QuoteMaahanmuutto on kuuma peruna kevään uusissa kirjoissa.
Otava julkaisee Milla Hannulan teoksen Maassa maan tavalla. Kustantajan mukaan teoksessa halla-aholaiset kertovat "avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi."
Gaudeamus julkaisee myös Maassa maan tavalla -teoksen, jonka kirjoittaja Vesa Puuronen on tutkinut suomalaisen rasismin ilmenemismuotoja 1900-luvun alusta saakka.
Liken pamfletissa Maahanmuuttomaa Suomi kirjoittaja Tuomas Martikainen taas "ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suomessa".
Koko uutinen (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kev%C3%A4%C3%A4n+kirjoissa+maahanmuuttoa+ja+esikoisia/1135263052266)
että sellainen Vesa (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Monikulttuurisuus+ja+etninen+tasa-arvo+eiv%C3%A4t+toteuduSuomessa/HS20080105SI1MP02f1m)
varmasti puolueetonta pohdintaa (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Koko+kaupunki+etsii+syyllist%C3%A4/HS20010922SI1KU021nu)
Mutta hyvä, että keskustellaan!
Quote from: Argon on 14.01.2011, 18:34:50
että sellainen Vesa (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Monikulttuurisuus+ja+etninen+tasa-arvo+eiv%C3%A4t+toteuduSuomessa/HS20080105SI1MP02f1m)
No eikös tämä sisällä ihan hyvän mallin uuden vaalienjälkeisen maahanmuuttopolitiikan muotoilemiseksi:
QuoteVanhat vähemmistöt ovat 1900-luvulla harjoitetun, väestön kulttuuriseen yhtenäisyytteen tähdänneen politiikan vuoksi pitkälle integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tämän kai pitäisi kaiken järjen mukaan olla tavoitteena. Eli vähemmän paapomista ja enemmän kotouttamista (http://professorinajatuksia.blogspot.com/2010/10/maahanmuutosta-rikastuttava-voimavara.html). Ei tässä muuta tarvita
Milla lähettää terveisiä:
--------
Maassa maan tavalla – Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia ilmestyy keskiviikkona 16.2.2011.
Olen haastatellut kirjaani myös joitain hommalaisia. Kiitos siitä.
Kirjasta kiinnostuneille: olen paikalla Helsingin keskustan Lönnrotinkatu 16:ssa sijaitsevassa Burning Books -kirjakaupassa samana iltapäivänä (16.00 eteenpäin). Tervetuloa keskustelemaan!
Terveisin Milla Hannula
Olipa hyva haastattelu. On nakojaan jo tilattavissa Otavan verkkokaupasta (http://www.otava.fi/kirjat/tieto/2011/fi_FI/maassa_maan_tavalla/).
(http://www.otava.fi/stc/bookCovers/84574705693493577-maassa_maan_tavalla.jpg)
Maassa maan tavalla
: maahanmuuttokritiikin lyhyt historia
ISBN-numero 9789511248712
Tekijät: Hannula Milla
Kustantaja: Otava
Painovuosi: 2011
Asu: sidottu, kovakantinen, Liimasidos
Kieli: suomi
Sivumäärä: 248
Hinta 28,70 €
Saatavuus: Saatavana, varastotuote
Tuoteryhmä: tietokirjallisuus
http://www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu/sivut/konferenssit/paperi08/Milla.Hannula.pdf
Liittynee aiheeseen!
Laitoin tilaukseen.
Oli muuten selvästi halvempi osoitteessa bookplus.fi, 21,95 vastaan Otavan 28,70. Lisäksi tarjotaan osamaksuvaihtoehtoakin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.02.2011, 14:17:56
Laitoin tilaukseen.
Oli muuten selvästi halvempi osoitteessa bookplus.fi, 21,95 vastaan Otavan 28,70. Lisäksi tarjotaan osamaksuvaihtoehtoakin.
Perkules, menin jo tilaamaan Otavasta... :facepalm:
Joku Kirjaville näytti myyvän 18.90!
Quote from: Nuivanlinna on 13.02.2011, 14:26:24
Joku Kirjaville näytti myyvän 18.90!
No hittolainen, lahtee tosiaan halvalla! (http://www.kirjaville.com/hannula-milla-maassa-maan-tavalla-maahanmuuttokritiikin-lyhyt-historia-p-10988.html) Tuon verran voisi jo investoidakkin.
EDIT: Toimitusmaksu muihin EU-maihin 12.90€...
Quote from: Nuivanlinna on 13.02.2011, 14:26:24
Joku Kirjaville näytti myyvän 18.90!
Onko tämän yrityksen nimi positiivista erityiskohtelua vai muukalaisvihamielinen sutkaus? :)
Hieno homma, että Milla Hannula on tehnyt ajankohtaisesta aiheesta kirjan. Saapa nähdä aikooko vallanmedia vaieta kirjan ja jos ei vaikene, niin arvioidaanko/arvostellaanko kirja objektiivisesti ja neutraalisti.
Pakkohan tuo on hankkia. Etenkin kun ilmeisesti jonkin verran olen itsekin päässyt mukaan.
Olen myös tavattavissa BB:ssä tuolloin.
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.02.2011, 14:54:10
Olen myös tavattavissa BB:ssä tuolloin.
Uskaltaako sanoakaan:
BB:sta tuttu T. Lahtinen!
Muoks: BB-Teemu!
Minäkin taidan käydä moikkaamassa Millaa.
Onko tietoa onko Milla paikalla klo 18 saakka
? Itse pääsen duunista niin että ehdin paikalle varmaan vasta 17.30 aikoihin.
QuoteInternetin uumenista nousee valkoinen Suomi
Omakehu: Maahanmuuttokriitikot taistolaisten ja vihreiden jälkeisen ajan suuri politiikan herätysliike?
Matti Mörttinen
Aamulehti
Maahanmuuttokriittisyys on ilmeisesti alkaneen vuosikymmenen suomalainen megatrendi.
Maassa maan tavalla -lause oli vielä hetki sitten merkki patavanhoillisuudesta ja ahdasmielisyydestä. Nyt se on monen suositun ja johtavankin poliitikon johtotähtiajatus.
Maassa maan tavalla on nyt myös kirjan nimi. Tutkija Milla Hannula on koostanut otsikon alle suomalaisen maahanmuuttokritiikin lyhyen historian legendaarisen Eila Kännön ajoista lähtien. (Kännö johti kovamaineista poliisin ulkomaalaistoimistoa 1973-84.)
Tuoreinta muutosta kuvaa sekin, että kirjan on kustantanut Otava, yksi perinteikkäimmistä kustannustaloistamme. Otava on rohjennut iskeä kätensä aiheeseen, josta useimmat tähän asti ovat mieluiten pysyneet vähintään kyynärän mitan verran kosketusetäisyyttä kauempana.
Taistelumme?
Hannulan tuotoksen nimi olisi yhtä hyvin voinut olla vaikkapa Taistelumme. Maahanmuuttokriitikot saavat siinä sankarin viitan ylleen. He katsovat käyneensä taistelua niin sanottua poliittista korrektiutta ja sananvapauden rajoituksia vastaan.
Tämä urhoollinen kamppailu on käyty pääasiassa kirjoittamalla nimimerkin takaa internetin keskustelufoorumeille mielipiteitä monikulttuurisuutta, liberalismia ja suvaitsevaisuutta vastaan. Toinen urhoollisuuden ilmentymä on ollut erinimisten foorumien, seurojen ja puolueidenkin perustaminen.
Tärkeimmät käsiteltävät yhteisöt ovat kansallismieliseksi nuorisojärjestöksi perustettu Suomen Sisu ja verkkofoorumi Homma.
Taistelumme olisi sopinut kirjan otsikoksi myös sanaan liittyvän omistuspäätteen takia. Hannula tunnustautuu itse kansallismieliseksi maahanmuuttokriitikoksi ja kertoo tekevänsä tiliä omista aatteellisista lähtökohdistaan.
Kuinka viileän tieteellisesti tutkija sitten on pystynyt kohdettaan analysoimaan oman osallisuutensa puitteissa?
Siitä ehkä antaa jonkinlaisen kuvan se, miten kirjassa käsitellään tamperelaista Seppo Lehtoa, joka sai yli kahden vuoden ehdottoman vankilatuomion törkeistä kunnianloukkauksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.
Hannulan mukaan Lehto näet on "maahanmuuttokriittinen mutta ennen kaikkea uskomaton showmies, joka onnistuu aina ylittämään hyvän maun rajat ja jonka tarkoitusperät eivät tavallisille ihmisille aukea".
Perään kirjantekijä arvioi Lehdon (joka jouduttiin vielä etsintäkuuluttamaan tuomion jälkeen) saaman tuomion "kohtuuttoman ankaraksi".
Siitä voivat olla jonkin verran toista mieltä ne, jotka joutuivat Lehdon nettiväärennösten ja viestintäterrorin kohteiksi jopa vuosikymmenten ajan.
Valkoinen perintö
Maassa maan tavalla -kirjan päätarkoitus on nostaa maahanmuuttoa kritisoivat nuoret taistolaisten ja vihreiden jälkeisen ajan tärkeimmäksi suomalaiseksi politiikan herätysliikkeeksi.
Merkit ovat todellakin jotenkin tutut. Aikoinaan liberaaleja ja kokoomusnuoria myöten jäljiteltiin taistolaisten äänenpainoja. Sittemmin lähes jokainen julistautui vihreäksi. Nyt nationalistien nuolijoita löytyy kokoomuksesta demareihin.
"Antikommunismin ja valkoisen Suomen perinnöstä" nostetaan sukupolven suurta tarinaa. Jokainen voi tykönään miettiä, mitä kaikkea tästä voi seurata.
Kirja
Maassa
maan tavalla
"Maahanmuuttokritiikin lyhyen historian" kirjoittaja on toimittajana ja tutkijana työskennellyt sekä 1974 syntynyt Milla Hannula.
Kirjan julkistamispäivä on tänään, ja sen on kustantanut Otava.
...muuten hyvä, Mörttinen, kukaan ei vaan ole puhunut valkoisesta Suomesta, paitsi monikultturistit. Hommafoorumilla puhutaan useimmiten siitä, miten muiden maiden virheistä voisi oppia. Sitä Mörttinen ei tajua.
Olemme siirtymässä postvihreään aikaan. Ja uuskansalliseen. :)
Olipa ihastuttavan neutraali ja viileä arvio.
QuoteKuinka viileän tieteellisesti tutkija sitten on pystynyt kohdettaan analysoimaan oman osallisuutensa puitteissa?
En ole huomannut, että tästä olisi oltu huolissaan ns. "maahanmuuttotutkijoiden" kohdalla.
Quote from: normi on 16.02.2011, 09:57:14
Olemme siirtymässä postvihreään aikaan. Ja uuskansalliseen. :)
Jo sitä hörhöilyä tässä jo ehdittiinkin nähdä.
Ja sitten kustannusyhtiöt valittaa kun kukaan ei osta kirjoja?.
Quote from: Jussi Halla-aho on 16.02.2011, 10:01:49
Olipa ihastuttavan neutraali ja viileä arvio.
QuoteKuinka viileän tieteellisesti tutkija sitten on pystynyt kohdettaan analysoimaan oman osallisuutensa puitteissa?
En ole huomannut, että tästä olisi oltu huolissaan ns. "maahanmuuttotutkijoiden" kohdalla.
Poikkeukselliseksi tilanteen tekee vielä se, että Hannula kertoo rehellisesti, mistä lähtökohdista hän asiaa lähestyy. Milloin Anna Rastas, Vesa Puuronen tai vaikka tämän jutun kirjoittanut Matti Mörttinen kertovat, että he kirjoittavat juttunsa ja "tutkimuksensa" kaikkea muuta kuin neutraaleista lähtökohdista?
Quote from: -gentilhommehki- on 16.02.2011, 09:55:18
Maassa maan tavalla -lause oli vielä hetki sitten merkki patavanhoillisuudesta ja ahdasmielisyydestä.
Hmm, ja minä ajattelin, että se on merkki siitä, että on joskus asunut ulkomailla - koska tuolla periaateellahan käytännössä koko maailma toimii. (Tai sitten on onnistunut tajuamaan asian ihan Suomesta käsin)
Quote from: Jari Leino on 16.02.2011, 10:14:10
Mörttinen kuuluu ilmeisesti itse sekä taistolaisiin että vihreisiin, koska hänen kiukkunsa on niin käsin kosketeltavaa.
Mukava nähdä, miten suvaitsijaa kiukuttaa. :)
Ei ollut tosiaankaan mitenkään viileän analyyttinen sävy tuon Mörttisen tekstissä.
Quote from: Jari Leino on 16.02.2011, 10:14:10
Mukava nähdä, miten suvaitsijaa kiukuttaa. :)
Älä muuta viserrä. Kiukku ja epätoivo purkautuu lapsellisen tarkoitushakuisena kirjoituksena, jonka kirjoittaja itsekin tietää lapsellisen tarkoitushakuiseksi. Tämä nostaa entisestään hänen kiukkuaan.
LB
Quote from: Matti Mörttinen
Purtavaa riittää: Euroopassa väki vanhenee, Afrikasta riittäisi tulijoita, mutta politiikassa helpoimmat pisteet on nykyisin noukittavissa lupaamalla kansalle, että maahanmuuttoa rajoitetaan.
Quote from: Matti MörttinenSen jälkeen taas on esitetty muutama lausunto, joissa perätään avoimen keskustelun sallimista myös maahanmuuttoasioista.
Arvon poliittiset päättäjät, olkaa vain hyvät ja pelätkää pölhöpopulismia sekä perussuomalaisten vaalimenestystä. Mutta älkää jatkuvasti pitäkö suomalaisten suurta enemmistöä täysinä idiootteina.
Kannattaa mennä paikalle, varsin viehättävä nainen.
QuoteTämä urhoollinen kamppailu on käyty pääasiassa kirjoittamalla nimimerkin takaa internetin keskustelufoorumeille mielipiteitä monikulttuurisuutta, liberalismia ja suvaitsevaisuutta vastaan. Toinen urhoollisuuden ilmentymä on ollut erinimisten foorumien, seurojen ja puolueidenkin perustaminen.
Eli ei ole hyvä, että asiasta käydään keskustelua anonyyminä, eikä toisaalta ole hyvä, että asiasta käydään keskustelua omalla nimellä ja naamalla.
Ok, no nyt mä ymmärsin!
QuoteInternetin uumenista nousee valkoinen Suomi
;D
QuoteTaistelumme?
;D
QuoteValkoinen perintö
;D
Kova on suvaitsijalla hätä. Mutta olen otettu. Vajaassa kolmessa vuodessa syrjäytyneestä pottunokkaisesta peräkammarinpojasta merkittäväksi mielipidevaikuttajaksi? Paitsi Matti Mörttiseltä on jäänyt huomaamatta että täällä ei puhuta "valkoisesta Suomesta", "valkoisesta perinnöstä" eikä "taistelusta".
Natsi-ja rasistikortin heiluttelu on lapsellista ja typerää. Jokainen sisälukutaitoinen voi itse todeta asian vierailemalla foorumilla, tämä koskee myös toimittajaa...anteeksi mainitsin "sisälukutaitoisen"...Unohda Matti ;D
Quote from: -gentilhommehki- on 16.02.2011, 09:55:18
Quote...
Linkki olis aina kiva etta paasis levittamaan feisbuukissa.
Quote from: Jussi Halla-aho on 16.02.2011, 10:01:49
Olipa ihastuttavan neutraali ja viileä arvio.
QuoteKuinka viileän tieteellisesti tutkija sitten on pystynyt kohdettaan analysoimaan oman osallisuutensa puitteissa?
En ole huomannut, että tästä olisi oltu huolissaan ns. "maahanmuuttotutkijoiden" kohdalla.
"Viileän tieteellisyyden" käsite kulttuurintutkimuksessa on hylätty ajat sitten. Tutkijan positio kirjoitetaan auki ja hyvä niin.
Tuo kirjoitus olisi luokaton jopa mielipidekirjoitukseksi - paitsi ehkä Tiedonantajassa tai Sivari-Totaalissa. Onko oikeasti niin, ettei "artikkelin" kirjoittaja tajua lukijoiden enemmistön näkevän että hän kertoo "arvostelussa" enemmän omista mielipiteistään kuin kirjasta, vai onko hänelle näiden juttujen tärkeysjärjestys itseasiassa yhdentekevää?
Suomalaista vastuullista journalismia tyypillisimmillään siis.
Quote from: Steinerlapsi on 16.02.2011, 11:28:56
"Viileän tieteellisyyden" käsite kulttuurintutkimuksessa on hylätty ajat sitten. Tutkijan positio kirjoitetaan auki ja hyvä niin.
Milloin kirjoitetaan, milloin ei. Hannulan "positio" kirjoitettiin tässä auki, mutta muuten on ollutkin aika hiljaista. Olisi-han se kiva, jos myös übermokuttajien "positiot" kirjoitettaisiin reilusti auki tyyliin: kirjoittaja on parantumaton ihmisvihaaja, DDR:n rakastaja ja kommunisti. Kolahtaisi 70 prosenttiin tutkijoista ja "asiantuntijoista."
LB
Saavuin juuri Otavan julkistamistilaisuudesta. Milla piti kunnon alustuksen kirjasta ja tutkimuksistaan ja lopuksi vastasi yleisön kysymyksiin. Kysymykset olivat pääpiirteissään aika hyviä ja Milla suoriutui hienosti niistä. Tuntui myös helpottuneemmälta kysymysvaiheessa kuin mitä alustuksen aikana.
Verkkouutisten juttu:
Quote"Kriittisen isänmaallinen" nainen kirjoitti kirjan maahanmuuttokritiikistä
...
- Hommaforum-nettikeskustelupalstan kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvista on miehiä. Naisilla on kritiikissään usein eri näkökulmia. Moni arvostelee esimerkiksi islamilaista sharia-lakia, sanoo Hannula.
Naisasiasai Hannulan irtaantumaan myös kansallismielisestä Suomen sisu -järjestöstä, jonka toiminnassa hän oli mukana muutaman vuoden ajan vuosituhannen vaihteessa.
- Olin miesvaltaisen järjestön kanssa eri mieltä monista asioista, kuten feminismistä, ja kyllästyin jankkaamiseen. Antifeminismiksi kääntyvä ehdottomuus voi olla ahdistavaa, Hannula perustelee.
...
- Nettikeskusteluissa tärkeintä on perustelu, ei keskustelijan asema. Uutisia kommentoivilla keskustelupalstoilla on usein järkevämpää tekstiä kuin itse jutuissa.
Maahanmuuttokriitikot eivät esimerkiksi puhu maahanmuuttajista yhtenä ryppäänä, paitsi lehdistön kuvitelmissa, Hannula sanoo.
Hannula kertoo olevansa poliittisesti sitoutumaton ja kiistää, että Maassa maan tavalla olisi perussuomalaisten tai Halla-ahon vaalikirja.
- Mikään puolue ei ole kosiskellut minua vaaliehdokkaaksi. Halla-ahoa en ole tavannut kymmeneen vuoteen, emmekä todellakaan ole kavereita.
Koko juttu: Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=48891:qkriittisen-isaenmaallinenq-nainen-kirjoitti-kirjan-maahanmuuttokritiikistae&catid=29:kotimaa&Itemid=31)
Quote from: foobar on 16.02.2011, 11:36:03
Tuo kirjoitus olisi luokaton jopa mielipidekirjoitukseksi - paitsi ehkä Tiedonantajassa tai Sivari-Totaalissa. Onko oikeasti niin, ettei "artikkelin" kirjoittaja tajua lukijoiden enemmistön näkevän että hän kertoo "arvostelussa" enemmän omista mielipiteistään kuin kirjasta, vai onko hänelle näiden juttujen tärkeysjärjestys itseasiassa yhdentekevää?
Suomalaista vastuullista journalismia tyypillisimmillään siis.
Heh. Hyvin kiteytetty. Ja ihmetellään, miksi lehtien tilaajamäärät laskevat kuin lehmän häntä. Eivät ihmiset halua maksaa rahaa samantasoisesta mielipidetarjonnasta, jota saa Suoli24:jältä ilmaiseksi 24/7, eikä sitä rehellisesti naamioida "puolueettoman tiedonvälityksen" kaapuun, vaan se on sitä "itseään" ihan rehellisesti.
Quote from: L. Brander on 16.02.2011, 11:36:50
Quote from: Steinerlapsi on 16.02.2011, 11:28:56
"Viileän tieteellisyyden" käsite kulttuurintutkimuksessa on hylätty ajat sitten. Tutkijan positio kirjoitetaan auki ja hyvä niin.
Milloin kirjoitetaan, milloin ei. Hannulan "positio" kirjoitettiin tässä auki, mutta muuten on ollutkin aika hiljaista. Olisi-han se kiva, jos myös übermokuttajien "positiot" kirjoitettaisiin reilusti auki tyyliin: kirjoittaja on parantumaton ihmisvihaaja, DDR:n rakastaja ja kommunisti. Kolahtaisi 70 prosenttiin tutkijoista ja "asiantuntijoista."
LB
Heh. Unohtui vain "nihilismi, pyrkyryys, leipäpappeus ja parantumaton haihattelijuus" -osuvasta määritelmästä.
Olipahan oksennus. Ihan tuli ääänntinen stalinisti mieleen. Olisko Mörttinen Lefan kavereita?
Burning Books on hyvä kauppa. Sieltä saa edullisesti mielenkiintoisia kirjoja. Valikoima on laaja-alainen. Suosittelen.
Kävin tänään liikkeessä ensimmäisen kerran ja heti tarttui mukaan kaksi kirjaa. Waltarin Turms kuolematon ja Seppo Heikinheimon Mätämunan muistelmat. Molemmat olen lukenut jo aiemmin, mutta hyvän voi lukea moneen kertaan.
Turms oli ensimmäinen Waltarini yli 40 vuotta sitten. Sen jälkeen tuli luettua kaikki Waltarit putkeen.
Heikinheimon kirjan julkaisu oli aika erikoinen juttu. Heikinheimo toimitti käsikirjoituksen kustantajalle ja teki itsemurhan ennen kuin kirja julkaistiin. Kirja on Heikinheimon elämänkerta ja henkinen testamentti.
En kuitenkaan mennyt BB-kauppaan alun perin ostaakseni kyseisiä kirjoja, vaan siksi, että halusin saada käsiini Maassa maan tavalla – kirjan.
Ei tullut pettymystä, sillä kirjailija oli itse paikalla ja nyt minulla on signeerattu teos yöpöydällä odottamassa avaamistaan.
Kirjakaupassa vallitsi hyvä tunnelma. Paikalle oli kokoontunut joukko maahanmuuttokriittisen liikkeen aktiiveja juhlistamaan kirjan julkaisua. Valitettavasti oma aikani oli "kortilla", joten jouduin poistumaan kesken mielenkiintoisten keskustelujen.
Alla kaksi kuvaa kirjailijasta BB:n tiloissa.
Hommaan tutustuessani hätkähdin aina kun otsikossa luki joku karmea "Taisteluni" tai "valkoinen Suomi".
No, se oli kyllä vihreä media (http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sininen-aamulehti-vihreaet) joka noita leimoja heittelee.
Tämä lainaus kertoo kyllä hyvin sen, mitä mieltä kulttuuriväki (ml. toimittajat) oikeasti on "tabujen rikkomisesta", jota jaksetaan teennäisesti aina ylistää.
Quote"Tuoreinta muutosta kuvaa sekin, että kirjan on kustantanut Otava, yksi perinteikkäimmistä kustannustaloistamme. Otava on rohjennut iskeä kätensä aiheeseen, josta useimmat tähän asti ovat mieluiten pysyneet vähintään kyynärän mitan verran kosketusetäisyyttä kauempana."
Sopivia "tabuja" kulttuuriväen rikottaviksi ovat Suomen yhteistyö natsi-saksan kanssa, Mannerheimin esittäminen tavoilla joilla Muhammedia ei saa esittää, ja se miten poikkeuksellisen väkivaltaisia miehet tässä kaduille vuotavan hurmeen maassa ovat. Jos "perinteikäs" Otava kustantaa kirjan maahanmuuttokriittisyydestä, se ansaitsee hämmästelyn ja kehnosti peitellyt nuhteet.
Tietenkään maahanmuuttokriittisyys ei ole enää tabu sillä tavalla kuin mitä se oli viisi vuotta sitten, mutta paperikirjan julkaisemisessa on edelleen tiettyä arvovaltaa vanhemman väen keskuudessa. Siksi kirjan julkaisu on shokki, johon pitää reagoida tällä tavalla. Paperikirjan arvovallan takia niitä kauhistelukirjojakin ("Hallan vaara" jne.) julkaistaan liukuhihnalta.
Lisäys:
Quote"Antikommunismin ja valkoisen Suomen perinnöstä" nostetaan sukupolven suurta tarinaa. Jokainen voi tykönään miettiä, mitä kaikkea tästä voi seurata.
Onko antikommunismi jotenkin huonompaa toimintaa kuin antinatsismi? Eivätkö molemmat järjestelmät ole tuottaneet pelkkiä surkeita sortovaltioita?
Itse olen ainakin ylpeästi sosiaalidemokraattinen antikommunisti.
Kannattaa myös huomioida toisen foorumin ketju: http://todellisuus.org/index.php?topic=1030
Quote from: Teemu Lahtinen on 17.02.2011, 01:22:35
Kannattaa myös huomioida toisen foorumin ketju: http://todellisuus.org/index.php?topic=1030
Kun Agricola-kritiikkiporttiin itsensä ties millä peitetarinalla muiluttanut monikultturisti ja pseudopatriootti lähtee harhaiselle kostoretkelleen kirja-arvostelijan ominaisuudessa, on luvassa prycelessia koko rahan edestä. Varsinkin, kun jo ennen kirjan lukemista niin sanottu kriitikkomme toteaa julkisesti, että
tietysti tunnustan oman, kyseiseen poliittiseen marginaaliliikkeeseen kohdistuvan halveksuntani totta kai vaikuttavan asiaan. Suomen arvostelijain liiton jäsenenä odottelen luvattua oksennusta jo innolla, ja ehkäpä puran sen osiin Kritiikin Uutiset-lehdessä otsikolla
Kirja-arvostelu poliittisen koston välineenä ;)
Quote from: Teemu Lahtinen on 17.02.2011, 01:22:35
Kannattaa myös huomioida toisen foorumin ketju: http://todellisuus.org/index.php?topic=1030
Quote from: Planeetta TodorgTapahtuma on noteerattu naapuriforumilla, vaikkakin eräs aihealuetta käsittelevä ketju, varsin kekseliäästi nimetty "Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi" on ties mistä syystä poistettu.
...yhdistin tähän ketjuun.
Quotetietysti tunnustan oman, kyseiseen poliittiseen marginaaliliikkeeseen kohdistuvan halveksuntani totta kai vaikuttavan asiaan.
Mielipiteitähän on monia, mutta totuuksia vain yksi :)
QuoteMilla ja Maassa maan tavalla.jpg
Kirjahyllyjä ja räsymatto. Kotoisan näköistä, minun kotoisan ainakin :)
QuoteMaan tavalla maahanmuuttoa vastaan
Milla Hannulan sisäsiisti yritys perustella maahanmuuttokritiikkiä epäonnistuu.
Valtiotieteilijä Milla Hannula liikkuu vaikealla kentällä pohtiessaan oikeudenmukaisuutta ja isänmaallisuutta maahanmuuttokriittiseksi kutsumastaan näkökulmasta.
Katsomuksellisesti ja kulttuurisesti moniarvoisen yhteiskunnan tarvitseman oikeudenmukaisuuden ytimen voisi kuitenkin ilmaista yksinkertaisesti. On turvattava mahdollisimman laaja omantunnonvapaus eri katsomusten ja kulttuuritaustojen edustajille, jos he sitoutuvat kansalaisten poliittiseen tasa-arvoon myös omassa keskuudessaan.
Ketään ei saa syrjiä katsomuksen, etnisen alkuperän, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia, vaan jokaisen on saatava reilu mahdollisuus kehittää kykyjään ja elää täysipainoista elämää omaksi kokemallaan tavalla.
Hyvä yhteiskunta sallii monia kulttuurisia identiteettejä. Se sitouttaa kaikkia kansalaisiaan poliittisiin periaatteisiin, jotka tukevat tasa-arvoa ja jokaisen reilua hyvän elämän mahdollisuutta.
...
Ollakseen oikeudenmukaisia ja isänmaanrakkautta ansaitsevia laitosten ja käytäntöjen on kohdeltava kansalaisia tasaveroisina eivätkä ne saa syrjiä ketään, varsinkaan haavoittuvia vähemmistöjä.
Tällainen järjestelmä on suvaitsevainen mutta ei kaiken salliva. Rasistisia ja poliittisia oikeuksia sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia rajoittamaan pyrkiviä katsomuksia se julkisesti paheksuu ja väkivaltaisen toiminnan yhteiskuntaa vastaan se kieltää.
...
Hannula väittää, että Suomen julkinen sana hyssytteli maahanmuuton ongelmia ja usein vaikeni niistä vuoteen 2008 asti.
Osallistuttuani vuosituhannen alusta alkaen maahanmuuton seurauksia koskevaan keskusteluun ja käytettyäni lukuisia puheenvuoroja assimiloivan, integroivan ja eriyttävän kotouttamispolitiikan eroista niin lehdistössä kuin opetusalan koulutustapahtumissa tiedän hyssyttelyväitteet perättömiksi.
Suomessa on pääosin seurattu aktiiviseen kansalaisuuteen integroivaa linjaa, mutta kunnioitettu maahanmuuttajien taustaidentiteettejä kansalaisten tasa-arvon rajoissa. Pidän valintaa oikeana, mutta vaihtoehtojen ehdottamista ei ole sensuroitu.
Hannula viittaa lukuisia kertoja vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen toimiin, mutta ei kertaakaan ilman kielteistä sävyä. Puumalaisen tekemä tutkintapyyntö oli johtanut sakkotuomioon nettikirjoittelusta, jonka mukaan Afrikassa hyväksytään ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, klaanisodat ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat normaaliksi meiningiksi.
Hannulan mielestä tapaus "kertoo karua kieltään maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien asemasta Suomessa".
Harvassa ovat ne yhteiskunnat, joissa kansanryhmän leimaaminen murhaajiksi ja raiskaajiksi hyväksytään sananvapauden nimissä, mutta Hannulan mielestä rasismituomio oli maahanmuuttoa vastustavien mielipiteiden syrjintää.
Eilen julkaistu Maassa maan tavalla osoittaa, että "maahanmuuttokritiikki" on maahanmuuton vastustamisen ja muukalaisvihamielisyyden kaunisteleva nimitys.
Suomen Sisun, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Homma-foorumin kaltaisten järjestöjen pohjalta syntynyt rintama ei ole luopunut kansanryhmien yleistävästä leimaamisesta eli rasismista. Niiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Juha Sihvola
Kirjoittaja on Jyväskylän
yliopiston yleisen historian professori.
Sihvola puhuu paskaa. Sihvolalla ei ole mitään tietoa siitä, mitä me olemme kokeneet ja siinä asiassa Hannula kertoo asiat tismalleen niinkuin ne ovat.
Luin kirjan ja suosittelen sitä kyllä kaikille, joita aihepiiri vähääkään kiinnostaa. Löysin muutaman merkityksettömän detaljivirheen, joista yksi on minun tekemä omassa osuudessani. Hannulan pointti on kuitenkin vahva eikä Sihvola voi kumota sitä subjektiivisillä roiskeillaan.
Quote from: skrabb on 17.02.2011, 07:57:58
QuoteMaan tavalla maahanmuuttoa vastaan
Katsomuksellisesti ja kulttuurisesti moniarvoisen yhteiskunnan tarvitseman oikeudenmukaisuuden ytimen voisi kuitenkin ilmaista yksinkertaisesti. On turvattava mahdollisimman laaja omantunnonvapaus eri katsomusten ja kulttuuritaustojen edustajille, jos he sitoutuvat kansalaisten poliittiseen tasa-arvoon myös omassa keskuudessaan.
Ketään ei saa syrjiä katsomuksen, etnisen alkuperän, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia, vaan jokaisen on saatava reilu mahdollisuus kehittää kykyjään ja elää täysipainoista elämää omaksi kokemallaan tavalla.
Hyvä yhteiskunta sallii monia kulttuurisia identiteettejä. Se sitouttaa kaikkia kansalaisiaan poliittisiin periaatteisiin, jotka tukevat tasa-arvoa ja jokaisen reilua hyvän elämän mahdollisuutta.
...
Suomen Sisun, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Homma-foorumin kaltaisten järjestöjen pohjalta syntynyt rintama ei ole luopunut kansanryhmien yleistävästä leimaamisesta eli rasismista. Niiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Juha Sihvola
Kirjoittaja on Jyväskylän
yliopiston yleisen historian professori.
Suomen Sisu taitaa jo nimenä olla rasistinen, kun se yleistävästi leimaa että suomalaisilla olisi erityistä sisua.
Ei pitäisi olla häpeä, jos nykyään ei saa sijaa siinä järjettömien, itsetuhoisten katsomusten konsensuksessa, jolla tuhotaan isänmaan tulevaisuus.
Sihvolan monikulttuurinen, ehdottomaan tasa-arvoon perustuva poliittinen järjestelmä on joko täysin pöljä ajatus tai kommunistiseen diktatuuriin verrattava. Solidaarisuus koko ihmiskunnan kanssa ei ole mitään solidaarisuutta: Sihvolan valtioon jää vain lauma omaan napaan tuijottelijoita, jotka kusettavat ja huijaavat toisiaan minkä pystyvät.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Maan+tavalla++maahanmuuttoa+vastaan/HS20110217SI1KU02p8o/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Maan+tavalla++maahanmuuttoa+vastaan/HS20110217SI1KU02p8o/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
Quote
Valtiotieteilijä Milla Hannula liikkuu vaikealla kentällä pohtiessaan oikeudenmukaisuutta ja isänmaallisuutta maahanmuuttokriittiseksi kutsumastaan näkökulmasta.
Katsomuksellisesti ja kulttuurisesti moniarvoisen yhteiskunnan tarvitseman oikeudenmukaisuuden ytimen voisi kuitenkin ilmaista yksinkertaisesti. On turvattava mahdollisimman laaja omantunnonvapaus eri katsomusten ja kulttuuritaustojen edustajille, jos he sitoutuvat kansalaisten poliittiseen tasa-arvoon myös omassa keskuudessaan.
Ketään ei saa syrjiä katsomuksen, etnisen alkuperän, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia, vaan jokaisen on saatava reilu mahdollisuus kehittää kykyjään ja elää täysipainoista elämää omaksi kokemallaan tavalla.
Hyvä yhteiskunta sallii monia kulttuurisia identiteettejä. Se sitouttaa kaikkia kansalaisiaan poliittisiin periaatteisiin, jotka tukevat tasa-arvoa ja jokaisen reilua hyvän elämän mahdollisuutta.
Järjestelmän tulee kannustaa isänmaallisuutta eli ohjata kansalaisia rakastamaan yhteiskunnan laitoksia ja käytäntöjä, jotka ovat yhdessä elettyjen kokemusten pohjalta paikallisiin oloihin sopiviksi muovautuneita.
Ollakseen oikeudenmukaisia ja isänmaanrakkautta ansaitsevia laitosten ja käytäntöjen on kohdeltava kansalaisia tasaveroisina eivätkä ne saa syrjiä ketään, varsinkaan haavoittuvia vähemmistöjä.
Tällainen järjestelmä on suvaitsevainen mutta ei kaiken salliva. Rasistisia ja poliittisia oikeuksia sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia rajoittamaan pyrkiviä katsomuksia se julkisesti paheksuu ja väkivaltaisen toiminnan yhteiskuntaa vastaan se kieltää.
Reilu yhteiskunta edellyttää yksimielisyyttä kansalaisten tasaveroisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja reilusta hyvän elämän mahdollisuuden antamisesta jokaiselle.
Silti jää runsaasti tilaa olla eri mieltä ja keskustella kriittisesti myös maahanmuuttopolitiikan linjauksista: kuinka paljon ja millä perustein siirtolaisia otetaan, miten heidät kotoutetaan, miten suhtaudutaan katsomuksellisten ja kulttuuristen tunnusten näkymiseen julkisessa elämässä, mitkä ovat suvaitsevaisuuden sopivat rajat?
Hannula yrittää varsinkin teoksensa loppupuolella edustaa sisäsiistiä maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskritiikkiä, välttää tunnepitoista rasismia, perustelematonta yleistämistä, kulttuurin näkemistä syypäänä kaikkeen, toisenlaisen maailmankuvan mustamaalaamista.
Tutkija vakuuttaa ajattelevansa, ettei rotu, kieli, kulttuuri tai uskonto saa olla Suomen kansalaiseksi tulon este, kunhan vähemmistöt integroituvat eivätkä kasva kantaväestön asemaa uhkaaviksi. Hän vaatii kantaväestön kieltä, rotua ja uskontoa puolustavaa nationalistista politiikkaa, jottei suomalais-ugrilainen kansa kuihtuisi.
Hän ei luota siihen, että suomalaisuutta pitää parhaiten elävänä isänmaanrakkaus, joka paikallisesti omaleimaisella tavalla rakentaa kansalaisten tasa-arvoa tukevia laitoksia ja käytäntöjä sekä suo omantunnon ja identiteetin ilmaisemisen vapauden kaikille, jotka tällaiseen yhteiskuntaan sitoutuvat.
Hannula väittää, että Suomen julkinen sana hyssytteli maahanmuuton ongelmia ja usein vaikeni niistä vuoteen 2008 asti.
Osallistuttuani vuosituhannen alusta alkaen maahanmuuton seurauksia koskevaan keskusteluun ja käytettyäni lukuisia puheenvuoroja assimiloivan, integroivan ja eriyttävän kotouttamispolitiikan eroista niin lehdistössä kuin opetusalan koulutustapahtumissa tiedän hyssyttelyväitteet perättömiksi.
Suomessa on pääosin seurattu aktiiviseen kansalaisuuteen integroivaa linjaa, mutta kunnioitettu maahanmuuttajien taustaidentiteettejä kansalaisten tasa-arvon rajoissa. Pidän valintaa oikeana, mutta vaihtoehtojen ehdottamista ei ole sensuroitu.
Lisäksi Hannula esittää väärin Jyllands-Postenin Muhammed-pilakuvien vaikutuksen Suomessa.
Pommiturbaanipäinen profeetta esiintyi täälläkin monessa lehdessä, ja aihe herätti vilkkaan keskustelun. Itsekin järjestin paneelin, jonka noin 30 puhujasta suurin osa vastusti sananvapauden rajoituksia ja puolusti satiirisen kritiikin oikeutta.
Hannula viittaa lukuisia kertoja vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen toimiin, mutta ei kertaakaan ilman kielteistä sävyä. Puumalaisen tekemä tutkintapyyntö oli johtanut sakkotuomioon nettikirjoittelusta, jonka mukaan Afrikassa hyväksytään ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, klaanisodat ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat normaaliksi meiningiksi.
Hannulan mielestä tapaus "kertoo karua kieltään maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien asemasta Suomessa".
Harvassa ovat ne yhteiskunnat, joissa kansanryhmän leimaaminen murhaajiksi ja raiskaajiksi hyväksytään sananvapauden nimissä, mutta Hannulan mielestä rasismituomio oli maahanmuuttoa vastustavien mielipiteiden syrjintää.
Eilen julkaistu Maassa maan tavalla osoittaa, että "maahanmuuttokritiikki" on maahanmuuton vastustamisen ja muukalaisvihamielisyyden kaunisteleva nimitys.
Suomen Sisun, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Homma-foorumin kaltaisten järjestöjen pohjalta syntynyt rintama ei ole luopunut kansanryhmien yleistävästä leimaamisesta eli rasismista. Niiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Kirjoittaja on Jyväskylän
yliopiston yleisen historian professori.
Rasistikortti viuhuu niinkuin kärpäslätkä, joten epäilen Millan kirjan olevan oikeasti todella hyvä, kun noin veteläksi tuon tason koulutetun ihmisen on saanut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankansalaisen_etiikka
Sihvolan Juha on vähän kuin Hopiavuoren Kalle, aika tutkalla.
Pyöriipäs Sihvolalla sukat jaloissa. Jo tämän perusteella Hannulan kirja on siis tutustumisen arvoinen, tuskin näin kovin panoksin ammuttaisiin jotain öyhöttävää peräkammarinpoi... naista.
Kun Sihvolalla kerran on noin vankka mielipiteensä tekijästä ja teoksesta, niin luulisi että tätä tukemaan olisi voitu tarjota vaikkapa jokin sitaatti kirjasta. Ainoa esitetty sitaatti ei tarjoa mitään evidenssiä Hannulan argumentoinnin epäonnistumisesta, tai anna mitään todisteita maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivien tahojen toiminnan perustumisesta pelkälle pärstäkertoimelle.
Kun näin ei jostain syystä ole tehty, niin sitten voi aivan rauhassa keskittyä vain kivan bullshit-litrugiansa luettelemiseen oman hyvyyden pönkittämiseksi ja vastapuolen pahaksi leimaamiseen. Kätevää.
Tuosta professori Sihvolasta en ole koskaan kuullutkaan. Hesarin aikaisemman käytännön tuntien, tein kuitenkin googletestin. "Juha Sihvola SKP"
Bingo.
Aika hassua oikeastaan.
Quote from: JP on 17.02.2011, 08:59:06
Tuosta professori Sihvolasta en ole koskaan kuullutkaan. Hesarin aikaisemman käytännön tuntien, tein kuitenkin googletestin. "Juha Sihvola SKP"
Bingo.
Vihagooglaus :)
Anteeksi onelineri.
Täyttä tuubaa taas... moniarvoisuus ja yhdenveroisuus sulkevat pitkälti toisensa pois, joten noista lähtökohdista ei järkevää lopputulemaa edes voi syntyä. Vähän sama kun naiset haluaa mieheltä ominaisuuksia luotettava ja killti ja myös "paha poika" että kiinnostaa.
Surkea on akateeminen taso.
Tuo Hesarin otsikko näemmä muuttuu koko ajan. Tuo on jo kolmas muoto jonka siitä näen.
Quote
Ketään ei saa syrjiä katsomuksen, etnisen alkuperän, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia, vaan jokaisen on saatava reilu mahdollisuus kehittää kykyjään ja elää täysipainoista elämää omaksi kokemallaan tavalla.
Tämä lässähtää jo alkuunsa. Kas kun on olemassa katsomuksia, joihin kuuluu se, että pitää saada syrjiä sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia.
Lopun rasistikortit ovat niin väsyneitä etten jaksa edes välittää.
Milla Hannulan sisäsiisti yritys perustella maahanmuuttokritiikkiä epäonnistuu.
Katkeraa viivytystaistelua. Ja on sinällään ihan uskomatonta ja itse asiassa helvetin törkeää ja stalinistista ottaa lähtökohta, että ihmiset eivät saisi kritisoida jotain yhteiskunnallista prosessia - oli se sitten mikä tahansa - joka koskee suoraan heidän elämäänsä ja jonka maksajia he ovat.
Luulin ensin ihan oikeasti, että tuo Sihvolan kirjoitus oli joku "Lukijan palstan" mielipidekirjoitus, eikä suinkaan oikea kirja-arvostelu. Hesarin linja siis pitää. Hyvin se näkyykin toimivan galluppien valossa ;D
Päätin myös ostaa kirjan - kannatuksen vuoksikin. Hannulan kirja olisi mukava nähdä ostetuimpien joukossa myyntilistoilla.
Quote from: JT on 17.02.2011, 09:35:10
Luulin ensin ihan oikeasti, että tuo Sihvolan kirjoitus oli joku "Lukijan palstan" mielipidekirjoitus, eikä suinkaan oikea kirja-arvostelu. Hesarin linja siis pitää. Hyvin se näkyykin toimivan galluppien valossa ;D
Päätin myös ostaa kirjan - kannatuksen vuoksikin. Hannulan kirja olisi mukava nähdä ostetuimpien joukossa myyntilistoilla.
Itsekin ajattelin ostaa kirjan viikonlopun ratoksi.
Quote from: Teemu Lahtinen on 17.02.2011, 09:10:34
Tuo Hesarin otsikko näemmä muuttuu koko ajan. Tuo on jo kolmas muoto jonka siitä näen.
Heh hauska huomio. Kyllä viherruotsalaisten vapina on melkein cäsin cosceteltavaa.
Sihvola ehkä luulee että hänen vuodatuksellaan on jotain merkitystä reaalimaailmassa,
mutta ei ole.
Meidän omat kansallispukuiset romaanit täyttävät hameensa jotka monessa tapauksessa kunta on maksanut edelleen varastetulla tavaralla.
Tänne tulee edelleen lähinnä Afrikasta ja Aasiasta (Irak, Iran ja Afganistan ovat aasialaisia maita) suurperheitä joita ei kysytä työmarkkinoilla ja jotka heikentävät hultosuhdetta.
Tulemme valitettavasta edelleen näkemään vakivallantekoja sekä tuhotekoja jotka tehdään näitten kansanryhmien taholta ja jotka johtavat useiden suomalaisten menehtymiseen kerralla.
Tässä on tietysti kyse arvostuksista. Sihvola kuulunee kansanryhmään jonka mielestä Suomi kuuluu kaikille, eikä sitä mikään voi muuttaa.
Kirja-arvosteluna kirjoitus on muuten ala-arvoinen. Arvostelijan ei pitäisi antaa oman yhteiskunnallaisen näkemyksensä ratkaista miten hän arvioi kirjan. En haluaisi olla yhtenä hänen opiskelioistaan joka joutuu jättämään lopputyönstä hänen arvosteltavakseen.
Quote from: JT on 17.02.2011, 09:35:10
Luulin ensin ihan oikeasti, että tuo Sihvolan kirjoitus oli joku "Lukijan palstan" mielipidekirjoitus, eikä suinkaan oikea kirja-arvostelu. Hesarin linja siis pitää. Hyvin se näkyykin toimivan galluppien valossa ;D
Päätin myös ostaa kirjan - kannatuksen vuoksikin. Hannulan kirja olisi mukava nähdä ostetuimpien joukossa myyntilistoilla.
"Lukijan palstan" kirjoitelmana minäkin sen aamukaffen aikana luin. Toisella kerralla vasta huomasin sen "kirja-arvosteluksi" kulttuuriosiossa.
Tuon jälkeen kirjahan on suorastaan pakko hankinta!
Quote from: somero on 17.02.2011, 08:50:06
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Maan+tavalla++maahanmuuttoa+vastaan/HS20110217SI1KU02p8o/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
Quote
Valtiotieteilijä Milla Hannula liikkuu vaikealla kentällä pohtiessaan oikeudenmukaisuutta ja isänmaallisuutta maahanmuuttokriittiseksi kutsumastaan näkökulmasta.
...
Ehkä teknisesti huonoin ikinä lukemani kirja-arvostelu. Ensimmäinen lause pyrkii jonkinlaiseen analyysiin, minkä jälkeen analyyttinen ote jää kokonaan. Arvostelu on enemmänkin mielipidekirjoitus tai kolumni, johon kirjoittaja on etsinyt omasta mielestään kaikki Hannulan kirjan asiavirheet.
Arvostelu voisi olla myös mainos, koska se taatusti herättää lukijassa mielenkiinnon kirjaa kohtaan. ;D
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2002/03/tiedote-2007-09-18-15-39-03-733849
Naurahdin tämän puheen valossa tuota arvostelua vielä enemmän sydämeni pohjasta.
Puppusanageneraattori. Mutta ensimmäisen kerran huomasin sanat isänmaa ja isänmaanrakkaus monikultturistin innolla käyttämänä.
Voihan lässynlässyn lällätilää...jollen paremmin sanoisi! :facepalm: :flowerhat:
Valtiotieteiden maisteri Milla Hannulan kirja:
"Maassa maan tavalla - Maahanmuttokritiikin lyhyt historia"
Julkistettiin Otavalla eilen iltapäivällä. Kirja vaikuttaa erittäin asialliselta ja rehelliseltä kuvaukselta tästä ilmiöstä (=Maahanmuuttokriittisyydestä) Suomessa. Tällainen yhteenveto onkin Suomesta puuttunut, mielipiteet maahanmuutosta ja hirveäksi ja laajaksi julistetusta suomalaisesta rasismista leimuavat, mutta kukaan ei todellakaan ollut vielä tutkinut ja selvittänyt ja koonnut yhteen maahanmuuttokriittisyyden historiaa ja nykyhetkeä Suomessa. Tässä kirjassa on aiheesta napakka ja asiallinen paketti.
Kirjoittaja on todella perehtynyt asiaan, se näkyy että hän on seurannut pitkän aikaa maahanmuuttoon liittyvän poliittisen toiminnan ja kansalaiskeskustelun kiemuroita, ja läheltä. Tämä ei ole mikään tunnekuohuun ja vahvaan mutuun (ja ylisuureen egoon) perustuva lonkalta heitetty mielipidekirjoitus, millaisiin valtamediamme on jo vuosia asian tiimoilta uutisissaan ja jutuissaan keskittynyt, sen sijaan että toteuttaisi objektiivista journalismia. Mikä joskus muinoin miellettiin poliittisesti sitoutumattomien sanomalehtien tehtäväksi.
Kirjoittaja peräsi julkistustilaisuudessa maahanmuuttokeskusteluun sitä, että puhujat (kirjoittajat) ja toimijat toisivat paremmin esille poliittisen viiteryhmänsä tai suuntauksensa. Se on minunkin mielestäni aiheellista, koska asiaperusteet loistavat useimmin poissaolollaan maahanmuuttokeskustelussa, ja ne on korvattu vahvoin tuntein.
Hän toi myös esille, että maahanmuuttokriittisyyttä esiintyy kaikissa puolueissa, vihreissäkin n 10% jäsenistöstä. Kyse ei ole yhden ikäryhmän, sosiaaliryhmän, puoluekannan tai minkään muun rajatun pienen porukan harha-aatteesta. Motiivit kriitisyydelle, voivat johtua eri aiheista, isänmaallisuus, pelko kaksista työmarkkinoista jne. Maahanmuuttokriitiisiä oppositioita on kaikissa puolueissamme.
Kun kirjoittaja Milla Hannula oli pitänyt esityksensä, oli kysymysten aika. Mielenkiintoista, koska oletinkin paikalla olevan toimittajakunnan olevan niin ammattiinsakuuluvan(?) maahanmuuttomyönteistä, että pelkästään maahanmuuttokritiikkiä käsittelevä kirjakin on heidän mielestään jo kauhistuttava rasistinen provokaatio, suorastaan ajatusrikos, eikö? (Kuinka kukaan voi edes tarttua sellaiseen inhaan aiheeseen! :flowerhat:)
Jo kysymysten alku oli lupaava, ensimmäinen ynseän ivallinen kysymys kuului, että oliko tämä nyt joku Jussi Halla-ahon vaalikirja. Kirjoittaja torpedoi ehdotuksen, hän on toki aiheesta johtuen lukenut Halla-ahon tekstejä ja joskus tavannutkin hänet, mutta tuollaisesta yhteistyöstä ei ole kysymys. Kysymys kertoikin itse asiassa enemmän kysyjästään kuin valotti julkistustilaisuuden aihetta tai kirjaa.
Samaa rataa mentiin edelleen. Hupaisaa oli, että vaikka kirjan aihe oli Maahanmuuttokritiikin historia, siis Maahanmuuttokritiikki, niin puolivaivautuneesti (pidätetyltä raivoltaan vääntelehtivät?) ilmeisen maahanmuuttomyönteiset toimittajat yrittivät väen väkisin vääntää keskustelua keskusteluksi Maahanmuutosta itsestään. He yrittivät saada puristettua kirjoittajasta esiin hänen omaa kantaansa itse maahanmuuttoon, ja olivat siitä kiinnostuneempia kuin itse kirjan aiheesta, maahanmuuttokriittisyydestä Suomessa.
Tai sitten paikalla olleet toimittajat eivät kysymysosassa voineet pysyä tehtävässään, siis esittää kysymyksiä kirjasta, vaan alkoivat kysymysten sijaan pitää omia puolustuspuheitaan maahanmuuton puolesta(!?) Tilaisuus ei mielestäni ollut paneelikeskustelua maahanmuutosta, vaan maahanmuuttokritiikkiä käsittelevän kirjan julkistustilaisuus?
(Voivatko toimittajat olla tosiaan näin tyhmiä? - Vastaa hiljaa itseksesi K/E)
Tilannehan on aivan sama, jos joku tutkisi ja kirjoittaisi lehmänpierujen metaanin haitallista vaikutusta ilmastonmuutokseen, niin tutkijalta kysyttäisiin, eikö hän tosiaan näe lehmissä mitään hyvää?
Näitten puheenvuorojen pateettinen säälittävyys vielä oli alkeellisimmalla tasolla, millä kaikki kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon pyritään tukahduttamaan. Eräs
toimittaja muistutti kirjoittajaa, että ensimmäinen suomalainenkin oli maahanmuuttaja (ajatelkaa, mikä älyn Tonava) ja että Karl Fazer ja hra Huber ovat todella olleet hyödyksi Suomelle.(Nämähän ovatkin ennenkuulemattomia ihmeellisiä viisauden sanoja!)
Teki mieli sanoa tuolle toimittajalle, ettei se ensimmäinen oravannahkojen perässä Suomeen hiihtänyt hemmo sen enempää kuin Fasu ja Huuperikaan menneet heti aluksi sosiaalitoimistoon ensimmäisenä yrittäjäaktiivisuuden ilmauksenaan. Mutta olin hiljaa, sillä itse ymmärsin, että kyse oli kirjan julkistustilaisuudesta eikä alimman tason juupas-eipäs-väittelystä siitä, etteikö maahanmuutto ole meille kultamunakaivos.
Mitä opin?
1. Hyvä kirja, kannattaa hankkia ja lukea. Asiaa. Soisi kirjan tavoittavan mahdollisimman laajan lukijakunnan etenkin heidän keskuudessaan, jotka tuomitsevat kaikki maahanmuuttokriitikot kännisiksi öyhöttäjiksi. Jopa meidän suurpuolueiden pikku poliittiset touhuajamme voisivat oppia kirjasta jotain, mikä saattaisi kiinnostaa heitä kannatuksensa romahtaesa.
Kirjoittaja on mielestäni sangen neutraali itse maahanmuuttoon suhtautuen, kuten kunnolliselle tutkijalle kuuluukkin. Hän ei ainakaan pyri tuomaan tunnemielipidettään esiin, kuten taas valtamedian jokaiseen uutiseen kätketty maahanmuuttomyönteinen "valistus"propaganda tekee.
2. Toimittajat ovat todellakin jotain ihmeellistä. Sanotaan, että nainen on miehelle mysteeri. Sanon takaisin, että järkiperäistä ja kiihkotonta kuuntelemista ja ajattelua harjoittavalle ihmiselle toimittajat ovat jopa suurempi mysteeri. Ihailen kirjoittaja Milla Hannulan kykyä julkistustilaisuudessa säilyttää asiallisuutensa ja jopa pokerinsa, kun olin itse räjähtää nauruun tyhmimpien kysymysten edessä. Siinä tilaisuudessa kirja oli helmiä sioille. Onneksi lukeva yleisö on laajempi.
Quote from: JP on 17.02.2011, 08:59:06
Tuosta professori Sihvolasta en ole koskaan kuullutkaan. Hesarin aikaisemman käytännön tuntien, tein kuitenkin googletestin. "Juha Sihvola SKP"
Bingo.
Aika hassua oikeastaan.
Minkäs sortin Bingo tämä nyt on? Sihvola ei vaikuta mihinkään puolueeseen sitoutuneelta, vaan ansioituneelta tiedemieheltä.
Hyvä arvostelu mielestäni.
Siis pitikö tuon olla kirja-arvostelu?! :o
Quote
Eilen julkaistu Maassa maan tavalla osoittaa, että "maahanmuuttokritiikki" on maahanmuuton vastustamisen ja muukalaisvihamielisyyden kaunisteleva nimitys.
Suomen Sisun, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Homma-foorumin kaltaisten järjestöjen pohjalta syntynyt rintama ei ole luopunut kansanryhmien yleistävästä leimaamisesta eli rasismista. Niiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Voiko kirja-arvostelun todella lopettaa näin?
Pitänee lukaista opus, jotta osaa arvioida kirjoitusta paremmin.
Quote from: Klaava on 17.02.2011, 11:05:01
Minkäs sortin Bingo tämä nyt on? Sihvola ei vaikuta mihinkään puolueeseen sitoutuneelta, vaan ansioituneelta tiedemieheltä.
Hyvä arvostelu mielestäni.
Vaikuttaa ehkä ansioituneelta, mutta tekstiä on syytä lukea Sihvolan taustaa vasten.
Sihvola väitteli filosofian tohtoriksi. Sihvolan tutkimukset ovat käsitelleet ennen kaikkea antiikin filosofian historiaa ja jälkivaikutusta myöhempään filosofiseen ajatteluun. Sihvola on myös luovasti soveltanut Aristoteleen ja stoalaisen filosofian ajatuksia ajankohtaiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.Kyseessä on siis aatehistorian edustaja. Erilaisia aatteita on ollut kautta historian ja niillä on ollut enemmän tai vähemmän vaikutusta yhteiskuntaan.
Vastaavasti voisi kirjoittaa vaikka näkökulmasta Monikulttuurisuus on renessanssin aatemaailman uudelleen lämmittelyä.
Renessanssin aikaan oli pienessä piirissä käsitys, että elettiin aivan uutta aikaa, ihmiset olivat hyviä ja edistyneitä, koulutusta ja humanismia arvostettiin.
Tästä saisi mukavan kirjoituksen, kun voisi verrata kukkahattuja aivan suoraan renessanssin aatteen käsityksiin.
Mainoksena antaisin kirja-arvostelulle arvosanan 9+. Arvostelu onnistui herättämään mielenkiintoni ja vaikutti myönteisesti ostopäätökseeni. Arvostelun asiasisältöön(?) otan kantaa luettuani kirjan. Kokonaisuutena pidin arvostelua lähinnä viihteellisenä mainostekstinä, koska siitä puuttui tarvittava uskottavuus. Varsinkin lopun teinimäisenä avautumisena ilmenevä moraalinen närkästys kaipasi tehosteekseen muutamia kielellisiä jippoja kuten korsoraatiota. Tälläisenään arvostelu jää antifasismiksi ilman fasismia tai vallankumoukseksi ilman yhteistä rintamaa.
- Vouti
Quote from: Klaava on 17.02.2011, 11:05:01
Quote from: JP on 17.02.2011, 08:59:06
Tuosta professori Sihvolasta en ole koskaan kuullutkaan. Hesarin aikaisemman käytännön tuntien, tein kuitenkin googletestin. "Juha Sihvola SKP"
Bingo.
Aika hassua oikeastaan.
Minkäs sortin Bingo tämä nyt on? Sihvola ei vaikuta mihinkään puolueeseen sitoutuneelta, vaan ansioituneelta tiedemieheltä.
Hyvä arvostelu mielestäni.
Luitko edes koko arvostelua? Harvoin näkee noin poliittisesti latautunutta tekstiä, jossa sivutaan koko kirja oikeasti ja tyydytään pelkästään puhumaan kuinka pyhpah suvaitsemattomia jotkut ovatkin ja kirjan kirjoittajakin on ihan tyhmeliini.
Arvostelun alku ja loppu näyttävät liittyvän Hannulan kirjaan. Siinä välissä on pitkästi jotain, josta ei oikein tiedä, mitä se on.
"Järjellisten katsomusten konsensus" ???
Quote from: Teemu Lahtinen on 17.02.2011, 09:10:34
Tuo Hesarin otsikko näemmä muuttuu koko ajan. Tuo on jo kolmas muoto jonka siitä näen.
Uutislistauksessa otsikko on:
"Maahanmuuttohistoriikki yrittää oikeuttaa maahanmuuton vastustamisen 8:29"
Quote from: Klaava on 17.02.2011, 11:05:01
Hyvä arvostelu mielestäni.
Kyseessä on ennemmin Sihvolan oman maailmankatsomuksen julistus. Ja sitten toteamus että koska kirjassa ollaan eri mieltä, kirja on huono.
Quote from: Jussi Halla-aho on 17.02.2011, 12:02:16
Arvostelun alku ja loppu näyttävät liittyvän Hannulan kirjaan. Siinä välissä on pitkästi jotain, josta ei oikein tiedä, mitä se on.
"Järjellisten katsomusten konsensus" ???
No se on sitä Sihvolan tapaa soveltaa antiikin filosofiaa poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Antiikin (Kreikan) käsityksen mukaan ihminen on rationaalinen, järkevä ja osallistuva.
Aristoteles oli sitä mieltä, että valtio on luonnollinen tapa olla ja toimia yhteiskunnassa ja niin edelleen.
Myös päivän Turun sanomissa oli varsin hauska arvostelu kirjasta mutta en löydä sitä verkkolehdestä.
Viitsisikö joku saksia siitä parhaita paloja jos käy vaikka niin, että en saa lehteä enää käsiini.
Quote from: herranen on 17.02.2011, 12:35:33
Myös päivän Turun sanomissa oli varsin hauska arvostelu kirjasta mutta en löydä sitä verkkolehdestä.
Viitsisikö joku saksia siitä parhaita paloja jos käy vaikka niin, että en saa lehteä enää käsiini.
Ainoa mielenkiintoinen asia tuossa taitaa olla sen jutun tekijän nimi/ sidokset vasuri-kommari yms pellemarginaaliin.
Quote from: herranen on 17.02.2011, 12:35:33
Myös päivän Turun sanomissa oli varsin hauska arvostelu kirjasta
Hauskasti positiivinen vai negatiivinen? Ihan vain että jaksaako etsiä TS jostakin.
QuoteMilla Hannulan sisäsiisti yritys perustella maahanmuuttokritiikkiä epäonnistuu.
Sihvolan yritys kirjoittaa asiallinen kirja-arvostelu epäonnistui. Vaikutti lähinnä kehnolta ylioppilasaineelta, sellaiselta sääli-approbaturilta.
Nyt ainakin on pakko ostaa Hannulan kirja!
Luin Hannulan kirjan eilisen valtuustokokouksen aikana.
"Mukana olleelle" on mielenkiintoista nähdä historia kansiin pakattuna. Asiavirheitä en kirjasta bongannut lainkaan, kuten en myöskään kirjoitusvirheitä, mitä voidaan nykyään pitää tavattomana.
Muuten olisin satsannut vähän lisää aikaa ja vaivaa kieliasuun, etenkin lauserakenteiden koherenssiin. On tosin todennäköistä, että useimpia tällaiset asiat häiritsevät vähemmän kuin minua.
Toinen häiritsevä seikka oli sisällön jäsentely (tai sen puute). Jäi vähän sellainen olo kuin kirjaa olisi kirjoitettu pikku hiljaa, ilman luurankomallia tai "käsikirjoitusta". Toisaalta on makuasia, pitääkö kronologisesti etenevästä esityksestä (kuten minä).
Ja kolmanneksi kirjassa häiritsi tarpeeton "kertojan" läsnäolo. On hieno asia, että Hannula, toisin kuin vaikkapa Vesa Puurosen ja Karmela Liebkindin kaltaiset "neutraalit asiantuntijatarkkailijat", avaa heti kirjan alussa oman positionsa, mutta hän ottaa leipätekstinkin puolella mielestäni turhan usein subjektiivisia kantoja, sekä myönteisiä että kielteisiä, kuvailemiinsa ilmiöihin. On vaikea nähdä, mitä lisäarvoa ne tuovat kirjalle.
Se nyt joka tapauksessa on selvää, että kyseessä on paras (eli toistaiseksi ainoa kelvollinen) analyysi ja kuvaus Suomen maahanmuuttokriittisestä liikkeestä, sen motiiveista ja kehityskulusta. Ehdottomasti kirja kannattaa lukea, jos haluaa tietää, miten tähän on päädytty ja mistä tämäkin foorumi on tullut.
Sihvolan arvostelu muuttuu 1. kappaleen jälkeen vuodatuksenomaiseksi julistukseksi josta on aivan mahdotonta sanoa kuinka se liittyy ao teokseen vai liittyykö mitenkään :o
Toisaalta "arvostelu" on kyllä ihan linjassa aviisin muun sisällön laadun suhteen, että sinällään kiinteä paketti.
ps. Hyvin ymmärrettävää että verkkoversion kommentointimahdollisuus on kokonaan poistettu :)
QuoteHauskasti positiivinen vai negatiivinen? Ihan vain että jaksaako etsiä TS jostakin.
Negatiivinen oli.
Quote from: Ant. on 16.02.2011, 10:28:11
Poikkeukselliseksi tilanteen tekee vielä se, että Hannula kertoo rehellisesti, mistä lähtökohdista hän asiaa lähestyy. Milloin Anna Rastas, Vesa Puuronen tai vaikka tämän jutun kirjoittanut Matti Mörttinen kertovat, että he kirjoittavat juttunsa ja "tutkimuksensa" kaikkea muuta kuin neutraaleista lähtökohdista?
He luultavasti kuvittelevat olevansa neutraaleja ja objektiivisia.
Quote from: Juha SihvolaHannula väittää, että Suomen julkinen sana hyssytteli maahanmuuton ongelmia ja usein vaikeni niistä vuoteen 2008 asti.
Osallistuttuani vuosituhannen alusta alkaen maahanmuuton seurauksia koskevaan keskusteluun ja käytettyäni lukuisia puheenvuoroja assimiloivan, integroivan ja eriyttävän kotouttamispolitiikan eroista niin lehdistössä kuin opetusalan koulutustapahtumissa tiedän hyssyttelyväitteet perättömiksi.
Tuo venkoilu on niin turhaa enää tässä vaiheessa. Jopa suomalaiset journalismitutkijat ovat myöntäneet toimittajien hyssyttelyn ja portinvartija-aseman hyväksikäytön ja vieläpä tunnustaneet sen virheeksi, mutta toki puolustelleet sitä hyvillä tarkoitusperillä.
Quote from: Juha SihvolaLisäksi Hannula esittää väärin Jyllands-Postenin Muhammed-pilakuvien vaikutuksen Suomessa.
Pommiturbaanipäinen profeetta esiintyi täälläkin monessa lehdessä, ja aihe herätti vilkkaan keskustelun. Itsekin järjestin paneelin, jonka noin 30 puhujasta suurin osa vastusti sananvapauden rajoituksia ja puolusti satiirisen kritiikin oikeutta.
Yksikään lehti ei tietääkseni suostunut esittämään koko kuvasarjaa ja esimerkiksi Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan pommiturbaanikuvaa vaan ainoastaan jutun kuvituksena
valokuvan kuvasta. Suomen Sisu huomasi kuvat
internetissä julkistettuaan joutuneensa valtakunnansyyttäjän hampaisiin. Kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja erotettiin, kun hän kieltäytyi poistamasta Ville Rannan piirtämää kuvaa naamioita käyttävästä Muhammedista. Olen lukenut kuvauksia journalismiseminaareista, joissa toimittajat sanovat Muhammed-kuviin viitaten
pohjoismaisen sananvapauden menneen liian pitkälle. Kansanedustajaehdokas Husein Muhammed kertoo totena tanskalaisten imaamien Lähi-idässä levittämää valhetta, että pilakuvissa Muhammed olisi esitetty pedofiilina.
Että sellaista vaikutusta, ei kovin mieltäylentävää.
Quote from: Juha SihvolaHannula viittaa lukuisia kertoja vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen toimiin, mutta ei kertaakaan ilman kielteistä sävyä.
Niin?
Quote from: Juha SihvolaSuomen Sisun, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Homma-foorumin kaltaisten järjestöjen pohjalta syntynyt rintama ei ole luopunut kansanryhmien yleistävästä leimaamisesta eli rasismista. Niiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Hienosti kiertäen ilmaistu, että Sihvola pitää yksinoikeutenaan päättää, mitä saa sanoa tai kuka saa vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Sihvola ei ihan sattumalta olekaan "vihreitä lähellä oleva filosofi (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihreilt%C3%A4+ei+selv%C3%A4%C3%A4+kantaa+poikien+ymp%C3%A4rileikkaukseen/1135250420416)".
Jos nyt jotakuta Sihvolan henkilöprofiili kiinnostaa, niin Sihvola kuuluu kirkon vihervasemmistoon ja oli vahvasti mukana piispa Irja Askolan vaalikampanjassa. Valittiin juuri Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi.
Quote from: Soromnoo on 17.02.2011, 14:59:29
Quote from: Ant. on 16.02.2011, 10:28:11
Poikkeukselliseksi tilanteen tekee vielä se, että Hannula kertoo rehellisesti, mistä lähtökohdista hän asiaa lähestyy. Milloin Anna Rastas, Vesa Puuronen tai vaikka tämän jutun kirjoittanut Matti Mörttinen kertovat, että he kirjoittavat juttunsa ja "tutkimuksensa" kaikkea muuta kuin neutraaleista lähtökohdista?
He luultavasti kuvittelevat olevansa neutraaleja ja objektiivisia.
http://vesapuuronen.net/politiikka.htm
http://vesapuuronen.net/kommentit_maailmanpolitiikka.htm
Vesa Puurosen website kertoo hänen olleen aktiivinen stalinisti 1980-luvulla. Puurosen kirjoitukset vuodelta 2008 tuovat mieleen, että hän toivoi kapitalismin romahdusta silloin. Eli Puurosen motiivi saattaa edelleen olla viha kapitalistista hyvin toimivaa yhteiskuntaa vastaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sihvola
http://www.kirkkojakaupunki.fi/uutiset/professori-juha-sihvola-valittiin-helsingin-yhteisen-kirkkovaltuuston-puheenjohtajaksi
Juha Sihvola on antiikin filosofian tutkija, joka vaikuttaa myös kirkon sisällä. Sihvolan kirja-arvostelu HS:ssä tänään oli minunkin mielestäni kirja-arvosteluksi hämmästyttävän kiivas poliittinen julistus Sihvolan omista mielipiteistä.
Quote
Osallistuttuani vuosituhannen alusta alkaen maahanmuuton seurauksia koskevaan keskusteluun ja käytettyäni lukuisia puheenvuoroja assimiloivan, integroivan ja eriyttävän kotouttamispolitiikan eroista niin lehdistössä kuin opetusalan koulutustapahtumissa tiedän hyssyttelyväitteet perättömiksi.
Tietääkö joku hommalainen Sihvolan yllä olevassa tekstissä väittämästä kriittisestä maahanmuuttokeskustelusta 2000-luvun alussa? Googlella en löytänyt mitään.
Quote
Suomen Sisun, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Homma-foorumin kaltaisten järjestöjen pohjalta syntynyt rintama ei ole luopunut kansanryhmien yleistävästä leimaamisesta eli rasismista. Niiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Tuossa yllä Sihvola rasistisesti leimaa kansanryhmää, nimittäin Hommaforumin käyttäjiä. Jos Sihvola kannattaa väkivaltaisten ghettojen luomista Helsinkiin, niin onko hänen oma näkemyksensä "järjellinen katsomus"?
QuoteSuomen Sisun, Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Homma-foorumin kaltaisten järjestöjen pohjalta syntynyt rintama ei ole luopunut kansanryhmien yleistävästä leimaamisesta eli rasismista. Niiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Kuten tuossa yllä tuotiinkin jo esille, Sihvola aitoon mokutustyyliin kumoaa itse oman argumenttinsa ja tekee itse itsestään rasismin omalla sinänsä hölmöllä määritelmällään. Taustallahan tässä taitaa kuitenkin olla puolin ja toisin vain se, että monimutkaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä on vaikeaa puhua yleistämättä kielen ekonomian puitteissa. Toisin sanottuna, yleiskielessä käytetään tyypillisesti mahdollisimman taloudellisia ilmaisuja. On vain niin paljon nopeampaa sanoa, että "ryhmä x sitä tai tätä" kuin "ryhmä x:ssä on suhteellisesti enemmän ilmiötä y kuin muissa ryhmissä".
Quote from: Teemu Lahtinen on 17.02.2011, 01:22:35
Kannattaa myös huomioida toisen foorumin ketju: http://todellisuus.org/index.php?topic=1030
Mikä painoi Jalosen Jussia, kun tyyppi ei tullut edes morjestamaan? Varmaan kiire spammata verkkoon :D
Ensin professori Sihvola väittää, että maahanmuuttokriittistä keskustelua ei olla missään vaiheessa pyritty tukahduttamaan ja samalla hän yrittää tukahduttaa maahanmuuttokriittisen keskustelun leimaamalla kaikki maahanmuuttokriitikot ihmisvihaajiksi ja rasisteiksi.
Mä putosin jo esipuheessa, jossa Milla puhuu vuorotellen kansallismielisyydestä, isänmaallisuudesta ja maahanmuuttokriittisyydestä. En tajua, mitä hän tarkoittaa milloinkin.
Suomen Sisua ei käsittääkseni ole perustettu vain maahanmuuttokritiikkiä varten. Kansallismielisyys kuulostaa monelle kansallissosialismilta tai nationalismilta. No, siitä sitten natsileimaa. Ei tarvita edes -ääri -leimaa.
SKP-proffa sanoo "uusi isänmaa". Puhutaan kotouttamisesta, ym. ja onhan se hyvä puhua. Kohta uutta isänmaan väkeä on puhuessa kertynyt satoja tuhansia. Ja odottavat, että proffat alkaisivat kotouttaa heitä.
Quote from: Sihvola on 17.02.2011, 07:57:58
Hannula viittaa lukuisia kertoja vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen toimiin, mutta ei kertaakaan ilman kielteistä sävyä. Puumalaisen tekemä tutkintapyyntö oli johtanut sakkotuomioon nettikirjoittelusta, jonka mukaan Afrikassa hyväksytään ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, klaanisodat ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat normaaliksi meiningiksi.
Hannulan mielestä tapaus "kertoo karua kieltään maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien asemasta Suomessa".
Harvassa ovat ne yhteiskunnat, joissa kansanryhmän leimaaminen murhaajiksi ja raiskaajiksi hyväksytään sananvapauden nimissä, mutta Hannulan mielestä rasismituomio oli maahanmuuttoa vastustavien mielipiteiden syrjintää.
Yhdysvallat on ilmeinen vastaesimerkki maasta, jossa sanavapaus kattaisi tuonkin, ja noin mutuna tulee mieleen muita, joissa tuon tapaisen lausuminen ihan julkisesti ei taitaisi olisi aivan tavatonta. Jos Sihvola tarkotttaa sanoa, että EU:ssa tätä ei voida hyväksyä, koska EU:ssa tätä ei hyväksytä, niin tätä kutsutaan kehäpäätelmäksi.
(ja Mikko Ellilä mielipiteinään edustaa ensisijaisesti itseään, ei keskimääräistä maahanmuuttokriitikkoa, niinkuin Sihvola käytännössä tässä kohtaa antaa lukijoidensa ymmärtää)
Quote from: Scallypunk on 13.02.2011, 14:57:36
Quote from: Nuivanlinna on 13.02.2011, 14:26:24
Joku Kirjaville näytti myyvän 18.90!
No hittolainen, lahtee tosiaan halvalla! (http://www.kirjaville.com/hannula-milla-maassa-maan-tavalla-maahanmuuttokritiikin-lyhyt-historia-p-10988.html)
Laitoin viikonoppuna ennakkotilaukseen ja tänään tuli. Hintaa postikuluineen 22,80€.
Quote from: herranen on 17.02.2011, 12:35:33
Myös päivän Turun sanomissa oli varsin hauska arvostelu kirjasta mutta en löydä sitä verkkolehdestä.
Viitsisikö joku saksia siitä parhaita paloja jos käy vaikka niin, että en saa lehteä enää käsiini.
Vastaan itselleni.
Turun sanomien varsinainen juttu on riittävän asiallinen joten ei siitä sen enempää.
Samalle sivulle on kuitenkin mahtunut myös kanslianeuvos Risto Laakkonen kommentoimaan teosta. Laakkosen ajatusmaailmaan voi tutustua vaikka foorumin hakutoimintoa käyttämällä ja samoilla linjoilla ollaan edelleenkin :
Kirjan suurimpana puutteena voidaan pitää sitä, että siinä rekonstruoidaan ja siirretään tähän päivään heimoajatteluaatteen ja rotuhygienian yhdistelmiä. Kirjoittaja on selvästi inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu. Näkisin, että tuon maalistan perusteella maahanmuuttokriittisyyden impivaaralaisuuden myytti voidaan haudata.
Quote from: JP on 17.02.2011, 08:59:06
Tuosta professori Sihvolasta en ole koskaan kuullutkaan. Hesarin aikaisemman käytännön tuntien, tein kuitenkin googletestin. "Juha Sihvola SKP"
Bingo.
Aika hassua oikeastaan.
Saas nähdä millaisen äbäläwäbälä-kirjoituksen kyseinen tahvo väsää sitten, kun on lukenut tuon kirjan ;D
Quote from: herranen on 18.02.2011, 20:46:04
Samalle sivulle on kuitenkin mahtunut myös kanslianeuvos Risto Laakkonen kommentoimaan teosta. Laakkosen ajatusmaailmaan voi tutustua vaikka foorumin hakutoimintoa käyttämällä ja samoilla linjoilla ollaan edelleenkin :
Kirjan suurimpana puutteena voidaan pitää sitä, että siinä rekonstruoidaan ja siirretään tähän päivään heimoajatteluaatteen ja rotuhygienian yhdistelmiä. Kirjoittaja on selvästi inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu.
Risto Laakkonen vastaa hyvin pitkälle Suomessa julkista keskustelua 90-luvun alusta syksyyn 2008 hallinneesta monikulttuurikeskustelusta. Siinä mielessä tuo on paras mahdollinen kehu. Laakkonen ei tietääkseni ole koskaan tätä ennen tällä tavoin epäsuorasti paljastanut omia motiivejaaan noin selvästi, vaan on aina esiintynyt jonkinlaisena vanhempana valtiomiehenä, joka tuo meille viimeisintä monikulttuuriviisautta Ruotsista.
Tällainen arvostelu:
Quote from: Risto LaakkonenKirja kuvaa 1970-luvulla alkaneen pakolaisten vastaanoton herättämiä, haparoivia poliittisia reaktioita hyvin pienen suomalaisnuorista koostuvan ryhmän parissa. Kirjan ansioiksi näen, että se antaa kasvot maahanmuuttoon kielteisesti tai varauksellisesti suhtautuville suomalaisille ja heidän muodostamille pienille ryhmille.
Kirjan suurimpana puutteena pidän sitä, että siinä rekonstruoidaan ja siirretään tähän päivään heimoajatteluaatteen ja rotuhygienian yhdistelmiä. Kirjoittaja on selvästä inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on lisäksi yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu.
[...]
Kirjassa halutaan unohtaa, että Suomi on ollut sekä maahanmuutto- että maastamuuttomaa.
[...]
Kirjan ansiona voi pitää sitä, että se nostaa esille gettoutumat, jotka syntyvät siitä, että pakolaistaustaiset ja osattomat ihmiset sijoitetaan samoihin kaupunginosiin ja samojen katujen varsilla oleviin kunnallisiin vuokrataloihin.
Olisin kaivannut kirjoittajalta näkemyksiä ihmisoikeuksien ja tasapainoisen humanismin mahdollisuuksista. Tulisiko muillakin kuin suomalaisilla ja sukulaiskansoilla olla sija sydämessämme? Millä tavoin etnisiä, hyviä suhteita ja maatamme hyödyntävää vuorovaikutusta voitaisiin yhdessä tehdä?
Laakkonen ilmeisesti luulee historiikkia pamfletiksi.
Enimmäkseen Laakkonen jaarittelee arvostelussaan maahanmuuton historiasta...
Quote from: Risto LaakkonenTämä johti siihen, että pakolaiset otettiin 1980-luvulta lähtien Afrikasta ja Aasiasta.
Tämä edellyttää Suomelta tänään paljon suurempia panostuksia kotouttamiseen, koska osa pakolaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia, edustaen lisäksi uskonnollista toiseutta.
...ja puoluepolitiikasta.
Quote from: Risto LaakkonenLuotan siihen, että perussuomalaisten vastuullinen johto ei liian pitkälle samaistu tähän menneisyyden siirtämiseen osaksi nykyisyyttä ja tulevaa.
Puolueen edeltäjän, Smp:n molemmat hallituksessa istuneet ministerit, Pekka Vennamo ja Urpo Leppänen osasivat käsitellä vastuullisesti pakolais- ja maahanmuuttokysymyksiä.
Ihmetyttää entistä enemmän, kuka antoi aikoinaan maahanmuuttopolitiikan linjausten suunnittelun tällaisen tyypin käsiin.
Risto Laakkonen: "Kirja antaa kasvot maahanmuuttoa vastustaville" (http://mediaseuranta.blogspot.com/2011/02/turun-sanomat-risto-laakkonen-kirja.html) 17.2.2011
Quote from: Roope on 19.02.2011, 17:37:37
Kirjoittaja on selvästä inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on lisäksi yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu.
Laakkonen on hieman epärehellinen tässä. Hän itse kysyi asiaa julkaisutilaisuudessa ja sai Millalta myös vastauksen, että hän ei ole lainkaan syvällisemmin perehtynyt eurooppalaisiin liikkeisiin, vaan ne tulevat esille haastateltujen kautta.
Tuossa mielipiteessään eläkkeellä oleva virkamies Risto Laakkonen (SDP) yllättäen myöntää ghettoutumisongelman, mutta uskoo sen ratkeavan ulkomaalaisten hajasijoittamisella. Mistä tulikin se mieleen, missä Laakkonen itse asuu? Voisiko hänet hajasijoittaa Meri-Rastilaan?
QuoteIhmetyttää entistä enemmän, kuka antoi aikoinaan maahanmuuttopolitiikan linjausten suunnittelun tällaisen tyypin käsiin.
Kalevi Sorsa (sdp) ja Pertti Sorsa (sdp) ovat olleet hyvin aktiivisia Laakkosen (sdp) tuuppaajia. Liisa Jaakonsaari (sdp) ja Ulpu Iivari (sdp) toimivat hyvänä apuna myöhemmissä vaiheissa. Muitakin tukijoita tietysti löytyy, mm. sosialidemokraattisen median taholta.
Kalevi Sorsa on ryhmän ydinhenkilö. Kaikki muut ovat olleet jossain mielessä alisteisia hänen toiminnalleen.
Taustalla on vaikuttanut voimakkaasti myös Sosialistinen Internationaali, jonka aseistariisuntaryhmää Sorsa johti 1978 - 80. Vuodet 1980 - 1996 Sorsa oli Sosialistisen Internationaalin varapuheenjohtaja. Saksan sosialidemokraattien Willy Brandt toimi SI:n puheenjohtajana 1976 – 1992 eli lähes koko Sorsan "sisälläolon" ajan.
Toinen merkittävä pohjoismainen vaikuttaja Sosialistisessa Internationaalissa Sorsan lisäksi oli Ruotsin pääministeri Olof Palme.
Tällä hetkellä koko Eurooppa marssii SI:n vanhojen suunnitelmien mukaan. Olen yrittänyt useaan otteeseen korostaa, että on hyvin kummallista, kuinka helposti sosialistit saivat siirrettyä ajatusmallinsa myös eurooppalaisen oikeiston agendaksi.
Suomessa tätä agendaa toteuttaa tällä hetkellä Sdp:n ohella voimakkaimmin Kokoomus. Kokoomus ja Sdp ovat käytännössä kansainvälisen sosialistisen liikkeen juoksupoikia. Sosialistien tarjoama hetkellinen hyöty suurten rahavirtojen ääressä on sokaissut ahneet uuskokoomuslaiset nöyristelemään entisten arkkivihollistensa edessä.
Erkki Tuomioja kirjoittaa SI:n roolista EU:ssa
Quote"Euroopassa Internationaalin aseman on kuitenkin eräällä tavoin syrjäyttänyt vuonna 1992 eurooppalaiseksi puolueeksi järjestäytynyt PES, jonka jäsenistö on melkein sama kuin SI:n eurooppalaiset jäsenet. Syrjäyttämisellä tarkoitan sitä, että siinä missä puoluejohtajat ja pääministerit - silloin kuin heidän joukossaan vielä oli enemmän sosialisteja kuin tänään - aiemmin pyrkivät olemaan SI:n kokouksissa niin nyt he selvästi preferoivat PES:in kokouksia, jo siitäkin syystä että PES-puolueet sekä neuvostossa että vielä enemmän Euroopan parlamentissa ovat suoraan vaikuttamassa Euroopan Unionin päätöksentekoon."
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1598
Pienoinen järkytys itselleni oli ymmärtää, että myös Eija-Riitta Korhola (kok) osoittautui internationalistiksi ja utopistiksi. Hän kirjoitti erään bloginsa vastaustekstissä "Schumanin nerokkaasta julistuksesta".
Schuman on Euroopan tunnetuimpia internationalisteja ja häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä henkilöistä, jotka vaikuttivat EU:n syntymiseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Schuman
On melko ikävää oivaltaa, että suomalainen porvaristo toteuttaa EU-tasolla sosialistien oppeja.
Jyrki Katainen totesi juuri tänään (19.2.2011) ansiokkaasti tätä samaa linjaa noudattaen...
Quote"Haluamme, että Eurooppaa rakennetaan yhteisten sääntöjen mukaan. Komissio valmistelee asioita, jotka velvoittavat kaikkia."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109462-katainen-ylelle-%E2%80%9Dymmarran-etta-kansaa-ketuttaa%E2%80%9D
Kysymykseen, kuka antoi maahanmuuttopolitiikan suunnittelun Laakkosen käsiin, löytyy vastaus tämän viestin alussa. Ydinkysymys kuuluu kuitenkin tällä hetkellä; miksi tämän politiikan sallitaan jatkuvan?
Koko vyyhti kietoutuu loppujen lopuksi EU:n ympärille. Solmun avaamiseen ei ole haluja millään muulla puolueella kuin Perussuomalaisilla.
EU on tarjonnut sadoille vanhojen puolueiden edustajille kissan päivät eikä heillä ole mitään tarvetta tai halua kritisoida ruokkivaa kättä, vaikka he ymmärtäisivät, että EU:n harjoittama politiikka tuhoaa itsenäisen Suomen samalla tavoin kuin kaikki muutkin Euroopassa kukoistaneet itsenäiset valtiot.
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto satelliitteineen epäonnistui totaalisesti. Se oli pakottamalla ja väkivallalla luotu yritys rakentaa monikulttuurinen valtioiden liitto, jossa päätökset tekee fyysisesti suurin ja voimakkain.
N-liiton eri alueilla toimi hallinnollisia elimiä ja sen satelliittivaltioissa oli omat parlamentit, mutta niiden päätöksillä ei ollut mitään virkaa, koska ne kaikki olivat alisteisia Moskovan päätöksille. Kuulostaako tutulta?
Euroopan unioni matkustaa tällä hetkellä kohti Internationalistista eurooppalaista liittovaltiota. Kyseessä on jälleen yritys muodostaa väkisin monikulttuurinen jättivaltio.
Tämäkin yritys tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. Toivon mukaan hajoamiseen on jo valmistauduttu, jotta Eurooppa selviäisi ilman laajoja konflikteja. Pelkään kuitenkin pahoin, että utopistit eivät edelleenkään ymmärrä, mitä he ovat tekemässä.
Jumala ja Jeesus tässä tulevat väistämättä mieleen. Lähes kaikki tietävät, mitkä olivat Jeesuksen ensimmäiset sanat, kun hänet oli ristiinnaulittu. Tietämättömille kerrottakoon se kuitenkin tässä:
"Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät." Luuk. 23:33–34
Ei, en ole saanut herätystä. Uskon hengellisiin asioihin yhtä paljon tai yhtä vähän kuin tähänkin asti. Nuo sanat sopivat kuitenkin erittäin hyvin tähän aikaan.
Jälkimmäinen lause siksi, että se pitää lähes täysin paikkansa.
Korkeimmalla huipulla istuvat herrat ja rouvat ovat varmasti täysin perillä siitä, mihin pyrkivät, mutta loppuosa väestä, joka kuvittelee ymmärtävänsä tämän kokonaisuuden, ei nähtävästi kykene näkemään metsää puilta. Tai jos näkee, ei uskalla tai halua puuttua asioiden kulkuun.
Ensimmäinen lause sopii tähän siitä syystä, että kaiken kaatuessa ihmiset muistaisivat kuitenkin sen, millä tavoin meidän tulee erottua villieläimistä.
Ihmisen aivot ovat ajattelemista varten. Toivon mukaan ihmiskunta etenee älyä apuna käyttäen. Koston kierre on katkeamaton. Sille tielle ei kannata lähteä.
Vastuullisten saattaminen tutkinnan alle on eri asia kuin kosto.
http://www.youtube.com/watch?v=k1-TrAvp_xs W.A.Mozart: Requim, Lacrimosa
Aamulehden nettiversion pääkirjoitussivulta lainattua:
QuoteYlänurkka: Rajoja sulkemalla ei rauhaa rakenneta
Matti Mörttinen
Maahanmuuttokriitikot ovat kaikesta päätellen vyöryneet viimeisen vuoden aikana ainakin jonkin hyväksyttävyyskynnyksen yli. Heidän taistelunsa "poliittista korrektiutta" vastaan on ehkä seuraavaksi johtamassa siihen, että maahanmuuttokriitikoiden arvostelemisesta tulee poliittisesti epäkorrektia.
Luin läpi kuluneella viikolla ilmestyneen kirjan "maahanmuuttokritiikin lyhyestä historiasta". Siinä tehtiin selväksi, että ainakin suuri osa ilmiöstä kumpuaa isänmaallisuudesta ja kansallistunteesta. Kysymys on siis nationalismin ilmenemismuodosta.
Tällä selitetään sitten myös organisoituminen erilaisten muinaissuomalaisten ja kansallisromanttisten symbolien alle. Ja paheksutaan niitä kauhistelijoita, jotka uskaltavat epäillä, että nationalistit hakevat itselleen merkkejä, jotka muistuttaisivat esimerkiksi hakaristiä (jolla silläkin on taustaa aina rautakaudelta alkaen).
Kun puhutaan isänmaallisuudesta ja kansallistunteista, tehdään vastustajille vaikeaksi arvostella omaa arvomaailmaa.
Harvoin kysytään, mitä hyvää ylipäätään kansallistunteilusta on meille koitunut.
Toisessa maailmansodassa Suomi ajautui käymään olemassaolokamppailuaan kansallissosialistisen Saksan rinnalla. Kukaan tuskin kehtaa nykyisin väittää, ettei mukana ollut aimo annos nationalistista uhoakin.
Siitä sitten jouduimme maksamaankin. Kylmän sodan ajan olimme määritelmästä riippuen joko ystävällisissä suhteissa naapurinamme sijainneeseen suurvaltaan tai sitten rähmällämme sen edessä.
Aivan. Väitän, että kylmän sodan ajan pakkokansainvälisyys oli osaltaan seurausta kansallismielisistä seikkailuistamme.
Itsenäistymisvaiheemme ensimmäisen maailmansodan kehyksessä ei sekään ollut jälkikäteen katsoen kovin ihanteikas. Ajauduimme sisällissotaan, joka oli viime vuosisadan eurooppalaisten lajitoveriensa joukossa kaikkein verisin. Sitten lähdettiin suomalaisidealismin hengessä Vienan-retkille.
Sortokauden salamurhaajaa muisteltiin pitkään sankarina. Jääkäreistä nyt puhumattakaan. Tämän päivän historiankirjoituksessa heitäkin uskalletaan käsitellä myös "hyvän tekemisen kiihkossaan epärealistisina haihattelijoita", kuten professori Markku Kuisma äskettäin kirjoitti kirjassaan Sodasta syntynyt.
Vasta viimeisten parinkymmenen vuoden ajan olemme valinneet melko vapaasti.
Suomi on valinnut EU-yhteistyön, jossa itsenäiset maat ovat omalla päätöksellään jakaneet suvereniteettiaan yhteiseksi hyväksi. Se ei ole pakkoyhteistyötä niin kuin yya oli.
Rajoja on madallettu ja poistettu, ja kuitenkin Suomi on säilynyt Suomena ja erittäin vahvasti suomalaisena. Kyllä maassa on eletty maan tavalla, ja välillä on esitelty muillekin, mitä kaikkea meillä osataan.
Rajoja sulkemalla on harvoin tässä maailmassa rakennettu rauhaa ja kasvatettu kansan menestystä.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Paakirjoitukset/1194667265176/artikkeli/ylanurkka+rajoja+sulkemalla+ei+rauhaa+rakenneta.html
QuoteRajoja sulkemalla ei rauhaa rakenneta
Matti on nyt ymmärtänyt asian aivan väärin. Ei rajakontrollilla pyritäkään rauhan rakentamiseen, vaan pitämään se sota, konflikti ja terrori rajojen ulkopuolella.
Sillä maailmassa on aina toraa ja sotaa, siitä tuskin mihinkään päästään, mutta rajojen tarkoitus on eristää aggressiivinen aines ja aggressiivinen maailmankatsomus syntysijoilleen siten, että Suomen kansan kaltainen, hyvinvointia rakentamaan kykenevä ja rauhallinen kansa saisi elää rauhassa työnsä hedelmistä nauttien ja lapsiaan turvallisesti kasvattaen.
PS: Millan kirjassa menossa sivu 64. Mielenkiintoista tekstiä.
Quote from: RR on 20.02.2011, 09:08:53
Sortokauden salamurhaajaa muisteltiin pitkään sankarina.
Matti "Anteeksi" Vanhanen olisi varmaan toisissa maissa asuessaan pahoitellut myös Ludvig XVI:n giljotiinia, Reinhard Heydrichin murhaa ja Pohjois-Amerikan brittijoukkojen vastaista kapinaa. Noissa maissa hän tosin ei varmaan olisi päässyt poliittisen järjestelmän huipulle mielipiteineen.
QuoteJessus että tuo Mörttinen jaksaa.
Hänen syvimpiä tuntojaan on selvästikin loukattu verisesti.
Mörttinen kantaa sielussaan vanhan vallan perimää. Sen (vanha valta) yksi olennainen piirre on kaiken hankalan peittely. Tällä peittelyllä pyritään kertomaan, että virheelliseksi havaittu ajattelu ja toiminta ovat itse asiassa tie kohti totuutta ja loistoa.
Suomalainen media on jo vuosikymmeniä tukenut tätä ajatustapaa. Median toiminta on yksi merkittävimpiä syitä siihen, miksi monet ihmiset eivät havaitse mitään ongelmaa kehityksen suunnassa. Vaihtoehtoja ei anneta ja aika harva on niitä jaksanut etsiä.
Internetin ansiosta asiat ovat nyt kuitenkin toisin ja tunnelin päässä näkyy jo kirkas valo. Uskonnollista retoriikkaa käyttäen voisi sanoa, että taivas on aivan kohta aukeamassa.
http://www.youtube.com/watch?v=jPlsPN0GBLg Jukka Kuoppamäki: Sininen ja valkoinen
Euroopassa on pyritty toistuvasti rakentamaan väkipakolla jonkinlaisia neuvostojen liittoja. Joka kerta, kun tällaista hulluutta ryhdytään pykäämään, olisi kansalaisten ryhdyttävä välittömästi miettimään ketä nämä liitot hyödyttävät. Perusteluina liittojen muodostamiselle ilmoitetaan useasti talous ja/tai turvallisuus. Ydinkysymys kuuluukin, kenen talous ja kenen turvallisuus?
Asiaa kannattaa tarkastella (ainakin) neljästä suunnasta.
1) Ketkä ovat ne yksilöt, jotka hyötyvät unionien rakentamisesta,
2) minkä poliittisten ideologioiden tavoitteita pyritään toteuttamaan,
3) millaiset yritykset hyötyvät jättimäisistä ja keskusjohtoisista liitoista ja
4) mitkä ovat ne keskeiset taustatahot, joiden taholta luodaan painetta jättiliittojen synnyttämiseen.
Pikaisesti ajateltuna vastauksia voisivat olla esimerkiksi seuraavat.
1) politiikan sisäpiirissä istuva eliitti ja globaaliyritysten johtohenkilöt ja omistajat
2) sosialismin ja kommunismin eli vasemmistolainen internationalismin ideologia
3) globaalit jättiyritykset, jotka kykenevät lanaamaan kaiken muun yrittäjyyden alleen
4) kts. edellinen (kohta 3). Tämän lisäksi on monta salaliittoteoriaa. Jotkut niistä pitänevät paikkansa, aika näyttää, mikä tai mitkä.
Häviäjinä suurten liittojen rakentamisessa ovat aina tavalliset kansalaiset. He häviävät ainakin näiden asioiden suhteen:
1) vapaus,
2) demokratia eli kansalaiset menettävät mahdollisuuden vaikuttaa suoraan päätöksentekoon, koska todellinen valta siirtyy äänestäjien ulottumattomiin
3) oikeusturva eli lakeja ryhdytään rustaamaan uuteen uskoon muiden kuin oman kansan ehdoilla ja
4) yhteiskuntarauha eli mahdollisuus elää turvallista elämää omassa maassaan.
http://www.youtube.com/watch?v=EgO7MamJnqM Jethro Tull: We used to Know (sanoitus löytyy nuolta klikkaamalla)
Matti Mörttinen väittää Suomen sisällissodan olleen verisin Euroopan 1900-luvun sisällissodista. Väite ei pidä paikkaansa. Wikipedian mukaan Venäjän sisällissodassa, josta tavallaan Suomen sisällissota oli osa, kuoli 1.5 miljoonaa ihmistä ja Espanjan sisällissodassa 0.5 miljoonaa.
Onko Matti Mörttinen kommunisti? Hänen historiatulkintansa kuulostaa siltä.
Sen verran on pakko kritisoida, että kirjan nimi "Maassa maan tavalla" ei ole kauhean originelli. Kävin nimittäin eilen divarissa, ja silmiini osui peräti kaksi täysin samalla nimellä varustettua kirjaa. Toinen oli jonkinlainen teollisuushistoriikki ja toisesta ei ottanut selvää senkään vertaa. 8)
Quote from: Ajattelija2008 on 20.02.2011, 10:27:45
Matti Mörttinen väittää Suomen sisällissodan olleen verisin Euroopan 1900-luvun sisällissodista. Väite ei pidä paikkaansa. Wikipedian mukaan Venäjän sisällissodassa, josta tavallaan Suomen sisällissota oli osa, kuoli 1.5 miljoonaa ihmistä ja Espanjan sisällissodassa 0.5 miljoonaa.
Onko Matti Mörttinen kommunisti? Hänen historiatulkintansa kuulostaa siltä.
Tässä komppaisin Mörttistä. Kyllä se verisyys pitää mitata kuolleiden määrällä suhteessa väkilukuun. Suomessa oli 3 miljoonaa asukasta, joista 30 000 pääsi sisällissodassa hengestään muutamassa kuukaudessa/ alle vuodessa, eli noi 1%
koko väestöstä.
Espanjassa, jossa väkeä oli jo tuolloin moninkertaisesti onnistuttiin tappamaan 500 000 yli kolmessa vuodessa..
Jos sodan intensititeettiä arvioidaan, on tapahtumat suhteutettava väkimäärään ja aikaan.
Quote from: Matti Mörttinen
Rajoja sulkemalla on harvoin tässä maailmassa rakennettu rauhaa ja kasvatettu kansan menestystä.
Miten tuo kääntyy italiaksi? Lambedusalaiset eivät taida osata suomea.
QuoteNiiden edustajille ei voida antaa sijaa siinä järjellisten katsomusten konsensuksessa, jonka osapuolten vastuulla on isänmaan tulevaisuus.
Onneksi isänmaan tulevaisuus ei ole kommunistiprofessorien järjettömien katsomusten konsensuksessa.
Quote from: P on 20.02.2011, 11:49:00
Tässä komppaisin Mörttistä. Kyllä se verisyys pitää mitata kuolleiden määrällä suhteessa väkilukuun. Suomessa oli 3 miljoonaa asukasta, joista 30 000 pääsi sisällissodassa hengestään muutamassa kuukaudessa/ alle vuodessa, eli noi 1%
koko väestöstä.
Espanjassa, jossa väkeä oli jo tuolloin moninkertaisesti onnistuttiin tappamaan 500 000 yli kolmessa vuodessa..
Jos sodan intensititeettiä arvioidaan, on tapahtumat suhteutettava väkimäärään ja aikaan.
Vertailee muita sisällissotia 1. maailmansodan jälkimainingeissa esim. Viroa tai Irlantia, niin intensiteetiltään Suomi oli todellakin ihan omaa luokkaansa.
Irlannissa:
The number of "unauthorised" executions of Republican prisoners during the war has been put as high as 153 Suomessa:
In total, 1,400–1,650 Whites were executed in the Red terror, and 7,000–10,000 Reds were executed in the White terror.
Syyllistyn huonohin tapoihin ja lupaan olla tekemättä sitä uudelleen - ennen seuraavaa kertaa ;)
Kopion tähän kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien sunnuntailiitteen
sanojen takana -palstalla julkaistun artikkelin.
QuoteKuinka nörteistä tuli persuja ja mamukriitikoita
Kristiina Markkanen
HELSINGIN SANOMAT
Homma-foorumilla toimivat "maahanmuuttokriitikot" ovat enimmäkseen 25–49-vuotiaita miehiä, joiden tulot vaihtelevat 21 000:n ja 40 000 euron välillä. Yli kolmanneksella on akateeminen loppututkinto. He äänestävät yleensä joko perussuomalaisia, Muutos 2011:tä tai kokoomusta.
Näin hommalaiset kuvaavat itseään keskustelufoorumilla tehdyn kyselyn mukaan. Maahanmuuttokriitikoiden joukossa on siis paljon muitakin kuin paperipaikkakuntien demareihin pettyneitä duunareita ja Itä-Helsingin työttömiä.
Tilastotiedot ovat peräisin Otavan juuri julkaisemasta teoksesta Maassa maan tavalla. Sen on kirjoittanut vapaa toimittaja Milla Hannula, jolla on Venäjä-tutkijan tausta.
Sitaatti on peräisin kirjassa esiintyvältä Matias Turkkilalta. Hän on yksi Homma-foorumin perustajista, espoolainen it-konsultti ja Jussi Halla-ahon (ps) vaalipäällikkö. Turkkilan, 37, poliittisen toiminnan juuret ovat Suomen sisu -nimisessä "isänmaallisessa" järjestössä, joka vastustaa pakkoruotsia, feminismiä ja maahanmuuttajia. Sisulaiset ovat niitä passiivisiksi uskottuja nuoria miehiä, joita vanhat puolueet eivät ole saaneet äänestäjikseen.
Hannulakin on kuulunut sisulaisiin. Hän ei haastattelupyynnöstä riemastu. Valtamedian boikotoinnista on vaikea siirtyä valtamedian valokeilaan.
Sen verran Hannula suostuu kertomaan kirjan kirjoittamisen motiiveista, että vaikka maahanmuuttokriittiset puheenvuorot nykyään pääsevät julkisuuteen, oli vielä tarvetta korjata epäsuhtaa, jolla maahanmuutosta on puhuttu.
"Monikulttuurisuusideologia on edelleen vallitseva, ja siihen liittyy kantaväestön etujen väheksyminen", Hannula sanoo.
Hannula kuvaa kirjassaan, kuinka maahanmuuttokritiikki ja "nettinationalismi" syntyivät ja levisivät internetissä, koska niille ei annettu tilaa valtajulkisuudessa.
Teoksessa haastatellaan liikkeen avainhenkilöitä, jotka ovat kertomansa mukaan poliittisen vainon ja työpaikkojen menettämisen pelossa aiemmin esiintyneet vain nimimerkeillään.
Hannula listaa virstanpylväitä, joiden kautta toisinajattelijat vihdoin onnistuivat murtamaan "monikulturistien" harjoittaman sensuurin. Sensuuria on Hannulan mukaan harjoittanut poliittisen eliitin lisäksi valtamedia, muun muassa Helsingin Sanomat.
Vuonna 2008 tapahtui kuitenkin osittain yllättävä, osittain looginen ja pitkään odotettu käänne: Maahanmuuttokriittiset menestyivät kuntavaaleissa. Tv-toimittajat alkoivat varovaisesti väläytellä maahanmuuttokriittisyyttä. Kansanedustaja Kari Rajamäen (sd) annettiin puhua rauhassa ilman toimittajan keskeytystä. Media alkoi käyttää Homma-foorumilta lainattua sanastoa, kysymyksiä ja jopa kommentteja, Hannula listaa muutoksen merkkejä.
Pioneerityötä tekivät Hannulan mukaan mm. Keski-Uusimaa- ja Uusimaa-lehdissä kolumneja kirjoittanut julkaisujohtaja Antti-Pekka Pietilä sekä Aamulehti.
Helsingin Sanomatkin alkoi vihdoin hyväksyä maahanmuuttokriittisiä kirjoituksia yleisönosastolleen. Lopullisesti Helsingin Sanomien linja muuttui Hannulan mukaan syksyllä 2009, jolloin lehdessä julkaistiin maahanmuuttokriittisen professori Timo Vihavaisen haastattelu. "Maahanmuuttokeskustelu otti askeleen eteenpäin. Itse aihetta alettiin käsitellä HS:ssä avoimemmin myös kriittisestä näkökulmasta", Hannula kirjoittaa.
Vuoden 2009 alussa Halla-ahon ympärille ryhmittyneet nuoret miehet perustivat Homma-foorumin. "On huvittavaa, että vain kolmen päivän kuluttua yhdistyksen perustamispapereiden jättämisestä sain olla kertomassa toiminnastamme Ajankohtaisessa kakkosessa", Matias Turkkila kertoo kirjassa.
Maahanmuuttokritiikistä on tullut salonkikelpoista, eikä se ole yksin Timo Soinin (ps) ansiota.
"Ehkä lehdistössäkin oli ollut oma oppositionsa", hän sanoo.
Myös muut puolueet kuin perussuomalaiset alkoivat pikkuhiljaa väläytellä maahanmuuttokriittisiä äänenpainoja. Hannulan tulkinnan mukaan vuonna 2010 suomalaisten mamukriittisyys oli lisääntynyt siinä määrin, että gallupien mukaan enemmistö näytti suhtautuvan kriittisesti.
Hannulan mukaan puolueetkin toimivat markkinatalouden lakien mukaan: jos aihe saa kannatusta, ne istuttavat sen ohjelmaansa sopivaksi – ainakin ennen vaaleja.
Maassa maan tavalla -kirjassa Hannula itse yrittää välttää rasistisia ilmauksia tai kannanottoja, mutta melko epämiellyttävää puhetta kirjasta löytyy. Esimerkiksi Matias Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta:
"Jaoin lakupötköjä taksikuskeille ja kuuntelin korvat punaisina kuljettajien avautumista nimeltä mainitsemattomien etnisten ryhmien toistuvasta toikkaroinnista. Oli selvää, että moni ajatteli samalla tavalla."
Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.
http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Kuinka+n%C3%B6rteist%C3%A4+tuli+persuja+ja+mamukriitikoita/1135263952713
Nimimerkin takana kirjoittelun hyvä puoli on, että on vaikeampi saada syytettä tekijänoikeuden rikkomisesta ;D
QuoteMaassa maan tavalla -kirjassa Hannula itse yrittää välttää rasistisia ilmauksia tai kannanottoja, mutta melko epämiellyttävää puhetta kirjasta löytyy. Esimerkiksi Matias Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta:
"Jaoin lakupötköjä taksikuskeille ja kuuntelin korvat punaisina kuljettajien avautumista nimeltä mainitsemattomien etnisten ryhmien toistuvasta toikkaroinnista. Oli selvää, että moni ajatteli samalla tavalla."
Totuus on epämiellyttävää, koska tyhjäntoimittajat eivät pääse muuntelemaan sitä. Menisi itse haastattelemaan taksikuskeja.
Quote from: RR on 20.02.2011, 12:33:01
Maassa maan tavalla -kirjassa Hannula itse yrittää välttää rasistisia ilmauksia tai kannanottoja, mutta melko epämiellyttävää puhetta kirjasta löytyy. Esimerkiksi Matias Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta:
"Jaoin lakupötköjä taksikuskeille ja kuuntelin korvat punaisina kuljettajien avautumista nimeltä mainitsemattomien etnisten ryhmien toistuvasta toikkaroinnista. Oli selvää, että moni ajatteli samalla tavalla."
Öö, olenko jotenkin hidas, kun en hoksannut, missä tässä oli se "epämiellyttävä puhe"?
Turkkila on siis keskustellut taksikuskien kanssa ja kuullut heiltä avautumista. On epämiellyttävää, että hän kertoo tästä?
Quote
Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.
Sunnuntaitoimittaja taitaa olla vähän samanlainen käsite kuin sunnuntaiautoilija.
Quote from: Lemmy on 20.02.2011, 12:36:38
QuoteMaassa maan tavalla -kirjassa Hannula itse yrittää välttää rasistisia ilmauksia tai kannanottoja, mutta melko epämiellyttävää puhetta kirjasta löytyy. Esimerkiksi Matias Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta:
"Jaoin lakupötköjä taksikuskeille ja kuuntelin korvat punaisina kuljettajien avautumista nimeltä mainitsemattomien etnisten ryhmien toistuvasta toikkaroinnista. Oli selvää, että moni ajatteli samalla tavalla."
Totuus on epämiellyttävää, koska tyhjäntoimittajat eivät pääse muuntelemaan sitä. Menisi itse haastattelemaan taksikuskeja.
Monikulttuurisessa ideaaliyhteiskunnassa jossa kaikilla on kivaa luvanvaraistetaan ensimmäisenä faktojen kertominen - ja varsinkin epämiellyttävien faktojen kertomista kontrolloidaan tiukasti. Hesarin toimittaja, vastuullisena journalistina, ei tälläkään kertaa osaa nähdä mitään outoa siinä ajatuksessa joka tästä loppukaneetista paistaa läpi.
Nimeltä maintsemattomat etniset ryhmäthän eivät toistuvasti toikkaroi takseissa, koska hyysäysmedia ei siitä kirjoita. Ei ole mitään ongelmia paitsi rasistiset vihakirjoitukset, aivan aiheetta kirjoitellut.
Quote from: RR on 20.02.2011, 12:33:01
Sitaatti on peräisin kirjassa esiintyvältä Matias Turkkilalta. Hän on yksi Homma-foorumin perustajista, espoolainen it-konsultti ja Jussi Halla-ahon (ps) vaalipäällikkö. Turkkilan, 37, poliittisen toiminnan juuret ovat Suomen sisu -nimisessä "isänmaallisessa" järjestössä, joka vastustaa pakkoruotsia, feminismiä ja maahanmuuttajia. Sisulaiset ovat niitä passiivisiksi uskottuja nuoria miehiä, joita vanhat puolueet eivät ole saaneet äänestäjikseen.
Sisu ei varsinaisesti nimenomaan ollut kielipoliittinen järjestö, vaikka kaikki tietenkin pakkoruotsia vastustavatkin, jopa Kokoomuksen puoluekokous ;). Enemminkin näkemys oli samanlainen, kuin monilla ruotsinkielisilläkin, että ruotsin asema vähemmistökielenä on turvattava. Ainakaan tätä näkemystä ei mitenkään vastustettu. Feminismiä taas vastustettiin enemmän keskustelupalstalla, kuin itse järjestössä ja maahanmuuttoa osattiin käsitellä muuna kuin yhtenä köttämäisenä pakettina jo vuonna keppi ja kivi, jolloin maahanmuuton kirjo ja tuleva kehitys olivat kaikille aika selviä. "Isänmaallinen" HS on lähinnä itse ollut sokea koko jutulle eikä vieläkään pysty oikeastaan muuhun, kuin "rajat täysin auki tai rajat täysin kiinni" - pohdintaan
Quote from: RR on 20.02.2011, 12:33:01
Maassa maan tavalla -kirjassa Hannula itse yrittää välttää rasistisia ilmauksia tai kannanottoja, mutta melko epämiellyttävää puhetta kirjasta löytyy. Esimerkiksi Matias Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta:
"Jaoin lakupötköjä taksikuskeille ja kuuntelin korvat punaisina kuljettajien avautumista nimeltä mainitsemattomien etnisten ryhmien toistuvasta toikkaroinnista. Oli selvää, että moni ajatteli samalla tavalla."
Jahans, vai tuollainen siitä jutusta tuli. Toimittaja kyseli päivä pari takaperin, että kuinkasvanhasinänytsittenolitkaan. Ja siinä se haastattelu oli :D
Vaan mitäpä tuota enempiä kyselemään kun historiikit ovat nettiä kuormittaneet jo monen vuoden ajan. Nuo tekstini, jotka Millan kirjaankin päätyivät, ovat perua tästä (http://turkkila.blogspot.com/2009/05/mina-halla-aho-ja-perussuomalaiset.html) tekstistä.
Quote from: P on 20.02.2011, 11:49:00
Quote from: Ajattelija2008 on 20.02.2011, 10:27:45
Matti Mörttinen väittää Suomen sisällissodan olleen verisin Euroopan 1900-luvun sisällissodista. Väite ei pidä paikkaansa. Wikipedian mukaan Venäjän sisällissodassa, josta tavallaan Suomen sisällissota oli osa, kuoli 1.5 miljoonaa ihmistä ja Espanjan sisällissodassa 0.5 miljoonaa.
Onko Matti Mörttinen kommunisti? Hänen historiatulkintansa kuulostaa siltä.
Tässä komppaisin Mörttistä. Kyllä se verisyys pitää mitata kuolleiden määrällä suhteessa väkilukuun. Suomessa oli 3 miljoonaa asukasta, joista 30 000 pääsi sisällissodassa hengestään muutamassa kuukaudessa/ alle vuodessa, eli noi 1%
koko väestöstä.
Espanjassa, jossa väkeä oli jo tuolloin moninkertaisesti onnistuttiin tappamaan 500 000 yli kolmessa vuodessa..
Jos sodan intensititeettiä arvioidaan, on tapahtumat suhteutettava väkimäärään ja aikaan.
Toki Suomen sisällissota oli verrattain verinen ja julma. Reilu 30 000 suomalaista kuoli, karkeasti ottaen kolmannes taistelukentillä, kolmannes terrorin seurauksena ja viimeinen kolmannes huonoihin oloihin vankileireillä.
Mutta sinänsä nämä tapahtumat eivät yllätä, koska Suomen sisällissotaan yhdistyy monitahoinen yhteiskunnallinen murros samanaikaisesti.
Ensinnäkin poliittiset jännitteet eivät voineet purkautua Suomen suurruhtinaskunnassa, kiitos tsaarinvallan. Kun kyseisen tahon ylläpitämä väkivaltamonopoli sitten väistyi, niin luonnollisesti yhteiskunnalliset jännitteet alkoivat purkautua rivakasti kaikkine vaikutuksineen.
Toiseksi sisällissota käytiin välittömästi itsenäistymisen jälkeen. Toki Suomi oli saanut harjoittaa rajoitettua autonomiaa reilun sadan vuoden ajan, mutta varmasti pitkä vieraan vallan alaisuus ja itsenäisyyttä edeltäneet venäläistämistoimet lisäsivät suomalaisten intoa tarttua omaan kohtaloonsa ja itsenäisyyteensä - tarvittaessa väkivaltaisestikkin.
Kolmanneksi sisällissodassa käytiin kahden täysin vastakkaisen poliittisen näkemyksen välinen kamppailu, vielä ulkovaltojen intresseillä höystettynä.
Kun nämä kolme taustatekijää yhdistää, niin ei ihmekkään että sisällissotamme muodostui veriseksi ja katkeraksi.
Sen sijaan en ymmärrä miten sitä voisi käyttää argumenttina, ja miksi siis se on edes pitänyt vetää keskusteluun mukaan, nykyistä leväperäistä maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivia tahoja kohtaan. Tai no, kai se idea Mörttisellä on jotakuinkin se, että valkoinen terrori, heimosoturit, Lapuan liike, IKL, maailmansodan liittolaisvalinnat ja maahanmuuttopolitiikka kritisoivat tahot olisivat muka jotakin samaa radikaalinationalistista jatkumoa, jonka perimmäisenä tarkoituksena muka olisi sulkea rajat ja puhdistaa Suomi - tai jotain.
Mutta tuota kylmän sodan pakkokansainvälisyyden (l. sosialistisen internationalismin) ja suomalaisen kansallismielisyyden yhteyttä en kyllä ymmärrä millään tavalla. Toki heimosoturiliikehdintä voidaan luokitella kansallismieliseksi seikkaluksi, mutta kyseisellä itänaapurilla oli intressejä Suomea kohtaan jo ennen tätä liikehdintää. Talvisodasta saamme kiittää puhtaasti samaa itänaapuria. Jatkosota oli jatkumoa edelliselle, ja myös seurausta vähän isommasta sopasta mitä tuolla hetkellä hämmennettiin Euroopassa.
Oikeastaan näistä kaikista edellä mainituista vastoinkäymisistä huolimatta voidaan pitää jo suoranaisena ihmeenä maamme itsenäisyyden säilymistä, tämän kaiken lisäksi maamme ja sen kansa vielä ponnistivat koettelemuksistaan huolimatta kehittyneimpien ja vauraimpien yhteiskuntien joukkoon. Ja merkittävä kiitos tästä kuuluu juuri nationalismille, aatteelle josta leipomillaan olemattomilla möröillä Mörttinen nyt yrittää keppihevostella vastustajansa nurin.
Katkeruus ja siitä johdetut aasinsillat nykypäivänä siitä kuka lopulta voitti punakapinan (myönnän, tunnustan hieman väriä mutta silti) noin 90 vuotta sitten osoittaa mielestäni sen, ettei mielekästä keskustelua ko. henkilön kanssa ole mahdollista käydä mistään edes hiukan politiikkaan liittyvästä aiheesta.
Valtaosalle eurooppalaisista ensimmäisen maailmansodan aikaiset tapahtumat ovat ihan vaan yksinkertaisesti tapahtunutta historiaa joka ei päivittäiseen päätöksentekoon tai retoriikkaan vaikuta ja sillä selvä, miksi näin ei voitaisi todeta olevan myös Suomen punaisten perillisten keskuudessa? Olisiko jo aika siirtyä ajattelemaan tätä päivää ja huomista?
Quote from: Matti Mörttinen on 20.02.2011, 09:08:53
Harvoin kysytään, mitä hyvää ylipäätään kansallistunteilusta on meille koitunut.
Toisessa maailmansodassa Suomi ajautui käymään olemassaolokamppailuaan kansallissosialistisen Saksan rinnalla. Kukaan tuskin kehtaa nykyisin väittää, ettei mukana ollut aimo annos nationalistista uhoakin.
Siitä sitten jouduimme maksamaankin. Kylmän sodan ajan olimme määritelmästä riippuen joko ystävällisissä suhteissa naapurinamme sijainneeseen suurvaltaan tai sitten rähmällämme sen edessä.
Aivan. Väitän, että kylmän sodan ajan pakkokansainvälisyys oli osaltaan seurausta kansallismielisistä seikkailuistamme.
Mörttinen voisi kerrata sen verran 1900-luvun historiaa, että ymmärtäisi Stalinin aloittaan sodan (=talvisodan) Suomea vastaan ihan vain ahneuttaan ja pahuuttaan. Viimeksi Putin on tunnustanut talvisodan pahaksi virheeksi NL:n osalta, mutta Mörttinen pitää sitä ja siitä seuranneita tapahtumia edelleen "nationalistisena uhona" ja "kansallismielisenä seikkailuna", josta "jouduimme maksamaankin".
Quote from: Matias Turkkila on 20.02.2011, 13:30:03
Quote from: RR on 20.02.2011, 12:33:01
Maassa maan tavalla -kirjassa Hannula itse yrittää välttää rasistisia ilmauksia tai kannanottoja, mutta melko epämiellyttävää puhetta kirjasta löytyy. Esimerkiksi Matias Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta:
"Jaoin lakupötköjä taksikuskeille ja kuuntelin korvat punaisina kuljettajien avautumista nimeltä mainitsemattomien etnisten ryhmien toistuvasta toikkaroinnista. Oli selvää, että moni ajatteli samalla tavalla."
Jahans, vai tuollainen siitä jutusta tuli. Toimittaja kyseli päivä pari takaperin, että kuinkasvanhasinänytsittenolitkaan. Ja siinä se haastattelu oli :D
Vaan mitäpä tuota enempiä kyselemään kun historiikit ovat nettiä kuormittaneet jo monen vuoden ajan. Nuo tekstini, jotka Millan kirjaankin päätyivät, ovat perua tästä (http://turkkila.blogspot.com/2009/05/mina-halla-aho-ja-perussuomalaiset.html) tekstistä.
Pelimiehenä olisit sanonut "yhdeksäntoista", niin olisimme saaneet lisää paatosta Mörttiseltä harhaanjohdetuista syrjäytynistä nuorista.. ;D
Quote from: P on 20.02.2011, 15:09:15
Pelimiehenä olisit sanonut "yhdeksäntoista", niin olisimme saaneet lisää paatosta Mörttiseltä harhaanjohdetuista syrjäytynistä nuorista.. ;D
Pelimies voi myös kääntää haastattelupyynnön ympäri, tai suostua haastatteluun reilulla fifty-fifty-periaatteella. Haastattele sinä minua niin minä haastattelen sinua. Kumpikin kirjoittaa oman versionsa omaan mediaansa.
Olisi hauskaa, jos joskus näkisi oikean mokutoimittajan asiantuntevasti haastateltuna. Kysyttäväähän riittää:
- Miltä tuntuu vääristellä asioita ammatikseen?
- Uskotteko aidosti, että lukijat menevät halpaan?
- Miksi kirjoitit jutussa XXX, että YYY, vaikka hyvin tiedät, että ZZZ?
- Millainen lapsuus toimittajalla oli? Miksi ajauduit alalle?
Quote from: jmk on 20.02.2011, 15:16:46
Quote from: P on 20.02.2011, 15:09:15
Pelimiehenä olisit sanonut "yhdeksäntoista", niin olisimme saaneet lisää paatosta Mörttiseltä harhaanjohdetuista syrjäytynistä nuorista.. ;D
Pelimies voi myös kääntää haastattelupyynnön ympäri, tai suostua haastatteluun reilulla fifty-fifty-periaatteella. Haastattele sinä minua niin minä haastattelen sinua. Kumpikin kirjoittaa oman versionsa omaan mediaansa.
Olisi hauskaa, jos joskus näkisi oikean mokutoimittajan asiantuntevasti haastateltuna. Kysyttäväähän riittää:
- Miltä tuntuu vääristellä asioita ammatikseen?
- Uskotteko aidosti, että lukijat menevät halpaan?
- Miksi kirjoitit jutussa XXX, että YYY, vaikka hyvin tiedät, että ZZZ?
- Millainen lapsuus toimittajalla oli? Miksi ajauduit alalle?
Aivan loistava idea.
Ennen vastavuoroista haastattelua poimii vain idioottimaisimmat ko. toimittajan jutut ja kyselee niistä. Esim. Pravdassa ei taida olla kuin pari-kolme kirjoittajaa, joita ei saisi naulattua seinään omista jutuistaan.
Historian tuntijoiden kannattaisi ryhtyä tarkastelemaan monikulttuuria yhteiskunnallisena aatteena. Erilaiset aatteet ovat luoneen henkisen perustan ihmisten yhdessä elämiselle ja yhteiskuntien kehittymiselle. Antiikin maailmassa jumalat elivät omaa elämäänsä, filosofit pohdiskelivat, miten valtio parhaiten toimisi ja miten ihminen eläisi hyvää elämää. Tätä pidetään länsimaisen sivistyksen kehtona.
Rooman valtakunnan viime hetkinä yksijumalainen kristinusko oli saanut vahvan sijan läntisessä maailmassa. Kristinuskosta tuli vuosisadoiksi hallitseva aate.
Löytöretkien aikana valloittajat olivat ehdottoman varmoja siitä, että vain kristitty elämäntapa oli ainoa oikea ja mahdollinen, siksi muutamia toimivia yhteiskuntia tuli tuhottua. Vasta valistuksen aikana tieteen ja järjen asema oli sellainen, että uskontoa voitiin kyseenalaistaa.
Maailmansotien välisenä aikana euroopan valtiot olivat epävakaissa tunnelmissa, mikä mahdollisti nationalismin ja fasismin nousun. Nykyaikana fasismi nähdään tuomittavana, mutta omana aikanaan sitä pidettiin mahdollisuutena uuden yhteiskunnan, uuden ihmisen ja uuden elämäntavan luomiseen. Toisen maailmansodan jälkeen oli jo moderni, teollinen maailma käsillä, jossa ei ollut tilaa suurelle henkiselle aatteelle. Läntinen maailma oli rautaesiripulla jaettu kommunismiin ja kapitalismiin. Kansaa lähinnä olevat aatteet pirstoutuivat erilaisiksi ismeiksi, jotka näkyivät lähinnä taiteissa.
Suurten aatteiden kukoistuksen aikana väestö oli jakautunut yhteiskuntaluokkiin. Työväestöllä oli tarpeeksi tekemistä jokapäiväisessä elämisessä ja verojen maksamisessa. Ylemmillä luokilla oli aikaa pohtia elämää ja sen tarkoitusta, luoda aatteita ja ohjata yhteiskuntaa niitten toteutumiseen. Vallankumouksista alkanut tasa-arvoistuminen antoi enemmän vapautta työväelle, mutta demokratiaan oli vielä pitkä matka.
Jonkinlainen löyhä nationalismi on vallinnut Suomessa viime vuosiin saakka ja pitänyt yhteiskuntaa koossa. Tällä hetkellä meille tuodaan monikulttuurisuuden aatetta. Aatteen vakiintuminen olisi mahdollista, jos edelleen olisi luokkayhteiskunta. Koulutetut jokseenkin joutilaat henkilöt voisivat pohdiskella ja rakentaa hyvän yhteiskunnan mallia, samalla tuottavaa työtä tekevä työväestö enempiä kyselemättä veroina kustantaisi tuon mallin toteutumisen.
Yhteiskunnan muokkaaminen aatteiden voimalla ei ole enää mahdollista, koska nykyajan koulutetut ja sivistyneet ihmiset saavat tietoa eri lähteistä, osaavat katsoa kokonaisuutta ja puntaroida asian hyviä ja huonoja puolia. Siitä huolimatta humanismin ja luonnontieteiden kilpailu jatkuu uudessa muodossa.
On humanistista ajatella, että kaikki ihmiset ovat hyviä ja ansaitsevat hyvän elämän ja että meidän pitää tarjota hyvä elämä mahdollisimman monelle. Luonnontieteen puolelta tulee järkiperäisiä perusteluja varojen riittämisestä. On myös kyseenalaista, mitkä ovat näiden tulijoiden motiivit, onko heidän tarkoituksensa lopulta tuhota meidän yhteiskuntamme oman aatetaustansa pohjalta? Tai, jos heidän kulttuuriinsa kuuluu ajaviettäminen ja mukava yhdessäolo, miten he intgroituvat työkeskeiseen kulttuuriimme? Käyttävätkö he hyväkseen humanistiseen ihmisten hyvyyteen uskovaa monikulttuurisuusaatetta? Esiin nousee monenlaisia ristiriitoja ja kysymyksiä, joihin luonnontieteellisesti järkeen luottavat haluavat loogisia vastauksia, humanistit monikultturistit käskevät näkemään ihmisyyden ja uskomaan hyvyyteen.
Muualla Euroopassa monikulttuurisuuteen on ajauduttu. Saksaan tuli siirtolaisia työvoimapulaa paikkaamaan. Heitä ei aluksi edes yritetty kotouttaa, koska uskottiin, että he palaavat kotimaihinsa. Välimeren maihin tulijat rantautuvat veneillä. Britannialla on vanhat perinteet siirtomaista ja siirtolaisuudesta. Suomi sen sijaan ei ole itsessään maahanmuuttajia houkuttava. Monikulttuurisuus Suomessa on täysin aatteellinen hanke, jonka taustalla on usko eurooppalaisuuden sydämestä ja yhteisestä taakan jakamisesta. Sen hyödyllisyyttä ja välttämättömyyttä yritetään todistella monin tavoin ja vastustajat nujertaa.
Modernissa moniäänisessä yhteiskunnassa pitäisi kriittisesti arvioida omia tarkoitusperiään ja keskustella rakentavasti myös toisenlaista aatemaailmaa edustavien kansalaisten kanssa ilman leimaamista ja nimittelyä.
Quote from: Jari Leino on 20.02.2011, 17:26:51
Aika epämiellyttävää puhetta Matiakselta kyllä. Sanoi lakupötköä lakupötköksi.
Epämiellyttävää.
Varsinkin, jos herra Mörtti ei pidä lakusta? :roll:
Matias yrittää valkaista lakritsaa. Ei onnistu. Kyllä kaikki tiedetään.
Quote from: IDA on 20.02.2011, 17:46:17
Matias yrittää valkaista lakritsaa. Ei onnistu. Kyllä kaikki tiedetään.
Ehkäpä jaettu laku olikin kalvakkaa liitulakua, mitä mr. Mörtti paheksuu?
Sisällissotien verisyydestä seuraavat tilastot:
Suomi 1918, väkiluku 3.3 miljoonaa, kuolleita 35 000.
Venäjän federaatio 1917 - 1923, väkiluku 90 miljoonaa, kuolleita 1.5 miljoonaa (kuolleita koko Neuvostoliiton alueella).
Espanja 1936 - 1939, väkiluku 25 miljoonaa, kuolleita 500 000.
Eli Suomen sisällissodan tappiot suhteessa väkilukuun olivat samaa luokkaa tai pienemmät kuin kahdella muulla samantyyppisellä sodalla.
Vertailun vuoksi, USA:n sisällissodassa menehtyi 10 % väestöstä, pääasiassa nälkään ja tauteihin.
Quote from: Ajattelija2008 on 20.02.2011, 18:00:51
Sisällissotien verisyydestä seuraavat tilastot:
Suomi 1918, väkiluku 3.3 miljoonaa, kuolleita 35 000.
Venäjän federaatio 1917 - 1923, väkiluku 90 miljoonaa, kuolleita 1.5 miljoonaa (kuolleita koko Neuvostoliiton alueella).
Espanja 1936 - 1939, väkiluku 25 miljoonaa, kuolleita 500 000.
Eli Suomen sisällissodan tappiot suhteessa väkilukuun olivat samaa luokkaa tai pienemmät kuin kahdella muulla samantyyppisellä sodalla.
Vertailun vuoksi, USA:n sisällissodassa menehtyi 10 % väestöstä, pääasiassa nälkään ja tauteihin.
Vertaa aikaa. Suomessa sodittiin noin 4 kk + sitten leiritystä joku kuukausi päälle. 35 000 vaihtoi hiippakuntaa pääsääntöissti alle vuoden sisällä. Venäjällä kuusi-seitsemän vuotta, Espanjassa kolme vuotta.
Ajallisesti mitaten taitaa Suomen sisällissota olla verisimpiä. On pistetty porukkaa multiin ihan urakalla 24/7.
Sisällissodista on nyt juteltu tarpeeksi.
Jari, P, IDA, lakupötkö on housuissanne.
Yksi huomiontynkä vielä. Ei housuistanne vaan Kristiinan tekstistä. Siinä luki:
Quote from: RR on 20.02.2011, 12:33:01
..Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta
Tämä on epämiellyttävästi pielessä siksi, koska Operaatio Jako-Pötky liittyi vuoden 2007 ek-vaaleihin. Ja kuten historiaan kirjoitettu on, ne vaalit olivat kannaltamme EPÄMENESTYKSEKKÄÄT.
Varasin kirjan kirjastosta ja olen jonossa. Kaupunkimme kirjastot ovat raaskineet hankkia peräti yhden ainoan kirjan. :facepalm:
Voiko olla niin, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoissa ole yhtäkään kappaletta Milla Hannulan kirjaa? Ei ainakaan helmet.fin haulla löytynyt.
Quote from: sluippa on 21.02.2011, 18:17:43
Voiko olla niin, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoissa ole yhtäkään kappaletta Milla Hannulan kirjaa? Ei ainakaan helmet.fin haulla löytynyt.
Tulossa on tulossa on, sisäpiirin tieto ;).
Quote from: Roope on 19.02.2011, 17:37:37
Tällainen arvostelu:
Risto Laakkonen: "Kirja antaa kasvot maahanmuuttoa vastustaville" (http://mediaseuranta.blogspot.com/2011/02/turun-sanomat-risto-laakkonen-kirja.html) 17.2.2011
Netistä löytyy myös pitempi versio (http://www.ukir.info/kirja_maassamaantavalla.php) Laakkosen kirja-arvostelusta. Ilmeisesti se on alkuperäinen, jota Turun Sanomien toimitus oli reippaasti lyhentänyt ja muutenkin muokannut.
Tässä lehtiversiosta poistettuja osuuksia:
QuoteKirjan nimeä, kuten myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen aiheeseen liittyvää ulostuloa on lyhennetty: "Maassa maan tavalla tai maasta pois!" -sanonta on ollut maamme historiassa tätä ymmärrettävämpi kokonaisuus. (..) Kirja on tarkoituksellisen yksipuolinen. (..) Se käy ikään kuin taistelua kielteisesti ja varauksellisesti maahanmuuttoon suhtautuvien puolesta. (..) Teoksen tasoa laskee myös, että se ei noteeraa sosialidemokraattista työväenliikettä pohjoismaisten demokratioiden, hyvinvointi-, tasavertaisuus- ja oikeusvaltioiden rakentamisessa. Kirja päinvastoin syyllistää demokratiaa luoneet liikkeet.
(..) Puolueen edeltäjän, SMP:n molemmat hallituksessa istuneet ministerit, Pekka Vennamo ja Urpo Leppänen osasivat käsitellä vastuullisesti pakolais- ja maahanmuuttokysymyksiä. Minulla oli tuolloin mahdollisuus virkamiehenä tehdä yhteistyötä työministeri Urpo Leppäsen ja hänen avustajiensa kanssa.
(..) Suomen päättäjät sanovat usein, että meillä on nyt mahdollisuus ottaa oppia muiden maiden hyvistä maahanmuuttokäytännöistä ja välttää näkyvissä olevat huonot käytännöt. Olisin toivonut, että kriittisessä tarkastelussa olisi myös ehdotettu tapoja toimia tilanteen korjaamiseksi muutenkin kuin maahanmuuttoa estävillä tai rajoittavilla toimenpiteillä. Odotin, että tarkasteluun olisi otettu myös pakolaisten kuntiin sijoittaminen. Nyt heille etsitään asuinpaikkoja niin pienistä kunnista, että niissä ei tule olemaan muuta kuin yhteiskunnan varoin tuettua työtä. Suomessa olisi aika pohtia pakolaisten sijoittamista suurempiin taajamiin, joissa olisi myös työmahdollisuuksia. Tämä olisi myös kansantaloudellisesti kannattavaa pakolaispolitiikkaa.
Nykyinen malli johtaa siihen, että heti kun kuntaan sijoitetut perheet voivat muuttaa suurempiin kuntiin, ne myös muuttavat. Tämä taas jarruttaa uusien kiintiöpakolaisten ottamista kuntiin, koska maan sisäinen pakolaisten liikkuvuus vie tilaa ja resursseja näissä kunnissa.
Ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen otettu pakolaisryhmä tuli v. 1973 sotilasdiktatuuriin parlamentarismista menneestä Chilestä. Sotilasdiktatuurin kasvot ja ihmisyyden loukkaukset saivat kasvot. Suomi otti Chilestä noin 200 pakolaista. Luku oli varsin pieni, mutta se oli ihmisoikeustyön ja ihmisten suojelun alueella merkittävä kansallinen avaus. Kirjassa väitetään, että käytännössä kaikki olisivat palaneet Chileen. Näin ei ollut! Perheitä muutti Suomesta muualle Eurooppaan ja demokraattisempiin naapurimaihin Latinalaisessa Amerikassa. Nämä pakolaiset olivat lukeneistoa ja ihmisiä, joiden kotouttaminen olisi ollut helppoa. Suomella ei vain tuolloin ollut varsinaista kotouttamispolitiikkaa. Seuraava etninen ryhmä oli Indokiinan pakolaiset (venepakolaiset). Ensimmäiset venepakolaiset tulivat Suomeen Virosta 1700-luvulla. Suomestakin on lähdetty pakolaisuuteen eri historian vaiheissa. Neuvostoliittoon pakeni tuhansia sisällissodan hävinneen osapuolen ihmisiä. Pääosan heistä stalinismi tuhosi 1930-luvulla. Suomesta ajettiin myös ihmisiä maanpakoon vuosisadan alussa (Laukon häädöt ja ammatillisesti järjestäytyneiden työläisten mustalistaus).
Kirjassa korostetaan rikollisuuden tuloa Suomeen maahanmuuton seurauksena. Suomi on ilman maahanmuuttoakin yksi maailman ja ehdottomasti Euroopan väkivaltaisin maa, kun Balkan jätetään huomioimatta. Tästä huolimatta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rikoksia ei tule peitellä. Toisessa vaakakupissa on sitten ulkomailla rikoksista tuomittujen suomalaisten paikoin näkyvä osuus erityisesti Ruotsissa ja Norjassa.
Suomalaiset menevät maailmalle ja maailma tulee tänne. Tätä tapahtuu rakastumisten ja etniset rajat ylittävien avio-/avoliittojen muodossa. Ihmiset matkustavat, monen työnantaja on toisesta maasta ja työyhteisössäkin on muita kuin suomalaisia. Mikäli maahanmuuttajataustainen henkilö tuo Suomelle kansainvälisellä tasolla urheilu- tai muun mitalin, jokainen suomalainen ottaa tämän vastaan myönteisellä tavalla - ylpeänäkin.
Kirjassa maahanmuuttajia syyllistetään liikaa työttömyydestä ja osattomuudesta. Tammikuussa 2011 julkistettiin yhteispohjoismainen tutkimus sosiaaliviranomaisten palveluista. Suomessa oli yleistä, että virkailija katsoi hyvin usein apua tarvitsevan olevan itse syyllinen tilanteeseensa. Muissa Pohjoismaissa vastaava oli äärimmäisen harvinaista. Miten sitten muut, jos sosiaalialan virkailijat ovat usein näin kovalla linjalla!
[...]
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että meillä aivan liian kevyesti leimataan rasisteiksi ihmisiä mielipiteittensä johdosta. Mikäli työtön on huolissaan työpaikkansa menetyksestä ja maahanmuutosta, kyseessä ei ole rasistinen käyttäytyminen. Rasismin ja syrjinnän ehkäiseminen onnistuu parhaiten silloin, kun mahdollisimman suuri osa väestöstä ja yhteisöistä saadaan itse sitoutumaan tähän työhön.
Maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoista vastanneen, demaritaustaisen Laakkosen ajattelun ja sitä myötä koko Suomen nykyisen maahanmuuttopolitiikan perusta tulee harvinaisen hyvin näkyviin.
QuoteYlevät periaatteet eivät riitä maahanmuuttokeskustelussa
"Älymystö katsoo, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet määrittelevät maahanmuuttokeskustelun rajat. Rahvas kokee, että sen oikeudentajua on loukattu."
Vesa Kanniainen
Professori Juha Sihvolan kirjoitus (HS Kulttuuri 17. 2.) teilasi maahanmuuttoa kriittisesti käsittelevän kirjan. Kyseistä kirjaa lukemattakin on nähtävissä, että maahanmuutto jakaa rajusti mielipiteitä.
Älymystön vaalimat filosofiset arvot ja rahvaan oikeudenmukaisuuden taju eivät kohtaa. Älymystö katsoo, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet määrittelevät maahanmuuttokeskustelun rajat. Rahvas kokee, että sen oikeudentajua on loukattu: ankkurilapset ja perheiden yhdistäminen, pääväestön arvojen loukkaaminen, suvivirsi ja joulun vietto kouluissa, naisten oikeuksien loukkaaminen, ympärileikkauksien hiljainen hyväksyminen, nuorten maahanmuuttajien seurusteluoikeuden kieltäminen valtaväestön nuorten kanssa, kulttuurista vieraantuvien lasten lähettäminen takaisin kotimaahan sota-alueelle ja niin edelleen.
Paras keino saavuttaa Sihvolan toivoma järjellisten katsomusten konsensus olisi, että eri etnisen taustan ja kantaväestön nuoriso voisi vapaasti ystävystyä, seurustella, muodostaa parisuhteita ja rakentaa tulevaa Suomea. Näin ei tapahdu. Osa maahanmuuttajayhteisöä kieltää tämän uskonnollisin perustein. Viittaan myös kunniamurhiin.
Sihvolan peräänkuuluttama isänmaan tulevaisuus on konflikteista rakennettu. Uskonnot ovat koko Euroopassa törmäyskurssilla. Islamin ja muiden uskontojen välinen ristiriita on sovittamaton, niin kuin on myös islamin ja maallisen vallankäytön välinen ristiriita. Monessa asiassa ristiriita elää myös kristinuskon ja maallisen vallan välillä (naispappeus, seksuaaliset vähemmistöt).
Vaikka uskonnon pitäisi olla sisäistä hiljentymistä, uskonnot käyvät keskinäistä sotaa ihmisten sieluista. Niiden johtajien pahin epäonnistuminen on heidän epäonnistumisensa uskontojen välisen suvaitsevaisuuden rakentamisessa. Mahatma Gandhin suurenmoinen kamppailu uskontojen rinnakkaiselosta ja keskinäisestä kunnioituksesta ei ole saanut vaikutusvaltaisia seuraajia nykyjohtajissa. Koko ihmiskunta kärsii.
Sihvolalle tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden vaatimus koskee vain vähemmistöjä. Hän ei sisällytä siihen uskonnon vapautta eikä suvaitsevaisuutta enemmistön arvoja kohtaan. Hänen toiveensa yhdessä eletyistä kokemuksista valuu hiekkaan. Tulisiko islamilta vaatia samaa suvaitsevaisuutta kuin kantaväestöltä?
Kaikki arvot eivät voi olla samanarvoisia.
Jos rahvas kokee, että maahanmuuttopolitiikka ei ole reilua, miten rahvaalle viestitettäisiin, että se on erehtynyt ja että älymystö tietää paremmin? Vai selittyykö maahanmuuttokeskustelun luonne puheenvuoron käyttäjän tarpeella viestittää muille, minkälainen ihminen hän itse on.
Tämä ihmistieteissä ekspressiivisenä käyttäytymisenä tunnistettu lainalaisuus näkyy tarpeena viestittää, että on "hyvä" ja "oikeiden asioiden puolella" ja edustaa puhtaampia arvoja kuin "muut". Poliittisen korrektiuden ongelma ja muiden leimaaminen selittyvät tällä. Jos populismin tai oikeistoradikalismin nousu jollain selittyy, tässä on varteenotettava ehdokas.
Maahanmuttokeskustelussa ylevät periaatteet eivät riitä. On tosiasia, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia, vaikka nuorison asenteet ovat tätä vastaan. Presidentti Martti Ahtisaari kuitenkin on todennut, että Suomen tulisi omaksua enemmän itsekkyyttä maahanmuuttopolitiikassaan ja että Kanada olisi sopiva esikuva. Pekka Haavisto taas on todennut, että parhaiten ja tehokkaimmin pakolaisia autetaan heidän lähialueellaan esimerkiksi Afrikassa sen sijaan, että heitä tuodaan Suomeen. Kumpaakaan puheenvuoron käyttäjää ei voi leimata rasistiksi. Maahanmuutto ei ole Suomelle ongelma vaan ongelman ratkaisu. Ongelma on islamin suvaitsemattomuus.
professori
Helsinki
Muuten asiallinen kirjoitus pilataan taas kerran papukaijakommentilla:
QuoteOn tosiasia, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia, vaikka nuorison asenteet ovat tätä vastaan.
Jos suomalaiset haluavat kuolla sukupuuttoon niin ei kai meidän silti ole pakko haalia korvaavaa väestöä kaukomailta, kyllä muut sitten osaavat tulla ajallaan kun suomalaiset ovat jättäneet maan tyhjäksi.
Quote from: Noottikriisi on 28.02.2011, 10:49:42
Muuten asiallinen kirjoitus pilataan taas kerran papukaijakommentilla:
Ei tuo kommnetti mitään pilannut.
Erinomainen kirjoitus. Lisää tuollaisisa, nyt ollaan asian ytimessä!
Quote- Käänne avoimempaan suuntaan tapahtui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin maahanmuuttokriittisyys murtautui yleiseen keskusteluun maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden kautta. Sen jälkeen aihetta on alettu purkaa.
Hannula näkee, että tuolloin näkyväksi tuli tutkijan nuorisokritiikiksi kutsuma maahanmuuttokritiikki, joka nousi kansallismielisten ja isänmaallisten kanavien, Suomen Sisu -järjestön ja Homma-foorumin, sekä nuorisokritiikille kasvot antaneen Jussi Halla-ahon (ps) ajatusten kautta.
Hannulan mukaan maahanamuuttokriittisyyttä esiintyi ennen Suomen Sisun nuoria helsinkiläismiehiäkin: oppositiovoimana kaikissa suurissa puolueissa.
- Oli oppositioajattelijat Eero Paloheimo (vihr), Ben Zyskowicz (kok), Kari Rajamäki (sd), Keijo Korhonen (kesk). Smp:ssä ja perussuomalaisissa maahanmuuttokritiikki on ollut vaihtelevilla painotuksilla vallitseva ajattelutapa, esimerkkeinä Sulo Aittoniemi ja Tony Halme, hän sanoo.
[...]
Hannulan mielestä maahanmuuttokriittisyydelle ei annettu mahdollisuutta eikä sijaa monikulttuuriaatteen läpäisemässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttokriittisyys leimattiin monin tavoin, pääasiassa rasismiksi.
- Maahanmuuttokritiikin kohdalla ei toteutunut moniääninen demokratia. monikulttuuriaatteesta ei myöskään koskaan käyty kansalaiskeskustelua, vaan se tuotiin hieman salaa ja pakolla Suomeen Ruotsista ja muista länsimaista mallia ottaen.
Hannula kirjoittaa, että monikulttuurisuutta ihannoivassa yhteiskunnassa esimerkiksi maahanmuuton mukanaan tuomista ongelmista ei saanut puhua, eikä mediassa kyseenalaistettua asioita.
- Ei saanut kysellä, mitä maahanmuuttajat veronmaksajille maksavat. Toimittajat suhtautuivat, osin varmasti tietämättömyyttäänkin, yksinomaan myönteisesti ilmiöön. Neutraali lähestymistapa puuttui.
Hannula näkee, että ilmapiiri on nyt aivan toisenlainen, monikulttuurisuusaate ei enää ole pyhä ja koskematon. Katteeton usko ja sokea optimismi ovat mennyttä, hän sanoo.
- Monien maiden pääministerit kuten Sarkozy, Cameron ja Merkel ovat kritisoineet monikulttuurisuusaatetta. Suunta on sama myös Espanjassa ja Australiassa.
[...]
- On muistettava, että kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä. Isojen puolueiden ajatukset ja vaatimukset maahanmuuttajien integroimisesta yhteiskuntaan olisi viisi vuotta sitten tuomittu rasistisina. Nyt voidaan jo sanoa, että maahanmuuttajien olisi hyvä osoittaa kiitosta ja kunnioitusta suomalaista kulttuuria kohtaan.
- Maahanmuuttajia tulee jatkuvasti lisää. Mikä on pitkän aikavälin tulos, jos maahanmuuttajat eivät sopeudu yhteiskuntaan, sitä sopii kysyä, hän sanoo.
Turun Sanomat: Maahanmuutosta saa nyt puhua (http://mediaseuranta.blogspot.com/2011/02/turun-sanomat-maahanmuutosta-saa-nyt.html) 17.2.2011
Quote from: Mika.H on 28.02.2011, 11:13:29
Ei tuo kommnetti mitään pilannut.
ja kommentti oli siis:
QuoteOn tosiasia, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia
Kirjoitus oli kyllä muuten erinomainen mutta tuota papukaijakommenttia on näköjään toisteltu niin paljon että moni nuivakin pitää väitettä tosiasiana.
Quote from: ananaskaarme on 28.02.2011, 18:07:58
Olen jokseenkin samaa mieltä sen kummallisuudesta tässä yhteydessä. Käyttöyhteydessään se vaikutti etukäteiseltä puolustautumiselta, jonka yleisin muoto on klassinen "en ole rasisti, mutta ..."
Katsokaapa vaalikoneiden vastaukset kysymykseen maahanmuuton lisäämisen mielekkyydestä. Melkein kaikissa vastauksissa, myös muuten kriittisissä, todetaan jossain muodossa tämä sama "ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia". Oikeasti nykymuotoinen maahanmuutto ratkaisee ikärakenteen tuomat ongelmat samalla todennäköisyydellä kuin ahkera televisailu kuittaa asuntolainan.
Älkää nyt viitsikö yhden lauseen perusteella teilata kirjoitusta jossa kuitenkin sanotaan suoraan tämä:
QuoteOngelma on islamin suvaitsemattomuus.
Quote from: Kukko on 28.02.2011, 18:49:30
Älkää nyt viitsikö yhden lauseen perusteella teilata kirjoitusta jossa kuitenkin sanotaan suoraan tämä:
QuoteOngelma on islamin suvaitsemattomuus.
Kuten sanottu, kirjoitus on erinomainen.
Kritisoin sitä erittäin harmillista asiaa, että väite työperäisen maahanmuuton välttämättömyydestä on saatu iskostettua monen nuivankin uskomusjärjestelmään.
http://groups.yahoo.com/group/antihorhofoorumi/message/2924
Uutta arvostelua pukkaa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1741
Jussi Jalosen pakkomielteinen Jussi Halla-aho-kammo tekee tuosta arvostelusta aika turhan.
Pidän harmittavana, että Agricola-portaalin kaltainen hieno sivusto pilataan täydellisestä itsekritiikin puutteesta kärsivien ja objektiivisuuteen kykenemättömien huuhaa-herrojen kirjoittamilla kirja-arvosteluilla. Se, että Jussi Jalonen arvostelee maahanmuuttokriittisyyttä käsittelevän kirjan on suurinpiirtein sama kuin jos Jussi Halla-ahon tehtäväksi sälytettäisiin Astrid Thorsin elämäkerran arvosteleminen. Jalonen on aikaisemmin profiloitunut niin vahvasti maahanmuuttokriittisen liikkeen, Jussi Halla-ahon, Perussuomalaisten, ts. kaiken sen, mistä kirja kertoo, vastustajana, että hän on yksinkertaisesti täysin jäävi arvostelemaan aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Tulipa laitettua Agricola-portaalin päätoimittajallekin palautetta, että käyttäisivät jatkossa enemmän harkintaa sen suhteen, kuka arvostelun mistäkin teoksesta kirjoittaa. Jos arvostelija on profiloitunut kirjan teeman suhteen erittäin voimakkaasti sitä vastaan (tai sen puolesta), ei tuloksena voi koskaan olla hyvää kirja-arvostelua tai nautittavaa lukukokemusta. Ei nytkään: tuo arvostelu sisälsi muutamia hyviä pointteja, jotka on voinut jo lukea Hesarista ja Aamulehdestä, mutta pääasiassa teksti oli luokatonta ja katkeraa näsäviisastelua. Henkilökohtaiset kaunat ja lapsellisen ylenkatseinen uho tunkivat läpi joka virkkeestä.
(Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko Hannulan kirja yhtään sen objektiivisempi.)
Quote from: Topelius on 01.03.2011, 14:12:29
(Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko Hannulan kirja yhtään sen objektiivisempi.)
Hannulan kirja ei edes väitä olevansa objektiivinen, vaan kertoo avoimesti omasta osallisuudestaan. On se nyt kuitenkin selkeästi objektiivisempi kuin Jalosen "kritiikki".
Quote from: IDA on 01.03.2011, 13:42:01
Jussi Jalosen pakkomielteinen Jussi Halla-aho-kammo tekee tuosta arvostelusta aika turhan.
Olen seurannut Jalosen kirjoituksia tod.orgista ja olen usein kummastellut, mistä hän on saanut niin hirveän Halla-aho-kammon.
Quote from: Kasvokeskeinen on 01.03.2011, 13:36:45
Uutta arvostelua pukkaa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1741
Harvoinpa lukee kritiikkiä joka on noin kritiikistä vapaa. Olisi kriitikolla itsekritiikin paikka.
Huvittavaa vedota Soinin lausuntoon nuivuuden 10% vaikutuksesta PS:n kannatukseen. Sehän tarkoittaisi (jos olisi totta) että nyt jo 2,5% äänestäjistä on Homma-tason nuivia. :D
Jalos-Jussi on Hallis-Jussin Bizarro. Ketelä taitaa tätänykyä olla Mr Mxyzptkl.
Quote from: tapio on 01.03.2011, 14:47:45
Olen seurannut Jalosen kirjoituksia tod.orgista ja olen usein kummastellut, mistä hän on saanut niin hirveän Halla-aho-kammon.
Itse olen tosiaan ihmetellyt samaa. Pitäisiköhän Halla-ahofobia ottaa jo EU:n tautiluokitukseen islamofobian rinnalle eräänlaisena suomalaisen tautiperimän mukaisena ilmentymismuotona tästä vakavasta sairaudesta?
Milla sentään oikeasti kritisoi Jussia aikanaan, Jalonen sen kuin jankuttaa (http://www.youtube.com/watch?v=PtTC3pGBjs4) :)
Quote from: tapio on 01.03.2011, 14:47:45
Quote from: IDA on 01.03.2011, 13:42:01
Jussi Jalosen pakkomielteinen Jussi Halla-aho-kammo tekee tuosta arvostelusta aika turhan.
Olen seurannut Jalosen kirjoituksia tod.orgista ja olen usein kummastellut, mistä hän on saanut niin hirveän Halla-aho-kammon.
Jalosen Jussi haluaisi olla olemassa. Hänestä on ikävää, ettei kukaan ole kuullut Jalosen Jussista. Saadakseen huomiota Jalonen perustaa silloin tällöin blogin, ja sitten, kun kukaan ei noteeraa, hän lopettaa bloginsa kovaäänisesti. Kun kukaan ei noteeraa tätäkään, alkaa ahdistaa.
Jalonen roikkuu lahkeessani siinä toivossa, että osa huomioarvostani ropisisi hänen päälleen. Onhan näitä nähty, ei Jalonen ole ainutlaatuinen lieveilmiö.
Todorg on Jalosen kannalta tyydyttävä ratkaisu. Yleisö ja fanijoukko nyt ei ole laadukkainta (eikä runsainta) mahdollista, mutta kuten sanonta kuuluu, sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas. Ja mieluummin ensimmäisenä Capuassa kuin toisena Roomassa, kuten Caesar (tai joku) sanoi.
Virtuaalipeniskateus on kamala asia. Tosin kukapa ei haluaisi olla tunnettu, puhuttu, arvostettu, jopa palvottu, ja saada nimensä historiaan.
Quote from: Jussi Halla-aho on 02.03.2011, 12:02:29
Quote from: tapio on 01.03.2011, 14:47:45
Quote from: IDA on 01.03.2011, 13:42:01
Jussi Jalosen pakkomielteinen Jussi Halla-aho-kammo tekee tuosta arvostelusta aika turhan.
Olen seurannut Jalosen kirjoituksia tod.orgista ja olen usein kummastellut, mistä hän on saanut niin hirveän Halla-aho-kammon.
Jalosen Jussi haluaisi olla olemassa. Hänestä on ikävää, ettei kukaan ole kuullut Jalosen Jussista. Saadakseen huomiota Jalonen perustaa silloin tällöin blogin, ja sitten, kun kukaan ei noteeraa, hän lopettaa bloginsa kovaäänisesti. Kun kukaan ei noteeraa tätäkään, alkaa ahdistaa.
Jussi Jalonenhan tunnetaan suorastaan Puolassa asti. Hänen Suomen-kirjeitään julkaistaan silloin tällöin Puolan arvovaltaisimmassa (katolisessa) viikkolehdessä
Tygodnik Powszechnyssä. Odotan jo innolla huhtikuuta ja Jalosen speciaali-raborttia eduskuntavaaleista :)
Quote from: Veikko Suvanto on 02.03.2011, 20:02:29
Jussi Jalonenhan tunnetaan suorastaan Puolassa asti. Hänen Suomen-kirjeitään julkaistaan silloin tällöin Puolan arvovaltaisimmassa (katolisessa) viikkolehdessä Tygodnik Powszechnyssä. Odotan jo innolla huhtikuuta ja Jalosen speciaali-raborttia eduskuntavaaleista :)
Ei ihme, että autuas Johannes Paavali II pettyi Puolan kehitykseen ;)
Olen odottanut Jaloselta laadukasta maahanmuuttokritiikin kritiikkiä ja islamofobien irrationaalisten pelkojen kumoamista. Luulen, että joudun odottamaan vielä pitkään.
Päivystävän dosentin uralla ylimielisyys pitäisi pystyä peittämään paremmin, kuin mihin Jalonen pystyy. Toveriverkko ei pelasta, koska jäsenkirja ei ole oikean värinen.
Quote from: Vasarahammer on 02.03.2011, 20:59:28
Olen odottanut Jaloselta laadukasta maahanmuuttokritiikin kritiikkiä ja islamofobien irrationaalisten pelkojen kumoamista. Luulen, että joudun odottamaan vielä pitkään.
Samat mietteet. Hyvää kritiikin kritiikkiä tarvittaisiin, mutta valitettavasti Jalosesta ei vain taida olla tähän. Hän on liian hapan, vihainen ja katkera kyetäkseen älykkääseen kritiikkiin, kun kohteena on maahanmuuttokritiikki. Selväjärkisyyden puuska Jalosella koittaa, kun siirrytään muihin aiheisiin. Toki näissäkin aiheissa Jalosella on aivan kuin pakkomielteenä sisällyttää teksteihinsä merkityksetöntä nippelitietoa ihan vain sanoakseen, että "mä muuten tiedän tämänkin asian ja olen siitä erittäin ylpeä".
Yritin joskus erittäin huonolla menestyksellä viritellä järkevää keskustelua Jalosen kanssa tod.orgissa, mutta mainittu katkeruus tai peniskateus ilmeisesti muodostui esteeksi.
Jalonen muuten käyttää Halla-ahosta johdonmukaisesti nimitystä "filologi" tai pidemmästi "eiralainen filologi". Olen aina kuvitellut sen liittyvän siihen, että Jaloselle tekee äärimmäistä tuskaa kirjoittaa Halla-ahon nimeä, mutta asiaan liittyy ilmeisesti jälleen myös peniskateus: Jalonen on itse edelleen pelkästään vaivainen lisensiaatti, ei tohtori. Tästä syystä Jalonen ei voi käyttää nimitystä "tohtori Halla-aho", vaan korkeintaan "filologi Halla-aho".
Nyt muistinkin, että sain joskus yhteiseltä tuttavaltamme lahjaksi Puolan-Venäjän-sotaan osallistuneen Kaarlo Kurkon puolankieliset muistelmat (Cud nad wisla, valitan härpäkkeiden puuttumista), joihin Jalonen on kirjoittanut esipuheen. Ihan ok, joskin ansio kuulunee pikemmin aiheen kiinnostavuudelle kuin Jalosen tutkijan- tai kirjoittajanlahjoille.
Quote from: Jussi Halla-aho on 02.03.2011, 12:02:29
Quote from: tapio on 01.03.2011, 14:47:45
Quote from: IDA on 01.03.2011, 13:42:01
Jussi Jalosen pakkomielteinen Jussi Halla-aho-kammo tekee tuosta arvostelusta aika turhan.
Olen seurannut Jalosen kirjoituksia tod.orgista ja olen usein kummastellut, mistä hän on saanut niin hirveän Halla-aho-kammon.
Jalosen Jussi haluaisi olla olemassa. Hänestä on ikävää, ettei kukaan ole kuullut Jalosen Jussista. Saadakseen huomiota Jalonen perustaa silloin tällöin blogin, ja sitten, kun kukaan ei noteeraa, hän lopettaa bloginsa kovaäänisesti. Kun kukaan ei noteeraa tätäkään, alkaa ahdistaa.
Jalonen roikkuu lahkeessani siinä toivossa, että osa huomioarvostani ropisisi hänen päälleen. Onhan näitä nähty, ei Jalonen ole ainutlaatuinen lieveilmiö.
Todorg on Jalosen kannalta tyydyttävä ratkaisu. Yleisö ja fanijoukko nyt ei ole laadukkainta (eikä runsainta) mahdollista, mutta kuten sanonta kuuluu, sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas. Ja mieluummin ensimmäisenä Capuassa kuin toisena Roomassa, kuten Caesar (tai joku) sanoi.
Minä en tiennyt ollenkaan, että kuka on tämä Jalonen. Elokuussa pääsin ylen ykköseen erääseen keskusteluohjelmaan puhumaan kansallismielisyydestä. Tämä Jalonen oli samassa ohjelmassa. Kun eräs tuttavani kuuli kenen kanssa olin ohjelmaan menossa, hän käski vetämään Jalosta turpaan. Tsekkasin toki netistä miehen tiedot aika pintapuolisesti. Kun tapasimme sitten siellä Ylessä, oli minulle yllätys, että hän tunnisti minut ja myös se, että sen jälkeen hän on kommentoinut varsin vakavaan sävyyn muutamia kieli poskessa heittämiäni juttuja. En tiedä olisiko pitänyt varautua paremmin, mutta verraten sinisilmäisenä hänen kanssan samaan studioon astelin. Myöhemmin olen tajunnnut, että persut, Halla-aho ja maahanmuuttokritiikki ovat punainen vaate Jaloselle.
Ps. Minulle ei kuitenkaan jäänyt mitään negatiivista kuvaa miehestä. Ei sen enempää kuin muistakaan kanssani eri mieltä olevista lukutoukista.
Hell hath no fury like a bookworm scorned. Internetin historia on täynnä verivihollisia, vendettoja ja virtuaalista verta. Ihan normihommaa.
Vakavaksi menee vasta kun nettisoturin mielikuvitushirviöt nousevat näytöltä kummittelemaan reaalimaailmaan. Ehkä ennen vaaleja saamme lukea tiedostusvälineistä Varman Tiedon äärikansallisten kuolemanpartioista jotka vainoavat akateemisia renttuja ja raittiusmiehiä. Tai mulattihomoja.
Jalosella olisi kapasiteettia teräväänkin kritiikkiin, mutta hän, samoin kuin ainakin kolmella nimimerkillä Todorgiin kirjoittanut kollegansa Köyry Väyränen, ei kykene minkäänlaisiin myönnytyksiin. Viha Halla-ahoa ja hommalaisia kohtaan on niin pohjatonta, ettei näissä nähdä mitään hyvää.
Tuon siiven kuvauksissa Halla-aho ja hommalaiset ovat jonkinlaisia pahantahtoisia kehitysvammaisia, jotka ovat ylipäätään huonoja kaikessa ja jotka kaikki ovat työttömiä. Tähän kun yhdistetään erilaiset keskitysleirifantasiat, joihin Jalonen tosin ei ole syyllistynyt, saadaan aikaan keitos, joka poikkeaa niin paljon oikeassa maailmassa tehdyistä havainnoista, ettei kovin suurta hyväksyjäjoukkoa ole odotettavissa. Ei, vaikka keitoksessa olisi mukana myös terveen kritiikin aineksia.
Täälläkin joku voisi vihapäissään kirjoitella, miten ikityötön ja kirjoitustaidoton Jalonen on perustanut Sveitsiin pankkitilin, jonne hän ohjaa puolet Suomen budjetista ja minkä takia kaikki Suomessa on huonosti ja tiet ovat liukkaita. Tai miten kaikki Suomen muslimit ovat rikollisia eikä yksikään heistä käy töissä. Varmaan siinä viha hetkeksi helpottaisi. Täällä suurin osa kirjoittajista kuitenkin ymmärtää, että valehtelemalla ja liioittelemalla tulee syöneeksi vain omaa uskottavuuttaan. Tätä Jalonen ja kumppanit eivät ole ymmärtäneet. Tai sitten he eivät välitä. Ehkä heillä on ensisijaisena tehtävänä purkaa turhautumistaan ja pahaa oloaan, eikä uskottavalla vaikuttamisella ole suurta merkitystä.
Quote from: Kasvokeskeinen on 01.03.2011, 13:36:45
Uutta arvostelua pukkaa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1741
Arvostelu lähdeluetteloineen on tieteellisyydessään harvinaisen vakuuttava, ja täyttänee vaivatta Tampereen legendaarisen yliopiston - jossa esimerkiksi Anne Moilanenkin on saanut feministis-uskonnollisen herätyksensä - neutraalin ja laadukkaan tieteentekemisen kriteerit. Onko tuo joku Jussi Jalonen muuten kenties sukua kuuluisalle pirkanmaalaiselle asesepälle,Jyri Jaloselle (http://www.jalonen.fi/index.php?mid=2) , jonka käsitöinä valmistamat siluettipistoolit ja tarkkuuskiväärit ovat alalla jo käsite? Jos on, niin ei mikään turha jätkä ollenkaan.
Quote from: Jussi Halla-aho on 03.03.2011, 14:21:06
Nyt muistinkin, että sain joskus yhteiseltä tuttavaltamme lahjaksi Puolan-Venäjän-sotaan osallistuneen Kaarlo Kurkon puolankieliset muistelmat (Cud nad wisla, valitan härpäkkeiden puuttumista), joihin Jalonen on kirjoittanut esipuheen.
Härpäkkeet härpäkkeinä, mutta Wis?an eli Veikselin voisi sentään kirjoittaa isolla ;) Täytyypä etsiä tuo kirja jostakin, kuulostaa kiinnostavalta.
Quote from: Veikko Suvanto on 03.03.2011, 20:43:10
Quote from: Jussi Halla-aho on 03.03.2011, 14:21:06
Nyt muistinkin, että sain joskus yhteiseltä tuttavaltamme lahjaksi Puolan-Venäjän-sotaan osallistuneen Kaarlo Kurkon puolankieliset muistelmat (Cud nad wisla, valitan härpäkkeiden puuttumista), joihin Jalonen on kirjoittanut esipuheen.
Härpäkkeet härpäkkeinä, mutta Wis?an eli Veikselin voisi sentään kirjoittaa isolla ;) Täytyypä etsiä tuo kirja jostakin, kuulostaa kiinnostavalta.
Przepraszam.
Quote from: Almost human on 21.02.2011, 19:09:14
Quote from: sluippa on 21.02.2011, 18:17:43
Voiko olla niin, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoissa ole yhtäkään kappaletta Milla Hannulan kirjaa? Ei ainakaan helmet.fin haulla löytynyt.
Tulossa on tulossa on, sisäpiirin tieto ;).
No nyt on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista: http://www.helmet.fi/record=b1983056~S9*fin
QuoteKriittisen myönteisesti maahanmuuttokriittisistä
...
Kirjailija tunnustaa rehellisesti suhtautuvansa "maahanmuuttorintaman toimintaan kriittisen myönteisesti" ja kertoo osallistuneensa toimintaan aiemmin. Mielestäni suhtautuminen myös näkyy tekstissä, mutta johdannon luettuaan lukija voi sitä odottaakin.
Kuitenkin tausta tuo myös ongelmia. Nyt kritiikki maahanmuuttovastaisia kohtaan jää vähäiseksi. Lähinnä internetin keskustelupalstoille keskittynyt toiminta esitetään lukijalle ennen kaikkea sananvapauskysymyksenä. Palstoilla esiintyvään rasismiinkin viitataan, mutta marginaalisena ilmiönä. Lisäksi maahanmuuttokriittisten painotukset näkyvät selvästi tekstistä, käytettyä kieltä myöten.
Varsinaisena tieteellisenä tutkimuksena tai todellisena maahanmuuttokritiikin historiana teosta on vaikea pitää. Teoreettinen viitekehys on sangen ohut ja tarkasteluaukko yhteiskuntaan liian kapea. Tosin tutkimukseksi kirjaa ei käsittääkseni ole tarkoitettukaan.
Jussi Kämäräinen
Etelä-Saimaa (http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2011/03/09/Kriittisen+my%C3%B6nteisesti+maahanmuuttokriittisist%C3%A4/2011110699272/173)
Quote from: Ant. on 16.02.2011, 10:28:11
Quote from: Jussi Halla-aho on 16.02.2011, 10:01:49
Olipa ihastuttavan neutraali ja viileä arvio.
QuoteKuinka viileän tieteellisesti tutkija sitten on pystynyt kohdettaan analysoimaan oman osallisuutensa puitteissa?
En ole huomannut, että tästä olisi oltu huolissaan ns. "maahanmuuttotutkijoiden" kohdalla.
Poikkeukselliseksi tilanteen tekee vielä se, että Hannula kertoo rehellisesti, mistä lähtökohdista hän asiaa lähestyy. Milloin Anna Rastas, Vesa Puuronen tai vaikka tämän jutun kirjoittanut Matti Mörttinen kertovat, että he kirjoittavat juttunsa ja "tutkimuksensa" kaikkea muuta kuin neutraaleista lähtökohdista?
Miksi esim. "maahanmuuttotutkija" Vesa Puuronen haluaa peitellä sitä tosiasiaa, että on
SKP:n aktivisti?
Uusimmassa Tiede-lehdessä Marko Hamilon arvio kirjasta. Nuiviintumista havaittavissa.
Tuli eilen ostettua Elisa-kirja palvelusta tää tabletille. Saa metrossa lukea työmatkoilla. Millasia mielipiteitä tää kirja teissä herätti? itsse olen päässyt kohtaan jossa Aletaan puhua suomen-sisusta.
Minä en voi suositella tällaista luettavaksi kun en ole sitä lukenut enkä usko lukevani.
Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnistä voit nyt hankkia omaksesi tämän ansiokkaan historiateoksen vain 6:lla euroopanrahalla:
http://www.suomalainen.com/fi/Maassa-maan-tavalla-sku-P9789511248712
Ostaessani itse tuon kirjan 29. lokakuuta 2011 maksoin siitä 33 rahaa, mikä tietenkin oli törkeää kiskontaa ja täysin vastaan sitä ylevää periaatetta, että hyvän kirjallisuuden pitäisi olla edullisesti myös vähävaraisen rahvaan saatavilla. Koettelihan moinen riistohinnoittelu ankarasti jopa minunkin rikkauttani ja voimavarojani. Onneksi noista 1930-luvun pimeistä vuosista on sittemmin edetty niin pitkälle, että hinnan pudottua murto-osaan silloisesta luulisi melkein kenellä tahansa olevan riittävät resurssit. Täten kehotankin nyt kaikkia, joilla vielä on tämä aukko sivistyksessään, hankkimaan yksityiskirjastonsa täydennykseksi tuon välttämättömän alansa perusteoksen, jossa myös monet tämän forumin arvostetut jäsenet saavat äänensä kuuluviin.
Quote from: siviilitarkkailija on 05.10.2012, 09:27:30
Minä en voi suositella tällaista luettavaksi kun en ole sitä lukenut enkä usko lukevani.
Mulla tuosta otsikosta tulee mieleen saudiarabialaisien islamilaisen lain asiantuntijoiden neuvot burkhakieltoihin suhtautumiseen. Jos on pakko asua maassa, jossa sitä ei saa käyttää niin sitä ei tarvitse käyttää, ja jos sitä kuitenkin haluaa käyttää niin voi muuttaa maahan, jossa sitä saa käyttää. Aika samaa logiikkaa heidän länsimaissa asuville muslimeille tarkoitetut neuvonsa ovat muutenkin noudattaneet.
Sitten ovat nämä tapaukset, joiden muka pitää tehdä rukoukset ajallaan vaikka missä tilanteessa, suunnittelematta sitä yhtään etukäteen. Islamilaisissa maissa sillä tyylillä pääsee pian poliisiasemalle ja salaisen poliisin kirjoihin ääri-islamistina.
Ei meillä ole mitään velvollisuutta antaa muslimeille erivapauksia, joita islamkaan ei heille anna.
Tietääkö joku mistä Millan tavoittaa? Asui ennen meilläpäin Porvoossa, mutta ei tiettävästi enää.
Ei henkilötietoja esiin, kiitos.
miks tollanen tyyppi arvostelee kirjoja :facepalm:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kirjat/index.shtml/2011/09/1385352/milla-hannula-maassa-maan-tavalla-maahanmuuttokritiikin-lyhyt-historia (http://www.mtv3.fi/uutiset/kirjat/index.shtml/2011/09/1385352/milla-hannula-maassa-maan-tavalla-maahanmuuttokritiikin-lyhyt-historia)
QuoteNäin suvaitsevaisena eurokansalaisena sanoisin, että kirja on helppolukuinen ja sopii mainiosti esimerkiksi krapulalukemiseksi. Lukemisen jälkeen kirjan voi heittää takkaan.
QuoteKommentoija on MTV3 Uutisten kotimaantoimittaja.
Hän mielellään kaiken käsiinsä saavan uuden tietokirjallisuuden.
Lukuharrastuksen tiellä on usein työ-perhe-ja sosiaalinen elämä, joten aivan kevyin perustein hän ei kirjaan tartu.
Hän myös mielellään kritisoi lukemaansa, koska tietää ettei itse olisi kovinkaan hyvä kirjailija.
:facepalm:
Quote from: torakka on 11.03.2013, 09:08:07
Hän myös mielellään kritisoi lukemaansa, koska tietää ettei itse olisi kovinkaan hyvä kirjailija.
..mutta ei ole päässyt siitä yli.
Tietokirjojen polttamisesta fantasioivan tuhnuliston itku ja parku kovenee. Sekin on hyvä merkki.
Quote from: JT on 11.03.2013, 09:21:00
Quote from: torakka on 11.03.2013, 09:08:07
Hän myös mielellään kritisoi lukemaansa, koska tietää ettei itse olisi kovinkaan hyvä kirjailija.
..mutta ei ole päässyt siitä yli.
Tuhnuliston itku ja parku kovenee. Sekin on hyvä merkki.
"aivan kevyin perustein hän ei kirjaan tartu" ja "hyvää krapulalukemista"
kertoo mun mielestä osittain kys. ihmisestä sen että ei uskalla kohdata kertomusta nyky suomesta täysin selvällä päällä ;)
QuoteNäin suvaitsevaisena eurokansalaisena sanoisin, että kirja on helppolukuinen ja sopii mainiosti esimerkiksi krapulalukemiseksi. Lukemisen jälkeen kirjan voi heittää takkaan.
Täältä lisää Pauli-pojan ajatuksia. Osa ihan hauskoja:
QuoteEli otetaan tosiasiat tosiasioina. Romanikerjäläisille emme mitään mahda, koska heillä on oikeus oleilla maassamme EU-kansalaisstatuksen turvin.
Paskapuhetta. Oikeus oleilla ei ole oikeus kerjätä.
QuoteJopa aivan tavallisen suomalaisen työssäkäyvän romanin on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta, koska ennakkoluulot ovat ja pysyvät.
Vaikeuksia on ollut myös yksisarvisella, Joulupukilla ja Lumimiehellä.
http://blogit.mtv3.fi/hetkinen/author/paulipoutanen/
MTV3:ssa suvaitsevainen eurokansalainen tarkoittaa sitä, että on päässyt Allersin lehtiin kyttäämään Rihannan konserttia, lukemaan sen ympärillä pyöriviä juoruja ja raportoimaan niistä, jos löytyy sopiva kuva. Ei sen kummempaa.
Quote from: IDA on 11.03.2013, 09:33:09
MTV3:ssa suvaitsevainen eurokansalainen tarkoittaa sitä, että on päässyt Allersin lehtiin kyttäämään Rihannan konserttia, lukemaan sen ympärillä pyöriviä juoruja ja raportoimaan niistä, jos löytyy sopiva kuva. Ei sen kummempaa.
Älä unohda luontaisetuja, kuten vippareita Seiskan pikkujouluihin!
Quote from: Pauli PoutanenNäin suvaitsevaisena eurokansalaisena sanoisin, että kirja on helppolukuinen ja sopii mainiosti esimerkiksi krapulalukemiseksi. Lukemisen jälkeen kirjan voi heittää takkaan.
Niinpä. Poltettiinhan 30-luvullakin rappiokirjallisuutta. On kundilla fantasiat.