Milla Hannula: "Maassa maan tavalla"

[juge]

Harvoin kysytään, mitä hyvää ylipäätään kansallistunteilusta on meille koitunut.

Toisessa maailmansodassa Suomi ajautui käymään olemassaolokamppailuaan kansallissosialistisen Saksan rinnalla. Kukaan tuskin kehtaa nykyisin väittää, ettei mukana ollut aimo annos nationalistista uhoakin.

Siitä sitten jouduimme maksamaankin. Kylmän sodan ajan olimme määritelmästä riippuen joko ystävällisissä suhteissa naapurinamme sijainneeseen suurvaltaan tai sitten rähmällämme sen edessä.

Aivan. Väitän, että kylmän sodan ajan pakkokansainvälisyys oli osaltaan seurausta kansallismielisistä seikkailuistamme.

Mörttinen voisi kerrata sen verran 1900-luvun historiaa, että ymmärtäisi Stalinin aloittaan sodan (=talvisodan) Suomea vastaan ihan vain ahneuttaan ja pahuuttaan. Viimeksi Putin on tunnustanut talvisodan pahaksi virheeksi NL:n osalta, mutta Mörttinen pitää sitä ja siitä seuranneita tapahtumia edelleen "nationalistisena uhona" ja "kansallismielisenä seikkailuna", josta "jouduimme maksamaankin".

[P]

Maassa maan tavalla -kirjassa Hannula itse yrittää välttää rasistisia ilmauksia tai kannanottoja, mutta melko epämiellyttävää puhetta kirjasta löytyy. Esimerkiksi Matias Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta:

"Jaoin lakupötköjä taksikuskeille ja kuuntelin korvat punaisina kuljettajien avautumista nimeltä mainitsemattomien etnisten ryhmien toistuvasta toikkaroinnista. Oli selvää, että moni ajatteli samalla tavalla."

Jahans, vai tuollainen siitä jutusta tuli. Toimittaja kyseli päivä pari takaperin, että kuinkasvanhasinänytsittenolitkaan. Ja siinä se haastattelu oli

Vaan mitäpä tuota enempiä kyselemään kun historiikit ovat nettiä kuormittaneet jo monen vuoden ajan. Nuo tekstini, jotka Millan kirjaankin päätyivät, ovat perua tästä tekstistä.

Pelimiehenä olisit sanonut "yhdeksäntoista", niin olisimme saaneet lisää paatosta Mörttiseltä harhaanjohdetuista syrjäytynistä nuorista..

[jmk]

Pelimiehenä olisit sanonut "yhdeksäntoista", niin olisimme saaneet lisää paatosta Mörttiseltä harhaanjohdetuista syrjäytynistä nuorista..

Pelimies voi myös kääntää haastattelupyynnön ympäri, tai suostua haastatteluun reilulla fifty-fifty-periaatteella. Haastattele sinä minua niin minä haastattelen sinua. Kumpikin kirjoittaa oman versionsa omaan mediaansa.

Olisi hauskaa, jos joskus näkisi oikean mokutoimittajan asiantuntevasti haastateltuna. Kysyttäväähän riittää:
- Miltä tuntuu vääristellä asioita ammatikseen?
- Uskotteko aidosti, että lukijat menevät halpaan?
- Miksi kirjoitit jutussa XXX, että YYY, vaikka hyvin tiedät, että ZZZ?
- Millainen lapsuus toimittajalla oli? Miksi ajauduit alalle?

[Octavius]

Pelimiehenä olisit sanonut "yhdeksäntoista", niin olisimme saaneet lisää paatosta Mörttiseltä harhaanjohdetuista syrjäytynistä nuorista..

Pelimies voi myös kääntää haastattelupyynnön ympäri, tai suostua haastatteluun reilulla fifty-fifty-periaatteella. Haastattele sinä minua niin minä haastattelen sinua. Kumpikin kirjoittaa oman versionsa omaan mediaansa.

Olisi hauskaa, jos joskus näkisi oikean mokutoimittajan asiantuntevasti haastateltuna. Kysyttäväähän riittää:
- Miltä tuntuu vääristellä asioita ammatikseen?
- Uskotteko aidosti, että lukijat menevät halpaan?
- Miksi kirjoitit jutussa XXX, että YYY, vaikka hyvin tiedät, että ZZZ?
- Millainen lapsuus toimittajalla oli? Miksi ajauduit alalle?

Aivan loistava idea.

Ennen vastavuoroista haastattelua poimii vain idioottimaisimmat ko. toimittajan jutut ja kyselee niistä. Esim. Pravdassa ei taida olla kuin pari-kolme kirjoittajaa, joita ei saisi naulattua seinään omista jutuistaan.

[timouti]

Historian tuntijoiden kannattaisi ryhtyä tarkastelemaan monikulttuuria yhteiskunnallisena aatteena. Erilaiset aatteet ovat luoneen henkisen perustan ihmisten yhdessä elämiselle ja yhteiskuntien kehittymiselle. Antiikin maailmassa jumalat elivät omaa elämäänsä, filosofit pohdiskelivat, miten valtio parhaiten toimisi ja miten ihminen eläisi hyvää elämää. Tätä pidetään länsimaisen sivistyksen kehtona.

Rooman valtakunnan viime hetkinä yksijumalainen kristinusko oli saanut vahvan sijan läntisessä maailmassa. Kristinuskosta tuli vuosisadoiksi hallitseva aate.
Löytöretkien aikana valloittajat olivat ehdottoman varmoja siitä, että vain kristitty elämäntapa oli ainoa oikea ja mahdollinen, siksi muutamia toimivia yhteiskuntia tuli tuhottua. Vasta valistuksen aikana tieteen ja järjen asema oli sellainen, että uskontoa voitiin kyseenalaistaa.

Maailmansotien välisenä aikana euroopan valtiot olivat epävakaissa tunnelmissa, mikä mahdollisti nationalismin ja fasismin nousun. Nykyaikana fasismi nähdään tuomittavana, mutta omana aikanaan sitä pidettiin mahdollisuutena uuden yhteiskunnan, uuden ihmisen ja uuden elämäntavan luomiseen. Toisen maailmansodan jälkeen oli jo moderni, teollinen maailma käsillä, jossa ei ollut tilaa suurelle henkiselle aatteelle. Läntinen maailma oli rautaesiripulla jaettu kommunismiin ja kapitalismiin. Kansaa lähinnä olevat aatteet pirstoutuivat erilaisiksi ismeiksi, jotka näkyivät lähinnä taiteissa.

Suurten aatteiden kukoistuksen aikana väestö oli jakautunut yhteiskuntaluokkiin. Työväestöllä oli tarpeeksi tekemistä jokapäiväisessä elämisessä ja verojen maksamisessa. Ylemmillä luokilla oli aikaa pohtia elämää ja sen tarkoitusta, luoda aatteita ja ohjata yhteiskuntaa niitten toteutumiseen. Vallankumouksista alkanut tasa-arvoistuminen  antoi enemmän vapautta työväelle, mutta demokratiaan oli vielä pitkä matka.

Jonkinlainen löyhä nationalismi on vallinnut Suomessa viime vuosiin saakka ja pitänyt yhteiskuntaa koossa. Tällä hetkellä meille tuodaan monikulttuurisuuden aatetta. Aatteen vakiintuminen olisi mahdollista, jos edelleen olisi luokkayhteiskunta. Koulutetut jokseenkin joutilaat henkilöt voisivat pohdiskella ja rakentaa hyvän yhteiskunnan mallia, samalla tuottavaa työtä tekevä työväestö enempiä kyselemättä veroina kustantaisi tuon mallin toteutumisen.

Yhteiskunnan muokkaaminen aatteiden voimalla ei ole enää mahdollista, koska nykyajan koulutetut ja sivistyneet ihmiset saavat tietoa eri lähteistä, osaavat katsoa kokonaisuutta ja puntaroida asian hyviä ja huonoja puolia. Siitä huolimatta humanismin ja luonnontieteiden kilpailu jatkuu uudessa muodossa.

On humanistista ajatella, että kaikki ihmiset ovat hyviä ja ansaitsevat hyvän elämän ja että meidän pitää tarjota hyvä elämä mahdollisimman monelle. Luonnontieteen puolelta tulee järkiperäisiä perusteluja varojen riittämisestä. On myös kyseenalaista, mitkä ovat näiden tulijoiden motiivit, onko heidän tarkoituksensa lopulta tuhota meidän yhteiskuntamme oman aatetaustansa pohjalta? Tai, jos heidän kulttuuriinsa kuuluu ajaviettäminen ja mukava yhdessäolo, miten he intgroituvat työkeskeiseen kulttuuriimme? Käyttävätkö he hyväkseen humanistiseen ihmisten hyvyyteen uskovaa monikulttuurisuusaatetta? Esiin nousee monenlaisia ristiriitoja ja kysymyksiä, joihin luonnontieteellisesti järkeen luottavat haluavat loogisia vastauksia, humanistit monikultturistit käskevät näkemään ihmisyyden ja uskomaan hyvyyteen.

Muualla Euroopassa monikulttuurisuuteen on ajauduttu. Saksaan tuli siirtolaisia työvoimapulaa paikkaamaan. Heitä ei aluksi edes yritetty kotouttaa, koska uskottiin, että he palaavat kotimaihinsa. Välimeren maihin tulijat rantautuvat veneillä. Britannialla on vanhat perinteet siirtomaista ja siirtolaisuudesta. Suomi sen sijaan ei ole itsessään maahanmuuttajia houkuttava. Monikulttuurisuus Suomessa on täysin aatteellinen hanke, jonka taustalla on usko eurooppalaisuuden sydämestä ja yhteisestä taakan jakamisesta. Sen hyödyllisyyttä ja välttämättömyyttä yritetään todistella monin tavoin ja vastustajat nujertaa.

Modernissa moniäänisessä yhteiskunnassa pitäisi kriittisesti arvioida omia tarkoitusperiään ja keskustella rakentavasti myös toisenlaista aatemaailmaa edustavien kansalaisten kanssa ilman leimaamista ja nimittelyä.
 

[P]

Aika epämiellyttävää puhetta Matiakselta kyllä. Sanoi lakupötköä lakupötköksi.

Epämiellyttävää.

Varsinkin, jos herra Mörtti ei pidä lakusta? 

[IDA]

Matias yrittää valkaista lakritsaa. Ei onnistu. Kyllä kaikki tiedetään.

[P]

Matias yrittää valkaista lakritsaa. Ei onnistu. Kyllä kaikki tiedetään.

Ehkäpä jaettu laku olikin kalvakkaa liitulakua, mitä mr. Mörtti paheksuu?

[Ajattelija2008]

Sisällissotien verisyydestä seuraavat tilastot:

Suomi 1918, väkiluku 3.3 miljoonaa, kuolleita 35 000.

Venäjän federaatio 1917 - 1923, väkiluku 90 miljoonaa, kuolleita 1.5 miljoonaa (kuolleita koko Neuvostoliiton alueella).

Espanja 1936 - 1939, väkiluku 25 miljoonaa, kuolleita 500 000.

Eli Suomen sisällissodan tappiot suhteessa väkilukuun olivat samaa luokkaa tai pienemmät kuin kahdella muulla samantyyppisellä sodalla.

Vertailun vuoksi, USA:n sisällissodassa menehtyi 10 % väestöstä, pääasiassa nälkään ja tauteihin.

[P]

Sisällissotien verisyydestä seuraavat tilastot:

Suomi 1918, väkiluku 3.3 miljoonaa, kuolleita 35 000.

Venäjän federaatio 1917 - 1923, väkiluku 90 miljoonaa, kuolleita 1.5 miljoonaa (kuolleita koko Neuvostoliiton alueella).

Espanja 1936 - 1939, väkiluku 25 miljoonaa, kuolleita 500 000.

Eli Suomen sisällissodan tappiot suhteessa väkilukuun olivat samaa luokkaa tai pienemmät kuin kahdella muulla samantyyppisellä sodalla.

Vertailun vuoksi, USA:n sisällissodassa menehtyi 10 % väestöstä, pääasiassa nälkään ja tauteihin.

Vertaa aikaa. Suomessa sodittiin noin 4 kk + sitten leiritystä joku kuukausi päälle. 35 000 vaihtoi hiippakuntaa pääsääntöissti alle vuoden sisällä. Venäjällä kuusi-seitsemän vuotta, Espanjassa kolme vuotta.

Ajallisesti mitaten taitaa Suomen sisällissota olla verisimpiä. On pistetty porukkaa multiin ihan urakalla 24/7.

[Miniluv]

Sisällissodista on nyt juteltu tarpeeksi.

[Matias Turkkila]

Jari, P, IDA, lakupötkö on housuissanne.

Yksi huomiontynkä vielä. Ei housuistanne vaan Kristiinan tekstistä. Siinä luki:

..Turkkila kertoo perussuomalaisten vuoden 2008 menestyksekkäästä vaalikampanjasta

Tämä on epämiellyttävästi pielessä siksi, koska Operaatio Jako-Pötky liittyi vuoden 2007 ek-vaaleihin. Ja kuten historiaan kirjoitettu on, ne vaalit olivat kannaltamme EPÄMENESTYKSEKKÄÄT.

[oinas]

Varasin kirjan kirjastosta ja olen jonossa. Kaupunkimme kirjastot ovat raaskineet hankkia peräti yhden ainoan kirjan. 

[sluippa]

Voiko olla niin, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoissa ole yhtäkään kappaletta Milla Hannulan kirjaa? Ei ainakaan helmet.fin haulla löytynyt.

[Almost human]

Voiko olla niin, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoissa ole yhtäkään kappaletta Milla Hannulan kirjaa? Ei ainakaan helmet.fin haulla löytynyt.

Tulossa on tulossa on, sisäpiirin tieto .

[Roope]

Tällainen arvostelu:
Risto Laakkonen: "Kirja antaa kasvot maahanmuuttoa vastustaville" 17.2.2011

Netistä löytyy myös pitempi versio Laakkosen kirja-arvostelusta. Ilmeisesti se on alkuperäinen, jota Turun Sanomien toimitus oli reippaasti lyhentänyt ja muutenkin muokannut.

Tässä lehtiversiosta poistettuja osuuksia:

Kirjan nimeä, kuten myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen aiheeseen liittyvää ulostuloa on lyhennetty: "Maassa maan tavalla tai maasta pois!" -sanonta on ollut maamme historiassa tätä ymmärrettävämpi kokonaisuus. (..) Kirja on tarkoituksellisen yksipuolinen. (..) Se käy ikään kuin taistelua kielteisesti ja varauksellisesti maahanmuuttoon suhtautuvien puolesta. (..) Teoksen tasoa laskee myös, että se ei noteeraa sosialidemokraattista työväenliikettä pohjoismaisten demokratioiden, hyvinvointi-, tasavertaisuus- ja oikeusvaltioiden rakentamisessa. Kirja päinvastoin syyllistää demokratiaa luoneet liikkeet.

(..) Puolueen edeltäjän, SMP:n molemmat hallituksessa istuneet ministerit, Pekka Vennamo ja Urpo Leppänen osasivat käsitellä vastuullisesti pakolais- ja maahanmuuttokysymyksiä. Minulla oli tuolloin mahdollisuus virkamiehenä tehdä yhteistyötä työministeri Urpo Leppäsen ja hänen avustajiensa kanssa.

(..) Suomen päättäjät sanovat usein, että meillä on nyt mahdollisuus ottaa oppia muiden maiden hyvistä maahanmuuttokäytännöistä ja välttää näkyvissä olevat huonot käytännöt. Olisin toivonut, että kriittisessä tarkastelussa olisi myös ehdotettu tapoja toimia tilanteen korjaamiseksi muutenkin kuin maahanmuuttoa estävillä tai rajoittavilla toimenpiteillä. Odotin, että tarkasteluun olisi otettu myös pakolaisten kuntiin sijoittaminen. Nyt heille etsitään asuinpaikkoja niin pienistä kunnista, että niissä ei tule olemaan muuta kuin yhteiskunnan varoin tuettua työtä. Suomessa olisi aika pohtia pakolaisten sijoittamista suurempiin taajamiin, joissa olisi myös työmahdollisuuksia. Tämä olisi myös kansantaloudellisesti kannattavaa pakolaispolitiikkaa.

Nykyinen malli johtaa siihen, että heti kun kuntaan sijoitetut perheet voivat muuttaa suurempiin kuntiin, ne myös muuttavat. Tämä taas jarruttaa uusien kiintiöpakolaisten ottamista kuntiin, koska maan sisäinen pakolaisten liikkuvuus vie tilaa ja resursseja näissä kunnissa.

Ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen otettu pakolaisryhmä tuli v. 1973 sotilasdiktatuuriin parlamentarismista menneestä Chilestä. Sotilasdiktatuurin kasvot ja ihmisyyden loukkaukset saivat kasvot. Suomi otti Chilestä noin 200 pakolaista. Luku oli varsin pieni, mutta se oli ihmisoikeustyön ja ihmisten suojelun alueella merkittävä kansallinen avaus. Kirjassa väitetään, että käytännössä kaikki olisivat palaneet Chileen. Näin ei ollut! Perheitä muutti Suomesta muualle Eurooppaan ja demokraattisempiin naapurimaihin Latinalaisessa Amerikassa. Nämä pakolaiset olivat lukeneistoa ja ihmisiä, joiden kotouttaminen olisi ollut helppoa. Suomella ei vain tuolloin ollut varsinaista kotouttamispolitiikkaa. Seuraava etninen ryhmä oli Indokiinan pakolaiset (venepakolaiset). Ensimmäiset venepakolaiset tulivat Suomeen Virosta 1700-luvulla. Suomestakin on lähdetty pakolaisuuteen eri historian vaiheissa. Neuvostoliittoon pakeni tuhansia sisällissodan hävinneen osapuolen ihmisiä. Pääosan heistä stalinismi tuhosi 1930-luvulla. Suomesta ajettiin myös ihmisiä maanpakoon vuosisadan alussa (Laukon häädöt ja ammatillisesti järjestäytyneiden työläisten mustalistaus).

Kirjassa korostetaan rikollisuuden tuloa Suomeen maahanmuuton seurauksena. Suomi on ilman maahanmuuttoakin yksi maailman ja ehdottomasti Euroopan väkivaltaisin maa, kun Balkan jätetään huomioimatta. Tästä huolimatta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rikoksia ei tule peitellä. Toisessa vaakakupissa on sitten ulkomailla rikoksista tuomittujen suomalaisten paikoin näkyvä osuus erityisesti Ruotsissa ja Norjassa.

Suomalaiset menevät maailmalle ja maailma tulee tänne. Tätä tapahtuu rakastumisten ja etniset rajat ylittävien avio-/avoliittojen muodossa. Ihmiset matkustavat, monen työnantaja on toisesta maasta ja työyhteisössäkin on muita kuin suomalaisia. Mikäli maahanmuuttajataustainen henkilö tuo Suomelle kansainvälisellä tasolla urheilu- tai muun mitalin, jokainen suomalainen ottaa tämän vastaan myönteisellä tavalla - ylpeänäkin.

Kirjassa maahanmuuttajia syyllistetään liikaa työttömyydestä ja osattomuudesta. Tammikuussa 2011 julkistettiin yhteispohjoismainen tutkimus sosiaaliviranomaisten palveluista. Suomessa oli yleistä, että virkailija katsoi hyvin usein apua tarvitsevan olevan itse syyllinen tilanteeseensa. Muissa Pohjoismaissa vastaava oli äärimmäisen harvinaista. Miten sitten muut, jos sosiaalialan virkailijat ovat usein näin kovalla linjalla!

[...]

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että meillä aivan liian kevyesti leimataan rasisteiksi ihmisiä mielipiteittensä johdosta. Mikäli työtön on huolissaan työpaikkansa menetyksestä ja maahanmuutosta, kyseessä ei ole rasistinen käyttäytyminen. Rasismin ja syrjinnän ehkäiseminen onnistuu parhaiten silloin, kun mahdollisimman suuri osa väestöstä ja yhteisöistä saadaan itse sitoutumaan tähän työhön.

Maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoista vastanneen, demaritaustaisen Laakkosen ajattelun ja sitä myötä koko Suomen nykyisen maahanmuuttopolitiikan perusta tulee harvinaisen hyvin näkyviin.

[skrabb]

Ylevät periaatteet eivät riitä maahanmuuttokeskustelussa

"Älymystö katsoo, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet määrittelevät maahanmuuttokeskustelun rajat. Rahvas kokee, että sen oikeudentajua on loukattu."

Vesa Kanniainen

Professori Juha Sihvolan kirjoitus (HS Kulttuuri 17. 2.) teilasi maahanmuuttoa kriittisesti käsittelevän kirjan. Kyseistä kirjaa lukemattakin on nähtävissä, että maahanmuutto jakaa rajusti mielipiteitä.

Älymystön vaalimat filosofiset arvot ja rahvaan oikeudenmukaisuuden taju eivät kohtaa. Älymystö katsoo, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet määrittelevät maahanmuuttokeskustelun rajat. Rahvas kokee, että sen oikeudentajua on loukattu: ankkurilapset ja perheiden yhdistäminen, pääväestön arvojen loukkaaminen, suvivirsi ja joulun vietto kouluissa, naisten oikeuksien loukkaaminen, ympärileikkauksien hiljainen hyväksyminen, nuorten maahanmuuttajien seurusteluoikeuden kieltäminen valtaväestön nuorten kanssa, kulttuurista vieraantuvien lasten lähettäminen takaisin kotimaahan sota-alueelle ja niin edelleen.

Paras keino saavuttaa Sihvolan toivoma järjellisten katsomusten konsensus olisi, että eri etnisen taustan ja kantaväestön nuoriso voisi vapaasti ystävystyä, seurustella, muodostaa parisuhteita ja rakentaa tulevaa Suomea. Näin ei tapahdu. Osa maahanmuuttajayhteisöä kieltää tämän uskonnollisin perustein. Viittaan myös kunniamurhiin.

Sihvolan peräänkuuluttama isänmaan tulevaisuus on konflikteista rakennettu. Uskonnot ovat koko Euroopassa törmäyskurssilla. Islamin ja muiden uskontojen välinen ristiriita on sovittamaton, niin kuin on myös islamin ja maallisen vallankäytön välinen ristiriita. Monessa asiassa ristiriita elää myös kristinuskon ja maallisen vallan välillä (naispappeus, seksuaaliset vähemmistöt).

Vaikka uskonnon pitäisi olla sisäistä hiljentymistä, uskonnot käyvät keskinäistä sotaa ihmisten sieluista. Niiden johtajien pahin epäonnistuminen on heidän epäonnistumisensa uskontojen välisen suvaitsevaisuuden rakentamisessa. Mahatma Gandhin suurenmoinen kamppailu uskontojen rinnakkaiselosta ja keskinäisestä kunnioituksesta ei ole saanut vaikutusvaltaisia seuraajia nykyjohtajissa. Koko ihmiskunta kärsii.

Sihvolalle tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden vaatimus koskee vain vähemmistöjä. Hän ei sisällytä siihen uskonnon vapautta eikä suvaitsevaisuutta enemmistön arvoja kohtaan. Hänen toiveensa yhdessä eletyistä kokemuksista valuu hiekkaan. Tulisiko islamilta vaatia samaa suvaitsevaisuutta kuin kantaväestöltä?

Kaikki arvot eivät voi olla samanarvoisia.

Jos rahvas kokee, että maahanmuuttopolitiikka ei ole reilua, miten rahvaalle viestitettäisiin, että se on erehtynyt ja että älymystö tietää paremmin? Vai selittyykö maahanmuuttokeskustelun luonne puheenvuoron käyttäjän tarpeella viestittää muille, minkälainen ihminen hän itse on.

Tämä ihmistieteissä ekspressiivisenä käyttäytymisenä tunnistettu lainalaisuus näkyy tarpeena viestittää, että on "hyvä" ja "oikeiden asioiden puolella" ja edustaa puhtaampia arvoja kuin "muut". Poliittisen korrektiuden ongelma ja muiden leimaaminen selittyvät tällä. Jos populismin tai oikeistoradikalismin nousu jollain selittyy, tässä on varteenotettava ehdokas.

Maahanmuttokeskustelussa ylevät periaatteet eivät riitä. On tosiasia, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia, vaikka nuorison asenteet ovat tätä vastaan. Presidentti Martti Ahtisaari kuitenkin on todennut, että Suomen tulisi omaksua enemmän itsekkyyttä maahanmuuttopolitiikassaan ja että Kanada olisi sopiva esikuva. Pekka Haavisto taas on todennut, että parhaiten ja tehokkaimmin pakolaisia autetaan heidän lähialueellaan esimerkiksi Afrikassa sen sijaan, että heitä tuodaan Suomeen. Kumpaakaan puheenvuoron käyttäjää ei voi leimata rasistiksi. Maahanmuutto ei ole Suomelle ongelma vaan ongelman ratkaisu. Ongelma on islamin suvaitsemattomuus.

professori
Helsinki

[Noottikriisi]

Muuten asiallinen kirjoitus pilataan taas kerran papukaijakommentilla:

On tosiasia, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia, vaikka nuorison asenteet ovat tätä vastaan.

Jos suomalaiset haluavat kuolla sukupuuttoon niin ei kai meidän silti ole pakko haalia korvaavaa väestöä kaukomailta, kyllä muut sitten osaavat tulla ajallaan kun suomalaiset ovat jättäneet maan tyhjäksi.

[Mika.H]

Muuten asiallinen kirjoitus pilataan taas kerran papukaijakommentilla:

Ei tuo kommnetti mitään pilannut.

Erinomainen kirjoitus. Lisää tuollaisisa, nyt ollaan asian ytimessä!

[Roope]

- Käänne avoimempaan suuntaan tapahtui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin maahanmuuttokriittisyys murtautui yleiseen keskusteluun maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden kautta. Sen jälkeen aihetta on alettu purkaa.

Hannula näkee, että tuolloin näkyväksi tuli tutkijan nuorisokritiikiksi kutsuma maahanmuuttokritiikki, joka nousi kansallismielisten ja isänmaallisten kanavien, Suomen Sisu -järjestön ja Homma-foorumin, sekä nuorisokritiikille kasvot antaneen Jussi Halla-ahon (ps) ajatusten kautta.

Hannulan mukaan maahanamuuttokriittisyyttä esiintyi ennen Suomen Sisun nuoria helsinkiläismiehiäkin: oppositiovoimana kaikissa suurissa puolueissa.

- Oli oppositioajattelijat Eero Paloheimo (vihr), Ben Zyskowicz (kok), Kari Rajamäki (sd), Keijo Korhonen (kesk). Smp:ssä ja perussuomalaisissa maahanmuuttokritiikki on ollut vaihtelevilla painotuksilla vallitseva ajattelutapa, esimerkkeinä Sulo Aittoniemi ja Tony Halme, hän sanoo.
[...]
Hannulan mielestä maahanmuuttokriittisyydelle ei annettu mahdollisuutta eikä sijaa monikulttuuriaatteen läpäisemässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttokriittisyys leimattiin monin tavoin, pääasiassa rasismiksi.
- Maahanmuuttokritiikin kohdalla ei toteutunut moniääninen demokratia. monikulttuuriaatteesta ei myöskään koskaan käyty kansalaiskeskustelua, vaan se tuotiin hieman salaa ja pakolla Suomeen Ruotsista ja muista länsimaista mallia ottaen.

Hannula kirjoittaa, että monikulttuurisuutta ihannoivassa yhteiskunnassa esimerkiksi maahanmuuton mukanaan tuomista ongelmista ei saanut puhua, eikä mediassa kyseenalaistettua asioita.

- Ei saanut kysellä, mitä maahanmuuttajat veronmaksajille maksavat. Toimittajat suhtautuivat, osin varmasti tietämättömyyttäänkin, yksinomaan myönteisesti ilmiöön. Neutraali lähestymistapa puuttui.

Hannula näkee, että ilmapiiri on nyt aivan toisenlainen, monikulttuurisuusaate ei enää ole pyhä ja koskematon. Katteeton usko ja sokea optimismi ovat mennyttä, hän sanoo.

- Monien maiden pääministerit kuten Sarkozy, Cameron ja Merkel ovat kritisoineet monikulttuurisuusaatetta. Suunta on sama myös Espanjassa ja Australiassa.
[...]
- On muistettava, että kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä. Isojen puolueiden ajatukset ja vaatimukset maahanmuuttajien integroimisesta yhteiskuntaan olisi viisi vuotta sitten tuomittu rasistisina. Nyt voidaan jo sanoa, että maahanmuuttajien olisi hyvä osoittaa kiitosta ja kunnioitusta suomalaista kulttuuria kohtaan.

- Maahanmuuttajia tulee jatkuvasti lisää. Mikä on pitkän aikavälin tulos, jos maahanmuuttajat eivät sopeudu yhteiskuntaan, sitä sopii kysyä, hän sanoo.

Turun Sanomat: Maahanmuutosta saa nyt puhua 17.2.2011

[Noottikriisi]

Ei tuo kommnetti mitään pilannut.

ja kommentti oli siis:

On tosiasia, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia

Kirjoitus oli kyllä muuten erinomainen mutta tuota papukaijakommenttia on näköjään toisteltu niin paljon että moni nuivakin pitää väitettä tosiasiana.

[Roope]

Olen jokseenkin samaa mieltä sen kummallisuudesta tässä yhteydessä. Käyttöyhteydessään se vaikutti etukäteiseltä puolustautumiselta, jonka yleisin muoto on klassinen "en ole rasisti, mutta ..."

Katsokaapa vaalikoneiden vastaukset kysymykseen maahanmuuton lisäämisen mielekkyydestä. Melkein kaikissa vastauksissa, myös muuten kriittisissä, todetaan jossain muodossa tämä sama "ikääntyvä Suomi tarvitsee lisääntyvässä määrin maahanmuuttajia". Oikeasti nykymuotoinen maahanmuutto ratkaisee ikärakenteen tuomat ongelmat samalla todennäköisyydellä kuin ahkera televisailu kuittaa asuntolainan.

[Kukko]

Älkää nyt viitsikö yhden lauseen perusteella teilata kirjoitusta jossa kuitenkin sanotaan suoraan tämä:

Ongelma on islamin suvaitsemattomuus.

[Noottikriisi]

Älkää nyt viitsikö yhden lauseen perusteella teilata kirjoitusta jossa kuitenkin sanotaan suoraan tämä:

Ongelma on islamin suvaitsemattomuus.

Kuten sanottu, kirjoitus on erinomainen.

Kritisoin sitä erittäin harmillista asiaa, että väite työperäisen maahanmuuton välttämättömyydestä on saatu iskostettua monen nuivankin uskomusjärjestelmään.

http://groups.yahoo.com/group/antihorhofoorumi/message/2924

[Kasvokeskeinen]

Uutta arvostelua pukkaa:

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1741

[IDA]

Jussi Jalosen pakkomielteinen Jussi Halla-aho-kammo tekee tuosta arvostelusta aika turhan.

[Topelius]

Pidän harmittavana, että Agricola-portaalin kaltainen hieno sivusto pilataan täydellisestä itsekritiikin puutteesta kärsivien ja objektiivisuuteen kykenemättömien huuhaa-herrojen kirjoittamilla kirja-arvosteluilla. Se, että Jussi Jalonen arvostelee maahanmuuttokriittisyyttä käsittelevän kirjan on suurinpiirtein sama kuin jos Jussi Halla-ahon tehtäväksi sälytettäisiin Astrid Thorsin elämäkerran arvosteleminen. Jalonen on aikaisemmin profiloitunut niin vahvasti maahanmuuttokriittisen liikkeen, Jussi Halla-ahon, Perussuomalaisten, ts. kaiken sen, mistä kirja kertoo, vastustajana, että hän on yksinkertaisesti täysin jäävi arvostelemaan aihetta käsittelevää kirjallisuutta.

Tulipa laitettua Agricola-portaalin päätoimittajallekin palautetta, että käyttäisivät jatkossa enemmän harkintaa sen suhteen, kuka arvostelun mistäkin teoksesta kirjoittaa. Jos arvostelija on profiloitunut kirjan teeman suhteen erittäin voimakkaasti sitä vastaan (tai sen puolesta), ei tuloksena voi koskaan olla hyvää kirja-arvostelua tai nautittavaa lukukokemusta. Ei nytkään: tuo arvostelu sisälsi muutamia hyviä pointteja, jotka on voinut jo lukea Hesarista ja Aamulehdestä, mutta pääasiassa teksti oli luokatonta ja katkeraa näsäviisastelua. Henkilökohtaiset kaunat ja lapsellisen ylenkatseinen uho tunkivat läpi joka virkkeestä.

(Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko Hannulan kirja yhtään sen objektiivisempi.)

[IDA]

(Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko Hannulan kirja yhtään sen objektiivisempi.)

Hannulan kirja ei edes väitä olevansa objektiivinen, vaan kertoo avoimesti omasta osallisuudestaan. On se nyt kuitenkin selkeästi objektiivisempi kuin Jalosen "kritiikki".

[tapio]

Jussi Jalosen pakkomielteinen Jussi Halla-aho-kammo tekee tuosta arvostelusta aika turhan.

Olen seurannut Jalosen kirjoituksia tod.orgista ja olen usein kummastellut, mistä hän on saanut niin hirveän Halla-aho-kammon.

[Sanglier]

Uutta arvostelua pukkaa:

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1741

Harvoinpa lukee kritiikkiä joka on noin kritiikistä vapaa. Olisi kriitikolla itsekritiikin paikka.

Huvittavaa vedota Soinin lausuntoon nuivuuden 10% vaikutuksesta PS:n kannatukseen. Sehän tarkoittaisi (jos olisi totta) että nyt jo 2,5% äänestäjistä on Homma-tason nuivia.

Jalos-Jussi on Hallis-Jussin Bizarro. Ketelä taitaa tätänykyä olla Mr Mxyzptkl.