Turhat kouluaineet

[Mindy]

Nuorempana pidin uskontoa tosi turhana kouluaineena, mutta nykyään ajattelen aivan päinvastoin. Syynä ei ole se, että olisin hurahtanut uskoon (olen vieläkin agnostikko), vaan ymmärtämys siitä, että länsimaisessa yhteiskunnassa kasvavat lapset ovat kulttuurillisesti kielipuolia, jos eivät tunne Raamattua. Kielistä kiinnostuneena ihmisenä, jota kiinnostaa sanontojen etymologia, olen huomannut enenevässä määrin, miten paljon meillä ja muualla Euroopassa on sanontoja ja tapoja, jotka voidaan johtaa Raamattuun. Jos ei tunne Raamattua, ei ymmärrä sanontoja ja niiden tausta-ajatuksia ja on siten jopa äidinkielelläänkin kielipuoli.

Hurahtanut olet. Miten voisivat olla kielipuolia, kun suurin osa kristityistäkään ei tunne Raamattua. Ei ihmisen tarvitse Raamattua tuntea, jotta voisi ymmärtää sieltä lainattuja sanontoja. Ihmisen tarvitsee vain ymmärtää sanonta ja sen monesti ymmärtää ihan samalla tavalla kuin kielen alunperinkin, eli siitä miten sitä käytetään. Äidinkielessä voidaan toki käydä sanontoja läpi ja sitä mistä ovat peräisin olivat sitten uskonnollisesta lähteestä, Marxilta tai natseilta. Mutta ei sen takia tartte Mein Kampfia, Pääomaa tai Raamattua osata. Sanontoja tärkeämpää olisi ymmärtää sanojen merkitykset ja kielioppi, jotta voi itse luoda vaikka minkäalaisia paljon kuvaavampia sanontoja.

En ole hurahtanut uskontoon, vaan tietyntasoiseen perfektionismiin, mitä kieliin tulee. Olen hyvä kielissä ja kielitiede kiinnostaa, varsinkin sanontojen yms. etymologia. Monesti kun eri kielissä on aivan samaa tarkoittavia sanontoja, mutta niissä on pieniä variaatioita, sisäinen salapoliisini haluaa selvittää sanontojen alkuperää tarkemmin ymmärtääkseni niitä ja niiden ilmentämiä kulttuurillisia piirteitä paremmin.

Esim. suomeksi ostetaan sika säkissä, enkä aluksi meinannut tajuta, minkä ihmeen takia hollanniksi ostetaan kissa säkissä. Oli vaikeaa muistaa, mikä elukka siellä säkissä pitikään olla, kun kissan ostamisessa säkissä tai säkittä ei ollut minulle ilmiselvää logiikkaa. Miksi jollain kissalla on niin paljon väliä? Siasta saadaan ruokaa perheelle, mutta kissasta ei saada edes turkishanskoja. Sanonta aukesi ja tarttui muistiin, kun minulle kerrottiin sen syntyneen Hollannin Kultaisena aikakautena, jolloin hollantilainen Itä-Intian kauppakomppania hallitsi Aasian kauppaa ja laivoilla tarvittiin laivakissoja hiiriä pyytämässä, jotta lasti tulisi perille ilman hiirten nakerteluja. En ollut koskaan kuullutkaan laivakissoista aiemmin, pelkästään laivakoirista. Tuon jälkeen hollantilainen kulttuuri alkoi aueta muutenkin syvällisemmin, koska tajusin, miten syvällisesti kauppa- ja sotalaivastot olivat vaikuttaneet Hollannin kehitykseen muutenkin kuin vain tuomalla rikkauksia valtion kirstuun ja rikkaampien kansankerrosten nautittaviksi. Tiesin kylläkin, että tuo aika oli Hollannin historian loistoaikaa, mutta että sen vaikutukset olivat niinkin selkeästi vielä nähtävissä, jos osasi katsoa, sitä en ollut odottanut. Aloin havaita helpommin Kultaisen ajan ja merenkulun vaikutuksen hollantilaiseen sanastoon, kansanluonteeseen ja tapakulttuuriin. Monet suomalaisen ja hollantilaisen kulttuurin eroista tulivat sitä kautta ymmärrettävämmiksi, kun peilasin niitä maittemme historiaan.

Samoin länsimaiseen kulttuuriin sisältyvää ajatusta valtion ja uskonnon erottamisesta ei voi ymmärtää, ellei tiedä Jeesuksen sanoneen "Anna Jumalalle, mikä Jumalan on ja anna keisarille, mikä keisarin on". Länsimainen kulttuuri on rakentunut kristinuskon pohjalle ja ilman tuohon lauseeseen jo liittynyttä kirkon ja valtion verotus- ja tuomiovallan erottamista ei länsimainen kulttuuri olisi ikinä kehittynyt nykyisen laiseksi. Lisäksi munkkiluostareissa kehitettiin aikoinaan oman aikansa huipputeknologiaa ja koko koululaitos lähti kehittymään luostarilaitoksesta. Kristinuskon vaikutus länsimaisen kulttuurin luonteeseen ja arvomaailmaan on yllättävän suuri ja syvällinen, ja ylipäänsä sitä uhkaavat ideologiat yletön suvaitsevaisuus, sosialismi ja toisaalta myöskään pidäkkeetön kapitalismi eivät olisi voineet syntyä minkään nykyisin olemassa olevan muun suuren maailmanuskonnon piirissä. Niihin on sisäänrakennettuna toisella tavalla hierarkkisuus ja/tai etnisyyden merkitys, joiden vuoksi niistä ei olisi ollut luomaan länsimaista kulttuuria.           

[Emo]

Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.

Miten uskonto liittyy muka länsimaiseen sivistykseen, siis muuten kuin sen estäjänä ja hidastajana?

Siis islamhan ei ole hidastanut länsimaissa tähän mennessä vielä mitään. Nyt sitä hidastajaa/estäjää tosin omana uskontona jo opetetaan suomalaisissakin kouluissa.

En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.

Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.

[hoxpox]

Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.

Opetin pojalle eilen, että ei kannata uhrata aikaa yhtään uskontoon, musiikkiin ja kuvaamataitoon. Käytä se aika hyväksi lukemalla englantia ja saksaa tai painu pompottamaan palloa hallille.

Onkohan olemassa paljonkin saksankielisiä ihmisiä, jotka eivät puhu hyvää englantia?

Olen itse jutellut ehkä sadan saksankielisen ihmisen kanssa, ja näistä vain kahden kanssa keskustelu saksaksi oli helpompaa kuin englanniksi. Toinen oli 80-v mummeli ja toinen 50-v maanviljelijä.

[Faidros.]

Uskonto tulee yhdistää historian opiskeluun.
Jos esim. messiaan uusi tuleminen tapahtuu, tai mitä muuta todennettua "yliluonnollista", otetaan asia uudelleen framille, ei ennen.

PS: Lumimiehen päänahka on hallussa tiibetin munkeilla, mutta pyhää materiaalia ei voi antaa DNA-testeihin! Lähde: HS,IL,IS, kusenkeltainen lehdykkä, en muista tarkkaan.

[Emo]

Uskonto tulee yhdistää historian opiskeluun.
Jos esim. messiaan uusi tuleminen tapahtuu, tai mitä muuta todennettua "yliluonnollista", otetaan asia uudelleen framille, ei ennen.

PS: Lumimiehen päänahka on hallussa tiibetin munkeilla, mutta pyhää materiaalia ei voi antaa DNA-testeihin! Lähde: HS,IL,IS, kusenkeltainen lehdykkä, en muista tarkkaan.

Ei mulla muuta, paitsi että siinä vaiheessa kun Messias palaa maan päälle, on kellään tuskin enää mielessä kouluaineiden uudistus 

[Juha Päivärinta]

Mikäli ns. humanistista, länsimaista sivistystä aiotaan valtion toimesta ylläpitää, niin uskonto on tietenkin yksi tärkeimmistä kouluaineista. Vähän nykyään vaikuttaa siltä, että ei todellakaan aiota kyllä.

Opetin pojalle eilen, että ei kannata uhrata aikaa yhtään uskontoon, musiikkiin ja kuvaamataitoon. Käytä se aika hyväksi lukemalla englantia ja saksaa tai painu pompottamaan palloa hallille.

Onkohan olemassa paljonkin saksankielisiä ihmisiä, jotka eivät puhu hyvää englantia?

Olen itse jutellut ehkä sadan saksankielisen ihmisen kanssa, ja näistä vain kahden kanssa keskustelu saksaksi oli helpompaa kuin englanniksi. Toinen oli 80-v mummeli ja toinen 50-v maanviljelijä.

Koska poju on saannut päähänsä 11-vuotiaana, että hän lähtee Saksaan töihin niin lukekoon sitten saksaa.

[kekkeruusi]

En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.

Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.

Kyllä on, länsimainen kehitys on tapahtunut nimenomaan kristinuskon vastustuksesta ja hidastuksesta huolimatta. Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä. Nykypäivän islamilainen maailma on pahimmilta osiltaan juuri sitä, miksi Eurooppakin olisi päätynyt jos olisimme toimineet kristinuskon vaikutuksen mukaisesti.

[Emo]

En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.

Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.

Kyllä on, länsimainen kehitys on tapahtunut nimenomaan kristinuskon vastustuksesta ja hidastuksesta huolimatta. Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä. Nykypäivän islamilainen maailma on pahimmilta osiltaan juuri sitä, miksi Eurooppakin olisi päätynyt jos olisimme toimineet kristinuskon vaikutuksen mukaisesti.

Minä suosittelen että tutustut PALJON aiheeseen josta kirjoitat.

Islam kieltää kaiken kyseenalaistamisen, mikä tieteen kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää. Ainoa mitä muslimi saa lukea, on koraani. Taiteet ovat myös pannassa. Kehity siinä sitten.

Keskiajallakaan islamilainen maailma ei ollut missään muualla kuin keskiajalla, ja siellä se on edelleen.

Muslimien koulutkin ovat koraanikouluja. Kaikki muut oppiaineet ovat koraanikouluissa turhia, paitsi koraani. Ja nyt siis meilläkin on Suomessa oppiaine "oma uskonto" jossa muslimioppilaille opetetaan koraania.   

[Sanglier]

Ei mulla muuta, paitsi että siinä vaiheessa kun Messias palaa maan päälle, on kellään tuskin enää mielessä kouluaineiden uudistus 

Höpsis. Heti Messiaan helman heilahtaessa paikalla on RKP:n delegaatio asettamassa ruotsin pakollisuuden ehdoksi tuhatvuotiselle valtakunnalle.

[Babatube]

Matematiikka on tärkein yksittäinen aine. Fysiikka ja kemia ovat matematiikan johdannais- käytännönläheisaineita. Matematiikka on maailmankieli, jolla ympäröivä maailmankaikkeus ja ihminen yrittävät kommunikoida keskenään.

Myös historia on tärkeätä. Historia on ikään kuin lyhytaikaista kulttuurievoluutiota. On tärkeätä tietää mistä ihminen on tullut tähän tilanteeseen.

Sen sijaan kieliä korostetaan ihan liikaa. Miksi jotain ruotsia pitää opetella jossain AMK-tasolla?

[Emo]

Ei mulla muuta, paitsi että siinä vaiheessa kun Messias palaa maan päälle, on kellään tuskin enää mielessä kouluaineiden uudistus 

Höpsis. Heti Messiaan helman heilahtaessa paikalla on RKP:n delegaatio asettamassa ruotsin pakollisuuden ehdoksi tuhatvuotiselle valtakunnalle.

    

[kekkeruusi]

En puhunutkaan islamista, vaan uskonnoista yleensä. Euroopassa nimenomaisesti kristinusko.

Kristinusko ei ole olennaisesti kehitystä hidastanut missään maailmankolkassa, monin paikoin jopa päinvastoin.
Vilkaise karttapalloa, vertaa kristinuskon levinneisyysaluetta siihen miten kehitys ja hyvinvointi on maapallolle jakautunut. Sitten tee sama operaatio islamin suhteen.

Kyllä on, länsimainen kehitys on tapahtunut nimenomaan kristinuskon vastustuksesta ja hidastuksesta huolimatta. Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä. Nykypäivän islamilainen maailma on pahimmilta osiltaan juuri sitä, miksi Eurooppakin olisi päätynyt jos olisimme toimineet kristinuskon vaikutuksen mukaisesti.

Minä suosittelen että tutustut PALJON aiheeseen josta kirjoitat.

Selvästikin tiedän asiasta PALJON enemmän kuin sinä. Eli olen tutustunut, hyvin ja perinpohjaisesti.

Islam kieltää kaiken kyseenalaistamisen, mikä tieteen kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää.

Islam ei kiellä, eikä kieltänyt maailman tutkimusta menneinäkään aikoina, toisin kuin kristinusko. Siinä missä kristityillä melkein kaksi vuosituhatta paavi käskyläisineen määritteli ilman tutkimista minkälainen maailma on, islamilaiset tutkivat maailmaa ja käyttivät hyväkseen mm. kreikkalaisilta ja persialaisilta omaksumaansa tietoa.

Ainoa mitä muslimi saa lukea, on koraani. Taiteet ovat myös pannassa. Kehity siinä sitten.

Ei millään pahalla, mutta p*skapuhetta. Ennakkoluulosi puhuvat tietojen puutteessa. Änkyräuskovaiset ovat asia erikseen, islam ei sinänsä rajoita noita asioita sen enempää kuin kristinuskokaan.

Keskiajallakaan islamilainen maailma ei ollut missään muualla kuin keskiajalla, ja siellä se on edelleen.

Ja kristillisen maailman kehitys sieltä pois on tapahtunut uskonnon vastustavasta vaikutuksesta huolimatta. Ja ihan samaa "keskiaikaa" ne noiden muslimimaiden kristitytkin elävät mm. Egyptissä ja Indonesiassa. Puhumattakaan kristityistä Afrikan maista.

Muslimien koulutkin ovat koraanikouluja. Kaikki muut oppiaineet ovat koraanikouluissa turhia, paitsi koraani.

Näin varmasti jossain köyhissä änkyräuskovaisissa maissa ja kulttuureissa, mutta tuo on valhetta kun huomioidaan koko toista miljardia käsittävä muslimien joukko

Ja nyt siis meilläkin on Suomessa oppiaine "oma uskonto" jossa muslimioppilaille opetetaan koraania.

Joka potäisi poistaa koulusta, aivan kuten kristinuskonkin opetus. Uskonnolliset yhdistykset opettakoot halukkaille oppejansa omalla ajallaan.

[kekkeruusi]

Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä.

Kekkeruusi, näitä kuluneita kliseitä on avattu -sekä tätä nyt mainitsemaasi, että aiempaa ristiretkiruuskaisuasi- siinä ristiretkiketjussa, jonka avasin ihan vain sitä varten, että voit tulla puolustamaan väitettäsi sinne. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että alkukankeuksien jälkeen se ketju on muuttunut erittäin nautittavaksi lukea, siellä on lukeneita keskustelijoita.) Sinä et sitten tullut, mutta silti jatkat entiseen tyyliin: kehotat muita perehtymään historiaan, vaikka omasta historiantuntemuksestasi on harvinaisen vähän näyttöä.

Mitä se minulle kuuluu, että sinä jotain ketjuja availet? Minä vastaan siinä keskustelussa, jossa katson vastausta tarvittavan. Ja muuten, me emme tässä keskustelleet ristiretkistä.

[Emo]

Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä.

Kekkeruusi, näitä kuluneita kliseitä on avattu -sekä tätä nyt mainitsemaasi, että aiempaa ristiretkiruuskaisuasi- siinä ristiretkiketjussa, jonka avasin ihan vain sitä varten, että voit tulla puolustamaan väitettäsi sinne. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että alkukankeuksien jälkeen se ketju on muuttunut erittäin nautittavaksi lukea, siellä on lukeneita keskustelijoita.) Sinä et sitten tullut, mutta silti jatkat entiseen tyyliin: kehotat muita perehtymään historiaan, vaikka omasta historiantuntemuksestasi on harvinaisen vähän näyttöä.

Mitä se minulle kuuluu, että sinä jotain ketjuja availet? Minä vastaan siinä keskustelussa, jossa katson vastausta tarvittavan. Ja muuten, me emme tässä keskustelleet ristiretkistä.

Sinua tarvitaan kipeästi Ristiretkiketjussa, siellä on nimittäin muslimit ja islam niin pahasti ja totuudenmukaisesti alakynnessä.

[kekkeruusi]

Suosittelen että tutustut hieman historiaan, ennen kuin jatkat. Keskiajalla islamilainen maailma oli kehityksessä kristittyä maailmaa edellä.

Kekkeruusi, näitä kuluneita kliseitä on avattu -sekä tätä nyt mainitsemaasi, että aiempaa ristiretkiruuskaisuasi- siinä ristiretkiketjussa, jonka avasin ihan vain sitä varten, että voit tulla puolustamaan väitettäsi sinne. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että alkukankeuksien jälkeen se ketju on muuttunut erittäin nautittavaksi lukea, siellä on lukeneita keskustelijoita.) Sinä et sitten tullut, mutta silti jatkat entiseen tyyliin: kehotat muita perehtymään historiaan, vaikka omasta historiantuntemuksestasi on harvinaisen vähän näyttöä.

Mitä se minulle kuuluu, että sinä jotain ketjuja availet? Minä vastaan siinä keskustelussa, jossa katson vastausta tarvittavan. Ja muuten, me emme tässä keskustelleet ristiretkistä.

Sinua tarvitaan kipeästi Ristiretkiketjussa, siellä on nimittäin muslimit ja islam niin pahasti ja totuudenmukaisesti alakynnessä.

Ehei, selvästikin minua tarvitaan täällä, kun sinä jatkat humpuukinpuhumistasi täällä. Kyse ei todellakaan ole mistään islamin puolustamisesta, vaan totuuden esilletuonnista. Historian,islamin ja kristinuskon osalta uskonnon vaikutuksesta yhteiskunnan kehitykseen. Vaikka helpompaa se tietysti sinulle on vain laittaa minulle jokin "islamin puolustajan" leima, kuin käsitellä itse asiaa.

[kekkeruusi]

Ainoa mitä muslimi saa lukea, on koraani. Taiteet ovat myös pannassa. Kehity siinä sitten.

Ei millään pahalla, mutta p*skapuhetta. Ennakkoluulosi puhuvat tietojen puutteessa. Änkyräuskovaiset ovat asia erikseen, islam ei sinänsä rajoita noita asioita sen enempää kuin kristinuskokaan.

Islam ja muslimit, ei pelkästään änkyräuskovaiset, rajoittavat rankalla kädellä esimerkiksi Suomessa lastensa taiteiden ja musiikin harrastusta, joskus jopa liikunnan opetusta kouluissa.

Jokaiselta muslimilapselta kysytään useissa kouluissa erikseen, saako lapsi osallistua musiikin opetukseen tai liikuntaan. Usein muslimilapset kuvaamataidon tunnilla joutuvat suorittamaan erilaisen tehtävän kuin muut lapset, koska "koraani kieltää piirtämästä mitään elävää". Niinpä he piirtävät pääasiassa ornamentteja tai muita kiemuroita.

Nämä rajoitukset perustellaan nimenomaan islamin uskonnolla. Joskus opettajat konsultoivat koulun islamin opettajaa, joka vahvistaa kiellon ja erityismenettelyn muslimilapsen kohdalla. Tämä aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi koulussa pidettävien konserttien kohdalla: muslimioppilaille on varattava erilliset tilat ja valvojat konsertin ajaksi, samoin uimahallikäyntien ajaksi tytöille on etsittävä valvoja ja sitten vielä jotain järkevää tekemistä siksi ajaksi, kun muut ovat uimassa.

Käytännön ongelmia: miten selität vaikeasti vammaiselle erityisopetuksen muslimilapselle, että hän ei saa syödä nakkikastiketta kuten muut luokkakaverinsa. Lapsen tekee sitä kovasti mieli, hän osoittaa ruokaa sormella, alkaa huutaa, kun en anna ottaa sitä. Lapsi heittäytyy lattialle, kun tarjoamme vaihtoehtoista sianlihatonta ruokaa. Lapsella ei ole mitään edellytyksiä ymmärtää millään kielellä, mitä on sianliha tai koraani tai haram, hän tajuaa vain nakkien tuoksun, joka miellyttää häntä suuresti. Tekisi mieli kutsua paikalle se imaami tai isä, joka on antanut koululle ohjeet lapsen ruokavaliosta. Ohjeet, joilla ei näin rankasti maallistuneen ja jumalasioihin välinpitämättömän maallikon näkökulmasta ole mitään järjellistä perustetta. Mutta tämä asiahan ei itse asiassa kuulu minulle sen syvällisemmin, joten anti olla. Jokainen saa näköjän kiusata lastaan miten haluaa (tietyissä rajoissa tietysti).

Eikö tuo mielestäsi kuulosta änkyräuskovaisuudelta? Vaikka uskonto on islam, niin samaa hölmöilyä se on kuin kristittyjen änkyröidenkin kanssa, periaatetasolla. Naurettavaa ja typerää, ja ennen kaikkea omavalintaista. Ei kukaan pakota niitä satukirjojen juttuja niin orjallisesti noudattamaan, eivätkä kaikki noudatakaan. Edes islaminuskoisista.

[Sanglier]

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/02/islam-ja-sen-vaatimat.html

Ainakin islamin nimissä vaaditaan ja saadaan kaikenlaista poikkeuskohtelua.

[slobovorsk]

Matematiikka on tärkein yksittäinen aine. Fysiikka ja kemia ovat matematiikan johdannais- käytännönläheisaineita. Matematiikka on maailmankieli, jolla ympäröivä maailmankaikkeus ja ihminen yrittävät kommunikoida keskenään.

Myös historia on tärkeätä. Historia on ikään kuin lyhytaikaista kulttuurievoluutiota. On tärkeätä tietää mistä ihminen on tullut tähän tilanteeseen.

Sen sijaan kieliä korostetaan ihan liikaa. Miksi jotain ruotsia pitää opetella jossain AMK-tasolla?

Lukematta kejua ollenkaan pakko heittää lusikkaa soppaan kahden teinin isänä ...

Kääntäisin tuon ensimmäisen ajatuksen juuri toisin päin. Reaaliaineet ja nimenomaan asiaosaaminen on se tärkeä asia. Monilla aloilla juuri asiaosaaminen sattuu perustumaan matematiikan osaamiseen, ja siksi senkin osaaminen on tärkeää, ei niinkään itsessään.

Joku kritisoi derivoinninkin opettamista. Luonnontieteiden lisäksi esimerkiksi taloustiede perustuu kuitenkin suurelta osin nimenomaan derivaattaan. Esimerkisi vaikka voiton maksimointi...

Toinen juttu on sitten se, mitä kannattaa opettaa missäkin iässä oleville lapsille ja nuorille. Tästä minulla ei ole käsitystä. Esim. uutta kieltä on vaikeampi oppia vanhempana. Nykykoulu antaa varmaan aika hyvän yleissivistävän pohjan ja välineitä oppimiselle, vielä lukiokin. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että koulusta päästyä reaalimaailman ymmärrys perustuu reaaliaineisiin (ja niiden takana oleviin tieteenaloihin), ja niiden opiskelu oikeastaan vasta alkaa lukion jälkeen.

E. Pikku täsmennys

[Aallokko]

Omakohtaisesti totean jälkiviisaana, että ruotsin kieli oli kaikkein turhin kouluaine. Sitä en ole tarvinnut mihinkään. Myös kemiasta on ollut hyvin vähäistä hyötyä, mutta periaatteessa sitä olisi voinut tarvitakin jossain.

[hoxpox]

Kääntäisin tuon ensimmäisen ajatuksen juuri toisin päin. Reaaliaineet ja nimenomaan asiaosaaminen on se tärkeä asia. Monilla aloilla juuri asiaosaaminen sattuu perustumaan matematiikan osaamiseen, ja siksi senkin osaaminen on tärkeää, ei niinkään itsessään.

Joku kritisoi derivoinninkin opettamista. Luonnontieteiden lisäksi esimerkiksi taloustiede perustuu kuitenkin suurelta osin nimenomaan derivaattaan. Esimerkisi vaikka voiton maksimointi...

Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?

[Sanglier]

Kääntäisin tuon ensimmäisen ajatuksen juuri toisin päin. Reaaliaineet ja nimenomaan asiaosaaminen on se tärkeä asia. Monilla aloilla juuri asiaosaaminen sattuu perustumaan matematiikan osaamiseen, ja siksi senkin osaaminen on tärkeää, ei niinkään itsessään.

Joku kritisoi derivoinninkin opettamista. Luonnontieteiden lisäksi esimerkiksi taloustiede perustuu kuitenkin suurelta osin nimenomaan derivaattaan. Esimerkisi vaikka voiton maksimointi...

Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?

Vastaan vaikkei kysytty, en ole derivoinut koskaan koulun jälkeen, mutta samalla periaatteella olen ratkaissut monia ongelmia, eli matemaattinen lähestymistapa käytännön ongelmiin on ihan selkeä hyöty mitä matikasta jäi käteen. Pitkän matikan kirjoittaneena kiitän myös tilasto- ja todennäköisyyslaskennan perusteista, niistäkin on ollut valtavasti hyötyä. Kuten myös geo- ja trigonometriasta.

Derivointi tai integrointi ovat nyt sellaisia iskusanoja, ehkä lievää ylioppimista, mutta jos kerran ongelmanratkaisua aletaan opettaa (yksinkertaisemmilla yhtälöillä), on vain loogista näyttää myös mihin se tie johtaa. En harmittele yhtään että "turhaakin" matikkaa tuli päntättyä. Myöskään fysiikasta ja kemiasta en muista yhtään turhaa asiaa oppineeni, saati biologiasta tai maantieteestä.

Muistutettakoon nyt taas ettei peruskoulussa edes ehditä oppia näitä tiedeaineita kuin nimeksi. Lukioon meneminen taas on oma valinta, jos siellä joutuu opettelemaan mielestään turhaa niin amiksessa pääsee eteenpäin eri pohjalta.

Ei systeemiä kannata romuttaa vaan kehittää.

Ruotsin kielestä on muuten ollut selkeää hyötyä, jopa enemmän kuin matikasta. Se on silti turha aine useimmille.

[Peksi]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?

Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.

[Topi Junkkari]

Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.

Hienosti ilmaistu. Monet käytännön asiat, jotka oikeasti kuuluvat differentiaalilaskennan alaan eli pitävät sisällään derivointia tai integrointia, on peruskoulutasolla pelkistetty kerto- tai jakolaskuksi, jolloin suurimmalle osalle kansasta jää koko derivaatan käsite epäselväksi.

[sr]

Monet suomalaisen ja hollantilaisen kulttuurin eroista tulivat sitä kautta ymmärrettävämmiksi, kun peilasin niitä maittemme historiaan.

Sanojen alkuperän opiskelu on varmaan mielenkiintoista, mutta itse en sitä nyt niin erityisen korkealle tasolle nostaisi asioina, joita lapsille pitää opettaa tai perustelisi sillä, että sitä tai tätä ainetta pitää opettaa, jotta ymmärtää, mistä tämä sana on peräisin.

Samoin länsimaiseen kulttuuriin sisältyvää ajatusta valtion ja uskonnon erottamisesta ei voi ymmärtää, ellei tiedä Jeesuksen sanoneen "Anna Jumalalle, mikä Jumalan on ja anna keisarille, mikä keisarin on". Länsimainen kulttuuri on rakentunut kristinuskon pohjalle ja ilman tuohon lauseeseen jo liittynyttä kirkon ja valtion verotus- ja tuomiovallan erottamista ei länsimainen kulttuuri olisi ikinä kehittynyt nykyisen laiseksi.

Tämäkö on sinusta se syy sekularismille länsimaissa? Annat varmaan sitten hienon selityksen sille, miksi tuo ajatus on pätenyt vasta n. pari sataa vuotta länsimaissa eikä edes vielä päde täysin esim. Suomessa, vaan ev lut. kirkolla on valtion ja kunnan ohella veronkanto-oikeus. Tämän lisäksi valtion laissa on kristinuskoon liittyneitä tekijöitä, entisaikaan esim. kuolemantuomio Jumalanpilkasta.

Euroopan historian ehkä tuhoisin sota, 30-vuotinen sota sodittiin valtiollisin asevoimin sen puolesta, kenen kristinuskon tulkintaa missäkin noudatetaan. Seurauksena oli n. 35%:n väestökato Saksan alueella. Voiko tällaista touhua oikein pitää valtion ja uskonnon erottamisena? Siis enempää kuin mitä se yleisesti muiden uskontojen kohdalla on.

Itse sanoisin, että tuo valtion ja kirkon erottamisen idea käytännön tasolla ei ole peräisin tuosta Jeesuksen sanomasta, vaan siitä, että 1700-luvun valistusajan ihmiset alkoivat sitä ajaa. Suunnilleen kaikki kuninkaat ja keisarit kruunauttivat itsensä juuri kirkoissa. Suomen valtiopäivätkin yhä edelleen aloittavat istuntokautensa jumalanpalveluksella.

[hoxpox]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?

Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.

Tässä nyt ei ole mitään järkeä.

Yhtä hyvin voisi väittää että useimmat ihmiset hyödyntävät kvanttifysiikkaa tiskatessaan, sillä tiskatessa tai missä tahansa muussakin toiminnassa tapahtuu kvanttifysikaalisia ilmiöitä.

Koulun derivointiopetus on käytännössä yhtälöiden derivoimista, ja yhtälön ääriarvojen määrittämistä derivaatan nollakohtien avulla. Matkanopeuden laskemisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, vaan nopeuden arviointiin riittävät peruslaskutoimitukset.

[sr]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet derivoinut koulun ulkopuolisessa elämässä?

Vastaan, vaikket tätä minulta kysynytkään. Useimmiten ihmiset derivoivat esimerkiksi matkanopeutta arvioidessaan. Vastaavia esimerkkejä voi keksiä useita, vaikka tietysti vain harva ajattelee tälläisessä tilanteessa derivointia tekevänsä.

Derivoiko tosiaan? Siis arvioi paikan muutosta suhteessa hetkelliseen ajanmuutokseen ja antaa sitten ajanmuutoksen lähestyä nollaa? Itse veikkaisin, että paljon suurempi osa ihmisistä arvioi matkanopeuttaan jakolaskulla "kuljettu matka" / "käytetty aika". Tämä ei ole derivointia. Ja tulevaisuudessa yhä useampi ei edes tee tuota jakolaskua, vaan katsoo joko auton tietokoneesta tai GPS:stä, mikä on ollut keskinopeus.

Derivaatta ja integraali ovat hyvin hyödyllisiä työvälineitä luonnontieteessä ja ehkä myös taloustieteessä. Tavallisessa elämässä niitä ei juuri kyllä tarvitse. Lähes kaikessa arkielämässä derivaatan voi korvata jakolaskulla ja integraalin yhteenlaskulla. Voi olla, että silti yleissivistyksen kannalta on hyvä tietää täsmällisemmin, mitä nämä käsitteet oikein tarkoittavat, jotta ymmärtää jonkun sellaisesta puhuessa, mistä oikein on kyse. Sen syvemmin ei niihin minusta kuitenkaan ole mitään tarvetta koulussa eikä lukien yleisessä matikassa perehtyä.

[slobovorsk]

Koulun jälkeisissä opinnoissa tuli jonkin verran derivioitua ja integroituakin. Tavallisessa elämässä kieltämättä harvemmin. Monia arkielämänkin tilanteita voi kuka tahansa joskus tiedostamattaan tulla harkinneeksi implisiittisesti ikään kuin optimointina (minimointia, maksimointina), johonkin parhaaseen mahdolliseen tulokseen tai tavoitteeseen pyrkimisenä erilaisten rajoitteiden vallitessa. Joskus saattaa olla jopa apua siitäkin, että osaisi tarvittaessa jumpata pulmansa läpi myös matemaattisesti.

[Peksi]

Tässä nyt ei ole mitään järkeä.

Nopeus on määritelty derivaatan avulla. Ja tosiaan, derivointi on approksimoiden vain toisen luvun jakamista toisella luvulla. Abstraktissa mielessä näiden lukujen vain annetaan lähestyä nollaa, luonnossa mitään äärettömän pientä ei kuitenkaan ole edes olemassa.

Derivaatta ja integraali ovat hyvin hyödyllisiä työvälineitä luonnontieteessä ja ehkä myös taloustieteessä. Tavallisessa elämässä niitä ei juuri kyllä tarvitse. Lähes kaikessa arkielämässä derivaatan voi korvata jakolaskulla ja integraalin yhteenlaskulla

No ei tietenkään tarvitse siinä mielessä, että alkaisi jotain funktiota symbolisessa muodossa derivoimaan.

[foobar]

Omakohtaisesti totean jälkiviisaana, että ruotsin kieli oli kaikkein turhin kouluaine. Sitä en ole tarvinnut mihinkään. Myös kemiasta on ollut hyvin vähäistä hyötyä, mutta periaatteessa sitä olisi voinut tarvitakin jossain.

Kemia on siitä hyvä, että sen avulla voidaan ehkä lieventää taikauskoista maailmankuvaa, joka perustuu aineiden magiaan, henkiin ja vastaavaan. Kun tämä on pohjana maailmankatsomukselle, ei olekaan minkäänlainen vaikeus nähdä, että esim. vaaleaihoiset ovat noiduttuja ja heistä on päästävä eroon. Monikulttuurisessa valtiossa on vain ajan kysymys, milloin moinen länsimaiseen tieteeseen nojaava tiedon tuputtaminen julistetaan uskonrauhan rikkomiseksi ja (gasp) rasismiksi. Onhan Jenkeissä keksitty sellainenkin ihme kuin monikulttuurinen matematiikka, jossa korostetaan asioita jotka eivät kuulu matematiikan kenttään lainkaan - kukkahattuilun ja helpommin läpi päästämisen nimissä siis. Yhdessäkin esimerkissä matematiikan tärkeimmäksi (siis oikeasti tärkeimmäksi!) fokusalueeksi lasketaan antirasismi, monikulttuurisuus ja kaiken tähän liittyvän käsittely. OK! Tuolla menoa saadaan varmasti putkinäköistä porukkaa, muttei ehkä halutulla tavalla.

</mouh>

[sr]

Tässä nyt ei ole mitään järkeä.

Nopeus on määritelty derivaatan avulla. Ja tosiaan, derivointi on approksimoiden vain toisen luvun jakamista toisella luvulla. Abstraktissa mielessä näiden lukujen vain annetaan lähestyä nollaa, luonnossa mitään äärettömän pientä ei kuitenkaan ole edes olemassa.

Ei olekaan, mutta luonnossakin on esim. käsite hetkellinen nopeus. Mutta tätä arvioit ajaessasi ihan muuten kuin tuon derivaatan ajatuksen kautta. Tai ehkä voi ajatella, että niin teet asiaa ajattelematta, koska pääsi arvioi nopeutta sen mukaan, miten asiat vilistävät silmissä, mikä on käytännössä eri ajanhetkien aikana aivoihin tulleiden näköhavaintojen vertailua.

Minusta juuri matkanopeudesta puhuttaessa et jakolaskulla approksimoi sitä derivaattaa eli hetkellistä nopeutta, vaan juuri sitä keskimääräistä nopeutta, mikä a) on yleensä hyödyllisempi tieto ja b) voi hyvinkin poiketa siitä hetkellisestä nopeudesta. Jos olet hetkellisestä nopeudesta, eli siitä paikan derivaatasta ajan suhteen kiinnostunut, niin teet tämän yleensä nopeusmittarin etkä jakolaskun avulla. Ja yleensä et käytä sitä nopeusmittarin lukua matkanopeutesi arviointiin, koska tiedät, että se yleensä heilahtelee ja siksi saat yleensä tarkemman arvion keskinopeudesta sillä jakolaskulla.

Derivaatta ja integraali ovat hyvin hyödyllisiä työvälineitä luonnontieteessä ja ehkä myös taloustieteessä. Tavallisessa elämässä niitä ei juuri kyllä tarvitse. Lähes kaikessa arkielämässä derivaatan voi korvata jakolaskulla ja integraalin yhteenlaskulla

No ei tietenkään tarvitse siinä mielessä, että alkaisi jotain funktiota symbolisessa muodossa derivoimaan.

No, missä mielessä sitten? Ja siis tuossa symbolisessa mielessä niitä juuri koulussa (tai siis tarkemmin lukiossa) opetetaan ja sen järkevyyttä tässä kritisoin.