauksen mainitsema internet on se syy, miksi ei ole mitään järkeä, että kaikki opettelevat esim. kasvien latinankielisiä nimiä. Jos niitä joskus tarvitsee, niin sitten vaan netistä etsimään. Tämä on paljon pienempi vaiva kuin se, että opettelisit ne kaikki ulkoa.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 12:18:18
Quote from: kekkeruusi on 14.10.2011, 12:12:47
Päinvastoin, uskonnon pitäisi olla vain uskonnollisten tahojen opetettava asia. Ei kuulu yleissivistvään opetukseen.
Ei muutu todeksi hokemalla. Olen aiemmin tässä ketjussa kertonut, mitä siellä uskonnossa oikein opetetaan.
Kuka tässä on mitään hokenut, olen itse istunut niillä uskonnon tunneilla. Ei se asia sinunkaan hokemilla muuksi muutu.
Quote from: Finka on 14.10.2011, 12:16:34
Voisitko mainita ne fysiikan ja kemian osa-alueet, jotka ovat turhia?
Newtonilainen fysiikka on suhteellisuusteorian erikoistapaus joka ei toimi kaikissa olosuhteissa, joten sitä ei välttämättä tarvitsisi opettaa erillään suuremmasta asiakokonaisuudesta.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 12:14:40
Itse opetan historiatieteellisestä näkökulmasta. Siis tyylillä "kristityt uskovat, että Jeesus nousi kuolleista".
Kiitos. Jos Suomen opettajakunta on kaltaistasi, niin sitten minulla ei ole mitään purnaamista uskonnonopetuksesta.
Quote from: Miniluv on 14.10.2011, 12:05:29
QuoteMaanviljelys on Suomessa tehottomampaa kuin muissa maissa, joten sitä ei täällä tulisi harjoittaa lainkaan.
on ihan yhtä fiksu ajatus kuin
QuoteIhmiselämä on napapiirin kupeessa tehottomampaa kuin muissa maissa, joten sitä ei täällä tulisi harjoittaa lainkaan.
Eivät ole lainkaan verrannollisia asioita. Ihminen voi asua viihtyisästi napapiirin kupeessa, mutta tätä viihtyvyyttä laskee mikäli valtio pakkovallalla kerää työn tuloksista suurehkon osan, ja syytää nämä maanviljelyä harjoittaville.
Quote from: JR on 14.10.2011, 12:06:34
Minusta uskonto on tärkein oppiaaine koulussa. Samaa mieltä on ollut moni maailmalla reissutöissä oleva tuttavani.
Tuttavani meni aikaihmisenä puutarhaoppiin ja tuskailee viljelyskasvien nimistön kanssa. Puutarhurin pitää tuntea kasvit ja osata niitten latinankieliset nimet, koska se on kansainvälinen kieli. Moni on jälkeenpäin ollut iloinen siitä, että on joutunut kouluaikanaan keräämään kasvion.
Turhia oppiaineita ei minusta koulussa välttämättä ole, mutta opetus ja oppikirjat ovat usein aika heikkolaatuisia. Varsinkin minua harmittaa, miten huonosti fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa osataan opettaa asioitten käytännön merkitystä. Emme me tee mitään opetetuilla apinoilla, vaan pitää osata soveltaa.
Aamen! Oppikirjoissa "soveltavat" tehtävät tuppaavat olemaan todella kaukana todellisen elämän ongelmista. Itse kaipaisin hieman pohdiskelevampaa matematiikkaa tyyliin puiden määrän arviointia, bensan riittävyyden arviointia, väestön kasvun havainnollistamista yms. Ei niinkään oikean luvun kuin oikean suuruusluokan löytämistä.
Quote from: Finka on 14.10.2011, 12:16:34
Voisitko mainita ne fysiikan ja kemian osa-alueet, jotka ovat turhia? Olen itse sokea puutteille. Monille oppilaille sähköoppi tuottaa tuskaa, pitäisikö sitä siis opettaa (tuottaa tuskaa) vai ei (ei tunnista vaaranpaikkoja sähkölaitteiden kanssa toimiessa)?
Tiedät kyllä itsekin että turvallisuusnäkökohdilla on hyvin vähän tekemistä sähköopin yhtälöiden kanssa.
Quote from: Finka on 14.10.2011, 12:16:34
Miten ajattelet, että terveystiedon opettaja voisi havainnollistaen ja perustellen kertoa sähkölaitteiden vaaroista ilman fysiikan perusteiden esille tuontia? "Sähkö vaarallista, voi tulla pipi?" Näinkö oppilas saadaan ymmärtämään ja kiinnostumaan?
Viimeinen sana paljasti että kuulut fysiikan opetuksesta elantonsa saavien eturyhmään.
Kekkeruusi, ei se mitään muuta vaikka kuinka vaihtaisin sanan "kristitty" tilalle sanan "muslimi". Faktat ovat silti faktoja.
Selvästikin yrität tuputtaa lukijoille omia vahvoja asenteitasi ja uskomuksiasi, mutta tosiasia on että historiallinen henkilö Jeesus (kristinuskon perustaja) oli rauhanmies, historiallinen henkilö Muhammed (islamin perustaja) oli sodan ja väkivallan mies.
Ehkä ajat sitä takaa, että muslimit paremmin toteuttavat esikuvansa Muhammedin esimerkkiä ja mallia omassa elämässään kuin mitä kristityt onnistuvat seuraamaan omaa esikuvaansa Jeesusta? Siinä olet kyllä valitettavan oikeassa!
Se mitä nämä kaksi historiallista henkilöä opettivat, se on tiedossa eikä opetuksen sisältö sinänsä ole mikään uskon asia vaan SISÄLTÖÄ TODELLA OLI. Uskonnoksi homma menee vasta, kun aletaan puhua siitä onko jompi kumpi Jumalan mies. Molemmat eivät tietystikään voi olla, niin ristiriidassa heidän opetuksensa keskenään on. Ja tässä juuri siirrytään oppiaineesta uskontohistoria oppiaineen uskonto puolelle.
Minulla on lukioaikoina viitisen vuotta sitten ollut uskonnon ja filosofian opettajana muun muassa ateistinen filosofi ja gospelmuusikko, enkä milloinkaan huomannut mitään asenteellisuutta suuntaan tai toiseen. Sellaisesta olisi kyllä älähdetty aika nopeasti.
Vaikka miltä henkilökohtaisesti tuntuisi, niin kyllä (ainakin useimmat) nykyajan opettajat osaavat hoitaa hommansa ihan kiihkoilematta.
Quote from: Alfresco on 14.10.2011, 12:07:27
...
Yksi aine, joka olisi ihan vältämätön olisi talousoppi. Suomalaisten taju rahasta on niin hatara että oksat pois. Ilmankos nuorilla on talous sekaisin jo teini-iässä ja velkoja yli korvien.
Talousoppi olisi turha oppiaine. Suomalaisnuoret osaavat jo nykyisellään ottaa velkaa kiitettävästi.
Koko länsimainen maailma elää velaksi, ylläpitäen velkarahalla totuttua aiempaa korkeaa elintasoaan.
En ymmärrä, miksi suomalaisnuorten pitäisi olla ainoa länsimainen ihmisryhmä (japanilaiset luetaan tässä myös "länsimaalaisiksi"), joka toimisi päinvastoin.
Itseasiassa, talousoppia pitäisi olla ylipäätänsä kaikkialla vähemmän. Silloin ei niin pahasti :facepalm: kun seuraa maailmantaloutta uutisista.
Muutamat ajattelevat, että lapsille ei saa tupata uskontoa ja että he voivat sitten isona itse valita, mihin uskovat. Mistä he valitsevat, jos eivät tiedä vaihtoehtoja? Huomattava osa ihmisistä etsii itselleen uskonnon joka tapauksessa, mutta tarjolla on useita ei niin suositeltavia vaihtoehtoja.
Turhia kouluaineita ei olekaan, mutta tärkeimpiä ovat äidinkieli, englanti, matematiikka, historia ja liikunta. Liikuntaa saisi olla päivittäin, mutta sen pitäisi olla kestävyys- ja voimaharjoittelua, eikä pallojen pomputtelua kuten se kai yhä nykyisin on.
Äidinkielessä pitäisi käsitellä klassista maailmankirjallisuutta, ei luetuttaa oppilailla joutavia nuorisoromaaneita. Historia on mennyt kuvien katseluksi tekstimassan läpikäymisen sijasta. Järkytyn joka kerta kuulustellessani lapsieni historian läksyjä. Kirjassa on lähinnä vain fiktiivistä kuvitusta, tekstissä ei ole sisältöä. Tuollaisen historian opetuksen perusteella ei voi tajuta mitään oleellista historiasta.
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:33:33
Kekkeruusi, ei se mitään muuta vaikka kuinka vaihtaisin sanan "kristitty" tilalle sanan "muslimi". Faktat ovat silti faktoja.
Faktat eivät vain näytä olevan sinun tiedossasi. Pikemminkin olet vahvasti asenteellinen, mikä on varsin outoa suhteessa historiaan, se kun on jo tapahtunut eikä mielipiteiståä muuksi muutu.
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:33:33
Selvästikin yrität tuputtaa lukijoille omia vahvoja asenteitasi ja uskomuksiasi, mutta tosiasia on että historiallinen henkilö Jeesus (kristinuskon perustaja) oli rauhanmies, historiallinen henkilö Muhammed (islamin perustaja) oli sodan ja väkivallan mies.
Mitähän mahtavat olla nämä "asenteet ja uskomukset", joista puhut? Jessestä ei ole ensimmäistäkään historiallista todistetta, itse asiassa monet tarunomaiset hahmot kuten Robin Hood ja kuningas Arthur ovat vahvemmin todistettavissa kuin kristinuskon väitetyt hahmot.
Quote from: Emo on 14.10.2011, 12:33:33
Ehkä ajat sitä takaa, että muslimit paremmin toteuttavat esikuvansa Muhammedin esimerkkiä ja mallia omassa elämässään kuin mitä kristityt onnistuvat seuraamaan omaa esikuvaansa Jeesusta? Siinä olet kyllä valitettavan oikeassa!
I don't give a flying fuck mitä muslimit toteuttavat, uskonnoton kun olen, mutta historia ei muutu sinun mielihalujesi mukaan vaikka kuinka rimpuilisit. Kristityt aloittivat sodan uskonnollisen fanatismin ja murhanhimonsa myötä ja tätä kutsutaan ristiretkiksi. Muslimit ottivat oppia heistä ja siten syntyi "Pyhän sodan" käsite. Jos trämä ei ole sinulle tuttua, niin voin kyllä laittaa sinulle sopivia viitteitä, jotka eivät liity wikipediaan (kaikkien harhatietojen lähteeseen).
Quote from: Simo Hankaniemi on 14.10.2011, 12:45:53
Äidinkielessä pitäisi käsitellä klassista maailmankirjallisuutta, ei luetuttaa oppilailla joutavia nuorisoromaaneita.
Parempi että lukevat Sven Hasseleita kuin että eivät lue mitään.
QuoteTuollaisen historian opetuksen perusteella ei voi tajuta mitään oleellista historiasta.
Jos se yhtään lohduttaa, niin ei siitä tekstimassastakaan tajunnut mitään silloin kun kävin koulua. Koulukirjat ovat sellaista soosia, etten käsitä miksi niitä vaivaudutaan erikseen tekemään.
Quote from: Finka on 14.10.2011, 12:30:36
Quote from: JR on 14.10.2011, 12:06:34
Minusta uskonto on tärkein oppiaaine koulussa. Samaa mieltä on ollut moni maailmalla reissutöissä oleva tuttavani.
Tuttavani meni aikaihmisenä puutarhaoppiin ja tuskailee viljelyskasvien nimistön kanssa. Puutarhurin pitää tuntea kasvit ja osata niitten latinankieliset nimet, koska se on kansainvälinen kieli. Moni on jälkeenpäin ollut iloinen siitä, että on joutunut kouluaikanaan keräämään kasvion.
Turhia oppiaineita ei minusta koulussa välttämättä ole, mutta opetus ja oppikirjat ovat usein aika heikkolaatuisia. Varsinkin minua harmittaa, miten huonosti fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa osataan opettaa asioitten käytännön merkitystä. Emme me tee mitään opetetuilla apinoilla, vaan pitää osata soveltaa.
Aamen! Oppikirjoissa "soveltavat" tehtävät tuppaavat olemaan todella kaukana todellisen elämän ongelmista. Itse kaipaisin hieman pohdiskelevampaa matematiikkaa tyyliin puiden määrän arviointia, bensan riittävyyden arviointia, väestön kasvun havainnollistamista yms. Ei niinkään oikean luvun kuin oikean suuruusluokan löytämistä.
Muistan ruotsintunneilta ulkoaopetellut tarinat. Ei auttanut kielenoppimisessa. Muutoinkin P-Savossa tarvitsee ruotsia, raks raks... ei mihinkään.
Oppiaineissa on tosiaan paljonkin turhaa täytettä, mutta enemmän huolestuttaa se, mitä ei opeteta. 2000-luvun lukiossa tietotekniikka tarkoittaa vieläkin paria hajanaista soveltavaa kurssia. Myös aiemmin mainittu talousoppi olisi aiheellinen. Niitä tilalle kunhan saadaan joutavuudet muualta karsittua.
Quote from: standardi on 14.10.2011, 13:08:58
Oppiaineissa on tosiaan paljonkin turhaa täytettä, mutta enemmän huolestuttaa se, mitä ei opeteta. 2000-luvun lukiossa tietotekniikka tarkoittaa vieläkin paria hajanaista soveltavaa kurssia.
Istuminen ei ole terveellistä, ja nuoret viettävät muutenkin hyvin paljon aikaa tietokoneella. En kannata.
Quote from: JR on 14.10.2011, 12:41:56
Muutamat ajattelevat, että lapsille ei saa tupata uskontoa ja että he voivat sitten isona itse valita, mihin uskovat. Mistä he valitsevat, jos eivät tiedä vaihtoehtoja? Huomattava osa ihmisistä etsii itselleen uskonnon joka tapauksessa, mutta tarjolla on useita ei niin suositeltavia vaihtoehtoja.
Uskonnon tuppaaminen:"Jeesus nousi kuolleista ja siksi kaikki häneen uskovat pelastuvat ja muut joutuvat helvettiin."
Eri vaihtoehtojen opettaminen:"Kristityt uskovat X, muslimit Y ja ateistit Z".
Uskonnoista opettaminen kannattaisi jättää alaluokilta oikeastaan kokonaan pois, koska kyse on joka tapauksessa asioista, joiden tajuamiseen ja kriittiseen käsittelyyn mielessä tarvitsee aika lailla järeämmän koneiston kuin mitä pienillä lapsilla on.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 12:02:42
Quote from: Sour-One on 14.10.2011, 11:52:10
Lisäisin tarpeellisten listaan vielä maanviljelyksen ja luontaistalouden ;D
Eivät ole mielestäni kovin hyödyllisiä. Maanviljelys on Suomessa tehottomampaa kuin muissa maissa, joten sitä ei täällä tulisi harjoittaa lainkaan. Ja vaikka sitä tällä hetkellä Suomessa tukiaisten varassa harjoitetaan, on maanviljelijöitä silti vain kolme prosenttia palkansaajista, joten kys. taitoja ei kannata kaikille opettaa.
Ehdotin sen takia, kun näköjään ehdotat paluuta takaisin menneisyyteen agraari-kulttuuriin.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:01:31
Lukekaapa huviksenne yläasteen uskonnon kirjat. Siellä ei sanota, että "Jeesus nousi kuolleista". Siellä sanotaan, että "Evankeliumien/Apostolien tekojen mukaan..". ja "Opetuslapset uskoivat, että...." ja "kristityt uskovat, että"
...
Niin ja keitä ovat nämä kristityt? Opettaja, joka uskoo Jeesuksen nousseen kuolleista? Oppilaat, jotka jo pelkän tunnilla olemisen perusteella kuuluvat virallisesti johonkin kristilliseen yhteisöön? Niinpä.
Komppaan paria aiempaa: uskonto pois peruskoulusta, ellei sitä käsitellä yleisenä ja yleismaailmallisena ihmisluonnon ilmiönä, jolle löytyy parempiakin selitysmalleja, kuin yliluonnolliset agentit. Tai ehkä uskonnon voisi sisällyttää psykologiaan ja siirtää lukion puolelle.
Omat kokemukseni uskonnontunneista ovat myöhäisimmillään 90-luvun puolivälistä, ja ne ovat hyvin indoktrinaatiopitoisia - huolimatta oppikirjojen neutraalista asenteesta. Eikä tuossa ole sinänsä mitään outoa. Tai tuomittavaa. Olihan opettaja kristitty opettamassa kristityille. Kuka edes valittaisi uskonnonopetuksen olevan liian tunnustuksellista?
"Isä, tänään uskonnontunnilla opettaja väitti Jeesuksen nousseen kuolleista."
"Vai että semmoista peliä siellä pelataan!" *vihapirauttaa rehtorille*
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 10:01:31
Lukekaapa huviksenne yläasteen uskonnon kirjat. Siellä ei sanota, että "Jeesus nousi kuolleista". Siellä sanotaan, että "Evankeliumien/Apostolien tekojen mukaan..". ja "Opetuslapset uskoivat, että...." ja "kristityt uskovat, että".
Entäpä ala-asteella? Tehdäänkö siellä selväksi uskonnon ja muiden oppiaineiden ero juuri sen suhteen, millä on tieteellinen pohja ja missä on kyse uskonasiasta?
Tuo yläasteen touhu kuulostaa siis ihan fiksulta ja voi oikeasti auttaa nuoria siinä pohdiskelussa, mihin uskoa ja mihin ei. Tosin jäi epäselväksi, sanotaanko siinä vieraiden uskontojen (siis ev. lutin kannalta) kohdalla mitään ateismista, joka lienee se relevantein vaihtoehto kristinuskolle Suomessa.
Quote
Tässä keskustelussa on kaksi vaihtoehtoa:
a) keskustelijat (hoxpox ja sr) ovat ihan tosissaan sitä mieltä, ettei kenekään tarvitse tietää vaikkapa sitä, mitä ovat ristiretket, tai mitä tarkoittaa marttyyri
b) keskustelijat eivät tiedä, mistä puhuvat
Ei, minä ainakin kannatan kriittisen uskontotiedon opettamista.
Quote from: sr on 14.10.2011, 14:27:35
Entäpä ala-asteella? Tehdäänkö siellä selväksi uskonnon ja muiden oppiaineiden ero juuri sen suhteen, millä on tieteellinen pohja ja missä on kyse uskonasiasta?
Tuo yläasteen touhu kuulostaa siis ihan fiksulta ja voi oikeasti auttaa nuoria siinä pohdiskelussa, mihin uskoa ja mihin ei. Tosin jäi epäselväksi, sanotaanko siinä vieraiden uskontojen (siis ev. lutin kannalta) kohdalla mitään ateismista, joka lienee se relevantein vaihtoehto kristinuskolle Suomessa.
minä ainakin kannatan kriittisen uskontotiedon opettamista.
Samaa mieltä.
Pätee toki myös niin, ettei ala-asteella saarnata myöskään ateismia. Jos ateisti/kristitty/muslimi/ym. vanhemmat haluavat opettaa lapsensa seuraamaan omia näkemyksiään, tehköön sen omalla ajallaan ja omalla kustannuksella .
Yläasteella voisi sitten aloittaa vertailevan/kriittisen uskontotiedon opetuksen.
Quote from: sr on 14.10.2011, 11:41:05
...uskonnon puolella indoktrinaation puolelle lipsahtaminen on paljon helpompaa kuin historian.
Eikö kuitenkin päinvastoin, koska historianopetus mielletään tosiasiapohjaiseksi ja uskonnonopetus tiedetään uskomuspohjaiseksi? Vastaanottaja suhtautuu niihin jo etukäteen täysin eri tavalla.
Minusta ne oppiaineet, joissa jotenkin menestyin, ovat ehdottoman välttämättömiä kaikille. Muunlaiset aineet ovat kaikille tarpeettomia. Tällä kriteerillä koulupäivät lyhenisivät radikaalisti. Kannattaisi jopa harkita koululaitiksen lakkauttamista.
Quote from: Roope on 14.10.2011, 14:46:38
Quote from: sr on 14.10.2011, 11:41:05
...uskonnon puolella indoktrinaation puolelle lipsahtaminen on paljon helpompaa kuin historian.
Eikö kuitenkin päinvastoin, koska historianopetus mielletään tosiasiapohjaiseksi ja uskonnonopetus tiedetään uskomuspohjaiseksi? Vastaanottaja suhtautuu niihin jo etukäteen täysin eri tavalla.
Niin, aikuiset tietävät. Minun pointtini onkin liittynyt juuri siihen, miten lapset ne mieltävät. Mitä omalta kouluajaltani muistan, niin kyllä mielsin ne uskontotuntien jutut ihan yhtä totena kuin kaiken muunkin, mitä sen saman opettajan suusta tuli. Tällä on etenkin merkitystä siellä pienimpien lasten kohdalla, koska he eivät ole vielä oppineet kyseenalaistamaan asioita siinä, missä teini-ikäiset.
Jos tämä ero todellakin tehdään oppilaille selväksi, niin uskon, että silloin indoktrinaatio voidaan välttää (aivan samalla tavoin kuin vaikka politiikasta opetettaessa voidaan opettaa, että vasemmistolaiset ovat asioista tätä mieltä ja oikeistolaiset tätä), mutta olen edelleen sitä mieltä, että uskonnon kohdalla sille puolelle lipsahtaminen, että "asiat ovat näin", sieltä, että "jotkut uskovat asioiden olevan näin" on paljon todennäköisempää sen vuoksi, että uskovalle yleensä se oma usko on osa sitä totuutta, missä elämäänsä elää. Sitä on minusta paljon vaikeampi nähdä mielipide-erona siinä kuin vaikkapa poliittisia kantoja.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 14:56:49
Peruskouluikäiset ovat täysin aseettomia vihervasuriopettajan historiankäsityksen edessä. Yläasteen historianopetuksen keskeiseen sisältöön kuuluu mm. "imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille". Miettikääpä, miten vihervasuri asian esittää...
Millä tavoin aseettomia? Heillähän on edessään se kirja, jossa faktat ovat niitä mitä ovat. Jos opettaja alkaa niistä faktoista poiketa, niin kyllä oppilas tämän huomaa. Sen sijaan uskonnon osalta ei samaa tule vastaan. Tämä siksi, että sen välillä, että "Jerikon muurit sortuivat" ja sen, että "jotkut uskovat, että Jerikon muurit sortuivat" on hyvin pieni ero ja jos tätä ei opettaja erityisesti korosta, niin uskon lapselle hyvinkin jäävän siitä oppitunnista mieleen se, että "Jerikon muurit sortuivat", vaikkei tälle ole mitään tieteellistä perustetta.
Uskonnossa ei siis indoktrinaatiossa tarvitse edes mennä sille tasolle, että aletaan esittää omia tulkintoja asioista, vaan riittää pelkästään se, että esitetään asiat ihan niin kuin ne oikeaoppisen kristillisen tulkinnan mukaan menevät, mutta vain muutetaan "jotkut uskovat asioiden olevan näin" muotoon "asiat ovat näin".
Mitä järkeä yleensäkään on opettaa peruskoulussa ainetta, jonka "aikuiset tietävät" uskomuspohjaiseksi?
Quote from: sr on 14.10.2011, 13:43:04
Quote from: JR on 14.10.2011, 12:41:56
Muutamat ajattelevat, että lapsille ei saa tupata uskontoa ja että he voivat sitten isona itse valita, mihin uskovat. Mistä he valitsevat, jos eivät tiedä vaihtoehtoja? Huomattava osa ihmisistä etsii itselleen uskonnon joka tapauksessa, mutta tarjolla on useita ei niin suositeltavia vaihtoehtoja.
Uskonnon tuppaaminen:"Jeesus nousi kuolleista ja siksi kaikki häneen uskovat pelastuvat ja muut joutuvat helvettiin."
Eri vaihtoehtojen opettaminen:"Kristityt uskovat X, muslimit Y ja ateistit Z".
Uskonnoista opettaminen kannattaisi jättää alaluokilta oikeastaan kokonaan pois, koska kyse on joka tapauksessa asioista, joiden tajuamiseen ja kriittiseen käsittelyyn mielessä tarvitsee aika lailla järeämmän koneiston kuin mitä pienillä lapsilla on.
Nuorempana pidin uskontoa tosi turhana kouluaineena, mutta nykyään ajattelen aivan päinvastoin. Syynä ei ole se, että olisin hurahtanut uskoon (olen vieläkin agnostikko), vaan ymmärtämys siitä, että länsimaisessa yhteiskunnassa kasvavat lapset ovat kulttuurillisesti kielipuolia, jos eivät tunne Raamattua. Kielistä kiinnostuneena ihmisenä, jota kiinnostaa sanontojen etymologia, olen huomannut enenevässä määrin, miten paljon meillä ja muualla Euroopassa on sanontoja ja tapoja, jotka voidaan johtaa Raamattuun.
Jos ei tunne Raamattua, ei ymmärrä sanontoja ja niiden tausta-ajatuksia ja on siten jopa äidinkielelläänkin kielipuoli. Esim. "tuhlaajapojan paluu" loihtii meille Jeesuksen vertauksen tunteville mielikuvia toisesta mahdollisuudesta ja rakkauden motivoimasta armosta ja anteeksiannosta. Tarinaa tuntemattomille noista sanoista taas voisi hyvinkin tulla mieleen epäonnistujan rankaiseminen ja hylkääminen, kun mokoma tuhluri kehtaa yrittää päästä takaisin perheen omaisuudesta hyötymään. Nimet Daavid ja Goljat eivät sanoisi yhtään mitään muusta kulttuuripiiristä tuleville. Ja mitä tekemistä kameleilla on muka neulansilmien kanssa? Sanoohan sen jo järkikin, ettei kameli neulansilmästä mahdu.
Hollannissa mietin pitkään, mitä ihmettä Aabrahamilla ja Saaralla on 50 vuoden iän kanssa tekemistä? Kukaan ei oikein osannut kertoa muuta kuin että tapa nimittää 50 vuotta täyttävää miestä Aabrahamiksi tulee Raamatusta ja 50 vuotta täyttävää naista nimitetään Saaraksi, koska Saara oli Aabrahamin vaimo. Synttärisankaria mennään vanhoiksi ukoiksi ja akoiksi pukeutuneina yllättämään 50-vuotispäivänä ja hänet puetaan myös vanhaksi ukoksi tai akaksi eli Aabrahamiksi tai Saaraksi. Nyt olen löytänyt selityksen Johanneksen evankeliumista (http://www.finbible.fi/UT/Johannes/Raamattu1_8.htm):
"8:52 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: 'Jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa.'
8:53 Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet; keneksi sinä itsesi teet?"
8:54 Jeesus vastasi: "Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minulle kunnian antaa, hän, josta te sanotte: 'Hän on meidän Jumalamme',
8:55 ettekä tunne häntä; mutta minä tunnen hänet. Ja jos sanoisin, etten tunne häntä, niin minä olisin valhettelija niinkuin tekin; mutta minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa.
8:56 Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi."
8:57 Niin juutalaiset sanoivat hänelle:
"Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!"8:58 Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut."
Nyt kun löysin tämän alkulähteen sanonnalle "nähdä Aabraham" ja koko pukeutumisleikille, ymmärrän paremmin koko perinnettä. Minulle on tärkeää osata lukea kulttuuria ja osata käyttää sanontoja oikein, koska kieliasioissa olen perfektionismiin kallellani. Tahdon hallita kielet, joita aktiivisesti käytän, lähes äidinkielisen tasolla ja ilmaista itseäni ilmeikkäästi muutenkin kuin vain suomeksi. Haluan lapsilleni saman kyvyn lukea kieltä ja kulttuuria ja leikitellä käsitteillä, joka tulee vain tuttuuden kautta. Raamatun lisäksi Shakespearen tunteminen varsinkin englanninkielisessä maailmassa ja muillakin eurooppalaisilla kielialueilla aukaisee paljon kielellisiä merkitystasoja. Minun ei tarvitse sanoa tietyille kavereilleni kuin "Hell hath..., he?", niin he osaavat jo mielessään täydentää lauseeni "...no fury like a woman scorned" ja mielipide jonkun naisen käytöksestä esim. erotilanteessa on kommunikoitu minun taholtani kolmella sanalla.
Haluan tulevaisuudessa kertoa lapsilleni tarinoita Raamatusta, lukea heille satuklassikoita, tutustuttaa heidät Shakespeareen ja moniin muihin kirjallisuuden klassikoihin samoin kuin elokuvaklassikoihin jo pienestä pitäen. Heillä tulee siten olemaan laaja referenssikaaderi, jonka pohjalta he voivat hahmottaa maailmaa, länsimaista kulttuuriamme ja kielellisiä ilmaisuja paljon tavallista syvällisemmin. Ehkä olen idealisti, mutta haluan antaa lapsilleni perinnöksi saman uteliaisuuden ja halun ymmärtää elämää ja ihmisiä ja kielellisen ilmaisukyvyn, jotka ajavat minua oppimaan uutta ja miettimään asioita pintaa syvemmältä. Haluan heidänkin ymmärtävän, miksi meillä on aina Pariisi, mitä hauskaa on siinä, ettei kukaan ole täydellinen ja ymmärtävän "mennä xxx-tavalla sinne missä yyy"-vitsejä.
Kristinuskon opetuksen lopettaminen kouluissa loisi uuden sukupolven, joilla ei olisi mitään tajua kulttuurinsa perusteista. Itse asiassa menisin pikemminkin niin pitkälle, että tekisin kristinuskon opetuksesta pakollisen kaikille oppilaille heidän omasta uskonnostaan huolimatta. En tarkoita sellaista opetusta, jossa saarnattaisiin ja käännytettäisiin muun uskoisia, mutta heidänkin olisi tärkeää oppia tuntemaan kristinuskon tarinat ja käytänteet, jotta he eivät olisi täysin vailla kulttuurillista lukutaitoa. Ei kukaan vaadi lapsia nykyäänkään uskomaan esim. Robin Hoodin olemassa oloon historiallisena henkilönä tai kolmeen muskettisoturiin, mutta heidän tarinoitaan kerrotaan ja luetaan lapsille kuitenkin. Samalla tavoin kristinuskon opetuksessa kerrottaisiin Raamatun tarinoita osittain todenperäisinä tarinoina, jotta he tuntisivat tarinat ja niiden vaikutuksen ympäröivään kulttuuriin ja kielten kehitykseen. Lapsille voitaisiin kertoa esim. luomiskertomuksesta, että se on runollinen tapa kuvata ja selittää evoluutiota, jonka ihmiset aikoinaan kehittivät, kun jonkinlaista selitystä tarvittiin maailman synnylle. Tapahtumille, joiden historiallisuus ja tieteellinen selitys on tunnettu tai ainakin erittäin vahva hypoteesi on olemassa (vedenpaisumus, Punaisen meren halkaiseminen, Jeesuksen olemassa olo historiallisena henkilönä), voitaisiin kertoa sekä Raamatun kuvaus asioista myyttisenä tarinana että mitä tiede nykyään tietää tarinan pohjalla olevasta historiallisesta tapahtumasta/henkilöstä. Mutta tästä vaihtoehdosta ja oppisisällöstä ei nykyisessä poliittisesti korrektissa ilmapiirissä voi edes puhua hirveäksi sortajarasistiksi leimautumatta.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 13:11:13
Quote from: standardi on 14.10.2011, 13:08:58
Oppiaineissa on tosiaan paljonkin turhaa täytettä, mutta enemmän huolestuttaa se, mitä ei opeteta. 2000-luvun lukiossa tietotekniikka tarkoittaa vieläkin paria hajanaista soveltavaa kurssia.
Istuminen ei ole terveellistä, ja nuoret viettävät muutenkin hyvin paljon aikaa tietokoneella. En kannata.
Tuo on huono peruste, koska kaikki tietokoneella vietetty aika ei ole samanarvoista. Viihdekäyttö ei korvaa hyötykäyttöä. Tietenkin kouluaikana ideana olisi opetella esim. ohjelmointia eikä roikkua Facebookissa.
Mutta luultavasti juuri noin päättäjätkin ajattelevat.
Quote from: standardi on 14.10.2011, 15:49:46
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 13:11:13
Quote from: standardi on 14.10.2011, 13:08:58
Oppiaineissa on tosiaan paljonkin turhaa täytettä, mutta enemmän huolestuttaa se, mitä ei opeteta. 2000-luvun lukiossa tietotekniikka tarkoittaa vieläkin paria hajanaista soveltavaa kurssia.
Istuminen ei ole terveellistä, ja nuoret viettävät muutenkin hyvin paljon aikaa tietokoneella. En kannata.
Tuo on huono peruste, koska kaikki tietokoneella vietetty aika ei ole samanarvoista. Viihdekäyttö ei korvaa hyötykäyttöä. Tietenkin kouluaikana ideana olisi opetella esim. ohjelmointia eikä roikkua Facebookissa.
Mutta luultavasti juuri noin päättäjätkin ajattelevat.
Ohjelmointi tylsistyttää mieltä, heikentää fyysistä kuntoa ja small talk -taitoja, ja tätä kautta myös syntyvyyttä. Mielestäni kansakunnalle vahingollista. Facebookista voi sentään löytää naisen.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 15:39:54
Quote from: sr on 14.10.2011, 15:30:24
Millä tavoin aseettomia? Heillähän on edessään se kirja, jossa faktat ovat niitä mitä ovat. Jos opettaja alkaa niistä faktoista poiketa, niin kyllä oppilas tämän huomaa.
Eihän tunneilla pelkästään tavata kirjoja :o
Ei tunneilla, mutta kotona kylläkin. Veikkaisin, että moni oppilas lukee esim. kokeisiin niitä kirjoja. Jos siellä kirjassa ei sanota mitään vaikkapa "valkoisen miehen taakasta", niin tuskinpa hänelle se jää imperialismista päällimmäisenä mieleen. Sen sijaan vaikkapa uskonnonkirjoissa todennäköisesti ei olla joka välissä sanomassa, että tässä on siis kyse yhden uskonnollisen lahkon opista, jolla ei ole mitään tieteellistä perustetta, vaan jos opettaja kysyy kokeessa, että kuinka monta käskyä Mooses sai Siinai-vuorella Jumalalta, niin kyllä todennäköisesti ne koulukirjat lukeneet oppilaat tuohon todennäköisesti vastaavat "10" eivätkä "Kristinuskon mukaan niitä väitetään olleen 10". Näin siis etenkin, jos opettaja ei ole tehnyt noiden kahden eroa erityisen selväksi.
Quote
Kuvittelepa, mitä kaikkea opettaja saa revittyä imperialismista ja siitä kohdasta oppikirjaa, jossa puhutaan "valkoisen miehen taakasta"...
No, mitä saa? Koitatko sanoa, että sellaista, mitä yleensä käsitetään käsitteellä imperialismi, ei koskaan tapahtunut tai että sen vaikutuksia ei enää nykyaikana ole näkyvissä?
No, minusta tuosta imperialismiaiheesta saa revittyä aika paljon vähemmän oppilaille ei-tieteellisellä pohjalla olevaa juttua kuin uskonnosta.
Quote from: Maastamuuttaja on 14.10.2011, 15:01:28
Minusta ne oppiaineet, joissa jotenkin menestyin, ovat ehdottoman välttämättömiä kaikille. Muunlaiset aineet ovat kaikille tarpeettomia. Tällä kriteerillä koulupäivät lyhenisivät radikaalisti. Kannattaisi jopa harkita koululaitiksen lakkauttamista.
Lainaus onnistuu ironiassaan kyllä kuvaamaan hyvin tätä ketjua. Jos koululla olisi taikaseinä, niin toki opetus voitaisiin jokaiselle oppilaalle räätälöidä, mutta kun nykyresursseilla kaikkien on oltava pääosin samoilla kursseilla täytyy kurssien olla jonkinlainen kompromissi, että sekä lääketieteeseen suuntautunut Maija-Emilia että ammattikouluun automekaanikoksi suuntaava Mika-Petteri saavat molemmat riittävän pohjan ja perussivistyksen.
Maallikon näkemyksellä tuntematta edes tarkalleen mitä, ja miksi mitäkin asioita tänäpäivänä koulussa ja lukiossa opetetaan on aivan turha lähteä ehdottamaan koulusysteemin radikaalia muuttamista. Esimerkiksi uutisen proffan aikana tosiaan opeteltiin 200 (vai oliko se enemmän?) kasvien latinankielistä nimeä ja muita listoja. Nykyään opetus on enää hyvin vähän turhaa ulkoa opettelua.
Sanoisin, että peruskoulu ja lukio tekevät nykyisellään työnsä erittäin hyvin. Jos jotain muuttaisin, niin ruotsin pakollisuus ja uskonto eivät ole enää tätä päivää. Uskonnon sijaan voisi ymmärryksen uskonnoista liittää vaikkapa yhteiskuntaoppiin ja uskontohistorian historiaan. ATK-opetus on myös lapsenkengissään ja vähenee sekä peruskoulun että lukion puolelta huolettavasti. Lukiossa syy lienee se, että atk:ta ei voi kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, joten siihen ajan käyttäminen ajatellaan ajanhaaskuuna. On naurettavaa yleissivistyksen kannalta, että lukionkaan jälkeen oppilas ei ymmärrä mitään tietokoneen käytöstä tai tietokoneen toimintaperiaatteesta. Lähes jokainen kuitenkin joutuu päivittäin työssään ja vapaa-aikana yhä enemmän tekemisiin tietotekniikan kanssa.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 11:39:21
Quote from: Finka on 14.10.2011, 11:31:19
Derivoinnista: Derivointia opetetaan hieman lukion lyhyessä matematiikassa ja muutaman kurssin verran pitkässä matematiikassa. Siis kaikkien suomalaisten ei tarvitse opetella derivointia, sillä lukio on vapaaehtoista opiskelua.
Se että lukio on vapaaehtoinen, ei tarkoita sitä että sen opetusohjelmaan tulisi valita asioita joita hyvin harva tulee elämässään tarvitsemaan, kuten derivointi.
Derivaatta on hyvin käytännönläheinen käsite ja paljon esillä esimerkiksi talousmatematiikassa, matematiikan luonnontieteiden sovelluksissa ja määritettäessä maksimitilavuuksia.
Matematiikkaa kannattaa opiskella yli sen käytännössä tarvittavan määrän, koska tällöin edeltävät aiheet saavat enemmän rutiinia ja vankemman pohjan. Viimeiseksi opiskellut asia jää "siksi vaikeaksi asiaksi", jota ei paitsi välttämättä vielä osata hyvin, niin vaivauduta käyttämään, kun se oli "niin vaikea". Helppojen asioiden jatkuva drilliharjoittelu menisi myös pidemmän päälle tylsemmäksi, kuin uusien asioiden opettelu kerraten samalla vanhoja asioita.
Kolmas, eikä missään nimessä vähäisin asia on, että matematiikka kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja älykkyyttä. Matematiikassa on enemmän ongelmia ratkaistavaksi oppituntia kohti kuin missään muussa oppiaineessa. Ongelmien vaikeustaso on yleensä myös riittävä, jotta se kehittää ongelmanratkaisutaitoja.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 16:02:09
Ohjelmointi tylsistyttää mieltä, heikentää fyysistä kuntoa ja small talk -taitoja, ja tätä kautta myös syntyvyyttä. Mielestäni kansakunnalle vahingollista. Facebookista voi sentään löytää naisen.
Lopeta trollaus. Toiset yrittävät keskustella täällä.
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 16:02:09
Quote from: standardi on 14.10.2011, 15:49:46
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 13:11:13
Quote from: standardi on 14.10.2011, 13:08:58
Oppiaineissa on tosiaan paljonkin turhaa täytettä, mutta enemmän huolestuttaa se, mitä ei opeteta. 2000-luvun lukiossa tietotekniikka tarkoittaa vieläkin paria hajanaista soveltavaa kurssia.
Istuminen ei ole terveellistä, ja nuoret viettävät muutenkin hyvin paljon aikaa tietokoneella. En kannata.
Tuo on huono peruste, koska kaikki tietokoneella vietetty aika ei ole samanarvoista. Viihdekäyttö ei korvaa hyötykäyttöä. Tietenkin kouluaikana ideana olisi opetella esim. ohjelmointia eikä roikkua Facebookissa.
Mutta luultavasti juuri noin päättäjätkin ajattelevat.
Ohjelmointi tylsistyttää mieltä, heikentää fyysistä kuntoa ja small talk -taitoja, ja tätä kautta myös syntyvyyttä. Mielestäni kansakunnalle vahingollista. Facebookista voi sentään löytää naisen.
Jopa hammaslääkäri?
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 15:39:54
Quote from: sr on 14.10.2011, 15:30:24
Millä tavoin aseettomia? Heillähän on edessään se kirja, jossa faktat ovat niitä mitä ovat. Jos opettaja alkaa niistä faktoista poiketa, niin kyllä oppilas tämän huomaa.
Eihän tunneilla pelkästään tavata kirjoja :o
Kuvittelepa, mitä kaikkea opettaja saa revittyä imperialismista ja siitä kohdasta oppikirjaa, jossa puhutaan "valkoisen miehen taakasta"...
Itselläni oli lukiossa varsin "eloisa" historianopettaja, joka kertoi piirtoheitintä apuna käyttäen omin sanoin mitä maailmassa silloin ja silloin tapahtui ja miksi ja mihin kaikki johti. Sitä oli mukava kuunnella, kuin olisi jotain jatkojännäriä luettu, ja historianoppikirjan teksti oli lähinnä joku tukisanarunko tuon opettajan käsittelyssä.
Toki jos opettaja on ihan surkea niin tunnilla vaan luetaan kirjaa ja siinä se.
Opettaja saa halutessaan ympättyä politiikkaa ynnä muuta ideologiaa ja aivopesua vaikka liikuntatunnin aiheeseen. Itselläni oli vanha stalinisti äidinkielen (suomi) opettajana ja voi sitä poliittisen vyörytyksen ja irvailun määrää, kun luokkamme oli täynnä oikeistolaisia kristittyjä! Mutta tämä kuivakka vanha miesopettaja oli oma suosikkini koko siitä poppoosta, opettaja joka oli monista asioista kanssani eri mieltä mutta saatiinpa aikaiseksi hyvät keskustelut. No niin, meni muisteloiksi...
Quote from: Cls on 14.10.2011, 16:23:47
Derivaatta on hyvin käytännönläheinen käsite ja paljon esillä esimerkiksi talousmatematiikassa, matematiikan luonnontieteiden sovelluksissa ja määritettäessä maksimitilavuuksia.
Valitettavasti vain hyvin harva lukion käynyt tarvitsee derivointia käytännön työssään.
Quote from: Cls on 14.10.2011, 16:23:47
Matematiikkaa kannattaa opiskella yli sen käytännössä tarvittavan määrän, koska tällöin edeltävät aiheet saavat enemmän rutiinia ja vankemman pohjan.
Taidat toimia matemaattisten aineiden opettajana.
Quote from: Cls on 14.10.2011, 16:23:47
Kolmas, eikä missään nimessä vähäisin asia on, että matematiikka kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja älykkyyttä. Matematiikassa on enemmän ongelmia ratkaistavaksi oppituntia kohti kuin missään muussa oppiaineessa. Ongelmien vaikeustaso on yleensä myös riittävä, jotta se kehittää ongelmanratkaisutaitoja.
Tästä haluaisin nähdä tutkimustietoa. Kehittääkö matematiikan opiskelu muka oikeasti ongelmanratkaisutaitoja ja älykkyyttä enemmän kuin jonkun muun aineen opiskelu? En suoralta kädeltä usko että näin on.
Quote from: Cls on 14.10.2011, 16:23:47
Quote from: hoxpox on 14.10.2011, 16:02:09
Ohjelmointi tylsistyttää mieltä, heikentää fyysistä kuntoa ja small talk -taitoja, ja tätä kautta myös syntyvyyttä. Mielestäni kansakunnalle vahingollista. Facebookista voi sentään löytää naisen.
Lopeta trollaus. Toiset yrittävät keskustella täällä.
Väitteet ovat mielestäni ihan yhtä perusteltuja, elleivät perustellumpiakin kuin sinun väitteesi matematiikan opiskelun erityisen positiivisesta vaikutuksesta ongelmanratkaisukykyyn verrattuna muiden aineiden opiskeluun.
Mielestäni peruskoulussa ei juurikaan turhia aineita tai asioita ole. Lähes kaikki peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat voitaisiin luokitella yleissivistykseksi. Itse lisäisin kansalaistaidon takaisin opetussuunnitelmaan ja poistaisin terveystiedon.
Lukiossa taas mielestäni sekä molemmista matematiikan oppimääristä voitaisiin poistaa yksi kurssi, ja muutenkin matematiikasta pitäisi kokonaan poistaa mahdollisuus käyttää graafisia - tai nykyään jopa symbolisia - laskimia. Ensi keväästä lähtien matematiikassa sallitaan symbolisten laskinten käyttö, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija käytännössä voi vain kirjoittaa laskun laskimeen, jolloin laskin antaa ratkaisun välivaiheineen. Mielestäni em. uudistus, joka sallii kaikki laskimet, on aivan käsittämätön. Oppimista ei kauheasti voi tapahtua, kun opiskelija saa tehtävät ratkaistua pelkän laskimen avulla.
Myös lukion muita kursseja tulisi hienosäätää. Lukion uskonnosta pitäisi vähentää yksi pakollinen kurssi, tai ainakin muuttaa maailmanuskontojen kurssi pakolliseksi. Lukion opetussuunnitelma sisältää myös joitain turhia kursseja, joiden sisältöä pitäisikin muuttaa. Tällaisia kursseja ovat esim. GE3, GE4, YH4 ja UE2.
Quote from: Wilho on 14.10.2011, 08:18:19
Lukiossa voisi pitkästä matematiikasta vähentää kursseja ja/tai siirtää painopistettä talous- ja luonnontieteelliseen matematiikkaan. Miksi haluaisin laskea pyörähdyskappaleen tilavuuksia? Kurssimäärä on älytön muihin aineisiin verrattuna.
Luonnossa ja insinöörimaailmassa pyörähtelee yks jos toinenkin kappale. Matematiikan luonnotieteisiin soveltaminen kuuluu kemian ja fysiikan tunneille. Toki matematiikan opiskelussa voisi käyttää kumulatiivisen korkokertymän lisäksi muitakin talousmaailman esimerkkejä.
Quote from: John on 14.10.2011, 18:24:40
Lukiossa taas mielestäni sekä molemmista matematiikan oppimääristä voitaisiin poistaa yksi kurssi, ja muutenkin matematiikasta pitäisi kokonaan poistaa mahdollisuus käyttää graafisia - tai nykyään jopa symbolisia - laskimia. Ensi keväästä lähtien matematiikassa sallitaan symbolisten laskinten käyttö, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija käytännössä voi vain kirjoittaa laskun laskimeen, jolloin laskin antaa ratkaisun välivaiheineen. Mielestäni em. uudistus, joka sallii kaikki laskimet, on aivan käsittämätön. Oppimista ei kauheasti voi tapahtua, kun opiskelija saa tehtävät ratkaistua pelkän laskimen avulla.
Oleellistahan niissä ratkaisujen saamisessa on se, että osaa muodostaa siitä paperissa olevasta kysymyksestä ongelman siihen muotoon, että laskin osaa sen ratkaista. Tämä on se vaikea ja ihmistä tarvitseva ongelma, ei se mekaaninen yhtälönratkaisu.
Hyvin suuressa osassa tiedettä käytetään tällä hetkellä supertietokoneita apuna. Onko se jotenkin fuskaamista, että tiedemiehet eivät väännäkään niitä laskujaan kynällä ja paperilla? Minusta ei, vaan heiltä vaaditaan taito muotoilla se luonnontieteen ongelma, jota ovat ratkaisemassa sellaiseen muotoon, että tietokone pystyy sen ratkaisemaan. Juuri tätä taitoa minusta koulunkin pitäisi opettaa, ei sitä, että osaa tehdä hitaasti ja suurella virhetodennäköisyydellä samoja juttuja, jotka tietokone tai laskin tekee nopeasti ja virheettä.
Harva nykyisin muistaa juuri mitään puhelinnumeroita ulkoa, vaikka todennäköisesti teki niin pari vuosikymmentä sitten. Miksi? Siksi, ettei tälle nykypuhelinten vuoksi ole mitään tarvetta. Ne pystyvät muistamaan virheettä paljon suuremman määrän puhelinnumeroita kuin juuri kukaan.
Sama koskee minusta siihen avauksen internetiinkin. Nykykoulun tulee minusta entistä enemmän siirtyä pois siitä, että asioita tarvitsisi osata ulkoa ja enemmän siihen, että ymmärretään asioiden yhteyksiä. Ne yksityiskohdat melkein mistä asiasta tahansa voi nykyisin selvittää muutamalla napinpainalluksella netistä. Niiden ulkoaopetteluun ei ole juuri mitään tarvetta etenkin kun ne yksittäiset tiedonmurusetkin muuttuvat ajan myötä.
Quote from: John on 14.10.2011, 18:24:40
Mielestäni peruskoulussa ei juurikaan turhia aineita tai asioita ole. Lähes kaikki peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat voitaisiin luokitella yleissivistykseksi. Itse lisäisin kansalaistaidon takaisin opetussuunnitelmaan ja poistaisin terveystiedon.
Lukiossa taas mielestäni sekä molemmista matematiikan oppimääristä voitaisiin poistaa yksi kurssi, ja muutenkin matematiikasta pitäisi kokonaan poistaa mahdollisuus käyttää graafisia - tai nykyään jopa symbolisia - laskimia. Ensi keväästä lähtien matematiikassa sallitaan symbolisten laskinten käyttö, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija käytännössä voi vain kirjoittaa laskun laskimeen, jolloin laskin antaa ratkaisun välivaiheineen. Mielestäni em. uudistus, joka sallii kaikki laskimet, on aivan käsittämätön. Oppimista ei kauheasti voi tapahtua, kun opiskelija saa tehtävät ratkaistua pelkän laskimen avulla.
Myös lukion muita kursseja tulisi hienosäätää. Lukion uskonnosta pitäisi vähentää yksi pakollinen kurssi, tai ainakin muuttaa maailmanuskontojen kurssi pakolliseksi. Lukion opetussuunnitelma sisältää myös joitain turhia kursseja, joiden sisältöä pitäisikin muuttaa. Tällaisia kursseja ovat esim. GE3, GE4, YH4 ja UE2.
Pitkälti samaa mieltä. Paljon opetellaan sellaista jota suurin osa ei tule koskaan tarvitsemaan, mutta joka kuitenkin kuuluu yleissivistykseen.
Uskontoa ei tarvitse lakkauttaa, mutta sitä tulisi muuttaa juurrikin tuohon yhteiskuntatieteelliseen näkemykseen päin (eri uskonnon ja niiden merkitys tapoihin jne.) nykyisen "Jeesus nousi haudasta"-tuuban sijaan. Kielten opetuksen fokusta tulisi muuttaa kieliopin ulkoluvusta kielen käyttöön, mutta tunteja saa olla kuten nyttenkin.
Quote from: sr on 14.10.2011, 19:03:21
Oleellistahan niissä ratkaisujen saamisessa on se, että osaa muodostaa siitä paperissa olevasta kysymyksestä ongelman siihen muotoon, että laskin osaa sen ratkaista. Tämä on se vaikea ja ihmistä tarvitseva ongelma, ei se mekaaninen yhtälönratkaisu.
Hyvin suuressa osassa tiedettä käytetään tällä hetkellä supertietokoneita apuna. Onko se jotenkin fuskaamista, että tiedemiehet eivät väännäkään niitä laskujaan kynällä ja paperilla? Minusta ei, vaan heiltä vaaditaan taito muotoilla se luonnontieteen ongelma, jota ovat ratkaisemassa sellaiseen muotoon, että tietokone pystyy sen ratkaisemaan. Juuri tätä taitoa minusta koulunkin pitäisi opettaa, ei sitä, että osaa tehdä hitaasti ja suurella virhetodennäköisyydellä samoja juttuja, jotka tietokone tai laskin tekee nopeasti ja virheettä.
Mutta laskujen ymmärtäminen vaatii sitä, että ne osaa tarvittaessa myös laskea "käsin" Ja laskujen ymmärtäminen auttaa huomattavasti tuossa ongelmanasettamisessa ja sen päättämisessä, miten se kannattaa ratkaista. Ei ne yliopistossakaan varmaan täysin turhaan laita esim. fysiikan opiskelijoita johtamaan perusyhtälöitä. Kuitenkin nämä löytyisi valmiina jo siitä lukiossa käytetystä taulukkokirjasta.
Quote from: John on 14.10.2011, 18:24:40
Lukiossa taas mielestäni sekä molemmista matematiikan oppimääristä voitaisiin poistaa yksi kurssi, ja muutenkin matematiikasta pitäisi kokonaan poistaa mahdollisuus käyttää graafisia - tai nykyään jopa symbolisia - laskimia. Ensi keväästä lähtien matematiikassa sallitaan symbolisten laskinten käyttö, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija käytännössä voi vain kirjoittaa laskun laskimeen, jolloin laskin antaa ratkaisun välivaiheineen. Mielestäni em. uudistus, joka sallii kaikki laskimet, on aivan käsittämätön. Oppimista ei kauheasti voi tapahtua, kun opiskelija saa tehtävät ratkaistua pelkän laskimen avulla.
:-\
Eihän lukiomatematiikassa laskin ole kuin työkalu, koska tehtävät keskittyvät ongelmanratkaisuun. Ei ole sellaista laskinta, jolla voisi napata YO-kokeesta hyvän arvosanan tuntematta aihepiirejä.
Otsikko itsessään on vähän harhaanjohtava. Leikolahan ei halunnut nimetä yhtään ainetta, vaan sen sijaan puhui turhasta sisällöstä aineiden sisällä. Leikolan kanssa on helppo olla samaa mieltä mm. vuosiluvuista.
Quote from: standardi on 14.10.2011, 13:08:58
Oppiaineissa on tosiaan paljonkin turhaa täytettä, mutta enemmän huolestuttaa se, mitä ei opeteta. 2000-luvun lukiossa tietotekniikka tarkoittaa vieläkin paria hajanaista soveltavaa kurssia. Myös aiemmin mainittu talousoppi olisi aiheellinen. Niitä tilalle kunhan saadaan joutavuudet muualta karsittua.
Tähtitieteestäkin kuuluisi olla peruskoulussa useampia oppijaksoja, myös konkreettisia havaintoja kaukoputkella tehden, jos ei aivan oppiaineeksi koroteta. Modernin ja tieteellisen maailmankuvan muodostamisessa se on ehdoton edellytys - liekkö sen vuoksi sitten liian radikaali otettavaksi perusopetukseen.
Koulussa ei opita täysin hyödyllisiä tai edes paikkaansa pitäviä asioita, mutta se luo kulttuuripiirille omalta osaltaan yleismaailmallisen todellisuuden, kun koulukirjojen sisältö on melko pitkälle sama kaikkialla.
Yksi ns. yleishyödyllinen kurssi, joka sisältää mediakritiikistä veroilmoituksen täytämiseen voi omata enemmän hyötyä kuin vuoden opiskelu lukiossa. Sellaista ei kumma kyllä ole.
Quote from: planeta on 14.10.2011, 20:46:43
En tiedä, onko täällä jo mainittu, mutta mielestäni superturhin kouluaine on islamin uskonto.
Voitteko kuvitella, meidän rahoillamme opetetaan vihaamaan ja halveksimaan kaikkia toisuskoisia, naisia, länsimaita, länsimaalaisia tapoja ja kulttuuria? Samalla tunnilla opetetaan ihannoimaan, seuraamaan kirjaimellisesti ja ylistetään 600-luvun tapoja ja silloin elänyttä kamelikuskia, sotapäällikköä ja moniavioista lapsenaijaa (= solmi avioliiton lapsen kanssa).
Mielummin vaikka syrjäänien kansantansseja ja ulkomongolialaisia sijamuotoja kuin islamia ja koraania.
Komppaan
Quote from: planeta on 14.10.2011, 20:46:43
En tiedä, onko täällä jo mainittu, mutta mielestäni superturhin kouluaine on islamin uskonto.
Voitteko kuvitella, meidän rahoillamme opetetaan vihaamaan ja halveksimaan kaikkia toisuskoisia, naisia, länsimaita, länsimaalaisia tapoja ja kulttuuria? Samalla tunnilla opetetaan ihannoimaan, seuraamaan kirjaimellisesti ja ylistetään 600-luvun tapoja ja silloin elänyttä kamelikuskia, sotapäällikköä ja moniavioista lapsenaijaa (= solmi avioliiton lapsen kanssa).
Mielummin vaikka syrjäänien kansantansseja ja ulkomongolialaisia sijamuotoja kuin islamia ja koraania.
Islamin uskonto on kouluaine? :)
En tiedä, miten koululaisille voisi välittää kriittistä islamin tulkintaa... ehkä historian tuntien kautta. Lukiosta en paljoa muista, mutta ainakaan juuri islamin kritisointia ei siellä harjoitettu.
Eli siis historian tunneille ja oppikirjoihin realistisempaa islamin historiaa, uskonnontunneilla voitaisiin pidättäytyä kritisoinnista ja esitellä islam sellaisena kuin se on uskontona, ei ideologiana. Miltä kuullostaa?
Suomessa muslimeilla on ainakin ala- ja ylä-asteella oma islamin opettajansa.
Quote from: Haplotaxida on 14.10.2011, 20:04:33
Tähtitieteestäkin kuuluisi olla peruskoulussa useampia oppijaksoja, myös konkreettisia havaintoja kaukoputkella tehden, jos ei aivan oppiaineeksi koroteta. Modernin ja tieteellisen maailmankuvan muodostamisessa se on ehdoton edellytys - liekkö sen vuoksi sitten liian radikaali otettavaksi perusopetukseen.
Ei ole haitaksi tietää, missä universumissa elää. Sen opettamiseen voisi hyvinkin käyttää muutaman tunnin, joille osallistuvat ihan kaikki.
Lisäys: Menkää vaikka katsomaan täyttä kuuta tuolla taivalla ja nähkää se vieraana taivaankappaleena ja omana maailmanaan.
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 21:05:16
Quote from: sr on 14.10.2011, 16:09:42
Jos siellä kirjassa ei sanota mitään vaikkapa "valkoisen miehen taakasta", niin tuskinpa hänelle se jää imperialismista päällimmäisenä mieleen.
Tuo valkoisen miehen taakka oli nimenomaan esimerkki elävästä elämästä. En opeta historiaa, mutta olen joskus mielenkiinnosta kuikuillut meillä käytössä olevaa historian kirjaa, ja sieltä osui silmiin juuri tuo valkoisen miehen taakasta puhunut kohta.
No, voitko lainata tänne täsmälleen, mitä siellä kirjassa sanotaan?
Quote
Kukkikset perustelevat maahanmuuttoa syyllisyydellä, esim. orjakaupalla.
Jos nyt tämän lauseen oikein ymmärrän, niin tarkoitat, että joku ihminen perustelee maahanmuuttajien Suomeen päästämistä sillä, että 200 vuotta sitten ihmisiä on pidetty orjina (ei tosin edes Suomessa, mutta jossain). Voisitko näyttää tämän ajatuksen jostain? Se lainaamasi Sakin teksti puhui kansallisista väärinteoista, joten ainakaan Suomen kohdalla tämä ei toimi.
Quote
Jätetään kertomatta, että arabimuslimit ja berberit (somalit) aloittivat orjakaupan ennen länkkäreitä. Miksi siis otamme orjakauppasyyllisyyden takia maahan lähinnä muslimeja? Etenkin, kun muslimit eivät häpeä orjakauppamenneisyyttään, vaan pitävät sitä kunniaansa lisäävänä asiana. (Eikä Suomi edes osallistunut orjakauppaan).
En ainakaan itse ymmärtänyt sen Sakin tekstiä niin, että syyllisyyden takia maahan pitäisi ottaa enemmän muslimeja vaan ennemminkin niin, että jo maassa oleviin maahanmuuttajiin suhtauduttaisiin myönteisemmin.
Toiseksi, onko tuollainen Sakki joku yleinen "kukkisten" edustaja ja kertoo esim. siitä, minkälaista historianopetus Suomessa on? Itse väittäisin kyllä lonkalta, että verrattuna siihen, kuinka paljon oikeasti uskovia ihmisiä on uskonnonopettajina, tuollaiset ovat todellakin vähemmistönä.
Quote
Se, mitä historiasta valitaan opetettavaksi, on ideologinen valinta. Asiat myös saa näyttämään hyvin erilaisilta painottamalla tiettyjä puolia. Voi painottaa valkoisen miehen syyllisyyttä tai sitten jotain muuta.
Voi varmaan, eikä tuon syyllisyyden suhteen aivan väärässä olekaan. Kyllä valkoiset ovat mustia pitäneet enemmän orjina kuin toisinpäin. Ainakin nyt tässä viimeisen vuosituhannen aikana. Toinen kysymys on tietenkin se, onko nykyisillä valkoihoisilla jotain vastuuta 200 vuotta sitten tapahtuneesta tai edes nyky-saksalaisilla natseista ja pitääkö heidän kokea syyllisyyttä niistä teoista. Oikeastaan tuo ajatus sukupolvien yli siirtyvästä syyllisyydestä liittyy muuten hyvin läheisesti kristinuskoon, jossa jokainen vastasyntyneestä lähtien on syntinen Aatamin syntiinlankeamuksen vuoksi.
Quote
Opettajalla on edelleen suuri valta suunnitella itse opetuksensa ja painottaa asioita eri tavoin, kunhan pysyy opsin sisällä. En kannata opettajien vallan kaventamista, vaan nuivien vanhempien on tiedostettava ongelma ja keskusteltava historiasta lastensa kanssa.
No, enpä nyt erityisenä ongelmana pitäisi sitä, jos lapseni suhtautuvat myönteisemmin maahanmuuttajiin. Hyvähän se vaan olisi, jos se johtaisi sitten siihen, ettei syntyisi jännitteitä esim. jengiytymisen muodossa. Tämä siis, jos pitää paikkaansa se Sakin mainitsema tutkimustulos.
Muistaakseni orjakauppa Afrikassa oli enimmäkseen arabien bisness.
Avauduinpa hieman aiheesta. Löytyy sigusta.
En jaksa uskoa että todella turhia aineita olisi kovin monta. Sen sijaan uskon että ihmiset ovat erilaisia ja tarvitsevat vaihtoehtoja. Esim. kuvaamataidossa lahjakas ei tarvitse kuvaamataidon tunteja koska siellä ei sitä taitoa opeteta vaan se on lahja. Hänelle sitten vaikka taidehistoriaa sopivasti sekä erilaisia tekniikoita. Toisaalta matematiikassa lahjakas tarvitsee lisää matematiikkaa. Liikunnassa lahjakas tarvitsee lisää kannustusta liikuntaan.
Mutta, jos olisi ehdotettava jotakin niin sanoisin että liikennettä kaikille lapsille olisi opetettava jo nuorena. Lakitunnit olisivat aivan välttämättömiä ylä-asteella. Varsinkin rikoslaki pitäisi ottaa aineeksi. Vai pitäisikö se olla osana yhteiskuntaoppia. Tietotekniikka ja tiedonhaku olisi tärkeä. Lisäksi yleinen turvallisuus mikä on todella laaja aihepiiri.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto:
www.tukes.fi
Quote from: Ari-Lee on 15.10.2011, 15:22:12
Mutta, jos olisi ehdotettava jotakin niin sanoisin että liikennettä kaikille lapsille olisi opetettava jo nuorena. Lakitunnit olisivat aivan välttämättömiä ylä-asteella. Varsinkin rikoslaki pitäisi ottaa aineeksi. Vai pitäisikö se olla osana yhteiskuntaoppia. Tietotekniikka ja tiedonhaku olisi tärkeä. Lisäksi yleinen turvallisuus mikä on todella laaja aihepiiri.
En tiedä kuinka ensiapua - käykö kukaan edes nopeasti esitelmöimässä nuken kanssa? - peruskoulussa nykyään käsitellään, mutta Punainen risti ainakin vaati kesällä julkilausumassaan (http://www.punainenristi.fi/node/2403) ensiapukoulutusta perus- ja autokouluihin. Taustalla voi olla osittain oma lehmä ojassa, mutta käytännössä kunnon koulutuksen voisi järjestää ilman sivullisia tahoja.
Quote from: Ari-Lee on 15.10.2011, 15:22:12
Mutta, jos olisi ehdotettava jotakin niin sanoisin että liikennettä kaikille lapsille olisi opetettava jo nuorena. Lakitunnit olisivat aivan välttämättömiä ylä-asteella. Varsinkin rikoslaki pitäisi ottaa aineeksi. Vai pitäisikö se olla osana yhteiskuntaoppia. Tietotekniikka ja tiedonhaku olisi tärkeä. Lisäksi yleinen turvallisuus mikä on todella laaja aihepiiri.
Muinoin, ennen vedenpaisumusta, oli oppiaine nimeltä kansalaistaito. Pitäisikö se elvyttää ja päivittää? Lain ja tietotekniikan lisäksi myös käytöstapoja (= kuulokkeet pois päästä, kun haet töitä etc.), suunnistusta byrokratian viidakossa, kenties itsepuolustusta (voisi olla osana liikuntaa) ja ainakin ensiavun alkeita.
Quote from: Haplotaxida on 15.10.2011, 15:40:48
Quote from: Ari-Lee on 15.10.2011, 15:22:12
Mutta, jos olisi ehdotettava jotakin niin sanoisin että liikennettä kaikille lapsille olisi opetettava jo nuorena. Lakitunnit olisivat aivan välttämättömiä ylä-asteella. Varsinkin rikoslaki pitäisi ottaa aineeksi. Vai pitäisikö se olla osana yhteiskuntaoppia. Tietotekniikka ja tiedonhaku olisi tärkeä. Lisäksi yleinen turvallisuus mikä on todella laaja aihepiiri.
En tiedä kuinka ensiapua - käykö kukaan edes nopeasti esitelmöimässä nuken kanssa? - peruskoulussa nykyään käsitellään, mutta Punainen risti ainakin vaati kesällä julkilausumassaan (http://www.punainenristi.fi/node/2403) ensiapukoulutusta perus- ja autokouluihin. Taustalla voi olla osittain oma lehmä ojassa, mutta käytännössä kunnon koulutuksen voisi järjestää ilman sivullisia tahoja.
Lisää sellaista valistusta jota se yksi jamppa teki: "älä lyö-tulee vaikeuksia" kuvien ja uhrien tarinoiden kera. Valkenisi se ihmiselon ja -kehon hauraus näille huvikseenhakkaajille ja päähänpotkijoille. Ei voisi sitten sanoa käräjillä että "en voinut arvata että se siihen kuolee kun päähän potkin".
Harmittaa ettei tullut opeteltua matematiikkaa. Tokkopa siihen olisi ollut lahjokaan.
QuoteNewtonilainen fysiikka on suhteellisuusteorian erikoistapaus joka ei toimi kaikissa olosuhteissa, joten sitä ei välttämättä tarvitsisi opettaa erillään suuremmasta asiakokonaisuudesta.
Heh, taisi olla jonkinlaista ironiaa. Joskin tämä lause kyllä kuvaa hyvin millä tasolla keskustelu näin yleisesti tässä topicissa pyörii.
Mutta asiaan. Peruskoulun matematiikassa opiskellaan prosenttilaskentaa, murtolukuja (asioiden suhteita) ja yksinkertaisimpia todennäköisyyksiä. Siis juurikin niitä suoraan sovellettavia asioita, vaikkakaan moni ei jaksa keskittyä edes näihin. Derivointia tai integrointia ei edes mainita ja monimutkaisimmat asiat taitavat liittyä koordinaatistoihin ja suoran yhtälöön. Itsekin joskus ihmettelin, että mihin ihmeeseen näitä oikein tarvitsee, vaikka kuvaajiin törmää esimerkiksi tiedostusvälineitä seurattaessa lähes jatkuvasti.
Oikeasti monimutkaista ja hieman abstraktimpaa asiaa tulee vasta lukion pitkässä matematiikassa. Tosin koska lukio on vapaaehtoinen ja pitkä matematiikka on myös niin ikään vapaaehtoista, en ymmärrä missä oikeastaan on tässä kohden edes ongelma. Varsinkin kun muistetaan, että lukiossa opetettavat taidot ovat vain pohja teknis-talous-luonnontieteellisille opinnoille. Fysiikasta on turha edes kuvitella ymmärtävänsä mitään syvällisempää (siis oikeasti sitä soveltavampaa puolta) ilman derivointia tai integrointia. Suorana sovelluksena esimerkiksi sääilmiöt ja sään ennustaminen.
Ja jos minä olen oikein ymmärtänyt, aika moni tosiaan jatkaa opintojaan tekniikan, talouden tai luonnontieteiden parissa. Suomi on ollut ja on edelleen insinöörimaa, jossa aika iso osa vientituloista tulee erilaisten enemmän tai vähemmän monimutkaisten laitteiden tai näiden laitteiden tuottaman materian myynnistä. Tätä ajatellen matematiikka tosiaankin on yksi tärkeimmistä kouluaineista ja myös modernin teknologisen yhteiskunnan perusta, sori nyt vaan.
Toisaalta en ole itse oikeastaan ikinä tajunnut, miksi jostain kouluaineesta, kuten matematiikasta, tulisi olla suoraan jotain hyötyä. Miksi niitä ei voisi opiskella myös suoraan yleissivistävyyden takia? Esimerkiksi se kuuluisa differentiaalilaskenta (derivointi & integrointi) on yksi tärkemmistä keksinnöistä, mitä Euroopassa on tehty ja jonka ansiosta tämäkin tietokone (jolla siis kirjoitan tämän tekstin) on voitu rakentaa. Miksei myös taitelija voisi osata tätä taitoa ihan sivistyksen vuoksi, vaikka siitä ei ehkä rahan ansainnan takia suoraa hyötyä olekaan?
Ja toki yleissivistyksestäkin on usein hyötyä, ikään kuin varkain. Itse olen esimerkiksi varma, että hyvä matematiikassa ja fysiikassa (ymmärtää miten luonto toimii) oleva ihminen on huomattavasti vaikeammin kusetettavissa tässä nykyisessä maailmassa, jossa kaiken maailman epärehellistä ja epärealistista informaatiota tarjotaan joka tuutista. Oli siis kysymys sitten vaikka astrologiasta tai hieman monimutkaisemmassa tapauksessa pankin lainaneuvotteluista.
Quote from: planeta on 15.10.2011, 15:19:11
Quote from: Bonaventura on 14.10.2011, 21:07:11
Tässä puhuttiin nyt oman uskonnon opetuksesta, joka muslimeilla on islam. Muslimien omaa uskontoa opetetaan kouluissa muslimilapsille, ja se kustannetaan verovaroin. Islaminopettajaksi pätevöidytään yliopistossa, mutta Suomessa on vain yksi tai kaksi (en muista kumpi) pätevää islaminopettajaa.
Muistaakseni Vantaalla muslimivanhemmat ilmaisivat huolensa ja esittivät vaatimuksen, että islamia opettaa heidän lapsilleen vain itse vakaumukseltaan muslimihenkilö. Pätevä opettaja ei kelvannut, koska hän ei ole muslimi.
Taas kerran minusta tuntuu, että tämän ei pitäisi olla suomalaisten ja Suomen opetusviranomaisten huoli ollenkaan.
Lopputuloksesta samaa mieltä mutta ilmeisesti täysin eri syistä. Niin kauan kuin Suomen kouluissa opetetaan tunnustuksellista uskontoa ja on uskonnonvapaus tulisi Islamia opettaa yhteiskunnan piikkiin siinä missä Ev. lutia tai ortodoksisuuttakin jos oppilaita on tarpeeksi. Ja kun on kyse tunnustuksellisuudesta on aikalailla perusteltua että opettaja uskoo opettamaansa asiaan.
Mutta, KAIKKI tunnustuksellinen opetus pitäisikin poistaa kouluista. Jos uskontokunnat haluaa jäseniään kouluttaa niin se tapahtukoon pyhäkoulussa tai vastaavissa ko. uskontokuntien ylläpitämissä laitoksissa.
Quote from: Sputnik on 15.10.2011, 17:02:24
Lopputuloksesta samaa mieltä mutta ilmeisesti täysin eri syistä. Niin kauan kuin Suomen kouluissa opetetaan tunnustuksellista uskontoa ja on uskonnonvapaus tulisi Islamia opettaa yhteiskunnan piikkiin siinä missä Ev. lutia tai ortodoksisuuttakin jos oppilaita on tarpeeksi. Ja kun on kyse tunnustuksellisuudesta on aikalailla perusteltua että opettaja uskoo opettamaansa asiaan.
Suomi on kristitty maa. Islam ei onneksi kuulu kristinuskoon. Kristityssä maassa ainakin minun mielestä on ihan oikeutettua opettaa kristinuskoa koulussa. Jos ei halua niin voi mennä ET, mikä systeemissä on muka vikana?
Ja uskonvapaus takaa sen, että kaikilla on oikeus uskoa mihin haluaa ilman,että painostettaisiin muuttamaan uskoaan. Ei sitä, että valtion rahoilla opetettaisiin koulussa kaikkia mahdollisia uskontoja.
Quote from: Peksi on 15.10.2011, 16:54:09
Derivointia tai integrointia ei edes mainita ja monimutkaisimmat asiat taitavat liittyä koordinaatistoihin ja suoran yhtälöön. Itsekin joskus ihmettelin, että mihin ihmeeseen näitä oikein tarvitsee, vaikka kuvaajiin törmää esimerkiksi tiedostusvälineitä seurattaessa lähes jatkuvasti.
Niitä tarvitaan juuri siksi, että pystyttäisiin myöhemmin hahmottamaan nuo derivoinnit ja integroinnit. Lukiossa ja ammattikouluissa oppilaalla pitää olla tietyt valmiudet, jotta siellä voitaisiin jatkaa opetusta järkevästi. Avoin kysymys on tietysti se pitäisikö oppilaat jakaa eri ryhmiin jo aikaisemmin, mutta missään tapauksessa noita ei voi jättää opettamattakaan tuossa ikävaiheessa, jos matemaattisia aineita yleensä aiotaan opettaa.
Quote
Oikeasti monimutkaista ja hieman abstraktimpaa asiaa tulee vasta lukion pitkässä matematiikassa. Tosin koska lukio on vapaaehtoinen ja pitkä matematiikka on myös niin ikään vapaaehtoista, en ymmärrä missä oikeastaan on tässä kohden edes ongelma. Varsinkin kun muistetaan, että lukiossa opetettavat taidot ovat vain pohja teknis-talous-luonnontieteellisille opinnoille. Fysiikasta on turha edes kuvitella ymmärtävänsä mitään syvällisempää (siis oikeasti sitä soveltavampaa puolta) ilman derivointia tai integrointia. Suorana sovelluksena esimerkiksi sääilmiöt ja sään ennustaminen.
Ja jos minä olen oikein ymmärtänyt, aika moni tosiaan jatkaa opintojaan tekniikan, talouden tai luonnontieteiden parissa. Suomi on ollut ja on edelleen insinöörimaa, jossa aika iso osa vientituloista tulee erilaisten enemmän tai vähemmän monimutkaisten laitteiden tai näiden laitteiden tuottaman materian myynnistä. Tätä ajatellen matematiikka tosiaankin on yksi tärkeimmistä kouluaineista ja myös modernin teknologisen yhteiskunnan perusta, sori nyt vaan.
Ei mitään sori, vaan tuohan on puhdasta asiaa. Vaikka olikin liian pitkä ja jaksoin vain vähän alusta ;)
Quote
Toisaalta en ole itse oikeastaan ikinä tajunnut, miksi jostain kouluaineesta, kuten matematiikasta, tulisi olla suoraan jotain hyötyä. Miksi niitä ei voisi opiskella myös suoraan yleissivistävyyden takia? Esimerkiksi se kuuluisa differentiaalilaskenta (derivointi & integrointi) on yksi tärkemmistä keksinnöistä, mitä Euroopassa on tehty ja jonka ansiosta tämäkin tietokone (jolla siis kirjoitan tämän tekstin) on voitu rakentaa. Miksei myös taitelija voisi osata tätä taitoa ihan sivistyksen vuoksi, vaikka siitä ei ehkä rahan ansainnan takia suoraa hyötyä olekaan?
Itse olen joskus ehdottanut, että lukion lyhyt matematiikka korvattaisiin jonkinlaisella matematiikan historian yleisesityksellä, joka keskittyisi enemmän siihen mitä merkitystä kehityksellä missäkin vaiheissa on ollut, kuin varsinaiseen laskutaitoon, mutta huomioiden tuon lopun idealla on huonotkin puolensa.
Quote
Ja toki yleissivistyksestäkin on usein hyötyä, ikään kuin varkain. Itse olen esimerkiksi varma, että hyvä matematiikassa ja fysiikassa (ymmärtää miten luonto toimii) oleva ihminen on huomattavasti vaikeammin kusetettavissa tässä nykyisessä maailmassa, jossa kaiken maailman epärehellistä ja epärealistista informaatiota tarjotaan joka tuutista. Oli siis kysymys sitten vaikka astrologiasta tai hieman monimutkaisemmassa tapauksessa pankin lainaneuvotteluista.
Quote from: Peksi on 15.10.2011, 16:54:09
Peruskoulun matematiikassa opiskellaan prosenttilaskentaa, murtolukuja (asioiden suhteita) ja yksinkertaisimpia todennäköisyyksiä. Siis juurikin niitä suoraan sovellettavia asioita, vaikkakaan moni ei jaksa keskittyä edes näihin. Derivointia tai integrointia ei edes mainita ja monimutkaisimmat asiat taitavat liittyä koordinaatistoihin ja suoran yhtälöön.
Minulla on kyllä sellainen muistikuva, että olisin oppinut derivaatan käsitteen jo yläasteella 1986-1989. Muistikuvani liittyy oleellisesti tuonaikaiseen matematiikanopettajaani, joka oli myös luokanvalvojani ja jäi hyvin elävästi mieleen. (Terkut Erkille!)
Myöhemmin minulle olisi ollut paljon hyötyä soveltavasta matematiikasta. Sitä ei vain opetettu missään. Muun muassa Teknillisessä korkeakoulussa opiskelijat joutuvat ensin opiskelemaan puhtaasti teoreettisia matematiikankursseja, ennen kuin samoihin asioihin palataan "ammattiaineissa", ja tulee selväksi, mihin tätä teoriaa oikeasti tarvitaan.
Omakohtainen esimerkki on kompleksiluvut. Tajusin kompleksilukujen ja kompleksitason merkityksen vasta sitten, kun olin oppinut suurtaajuustekniikkaa ja sisäistänyt reaktanssin (induktanssin ja kapasitanssin) käsitteen.
Ollessani parikymppinen opiskelijapoika, puhelinvastaajani kertoi soittajille tämän:
"Valitsemanne numero on imaginäärinen. Olkaa hyvä, kääntäkää puhelintanne 90 astetta ja yrittäkää uudelleen."
QuoteMinulla on kyllä sellainen muistikuva, että olisin oppinut derivaatan käsitteen jo yläasteella 1986-1989.
Saattaa olla, nykyisin derivaatan nimeä ei tietääkseni peruskoulussa ole kuitenkaan lupa mainita 8). Epäsuorasti se tulee toki käsitellyksi esimerkiksi suoran kulmakertoimen kautta.
Quote from: Peksi on 15.10.2011, 17:52:03
Saattaa olla, nykyisin derivaatan nimeä ei tietääkseni peruskoulussa ole kuitenkaan lupa mainita 8). Epäsuorasti se tulee toki käsitellyksi esimerkiksi suoran kulmakertoimen kautta.
Voin varmistaa asian, derivaatta tulee lukion pitkän matematiikan kurssilla 7.
Quote from: JmR on 15.10.2011, 17:58:57
Quote from: Peksi on 15.10.2011, 17:52:03
Saattaa olla, nykyisin derivaatan nimeä ei tietääkseni peruskoulussa ole kuitenkaan lupa mainita 8). Epäsuorasti se tulee toki käsitellyksi esimerkiksi suoran kulmakertoimen kautta.
Voin varmistaa asian, derivaatta tulee lukion pitkän matematiikan kurssilla 7.
Ja sivuhuomautuksena että derivointia on myös lyhyessä matematiikassa. Siihen, onko sen opettelu hyödyllistä vai ei, en ota kantaa.
Quote from: Topi Junkkari on 15.10.2011, 17:43:53
Ollessani parikymppinen opiskelijapoika, puhelinvastaajani kertoi soittajille tämän: "Valitsemanne numero on imaginäärinen. Olkaa hyvä, kääntäkää puhelintanne 90 astetta ja yrittäkää uudelleen."
:D
Ei kai kukaan imaginäärilukuja tajuakaan, vaan ne pitää vääntää kompleksitasoon. Joten oikein neuvottu.
Quote from: JmR on 15.10.2011, 17:58:57
Quote from: Peksi on 15.10.2011, 17:52:03
Saattaa olla, nykyisin derivaatan nimeä ei tietääkseni peruskoulussa ole kuitenkaan lupa mainita 8). Epäsuorasti se tulee toki käsitellyksi esimerkiksi suoran kulmakertoimen kautta.
Voin varmistaa asian, derivaatta tulee lukion pitkän matematiikan kurssilla 7.
Voi helfwatti! (1700-luvun kirjoitusasu.) Maailma on muuttunut pahasti!
Olen entistä varmempi, että saimme ainakin jotakin maistiaisia differentiaalilaskennasta jo yläasteella. Oliko se vain oman opettajamme Erkin eli "Tähtisilmän" (tuolloin smp, myöhemmin kok) erityistä aktiivisuutta?
Siitä olen ainakin varma, että lukioaikaisella tyttöystävälläni oli lyhyessä matikassa derivointia, siinä missä meillä pitkämatikkalaisilla mentiin paljon pidemmälle. (Kuten todettu, kävin peruskoulun 1980-1989 ja lukion 1989-1992.)
Quote from: JmR on 15.10.2011, 17:16:50
Quote from: Sputnik on 15.10.2011, 17:02:24
Lopputuloksesta samaa mieltä mutta ilmeisesti täysin eri syistä. Niin kauan kuin Suomen kouluissa opetetaan tunnustuksellista uskontoa ja on uskonnonvapaus tulisi Islamia opettaa yhteiskunnan piikkiin siinä missä Ev. lutia tai ortodoksisuuttakin jos oppilaita on tarpeeksi. Ja kun on kyse tunnustuksellisuudesta on aikalailla perusteltua että opettaja uskoo opettamaansa asiaan.
Mutta, KAIKKI tunnustuksellinen opetus pitäisikin poistaa kouluista. Jos uskontokunnat haluaa jäseniään kouluttaa niin se tapahtukoon pyhäkoulussa tai vastaavissa ko. uskontokuntien ylläpitämissä laitoksissa.
Suomi on kristitty maa. Islam ei onneksi kuulu kristinuskoon. Kristityssä maassa ainakin minun mielestä on ihan oikeutettua opettaa kristinuskoa koulussa. Jos ei halua niin voi mennä ET, mikä systeemissä on muka vikana?
Ja uskonvapaus takaa sen, että kaikilla on oikeus uskoa mihin haluaa ilman,että painostettaisiin muuttamaan uskoaan. Ei sitä, että valtion rahoilla opetettaisiin koulussa kaikkia mahdollisia uskontoja.
Uhkaa mennä vähän asian viereen mutta... valtaosa suomalaisista on kristittyjä, ainakin nimellisesti, kyllä. Se ei tee Suomen valtiosta kristittyä tai valtion tehtäväksi edistää yhteisin varoin kristinuskoa (tarkemmin Evankelisluterilaista haaraa). On jo riittävän erikoista että kaikki yritykset omistajien uskonnolisesta vakaumuksesta riippumatta maksaa veroja Ev. lut kirkolle. Siitä hyvästä Ev. lut kirkko voisi omin päin nyt edes järjestää tunnustuksellisen opetuksen sitä haluaville.
Uskonnonvapautta tämä sivuaa sikäli että kyseisen vapauden merkitys erilaisten muiden lakien myötä tarkoittaa ei pelkästään oikeutta palvoa mitä jumalaa haluaa ja miten haluaa, myös sitä ettei yhtä uskontoa suosita yli muiden.
Tästä syystä yhteisin varoin järjestetty tunnustuksellinen opetus pitäisi lakkauttaa ja jättää asia uskontojen omaksi murheeksi. Mutta, mikäli yhdelle se opetus maksetaan yhteisistä varoista pitäisi se maksaa kaikille (jolloin viimeistään loppuu se tunnustuksellisen opetuksen järjestäminen kunnan/valtion pussista).
Quote from: Sputnik on 15.10.2011, 18:08:30
Uskonnonvapautta tämä sivuaa sikäli että kyseisen vapauden merkitys erilaisten muiden lakien myötä tarkoittaa ei pelkästään oikeutta palvoa mitä jumalaa haluaa ja miten haluaa, myös sitä ettei yhtä uskontoa suosita yli muiden.
Quote
8 § Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia ja hyviä tapoja ei loukata, niin myös sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskontokuntaan.
9 §Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu vai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.
11 § Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Ei tuossa mitenkään kielletä sitä, että valtio suosisi yhtä uskontoa.
Viittaat varmaankin tähän
Quote
EU:n Ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 2. artiklassa todetaan, että
"Keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulutukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus."
Sopimuksen mukaan lapsen vanhemmilla on oikeus varmistaa lapsilleen uskontonsa ja vakaumuksensa mukainen opetus. Valtion tulee tätä oikeutta kunnioittaa järjestäessään kasvatusta ja opetusta.
Valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta järjestää uskonnollinen kasvatus lapselleen, ei mitenkään rahoittaa sitä.
Quote from: JmR on 15.10.2011, 18:18:40
Ei tuossa mitenkään kielletä sitä, että valtio suosisi yhtä uskontoa.
Positiivinenkin syrjintä on syrjintää :)
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Miten uskonto liittyy muka länsimaiseen sivistykseen, siis muuten kuin sen estäjänä ja hidastajana?
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Saanen olla päinvastaista mieltä. En perustele kantaani mitenkään, koska sinäkään et perustele omaasi.
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Opetin pojalle eilen, että ei kannata uhrata aikaa yhtään uskontoon, musiikkiin ja kuvaamataitoon. Käytä se aika hyväksi lukemalla englantia ja saksaa tai painu pompottamaan palloa hallille.
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 13:29:56
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Miten uskonto liittyy muka länsimaiseen sivistykseen, siis muuten kuin sen estäjänä ja hidastajana?
Siis islamhan ei ole hidastanut länsimaissa tähän mennessä vielä mitään. Nyt sitä hidastajaa/estäjää tosin omana uskontona jo opetetaan suomalaisissakin kouluissa.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 14:53:10
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 13:29:56
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Miten uskonto liittyy muka länsimaiseen sivistykseen, siis muuten kuin sen estäjänä ja hidastajana?
Siis islamhan ei ole hidastanut länsimaissa tähän mennessä vielä mitään. Nyt sitä hidastajaa/estäjää tosin omana uskontona jo opetetaan suomalaisissakin kouluissa.
En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.
Quote from: Darvi on 15.10.2011, 18:19:07
Quote from: Mindy on 14.10.2011, 15:43:57
Nuorempana pidin uskontoa tosi turhana kouluaineena, mutta nykyään ajattelen aivan päinvastoin. Syynä ei ole se, että olisin hurahtanut uskoon (olen vieläkin agnostikko), vaan ymmärtämys siitä, että länsimaisessa yhteiskunnassa kasvavat lapset ovat kulttuurillisesti kielipuolia, jos eivät tunne Raamattua. Kielistä kiinnostuneena ihmisenä, jota kiinnostaa sanontojen etymologia, olen huomannut enenevässä määrin, miten paljon meillä ja muualla Euroopassa on sanontoja ja tapoja, jotka voidaan johtaa Raamattuun. Jos ei tunne Raamattua, ei ymmärrä sanontoja ja niiden tausta-ajatuksia ja on siten jopa äidinkielelläänkin kielipuoli.
Hurahtanut olet. Miten voisivat olla kielipuolia, kun suurin osa kristityistäkään ei tunne Raamattua. Ei ihmisen tarvitse Raamattua tuntea, jotta voisi ymmärtää sieltä lainattuja sanontoja. Ihmisen tarvitsee vain ymmärtää sanonta ja sen monesti ymmärtää ihan samalla tavalla kuin kielen alunperinkin, eli siitä miten sitä käytetään. Äidinkielessä voidaan toki käydä sanontoja läpi ja sitä mistä ovat peräisin olivat sitten uskonnollisesta lähteestä, Marxilta tai natseilta. Mutta ei sen takia tartte Mein Kampfia, Pääomaa tai Raamattua osata. Sanontoja tärkeämpää olisi ymmärtää sanojen merkitykset ja kielioppi, jotta voi itse luoda vaikka minkäalaisia paljon kuvaavampia sanontoja.
En ole hurahtanut uskontoon, vaan tietyntasoiseen perfektionismiin, mitä kieliin tulee. Olen hyvä kielissä ja kielitiede kiinnostaa, varsinkin sanontojen yms. etymologia. Monesti kun eri kielissä on aivan samaa tarkoittavia sanontoja, mutta niissä on pieniä variaatioita, sisäinen salapoliisini haluaa selvittää sanontojen alkuperää tarkemmin ymmärtääkseni niitä ja niiden ilmentämiä kulttuurillisia piirteitä paremmin.
Esim. suomeksi ostetaan sika säkissä, enkä aluksi meinannut tajuta, minkä ihmeen takia hollanniksi ostetaan kissa säkissä. Oli vaikeaa muistaa, mikä elukka siellä säkissä pitikään olla, kun kissan ostamisessa säkissä tai säkittä ei ollut minulle ilmiselvää logiikkaa. Miksi jollain kissalla on niin paljon väliä? Siasta saadaan ruokaa perheelle, mutta kissasta ei saada edes turkishanskoja. Sanonta aukesi ja tarttui muistiin, kun minulle kerrottiin sen syntyneen Hollannin Kultaisena aikakautena, jolloin hollantilainen Itä-Intian kauppakomppania hallitsi Aasian kauppaa ja laivoilla tarvittiin laivakissoja hiiriä pyytämässä, jotta lasti tulisi perille ilman hiirten nakerteluja. En ollut koskaan kuullutkaan laivakissoista aiemmin, pelkästään laivakoirista. Tuon jälkeen hollantilainen kulttuuri alkoi aueta muutenkin syvällisemmin, koska tajusin, miten syvällisesti kauppa- ja sotalaivastot olivat vaikuttaneet Hollannin kehitykseen muutenkin kuin vain tuomalla rikkauksia valtion kirstuun ja rikkaampien kansankerrosten nautittaviksi. Tiesin kylläkin, että tuo aika oli Hollannin historian loistoaikaa, mutta että sen vaikutukset olivat niinkin selkeästi vielä nähtävissä, jos osasi katsoa, sitä en ollut odottanut. Aloin havaita helpommin Kultaisen ajan ja merenkulun vaikutuksen hollantilaiseen sanastoon, kansanluonteeseen ja tapakulttuuriin. Monet suomalaisen ja hollantilaisen kulttuurin eroista tulivat sitä kautta ymmärrettävämmiksi, kun peilasin niitä maittemme historiaan.
Samoin länsimaiseen kulttuuriin sisältyvää ajatusta valtion ja uskonnon erottamisesta ei voi ymmärtää, ellei tiedä Jeesuksen sanoneen "Anna Jumalalle, mikä Jumalan on ja anna keisarille, mikä keisarin on". Länsimainen kulttuuri on rakentunut kristinuskon pohjalle ja ilman tuohon lauseeseen jo liittynyttä kirkon ja valtion verotus- ja tuomiovallan erottamista ei länsimainen kulttuuri olisi ikinä kehittynyt nykyisen laiseksi. Lisäksi munkkiluostareissa kehitettiin aikoinaan oman aikansa huipputeknologiaa ja koko koululaitos lähti kehittymään luostarilaitoksesta. Kristinuskon vaikutus länsimaisen kulttuurin luonteeseen ja arvomaailmaan on yllättävän suuri ja syvällinen, ja ylipäänsä sitä uhkaavat ideologiat yletön suvaitsevaisuus, sosialismi ja toisaalta myöskään pidäkkeetön kapitalismi eivät olisi voineet syntyä minkään nykyisin olemassa olevan muun suuren maailmanuskonnon piirissä. Niihin on sisäänrakennettuna toisella tavalla hierarkkisuus ja/tai etnisyyden merkitys, joiden vuoksi niistä ei olisi ollut luomaan länsimaista kulttuuria.
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 14:56:25
Quote from: Emo on 19.10.2011, 14:53:10
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 13:29:56
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Miten uskonto liittyy muka länsimaiseen sivistykseen, siis muuten kuin sen estäjänä ja hidastajana?
Siis islamhan ei ole hidastanut länsimaissa tähän mennessä vielä mitään. Nyt sitä hidastajaa/estäjää tosin omana uskontona jo opetetaan suomalaisissakin kouluissa.
En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.
Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.
Quote from: Jekku on 19.10.2011, 14:27:18
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Opetin pojalle eilen, että ei kannata uhrata aikaa yhtään uskontoon, musiikkiin ja kuvaamataitoon. Käytä se aika hyväksi lukemalla englantia ja saksaa tai painu pompottamaan palloa hallille.
Onkohan olemassa paljonkin saksankielisiä ihmisiä, jotka eivät puhu hyvää englantia?
Olen itse jutellut ehkä sadan saksankielisen ihmisen kanssa, ja näistä vain kahden kanssa keskustelu saksaksi oli helpompaa kuin englanniksi. Toinen oli 80-v mummeli ja toinen 50-v maanviljelijä.
Uskonto tulee yhdistää historian opiskeluun.
Jos esim. messiaan uusi tuleminen tapahtuu, tai mitä muuta todennettua "yliluonnollista", otetaan asia uudelleen framille, ei ennen.
PS: Lumimiehen päänahka on hallussa tiibetin munkeilla, mutta pyhää materiaalia ei voi antaa DNA-testeihin! ;D Lähde: HS,IL,IS, kusenkeltainen lehdykkä, en muista tarkkaan.
Quote from: Faidros. on 19.10.2011, 15:21:25
Uskonto tulee yhdistää historian opiskeluun.
Jos esim. messiaan uusi tuleminen tapahtuu, tai mitä muuta todennettua "yliluonnollista", otetaan asia uudelleen framille, ei ennen.
PS: Lumimiehen päänahka on hallussa tiibetin munkeilla, mutta pyhää materiaalia ei voi antaa DNA-testeihin! ;D Lähde: HS,IL,IS, kusenkeltainen lehdykkä, en muista tarkkaan.
Ei mulla muuta, paitsi että siinä vaiheessa kun Messias palaa maan päälle, on kellään tuskin enää mielessä kouluaineiden uudistus ;D
Quote from: hoxpox on 19.10.2011, 15:10:31
Quote from: Jekku on 19.10.2011, 14:27:18
Quote from: PeterFaber on 15.10.2011, 18:57:11
Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.
Opetin pojalle eilen, että ei kannata uhrata aikaa yhtään uskontoon, musiikkiin ja kuvaamataitoon. Käytä se aika hyväksi lukemalla englantia ja saksaa tai painu pompottamaan palloa hallille.
Onkohan olemassa paljonkin saksankielisiä ihmisiä, jotka eivät puhu hyvää englantia?
Olen itse jutellut ehkä sadan saksankielisen ihmisen kanssa, ja näistä vain kahden kanssa keskustelu saksaksi oli helpompaa kuin englanniksi. Toinen oli 80-v mummeli ja toinen 50-v maanviljelijä.
Koska poju on saannut päähänsä 11-vuotiaana, että hän lähtee Saksaan töihin niin lukekoon sitten saksaa.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:03:15
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 14:56:25
En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.
Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.
Kyllä on, länsimainen kehitys on tapahtunut nimenomaan kristinuskon vastustuksesta ja hidastuksesta huolimatta. Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä. Nykypäivän islamilainen maailma on pahimmilta osiltaan juuri sitä, miksi Eurooppakin olisi päätynyt jos olisimme toimineet kristinuskon vaikutuksen mukaisesti.
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 15:33:53
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:03:15
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 14:56:25
En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.
Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.
Kyllä on, länsimainen kehitys on tapahtunut nimenomaan kristinuskon vastustuksesta ja hidastuksesta huolimatta. Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä. Nykypäivän islamilainen maailma on pahimmilta osiltaan juuri sitä, miksi Eurooppakin olisi päätynyt jos olisimme toimineet kristinuskon vaikutuksen mukaisesti.
Minä suosittelen että tutustut PALJON aiheeseen josta kirjoitat.
Islam kieltää kaiken kyseenalaistamisen, mikä tieteen kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää. Ainoa mitä muslimi saa lukea, on koraani. Taiteet ovat myös pannassa. Kehity siinä sitten.
Keskiajallakaan islamilainen maailma ei ollut missään muualla kuin keskiajalla, ja siellä se on edelleen.
Muslimien koulutkin ovat koraanikouluja. Kaikki muut oppiaineet ovat koraanikouluissa turhia, paitsi koraani. Ja nyt siis meilläkin on Suomessa oppiaine "oma uskonto" jossa muslimioppilaille opetetaan koraania.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:23:53
Ei mulla muuta, paitsi että siinä vaiheessa kun Messias palaa maan päälle, on kellään tuskin enää mielessä kouluaineiden uudistus ;D
Höpsis. Heti Messiaan helman heilahtaessa paikalla on RKP:n delegaatio asettamassa ruotsin pakollisuuden ehdoksi tuhatvuotiselle valtakunnalle.
Matematiikka on tärkein yksittäinen aine. Fysiikka ja kemia ovat matematiikan johdannais- käytännönläheisaineita. Matematiikka on maailmankieli, jolla ympäröivä maailmankaikkeus ja ihminen yrittävät kommunikoida keskenään.
Myös historia on tärkeätä. Historia on ikään kuin lyhytaikaista kulttuurievoluutiota. On tärkeätä tietää mistä ihminen on tullut tähän tilanteeseen.
Sen sijaan kieliä korostetaan ihan liikaa. Miksi jotain ruotsia pitää opetella jossain AMK-tasolla?
Quote from: Sanglier on 19.10.2011, 16:07:33
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:23:53
Ei mulla muuta, paitsi että siinä vaiheessa kun Messias palaa maan päälle, on kellään tuskin enää mielessä kouluaineiden uudistus ;D
Höpsis. Heti Messiaan helman heilahtaessa paikalla on RKP:n delegaatio asettamassa ruotsin pakollisuuden ehdoksi tuhatvuotiselle valtakunnalle.
:D ;D
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:03:15
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 14:56:25
En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.
Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.
Kyllä on, länsimainen kehitys on tapahtunut nimenomaan kristinuskon vastustuksesta ja hidastuksesta huolimatta. Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä. Nykypäivän islamilainen maailma on pahimmilta osiltaan juuri sitä, miksi Eurooppakin olisi päätynyt jos olisimme toimineet kristinuskon vaikutuksen mukaisesti.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:49:54
Minä suosittelen että tutustut PALJON aiheeseen josta kirjoitat.
Selvästikin tiedän asiasta PALJON enemmän kuin sinä. Eli olen tutustunut, hyvin ja perinpohjaisesti.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:49:54
Islam kieltää kaiken kyseenalaistamisen, mikä tieteen kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää.
Islam ei kiellä, eikä kieltänyt maailman tutkimusta menneinäkään aikoina, toisin kuin kristinusko. Siinä missä kristityillä melkein kaksi vuosituhatta paavi käskyläisineen määritteli ilman tutkimista minkälainen maailma on, islamilaiset tutkivat maailmaa ja käyttivät hyväkseen mm. kreikkalaisilta ja persialaisilta omaksumaansa tietoa.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:49:54Ainoa mitä muslimi saa lukea, on koraani. Taiteet ovat myös pannassa. Kehity siinä sitten.
Ei millään pahalla, mutta p*skapuhetta. Ennakkoluulosi puhuvat tietojen puutteessa. Änkyräuskovaiset ovat asia erikseen, islam ei sinänsä rajoita noita asioita sen enempää kuin kristinuskokaan.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:49:54Keskiajallakaan islamilainen maailma ei ollut missään muualla kuin keskiajalla, ja siellä se on edelleen.
Ja kristillisen maailman kehitys sieltä pois on tapahtunut uskonnon vastustavasta vaikutuksesta huolimatta. Ja ihan samaa "keskiaikaa" ne noiden muslimimaiden kristitytkin elävät mm. Egyptissä ja Indonesiassa. Puhumattakaan kristityistä Afrikan maista.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:49:54Muslimien koulutkin ovat koraanikouluja. Kaikki muut oppiaineet ovat koraanikouluissa turhia, paitsi koraani.
Näin varmasti jossain köyhissä änkyräuskovaisissa maissa ja kulttuureissa, mutta tuo on valhetta kun huomioidaan koko toista miljardia käsittävä muslimien joukko
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:49:54Ja nyt siis meilläkin on Suomessa oppiaine "oma uskonto" jossa muslimioppilaille opetetaan koraania.
Joka potäisi poistaa koulusta, aivan kuten kristinuskonkin opetus. Uskonnolliset yhdistykset opettakoot halukkaille oppejansa omalla ajallaan.
Quote from: Bonaventura on 19.10.2011, 16:48:22
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 15:33:53
Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä.
Kekkeruusi, näitä kuluneita kliseitä on avattu -sekä tätä nyt mainitsemaasi, että aiempaa ristiretkiruuskaisuasi- siinä ristiretkiketjussa, jonka avasin ihan vain sitä varten, että voit tulla puolustamaan väitettäsi sinne. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että alkukankeuksien jälkeen se ketju on muuttunut erittäin nautittavaksi lukea, siellä on lukeneita keskustelijoita.) Sinä et sitten tullut, mutta silti jatkat entiseen tyyliin: kehotat muita perehtymään historiaan, vaikka omasta historiantuntemuksestasi on harvinaisen vähän näyttöä.
Mitä se minulle kuuluu, että sinä jotain ketjuja availet? Minä vastaan siinä keskustelussa, jossa katson vastausta tarvittavan. Ja muuten, me emme tässä keskustelleet ristiretkistä.
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 16:56:23
Quote from: Bonaventura on 19.10.2011, 16:48:22
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 15:33:53
Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä.
Kekkeruusi, näitä kuluneita kliseitä on avattu -sekä tätä nyt mainitsemaasi, että aiempaa ristiretkiruuskaisuasi- siinä ristiretkiketjussa, jonka avasin ihan vain sitä varten, että voit tulla puolustamaan väitettäsi sinne. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että alkukankeuksien jälkeen se ketju on muuttunut erittäin nautittavaksi lukea, siellä on lukeneita keskustelijoita.) Sinä et sitten tullut, mutta silti jatkat entiseen tyyliin: kehotat muita perehtymään historiaan, vaikka omasta historiantuntemuksestasi on harvinaisen vähän näyttöä.
Mitä se minulle kuuluu, että sinä jotain ketjuja availet? Minä vastaan siinä keskustelussa, jossa katson vastausta tarvittavan. Ja muuten, me emme tässä keskustelleet ristiretkistä.
Sinua tarvitaan kipeästi Ristiretkiketjussa, siellä on nimittäin muslimit ja islam niin pahasti ja totuudenmukaisesti alakynnessä.
Quote from: Emo on 19.10.2011, 17:18:11
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 16:56:23
Quote from: Bonaventura on 19.10.2011, 16:48:22
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 15:33:53
Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä.
Kekkeruusi, näitä kuluneita kliseitä on avattu -sekä tätä nyt mainitsemaasi, että aiempaa ristiretkiruuskaisuasi- siinä ristiretkiketjussa, jonka avasin ihan vain sitä varten, että voit tulla puolustamaan väitettäsi sinne. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että alkukankeuksien jälkeen se ketju on muuttunut erittäin nautittavaksi lukea, siellä on lukeneita keskustelijoita.) Sinä et sitten tullut, mutta silti jatkat entiseen tyyliin: kehotat muita perehtymään historiaan, vaikka omasta historiantuntemuksestasi on harvinaisen vähän näyttöä.
Mitä se minulle kuuluu, että sinä jotain ketjuja availet? Minä vastaan siinä keskustelussa, jossa katson vastausta tarvittavan. Ja muuten, me emme tässä keskustelleet ristiretkistä.
Sinua tarvitaan kipeästi Ristiretkiketjussa, siellä on nimittäin muslimit ja islam niin pahasti ja totuudenmukaisesti alakynnessä.
Ehei, selvästikin minua tarvitaan täällä, kun sinä jatkat humpuukinpuhumistasi täällä. Kyse ei todellakaan ole mistään islamin puolustamisesta, vaan totuuden esilletuonnista. Historian,islamin ja kristinuskon osalta uskonnon vaikutuksesta yhteiskunnan kehitykseen. Vaikka helpompaa se tietysti sinulle on vain laittaa minulle jokin "islamin puolustajan" leima, kuin käsitellä itse asiaa.
Quote from: planeta on 19.10.2011, 19:24:53
Quote from: kekkeruusi on 19.10.2011, 16:43:04
Quote from: Emo on 19.10.2011, 15:49:54Ainoa mitä muslimi saa lukea, on koraani. Taiteet ovat myös pannassa. Kehity siinä sitten.
Ei millään pahalla, mutta p*skapuhetta. Ennakkoluulosi puhuvat tietojen puutteessa. Änkyräuskovaiset ovat asia erikseen, islam ei sinänsä rajoita noita asioita sen enempää kuin kristinuskokaan.
Islam ja muslimit, ei pelkästään änkyräuskovaiset, rajoittavat rankalla kädellä esimerkiksi Suomessa lastensa taiteiden ja musiikin harrastusta, joskus jopa liikunnan opetusta kouluissa.
Jokaiselta muslimilapselta kysytään useissa kouluissa erikseen, saako lapsi osallistua musiikin opetukseen tai liikuntaan. Usein muslimilapset kuvaamataidon tunnilla joutuvat suorittamaan erilaisen tehtävän kuin muut lapset, koska "koraani kieltää piirtämästä mitään elävää". Niinpä he piirtävät pääasiassa ornamentteja tai muita kiemuroita.
Nämä rajoitukset perustellaan nimenomaan islamin uskonnolla. Joskus opettajat konsultoivat koulun islamin opettajaa, joka vahvistaa kiellon ja erityismenettelyn muslimilapsen kohdalla. Tämä aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi koulussa pidettävien konserttien kohdalla: muslimioppilaille on varattava erilliset tilat ja valvojat konsertin ajaksi, samoin uimahallikäyntien ajaksi tytöille on etsittävä valvoja ja sitten vielä jotain järkevää tekemistä siksi ajaksi, kun muut ovat uimassa.
Käytännön ongelmia: miten selität vaikeasti vammaiselle erityisopetuksen muslimilapselle, että hän ei saa syödä nakkikastiketta kuten muut luokkakaverinsa. Lapsen tekee sitä kovasti mieli, hän osoittaa ruokaa sormella, alkaa huutaa, kun en anna ottaa sitä. Lapsi heittäytyy lattialle, kun tarjoamme vaihtoehtoista sianlihatonta ruokaa. Lapsella ei ole mitään edellytyksiä ymmärtää millään kielellä, mitä on sianliha tai koraani tai haram, hän tajuaa vain nakkien tuoksun, joka miellyttää häntä suuresti. Tekisi mieli kutsua paikalle se imaami tai isä, joka on antanut koululle ohjeet lapsen ruokavaliosta. Ohjeet, joilla ei näin rankasti maallistuneen ja jumalasioihin välinpitämättömän maallikon näkökulmasta ole mitään järjellistä perustetta. Mutta tämä asiahan ei itse asiassa kuulu minulle sen syvällisemmin, joten anti olla. Jokainen saa näköjän kiusata lastaan miten haluaa (tietyissä rajoissa tietysti).
Eikö tuo mielestäsi kuulosta änkyräuskovaisuudelta? Vaikka uskonto on islam, niin samaa hölmöilyä se on kuin kristittyjen änkyröidenkin kanssa, periaatetasolla. Naurettavaa ja typerää, ja ennen kaikkea omavalintaista. Ei kukaan pakota niitä satukirjojen juttuja niin orjallisesti noudattamaan, eivätkä kaikki noudatakaan. Edes islaminuskoisista.
http://nikopol2008.blogspot.com/2009/02/islam-ja-sen-vaatimat.html
Ainakin islamin nimissä vaaditaan ja saadaan kaikenlaista poikkeuskohtelua.
Quote from: Babatube on 19.10.2011, 16:16:19
Matematiikka on tärkein yksittäinen aine. Fysiikka ja kemia ovat matematiikan johdannais- käytännönläheisaineita. Matematiikka on maailmankieli, jolla ympäröivä maailmankaikkeus ja ihminen yrittävät kommunikoida keskenään.
Myös historia on tärkeätä. Historia on ikään kuin lyhytaikaista kulttuurievoluutiota. On tärkeätä tietää mistä ihminen on tullut tähän tilanteeseen.
Sen sijaan kieliä korostetaan ihan liikaa. Miksi jotain ruotsia pitää opetella jossain AMK-tasolla?
Lukematta kejua ollenkaan pakko heittää lusikkaa soppaan kahden teinin isänä ...
Kääntäisin tuon ensimmäisen ajatuksen juuri toisin päin. Reaaliaineet ja nimenomaan asiaosaaminen on se tärkeä asia. Monilla aloilla juuri asiaosaaminen sattuu perustumaan matematiikan osaamiseen, ja siksi senkin osaaminen on tärkeää, ei niinkään itsessään.
Joku kritisoi derivoinninkin opettamista. Luonnontieteiden lisäksi esimerkiksi taloustiede perustuu kuitenkin suurelta osin nimenomaan derivaattaan. Esimerkisi vaikka voiton maksimointi...
Toinen juttu on sitten se, mitä kannattaa opettaa missäkin iässä oleville lapsille ja nuorille. Tästä minulla ei ole käsitystä. Esim. uutta kieltä on vaikeampi oppia vanhempana. Nykykoulu antaa varmaan aika hyvän yleissivistävän pohjan ja välineitä oppimiselle, vielä lukiokin. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että koulusta päästyä reaalimaailman ymmärrys perustuu reaaliaineisiin (ja niiden takana oleviin tieteenaloihin), ja niiden opiskelu oikeastaan vasta alkaa lukion jälkeen.
E. Pikku täsmennys
Omakohtaisesti totean jälkiviisaana, että ruotsin kieli oli kaikkein turhin kouluaine. Sitä en ole tarvinnut mihinkään. Myös kemiasta on ollut hyvin vähäistä hyötyä, mutta periaatteessa sitä olisi voinut tarvitakin jossain.
Quote from: slobovorsk on 20.10.2011, 09:53:27
Kääntäisin tuon ensimmäisen ajatuksen juuri toisin päin. Reaaliaineet ja nimenomaan asiaosaaminen on se tärkeä asia. Monilla aloilla juuri asiaosaaminen sattuu perustumaan matematiikan osaamiseen, ja siksi senkin osaaminen on tärkeää, ei niinkään itsessään.
Joku kritisoi derivoinninkin opettamista. Luonnontieteiden lisäksi esimerkiksi taloustiede perustuu kuitenkin suurelta osin nimenomaan derivaattaan. Esimerkisi vaikka voiton maksimointi...
Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?
Quote from: hoxpox on 20.10.2011, 10:57:49
Quote from: slobovorsk on 20.10.2011, 09:53:27
Kääntäisin tuon ensimmäisen ajatuksen juuri toisin päin. Reaaliaineet ja nimenomaan asiaosaaminen on se tärkeä asia. Monilla aloilla juuri asiaosaaminen sattuu perustumaan matematiikan osaamiseen, ja siksi senkin osaaminen on tärkeää, ei niinkään itsessään.
Joku kritisoi derivoinninkin opettamista. Luonnontieteiden lisäksi esimerkiksi taloustiede perustuu kuitenkin suurelta osin nimenomaan derivaattaan. Esimerkisi vaikka voiton maksimointi...
Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?
Vastaan vaikkei kysytty, en ole derivoinut koskaan koulun jälkeen, mutta samalla periaatteella olen ratkaissut monia ongelmia, eli matemaattinen lähestymistapa käytännön ongelmiin on ihan selkeä hyöty mitä matikasta jäi käteen. Pitkän matikan kirjoittaneena kiitän myös tilasto- ja todennäköisyyslaskennan perusteista, niistäkin on ollut valtavasti hyötyä. Kuten myös geo- ja trigonometriasta.
Derivointi tai integrointi ovat nyt sellaisia iskusanoja, ehkä lievää ylioppimista, mutta jos kerran ongelmanratkaisua aletaan opettaa (yksinkertaisemmilla yhtälöillä), on vain loogista näyttää myös mihin se tie johtaa. En harmittele yhtään että "turhaakin" matikkaa tuli päntättyä. Myöskään fysiikasta ja kemiasta en muista yhtään turhaa asiaa oppineeni, saati biologiasta tai maantieteestä.
Muistutettakoon nyt taas ettei peruskoulussa edes ehditä oppia näitä tiedeaineita kuin nimeksi. Lukioon meneminen taas on oma valinta, jos siellä joutuu opettelemaan mielestään turhaa niin amiksessa pääsee eteenpäin eri pohjalta.
Ei systeemiä kannata romuttaa vaan kehittää.
Ruotsin kielestä on muuten ollut selkeää hyötyä, jopa enemmän kuin matikasta. Se on silti turha aine useimmille.
QuoteIhan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?
Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.
Quote from: Peksi on 20.10.2011, 11:48:06
Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.
Hienosti ilmaistu. Monet käytännön asiat, jotka oikeasti kuuluvat differentiaalilaskennan alaan eli pitävät sisällään derivointia tai integrointia, on peruskoulutasolla pelkistetty kerto- tai jakolaskuksi, jolloin suurimmalle osalle kansasta jää koko derivaatan käsite epäselväksi.
Quote from: Mindy on 19.10.2011, 14:57:27
Monet suomalaisen ja hollantilaisen kulttuurin eroista tulivat sitä kautta ymmärrettävämmiksi, kun peilasin niitä maittemme historiaan.
Sanojen alkuperän opiskelu on varmaan mielenkiintoista, mutta itse en sitä nyt niin erityisen korkealle tasolle nostaisi asioina, joita lapsille pitää opettaa tai perustelisi sillä, että sitä tai tätä ainetta pitää opettaa, jotta ymmärtää, mistä tämä sana on peräisin.
Quote
Samoin länsimaiseen kulttuuriin sisältyvää ajatusta valtion ja uskonnon erottamisesta ei voi ymmärtää, ellei tiedä Jeesuksen sanoneen "Anna Jumalalle, mikä Jumalan on ja anna keisarille, mikä keisarin on". Länsimainen kulttuuri on rakentunut kristinuskon pohjalle ja ilman tuohon lauseeseen jo liittynyttä kirkon ja valtion verotus- ja tuomiovallan erottamista ei länsimainen kulttuuri olisi ikinä kehittynyt nykyisen laiseksi.
Tämäkö on sinusta se syy sekularismille länsimaissa? Annat varmaan sitten hienon selityksen sille, miksi tuo ajatus on pätenyt vasta n. pari sataa vuotta länsimaissa eikä edes vielä päde täysin esim. Suomessa, vaan ev lut. kirkolla on valtion ja kunnan ohella veronkanto-oikeus. Tämän lisäksi valtion laissa on kristinuskoon liittyneitä tekijöitä, entisaikaan esim. kuolemantuomio Jumalanpilkasta.
Euroopan historian ehkä tuhoisin sota, 30-vuotinen sota sodittiin valtiollisin asevoimin sen puolesta, kenen kristinuskon tulkintaa missäkin noudatetaan. Seurauksena oli n. 35%:n väestökato Saksan alueella. Voiko tällaista touhua oikein pitää valtion ja uskonnon erottamisena? Siis enempää kuin mitä se yleisesti muiden uskontojen kohdalla on.
Itse sanoisin, että tuo valtion ja kirkon erottamisen idea käytännön tasolla ei ole peräisin tuosta Jeesuksen sanomasta, vaan siitä, että 1700-luvun valistusajan ihmiset alkoivat sitä ajaa. Suunnilleen kaikki kuninkaat ja keisarit kruunauttivat itsensä juuri kirkoissa. Suomen valtiopäivätkin yhä edelleen aloittavat istuntokautensa jumalanpalveluksella.
Quote from: Peksi on 20.10.2011, 11:48:06
QuoteIhan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?
Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.
Tässä nyt ei ole mitään järkeä.
Yhtä hyvin voisi väittää että useimmat ihmiset hyödyntävät kvanttifysiikkaa tiskatessaan, sillä tiskatessa tai missä tahansa muussakin toiminnassa tapahtuu kvanttifysikaalisia ilmiöitä.
Koulun derivointiopetus on käytännössä yhtälöiden derivoimista, ja yhtälön ääriarvojen määrittämistä derivaatan nollakohtien avulla. Matkanopeuden laskemisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, vaan nopeuden arviointiin riittävät peruslaskutoimitukset.
Quote from: Peksi on 20.10.2011, 11:48:06
QuoteIhan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?
Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.
Derivoiko tosiaan? Siis arvioi paikan muutosta suhteessa hetkelliseen ajanmuutokseen ja antaa sitten ajanmuutoksen lähestyä nollaa? Itse veikkaisin, että paljon suurempi osa ihmisistä arvioi matkanopeuttaan jakolaskulla "kuljettu matka" / "käytetty aika". Tämä ei ole derivointia. Ja tulevaisuudessa yhä useampi ei edes tee tuota jakolaskua, vaan katsoo joko auton tietokoneesta tai GPS:stä, mikä on ollut keskinopeus.
Derivaatta ja integraali ovat hyvin hyödyllisiä työvälineitä luonnontieteessä ja ehkä myös taloustieteessä. Tavallisessa elämässä niitä ei juuri kyllä tarvitse. Lähes kaikessa arkielämässä derivaatan voi korvata jakolaskulla ja integraalin yhteenlaskulla. Voi olla, että silti yleissivistyksen kannalta on hyvä tietää täsmällisemmin, mitä nämä käsitteet oikein tarkoittavat, jotta ymmärtää jonkun sellaisesta puhuessa, mistä oikein on kyse. Sen syvemmin ei niihin minusta kuitenkaan ole mitään tarvetta koulussa eikä lukien yleisessä matikassa perehtyä.
Koulun jälkeisissä opinnoissa tuli jonkin verran derivioitua ja integroituakin. Tavallisessa elämässä kieltämättä harvemmin. Monia arkielämänkin tilanteita voi kuka tahansa joskus tiedostamattaan tulla harkinneeksi implisiittisesti ikään kuin optimointina (minimointia, maksimointina), johonkin parhaaseen mahdolliseen tulokseen tai tavoitteeseen pyrkimisenä erilaisten rajoitteiden vallitessa. Joskus saattaa olla jopa apua siitäkin, että osaisi tarvittaessa jumpata pulmansa läpi myös matemaattisesti.
QuoteTässä nyt ei ole mitään järkeä.
Nopeus on määritelty derivaatan avulla. Ja tosiaan, derivointi on approksimoiden vain toisen luvun jakamista toisella luvulla. Abstraktissa mielessä näiden lukujen vain annetaan lähestyä nollaa, luonnossa mitään äärettömän pientä ei kuitenkaan ole edes olemassa.
QuoteDerivaatta ja integraali ovat hyvin hyödyllisiä työvälineitä luonnontieteessä ja ehkä myös taloustieteessä. Tavallisessa elämässä niitä ei juuri kyllä tarvitse. Lähes kaikessa arkielämässä derivaatan voi korvata jakolaskulla ja integraalin yhteenlaskulla
No ei tietenkään tarvitse siinä mielessä, että alkaisi jotain funktiota symbolisessa muodossa derivoimaan.
Quote from: Aallokko on 20.10.2011, 10:14:13
Omakohtaisesti totean jälkiviisaana, että ruotsin kieli oli kaikkein turhin kouluaine. Sitä en ole tarvinnut mihinkään. Myös kemiasta on ollut hyvin vähäistä hyötyä, mutta periaatteessa sitä olisi voinut tarvitakin jossain.
Kemia on siitä hyvä, että sen avulla voidaan ehkä lieventää taikauskoista maailmankuvaa, joka perustuu aineiden magiaan, henkiin ja vastaavaan. Kun tämä on pohjana maailmankatsomukselle, ei olekaan minkäänlainen vaikeus nähdä, että esim. vaaleaihoiset ovat noiduttuja ja heistä on päästävä eroon. Monikulttuurisessa valtiossa on vain ajan kysymys, milloin moinen länsimaiseen tieteeseen nojaava tiedon tuputtaminen julistetaan uskonrauhan rikkomiseksi ja (gasp) rasismiksi. Onhan Jenkeissä keksitty sellainenkin ihme kuin monikulttuurinen matematiikka, jossa korostetaan asioita jotka eivät kuulu matematiikan kenttään lainkaan - kukkahattuilun ja helpommin läpi päästämisen nimissä siis. Yhdessäkin esimerkissä matematiikan tärkeimmäksi (siis oikeasti tärkeimmäksi!) fokusalueeksi lasketaan antirasismi, monikulttuurisuus ja kaiken tähän liittyvän käsittely. OK! Tuolla menoa saadaan varmasti putkinäköistä porukkaa, muttei ehkä halutulla tavalla.
</mouh>
Quote from: Peksi on 20.10.2011, 18:51:04
QuoteTässä nyt ei ole mitään järkeä.
Nopeus on määritelty derivaatan avulla. Ja tosiaan, derivointi on approksimoiden vain toisen luvun jakamista toisella luvulla. Abstraktissa mielessä näiden lukujen vain annetaan lähestyä nollaa, luonnossa mitään äärettömän pientä ei kuitenkaan ole edes olemassa.
Ei olekaan, mutta luonnossakin on esim. käsite hetkellinen nopeus. Mutta tätä arvioit ajaessasi ihan muuten kuin tuon derivaatan ajatuksen kautta. Tai ehkä voi ajatella, että niin teet asiaa ajattelematta, koska pääsi arvioi nopeutta sen mukaan, miten asiat vilistävät silmissä, mikä on käytännössä eri ajanhetkien aikana aivoihin tulleiden näköhavaintojen vertailua.
Minusta juuri matkanopeudesta puhuttaessa et jakolaskulla approksimoi sitä derivaattaa eli hetkellistä nopeutta, vaan juuri sitä keskimääräistä nopeutta, mikä a) on yleensä hyödyllisempi tieto ja b) voi hyvinkin poiketa siitä hetkellisestä nopeudesta. Jos olet hetkellisestä nopeudesta, eli siitä paikan derivaatasta ajan suhteen kiinnostunut, niin teet tämän yleensä nopeusmittarin etkä jakolaskun avulla. Ja yleensä et käytä sitä nopeusmittarin lukua matkanopeutesi arviointiin, koska tiedät, että se yleensä heilahtelee ja siksi saat yleensä tarkemman arvion keskinopeudesta sillä jakolaskulla.
Quote
QuoteDerivaatta ja integraali ovat hyvin hyödyllisiä työvälineitä luonnontieteessä ja ehkä myös taloustieteessä. Tavallisessa elämässä niitä ei juuri kyllä tarvitse. Lähes kaikessa arkielämässä derivaatan voi korvata jakolaskulla ja integraalin yhteenlaskulla
No ei tietenkään tarvitse siinä mielessä, että alkaisi jotain funktiota symbolisessa muodossa derivoimaan.
No, missä mielessä sitten? Ja siis tuossa symbolisessa mielessä niitä juuri koulussa (tai siis tarkemmin lukiossa) opetetaan ja sen järkevyyttä tässä kritisoin.
QuoteNo, missä mielessä sitten? Ja siis tuossa symbolisessa mielessä niitä juuri koulussa (tai siis tarkemmin lukiossa) opetetaan ja sen järkevyyttä tässä kritisoin.
Derivaattahan tarkoittaa jonkin asian hetkellistä muutosnopeutta, joka on käsitteenä melko hyödyllinen. Sen jonkinlaista hallitsemista voi mielestäni vaatia lukiolaisilta, varsinkin pitkän matematiikan opiskelijoilta. Ja tietysti matematiikassa derivointi pitää opettaa raja-arvon kautta (symbolisessa mielessä siis), eli siten kuin se on määritelty. Lyhyessä matikassa derivointi taidetaan tosin vain opettaa epämääräisten sääntökokoelmien avulla, joka on ehkä kieltämättä aavistuksen hölmöä.
Mutta oli miten oli, itse olen jonkin verran ihmetellyt, että miksi juuri derivointi mainitaan aina, kun puhutaan vaikeasta, hyödyttömästä tai ikävästä matematiikasta. Se on kuitenkin loppujen lopuksi melko helppoa ja käsitteenä yksi matematiikan tärkeimmistä. Esimerkiksi yksinkertainenkin todennäköisyslaskenta (joka siis mainittiin jossain viestissä hyödyllisenä matikan osa-alueena) on usein huomattavasti vaikeampaa eikä sitä kovin moni koulussa opikaan kuin aivan alkeellisimmalla tasolla. Mikäli hieman monimutkaisempaa todennäköisyyslaskentaa haluaa edes oppia, on derivoinnin osaaminen pelkkä minimivaatimus 8).
Jep. Luultavasti kaikki sanomisen arvoinen alkaa olemaan kuitenkin sanottu, ainakin matematiikan osalta ;).
Välillä on kyllä sellainen tunne, että keskustelua käydään eri lähtökohdista. Itse toivoisin koulun olevan ennen kaikkea yleissivistävä laitos, jonka kaikista opeista ei tarvitsekaan olla mitään suoraan mitattavaa hyötyä kuten pidempi elinikä tai parempi palkka. Epäsuoraa hyötyä yleissivistävästä opetuksesta on taas vaikea arvioida, paitsi ehkä alakanttiin.
Quote from: Lemmy on 14.10.2011, 09:54:49
Kyllä matematiikassa kannattaisi opettaa kauppalaskentoa, päättelykykyä ja todennäköisyys, ja prosenttilaskua ennemminkin kuin jotain valon nopeudella ohikiitävän mummon massaa kolmen moolin tarkkuudella. Trigonometria nyt on hyödyllisempää purjehtijoille, mutta sitäkään ei opeteta kunnolla.
Näin. Vähän veikkaan, että esimerkiksi soveltavista kauppaan yms liittyvistä laskuista on huomattavasti enemmän hyötyä kuin niistä mummon massoista tai vastaavista ja tuossa sunnassa voisi olla aiheellista esimerkiksi katsoa, miten matematiikkaa opetetaan jossain merkonomiamiksessa nykyään.
Quote from: Darvi on 20.10.2011, 21:31:20
Quote from: Peksi on 20.10.2011, 19:28:15
Esimerkiksi yksinkertainenkin todennäköisyslaskenta (joka siis mainittiin jossain viestissä hyödyllisenä matikan osa-alueena) on usein huomattavasti vaikeampaa eikä sitä kovin moni koulussa opikaan kuin aivan alkeellisimmalla tasolla.
Todennäköisyyslaskenta ja tilastollinen päättely ovat myös hyödyllisiä taitoja ihan arkipäivän ratkaisuissa oli sitten kyse riskien välttelystä tai ihmisryhmien toiminta.
Miten todennäköisyyslaskenta liittyy arkiriskien välttelyyn? Äidin oma C3PO laskee, että koska kesäviikonloppuisin kuolee enemmän ihmisiä auto-onnettomuuksissa kuin yleensä, ei kannata autoilla kesäviikonloppuna?
Quote from: planeta on 20.10.2011, 10:05:59Han-kortti - ok.
Nyt tuli uusi kortti, selitätkö?
Quote from: planeta on 20.10.2011, 10:05:59
Mutta sikäli kommentoin, että ei tietääkseni kristityillä mene ihan noin överiksi kuin muslimeilla ja muslimivanhempien sääntöjen noudattaminen aiheuttaa huomattavasti paljon enemmän työtä ja hankaluuksia koulunkäynnin järjestämisessä kuin kristittyjen, hindujen tai buddhalaisten lasten.
Kyllä kristityt ovat ihan yhtä hihhuleita pahimmillaan.
Quote from: planeta on 20.10.2011, 10:05:59
Ja kyse ei ole änkyrämuslimeista vaan ihan tavallisista muslimiperheistä ja normaaleista muslimikasvatussäännöistä. Änkyrämuslimien lapset eivät useinkaan käy suomalaista normikoulua, varsinkaan yläasteen jälkeen.
Määrittele "tavallinen muslimiperhe" tai "tavallinen kristittyperhe". Kyllä tuollainen käytös minusta on ihan hihhuliänkyröintiä.
Quote from: planeta on 20.10.2011, 10:05:59
Änkyrämuslimien lapset eivät useinkaan käy suomalaista normikoulua, varsinkaan yläasteen jälkeen.
Käykö kukaan suomalainen suomalaista normikoulua yläasteen
jälkeen? Eikös peruskoulu juuri lopu siihen yläasteeseen?
Quote from: Sunt Lacrimae on 21.10.2011, 06:28:17
Quote from: Lemmy on 14.10.2011, 09:54:49
Todennäköisyyslaskenta ja tilastollinen päättely ovat myös hyödyllisiä taitoja ihan arkipäivän ratkaisuissa oli sitten kyse riskien välttelystä tai ihmisryhmien toiminta.
Miten todennäköisyyslaskenta liittyy arkiriskien välttelyyn? Äidin oma C3PO laskee, että koska kesäviikonloppuisin kuolee enemmän ihmisiä auto-onnettomuuksissa kuin yleensä, ei kannata autoilla kesäviikonloppuna?
Niin, esimerkiksi tuon asian kohdalla olisi hyvä ymmärtää, mistä todennäköisyydessä on kyse. Silloin ei tekisi esimerkkisi virhettä, eli luulisi kesäviikonloppuna autoilun olevan vaarallisempaa kuin muulloin.
Jos C3PO jakaisi nuo kesäviikonlopun onnettomuuksien määrän silloin ajetuilla kilometreillä ja vertailisi tätä muiden ajankohtien vastaaviin, hän voisi saada luvun, joka kuvaisi paremmin todennäköisyyttä joutua onnettomuuteen. Tämän luvun perusteella voisi sitten pohtia, milloin ajamista kannattaisi vältellä ja milloin ei.
Ruotsi kaikkine vaivoineen.
Ala-asteen hiihtokilpailuihin loppui omalta osaltani joukkueurheilu. Puolimatkassa lähti side suksesta ja mökötin hangessa hävittyäni.
15-vuotiaana lähdin nostamaan punttia ja löysin oman juttuni. Kenellekään ei tarvinnut päteä.
Quote from: Darvi on 21.10.2011, 19:32:37
Quote from: sr on 21.10.2011, 16:00:25
Niin, esimerkiksi tuon asian kohdalla olisi hyvä ymmärtää, mistä todennäköisyydessä on kyse. Silloin ei tekisi esimerkkisi virhettä, eli luulisi kesäviikonloppuna autoilun olevan vaarallisempaa kuin muulloin.
Jos kesäviikonloppuisin on enemmän kännikuseja tai kaahailijoita liikkeellä, niin vaikuttaa se myös muiden autoilijoiden onnettomuusriskiin. Ei ehkä sitten paljoa keskimäärin, mutta joissain paikoissa tuokin riski voi olla merkittävä.
Niin tosiaan, jos. Minä puutuin vain siihen,
millä perusteella Sunt Lacrimae oli tullut johtopäätökseen, että kesäviikonloppuna ajelu on vaarallisempaa kuin muulloin. Kesäviikonloppuina ajaminen voi olla vaarallisempaa, turvallisempaa tai yhtä vaarallista kuin muulloin, mutta tätä ei suoraan näe siitä, kuinka monta onnettomuutta silloin tapahtuu. Käsittääkseni esimerkin oli tarkoitus liittyä jotenkin todennäköisyyslaskuun, eikä yleisesti ottaa jotain kantaa siihen, miten turvallista ajaminen on kesäviikonloppuisin.
Quote from: Enkeksi on 22.10.2011, 18:44:31
teknistä työtä ja tekstiilityötä opetetaan sekaryhmissä kummallekin sukupuolelle, sisältönä tavallisimmat kotona tarvittavat asiat
Hyvä idea. Tämän kohdalla sanoisin vain, että koska halpatuonnin myötä vaatteet ovat tulleet niin halvoiksi, ettei niitä kannata juuri kenenkään tehdä lähtömateriaaleista, noiden kohdalla "kotona tarvittavat asiat" jakautuu melko laill 90-10 teknisen hyväksi. Tekstiilipuolelta tarvitsee osata oikeastaan vain napin ompelu, koska suurin osa ihmisistä hankkii uuden tilalle, jos tuota isompaa vahinkoa vaatteille tulee. Sen sijaan teknisellä puolella ihmiset edelleen joutuvat korjaamaan kotona sitä sun tätä asunnossaan ja moni jopa remppaa isompia juttuja itse, koska se touhu on edelleen hyvin kallista.
Omassa lapsuudessani tekninen työ oli erinäköisten hyötyesineiden tekemistä, eikä tälle minusta ole juuri käyttöä, koska sekin krääsä on tullut niin halvaksi. Sen sijaan vaikkapa seinien maalaus, lattian teko, laatoitus, erinäköisten pienten juttujen korjaaminen, yksinkertaiset putkityöt, jne. olisivat olleet hyödyllisiä asioita oppia koulussa.
Quote
kotitaloutta voisi opettaa jo ala-asteelta lähtien vaikka samassa yhteydessä noiden käsityöaineiden kanssa
Kotitalous on tosiaan yksi hyödyllisimmistä peruskoulussa oppimistani asioista. Siihen kokkaamiseen voisi minun mielestäni liittää muutakin koti
talouteen liittyvää juttua kuten vaikkapa kuukausibudjetointi, sähköfirmojen kilpailutus ym. asiaa, jotka nuoret joutuvat muuten oppimaan kantapään kautta alkaessaan pyörittää omaa talouttaan, etenkin kun monella tämä tapahtuu opiskelijana, jolloin vyö on yleensä aika tiukalla.
Nim. sr:n viimeisin puheenvuoro kotitalous –oppiaineeseen liitettävistä sinänsä erittäin hyödyllisistä uusista sisältö-osioista innoitti minut sittenkin osallistumaan tähän keskusteluun kuolettavan pitkällä suoralla lainauksella eräästä tuotoksestani. Tuotoksessa pyritään yhden esimerkin valossa hahmottamaan sitä, miten opetussuunnitelmaan kirjattujen oppiaineita ja niiden sisältöjä voidaan ja pitäisi viedä toistensa sisälle ja rinnalle. Pahoittelen pitkää lainausta, mutta hivenen mietittyäni, huomasin, että jonkin osan editoiminen tässä pois vajavaistasi liikaa alun perin hahmottamaani esimerkkinä käsiteltävän tapauksen sisäisen maailman kokonaisuutta. Olen poistanut vain lähdetyyppiset tiedot tekstistä, jottei vaatimaton henkilöllisyyteni ihan heti paljastuisi enkä samasta syystä tässä myöskään kerro koko tuotoksen nimeä ja lähdetietoja. Pyydän anteeksi kuitenkin nettiympäristöön kenties liian vuolasta monisanaisuuttani.
"...
6.1. Moniajosurffailun esimerkkitapaus
Käsityöläiseltä vaadittavaa moniajosurffailua yhdistettynä Popperin ja Kantin esittämiin näkemyksiin tiedon ja taidon luonteesta kuvasti oppilaitosympäristössä mainiosti XX-yksikössä opetusharjoitteluna pitämäni 2 opintoviikon laajuinen kurssi: "Suomen esineellisen kulttuurihistorian ja pienoismallien valmistaminen". Kurssi oli pilottiprojekti, jossa pyrittiin toisaalta integroimaan ammattiaineiden teoriaa käytännön työhön, toisaalta yhdistämään taiteellinen osaaminen ammatilliseen osaamiseen ja kokeilla sitä, että opiskelija osoittaa kirjallisen ilmaisun sijaan valmistamallaan kuvalla, 2-uloitteisella kuvalla ja 3-uloitteisella kuvalla, osaamisensa eräässä teoria-aineessa.
Opintokokonaisuus on yhdistelmä kahdesta eri opintokokonaisuudesta. Ensimmäinen osa sisälsi yhden opintoviikon 2:n opintoviikon kokonaisuudesta "Suomalainen kulttuuri", joka on osa "Esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen" –opintokokonaisuudesta. Toinen osa sisälsi yhden opintoviikon 3:n opintoviikon kokonaisuudesta "Pienois- ja hahmomallit 1", joka puolestaan kuuluu "Esinevalmistuksen suunnittelu" –opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuudessa toteutui 30 kontaktitunnin periaate, joten 2 opintoviikkoa varten oli käytettävissä 60 oppituntia. Opiskelijat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka kurssin aloittamishetkellä olivat olleet oppilaitoksessa neljä kuukautta.
OPS -perusteiden mukaan opintokokonaisuuksien tavoitteet ovat:
Esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen (osa kokonaisuudesta):
Opiskelijan on osattava käyttää käsi- ja taideteollisuusalan kulttuurihistoriaa asiantuntemuksena ammattialan työtehtävissä ...Opiskelijan on osattava tunnistaa käsityön ja muotoilun suomalainen tuote-, ympäristö- ja tapakulttuuri osana kansainvälisyyttä...Hänen on osattava tunnistaa ja ajoittaa yleisen taidehistorian kronologiaa ja erityispiirteitä. Opiskelijan on osattava etsiä kulttuurihistorian tietoa. Keskeinen sisältö on käsi- ja taideteollisuuden historia ja kulttuuriperintö. (OPH 2001)
OPS -perusteet eivät mainitse mitään pienoismallien rakentamisesta pakollisten opintojen yhteydessä, vaan se mainitsee aiheen vain valinnaisena 10 ov:n opintokokonaisuuden tavoitteissa.
Esitystekniikat ja mallintaminen
Opiskelijan on osattava tehdä pienois-, hahmo- ja protomalleja ...Hänen on osattava käyttää erilaisia suunnittelutyön esitystekniikoita ja mallirakentamisen menetelmiä.
Opiskelijan on osattava mallinnuksessa käyttää perinteisiä työtapoja ja nykytekniikkaa. Hänen on osattava mallinnuksen työvaiheiden muutostilanteissa työskennellä joustavasti ohjeiden mukaan ja työtä tilanteessa kehittäen...Opiskelijan on osattava esitellä ideoita, työvaiheita ja lopputuloksia suullisesti ja visuaalisesti ...
Keskeinen sisältö on tuotteiden tai kohteiden esitystekniikoiden ja mallintamisen käyttö. (OPH 2001)
Oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaan lyhennettynä opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeinen sisältö on määritetty seuraavasti:
Suomalainen kulttuuri 2 ov:
Opiskelija tutustuu Suomen kuvataidehistoriaan ... ja suomalaiseen käsi- ja taideteollisuusalan kulttuuriperintöön...Opiskelija tutustuu Suomen käsi- ja taideteollisuusalan ja taiteen historiaan. (Oppilaitos X 2007)
Pienois- ja hahmomallit 3 ov:
Opiskelija osaa valmistaa pienois- ja hahmomalleja...Ammattialan tuotekehittelyn ja valmistusprosessin työtapojen käyttö yhteistyön ja suunnitelmallisen työskentelyn välineenä (Oppilaitos X 2007)
Määrittelin tavoitteet opintokokonaisuudessa seuraavasti:
Suomalainen kulttuuri 1 ov:
Opiskelija saa suppean käsityksen suomalaisesta ns. säätyläisten esineellisestä kulttuurista interiöörikokonaisuuksina eri historiallisina hetkinä.
Pienois- ja hahmomallit 1 ov:
Opiskelija saa perustaidot vaatimattoman interiööri pienoismallin valmistukseen.
Osakokonaisuuksien yhdistelmän eli Suomen esineellinen kulttuurihistorian ja pienoismallien valmistamisen opintokokonaisuus 2 ov:
Opiskelija hahmottaa interiöörin olevan huonekalujen, taide-esineiden, tekstiilien ja kiinteän sisustuksen yhdistelmä, ei kokoelma irrallisia esineitä. Opiskelija harjoittelee kaksiulotteisen interiöörikuvan rakentamisen, sen muuttamisen kolmiulotteiseksi kuvaksi ja kolmiulotteisen kuvan rakentamisen prosessointia monien eri yksittäis-tekijöiden summana. Opiskelija käyttää eri tietolähteitä, eri työskentelytapoja ja omaa luovuuttaan monipuolisesti ja päämäärätietoisesti. Opiskelija osaa työnsä dokumen-toinnin alkeet.
Opetuksen sisältö oli tiivistettynä opintokokonaisuudessa seuraava:
1. Ongelma
Opiskelijan on rakennettava 2-uloitteinen interiööri kuva säätyläisinteriööristä, esimerkkeinä kustavilainen interiööri, empireinteriööri ja kertaustyylien interiööri ja rakenna valitsemastasi 2-uloitteisesta kuvasta 3.uloitteinen pienoismalli.
2. 2-uloitteinen kuvan rakentamisen työkalut
Internet-lähdeluettelo annettiin valmiina, kirjallisuutta oli saatavilla ja pidettiin lyhyt luento-opetus eri tyylisuunnista Suomessa. Myöhemmin esiteltiin 2-uloitteisen kuvan rakentamiseen vaadittavien mittakaavamuutoksien tekomenetelmiä.
3. 2-uloitteisen kuvan rakentaminen
Lopputuloksella osoitettiin tiedollinen osaaminen Suomen kulttuurihistorian tietystä osasta.
4. 2-uloitteisen kuvan muuntaminen 3-uloitteiseksi kuvaksi
Valinnan ongelmat ja perusteet käytiin läpi ja piirrettiin luonnosmainen työpiirustus pienoismallista.
5. Pienoismallin rakentamisen tekniikkaa
Pienoismallin rakentamisen tekniikoita ja materiaaleja käytiin läpi tapauskohtaisesti kunkin opiskelijan pienoismalliin valitsemiensa komponenttien mukaisesti.
6. Valmis pienoismalli
Keskustelut suoritettiin niin ryhmässä kuin kahden kesken tehdystä pienoismallista.
Tässä mallissa korostuu oppilaan itsenäinen työskentely opetustuntien ulkopuolella. On aivan selvää, että vain harvat opiskelijat ryhmässä pystyvät 20:ssa tunnissa keräämään edes hyvin suppean aineiston edes 2-3 tyylisuunnasta kollaasikuvaansa varten ja rakentamaan sellaisen. Toisaalta tämä on muodoltaan juuri sellaista opiskelua, jota oppilaitos 30 t kontaktiopetus järjestelmää perustellessaan kehottaa opettajia käyttämään. Sama koskee myös pienoismallin rakentamista, mutta toisin kuin yleensä ammattityössä pienoismallin osasia opiskelija pystyy rakentamaan myös kotonaan, kuten osa opiskelijoista tekikin...
...
6.5 Moniajosurffailua tulevaisuudessa
Esimerkkitapauksen kaltainen moniajosurffailuun harjoittava opintokokonaisuuden idean soveltamista voisi jatkaa ja täydentää monin tavoin:
Kirjallinen viestintä:
Opiskelija kirjoittaa pienoismallistaan työselostuksen tai interiööri- ja esine-esittelyn.
Kuvallinen viestintä:
Opintokokonaisuus sisältäisi kuvankäsittelyn alkeet, joka helpottaisi opiskelijoiden kollaasikuvien ja pienoismallin rakentamista tai kuvien liittäminen kirjoitustehtävään.
Suullinen viestintä:
Opiskelija esittää projektin suullisesti havaintovälineitä käyttäen esim. asiakkaalle.
Toinen kotimainen tai vieras kieli:
Opiskelija esittää kirjallisen tai suullisen esityksen toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä.
Ammattipiirustus:
Opiskelija laatii pienoismallin täydelliset työpiirustukset ja toinen opiskelija valmistaa niiden mukaan pienoismallin näkemättä alkuperäistä pienoismallia. Rakennettujen pienoismallien vertailu voisi olla hyvin hedelmällistä, mikä korostaisi työpiirustusten roolia kommunikaatiovälineenä.
Projektityö / lopputyö:
Opiskelijaryhmä valmistaa esim: messuille suuren pienoismallin tai jopa todelliseen kokoon esim. oppilaitoksen tiloihin pienoismallin näyttämän interiöörin. Tähän voisi osallistua myös esim. tekstiili ja metallipuolen opiskelijat.
Yritystieto:
Opiskelija laatii kustannusarvion projektille, projektityönä / lopputyönä koko projektin hallinnon hoitaminen. Projektityönä / lopputyönä, mikäli projekti toteutetaan, oppilaitos mahdollistaa yritystoiminnan simuloinnin tarjoten opiskelijoille myös tavalla tai toisella rahallisia porkkanoita.
Yhteistä esittämilleni visioille on toisaalta teoria-aineiden läheisempi integrointi ammattityöhön ja toisaalta yrittäjän toiminnan simulointi käytännön tilanteissa. Pidemmälle vietynä ajatusta ollaankin jo lähellä ongelmakeskeistä opetustapaa, mikä saattaisi olla mainio opetusmenetelmä esim. projektityö / lopputyö / opiskelijayrityksen toiminnassa. Tällöin ollaan jo lähellä ajatusta oppilaitoksena yrityshautomona, jossa osa oppilaitoksen tiloista olisikin uusien yritysten vuokraaminen toimitiloina, mutta oppilaitoksen konekanta olisi käytettävissä tietyillä pelisäännöillä. Samalla ko. yritykset voisivat toimia opiskelijoiden työssäoppimispaikkoina ja täten lievittää sellaisten työssäoppimispaikkojen puutetta, jossa opiskelija joutuu tosissaan tekemään alan vaativiakin töitä. Esteet tällaiselle visioinnille ovat selkeät, mutta erityisesti käsi- ja taideteollisuus alan (erikois)piirteisiin kuuluu myös se, että yrittäjäksi ryhtyminen puhtaalta pöydältä on taloudellisten syiden vuoksi hyvin vaikeaa.
Toinen esitetyn opintokokonaisuuden tausta-ajatuksista moniajosurffailun lisäksi oli idea siitä, että jonkin ns. teoria-aineen osaaminen voidaan näyttää joko 2- tai 3-uloittesena kuvana, eikä aina perinteisellä tavalla kirjallisena tuotoksena. Tätä ajatusta soveltamalla muuallakin alan opetuksessa otettaisiin jo huomattavasti perinteistä oppiainejako ja osaamisen näyttämisen tapaa enemmän käsi- ja taideteollisuus alan (erikois)piirteitä huomioon.
..."
Quote from: sr on 24.10.2011, 11:23:17
Quote from: Enkeksi on 22.10.2011, 18:44:31
teknistä työtä ja tekstiilityötä opetetaan sekaryhmissä kummallekin sukupuolelle, sisältönä tavallisimmat kotona tarvittavat asiat
Hyvä idea. Tämän kohdalla sanoisin vain, että koska halpatuonnin myötä vaatteet ovat tulleet niin halvoiksi, ettei niitä kannata juuri kenenkään tehdä lähtömateriaaleista, noiden kohdalla "kotona tarvittavat asiat" jakautuu melko laill 90-10 teknisen hyväksi. Tekstiilipuolelta tarvitsee osata oikeastaan vain napin ompelu, koska suurin osa ihmisistä hankkii uuden tilalle, jos tuota isompaa vahinkoa vaatteille tulee. Sen sijaan teknisellä puolella ihmiset edelleen joutuvat korjaamaan kotona sitä sun tätä asunnossaan ja moni jopa remppaa isompia juttuja itse, koska se touhu on edelleen hyvin kallista.
Omassa lapsuudessani tekninen työ oli erinäköisten hyötyesineiden tekemistä, eikä tälle minusta ole juuri käyttöä, koska sekin krääsä on tullut niin halvaksi. Sen sijaan vaikkapa seinien maalaus, lattian teko, laatoitus, erinäköisten pienten juttujen korjaaminen, yksinkertaiset putkityöt, jne. olisivat olleet hyödyllisiä asioita oppia koulussa.
Quote
kotitaloutta voisi opettaa jo ala-asteelta lähtien vaikka samassa yhteydessä noiden käsityöaineiden kanssa
Kotitalous on tosiaan yksi hyödyllisimmistä peruskoulussa oppimistani asioista. Siihen kokkaamiseen voisi minun mielestäni liittää muutakin kotitalouteen liittyvää juttua kuten vaikkapa kuukausibudjetointi, sähköfirmojen kilpailutus ym. asiaa, jotka nuoret joutuvat muuten oppimaan kantapään kautta alkaessaan pyörittää omaa talouttaan, etenkin kun monella tämä tapahtuu opiskelijana, jolloin vyö on yleensä aika tiukalla.
Tuli pakostakin mieleen kuinka säälittävältä se näytti kun armeijassa ei aikuiset miehet osanneet yhtä helkkarin läpyskää ommella takkeihinsa. Onhan krääsä halpaa kun se lähes kehitysmaissa tehdään (huomaa ketkä ei taida pahemmin kotimaisuuteen panostaa), mutta typerää tuhlausta on vaikka hyvä takki heittää roskiin jos joku sauma alkaa repsottamaan ompeleista. Aina ei myöskään saa vain haettua kaupasta juuri tarpeisiin sopivaa tekstiiliä jonka saisi itse aikaiseksi hetkessä.
Samalla logiikalla en olisi vielä valmis siihen että teknisessä alettaisiin opettamaan ikea-kalujen kasaamista, vaikka ne ihan hyvästä syystä varsinkin opiskelijoiden kämppiin tiensä löytävätkin. Vielä harvempi tekee itse huonekalunsa kuin ompelee vaatteensa, mutta hyvä nekin perustaidot on olla olemassa.
Kotitaloudessa ei saisi ainakaan kokkaamisesta ottaa yhtään tuntia pois, niin helvetin uusavutonta ihmisten ruuanlaitto on. Sisältöä vain pitäisi muuttaa raaempaan suuntaan, vaikka nyt ihan ensin sipulin silppuamista niin kauan että sen osaavat eikä yksikään sipulikuutiopussi enää tartu kenenkään mukaan kaupan pakastelokerosta.
Quote from: Johannes Krauser II on 24.10.2011, 12:48:03
Tuli pakostakin mieleen kuinka säälittävältä se näytti kun armeijassa ei aikuiset miehet osanneet yhtä helkkarin läpyskää ommella takkeihinsa.
Minulla oli alokasaikana tupakavereita, jotka eivät osanneet solmiota solmia kaulaansa lomille lähtiessä.
Ompelushommat ovat tuttuja, minä käytin koko palvelusaikani sinistä pukua m/83 ja ompelin sen hihaan viestialan koulutushaaramerkin. Siinä puvussa kävin monissa siviilipuolen tilaisuuksissa, joissa pukeutumisohjeena oli tumma puku, ja minut hyväksyttiin joukkoon mitä parhaiten. Nykyvarusmiehet menettävät paljon, kun joutuvat lomillakin kulkemaan kurkkusalaatissa. Mielestäni maastopukuiset sotilaat eivät kuulu sivistysmaan katukuvaan rauhan aikana.
Quote from: Darvi on 22.10.2011, 21:50:58
Quote from: Enkeksi on 22.10.2011, 21:21:51
Jos joukkuepelejä ei itse hallitse, niin saa aina murehtia liikuntatunteja, tuntea siellä häpeää omasta osaamattomuudestaan ja itse tekee mieli istua mieluummin vaihtopenkillä kuin pelaamassa huonontamassa joukkueen tulosta. Siellä kuntokaan ei kohene, eivätkä tällaiset kokemukset myöskään houkuttele liikkumaan vapaa-ajalla koska liikuntatunneista tulee mielikuva "liikunta = joukkueurheilu = ikävää nöyryytystä".
Jos sen sijaan halukkaille varattaisiin mahdollisuus esimerkiksi kuntosaliin, juoksuharjoitteluun tai muunlaiseen voimisteluun, niin siitä olisi mielestäni enemmän hyötyä kuin laittaa kaikkia pelaamaan samoja pelejä, jotka eivät välttämättä kiinnostakaan yhtään. Silloin ei tarvitsisi olla nolona siellä vaihtopenkillä, vaan voisi harjoitella ilman ala-asteen usein ehdottomalta tuntuvaa kilpailuhenkeä.
Lukiossa ollessani liikuntatunnit olivat ainakin hyvin monipuolisia. Yläasteella vähemmän. Jos häpeä johtuu siitä, että on ryhmän huonoin, niin aina joku on siinä asemassa, eikä ryhmien jakaminen auta. Tuloksena on vain useampi ryhmänsä heikoin. Toki pienemmät ryhmät, mutta silti +-0. Liikunnanopettaja ei osaa työtään, jos samat ihmiset ovat jatkuvasti vaihdossa. Hänenhän pitäisi päättää vaihdoista. Lisäksi ryhmän jakaminen kahteen vaatisi kaksi opettajaa. Enemmän vain kustannuksia eikä hyötyä. Sen sijaan monipuolisemmat tunnit ratkaisevat samaa ongelmaa paremmin. Ei aina pallopelejä, vaan myös erilaisia yksilölajeja.
Kävin itse yläasteen ja lukion urheilupainotteisessa, mutta yleisopetustakin tarjoavassa koulussa yleislinjalla, ja säännönmukaisesti pakollisille liikunnantunneilla mentiin "osaavimpien" ehdoilla. Liikunnanmaikoilta tuntui paria poikkeusta lukuunottamatta puuttuvan pedagogisia taitoja esimerkiksi oppilaiden jakamiseksi pohjatason mukaan, mikä on äärimmäisen tuhoisaa opetuksen laadun ja innostavuuden kannalta kun ääripäinä ovat nykyisin miesten pääsarjatasolla joukkuelajeissa pelaavat silloisen nuorisoasteen huippu-urheilijat ja toisessa päässä pizzawowittajat, jotka olisivat kaivanneet sitä liikunnanopetusta paljon enemmän kuin ammattivalmennuksessa olleet.
Toinen ongelma on se, että tiettyjä lajeja kuten pesäpallo ja hiihto pidetään edelleen listoilla kehäpäätelmillä kuten "perinnelaji" perusteltuna. Pesiksessä puolet porukkaa sluibaa ulkokentällä puolet peliajasta ja hiihdossa - jos sitä nyt ylipäänsä pystytään täällä etelässä järjestämään talviaikaan - porukka toteaa "ei ollu sopivia monoja niinq" ja kävelee lähimmälle huoltoasemalle juomaan energiajuomia.
Quote from: sr on 21.10.2011, 16:00:25
Quote from: Sunt Lacrimae on 21.10.2011, 06:28:17
Quote from: Lemmy on 14.10.2011, 09:54:49
Todennäköisyyslaskenta ja tilastollinen päättely ovat myös hyödyllisiä taitoja ihan arkipäivän ratkaisuissa oli sitten kyse riskien välttelystä tai ihmisryhmien toiminta.
Miten todennäköisyyslaskenta liittyy arkiriskien välttelyyn? Äidin oma C3PO laskee, että koska kesäviikonloppuisin kuolee enemmän ihmisiä auto-onnettomuuksissa kuin yleensä, ei kannata autoilla kesäviikonloppuna?
Niin, esimerkiksi tuon asian kohdalla olisi hyvä ymmärtää, mistä todennäköisyydessä on kyse. Silloin ei tekisi esimerkkisi virhettä, eli luulisi kesäviikonloppuna autoilun olevan vaarallisempaa kuin muulloin.
Jos C3PO jakaisi nuo kesäviikonlopun onnettomuuksien määrän silloin ajetuilla kilometreillä ja vertailisi tätä muiden ajankohtien vastaaviin, hän voisi saada luvun, joka kuvaisi paremmin todennäköisyyttä joutua onnettomuuteen. Tämän luvun perusteella voisi sitten pohtia, milloin ajamista kannattaisi vältellä ja milloin ei.
En ole siltikään tarvinnut mitään todennäköisyyslaskentoja niiden arkiriskien välttelyyn, ja tuskin kukaan muukaan normaali-ihminen. Kun kyse on terveestä maalaisjärjestä kuten "kuumalle hellalevylle ei kannata laskea kättä" tai "Tallinnanaukiolla ei kannata kävellä yöaikaan jos on kaljupää ja pitää pilottitakeista" niin matematiikalla hifistelystä on lähinnä hyötyä joillekin asperger-lapsille joilta terve järjenkäyttö ei luonnistu.
Turhia kouluaineita ei ole. Mikään aine ei opeta 1:1 pelkästään sitä, mitä pintapuolisesti kulloinkin tehdään. Esimerkiksi matematiikka koulii ajattelua ja täsmällistä, itsekurin ohjaamaa järjenjuoksuttamista. Käsityö avaruudellista hahmottamista ja käden ja silmän yhteistyötä. Liikunta ja leikki tekevät tietoiseksi omasta kehosta ja porukassa yhdessä toimimisesta. Musisointi opettaa keskittymään ja kuuntelemaan ja siinäkin on sitä yhteispeliin harjoittelua. Siinä muutama esimerkki.
Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki oppi ja kasvatus olisi pelkkää hyötybrutalismia? Laaja ja syvä yleissivistys on sentään läntisen kulttuurin perusta. Homma täällä Euroopassa ja eritoten Pohjolassa pelittää juuri siksi, että mahdollisimman monilla on sama sivistyksellinen aparaatti hallussa, yhteisenä kielenä, ajattelun tapana ja yleisnäkemyksenä ihmisestä ja maailmasta. Ja kyllä pitää kasvattaa myös kriittistä ajattelua, hyvää arvostelukykyä ja jalostaa makua - ja kärsivällisyyttä. Jos ei muuta, niin ikävinkin pakkopulla kasvattaa edes sitä. Hyödyllinen elämäntaito sekin on...
Tärkeintä on kuitenkin löytää se oma oppijuus, eli se mikä työskentelyn tyyli tai tekeminen tai aihe saa juuri minut hyrräämään parhaiten ja miten selätän arkisen puurtamisen.
Quote from: Alma-ata on 24.10.2011, 15:22:05
Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki oppi ja kasvatus olisi pelkkää hyötybrutalismia? Laaja ja syvä yleissivistys on sentään läntisen kulttuurin perusta. Homma täällä Euroopassa ja eritoten Pohjolassa pelittää juuri siksi, että mahdollisimman monilla on sama sivistyksellinen aparaatti hallussa, yhteisenä kielenä, ajattelun tapana ja yleisnäkemyksenä ihmisestä ja maailmasta. Ja kyllä pitää kasvattaa myös kriittistä ajattelua, hyvää arvostelukykyä ja jalostaa makua - ja kärsivällisyyttä. Jos ei muuta, niin ikävinkin pakkopulla kasvattaa edes sitä. Hyödyllinen elämäntaito sekin on...
Vrt. "Mitä siitäkin tulisi jos Suomi poimisi vain hyödylisimmät ja sopeutuvimmat maahanmuuttajat kuin rusinat pullasta? Negatiivisella maahanmuutolla on kasvattava vaikutus jne."
Quote from: Johannes Krauser II on 24.10.2011, 12:48:03
Tuli pakostakin mieleen kuinka säälittävältä se näytti kun armeijassa ei aikuiset miehet osanneet yhtä helkkarin läpyskää ommella takkeihinsa. Onhan krääsä halpaa kun se lähes kehitysmaissa tehdään (huomaa ketkä ei taida pahemmin kotimaisuuteen panostaa), mutta typerää tuhlausta on vaikka hyvä takki heittää roskiin jos joku sauma alkaa repsottamaan ompeleista. Aina ei myöskään saa vain haettua kaupasta juuri tarpeisiin sopivaa tekstiiliä jonka saisi itse aikaiseksi hetkessä.
Sinällään hassua on se, että miehet ovat yleensä juuri niitä, jotka eivät ole niin tarkkoja siitä, että joku ommel repsottaa ja taas naisilla vaatekaapit pursottavat vaatteita, joita on käytetty ehkä kerran. Eli siis väittäisin, että miehille siitä, että osaisi korjata vaatteita, olisi enemmän hyötyä käytännössä kuin naisille. Tuota viimeistä lausetta pidän kyllä hieman liioitteluna. Tai ehkä se noin "ei aina"-muodossa pätee, mutta tuollaisilla "ei aina" -lauseilla voi sitten perustella melkein mitä tahansa.
Quote
Samalla logiikalla en olisi vielä valmis siihen että teknisessä alettaisiin opettamaan ikea-kalujen kasaamista, vaikka ne ihan hyvästä syystä varsinkin opiskelijoiden kämppiin tiensä löytävätkin. Vielä harvempi tekee itse huonekalunsa kuin ompelee vaatteensa, mutta hyvä nekin perustaidot on olla olemassa.
Miksi? Jos juuri kukaan ei tee huonekalujaan eikä ompele vaatteita, niin miksi nämä taidot pitäisi opetella? Pitäisikö opettaa myös maanviljelyn alkeet, vaikkei kukaan enää nykyisin viljele omaa viljaansa, vaan ostaa leivän kaupasta tai parhaassakin tapauksessa jauhot ja leipoo niistä itse?
Ei minustakaan Ikea-kalujen kasaamista tarvitse opetella. Se on muutenkin helppoa, kunhan vaan jaksaa seurata ohjeita. Sen sijaan minusta huonekalujen nikkaroinnin sijasta olisi hyvä opetella erinäköisiä normaalin asunnon korjausjuttuja. Kyllähän näihinkin tietenkin rahalla saa ammattimiehen tekijäksi, mutta väittäisin useamman maalaavan itse asuntonsa seinät kuin tekevänsä huonekalut.
Quote
Kotitaloudessa ei saisi ainakaan kokkaamisesta ottaa yhtään tuntia pois, niin helvetin uusavutonta ihmisten ruuanlaitto on. Sisältöä vain pitäisi muuttaa raaempaan suuntaan, vaikka nyt ihan ensin sipulin silppuamista niin kauan että sen osaavat eikä yksikään sipulikuutiopussi enää tartu kenenkään mukaan kaupan pakastelokerosta.
Osaamisen puutteestako luulet valmisteiden ja puolivalmisteiden käytön johtuvan? Ainakin itse osaan kokata, mutta silti laiskuuttani tai kiireyttäni joskus käytän hyväkseni sitä, että joku muu on sen tehnyt.
Olen kanssasi samaa mieltä, että kokkaustaito on tärkeää opettaa kaikille. Ongelmana on tässä ja kaikessa muussakin se, että niin on moni muukin asia.
Quote from: Sunt Lacrimae on 24.10.2011, 13:52:24
En ole siltikään tarvinnut mitään todennäköisyyslaskentoja niiden arkiriskien välttelyyn, ja tuskin kukaan muukaan normaali-ihminen. Kun kyse on terveestä maalaisjärjestä kuten "kuumalle hellalevylle ei kannata laskea kättä" tai "Tallinnanaukiolla ei kannata kävellä yöaikaan jos on kaljupää ja pitää pilottitakeista" niin matematiikalla hifistelystä on lähinnä hyötyä joillekin asperger-lapsille joilta terve järjenkäyttö ei luonnistu.
Tuon kuvasi mukaan, olet juuri sytyttämässä tupakkaa. Tupakointi on ehkä suurin riski ihmisen terveydelle. Sitä ei ehkä maalaisjärjellä tajua, mutta aika hyvin siitä, kun näkee listan sairauksista, joiden todennäköisyyksiä tupakointi lisää.
Itse näkisin todennäköisyyksien ymmärtämisen arkielämässä olevan hyödyllisintä siinä, että osaa keskittyä niihin olennaisimpiin ja jättää vähemmän tärkeät vähemmälle huomiolle. Huvittavinta on nähdä joku tupakka huulessa osoittamassa mieltään ydinvoimaa vastaan.
Quote from: sr on 24.10.2011, 17:04:35
Quote from: Sunt Lacrimae on 24.10.2011, 13:52:24
En ole siltikään tarvinnut mitään todennäköisyyslaskentoja niiden arkiriskien välttelyyn, ja tuskin kukaan muukaan normaali-ihminen. Kun kyse on terveestä maalaisjärjestä kuten "kuumalle hellalevylle ei kannata laskea kättä" tai "Tallinnanaukiolla ei kannata kävellä yöaikaan jos on kaljupää ja pitää pilottitakeista" niin matematiikalla hifistelystä on lähinnä hyötyä joillekin asperger-lapsille joilta terve järjenkäyttö ei luonnistu.
Tuon kuvasi mukaan, olet juuri sytyttämässä tupakkaa. Tupakointi on ehkä suurin riski ihmisen terveydelle. Sitä ei ehkä maalaisjärjellä tajua, mutta aika hyvin siitä, kun näkee listan sairauksista, joiden todennäköisyyksiä tupakointi lisää.
Ei se ole omakuva, vaan Keyser Soze aka Kevin Spacey leffasta
The Usual Suspects. ;) Olen muutenkin rumempi, tukevampi ja kalju.
PS:En omista pilottitakkia, tosin M65-rotsi löytyy kyllä kaapista.
Quote from: sr on 24.10.2011, 17:04:35
Quote from: Sunt Lacrimae on 24.10.2011, 13:52:24
En ole siltikään tarvinnut mitään todennäköisyyslaskentoja niiden arkiriskien välttelyyn, ja tuskin kukaan muukaan normaali-ihminen. Kun kyse on terveestä maalaisjärjestä kuten "kuumalle hellalevylle ei kannata laskea kättä" tai "Tallinnanaukiolla ei kannata kävellä yöaikaan jos on kaljupää ja pitää pilottitakeista" niin matematiikalla hifistelystä on lähinnä hyötyä joillekin asperger-lapsille joilta terve järjenkäyttö ei luonnistu.
Itse näkisin todennäköisyyksien ymmärtämisen arkielämässä olevan hyödyllisintä siinä, että osaa keskittyä niihin olennaisimpiin ja jättää vähemmän tärkeät vähemmälle huomiolle. Huvittavinta on nähdä joku tupakka huulessa osoittamassa mieltään ydinvoimaa vastaan.
Tjoo, tuo on ihan järkevä pointti, mitä yleissivistykseen ja sen opettamiseen tulee. Tosin tämä on asia, jonka tulisi korostua ihan kaikissa oppiaineissa.