Turhat kouluaineet

[hoxpox]

Osoitteesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101314565877_uu.shtml

Oppihistoriaa tutkinut professori Anto Leikola, 74, kertoi Studio55.fi-lähetyksessä siitä, kuinka nykyisin koulussa joudutaan opiskelemaan täysin tarpeettomia asioita.

Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.

- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta.

Leikola ei halua nimetä yhtään yksittäistä tarpeetonta ainetta koulussa. Hänen mielestään useimmissa aineissa on tarpeettomia osia.

- Kaikenlainen ulkoa opettelu on mielestäni turhaa. Enää koulussa ei onneksi opetella kasvien latinankielisiä nimiä tai eläinten hammaskalustoja ulkoa, kuten minun opiskeluaikoinani.

- Ulkoa opettelusta tulisi suunnata kohti suuria linjoja. Vuosilukujen päähän painamisen sijaan on tärkeä oppia ymmärtämään esimerkiksi, miten Eurooppa on syntynyt ja miten Suomi on kehittynyt osana sitä.

Leikola on oikeassa ulkoa opettelun turhuudesta. Kaikki tieto löytyy netistä, joten päähän on turha varastoida tietoja joita ei tule usein käytettyä.


Ohessa mielestäni turhat kouluaineet:

- matematiikka (Koulun jälkeen moni ei tarvitse derivointia. Ehkä kehittää hieman loogista ajattelua, mutta niin kehittää moni muukin päättely. Vain perustiedot tulisi opettaa koulussa.)

- fysiikka ja kemia (Hieman hyödyllisempiä kuin matematiikka, mutta silti kovin harvoin tarvittavia)

- uskonto (epätieteellistä)

- historia, maantieto, suuri osa biologiasta (nippelitietoja, helppo katsoa netistä)

- suuri osa kieliopinnoista (Englannilla pärjää nykyään ihan hyvin.)

- musiikki, kuvaamataito (Voidaan jättää oman kiinnostuksen varaan.)

- äidinkieli (kaikki mikä ei liity lukemis- ja kirjoitustaitoon)


Tarpeelliset kouluaineet:

- ihmisen biologian perusteet (vähentää teiniraskauksia)

- terveysoppi (perustietoa huumeista ja muista päihteistä sekä ravinnon ja muiden tekijöiden terveysvaikutuksista)

- ammatinvalintaohjaus (tietoa eri ammateista ja oman soveltuvuuden selvittäminen, tätä ei jostain syystä ole opetusohjelmassa nykyään lainkaan)

-  liikunta (peruskunnon ylläpitoa oppilaalle mielekkäällä tavalla, vapautus niille oppilaille joiden kunto hyvä)

- englanti (tästäkin tulisi antaa vapautus jos osaa jo tarpeeksi hyvin)

- kansalaistaito (perustietoa yhteiskunnassa toimimisesta; tärkeimmistä säädöksistä ja laeista, verotuksesta, päätöksenteosta jne.)

- matematiikka (vain perustaidot eli prosentti- ja todennäköisyyslaskenta, ulkopuolelle jätettävä derivointi, integrointi, matriisilaskenta, polynomit jne)

- luku- ja kirjoitustaito.


Tarpeellisten aineiden oppituntien ulkopuolinen aika tulisi voida käyttää haluamallaan tavalla eri vapaavalintaisissa oppiaineissa ja erilaisissa harrastekerhoissa.

[Nestori K Kunnari]

Sano, että nuo listauksesi ovat huumoria. Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.

Yleissivistävien kouluaineiden tarkoituksena lienee antaa pohja, jonka avulla on edes jossain määrin mahdollista soveltaa käytäntöön esimerkiksi internetistä löytyvien usein rönsyilevien informaatiopläjäyksien tarpeettoman suurta tulvaa.

[kekkeruusi]

Jopa oli aloitus, toivottavasti tosiaan vain kärjistys. Turhia ovat vain uskonto ja pakkoruotsi ja jälkimmäinenkin pitäisi korvata vain vapaalla kielivalinnalla.

[hoxpox]

Sano, että nuo listauksesi ovat huumoria.

Eivät ole.

Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.

Mistä ihmeestä tämän repäisit?

Yleissivistävien kouluaineiden tarkoituksena lienee antaa pohja, jonka avulla on edes jossain määrin mahdollista soveltaa käytäntöön esimerkiksi internetistä löytyvien usein rönsyilevien informaatiopläjäyksien tarpeettoman suurta tulvaa.

Kannattaa hankkia joku popup-blocker tai vaihtaa hakukonetta tai nettitietosanakirjaa.

Itse saan ruudulleni tietoa yleensä juuri siitä aiheesta mistä sitä haen.

[Nestori K Kunnari]

Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.

Mistä ihmeestä tämän repäisit?

Ehdottamallasi kouluaineiden apuharvennuksella peruskoulu olisi väkisinkin muutamaa vuotta lyhyempi ja jokainen lapsi ei välttämättä haaveile 15 vuoden opinnoista ennen siirtymistä työelämään.

[Kyrsimys]

Ihmettelen aina ulkoa opettelemisen kritiikkiä. Vaikka lukioissa ja korkeakouluissa onkin hyvä panostaa luovaan ajatteluun ja kokonaiskuvan hahmottamiseen ja hallintaan, se ei onnistu ilman perustietoja ympäröivästä maailmasta. Tämä tarkoittaa usein myös ulkoa opettelemista.

Itse opettajankoulutuksen käyneenä tiedän, että yliopistolla pedagogiset teoriat ovat kuin ideologioita: vallitseva oppimisteoria syrjäyttää kaikki muut teoriat ja kaikista vanhoista teorioista tulee tutkijoiden ja professorien silmissä kivikautta ja absoluuttista pahaa. Tasapainoa ei oikein osata löytää. Varsinkin behaviorismi ja "opin kaataminen päähän" on demonisoitu todella vahvasti. Joskus teoriat ovat jopa ristiriitaisia mutta ristiriidoista ei keskustella. Esimerkiksi tämänhetkiseen oppijakäsitykseen kuuluu tärkeänä osana käsitys siitä, että on olemassa erilaisia oppijoita, mutta sitä ei tunnusteta, että joku saattaa oppia kaikista parhaiten vain kirjasta lukemalla ja listoja ulkoa opettelemalla. Opettajankoulutuksessa keskitytään vain esimerkiksi kinesteettisiin ja kielellisiin oppijoihin, luultavasti siksi että opettajankoulutuslaitos on täynnä tällaisia oppijoita. Kaikki oikeasti analyyttisesti ja tietojen kautta maailmaa käsittelevät ovat muissa tiedekunnissa.

On surullista, että juuri ne joiden pitäisi ajatella asioita monelta eri kantilta, objektiivisesti ja tieteellisesti sortuvat tällaiseen eivätkä osaa erottaa tiedettä ja ideologiaa toisistaan.

[Malla]

Laspsellani oli aikoinaan englantilaisessa koulussa oppiaine nimeltä jotain tämän tyylistä Eurythmics.

Suomeksi kai eurytmia (eli "eukka")? Steinerkoulu?
Kaikki tutut steinerin käyneet inhosivat eukkaa. Ei siitä kai erityisempää haittaa ollut, koska liikehtivät.

[Wilho]

Lukiossa voisi pitkästä matematiikasta vähentää kursseja ja/tai siirtää painopistettä talous- ja luonnontieteelliseen matematiikkaan. Miksi haluaisin laskea pyörähdyskappaleen tilavuuksia? Kurssimäärä on älytön muihin aineisiin verrattuna.

[AstaTTT]

Setäni sanoi kerran, että kouluarvosanat kertovat vain tietynlaisen informaation omaksumiskyvystä. Samaa hän sanoi yliopistosta, ja että varsinainen "koulu" alkaa vasta koulujen jälkeen, elämässä.
Minusta se oli hyvin sanottu.
Jouduin lukiossa ottamaan häneltä yksityisopetusta, kun ei derivaatio tuntunut aukeavan ei sitten millään. Avautuihan se sitten lopulta, kun kädestä pitäen muutaman tunnin opetti. Mutta nyt jos kysytään, mitä on derivaatio, en muista yhtään mitään.
En tiedä, onko derivoinnin oppinen turhaa, mutta eipä sitä ole tullut aikuiselämässä tarvittua. 

[AstaTTT]

Jos ei ole perussivistystä, ei edes tiedä, ettei tiedä.

Tuo on niin totta. Nuorena luulee tietävänsä kaiken, aikuisena tajuaa, ettei tiedä mistään mitään. 

[Lemmy]

Hassu setä. Juuri yliopistoonhan ei pääse kuin opettelemalla pääsykoekirjat ulkoa.

Paitsi ehkä matematiikkaa, muttta ennemmin juustoraastimella onanoin kuin derivoin.

[hoxpox]

Jos ei ole perussivistystä, ei edes tiedä, ettei tiedä.

Tuo on niin totta. Nuorena luulee tietävänsä kaiken, aikuisena tajuaa, ettei tiedä mistään mitään. 

Mutta nyt jos kysytään, mitä on derivaatio, en muista yhtään mitään.
En tiedä, onko derivoinnin oppinen turhaa, mutta eipä sitä ole tullut aikuiselämässä tarvittua. 

Nyt kyllä esitän vastalauseen, derivoinnin opettelun hyödyllisyydestä on tässä tapauksessa varsin hyvää tietoa.

[sr]

Ohessa mielestäni turhat kouluaineet:

Ihan hyvä lista. Olen pääosin samaa mieltä kanssasi.

Matikassa on paljon sellaista, jota ei tavallinen ei-insinööri juurikaan tarvitse, mutta esim. todennäköisyyslaskentaa on minusta ihan liian vähän. Ihmisten parempi ymmärrys todennäköisyyksistä auttaisi varmaan moneenkin asiaan. Sen sijaan trigonometrian, derivoinnin ja integroinnin opetuksella ei ole oikeastaan muuta tilaa peruskoulussa kuin se, että tieteelliselle puolelle menevät tulevat tarvitsemaan niitä ja on ehkä hyvä, ettei lukioon mentäessä tarvitse aloittaa täysin nollasta. Ehkä ne voisi tehdä vapaaehtoisiksi lisäkursseiksi.

Fysiikan, kemian ja biologian suhteen olen kyllä vähän eri mieltä. Minusta yleissivistykseen kuuluu jonkinlainen ymmärrys näistä aiheista, eikä peruskoulun taso nyt niin kovin syvälle mene, että siinä juuri turhaa olisi. Historian suhteen nippelitiedon voi tosiaan jättää wikipedialle, mutta kyllä yleislinjat on tärkeää jokaisen osata, jotta ymmärtää jonkin verran sitä, miksi yhteiskuntamme ja maailmamme on nykyisin sellainen kuin on.

Uskonnon voisi muuttaa puhtaaksi uskontotieteeksi. Uskonnolla on merkittävä rooli kulttuurissa, joten on minusta hyvä, että uskontojen (etenkin kristinuskon, joka on Suomessa vallitseva) perusopit opetetaan. Mutta siis tyyliin:"Kristityt uskovat, että Jeesus nousi kuolleista" eikä "Jeesus nousi kuolleista".

- kansalaistaito (perustietoa yhteiskunnassa toimimisesta; tärkeimmistä säädöksistä ja laeista, verotuksesta, päätöksenteosta jne.)

Tästä olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Lisäisin tuohon vielä jonkinlaisen taloustiedon perusteet. Miten Suomen taloussysteemi toimii, miten oma talous pidetään tasapainossa, jne. Sama juttu politiikan suhteen. Suhteessa siihen, miten paljon koulussa opetetaan historiaa, siellä on minusta aika vähän siitä, mitä nykyiset poliittiset puolueet ajavat. Tähän voisi minusta liittää jopa väittelytaidon ja retoriikan opettelua (antiikin Kreikassahan retoriikka oli yksi perusaineista), jotta ihmiset oppivat ymmärtämään poliitikkojen puheita ja ymmärtämään, mikä on retoriikkaa ja mikä on todellista kannanottoa asioihin.

Tarpeellisten aineiden oppituntien ulkopuolinen aika tulisi voida käyttää haluamallaan tavalla eri vapaavalintaisissa oppiaineissa ja erilaisissa harrastekerhoissa.

Tämä kuulostaa fiksulta. Toki tämä asettaa aika suuria vaatimuksia opettajille.

[huoltaja]

Äkkiseltään ei tule mieleen turhia oppiaineita yleissivistävän koulun puolella. Minusta kuitenkin tärkeimmät aineet ovat äidinkieli, historia ja matematiikka - nimen omaan yleissivistävässä koulussa.

Näistä matematiikka on ongelmattomin tapaus, niin yksilön kuin yhteiskunnankin taholta. Se on globaali ja pelaa samoin säännöin kaikkialla. Olettaisin, että matematiikan tarkoituksena on mekaanisten "yleishyödyllisten" laskutapojen opettelun lisäksi opettaa ja harjoittaa abstraktia ajattelua. Matematiikan avulla on hyvin helppo viedä asioita Vygotskin mukaiselle lähikehityksen vyöhykkeelle, jolla joutuu jo vähän kamppailemaan oman ajattelu- ja hahmotuskyvyn kanssa. Tuo kehittää päättelykykyä ja loogista ajattelua, joten minusta on hyvin tarpeellista, että käsitellään selkeästi peruslaskemista hankalampiakin asioita.

Äidinkieli taas on yksilön kannalta se kaikkein tärkein aine. Kaikki ajattelu ja ymmärrys lähtee äidinkielestä. Tästä syystä minusta äidinkielen opetus on myös vietävä selvästi kauemmas kuin pelkkään mekaaniseen lukemisen ja kirjoittamisen opetteluun. Vaikka äidinkieli on yksilön kannalta hyvin tärkeä, niin yhteiskunnan kannalta tuo voi luoda hankaluuksia varsinkin nykyisessä pyrkimyksessä monikulttuurisuuteen ja -etnisyyteen. Koska äidinkielen tärkeys ei riipu pätkääkään itse kielestä, niin yhteiskunnalle on melkoinen rasite pyrkiä järjestämään kaikille oman äidinkielen opetusta. Tässä ollaan hankalien poliittisten päätösten äärellä...

Historiaa pidän itse optimaalisessa tapauksessa tärkeänä sen takia, että (osittain äidinkielen kanssa yhdessä) historian kautta on mahdollista muodostaa kuva siitä mistä on tultu ja minne ollaan menossa - käytännössä siis kulttuuritausta luodaan historian avulla. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tämä voi myös muodotua ongelmaksi, koska kaikkea ei pysty käsittelemään rajallisen ajan takia. Luulen vain, että yhteiskunta ei tuosta vain ota itselleen ongelmaa. Historia lieneekin ongelmallisempi yksilön kannalta, koska historia on aina jonkun kirjoittamaan ja yhteiskunta heijastuu aina siihen mitä ja mistä kirjoitetaan. Tämä tuntuu näkyvän nykyisessä monikulttuurisuushössötyksessä erityisen hyvin, kun oikein mistään ei saa kirjoittaa kriittisesti (paitsi suomalaisuudesta). Koosta nyt siinä kuva sitten omasta taustasta.

Yleissivistävyyden kannalta muutkin aineet ovat tärkeitä vähintään siinä suhteessa, että ne antavat aavistuksen siitä mitä kaikkea yhteiskunnassa on tarjolla. Tavoitteena kuitenkin pitäisi olla "yhteiskuntakelpoisten ja yhteiskuntaa hyödyttävien ihmisten kasvattaminen".

[RP]

Sen sijaan trigonometrian, derivoinnin ja integroinnin opetuksella ei ole oikeastaan muuta tilaa peruskoulussa kuin se, että tieteelliselle puolelle menevät tulevat tarvitsemaan niitä ja on ehkä hyvä, ettei lukioon mentäessä tarvitse aloittaa täysin nollasta. Ehkä ne voisi tehdä vapaaehtoisiksi lisäkursseiksi.

Olisin ollut valmis vannomaan ettei (siinä vajaat parikymmentä vuotta sitten) peruskoulun oppimäärässä olut mitään derivoinnista saati integroinnista. Onko jollakin tuorreempi kosketuspinta asian vahivstamiseksi?

Nykymatikassa toiset eivät opi perusprosenttilaskua tai kykä arvioida suuruusluokkia, lahjakkaimat toisaalta usein valitettavasti oppivat laiskoiksi, kun vaatimustaso ei vaadi heiltä yhtään mitään.

[Lemmy]

Kyllä matematiikassa kannattaisi opettaa kauppalaskentoa, päättelykykyä ja todennäköisyys, ja prosenttilaskua ennemminkin kuin jotain valon nopeudella ohikiitävän mummon massaa kolmen moolin tarkkuudella. Trigonometria nyt on hyödyllisempää purjehtijoille, mutta sitäkään ei opeteta kunnolla.

[RP]

Historian osalta tulee mieleen, että niiden "suurten linjojen" opetus voi olla mitä ideologisesti niiden halutaan olevan. "Nippelitiedoista" koostuvat ne faktat, joihin voi koittaa peilata niitä esitettyjä suuria linoja, ja jotka mahdollistavat päässä syttyvät keltaiset ja punaiset valot kun esitetään turhan lennokkaita linjoja.

En tarkoita, että puhdas vuosilukujen ja nimien pänttääminen olisi järkevää, mutta toisessa ääripäässä voin kuvitella historian opetuksen olevan puhdasta indoktrinaatiota.

[sr]

Sen sijaan trigonometrian, derivoinnin ja integroinnin opetuksella ei ole oikeastaan muuta tilaa peruskoulussa kuin se, että tieteelliselle puolelle menevät tulevat tarvitsemaan niitä ja on ehkä hyvä, ettei lukioon mentäessä tarvitse aloittaa täysin nollasta. Ehkä ne voisi tehdä vapaaehtoisiksi lisäkursseiksi.

Olisin ollut valmis vannomaan ettei (siinä vajaat parikymmentä vuotta sitten) peruskoulun oppimäärässä olut mitään derivoinnista saati integroinnista. Onko jollakin tuorreempi kosketuspinta asian vahivstamiseksi?

Ok, tuo yllä oleva saattoi tosiaan koskea lukion lyhyttä matikkaa. Itse suoritin laajan matikan, mutta olen ollut kyllä siinä käsityksessä, että siellä lyhyen puolellakin integroitiin ja derivoitiin. Minusta ne olisi voinut hyvin korvata todennäköisyyslaskulla, joka on hyödyllistä myös esim. humanistisia aineita yliopistoon lukemaan meneville.

Nykymatikassa toiset eivät opi perusprosenttilaskua tai kykä arvioida suuruusluokkia, lahjakkaimat toisaalta usein valitettavasti oppivat laiskoiksi, kun vaatimustaso ei vaadi heiltä yhtään mitään.

Jos edes prosenttilaskua ei opita, niin sitten ollaan aika heikoilla. Se kyllä kuuluu yhteiskunnassa selviämisen perusasioihin.

[huoltaja]

Historian osalta tulee mieleen, että niiden "suurten linjojen" opetus voi olla mitä ideologisesti niiden halutaan olevan. "Nippelitiedoista" koostuvat ne faktat, joihin voi koittaa peilata niitä esitettyjä suuria linoja, ja jotka mahdollistavat päässä syttyvät keltaiset ja punaiset valot kun esitetään turhan lennokkaita linjoja.

En tarkoita, että puhdas vuosilukujen ja nimien pänttääminen olisi järkevää, mutta toisessa ääripäässä voin kuvitella historian opetuksen olevan puhdasta indoktrinaatiota.

Tuossa on se historian hankaluus yksilön kannalta, mikä on objektiivista (voiko edes olla?) ja missä mennään indoktrinaation puolelle. Yhteiskunnan kannaltahan tuo ei ole ongelma vaan pelastus, jos näin halutaan ajatella.

Jostain perehtyminen omaan kulttuuritaustaan pitää kuitenkin tulla, koska kulttuuritaustan ymmärtämisellä on suuri vaikutus yhteiskunnan ymmärtämiselle. Pidän edelleen oikeana ajatusta siitä, että kulttuuri vaikuttaa normeihin, jotka määrittelevät yhteiskunnan toiminnan perusteet ja rajatolpat.

[sr]

Historian osalta tulee mieleen, että niiden "suurten linjojen" opetus voi olla mitä ideologisesti niiden halutaan olevan. "Nippelitiedoista" koostuvat ne faktat, joihin voi koittaa peilata niitä esitettyjä suuria linoja, ja jotka mahdollistavat päässä syttyvät keltaiset ja punaiset valot kun esitetään turhan lennokkaita linjoja.

En tarkoita, että puhdas vuosilukujen ja nimien pänttääminen olisi järkevää, mutta toisessa ääripäässä voin kuvitella historian opetuksen olevan puhdasta indoktrinaatiota.

No, eiköhän ne opetusohjelmat voida tehdä niin, että mikään yksittäinen puolue ei pääse sanelemaan, mitä sinne pannaan ja mitä jätetään ulos. Ja kyllä siellä minusta on paljonkin sellaista, joka on suhteellisen objektiivisesti kaikkien historiantutkijoiden hyväksymää. Tietenkin on sitten jotain holocaustin kieltäjiä ym. hörhöjä, mutten näe oikein mitään syytä, miksi he pääsisivät juurikaan vaikuttamaan opetusohjelmiin.

Suurempi ongelma tämä indoktrinaatio on minusta uskonnon kuin historian puolella.

[Sour-One]

Sano, että nuo listauksesi ovat huumoria. Et voi tosissasi olla sitä mieltä, että 10-vuotiaalle pantaisiin tietokone kainaloon ja lähetettäisiin raksalle lapiohommiin.

Yleissivistävien kouluaineiden tarkoituksena lienee antaa pohja, jonka avulla on edes jossain määrin mahdollista soveltaa käytäntöön esimerkiksi internetistä löytyvien usein rönsyilevien informaatiopläjäyksien tarpeettoman suurta tulvaa.

Ja ei lähtökohtana tietenkään voi olla se, että mitään ei tiedä vaan etsii sitten googlesta vastauksen.

[Haima]

sr, lukion lyhyen matikan puolella on yksi kokonainen kurssi Todennäköisyys ja tilastot; derivointia on jossakin kirjassa muutaman kappaleen ajan, integrointia ei ollenkaan.

Jotkut muuten kekenevät reputtamaan lyhyen matikan kirjoituksetkin; se on jo kummallista.


Kaikkien koulujen ongelma on aikapula; jos aikaa olisi enemmän tai opittavaa vähemmän, asioita voisi käydä oikeasti läpi, sen sijaan että asioita käydään pääosin teoreettisesti läpi. On eri asia laskea jotakin fysiikan laskuja kuin ajan kanssa järjestää erilaisia koetilanteita, joissa ilm ilmiötä mitataan ja pyritään itse päättelemään, millä kaavalla ilmiötä voidaan kuvata.

[kekkeruusi]

Lukekaapa huviksenne yläasteen uskonnon kirjat. Siellä ei sanota, että "Jeesus nousi kuolleista". Siellä sanotaan, että "Evankeliumien/Apostolien tekojen mukaan..". ja "Opetuslapset uskoivat, että...." ja "kristityt uskovat, että".

Liirumlaarum, samaa shittiä sitä syötettiin "virallisesti" silloin lähemmäs 20 vuotta sitten kun itse kävin kouluja. Todellisuus toki oli aivan toista täysin himouskovaisen opettajan toimesta, niin kuin varmasti on nykyäänkin. Virallisesti uskonnolliset aamunavaukset ja tunnustuksellinen uskonnon opetus olivat jom kiellettyjä, mutta kumpikaan ei oikeasti näkynyt missään. Sehän se kaikkein paras kusetus on kun muutetaan jonkin asian nimeä, mutta sisältö pysyy samana.

Ajatellaan vaikka juuri noita ristiretkiä, jotka mainitsin edellisessäkin viestissä: ala-asteen kukkisopettajat ovat saattaneet opettaa, että länsi oli paha ja ilkeä, kun meni tuhmille ristiretkille. Asiallisesti toteutetulla 8. luokan ev.lut. -kurssilla selviää, kuka itse asiassa valloitti mitäkin. Ihan neutraalisti, vuosilukujen ja todellisten tapahtumien valossa.

Voithan sinä sitä pyöritellä kuin suomalaista syysmarjaa naisen lisääntymiselimessä, mutta totuus on kuitenkin tuo. Länsi opetti islamille uskonnollisen vihan ja -sodan. Uskonnon opetus on varmasti eri mieltä, historian tutkimus ei. Ristiretket, noitavainot ja uskonnollinen fanatismi kaikkine negatiivisine ilmiöineen on osa kristinuskon historiaa. Halusit sinä sitä tai et.

[Eugen235]

Silloin kun Iltalehden tms kyllä tai ei -äänestyksissä jokin asia tuomitaan voittajaksi prosentein 98-2 tai 97-3, on kyse päivänselvästä asiasta.

Niin kuin: "pitäisikö väkivaltarangaistuksista saada kovempia tuomioita?" tai "onko kohtuullista että veronmaksajat sponsoroivat jokaista myytyä oopperalippua 250 eurolla?"

Tai niin kuin tämä "onko olemassa turhia (pakollisia) aineita / taitoja / elementtejä kouluopetuksessa".


Kouluissa annettava pakko-opetus (ruotsi, suuri osa matematiikasta jne) johtuu vain korruptiosta. Eli tietyillä ammattiryhmillä tai rahapiireillä on kuristus- tai lahjontaote päättäjistä.

Valtaosa ihmisistä ei milloinkaan koskaan kuuna päivänä tarvitse matematiikasta muuta kuin plus, miinus, kerto, jako ja prosenttilaskua. Kaikenmaailman derivointien ja yhtälöiden pakottaminen merkitsee suunnatonta hukkaenergiaa, henkilökohtaisia tragedioita ja kansantaloudellista haittaa.

Suomalaisista ei työelämässä tarvitse näitä teoriataitoja kuin korkeintaan 5-10% joten miksi KAIKKIEN on pakko näitä opetella. Järjetöntä energiahukkaa.

[nnnrsk]

- matematiikka (vain perustaidot eli prosentti- ja todennäköisyyslaskenta, ulkopuolelle jätettävä derivointi, integrointi, matriisilaskenta, polynomit jne)

En muista, että omana lukioaikanani viitisen vuotta sitten olisi puhuttu matriiseista yhtään mitään. Integrointia ei esiinny kuin pitkässä matematiikassa ja se on matemaattispainotteisten jatko-opintojen kannalta erittäin oleellista. Derivointi on perusedellytys integroinnille ja polynomit derivoinnille.

[Hob]

Valtaosa ihmisistä ei milloinkaan koskaan kuuna päivänä tarvitse matematiikasta muuta kuin plus, miinus, kerto, jako ja prosenttilaskua. Kaikenmaailman derivointien ja yhtälöiden pakottaminen merkitsee suunnatonta hukkaenergiaa, henkilökohtaisia tragedioita ja kansantaloudellista haittaa.

Suomalaisista ei työelämässä tarvitse näitä teoriataitoja kuin korkeintaan 5-10% joten miksi KAIKKIEN on pakko näitä opetella. Järjetöntä energiahukkaa.

No mutta ajattele nyt, ilman matematiikkaa ei oltaisi saatu rakennettua sitäkään aikakonetta jonka ansiosta nämä 1800-lukulaiset ajatukset voidaan tänään täällä esittää. Kerrotko vielä näkemyksesi perunannostoloman tarpeellisuudesta?

[Eugen235]

siis sun mielestä koko ikäluokan pitää osata derivoida? älä ny viitti provoilla, opetatsä ammattikorkeessa fyssaa?

Valtaosa ihmisistä ei milloinkaan koskaan kuuna päivänä tarvitse matematiikasta muuta kuin plus, miinus, kerto, jako ja prosenttilaskua. Kaikenmaailman derivointien ja yhtälöiden pakottaminen merkitsee suunnatonta hukkaenergiaa, henkilökohtaisia tragedioita ja kansantaloudellista haittaa.

Suomalaisista ei työelämässä tarvitse näitä teoriataitoja kuin korkeintaan 5-10% joten miksi KAIKKIEN on pakko näitä opetella. Järjetöntä energiahukkaa.

No mutta ajattele nyt, ilman matematiikkaa ei oltaisi saatu rakennettua sitäkään aikakonetta jonka ansiosta nämä 1800-lukulaiset ajatukset voidaan tänään täällä esittää. Kerrotko vielä näkemyksesi perunannostoloman tarpeellisuudesta?

[Finka]

Derivoinnista: Derivointia opetetaan hieman lukion lyhyessä matematiikassa ja muutaman kurssin verran pitkässä matematiikassa. Siis kaikkien suomalaisten ei tarvitse opetella derivointia, sillä lukio on vapaaehtoista opiskelua.

Fysiikan opetuksesta peruskoulussa: Voihan olla, että teillä on ollut ei-pätevät ja luokattoman huonot opettajat peruskoulussa mutta opetussuunnitelmaan  kuuluvat asiat ovat varsin käytännönläheisiä. Seitsemännellä luokalla käydään läpi mm. ääniopissa läpi kuulon vaurioituminen ja siltä suojautuminen. Yhdeksännellä luokalla sähköopissa pitäisi oppia sähkön johtumisen lainalaisuudet, joiden avulla voi suojautua sähköiskuilta.

Kemiaan peruskoulussa kuuluu mm. pesu- ja puhdistusaineiden, bensiinin ja etanolin ominaisuudet ja taustalle sen verran teoriaa, ettei edellä oleva olisi vain ulkoa opiskeltavia listoja vaan oppilas voi päätellä aineen ominaisuuksia tietojensa pohjalta. Koulussa pitäisi olla myös kokeita, joissa vaarallisten aineiden käsittelyä voi turvallisesti harjoitella. Uskoisin, että useimmat ovat lisäksi huomaamattaan oppineet teknistä sanastoa   kuten suodatin, indikaattori ja liuotin, jota tarvitaan mm. autoa korjatessa.

[kekkeruusi]

Länsi opetti islamille uskonnollisen vihan ja -sodan.

Siis kun islam, syntyessään 600-luvun alkupuolella, välittömästi ryhtyi Mohammadin johdolla laajentamaan aluettaan hyökkäyssodilla, tämä johtui 1000-luvulla alkaneista ristiretkistä? Jepjep. Näinhän Virallinen Totuus sen meille tällä hetkellä kertoo.

Ei ihme, että kukkiset vastustavat vuosilukuja.

Ja kristityt eivät ikinä sotineet keskenään ja toisiaan vastaan, yrittäen valloittaa itselleen uusia alueita?? Tekisi mieleni sanoa vanhan suomalaisen sanonnan mukaan, että älä yritä opettaa isääsi n*ssimaan. Tiedän ristiretkistä aika lailla, joten mikään muka-tiedetty yritys ei mene läpi. Ota asioista selvää, ennen kuin mokaat enenpää.

Edit: Ja ei, en ole mikään "kukkis" ja tiedän oikeasti niitä vuosilukuja.

[hoxpox]

Derivoinnista: Derivointia opetetaan hieman lukion lyhyessä matematiikassa ja muutaman kurssin verran pitkässä matematiikassa. Siis kaikkien suomalaisten ei tarvitse opetella derivointia, sillä lukio on vapaaehtoista opiskelua.

Se että lukio on vapaaehtoinen, ei tarkoita sitä että sen opetusohjelmaan tulisi valita asioita joita hyvin harva tulee elämässään tarvitsemaan, kuten derivointi.

Fysiikan opetuksesta peruskoulussa: Voihan olla, että teillä on ollut ei-pätevät ja luokattoman huonot opettajat peruskoulussa mutta opetussuunnitelmaan  kuuluvat asiat ovat varsin käytännönläheisiä. Seitsemännellä luokalla käydään läpi mm. ääniopissa läpi kuulon vaurioituminen ja siltä suojautuminen. Yhdeksännellä luokalla sähköopissa pitäisi oppia sähkön johtumisen lainalaisuudet, joiden avulla voi suojautua sähköiskuilta.

Kemiaan peruskoulussa kuuluu mm. pesu- ja puhdistusaineiden, bensiinin ja etanolin ominaisuudet ja taustalle sen verran teoriaa, ettei edellä oleva olisi vain ulkoa opiskeltavia listoja vaan oppilas voi päätellä aineen ominaisuuksia tietojensa pohjalta. Koulussa pitäisi olla myös kokeita, joissa vaarallisten aineiden käsittelyä voi turvallisesti harjoitella. Uskoisin, että useimmat ovat lisäksi huomaamattaan oppineet teknistä sanastoa   kuten suodatin, indikaattori ja liuotin, jota tarvitaan mm. autoa korjatessa.

Hyviä pointteja, em. turvallisuusnäkökohdat tulisi liittää osaksi kansalaistaidon tai terveysopin opetusta.

Tietänet kuitenkin että fysiikan ja kemian opetuksessa on paljon sellaista jonka tankkaaminen tuottaa sitä ymmärtämättömille tai siitä kiinnostumattomille vain kärsimystä. Olisi parempi että tälläiset henkilöt voisivat valita jotain muuta näiden aineiden tilalle.