Olen tässä pohdiskellut, mikä on Perussuomalaisten lähtökohtainen suhtautuminen kulttuurin tukemiseen. Onko puolueella yhteistä linjaa tästä asiasta vai riippuuko se täysin ehdokkaasta?
Näyttää siltä, että uusien puolueiden nousu ja oikeistohallitusten muodostuminen on muualla Euroopassa johtanut kulttuurialalla nopeisiin ja dramaattisiin leikkauksiin. Kulttuuri-instituutioiden ja humanististen sekä kulttuurialojen koulutuksen rahoituksesta on hävinnyt yhtäkkiä kymmeniä prosentteja esim. Hollannissa ja Englannissa. Omasta mielestäni tämä on todella lyhytnäköistä politiikkaa.
Tällaisia mietelmiä tulee tänä päivänä silloin tällöin vastaan http://annaleena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50790-taiteilijat-kuriin-kulttuurin-tukeminen-lopetettava
Haluaisin omalla äänestyspäätökselläni ottaa kantaa ylläolevan mielipidekirjoituksen jokaista lausetta vastaan. Onko tämä mahdollista äänestämällä perussuomalaista ehdokasta, vai tuleeko holtittoman maahanmuuton ja pakkoruotsin kritisoinnin kanssa samassa paketissa "eliitti hörhö runo pelle porukan" vastustus?
Onhan persuilla pari tunnettua kultturellia ehdokkaana ainakin. Kari Tykkyläinen ja Veltto Virtanen. Kait niitä enemmänkin voi olla, mutta nuo nyt tuli näin äkkiseltään mieleen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Tykkyl%C3%A4inen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Veltto_Virtanen
Kulttuurin tukeminen on tärkeää, mutta ei ole taikaseinää vaan julkisia varoja pitää priorisoida. Terveydenhoito ja koulutus ovat tärkeämpiä kuin taiteen, musiikin ja vastaavan tukeminen. Samoin turhien teatterin, taiteen ym. maistereitten koulutusta pitää vähentää. Musiikissa, teatterissa ja taiteessa pitäisi mennä enemmän markkinatalouden ehdoilla, eikä syytää rahaa kannattamattomien toimintojen ylläpitoon.
Kansaa vatuttaa, kun kulttuurin tukemiseen riittää rahaa, mutta terveydenhuollossa joudutaan jatkuvasti säästämään ja palveluita heikentämään.
Hyvin ennakkoluuloinen mutta monissa käänteissä pönkitystä saanut näkemykseni on, että koko nykyinen virallinen kulttuurikoneisto apurahoineen on pelkkä vihervasurien aivopesula, jolle ei yhteisiä varoja kannattaisi jakaa latin latia. Detaljeista voidaan toki märehtiä vaikka kuinka, mutta noin yleisesti olen tätä mieltä.
Apurahojen lakkauttaminen toisi mukanaan paljon kaikkea hyvää:
- Elämäntapataiteilu, ts. yhteiskunnan siivestäminen tekotaiteen varjolla loppuisi kokonaan.
- Taiteilijat saisivat hattu kourassa kerjätä rahaa tilaajiltaan, jolloin taiteilijoiden työt alkaisivat paremmin vastata suuren yleisön (tilaajien) makua.
- Taiteen laatu lähtisi Homman lailla nousuun, kun taiteilijoiden paremmuutta ei enää määrittelisi ideologinen raati vaan taiteilijat joutuisivat kilpailemaan työnsä laadulla.
Oikeastaan taiteen laatu lähti melkeinpä syöksynomaiseen laskuun viime vuosisadalla, kun taiteilijat alkoivat saada elämisen edellytyksiä muutenkin kuin mesenaateilta kerjäämällä.
En yritä väittää, että taide noin yleensä olisi "eliitti hörhö runo pelle porukan" hommia. Olen vain hyvin pettynyt ja turhautunut taiteen nykyiseen tilaan. Tällä aikakaudella, jonka tietotekniikka ja resurssien runsaus mahdollistaisi vaikka kuinka hienon taiteen, joudumme tyytymään vain erilaisiin vuoden esteettisiin tekoihin.
Henk. koht. äänestäisin sellaista, joka tunkisi tämän tyyppiset tekotyöpaikat silppuriin.
Ainakin itse olen oikeasti hieman ulalla tässä asiassa. Kulttuuria pitää ehdottomasti tukea, mutta miten, on sitten se kysymys.
Itse aiemmin olin jyrkästi sitä mieltä, että rahoja ei kannattaisi tuhlata esimerkiksi oopperatalon tukemiseen, vaan ne pitäisi jakaa pienemmille yksiköille, jotka tekevät taidetta. Nyt en oikein tiedä. Esimerkiksi ooppera on kuitenkin ehkä kuitenkin kaikkein hienointa taidetta.
Peruslähtökohdan pitäisi kuitenkin olla sen, että valtio tukisi nimenomaan suomalaista ja kansallista taidetta ensisijaisesti. Valtion pitäisi myös rohkaista yksityisiä "mesenaatteja" niin, että taideteoksia ja taidelaitoksia voisi avustaa mahdollisimman verovapaasti.
Kiitos vastauksista.
Täytyy todeta, että taidan olla aika eri mieltä asioista näin ainakin näiden kommenttien perusteella.
QuoteTerveydenhoito ja koulutus ovat tärkeämpiä kuin taiteen, musiikin ja vastaavan tukeminen.
Tämä on paljon käytetty argumentti, jossa näytetään taiteen intressit yhteiskunnan "oikeiden" intressien vastakohtana. Taidetta ja kulttuuria on aina hyvin vaikea puolustella puhtaasti materialistisista lähtökohdista. Silti:
- Taideharrastuksella on ruumiin- ja mielenterveyttä hoitava vaikutus. On vaikea antaa laskelmia siitä, välttääkö viulua soittamalla tai tanssimalla kallin kuntoutusterapian tai välilevyleikkauksen. Kylmästä yhteenlaskunäkökulmastakaan taiteen rahat eivät kuitenkaan ole suoraan pois terveydenhuollolta. Taide-elämysten virkistävä ja vaihtelua tuova vaikutus korreloi takuulla työuupumukseen ja poissaoloihin - taas asia, jota lienee mahdotonta osoittaa numeroin.
- Jos taide olisi enemmän läsnä koululaitoksessamme, olisiko sillä tuloksia huonontava vaikutus? Nykyään ollaan huolissaan siitä, että mekaaninen ja tuottava työ katoaa halvemman työvoiman maihin. Tarvittaisiin luovuutta ja innovaatioita, jotta voisimme pärjätä globaalissa kilpailussa. Kulttuurin alasajo ei siis näytä fiksulta toiminnalta tästäkään taloudellisesta näkökulmasta.
QuoteOikeastaan taiteen laatu lähti melkeinpä syöksynomaiseen laskuun viime vuosisadalla, kun taiteilijat alkoivat saada elämisen edellytyksiä muutenkin kuin mesenaateilta kerjäämällä.
Tähän kaipaisin vähän perusteluja. Käsittääkseni taiteen tekijät (näyttelijät, muusikot, tanssijat etc) ovat Suomessa tällä hetkellä keskimäärin huomattavasti korkeatasoisempia kuin vielä 20-30 vuotta sitten. Uusia Sibeliuksia ei toki synny vuosittain, mutta tätä tuskin kukaan odottaakaan.
Quote- Taiteilijat saisivat hattu kourassa kerjätä rahaa tilaajiltaan, jolloin taiteilijoiden työt alkaisivat paremmin vastata suuren yleisön (tilaajien) makua
Tästähän kai seuraa se, että Uuno Turhapuro-elokuvat olivat viime vuosisadan merkittävintä suomalaista taidetta suurista katsojamääristä johtuen ja kaikkien taiteilijoiden pitäisi pyrkiä niiden tasolle.
En väitä, etteikö apuraha- ja muissa tukijärjestelmissä voisi olla paljonkin parannettavaa, mutta vierastan yleistä ajatusta siitä, että apurahalla voi syntyä vain ketään kiinnostamatonta tekotaidetta. Vaikkapa nykykirjailijoistamme suunnilleen kaikki ovat kirjoittaneet apurahan turvin. Onko siis niin, ettei yhtäkään suomalaista Waltarin jälkeen kirjoitettua kirjaa kannata lukea?
Omasta puolestani taiteen tuki saa tulla niiltä ahneilta, jotka pystyvät oman palkkansa määrittelemään itse, tai jotka pystyvät ansionsa valitsemaan pääomatuloina. Myös ne tahot jotka elitistisesti päättävät rakentaa oopperatalon/musiikkipömpelin tai vaikkapa kiasman verovaroin, (toki näille tullut lahjoitusvaroja teollisuudelta ja rikkailta) ylläpito jää verovaroin kustannettavaksi, nämä kaikki kustannettakoon niiden lompakosta jotka palveluja käyttävät.
Niin kauan kun Reumasairaala on vähäpätöisempi kun torvensoitto ja tossuissa tepastelu röyhelöt lanteilla,on työmme kesken.
Quote from: Tauski on 07.11.2010, 16:04:46
Olen tässä pohdiskellut, mikä on Perussuomalaisten lähtökohtainen suhtautuminen kulttuurin tukemiseen. Onko puolueella yhteistä linjaa tästä asiasta vai riippuuko se täysin ehdokkaasta?
Puolueen arvomaailmaa kuvaavat pääväittämät vaikuttaisivat olevan puolueen nettisivuilla:
http://www.perussuomalaiset.fi/arvomaailmamme
Nähdäkseni niitä voisi kuvailla pikemminkin taidemyönteisiksi kuin taidevastaisiksi, sillä teeseistä yksi vaatii lisää tunteja taito- ja taideaineisiin ja toinen lisäresursseja kunnan mahdollisuuksiin tukea kulttuuri- ja liikuntapalveluja ("Taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisättävä" ja "Tervettä kulttuuria").
Jos jotain taidekriittistä halutaan rivien välistä etsiä, niin ehkä etnotaidetta tai valtion taideapurahoja vältetään puolustelemasta (tulkintaani ilmaisuista "suomalainen" ja "kunnan").
Ennen äänestämistä kannattaa tietenkin aina ottaa selvää kustakin ehdokkaasta, mutta olettaisin siis taiteenvastaisten ehdokkaiden olevan perussuomalaisissa vähemmistö siinä kuin monissa muissakin puolueissa.
Quote from: Lentomestari on 07.11.2010, 17:56:28
Niin kauan kun Reumasairaala on vähäpätöisempi kun torvensoitto ja tossuissa tepastelu röyhelöt lanteilla,on työmme kesken.
Esimerkiksi vuonna 2009 valtion budjetti oli noin 46 miljardia euroa. Vaikka sosiaali- ja terveysmenot kaksinkertaistettaisiin silloisista 14,8 miljardista, veroja korottamatta voitaisiin torvensoittoon ja tossuissa tepasteluun käyttää silti reilut 16 miljardia vuosittain. Rinnastuksesi ontuu siis jonkin verran.
Perussuomalaisten tulisi tukea suomalaiskristillistä kulttuuria sen sijaan, että tuetaan jotain paimentolaiskansojan tuomaa muinaista aavikkouskontoa puhummattakaan jotain amerikkalaista rappiokulttuuria.
Kristinusko on epäsuomalainen aavikkouskonto, jota on täällä tuettu aivan riittävästi, eli rahoitus poikki kerralla. Samalla voi alkaa keskustella kirkkojen maaomaisuuden uusista järjestelyistä.
Olen jo vuosia ollut sitä mieltä, että esim. kuvataide on Suomessa varsin surkeassa jamassa. Esimerkkejä tästä tuntee jokainen. Itseään omilla töillään elättävä kuvataiteilija on Suomen taiteilijoiden parissa eräänlainen epähenkilö ja sylkykuppi, ei "oikea taiteilija". Apurahajärjestelmä kaipaisi melkoista remonttia. Suomeen myös perustetaan erilaisia kulttuurilaitoksia hetken kiimassa miettimässä, mitä niiden rahoitus vaatii vuosikymmenien mittaan.
Terveydenhoitokaan ei voi olla mikään pyhä lehmä, jonne pitäisi syytää aina vain lisää rahaa kuin ränniin. Ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja maksaa itse, jos haluavat hölmöillä. Hoitoja pitäisi priorisoida. Terveysmenoille pitäisi asettaa jokin katto, jota ei ylitetä. Ihmisten "hoidon tarpeelle" ei ole mitään luonnollista rajaa olemassa, se vain täytyy julmasti asettaa johonkin.
Quote from: Simo Hankaniemi on 07.11.2010, 20:02:53
Kristinusko on epäsuomalainen aavikkouskonto, jota on täällä tuettu aivan riittävästi, eli rahoitus poikki kerralla. Samalla voi alkaa keskustella kirkkojen maaomaisuuden uusista järjestelyistä.
Niin voisi. Eilen tuli useammassakin paikassa havaittua, että ihmiset ihan turhaan pilaavat ilmastoa ja polttavat jotain kynttilöitä kirkkojen ympärillä. Musta moinen pitäisi kieltää ihan pakanallisen vihreyden nimissä. Asfalttia tai jotain ;)
Tämä ekofasismi on ihan naurettavaa. Ihmiset kokevat syyllisyyttä siitä, että nyt tuhotaan luontoa. Itse asiassa keskiajalla ihmisiä ruoskittiin sen takia, koska ajateltiin ruton olevan itse aiheutettua ja siis rutto oli Jumalan rankaisu. Nyt ruoskitaan siitä siis koetaan huonoa omatuntoa "ilmastonmuutoksesta". Kynttilän polttaminenkin on jotain "tuhotaan luontoa" mentaliteettiä. Siis mikään ei ole muuttunut.
Ilmastonmuutos
(http://planeetta.files.wordpress.com/2008/10/ennusteet_ja_toteutunut.jpg)
Mistä tää käppyrä löytyy?
KULTTUURI on jo käsitteenä niin laaja, etten osaa vastata tähän yksiselitteisesti.
Jos kulttuuri ja sen tukeminen on harrastetoimintaa (bändikerhot, kansalaisopiston öljyvärikurssit, näytelmäkerhot) kannatan sen tukemista.
Jos taas kulttuurilla tarkoitetaan oopperaa, kansallisbalettia ym.sukkahousukamaa, olen valmis tarvittaessa karsimaan sen valtiontukia.
Olen sitä mieltä, että ns. korkeakulttuuri tulisi jotenkin erottaa "tuulipukukulttuurista". Ai miksi? Mielestäni ns. korkeakulttuuria seuraavalla eliitillä on varaa tukea ihan omasta taskustaan. Toki tällaista menoa seuraa varmasti moni tavallinenkin tallaaja, sitä en kiistä.
Olenko nyt populisti? Ihan sama. Kerroin mielipiteeni, kun kysyttiin :)
-Lasse-
Quote from: L.N on 07.11.2010, 23:04:45
KULTTUURI on jo käsitteenä niin laaja, etten osaa vastata tähän yksiselitteisesti.
Jos kulttuuri ja sen tukeminen on harrastetoimintaa (bändikerhot, kansalaisopiston öljyvärikurssit, näytelmäkerhot) kannatan sen tukemista.
Jos taas kulttuurilla tarkoitetaan oopperaa, kansallisbalettia ym.sukkahousukamaa, olen valmis tarvittaessa karsimaan sen valtiontukia.
Olen sitä mieltä, että ns. korkeakulttuuri tulisi jotenkin erottaa "tuulipukukulttuurista". Ai miksi? Mielestäni ns. korkeakulttuuria seuraavalla eliitillä on varaa tukea ihan omasta taskustaan. Toki tällaista menoa seuraa varmasti moni tavallinenkin tallaaja, sitä en kiistä.
Olenko nyt populisti? Ihan sama. Kerroin mielipiteeni, kun kysyttiin :)
-Lasse-
Tässä on mielestäni pari ongelmaa. Kuten itsekin sanoit, tavallinenkin tallaaja saattaa seurata "tällaista menoa", muttei seuraa enää, jos lippujen hinnat kohotetaan taivaisiin. Kaiken lisäksi (ja tämä on vähän arka aihe) kyllähän se "eliitti" maksaa keskimääräistä enemmän veroja ja näin ollen päätyykin kustantamaan korkeakulttuuria mutkan kautta. Sanoisin jopa, että kaikista äänekkäimmät teatterin ja oopperan kritisoijat lienevät harvoin niitä suurimpia maksumiehiä.
Yleisellä tasolla vierastan ajatusta, että yhteiskunta voi tukea taidetta vain harrastelumielessä. Näkisin, että koko maan edun kannalta on tärkeää tukea taiteessa myös huippujen kehittymistä ja tämä ei Suomen nykysysteemissä onnistu yksityisellä rahoituksella. Voi tietysti haikailla amerikkalaisen mesenaattisysteemin perään, mutta siellä onkin sitten aivan toisenlainen järjestelmä alkaen verotuksesta, koulutuksesta ym.
Quote from: Tauski on 07.11.2010, 23:31:49
Tässä on mielestäni pari ongelmaa. Kuten itsekin sanoit, tavallinenkin tallaaja saattaa seurata "tällaista menoa", muttei seuraa enää, jos lippujen hinnat kohotetaan taivaisiin.
Kirjoitukseni oli aika tavalla kärjistetty, mutta halusin kertoa linjani.
Ei lippujen hintojen tarvitse välttämättä nousta pilviin. Kyllähän `eliitti` voi tukea ja sponsoroida taiteilijoita, esiintyjiä, oopperajuhlia muillakin tavoilla ja tapoja on varmasti miljoona. En halua, että "korkeakulttuurin pääsyliput" karkaavat tavoittamattommiin tavalliselta tallaajalta.
Kaikki on tietenkin suhteellista. Siitä maksaa mistä pitää. En itse esim. maksaisi Kansallisteatterin lipusta kolmeakymmentä euroa, mutta saman hinnan voisin sijoittaa Suomi-Ruotsi lätkämatsiin tai koskikalastuslupaan.
Valtiontukia korkeakultuurille voisin siis karsia ilman omantunnon tuskia.
Jotain kansallisoopperaa voi mielestäni tukea siinä missä kansallista valtionkirkkoakin (tai vaikka kansallista maataloutta). Kunhan ei mene överiksi, niin onhan ne ihan kivoja kulttuuri-instituutioita olemassa. Kyllä niihin on varaa, jos johonkin helvetin kehitysapuun tai humanitaariseen mamuiluunkin on varaa.
Jos sitten instituutioiden asemesta puhutaan yksittäisistä taiteilijoista ja niiden yhteisöistä, niin ajattelen, että valtio voi kyllä ihan hyvin myöntää niille kertaluontoisia apurahoja siinä missä myöntää tukea yrittäjillekin (jollaisina oikeastaan yksityiset taiteilijatkin näen). Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos taiteilijan taiteelle ei ole kunnollista yksityistä kysyntää, niin valtion ei pidä loputtomasti tukea jotakuta vain sen vuoksi, että se on sattunut päättämään olevansa taiteilija. Ei-institutionaalisen taiteilijan pitää mielestäni olla valmis kantamaan yrittäjäriskiä siinä missä muiden yrittäjienkin.
Ja itsehän en kovin tarkasti tiedä, miten tosiasiassa nämä taidetukihommat menee ja minkälaiset summat on kyseessä... Kunhan huvitti pohdiskella.
Quote from: Simo Hankaniemi on 07.11.2010, 20:02:53
Kristinusko on epäsuomalainen aavikkouskonto, jota on täällä tuettu aivan riittävästi, eli rahoitus poikki kerralla. Samalla voi alkaa keskustella kirkkojen maaomaisuuden uusista järjestelyistä.
Ajatustapa on suunnilleen yhtä järkevää kuin nykyisen suomen kielen leimaaminen slaavilais-germaaniseksi sekasikiöksi, jonka käyttö pitää lopettaa kerralla ja korvata suomalais-ugrilaisella kantakielellä (vaikka siitä ei nykysuomalainen ymmärtäisi sanaakaan).
Kristinusko on esimerkiksi monia taiteenlajeja vanhempi osa suomalaista kulttuuria, vaikka myös muinaissuomalaisen kansanuskon tai kielen harrastus varmasti ansaitsee kaiken tuen. Suomalaisesta kulttuurista tulee kuitenkin keskustella muulta pohjalta kuin jostain vuosituhansien takana olevasta "oikean" suomalaisuuden alkupisteestä käsin.
Quote from: Tauski on 07.11.2010, 17:41:52
- Taideharrastuksella on ruumiin- ja mielenterveyttä hoitava vaikutus. On vaikea antaa laskelmia siitä, välttääkö viulua soittamalla tai tanssimalla kallin kuntoutusterapian tai välilevyleikkauksen. Kylmästä yhteenlaskunäkökulmastakaan taiteen rahat eivät kuitenkaan ole suoraan pois terveydenhuollolta. Taide-elämysten virkistävä ja vaihtelua tuova vaikutus korreloi takuulla työuupumukseen ja poissaoloihin - taas asia, jota lienee mahdotonta osoittaa numeroin.
- Jos taide olisi enemmän läsnä koululaitoksessamme, olisiko sillä tuloksia huonontava vaikutus? Nykyään ollaan huolissaan siitä, että mekaaninen ja tuottava työ katoaa halvemman työvoiman maihin. Tarvittaisiin luovuutta ja innovaatioita, jotta voisimme pärjätä globaalissa kilpailussa. Kulttuurin alasajo ei siis näytä fiksulta toiminnalta tästäkään taloudellisesta näkökulmasta.
Ei kai kukaan ole viulusoittamista tai tanssimista kieltämässäkään. Kulttuurin vain pitäisi toimia markkinaehtoisemmin, sillä kyllä ihmiset edelleen taiteesta maksavat. Turhasta pseudotaiteellisesta pelleilystä taas ei haluta maksaa, joten en näe, miksi sellaista pitäisi ylipäätään tukea. Toki kulttuuria, vaikkei se rahaa kenelläkään toisikaan, pitäisi aina "jonkin verran" tukea, mutta kulttuurin tukemisen pitää tulla vain ylimääräisistä rahoista. Ei ole mitään järkeä tukea verorahoilla ihmisten kouluttautumista aloille, joille työllistyminen edellyttää vielä
enemmän verorahojen haaskaamista kaikennäköisiin suojatyöpaikkoihin, varsinkaan jos nämä tukirahat pitää repiä velkarahasta.
Taide- ja kulttuurialojen rahoitus alas, sanon minä. Peruskouluissa kulttuuria toki pitääkin opettaa, koska se kuuluu osana yleissivistykseen, mutta koululaisilla on liialliset odotukset siitä, miten hyvin kulttuurialoille voi työllistyä. Tämän takia koulutuspaikoista pitää leikata reippaalla kädellä ja ohjata ihmisiä sellaisille aloille, joilla voi työllistyä. Tämä toki koskee kaikkia muitakin aloja, joilta ihmiset valmistuvat työttömiksi. Tämä olisi myös kaikkien parhaaksi, sillä nykyään useat taidealoilla opiskelevat nuoret ovat masentuneita, katkeroituneita ja epämotivoituneita, koska he tietävät, ettei heidän osaamisestaan tulla välttämättä ikinä mitään maksamaan. Tällöin myös niillä harvemmilla ihmisillä, jotka kulttuurialalle valittaisiin opiskelemaan, olisi huomattavasti parempi todennäköisyys työllistyä omalta alalta, mikä taas parantaisi heidän opiskelumotivaatiotaan. Verorahoja ei tule liiaksi haaskata mitään takaisin tuottamattomiin aloihin, sillä jokainen voi itsenäisesti opiskella kulttuuria, jos se kerran niin kovasti kiinnostaa.
Mitä ihmeen luovuutta ja innovaatiota kulttuurintukeminen mielestäsi tuo pärjäämiseen globaalissa taloudessa? Kuulostaa tyhjältä puheelta vetää joku innovaatiokortti esiin.
Quote from: Suvaitsija on 08.11.2010, 15:25:49
Quote from: Tauski on 07.11.2010, 17:41:52
- Taideharrastuksella on ruumiin- ja mielenterveyttä hoitava vaikutus. On vaikea antaa laskelmia siitä, välttääkö viulua soittamalla tai tanssimalla kallin kuntoutusterapian tai välilevyleikkauksen. Kylmästä yhteenlaskunäkökulmastakaan taiteen rahat eivät kuitenkaan ole suoraan pois terveydenhuollolta. Taide-elämysten virkistävä ja vaihtelua tuova vaikutus korreloi takuulla työuupumukseen ja poissaoloihin - taas asia, jota lienee mahdotonta osoittaa numeroin.
- Jos taide olisi enemmän läsnä koululaitoksessamme, olisiko sillä tuloksia huonontava vaikutus? Nykyään ollaan huolissaan siitä, että mekaaninen ja tuottava työ katoaa halvemman työvoiman maihin. Tarvittaisiin luovuutta ja innovaatioita, jotta voisimme pärjätä globaalissa kilpailussa. Kulttuurin alasajo ei siis näytä fiksulta toiminnalta tästäkään taloudellisesta näkökulmasta.
Ei kai kukaan ole viulusoittamista tai tanssimista kieltämässäkään. Kulttuurin vain pitäisi toimia markkinaehtoisemmin, sillä kyllä ihmiset edelleen taiteesta maksavat. Turhasta pseudotaiteellisesta pelleilystä taas ei haluta maksaa, joten en näe, miksi sellaista pitäisi ylipäätään tukea. Toki kulttuuria, vaikkei se rahaa kenelläkään toisikaan, pitäisi aina "jonkin verran" tukea, mutta kulttuurin tukemisen pitää tulla vain ylimääräisistä rahoista. Ei ole mitään järkeä tukea verorahoilla ihmisten kouluttautumista aloille, joille työllistyminen edellyttää vielä enemmän verorahojen haaskaamista kaikennäköisiin suojatyöpaikkoihin, varsinkaan jos nämä tukirahat pitää repiä velkarahasta.
Koska monet yhdistävät markkinaehtoisuuteen välittömästi vain pelkän rahan, niin on tärkeä kuitenkin muistuttaa ettei markkinaehtoisuus tarkoita koskaan pelkkää rahan ajattelemista - vaikkakin enin osa markkinoilla annettavasta palautteesta perustuukin siihen helppoon yhteismitalliseen välineeseen, eli rahaan.
Markkinamekanismin tarkoituksena on kuitenkin välittää vastaanottavan tahon, eli yleisön, reaktio tekeleeseen. Jos markkinoiden vastaus on positiivinen, niin teos on onnistunut, se puhuttelee yleisöään ja tällaista yleisö haluaa lisää. Jos markkinoiden vastaus on negatiivinen, niin teos ei ole onnistunut, se ei puhuttele yleisöään ja tällaista ei haluta lisää.
Muuten ottiatuota. Kun usein puhutaan ns. luovista ammateista, ja näiden ryhmien jäsenillä puhutaan silloin tällöin olevan "oikeus" tehdä juuri sellaista luovaa työtä kuin he itse haluavat, niin miten sitten pitäisi suhtautua myös näihin toisiin luoviin ammatteihin, kuten vaikkapa yksityisellä puolella tehtävään insinööri- ja tuotesuunnittelutyöhön? Olisihan se aika epäreilua, etteivät yksityisellä puolella olevat henkilöt voi suunnitella juuri sellaisia teknisiä ratkaisuja ja tuotemuotoja kuin he itse haluavat - riippumatta siitä toimiiko kyseinen tekniikka tai tuote.
Quote from: Suvaitsija on 08.11.2010, 15:25:49Mitä ihmeen luovuutta ja innovaatiota kulttuurintukeminen mielestäsi tuo pärjäämiseen globaalissa taloudessa? Kuulostaa tyhjältä puheelta vetää joku innovaatiokortti esiin.
Insinööripuolen luovuuden ja innovaatioiden välittömän lisäämisen toteuttamiseksi ehdotankin ilmaisen kaljatarjoilun sisältävien ideointisaunailtojen sisällyttämistä pakolliseen lukujärjestykseen. Onhan teekkareillakin nyt oltava oikeus nykyistä suurempaan luovuuteen.
;)
Taidetta voidaan tukea apurahoin mutta onko järkeä rakentaa valtavia instituutioita ja rakennuskomplekseja pienelle hyväosaiselle eliitille verovaroin. Jokin kysynnän ja tarjonnan laki pitäisi taiteessakin olla mukana kuvioissa. Käsitän taiteen olleen alunperin poliittinen propagandaväline. Ja sitä se on pitkälti vieläkin. Se voi olla viihteellistä. Silloin se kiinnostaa isoa yleisöä eikä tarvitse tukea niin paljon. Mutta jos se menee pienen suljetun sisäpiirin puuhasteluksi niin verovaroin sitä ei pidä tukea.
Kuten sanottua, taiteen rahoittamisen tärkeyttä on lopulta mahdotonta puolustella pelkin numeroin ja kaavioin. Otetaan nyt esimerkiksi luovuus ja innovaatiot: Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että näiden asioiden tukeminen on olennaista maamme menestykselle tulevaisuudessa. Kukaan ei voi silti aukottomasti todistaa, vaikutetaanko siihen enemmän kulttuuria tukemalla vai kustantamalla olutlavoja ja duudsonit esiintymään insinöörien saunailtoihin. Mikä merkitys on taiteen läsnäololla ihmisen elinympäristössä ja mikä on merkittävää taidetta? Nämä ovat lopulta arvokysymyksiä.
Täälläkin on monta kertaa tullut esiin markkinaehtoisuuden korostaminen. Joistain kommenteista kuvastuu suoranainen inho "pseudotaiteilijoita" kohtaan, jotka puuhastelevat itsekseen välittämättä ympäristön vaatimuksista ja samalla rikastuvat valtion apurahoilla.
Ensinnäkin olisi hyvä muistaa, että valtion apurahat, joiden turvin näitä yhdentekeviä runokokoelmia sekä tanssiesityksiä rustataan, eivät ole niin kovin paljon työttömyyskorvauksia ja sossun avustuksia mittavampia. Toiseksi muistuttaisin, mihin tällä puhdasta markkinaehtoisuutta korostavalla ajattelulla päädytään: kunkin hetken parasta taidetta on aina se, joka miellyttää suurinta yleisömassaa. Juuri nyt maailman ylivoimaisesti paras muusikko on siis Lady Gaga. Tämäkin näkokulma on täysin mahdollinen - itse en vain halua äänestää poliitikkoa, joka edustaa näitä arvoja.
Kulttuurialan huono työllistyminen on todellinen ongelma ja rakenteet varmasti kaipaavat tuulettelua. Tähänkin kysymykseen voi silti suhtautua monella tavalla. Yritämmekö panostaa siihen, että tuotamme entistä parempia taiteilijoita ja autamme ihmisiä myös löytämään heidän tekeleensä (tässä tapauksessa rahaa ei säästy)? Vai nostammeko kädet pystyyn amerikkalaisen massakulttuurin edessä ja pyrimme tästedes ennen kaikkea jäljittelemään ja kuluttamaan sitä?
Mitä rakennuskomplekseihin tulee: Olen käsittänyt, että meillä Suomessa alkaa olla ihan tarpeeksi tilaa kulttuuria varten, eikä kovin monessa paikassa suunnitella enää uusia kulttuurirakennuksia. Kysymys on enemmän siitä, millaista sisältöä nykyisiin taloihin tuotetaan ja kuka sitä kuluttaa.
Quotekulttuurin tukemisen pitää tulla vain ylimääräisistä rahoista.
Vielä kommentti tähän: Vanha totuus on se, ettei "ylimääräisiä rahoja" ole olemassa. Eli jos päätetään, että jotain tehdään sitten, kun yhteiskunnalla on liikaa rahaa, sitä ei tehdä ikinä.
Quote from: Jouko on 08.11.2010, 16:07:58
Taidetta voidaan tukea apurahoin mutta onko järkeä rakentaa valtavia instituutioita ja rakennuskomplekseja pienelle hyväosaiselle eliitille verovaroin. Jokin kysynnän ja tarjonnan laki pitäisi taiteessakin olla mukana kuvioissa. Käsitän taiteen olleen alunperin poliittinen propagandaväline. Ja sitä se on pitkälti vieläkin. Se voi olla viihteellistä. Silloin se kiinnostaa isoa yleisöä eikä tarvitse tukea niin paljon. Mutta jos se menee pienen suljetun sisäpiirin puuhasteluksi niin verovaroin sitä ei pidä tukea.
Jos niiden instituutioiden hyväosaisille tarjoamat sofistikoituneet seurapiirileikit motivoi hyväosaisia maksamaan lisää veroja enemmän, kuin instituution ylläpito maksaa, niin taideinstituutio olisi silloin tuottanut ylläpitävälle valtiovallalle. Tämmöinen teoreettinen mekanismi ei mielestäni ole ainakaan täysin epäuskottava näin perstuntumalta.
Quote from: Tauski on 08.11.2010, 16:48:12
Quotekulttuurin tukemisen pitää tulla vain ylimääräisistä rahoista.
Vielä kommentti tähän: Vanha totuus on se, ettei "ylimääräisiä rahoja" ole olemassa. Eli jos päätetään, että jotain tehdään sitten, kun yhteiskunnalla on liikaa rahaa, sitä ei tehdä ikinä.
No tähän mennessähän on rahaa jaettu "ihan kaikkien" kesken ja valtion taloustilanne on mitä on. Jos joku taiteenystävä selviää hengissä sillä aamunsarastukseen, että näkee daideilijan tekemän kissantappovideon, katson hänen olevan yksin (edes)vastuussa kyseisen taiteen rahoituksesta.
Taide ja huippu-urheilu voisi maksaa mainostuloillaan ylläpitonsa.
Myötäjuoksija kirjoitti:
"Hyvin ennakkoluuloinen mutta monissa käänteissä pönkitystä saanut näkemykseni on, että koko nykyinen virallinen kulttuurikoneisto apurahoineen on pelkkä vihervasurien aivopesula, jolle ei yhteisiä varoja kannattaisi jakaa latin latia. Detaljeista voidaan toki märehtiä vaikka kuinka, mutta noin yleisesti olen tätä mieltä.
Apurahojen lakkauttaminen toisi mukanaan paljon kaikkea hyvää:
- Elämäntapataiteilu, ts. yhteiskunnan siivestäminen tekotaiteen varjolla loppuisi kokonaan.
- Taiteilijat saisivat hattu kourassa kerjätä rahaa tilaajiltaan, jolloin taiteilijoiden työt alkaisivat paremmin vastata suuren yleisön (tilaajien) makua.
- Taiteen laatu lähtisi Homman lailla nousuun, kun taiteilijoiden paremmuutta ei enää määrittelisi ideologinen raati vaan taiteilijat joutuisivat kilpailemaan työnsä laadulla."
Siinä vaiheessa kun taiteilijoiden työt alkavat vastata suuren yleisön makua, on kaikki toivo menetetty, sillä suurella yleisöllä ei ole makua. Olisi myös mukavaa, kun joku selittäisi, miksi apurahajärjestelmän lakkauttaminen ja taiteilijoiden kilpailuttaminen lisäisi heidän työnsä laatua. Minusta se lisäisi vain nuoleskelua, kiipimistä ja mielistelyä. Valitsen apurahalautakuntien diktatuurin koska tahansa mieluummin kuin yleisön diktatuurin.
Jos asiasta järjestettäisiin kansanäänestys, Suomen paras kirjailija olisi luultavasti Juha Vuorinen. Mutta objektiivinen totuus on, että hänen tuotantonsa on roskaa.
Taiteen ei pidä tuottaa mitään eikä hyödyttää ketään. Ymmärtäkää jo. Sen kustantaminen on halpa hinta sivistyksen ylläpitämisestä. Kulttuurimäärärahojen poistaminen ei hyödyttäisi kasantaloutta lainkaan, koska kyse on verraten mitättömistä summista. Tämän takia kulttuuriministeriksi valitaan aina mahdollisimman lahjaton yksilö, koska sillä paikalla kyseinen henkilö ei voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Vain taiteilijat kärsivät.
Tarkemmin aiheesta taannoisessa blogikirjoituksessani: http://timohannikainen.blogspot.com/2010/09/vallan-kirjailijat.html
Quote from: Timo Hännikäinen on 08.11.2010, 17:38:54
Taiteen ei pidä tuottaa mitään eikä hyödyttää ketään. Ymmärtäkää jo.
Samaa mieltä tästä. Se tekee sen muutenkin ihan itsestään. Erittäin huonoja kokemuksia on siitä, että taiteelle asetetaan jotkin yhteiskunnalliset päämäärät täytettäviksi.
Quote
Kulttuurimäärärahojen poistaminen ei hyödyttäisi kasantaloutta lainkaan, koska kyse on verraten mitättömistä summista. Tämän takia kulttuuriministeriksi valitaan aina mahdollisimman lahjaton yksilö
Jos Hyveiden puolustamisen ja Paheiden vastustamisen - ministeriötä ei tule, niin voisihan tuonkin ottaa. :)
Quote from: Timo Hännikäinen on 08.11.2010, 17:38:54
Siinä vaiheessa kun taiteilijoiden työt alkavat vastata suuren yleisön makua, on kaikki toivo menetetty, sillä suurella yleisöllä ei ole makua. Olisi myös mukavaa, kun joku selittäisi, miksi apurahajärjestelmän lakkauttaminen ja taiteilijoiden kilpailuttaminen lisäisi heidän työnsä laatua. Minusta se lisäisi vain nuoleskelua, kiipimistä ja mielistelyä. Valitsen apurahalautakuntien diktatuurin koska tahansa mieluummin kuin yleisön diktatuurin.
Ihan pätevää ajattelua minusta. Mutta yksi kysymys: onko niitten apurahalautakuntien raha pakko tulla veroista? Eikö ne tai ainakin osa voi tulla yksityisistä lähteistä vapaaehtoisesti, vähän niin kuin Jussi Halla-ahon vaalirahoitus?
Quote from: Timo Hännikäinen on 08.11.2010, 17:38:54
Jos asiasta järjestettäisiin kansanäänestys, Suomen paras kirjailija olisi luultavasti Juha Vuorinen. Mutta objektiivinen totuus on, että hänen tuotantonsa on roskaa.
Ikinä kuullukkaan Juha Vuorisesta... Pitänee olla tyytyväinen.
Quote from: Timo Hännikäinen on 08.11.2010, 17:38:54
Taiteen ei pidä tuottaa mitään eikä hyödyttää ketään. Ymmärtäkää jo. Sen kustantaminen on halpa hinta sivistyksen ylläpitämisestä. Kulttuurimäärärahojen poistaminen ei hyödyttäisi kasantaloutta lainkaan, koska kyse on verraten mitättömistä summista. Tämän takia kulttuuriministeriksi valitaan aina mahdollisimman lahjaton yksilö, koska sillä paikalla kyseinen henkilö ei voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Vain taiteilijat kärsivät.
Ensimmäinen lause on mielestäni ideologiaa ja idealismia, mutta koska aihe ja sen aspektit on niin monimutkaisia, niin pitää varmaan hyväksyä kyseinen asenne epätieteellisyydestään huolimatta.
Loppukappale on taas mielestäni ihan pätevää ajattelua, varsinkin jos kulttuurijutuissa todella on kyse "verraten mitättömistä summista".
No, kyse on kai niistä arvokysymyksistä. Itse olen aina valmis maksamaan kaikenlaisesta kulttuurista, jota haluan kuluttaa. Aivan niinkuin mistä tahansa muustakin palvelusta. Eivätpä ole suosikkikirjailijani tai -säveltäjäni menettäneet sielujaan, vaikka ovatkin toimineet markkinoiden ehdoilla. Ja mikäli olisivatkin, niin olisin lopettanut heidän tukemisensa. Se että paska menee kaupaksi ei ole minusta riittävä syy rahoittaa verorahoilla jotain sivistyneistön ylempiarvoista taidetta.
En väitä tietäväni, kuinka paljon kulttuurin tukemiseen menee vuosittain rahaa, mutta kyllähän siihen voi olettaa jonkin verran uppoavan, jos sillä koulutetaan alalle tuhansia ihmisiä vuodessa. Turhasta koulutuksesta ja siitä johtuvasta työttymyydestä tulee yhteiskunnalle varmasti kovat kustannukset.
Quote from: Timo Hännikäinen on 08.11.2010, 17:38:54
Siinä vaiheessa kun taiteilijoiden työt alkavat vastata suuren yleisön makua, on kaikki toivo menetetty, sillä suurella yleisöllä ei ole makua. Olisi myös mukavaa, kun joku selittäisi, miksi apurahajärjestelmän lakkauttaminen ja taiteilijoiden kilpailuttaminen lisäisi heidän työnsä laatua. Minusta se lisäisi vain nuoleskelua, kiipimistä ja mielistelyä. Valitsen apurahalautakuntien diktatuurin koska tahansa mieluummin kuin yleisön diktatuurin.
Oletko siis sitä mieltä, että mm. Mozart, Bach, da Vinci, Rembrandt, Shakespeare ja Goethe väänsivät kaikki toivottoman mautonta taidetta? En oikein usko, että apurahalautakuntien jakamat killingit muodostivat suurtakaan osaa heidän tuloistaan. Mainitut taiteilijat aikalaisineen elättivät itsensä lähinnä joko myymällä itse töitänsä (aika hankalaa nykytaiteilijalle) taikka tekemällä tilaustöitä mesenaateille, ja kas: suuri yleisö piti ja pitää yhä heidän teoksiaan verrattoman laadukkaina.
Nyt, kun tilaaja ei olekaan taiteesta ymmärtämätön aatelinen vaan apurahalautakunnassa istuva itseään taiteen asiantuntijana pitävä vasemmistoviritteinen kulttuurihenkilö, ei taiteentuottosysteemissä ole mitään mikä ankkuroisi sen taidekäsityksen tavallisen kansan todellisuuteen. Lopputuloksena on sitten enimmäkseen sellaista kamaa mikä tavallisen kansan mielestä on parhaimmillaan siedettävää ja pahimmillaan kuvottavaa. Ja sitten taide-eliitti vielä ihmettelee, miksei kukaan halua maksaa taiteesta!
Se "nuoleskelu, kiipiminen ja mielistely" muuten on ihan nykyinenkin käytäntö, kyseinen toiminta kohdistuu vain jalat maassa olevan mesenaatin sijasta siihen punavihreään apurahalautakuntaan.
Quote from: myötäjuoksija on 08.11.2010, 19:00:02
Oletko siis sitä mieltä, että mm. Mozart, Bach, da Vinci, Rembrandt, Shakespeare ja Goethe väänsivät kaikki toivottoman mautonta taidetta? En oikein usko, että apurahalautakuntien jakamat killingit muodostivat suurtakaan osaa heidän tuloistaan. Mainitut taiteilijat aikalaisineen elättivät itsensä lähinnä joko myymällä itse töitänsä (aika hankalaa nykytaiteilijalle) taikka tekemällä tilaustöitä mesenaateille, ja kas: suuri yleisö piti ja pitää yhä heidän teoksiaan verrattoman laadukkaina.
Nyt, kun tilaaja ei olekaan taiteesta ymmärtämätön aatelinen vaan apurahalautakunnassa istuva itseään taiteen asiantuntijana pitävä vasemmistoviritteinen kulttuurihenkilö, ei taiteentuottosysteemissä ole mitään mikä ankkuroisi sen taidekäsityksen tavallisen kansan todellisuuteen. Lopputuloksena on sitten enimmäkseen sellaista kamaa mikä tavallisen kansan mielestä on parhaimmillaan siedettävää ja pahimmillaan kuvottavaa. Ja sitten taide-eliitti vielä ihmettelee, miksei kukaan halua maksaa taiteesta!
Se "nuoleskelu, kiipiminen ja mielistely" muuten on ihan nykyinenkin käytäntö, kyseinen toiminta kohdistuu vain jalat maassa olevan mesenaatin sijasta siihen punavihreään apurahalautakuntaan.
Taisit unohtaa sen seikan että mainitsemasi taiteilijat ovat myös niiden "vasemmistoviritteisten kulttuurihenkilöiden" mielestä neroja. Jos sinä ja muut kaltaisesi saisivat päättää taiteen rahoituksesta, oopperataloon tulisi keikalle Lauri Tahkä ja Britney Spears ja Kiasmasta omistettaisiin omat kerroksensa Juhani Palmun peltomaisemille ja Kai Stenvallin ankoille. Kansallisteatterissa voitaisiin alkaa esittämään Uuno Turhapuroja.
Kannattaisi ehkä lukea vähän taidehistoriaa. Mene vaikka paikalliseen kirjastoon ja lainaa kirja. Taiteen hyvyys ei ole minun tai sinun mielipiteistä kiinni, eikä varsinkaan enemmistön mielipiteestä. Taidetta voi arvoittaa vaikka samaan tapaan kuin punaviinejä. Jotta voi sanoa mikä on huonoa viiniä ja mikä hyvää, pitää olla perehtynyt asiaan.
En tajua tuota "hienostotaide"-argumenttia. Se kertoo enemmänkin termin käyttäjän huonosta itsetunnosta.
Vaikka itse vierastan kaikkea kommarimeininkiä, niin Neuvostoliitossa oli ( ehkä ) hyvä puoli erilaiset kulttuurikoulut. Tosin ne kai koskivat lähinnä vain esiintyviä taiteilijoita. Sellaiset voisivat olla yksi tapa tukea kulttuuria. Joka tapauksessa taide- ja taitoaineita ei saisi kouluissa väheksyä.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 19:14:47
Taisit unohtaa sen seikan että mainitsemasi taiteilijat ovat myös niiden "vasemmistoviritteisten kulttuurihenkilöiden" mielestä neroja.
Olen hieman skeptinen tämän suhteen. Neroiksi saattavat pitkin hampain tunnustaa, mutta taantumuksellisiksi sellaisiksi. Ainakin vanhojen nerojen kehittämiä taiteen perinteitä tämä nykyinen taide-eliitti pitää arvottomina ja turhina, ellei suorastaan vihaa niitä. Voit vakuuttua tästä tutustumalla mihin tahansa alle 50 vuotta vanhan taiteen näyttelyyn tai esitykseen.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 19:14:47
Jos sinä ja muut kaltaisesi saisivat päättää taiteen rahoituksesta, oopperataloon tulisi keikalle Lauri Tahkä ja Britney Spears ja Kiasmasta omistettaisiin omat kerroksensa Juhani Palmun peltomaisemille ja Kai Stenvallin ankoille. Kansallisteatterissa voitaisiin alkaa esittämään Uuno Turhapuroja.
Olipa hieno olkiukko mallia Suomi24. En olisi uskonut Hommassa tällaisiin kovin äkkiä törmääväni.
Itse asiassa en ollenkaan tiedä, keitä taiteilijoita tukisin jos mahdollisuuden saisin, koska tunnettuja mieleisiäni taiteilijoita ei ole - he eivät ole saaneet apurahoja eivätkä kuuluisuutta; he ovat tienneet tämän ja jättäneet koko taiteilijan uran sikseen tai sitten sopeutuneet tilanteeseen ja mielistelleet apurahalautakuntaa. He ovat saattaneet valita sellaisen uran, jossa luovuudesta maksetaan ilman taide-eliitin edessä matelua, kuten mainosalan, IT-sisällöntuotannon tai kuvittajan työn. Tai sitten he tekevät työkseen jotain ihan muuta ja taiteilevat vain harrastuksekseen, taide-eliitin pitäessä heitä vain rahvaanomaisena taustakohinana ja toritaiteilijoina.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 19:14:47
Kannattaisi ehkä lukea vähän taidehistoriaa. Mene vaikka paikalliseen kirjastoon ja lainaa kirja. Taiteen hyvyys ei ole minun tai sinun mielipiteistä kiinni, eikä varsinkaan enemmistön mielipiteestä. Taidetta voi arvoittaa vaikka samaan tapaan kuin punaviinejä. Jotta voi sanoa mikä on huonoa viiniä ja mikä hyvää, pitää olla perehtynyt asiaan.
Implikoi, etten olisi lukenut vähän taidehistoriaa.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 19:14:47
En tajua tuota "hienostotaide"-argumenttia. Se kertoo enemmänkin termin käyttäjän huonosta itsetunnosta.
Wat? Väititkö, etteivät apurahataiteilijat tee taidettaan pääasiassa muiden taiteilijoiden ja kriitikoiden maun mukaan, vähät välittämättä mitä ei-sisäpiiriläiset ko. taiteesta ajattelevat?
Myötäjuoksijalle:
Jos apurahalautakuntien armopalat on tarkoitettu vain punavihreän klikin mielistelijöille, miten ihmeessä minäkin olen saanut niiltä rahaa? Ja mainitsemasi Mozart, Bach & kumpp. edustivat oman aikansa eliittitaidetta, jota "tavallinen kansa" ei juuri harrastanut, ja nykyäänkin heidän tuotoksiaan harrastaa aika pieni piiri. Vai moniko suosittu radiokanava soittaa heidän sävellyksiään nykyään?
Tosipahalle:
Itse asiassa läheskään kaikki taiteen apurahat eivät tule valtiolta, vaan huomattavan osan niistä jakavat yksityiset säätiöt, kuten Suomen Kulttuurirahasto sekä Kordelinin ja Wihurin säätiöt. Valtion taiteilija-apurahan saa lopulta vain pieni osa tekijöistä. Sinänsä minulla ei olisi mitään mesenaattijärjestelmää vastaan, tosin epäilen sen toimivuutta nykyaikana. Yläluokan maku on rappeutunut käytännössä yhtä pahasti kuin rahvaankin, eivätkä nykyiset rahakkaat ole kovin halukkaita tunnustamaan muita arvoja kuin tuottavuuden, saati sitten sijoittamaan kulttuurikohteisiin. Suhtaudun negatiivisesti "julkinen tuki pois taiteelta" -puheisiin senkin takia, että se on populismia sanan huonossa merkityksessä: jos verorahavirtojen kohteita ryhtyy tarkastelemaan, niillä on paljon huolestuttavampia kohteita kuin taide (olipa se sitten hyvä- tai huonolaatuista). Verorahoja käytetään suunnattomat määrät asioihin, jotka eivät ole pelkästään turhia, vaan myös tuhoisia.
Kysymys siitä mikä on taidetta ja mikä ei, on askarruttanut ihmisiä antiikista asti eikä yhteisymmärrykseen olla päästy. Kysymykseen ei kannata odottaa helppoa vastausta. Toisessa ääripäässä on täydellinen relativismi (kaikki on taidetta) ja toisessa jonkinlainen elitismi tai konservatismi. Jotkut ajattelevat, että se on taidetta, mikä laitetaan esille taiteena eli kynnyskysymys on näytteille asettaminen. Instituutiot luovat taidetta.
Toisaalta voi ajatella onko yksinkertainen taide (perus rock-biisi) yhtä hyvää kuin monimutkainen, enemmän ymmärrystä/tietoa vaativa taide (klassinen musiikki). Lähtökohtana pitäisin sitä, että jotkin taiteenlajit vaativat suurta kulttuurista pääomaa, että niistä ylipäätään voi nauttia ja tämä tekee niistä elitistä. Kun taas oopperasta pitävä voi hyvin myös nauttia populaarimusiikista.
Kulttuuria pitää mielestäni ehdottomasti tukea, mutta myös huolella valikoiden. Somalialaista kulttuuria Suomen valtion ei tarvitse tukea eikä mitään muitakaan vieraita kulttuureja.
Quote from: Timo Hännikäinen on 08.11.2010, 19:34:37
Jos apurahalautakuntien armopalat on tarkoitettu vain punavihreän klikin mielistelijöille, miten ihmeessä minäkin olen saanut niiltä rahaa? Ja mainitsemasi Mozart, Bach & kumpp. edustivat oman aikansa eliittitaidetta, jota "tavallinen kansa" ei juuri harrastanut, ja nykyäänkin heidän tuotoksiaan harrastaa aika pieni piiri. Vai moniko suosittu radiokanava soittaa heidän sävellyksiään nykyään?
Varmasti poikkeuksiakin on, mutta valtavirran suunta on selvä. Ei sen taiteen tarvitse olla avoimesti punavihreää; riittää, että se muotonsa puolesta sopii taide-eliitin ideologiaan (esim. se epävälinekeskeisyys, mikä eräässä toisessa ketjussa mainittiin taidekoulujen oleelliseksi opetukseksi: se, että piirtää hyvin ja laadukkaasti on välinekeskeisyyttä ja siten taantumuksellista eikä yhtään egalitarististakaan).
Mozartin, Bachin & kumpp. aikaan taiteen "suuren yleisön" muodosti yhteiskunnallinen eliitti, koska "tavallisella kansalla" oli muita huolenaiheita, mm. hengissä pysyminen. Wagnerin aikaan jo taiteesta kiinnostunut porvariluokkakin pystyi maksamaan taiteesta (ja Wagnerillahan meni hyvin). Tavallisella kansalla oli noihin aikoihin omaa populaarikulttuuriaan, kuten on nytkin.
Mitä wanhojen säveltäjämestarien tuotoksiin tulee, niin heidän sävellyksensä myyvät yhä verrattomasti paremmin kuin suosituimpienkin nykysäveltäjien kriits krääts blörbs blärbs - teokset.
Ongelman pelkistäminen vasemmistoviritteiseen apurahalautakuntaan on suunnaton yksinkertaistus, mutta melko toimiva sellainen. Pohjimmiltaan ilmiön syyt ja seuraukset kietoutuvat koko viime vuosisadan aatehistorian ympärille. Jossain ketjuissa olen sitä suota lähtenyt rämpimään läpi, mutten tässä nyt viitsi.
Tällaiset arvovalinnat arvioisin näin:
(https://therealshowstopper.files.wordpress.com/2010/04/socialism-illustrated.jpeg)
Quote from: myötäjuoksija on 08.11.2010, 19:33:07
Olen hieman skeptinen tämän suhteen. Neroiksi saattavat pitkin hampain tunnustaa, mutta taantumuksellisiksi sellaisiksi. Ainakin vanhojen nerojen kehittämiä taiteen perinteitä tämä nykyinen taide-eliitti pitää arvottomina ja turhina, ellei suorastaan vihaa niitä. Voit vakuuttua tästä tutustumalla mihin tahansa alle 50 vuotta vanhan taiteen näyttelyyn tai esitykseen.
Olet siis harmissasi siitä ettei satoja vuosia sitten eläneiden taiteilijoiden vaikutus näy nykytaiteessa. Miten niin ei näy? Ja miten sen pitäisi näkyä? Mitä odotat siellä "alle 50 vuotta vanhan taiteen näyttelyssä" näkeväsi että se on "perinteitä kunnioittavaa", tai jotain sinne päin. Totta kai kaikki taide ottaa vaikutteita menneestä. Se ei tarkoita sitä että nykymusiikin pitäisi kuulostaa Bachilta.
QuoteOlipa hieno olkiukko mallia Suomi24. En olisi uskonut Hommassa tällaisiin kovin äkkiä törmääväni.
Et kuitenkaan sanonut millä tavalla olin väärässä. Helppo on aina heitellä jotain suomi24:sia ja olkiukkoja perustelematta mitenkään mitään.
Quotekoska tunnettuja mieleisiäni taiteilijoita ei ole.
Kuinkahan paljon käyt katsomassa taidetta? Kiasmassa on tälläkin hetkellä nykytaidetta laidasta laitaan ties kuinka monelta kymmeneltä taiteilijalta. Ja todella erilaista matskua. Jos sanot ettet pidä yhdestäkään "tunnetusta" nykytaitelijasta, se kertoo minulle siitä ettet ole paljon perehtynyt nykytaiteeseen. On niitä muitakin kuin Teemu Mäki.
QuoteHe ovat saattaneet valita sellaisen uran, jossa luovuudesta maksetaan ilman taide-eliitin edessä matelua, kuten mainosalan, IT-sisällöntuotannon tai kuvittajan työn. Tai sitten he tekevät työkseen jotain ihan muuta ja taiteilevat vain harrastuksekseen, taide-eliitin pitäessä heitä vain rahvaanomaisena taustakohinana ja toritaiteilijoina.
Eli toisin sanottuna heillä ei ollut tarpeeksi lahjoja tulla taiteilijoiksi joten he valitsivat toisen ammatin.
QuoteWat? Väititkö, etteivät apurahataiteilijat tee taidettaan pääasiassa muiden taiteilijoiden ja kriitikoiden maun mukaan, vähän välittämättä mitä ei-sisäpiiriläiset ko. taiteesta ajattelevat?
En edes tajua mitä tuolla tarkoitat. Sulla on jokin ihme sisäpiiri-rahvas-hienosto paranoia meneillään. Tarkoitin sitä että vaikka olen itse peraukinen opiskelija, käyn silti tasaisin väliajoin oopperassa ja teatterissa vaikka molemmat maksavat itselleni aivan liikaa, mutten silti pidä niitä "hienostotaiteena".
Monesti sana kulttuuri on vain viikunnanlehti vähemmän kauniille aisioille:
1. Kun naiset haluaa nauttia pornosta niin he alkaa nimittää sitä kultturiiksi/erotiikaksi.
2. Kun varakkaaat ihmiset haluavat nauttia edullisesti megalomaanisesta aikuisten sadusta niin he nimittävät sitä oopperaksi tms korkeakulttuuriksi johon alkavat pyytää verovaroja. Toisinsanoen köyhäinapua rikkaille.
3. Vedotaan kulttuuriin kun propagandistisille aatekolmejanttareille halutaan suojatyöpaikkoja.
4. Kukkahatädelle suojatyöpaikkoja.
5. Kulttuuri on kuin entisajan alkemiaa jossa yritettiin tehdä oljista kultaa.
Henkilökohtaisesti olen kurkkuani myöten täynnä kulttuuria. Tulos on hiriviömäinen kun sitä yritetään tehdä väkisin. Ei se ole edes kioskitaiteen tasolla.
Kultturibudjetin voisi aivan välittömästi puolittaa.
Espan puisto on hyvä esimerkki mihin ikeeseen ollaan jouduttu. Tasaisin väliajoin kukkahattutädit tuovat sinne karmeita "teoksia" joita luonnehtisin että ne ovat kotoisin b-luokan kauhuelokuvista.
Jos sitä kulttuuria joku haluaa niin ostakoot omalla rahallansa niin paljon kuin tykkää.
Quote from: myötäjuoksija on 08.11.2010, 19:53:08
Mitä wanhojen säveltäjämestarien tuotoksiin tulee, niin heidän sävellyksensä myyvät yhä verrattomasti paremmin kuin suosituimpienkin nykysäveltäjien kriits krääts blörbs blärbs - teokset.
Eli olet sitä mieltä että nykymusiikin pitäisi taantua samalle tasolle missä se oli pari-kolme sataa vuotta sitten? Ja edelleenkin, sillä mikä myy ja mikä ei, ei ole mitään tekemistä sen kanssa mikä on hyvää taidetta ja mikä ei.
Quote from: myötäjuoksija on 08.11.2010, 19:53:08
Mitä wanhojen säveltäjämestarien tuotoksiin tulee, niin heidän sävellyksensä myyvät yhä verrattomasti paremmin kuin suosituimpienkin nykysäveltäjien kriits krääts blörbs blärbs - teokset.
Näin on. Ennen vanhaan mainitut säveltäjät eivät tosin eläneet niinkään keikka- tai levytuloilla (heh), vaan useimmiten toimivat hovisäveltäjinä tai esimerkiksi urkureina (Bach). Musiikkia tehtiin käyttöön. Suurin osa esimerkiksi Bachin sävellyksistä esitettiin tietysti myös rahvaalle kirkossa.
Bachia kuuntelin äskettäin, mutta nyt kuuntelen Guinnessin ennätysmiehen, Telemannin nokkahuilusarjoja. Telemann kirjoitti mustekynällä ja kynttilän valossa kovemmalla tahdilla laatutavaraa kuin mitä nykyiset tusina"säveltäjät" saavat MIDI-näppäimistöillään aikaiseksi edes hissimusiikkia.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:10:14
Quote from: myötäjuoksija on 08.11.2010, 19:53:08
Mitä wanhojen säveltäjämestarien tuotoksiin tulee, niin heidän sävellyksensä myyvät yhä verrattomasti paremmin kuin suosituimpienkin nykysäveltäjien kriits krääts blörbs blärbs - teokset.
Eli olet sitä mieltä että nykymusiikin pitäisi taantua samalle tasolle missä se oli pari-kolme sataa vuotta sitten? Ja edelleenkin, sillä mikä myy ja mikä ei, ei ole mitään tekemistä sen kanssa mikä on hyvää taidetta ja mikä ei.
Pistit jälleen tosipahan. Kuinka nykymusiikki voisi _taantua_ samalle tasolle, jossa se oli 1700- ja 1800-luvuilla? Kuinka Mozartin ja Bachin tasolle taannutaan? Kuinka katedraalinrakentamistaidossa taannutaan johonkin renessanssiajan tasolle? Tai pyramidirakentamisessa muinaisen Egyptin tasolle? Tai kivirakentamisessa muinaisten inkojen tasolle?
Kehitystä tapahtuu, mutta läheskään aina kehityksen suunta ei ole kohti parempaa. Esimerkiksi laulajia ei nykypäivänä juuri enää tule, kun lapset eivät juuri laula eikä kouluissa lauleta. Siis kunnolla, täydellä äänellä. Idols-määkimiset eivät kehitä lauluääntä, paitsi korkeintaan popin ym. mikrofonilaulannan tarpeisiin. Jaakko Ryhänen hiljattain haastattelussa totesi, että nykyään uusia laulajia tulee lähinnä enää pohjoisen lestadiolaisalueilta.
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:14:04
Telemann kirjoitti mustekynällä ja kynttilän valossa kovemmalla tahdilla laatutavaraa kuin mitä nykyiset tusina"säveltäjät" saavat MIDI-näppäimistöillään aikaiseksi edes hissimusiikkia.
Olet tätä mieltä koska sinulla ei ole tarvittavaa taidehistorian tuntemusta ymmärtämään nykymusiikkia. Se mikä on kuulostaa sinusta vain räminältä ja kaaokselta kuulostaa minusta paljon mielenkiintoisemmalta.
Samoin minä en ymmärrä vaikkapa amerikkalaisesta jalkapallosta mitään. En ymmärrä sen sääntöjä, en pelaajien päämäärää enkä mitään muutakaan, joten se näyttää minusta täysin yhdentekevältä enkä jaksa katsella sitä. Sen sijaan lajiin perehtynyt näkee pelin täysin eri tavalla.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:03:11
Olet siis harmissasi siitä ettei satoja vuosia sitten eläneiden taiteilijoiden vaikutus näy nykytaiteessa. Miten niin ei näy?
Kuvataide hylännyt esittävyyden ja piirustus/maalaus/veistotaidon arvostamisen, musiikki hylännyt tonaliteetin ja perinteiset muodot, arkkitehtuuri on näyttänyt keskisormea kaikelle perinteelleen le Corbusierista alkaen ja noin yleisesti suurin osa taiteesta näyttää hylänneen kauneuden arvon täysin.
Noin esimerkiksi.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:03:11
Ja miten sen pitäisi näkyä? Mitä odotat siellä "alle 50 vuotta vanhan taiteen näyttelyssä" näkeväsi että se on "perinteitä kunnioittavaa", tai jotain sinne päin. Totta kai kaikki taide ottaa vaikutteita menneestä. Se ei tarkoita sitä että nykymusiikin pitäisi kuulostaa Bachilta.
Jotenkin kummasti tuo taide kehittyi (evoluutio) perinteitä kunnioittaen aina 1900-luvun modernisteihin saakka, jotka julistivat äkkiä avoimen sodan (revoluutio) kaikelle heitä edeltäneelle ja ovat tähän päivään mennessä kieltämättä hyvin tehokkaasti hävittääneet kulttuurin arvostusta: nykytaiteilijat taiteilevat vain toisilleen ja kriitikkokavereilleen, tavallinen kansa on enimmäkseen kiinnostunut vähintään sata vuotta vanhasta taiteesta.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:03:11
QuoteOlipa hieno olkiukko mallia Suomi24. En olisi uskonut Hommassa tällaisiin kovin äkkiä törmääväni.
Et kuitenkaan sanonut millä tavalla olin väärässä. Helppo on aina heitellä jotain suomi24:sia ja olkiukkoja perustelematta mitenkään mitään.
No sanotaan sitten niin, että arvelusi taidemieltymyksistäni olivat täysin vääriä ja heti seuraavassa kappaleessa tein perusteellisesti selkoa, mitä mieltä oikeasti olen.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:03:11
Kuinkahan paljon käyt katsomassa taidetta? Kiasmassa on tälläkin hetkellä nykytaidetta laidasta laitaan ties kuinka monelta kymmeneltä taiteilijalta. Ja todella erilaista matskua. Jos sanot ettet pidä yhdestäkään "tunnetusta" nykytaitelijasta, se kertoo minulle siitä ettet ole paljon perehtynyt nykytaiteeseen. On niitä muitakin kuin Teemu Mäki.
Kiasmassa säännöllisesti käyminen ei kai ole edellytys kulttuurista keskusteluun, varsinkaan ei-helsinkiläisille? Eikö netin, lehtien ja paikallisten gallerioiden näyttelyihin tutustuminen riitä?
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:03:11
Eli toisin sanottuna heillä ei ollut tarpeeksi lahjoja tulla taiteilijoiksi joten he valitsivat toisen ammatin.
Tai sitten he katsoivat taiteilijan ammatin vain tukahduttavan lahjojaan.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:03:11
En edes tajua mitä tuolla tarkoitat. Sulla on jokin ihme sisäpiiri-rahvas-hienosto paranoia meneillään. Tarkoitin sitä että vaikka olen itse peraukinen opiskelija, käyn silti tasaisin väliajoin oopperassa ja teatterissa vaikka molemmat maksavat itselleni aivan liikaa, mutten silti pidä niitä "hienostotaiteena".
Juu, varmaan käytkin. Et kuitenkaan pääse virallisesti määrittelemään, mikä tässä maassa on suurta taidetta ja mikä tekotaiteellista kitschiä.
Quote from: Parasiittiö on 08.11.2010, 18:14:26
Mutta yksi kysymys: onko niitten apurahalautakuntien raha pakko tulla veroista? Eikö ne tai ainakin osa voi tulla yksityisistä lähteistä vapaaehtoisesti ...?
Nyt veit kyllä varpaat suustani. Tähän tapaan ne aikanaankin rahoitettiin. Kaiken maailman pikkuruhtinaat ruokkivat hovisäveltäjäksi ja vaivan palkaksi näistä sävellyksistä saadaan nauttia yhä.
En valitettavasti jaksanut lukea ihan kaikkea kirjoitettua tässä ketjussa, mutta olennainen lähtökohta minusta ei ole perustella taiteen tukemista ko. taiteen, vaan maksajan näkökohdista. Aina kun yhteiskunta julkisin verovaroin tukee jotain kulttuurimuotoa, on se pakolla veronmaksajilta kerätty maksu.
Olennainen kysymys on:
Miten perustellaan yksittäiselle veronmaksajalle se, että hänen on pakko maksaa taiteesta, joka häntä ei kiinnosta?
Tämä pätee mielestäni ihan kaikkiin julkisiin palveluihin, ja taiteet eivät ole poikkeus. Kun kyse on pakolla kerättävästä maksusta, niiden tukeminen on perusteltava maksajan, ei maksun saajan lähtökohdista. Se on minusta oikeudenmukaisuuskysymys. Millään instituutiolla ei pitäisi olla oikeutta sanoa, että "me olemme valinneet tämän taidemuodon sellaiseksi, että sinähän maksat siitä, halusit tai et". Näin kuitenkin on asianlaita tällä hetkellä. Valitettavasti.
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:22:47
Pistit jälleen tosipahan. Kuinka nykymusiikki voisi _taantua_ samalle tasolle, jossa se oli 1700- ja 1800-luvuilla? Kuinka Mozartin ja Bachin tasolle taannutaan? Kuinka katedraalinrakentamistaidossa taannutaan johonkin renessanssiajan tasolle? Tai pyramidirakentamisessa muinaisen Egyptin tasolle? Tai kivirakentamisessa muinaisten inkojen tasolle?
Voi herran pojat. Nykymusiikki on nykymusiikkia. Mozart tai Bach eivät ole nykymusiikkia. Jos nykytaide viedään takaisin sille tasolle millä se oli satoja vuosia sitten, totta kai voi puhua taantumuksesta.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:31:14
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:22:47
Pistit jälleen tosipahan. Kuinka nykymusiikki voisi _taantua_ samalle tasolle, jossa se oli 1700- ja 1800-luvuilla? Kuinka Mozartin ja Bachin tasolle taannutaan? Kuinka katedraalinrakentamistaidossa taannutaan johonkin renessanssiajan tasolle? Tai pyramidirakentamisessa muinaisen Egyptin tasolle? Tai kivirakentamisessa muinaisten inkojen tasolle?
Voi herran pojat. Nykymusiikki on nykymusiikkia. Mozart tai Bach eivät ole nykymusiikkia. Jos nykytaide viedään takaisin sille tasolle millä se oli satoja vuosia sitten, totta kai voi puhua taantumuksesta.
Aika vasemmistolainen ja vanhahtava historiakäsitys.
Koko "edistys/taantumus"-käsite on aatehistoriallista hömppää, joka juontaa juurensa mm. Hegeliin. Kulttuurievoluutioteoria (meemiteoria) tarjoaa paljon järkevämmän ja tieteellisemmän lähtökohdan historian hahmottamiselle.
Historialla ei ole suuntaa, se on vain pelkkää meemien päämääräntöntä olemassaolotaistelua.
Jos tarkoitetaan taiteen tasoa, niin ei voida sanoa että ajassa eteenpäin mentäessä mentäisiin koko ajan myös "parempaan" taiteeseen. Kaikista taiteen lajeista löytyy ikivanhoja teoksia, jotka ovat jääneet ylittämättä ja joita pidetään loistoteoksina vanhuudestaan huolimatta.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:24:53
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:14:04
Telemann kirjoitti mustekynällä ja kynttilän valossa kovemmalla tahdilla laatutavaraa kuin mitä nykyiset tusina"säveltäjät" saavat MIDI-näppäimistöillään aikaiseksi edes hissimusiikkia.
Olet tätä mieltä koska sinulla ei ole tarvittavaa taidehistorian tuntemusta ymmärtämään nykymusiikkia. Se mikä on kuulostaa sinusta vain räminältä ja kaaokselta kuulostaa minusta paljon mielenkiintoisemmalta.
Mistäköhän tämä purkaus tuli? Minulla on mielestäni jonkin verran taidehistorian tuntemusta ja kuuntelen myös tuoreempaa musiikkia. Räminästä ja kaaoksesta en ole puhunut. Kenties sekoitat nyt nimimerkkejä.
Mutta käsi sydämelle nyt, kuinka montaa nykysäveltäjää jaksaa oikeasti kuunnella musiikin vuoksi? Joitakin teoksia jaksaa kuunnella ainoastaan siksi, että niissä on joku koukku, trikki, tekninen temppu. Kaipaan kuitenkin sitä, että kappaleessa on teknisten hienouksien ohella myös musiikkia. Aina näin ei todellakaan ole.
1900-luvun puolenvälin jälkeen vaikuttaneista säveltäjistä ei ole keskimäärin kovin hyvä kuva. Yksittäisiä helmiä olen kuullut toki useitakin.
Musiikki koostuu melodiasta, harmoniasta, dynamiikasta ja rytmistä. Monissa nykyteoksissa ei ole juuri mitään näistä. Keisarilla ei aina ole vaatteita. Eräs suomalainen nykysäveltäjä totesi, että kilpailusävellykseen piti miettiä sitä, miltä nuotit näyttivät. Onhan siinäkin hyvä lähtökohta musiikin sävellykseen...
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:24:53
Samoin minä en ymmärrä vaikkapa amerikkalaisesta jalkapallosta mitään. En ymmärrä sen sääntöjä, en pelaajien päämäärää enkä mitään muutakaan, joten se näyttää minusta täysin yhdentekevältä enkä jaksa katsella sitä. Sen sijaan lajiin perehtynyt näkee pelin täysin eri tavalla.
Amerikkalaisen jalkapallon suhteen olemme samalla viivalla.
Quote from: myötäjuoksija on 08.11.2010, 20:27:28
Kuvataide hylännyt esittävyyden ja piirustus/maalaus/veistotaidon arvostamisen, musiikki hylännyt tonaliteetin ja perinteiset muodot, arkkitehtuuri on näyttänyt keskisormea kaikelle perinteelleen le Corbusierista alkaen ja noin yleisesti suurin osa taiteesta näyttää hylänneen kauneuden arvon täysin.
Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa. Esittävää kuvataidetta tehdään vaikka kuinka paljon. Samoin ylivoimaisesti suurin osa nykymusiikista on tonaalista.
QuoteKiasmassa säännöllisesti käyminen ei kai ole edellytys kulttuurista keskusteluun, varsinkaan ei-helsinkiläisille? Eikö netin, lehtien ja paikallisten gallerioiden näyttelyihin tutustuminen riitä?
En puhunut kulttuurista keskustelusta, vaan siitä että sanoit ettet pidä yhdestäkään nykytaiteilijasta. Eli olet tutustunut netissä, gallerioissa ja lehtiä lukemalla nykytaiteeseen etkä siltikään ole löytänyt yhtäkään taiteilijaa jonka tuotannosta pidät? Sitä on hankala uskoa.
QuoteJuu, varmaan käytkin. Et kuitenkaan pääse virallisesti määrittelemään, mikä tässä maassa on suurta taidetta ja mikä tekotaiteellista kitschiä.
En ole halunnutkaan määritellä mitään. Jotenkin tuostakin kommentistasi vain paistoi läpi jonkinlainen häpeä siitä ettei sinua kiinnosta "korkeakulttuuri" tai "hienostotaide".
Mielenkiintoinen aihe.
Itse perussuomalaisena kuntapäättäjänä (mm. kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunnassa) ja eri taitedenlajeista nauttivana haluan pistää oman lusikkani tähän keskusteluun.
Ajatus perussuomalaisista junteista, jotka eivät kulttuurista mitään ymmärrä on kyllä harhakäsitystä. Mutta päätöksiä tehdessä meitä kaikkia yhdistää varmasti samansuuntainen priorisointi kuin miten itse asian koen. Nimittäin esimerkiksi kunnassa rahoituksen täytyy ensisijaisesti jakautua kunnan perustehtävien hoitoon ja se mitä jää yli, sillä voidaan sitten tukea eri taiteenlajeja.
Lohjalaisina esimerkkeinä minun on mm. kovin vaikeaa on ollut kannattaa jotain Lohjan Tenoripäiviä, joiden tuottama tappio kunnalle on ollut miltei 100 000 euroa per vuosi,varsinkaan kun samaan aikaan lähikirjasto käy kuolinkamppailua 70 000 euron kulujensa vuoksi. Kirjasto, josta palvelua riittää kaiken kokoisille ja näköisille kun taas tenorisointi on kuitenkin harvojen intohimo.
Myöskin Lohjan kaupunginorkesterin kulut ja tuotot tuottavat paljon päänvaivaa. Hieno ja upea orkesteri, minun mielestäni, mutta onko meillä varaa siihen? Voimmeko jatkuvasti nipistää muilta taiteen aloilta, jotka muutekin kärsivät pienistä tuloista, että saamme orkesterin säilymään?
Kulttuuripuolen toimet ovat usein valintoja ja minulla päätökset napsahtelevat kutakuinkin siihen osastoon, että pyrin toimimaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti KUNTALAISIA kohtaa.
Riikalta painavaa asiaa.
:)
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:31:14
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:22:47
Pistit jälleen tosipahan. Kuinka nykymusiikki voisi _taantua_ samalle tasolle, jossa se oli 1700- ja 1800-luvuilla? Kuinka Mozartin ja Bachin tasolle taannutaan? Kuinka katedraalinrakentamistaidossa taannutaan johonkin renessanssiajan tasolle? Tai pyramidirakentamisessa muinaisen Egyptin tasolle? Tai kivirakentamisessa muinaisten inkojen tasolle?
Voi herran pojat. Nykymusiikki on nykymusiikkia. Mozart tai Bach eivät ole nykymusiikkia. Jos nykytaide viedään takaisin sille tasolle millä se oli satoja vuosia sitten, totta kai voi puhua taantumuksesta.
Jaa-a, miksipäs ei jos taantumusta on siis myös negatiinenkin taantumus (eli positiivinen kehitys). Mielestäni ei olisi paha, jos vaikka negatiivisesti taannuttaisiin tuonne Bachin, Beethovenin, Alkanin, Saint-Saensin, Poulencin, Rachmaninovin ja kumppanien maisemiin. Nämä kaikki edustavat hyvin erilaisia musiikillisia näkemyksiä, mutta yhdistävänä tekijänä oli musiikillisuus.
Lisäys:
tosipaha, haastan sinut etsimään jonkin helmen Kaija Saariahon tuotannossa. Kuuntelen juuri "Jardin Secret I - Electronic Music" -kipaletta, ja minulta tuntuu hajoavan pää. Nyt on kolme minuuttia kuunneltu, ja mitään musiikkiin viittaavaa (melodiaa, harmoniaa, dynamiikkaa tai rytmiä) ei ole vielä kuulunut. Jotain kikkailua stereoeffekteillä ja jotain ihme tiukuja senkin edestä.
Lisäys2:
Oho, dynamiikkaa, kohdassa 6:32 suunnilleen! Hyvä Kaija!
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:48:53
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 20:31:14
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:22:47
Pistit jälleen tosipahan. Kuinka nykymusiikki voisi _taantua_ samalle tasolle, jossa se oli 1700- ja 1800-luvuilla? Kuinka Mozartin ja Bachin tasolle taannutaan? Kuinka katedraalinrakentamistaidossa taannutaan johonkin renessanssiajan tasolle? Tai pyramidirakentamisessa muinaisen Egyptin tasolle? Tai kivirakentamisessa muinaisten inkojen tasolle?
Voi herran pojat. Nykymusiikki on nykymusiikkia. Mozart tai Bach eivät ole nykymusiikkia. Jos nykytaide viedään takaisin sille tasolle millä se oli satoja vuosia sitten, totta kai voi puhua taantumuksesta.
Jaa-a, miksipäs ei jos taantumusta on siis myös negatiinenkin taantumus (eli positiivinen kehitys). Mielestäni ei olisi paha, jos vaikka negatiivisesti taannuttaisiin tuonne Bachin, Beethovenin, Alkanin, Saint-Saensin, Poulencin, Rachmaninovin ja kumppanien maisemiin. Nämä kaikki edustavat hyvin erilaisia musiikillisia näkemyksiä, mutta yhdistävänä tekijänä oli musiikillisuus.
Pakko heittää tähän. Ei kuulkaa pojat enää onnistu palautuminen Bachin aikaan ja arvatkaapa miksi? Lääketieteen takia. Eikös suurin osa näistä sairastanut neurosyfilistä, joka on "luovan hulluuden lähde". Nyt penisiliini hoitaa moiset pois :D
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:40:04
Mutta käsi sydämelle nyt, kuinka montaa nykysäveltäjää jaksaa oikeasti kuunnella musiikin vuoksi?
Arvo Pärt?
http://www.youtube.com/watch?v=yXgaMraRzPc&feature=related
Quote from: Riikka Slunga-Poutsalo on 08.11.2010, 20:53:26
Pakko heittää tähän. Ei kuulkaa pojat enää onnistu palautuminen Bachin aikaan ja arvatkaapa miksi? Lääketieteen takia. Eikös suurin osa näistä sairastanut neurosyfilistä, joka on "luovan hulluuden lähde". Nyt penisiliini hoitaa moiset pois :D
Taiteen puolesta olisin valmis uhrautumaan ;)
Quote from: Riikka Slunga-Poutsalo on 08.11.2010, 20:53:26
Pakko heittää tähän. Ei kuulkaa pojat enää onnistu palautuminen Bachin aikaan ja arvatkaapa miksi? Lääketieteen takia. Eikös suurin osa näistä sairastanut neurosyfilistä, joka on "luovan hulluuden lähde". Nyt penisiliini hoitaa moiset pois :D
Mielenkiintoinen ajatus. Bachin kohdalla en huomannut mainintaa sairauksista ja hän elikin kohtuullisen vanhaksi aikakauden nähden, eli 65-vuotiaaksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Bachilla oli 20 lasta, eli 2 enemmän kuin kansanedustaja Karjulalla. Johann Sebastian tosin hieman huijasi, koska vaimojakin oli kaksi (jäi ensimmäisen vaimon kuoltua leskeksi 36-vuotiaana).
Tässä on nykymusiikkiteos josta Ristokin tykkää!
http://www.youtube.com/watch?v=hUJagb7hL0E&feature=related
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:40:04
Mutta käsi sydämelle nyt, kuinka montaa nykysäveltäjää jaksaa oikeasti kuunnella musiikin vuoksi? Joitakin teoksia jaksaa kuunnella ainoastaan siksi, että niissä on joku koukku, trikki, tekninen temppu. Kaipaan kuitenkin sitä, että kappaleessa on teknisten hienouksien ohella myös musiikkia. Aina näin ei todellakaan ole.
1900-luvun puolenvälin jälkeen vaikuttaneista säveltäjistä ei ole keskimäärin kovin hyvä kuva. Yksittäisiä helmiä olen kuullut toki useitakin.
Musiikki koostuu melodiasta, harmoniasta, dynamiikasta ja rytmistä. Monissa nykyteoksissa ei ole juuri mitään näistä. Keisarilla ei aina ole vaatteita. Eräs suomalainen nykysäveltäjä totesi, että kilpailusävellykseen piti miettiä sitä, miltä nuotit näyttivät. Onhan siinäkin hyvä lähtökohta musiikin sävellykseen...
Eipä taas kuulu ketjun aiheeseen ollenkaan, mutta minua ottaa suunnattomasti päähän sinunkaltaisesi elvistelijät, jotka tulevat yleisesti kertomaan, mikä on oikeaa musiikkia ja mikä ei. Joillekin delfiinien äännähtely on musiikkia korville, vaikkei siinä dynamiikkaa tai rytmiä välttämättä olisikaan. Voin sanoa, että Backstreet Boys tekee helvetin paljon parempaa musiikkia kuin Bach, eikä sinulla ole mitään todisteita tätä väitettä vastaan. Musiikkimausta kiistely kuuluukin ehkä niille ala-asteikäisille hiphoppareille ja hevareille, jotka keskenään itkevät siitä kuinka meitsin musa on parempaa ku sun.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 21:08:34
Tässä on nykymusiikkiteos josta Ristokin tykkää!
http://www.youtube.com/watch?v=hUJagb7hL0E&feature=related
Ainahan tuo Saariahon voittaa... Mutta kiitos mieluummin Arvo Pärtiä. Hänen musiikistaan kun löytyy kaikki vaaditut elementit. Musiikkia musiikin ja kauneuden vuoksi. Ei musiikkia kilpailutuomareita varten.
Musiikki joka on musiikkia vaatii säveltäjältään rohkeutta.
Quote from: risto on 08.11.2010, 21:14:55
Musiikki joka on musiikkia vaatii säveltäjältään rohkeutta.
Jep, shokeeraamatta jättäminen olisikin nykyisessä taidemaailmassa mitä shokeeraavin teko, johon vain rohkeimmat taiteilijat pystyisivät.
Quote from: Suvaitsija on 08.11.2010, 21:10:46
Quote from: risto on 08.11.2010, 20:40:04
Mutta käsi sydämelle nyt, kuinka montaa nykysäveltäjää jaksaa oikeasti kuunnella musiikin vuoksi? Joitakin teoksia jaksaa kuunnella ainoastaan siksi, että niissä on joku koukku, trikki, tekninen temppu. Kaipaan kuitenkin sitä, että kappaleessa on teknisten hienouksien ohella myös musiikkia. Aina näin ei todellakaan ole.
1900-luvun puolenvälin jälkeen vaikuttaneista säveltäjistä ei ole keskimäärin kovin hyvä kuva. Yksittäisiä helmiä olen kuullut toki useitakin.
Musiikki koostuu melodiasta, harmoniasta, dynamiikasta ja rytmistä. Monissa nykyteoksissa ei ole juuri mitään näistä. Keisarilla ei aina ole vaatteita. Eräs suomalainen nykysäveltäjä totesi, että kilpailusävellykseen piti miettiä sitä, miltä nuotit näyttivät. Onhan siinäkin hyvä lähtökohta musiikin sävellykseen...
Eipä taas kuulu ketjun aiheeseen ollenkaan, mutta minua ottaa suunnattomasti päähän sinunkaltaisesi elvistelijät, jotka tulevat yleisesti kertomaan, mikä on oikeaa musiikkia ja mikä ei. Joillekin delfiinien äännähtely on musiikkia korville, vaikkei siinä dynamiikkaa tai rytmiä välttämättä olisikaan. Voin sanoa, että Backstreet Boys tekee helvetin paljon parempaa musiikkia kuin Bach, eikä sinulla ole mitään todisteita tätä väitettä vastaan. Musiikkimausta kiistely kuuluukin ehkä niille ala-asteikäisille hiphoppareille ja hevareille, jotka keskenään itkevät siitä kuinka meitsin musa on parempaa ku sun.
Sorry, no bonus. Täällä snobbailtiin pikkusormet pystyssä kylddyyri- ja täide-mysiikillä, ja siihen eivät Takapihan Pojat kuulu. Itse asiassa mainitsemasi BB sentään luottaa jossain määrin melodiaan, harmoniaan, kenties aavistuksen myös dynamiikkaan ja miksei myöskin rytmiin, eikä siten pääse samalle levelille juhlittujen nykysäveltäjien (Kaija Saariaho) ja delfiinien kanssa.
Delfiinien ääntely ja moni muu voi olla erittäin hienoa kuunneltavaa, ns. "musiikkia korville", mutta miksi se olisi varsinaisesti musiikkia? Voiko moottoripyörän ääni olla runoutta? Voiko musta olla valkoista, jos siltä tuntuu?
Quote from: risto on 08.11.2010, 21:23:01
Delfiinien ääntely ja moni muu voi olla erittäin hienoa kuunneltavaa, ns. "musiikkia korville", mutta miksi se olisi varsinaisesti musiikkia? Voiko moottoripyörän ääni olla runoutta? Voiko musta olla valkoista, jos siltä tuntuu?
Onko sinulla vai jokin yksiselitteinen määrittely musiikille? Miksei delfiinien ääntely voisi olla "varsinaisesti" musiikkia? Eikö musiikki korville voi olla "varsinaista" musiikkia vai häh? Otin tuon esimerkin esille sen takia, koska rippileirillä yksi tyttö kuunteli haltioissaan delfiinien ääntelyä ja piti sitä musiikkina.
http://www.youtube.com/watch?v=Yke-c1z8_9Q
Quote from: Suvaitsija on 08.11.2010, 21:30:26
Onko sinulla vai jokin yksiselitteinen määrittely musiikille? Miksei delfiinien ääntely voisi olla "varsinaisesti" musiikkia? Eikö musiikki korville voi olla "varsinaista" musiikkia vai häh? Otin tuon esimerkin esille sen takia, koska rippileirillä yksi tyttö kuunteli haltioissaan delfiinien ääntelyä ja piti sitä musiikkina.
Tässä kun puhuttiin kulttuurin valtiollisesta sponsoroinnista, kannattaisi taiteen määrittely rajata tässä suosiolla ihmisten tekemään taiteeseen. Särkänniemen delfinaarion mahdolliset taide-apurahat olisivat jo aika offtopic.
Quote from: hallis on 08.11.2010, 21:35:58
http://www.youtube.com/watch?v=Yke-c1z8_9Q
Bowie rules!
Ja takaisin aiheeseen.
Musiikkimaulle on Peräkammarissa ketju.
Quote from: myötäjuoksija on 08.11.2010, 21:37:57
Quote from: Suvaitsija on 08.11.2010, 21:30:26
Onko sinulla vai jokin yksiselitteinen määrittely musiikille? Miksei delfiinien ääntely voisi olla "varsinaisesti" musiikkia? Eikö musiikki korville voi olla "varsinaista" musiikkia vai häh? Otin tuon esimerkin esille sen takia, koska rippileirillä yksi tyttö kuunteli haltioissaan delfiinien ääntelyä ja piti sitä musiikkina.
Tässä kun puhuttiin kulttuurin valtiollisesta sponsoroinnista, kannattaisi taiteen määrittely rajata tässä suosiolla ihmisten tekemään taiteeseen. Särkänniemen delfinaarion mahdolliset taide-apurahat olisivat jo aika offtopic.
Ei ole. Vaadin delfiineille, kääpiöille ja näkymättömille muurahaiselefanteille omaa korvamerkittyä kulttuuritukisummaa, koska muuten koen itseni syrjityksi.
Oikeastaan ketju meni off-topiciksi jo silloin, kun täällä ruvettiin kiistelemään musiikkimausta.
Näen taiteen tukemisen julkisista varoista hieman samanlaiseksi kuin monikultturismin. Sen "rikkautta" ja autuaaksitekevyyttä hoetaan mantrana ilman että sitä kyetään kunnolla perustelemaan. Ja voi sitä poliitikkoa joka kehtaa asiaa ruveta kritisoimaan. Hän saa vihervasemmistolaisesti värittyneen kulturellin älymystön lyömän junttileiman otsaansa ja häntä saa pieksää säälimättä.
Sillä taiteiden tukemisen vastustaminen, sehän on vihapuhetta, onhan?
Minen kaikkia jaksanut lukea..
Siis kulttuuri?
On mielestäni sitä mitä meillä on nyt. Se mikä tekee Suomalaisesta Suomalaisen, ei ole Kalevala, Sibelius, seitsemän-veljestä tai edes sauna. Suomalainen kulttuuri on mitä näemme yhteisössä ja yksittäisissä ihmisissä ilman mitään erityisesti mainitsematta. Historia ja tämän hetken tilanne kertoo kansasta paljon.
Syntyykö meille uutta kulttuuria maksamalla taiteilijoille? Ja jos emme maksa, niin loppuuko meiltä taide, taiteilijat ja kulttuuri?
Eikö meillä kukaan soita, laula ja maalaa jos raha hanat on kiinni?
Eikö Suomalaista kulttuuria olisi jos Sibelius olisikin syntynyt ruotsiin? Kalevala kirj tanskassa? MonaLisa maalattu venäjällä?
Nykyinen rahanjakojärjestelmä "kylttyyrin" edistämiseksi olisi mielestä hyvä uusia..
Kaikki mitä taululle lätkitään, ei ole välttämättä taidetta. Kaikki mitä suustaan päästää, ei välttämättä ole musiikkia. Kaikki hyppelyt ympäriinsä pikkuhousuissa tai ilman, ei välttämättä ole tanssia. SE ON PORNOA, ja jo siten kansaa kiihoittavana kiellettävä, ja näin mahdollisuus taide"kulttuuri"apuun evättävä :flowerhat:
Quote from: Suvaitsija on 08.11.2010, 21:30:26
Onko sinulla vai jokin yksiselitteinen määrittely musiikille? Miksei delfiinien ääntely voisi olla "varsinaisesti" musiikkia? Eikö musiikki korville voi olla "varsinaista" musiikkia vai häh? Otin tuon esimerkin esille sen takia, koska rippileirillä yksi tyttö kuunteli haltioissaan delfiinien ääntelyä ja piti sitä musiikkina.
Määrittelin mielestäni musiikin kulmakivet aika yksiselitteisesti. Lainataan kuitenkin vielä jotain Tawe-nimimerkkistä hifiharrastajaa sivulta hifiharrastajat.org (sattui ekana google-hakuun):
Quote
Yleisesti ottaen musiikin elementit ovat: rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto.
Siispä nimimerkki Tawe lisää mainitsemiini vielä soitinvärin ja muodon. Totta on, että nuokin ovat olennaisia ja tärkeitä elementtejä. Siinä vaiheessa kun lähes kaikki näistä elementeistä puuttuvat, on mielestäni vähintäänkin paikallaan kysenalaistaa, onko arvioitu teos enää musiikkia, vai kenties jotain muuta kuten äänitaidetta (delfiinin ääntely) tai runonlausuntaa (rap-battlet). Jos lukisin cd:lle valittuja säkeitä Scriptasta (vrt. delfiinin ääntely), en usko, että kukaan pitäisi sitä musiikkina.
Jatkettaneen musiikkiketjussa, mikäli jatkettavaa on.
Quote from: wekkuli on 08.11.2010, 20:30:47
En valitettavasti jaksanut lukea ihan kaikkea kirjoitettua tässä ketjussa, mutta olennainen lähtökohta minusta ei ole perustella taiteen tukemista ko. taiteen, vaan maksajan näkökohdista. Aina kun yhteiskunta julkisin verovaroin tukee jotain kulttuurimuotoa, on se pakolla veronmaksajilta kerätty maksu.
Olennainen kysymys on:
Miten perustellaan yksittäiselle veronmaksajalle se, että hänen on pakko maksaa taiteesta, joka häntä ei kiinnosta?
Tämä pätee mielestäni ihan kaikkiin julkisiin palveluihin, ja taiteet eivät ole poikkeus. Kun kyse on pakolla kerättävästä maksusta, niiden tukeminen on perusteltava maksajan, ei maksun saajan lähtökohdista. Se on minusta oikeudenmukaisuuskysymys. Millään instituutiolla ei pitäisi olla oikeutta sanoa, että "me olemme valinneet tämän taidemuodon sellaiseksi, että sinähän maksat siitä, halusit tai et". Näin kuitenkin on asianlaita tällä hetkellä. Valitettavasti.
Se perustellaan siten, että demokratiassa käytännössä kaikkien on pakko maksaa asioista, jotka eivät kiinnosta heitä. Riittää, että verorahoituksella on enemmistön kannatus.
Mielestäni suomalainen kulttuuri jos jokin saa olla tärkeä Suomen valtiolle.
Quote from: TJK on 08.11.2010, 22:32:44
Riittää, että verorahoituksella on enemmistön kannatus.
En usko että on ainakaan siinä mittakaavassa kuin nyt taiteita tuetaan.
Ja taiteet ovat palvelu, jota ei voida rinnastaa koulutukseen, sairaanhoitoon, infraan ym. täysin välttämättömiin yhteiskunnan julkisiin ydinasioihin. Kaikki käyttävät näitä palveluita jossain vaiheessa elämäänsä. Monesta taiteenlajista ei voida sanoa samaa. Yli 90% suomalaisista ei tule koskaan käymään kansallisoopperassa. Mikä on se perustelu että ko. laitosta pitää tukea tämän enemmistön verovaroin? Eikö se ole suora tulonsiirto oopperassa käymättömiltä oopperassa kävijöille?
Quote from: wekkuli on 08.11.2010, 22:40:57
Quote from: TJK on 08.11.2010, 22:32:44
Riittää, että verorahoituksella on enemmistön kannatus.
En usko että on ainakaan siinä mittakaavassa kuin nyt taiteita tuetaan.
Ja taiteet ovat palvelu, jota ei voida rinnastaa koulutukseen, sairaanhoitoon, infraan ym. täysin välttämättömiin yhteiskunnan julkisiin ydinasioihin. Kaikki käyttävät näitä palveluita jossain vaiheessa elämäänsä. Monesta taiteenlajista ei voida sanoa samaa. Yli 90% suomalaisista ei tule koskaan käymään kansallisoopperassa. Mikä on se perustelu että ko. laitosta pitää tukea tämän enemmistön verovaroin? Eikö se ole suora tulonsiirto oopperassa käymättömiltä oopperassa kävijöille?
Minä en käy juuri koskaan urheilutapahtumissa ja suomalaisurheilijoiden menestys maailmalla on minulle täysin yhdentekevää. En silti ole sitä mieltä ettei nuorison urheiluharrastuksia, urheiluseuroja jne. pitäisi tukea valtion rahoilla. En todellakaan ajattele että se olisi jokin tulonsiirto minulta niille jotka käyvät urheilutapahtumissa. Minusta on kuitenkin tärkeää että on olemassa kaikenlaista kulttuuria, myös sellaista josta minä en välttämättä pidä.
Kuuntelin tuon "Arvo Pärt" pätkän ja tykkäsin tosi paljon. Se ei kyllä ollut rehellistä nykymusiikkia, siitä puuttuivat riitasoinnut.
Tykkään kulttuurikeskustelusta tosi paljon, olen aina eri mieltä muitten kanssa ja silti aina oikeassa.
Quote from: tosipaha on 08.11.2010, 22:58:54
Quote from: wekkuli on 08.11.2010, 22:40:57
Quote from: TJK on 08.11.2010, 22:32:44
Riittää, että verorahoituksella on enemmistön kannatus.
En usko että on ainakaan siinä mittakaavassa kuin nyt taiteita tuetaan.
Ja taiteet ovat palvelu, jota ei voida rinnastaa koulutukseen, sairaanhoitoon, infraan ym. täysin välttämättömiin yhteiskunnan julkisiin ydinasioihin. Kaikki käyttävät näitä palveluita jossain vaiheessa elämäänsä. Monesta taiteenlajista ei voida sanoa samaa. Yli 90% suomalaisista ei tule koskaan käymään kansallisoopperassa. Mikä on se perustelu että ko. laitosta pitää tukea tämän enemmistön verovaroin? Eikö se ole suora tulonsiirto oopperassa käymättömiltä oopperassa kävijöille?
Minä en käy juuri koskaan urheilutapahtumissa ja suomalaisurheilijoiden menestys maailmalla on minulle täysin yhdentekevää. En silti ole sitä mieltä ettei nuorison urheiluharrastuksia, urheiluseuroja jne. pitäisi tukea valtion rahoilla. En todellakaan ajattele että se olisi jokin tulonsiirto minulta niille jotka käyvät urheilutapahtumissa. Minusta on kuitenkin tärkeää että on olemassa kaikenlaista kulttuuria, myös sellaista josta minä en välttämättä pidä.
Se on sinun valintasi ja se on ihan ok, mutta millä perustelet että muiden on
pakko tukea urheilua/taiteita? (Minähän en ole kieltämässä ketään tekemästä sitä vapaaehtoisesti). Sinullakin voisi olla valinnan vapaus joko tukea muutamalla roposella urheilua tai olla tukematta.
Millä perusteella niin on jokaisen
pakko tehdä?
Oikein ilahduin, kun joku kysyi, että onko moottorin ääni taidetta? Rakastan yksisylinterisen motocrosspyörän ääntä. Kävin sunnuntaina Lahdessa katsomassa hallicrossikisan ja olin hiukan pettynyt, kun lyhyestä ja hitaasta radasta johtuen moottorit eivät päässeet täyteen voimaansa. Motocrosrataa voi verrata nuotistoon, jossa soittimen ääni vertautuu nuotin asemaan nuottiviivastolla. Motocrosspyörä on instrumentti ja kuljettaja on taiteilija. Motocross on taidetta.
Olen yrittänyt selittää asiaa vaimolleni, mutta hän taitaa olla epämusikaalinen.
Ääää... speedwaypyörän ääni sitä taidetta on :D
Moottorimusiikkia:
http://www.youtube.com/watch?v=vImde6eaPqE
JR: Muutamana viime vuonna minua on purrut ratakärpänen ja asfalttiratoja on tullut kierrettyä ahkerasti viime kesinä motolla. Se on taidetta ja urheilua ja upeaa sellaista.
Harmi ettei yhteiskunta tue tätä kun on pirun kallistakin touhua. Eipä ole tietysti katsojiakaan, paitti kaverit, mutta eihän niillä muillakaan "taiteilijoilla" ole!
:D
Quote from: wekkuli on 08.11.2010, 23:48:09
Se on sinun valintasi ja se on ihan ok, mutta millä perustelet että muiden on pakko tukea urheilua/taiteita? (Minähän en ole kieltämässä ketään tekemästä sitä vapaaehtoisesti). Sinullakin voisi olla valinnan vapaus joko tukea muutamalla roposella urheilua tai olla tukematta.
Millä perusteella niin on jokaisen pakko tehdä?
Miksi se ei olisi pakollista? Ainakin seuraavat väitteet pitäisi varmaankin hyväksyä:
a) Suomalaisen kulttuurin tukeminen ei kuulu Suomen tehtäviin.
b) Yhteiskunnan tehtävä ei ole tuoda suomalaista kulttuuria kaikkien ulottuville.
c) Taiteilijoiden tulee olla riippuvaisia yleisönsä varakkuudesta.
Itse en ole samaa mieltä oikein mistään. Jos demokraattinen järjestelmä on kanssani samaa mieltä, taiteiden tukeminen olkoon ainakin pieni osa julkisen sektorin toimintaa edelleenkin.
Ainakaan "ei ole pakko maksaa, jos ei ole pakko käyttää" -periaate ei ole hyvä ohjenuora valtion toiminnan järjestelemiseksi. Silloinhan esimerkiksi kaikki peruskoulun jälkeinen opiskelu olisi täysin omakustanteista, sillä kaikki eivät sitä käytä.
Ymmärrän täysin tarpeen ja "pakon" silloin kun ollaan yhteiskuntaa selvästi hyödyttävien ydintoimintojen äärellä, johon myös koulutuksen lasken (sellaisenkin, johon kaikki eivät osallistu, peruskoulua lukuunottamatta kaikki koulutus on sitä).
Suomalaisen kulttuurin tukemisessa näen jossain määrin järkeä, mutta vaikka sekin lopetettaisiin (julkisin varoin), niin eihän kulttuuri siitä mihinkään lopahtaisi. Kyllä se edelleen olisi sitä haluavien ulottuvilla.
Quote from: TJK on 09.11.2010, 09:23:49
c) Taiteilijoiden tulee olla riippuvaisia yleisönsä varakkuudesta.
Mitäs vikaa tässä ajatuksessa on? Parturit ovat riippuvaisia asiakkaidensa varakkuudesta, samoin kokit, tarjoilijat, siivoojat, sirkustaiteilijat, ammattilaisurheilijat ja ylipäätään aika moni työkseen jotain tekevä. Mikä tekee taiteilijasta poikkeuksen? Millä tavoin taiteilija, jonka taiteesta ei olla valmiita maksamaan ansaitsee kuitenkin tulla julkisilla varoilla elätettäväksi? (Edelleen; vaikka taiteilija ei kykenisikään taiteellaan elättämään itseään, ei kukaan kiellä häntä tekemästä taidetta siinä määrin kuin ehtii ja kykenee siinä ohessa kun pitää itsensäkin elättää, ei taiteen tekeminen loppuisi julkisen tuen loppumiseen, siihen loppuisi vain verovarojen tuhlaus).
Kyllä se niin päin on, että jonkun asian "pakollisuus" on perusteltava, eikä niin päin että pitää perustella miksi joku asia ei olisi "pakollista".
Taiteen kenttä on aika laaja ja monimuotoinen. Voisi kysyä mitä yhteistä esimerkiksi on jollain taidemaalarilla ja näyttelijällä ( näyttelijät puhuvat syvällisempiä ;) ) siinä mielessä, että niitä voisi tukea samalla tavalla.
Kulttuuria ei tarvitse tukea verorahoilla. Sellainen kulttuuri, jolle on kysyntää, saa kyllä tukensa muualtakin. Sitten ymmärtäisi tuen, jos ylimääräistä olisi, mutta valtio ei nyt pysty hoitamaan edes välttämättömiä velvollisuuksiaan. Varaa ei ole.
Quote from: Uljanov on 09.11.2010, 11:10:15
Kulttuuria ei tarvitse tukea verorahoilla. Sellainen kulttuuri, jolle on kysyntää, saa kyllä tukensa muualtakin. Sitten ymmärtäisi tuen, jos ylimääräistä olisi, mutta valtio ei nyt pysty hoitamaan edes välttämättömiä velvollisuuksiaan. Varaa ei ole.
Moottoriteitä ei tarvitse tukea verorahoilla. Sellainen moottoritie, jolle on kysyntää, saa kyllä tukensa muualtakin. Sitten ymmärtäisi tuen, jos ylimääräistä olisi, mutta valtio ei nyt pysty hoitamaan edes välttämättömiä velvollisuuksiaan. Varaa ei ole.
Quote from: pallopaa on 09.11.2010, 12:02:48
Quote from: Uljanov on 09.11.2010, 11:10:15
Kulttuuria ei tarvitse tukea verorahoilla. Sellainen kulttuuri, jolle on kysyntää, saa kyllä tukensa muualtakin. Sitten ymmärtäisi tuen, jos ylimääräistä olisi, mutta valtio ei nyt pysty hoitamaan edes välttämättömiä velvollisuuksiaan. Varaa ei ole.
Moottoriteitä ei tarvitse tukea verorahoilla. Sellainen moottoritie, jolle on kysyntää, saa kyllä tukensa muualtakin.
Näinhän tämä käytännössä menee maksullisilla motareilla monissa maissa. Vaihtoehto sekin.
Tosin tiet kuuluvat infrastruktuuriin, jonka ylläpitäminen on yhteiskunnan ydintoimintoja ja jonka ylläpitämisellä on selvät ja suorat vaikutuksensa yhteiskunnan toimivuuteen. Taiteiden tukemisella julkisin verovaroin tämä yhteys on täysin hämärä.
Quote from: wekkuli on 09.11.2010, 12:42:05
Quote from: pallopaa on 09.11.2010, 12:02:48
Quote from: Uljanov on 09.11.2010, 11:10:15
Kulttuuria ei tarvitse tukea verorahoilla. Sellainen kulttuuri, jolle on kysyntää, saa kyllä tukensa muualtakin. Sitten ymmärtäisi tuen, jos ylimääräistä olisi, mutta valtio ei nyt pysty hoitamaan edes välttämättömiä velvollisuuksiaan. Varaa ei ole.
Moottoriteitä ei tarvitse tukea verorahoilla. Sellainen moottoritie, jolle on kysyntää, saa kyllä tukensa muualtakin.
Näinhän tämä käytännössä menee maksullisilla motareilla monissa maissa. Vaihtoehto sekin.
Tosin tiet kuuluvat infrastruktuuriin, jonka ylläpitäminen on yhteiskunnan ydintoimintoja ja jonka ylläpitämisellä on selvät ja suorat vaikutuksensa yhteiskunnan toimivuuteen. Taiteiden tukemisella julkisin verovaroin tämä yhteys on täysin hämärä.
On tyypillistä konservatiivista (pseudo)logiikkaa, että vain välittömästi ulosmitattavat hyödyt ovat oikeita hyötyjä. Tähän perustuu esim. yritysten kvartaalitalous.
Kaikki kukoistavat ja taloudellisesti hyvinvoivat kulttuurit ovat ylläpitäneet suurta taiteiden kirjoa - miettikääpä esim. hansakaupan aikaista Pohjois-Saksaa ja Hollantia.
Todellisessa hyvinvoinnissa talous tukee taiteita ja taiteet taloutta.
Quote from: pallopaa on 09.11.2010, 14:08:40
On tyypillistä konservatiivista (pseudo)logiikkaa, että vain välittömästi ulosmitattavat hyödyt ovat oikeita hyötyjä. Tähän perustuu esim. yritysten kvartaalitalous.
Vielä pseudoloogisempaa on väittää että hyötyjä on olemassa vaikkei sitä voida mitenkään osoittaa.
Quote from: pallopaa on 09.11.2010, 14:08:40
Kaikki kukoistavat ja taloudellisesti hyvinvoivat kulttuurit ovat ylläpitäneet suurta taiteiden kirjoa
Ovat, sillä taloudellinen hyvinvointi antaa siihen varaa. Mutta logiikka ei näytä menneen niinpäin että taiteet => taloudellinen hyvinvointi, vaan taloudellinen hyvinvointi => taiteet. Enkä äkkiseltään usko, että sitä olisi tehty julkisin verovaroin juuri missään muualla kuin nyky-hyvinvointivaltioissa.
Jos 1600-luvun hollantilaiselle olisi ehdotettu että valtion on tuettava velkarahalla taidemaalareitaan, olisi hän pitänyt ehdotusta pähkähulluna. Siitäkin huolimatta että sikäläiset taidemaalarit olivat jo omana aikanaan arvostettuja.
Viittaukset Bachin ja Rembrandtin menestymiseen omien töidensä ansioilla ilman "punavihreitä apurahalautakuntia" särähtävät korvaan. 1600-luvun Hollannissa kukaan tuskin saattoi odottaa yhteiskunnalta tukea yhtään mihinkään. Toisaalta ei tarvinnut myöskään maksaa veroja tuloistaan. Tämäkö on päämäärä?
QuoteKaikki kukoistavat ja taloudellisesti hyvinvoivat kulttuurit ovat ylläpitäneet suurta taiteiden kirjoa
Juuri näin. 400 vuotta sitten se tapahtui upporikkaiden mesenaattien rahoituksella. Korkean verotuksen hyvinvointivaltiossa tarvitaan myös yhteiskunnan apua (eli näiden samojen mesenaattien maksamia verorahoja).
Lohjan Riikalle: Sen sijaan, että ajatte alas kaupunginorkesterin, miksette lähtisi pohtimaan, miten sen toimintaa voitaisiin kehittää? Orkesterin muusikot voisivat kiertää kouluissa esittelemässä ohjelmiansa ja tehdä yhteisiä projekteja soittamista harrastavien nuorten kanssa. Rahallinen panostus hyödyttäisi paljon suurempaa osaa kuntalaisista ja "elitisminkin" leima hälvenisi samalla.
Quote from: pallopaa on 09.11.2010, 14:08:40
On tyypillistä konservatiivista (pseudo)logiikkaa, että vain välittömästi ulosmitattavat hyödyt ovat oikeita hyötyjä. Tähän perustuu esim. yritysten kvartaalitalous.
Kaikki kukoistavat ja taloudellisesti hyvinvoivat kulttuurit ovat ylläpitäneet suurta taiteiden kirjoa - miettikääpä esim. hansakaupan aikaista Pohjois-Saksaa ja Hollantia.
Todellisessa hyvinvoinnissa talous tukee taiteita ja taiteet taloutta.
Tämä on ilmeisesti olevinaan jonkinlainen argumentti sen puolesta, että Suomen valtion tai kuntien kulttuuripanostuksia ei missään tapauksessa koskaan saa leikata vähääkään. Mutta ei oikein vakuuta.
En tosin edelleenkään tiedä esimerkiksi valtion kulttuurijuttuihin paneman rahan määrää.
Haluaisin myös muistuttaa, että kulttuuripanostuksissakin kai ainakin jossain määrin luulisi pätevän se, että jotkin panostuskohteet voidaan luokitella tärkeämmiksi tai hyödyllisemmiksi ja jotkin vähemmän tärkeiksi.
Quote from: Tauski on 09.11.2010, 16:26:08
Korkean verotuksen hyvinvointivaltiossa tarvitaan myös yhteiskunnan apua (eli näiden samojen mesenaattien maksamia verorahoja).
Tässä ajatuksessa vaikuttaa olevan jonkinlaista järkeäkin. Ekalla sivulla itsekin muistaakseni kaavailin jotain veronmaksajien motivointiteoriaa perusteluna valtion kulttuuri-instituutioille...
Quote from: Tauski on 09.11.2010, 16:26:08
400 vuotta sitten se tapahtui upporikkaiden mesenaattien rahoituksella. Korkean verotuksen hyvinvointivaltiossa tarvitaan myös yhteiskunnan apua (eli näiden samojen mesenaattien maksamia verorahoja).
Eivät ne mesenaatit vastikkeetta rahaa antaneet, vaan ne
ostivat taidetta. Miksei se olisi mahdollista nykyisinkin? Onhan meillä lukuisia omillaan pärjääviä taiteilijoita (toivottavasti suurin osa), jotka eivät yhteiskunnalta kerättyjä pakkomaksuja tarvitse.
Verotuksen sotkeminen siihen että taiteilijat "eivät sen vuoksi pärjää" on nyt ihan hatusta vedettyä höpinää. Verotuksesta huolimatta niin rikkaat, keskiluokkaiset kuin köyhätkin ovat tänä päivänä paljon vauraampia käytettävissä olevien tulojensa suhteen kuin 400v sitten. Ja suhteessa väkilukuun länsimaissa on varmasti paljon enemmän itsensä elättäviä taiteilijoita kuin 400v sitten. Siitä huolimatta elätämme lukuisan määrän sellaisiakin taiteilijoita, jotka eivät omin avuin pärjäisi taiteellaan.
Vieläkään ei kuulu sitä perustelua, miksi taidetta kuluttamaton henkilö on pakotettu maksamaan taiteesta jota hän ei halua ?
QuoteEivät ne mesenaatit vastikkeetta rahaa antaneet, vaan ne ostivat taidetta. Miksei se olisi mahdollista nykyisinkin?
Tässä annetaan ymmärtää, että valtion apurahat jaetaan tulosvastuuttomaan laiskotteluun vailla työsuunnitelmia tai muita perusteluja. Hieman asiaa tutkittuasi voit todeta, ettei diili ole ihan tällainen.
QuoteVerotuksen sotkeminen siihen että taiteilijat "eivät sen vuoksi pärjää" on nyt ihan hatusta vedettyä höpinää.
Taidat hieman väännellä sanomisiani.
Quotelänsimaissa on varmasti paljon enemmän itsensä elättäviä taiteilijoita kuin 400v sitten. Siitä huolimatta elätämme lukuisan määrän sellaisiakin taiteilijoita, jotka eivät omin avuin pärjäisi taiteellaan
Niinpä... Länsimaissa on myös paljon enemmän ihmisiä, joilla on varaa kustantaa oma koulutuksensa ja terveydenhuoltonsa kuin 400 vuotta sitten. Silti olemme päättäneet auttaa lukuisaa määrää niitä, joilla ei ole. Taiteilijoiden tapauksessa saamme jopa vastiketta rahoillemme. On aika julmaa ajatella, että taitelijat ovat ainoa ammattiryhmä, joiden pitäisi elää samoilla ehdoilla, kuin kollegojensa 400 vuotta sitten.
Loputtomiin voidaan riidellä siitä, onko Amerikan malli parempi kuin meidän. Siellähän (kärjistäen) kaikki hoitavat omat kulunsa , superrikkaille kerääntyy valtavat rahavarannot ja heidän almuistaan kustannetaan kulttuuri. Itse en halua elää sellaisessa yhteiskunnassa.
(http://i54.tinypic.com/14iq2ja.png)
Tuollaisesta ministeriön (uusimmasta) tutkimuksesta: Tietoa taiteilijoista-selvitykseen (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/taiteenalakohtaiset_selvitykset/tietoa_taitelijoista_selvitys/liitteet/taiteilijatilastoja.pdf)
Quote from: Tauski on 09.11.2010, 18:48:52
Itse en halua elää sellaisessa yhteiskunnassa.
Itse en halua
isi elää yhteiskunnassa, jossa on pakko maksaa asioista jotka ovat täysin tarpeettomia ihan vaan sen vuoksi että olisi olemassa hyödyttömien tyhjäntoimittajien "luova luokka", jotka ovat etuoikeutettuja "toteuttamaan itseään" toisin kuin me muut, jotka joudumme käymään vaan tylsästi töissä.
Olin tässä iltasella kokouksessa, missä käsiteltiin yhdistysten ja kuntien palvelutuotannon/ mahdollisuuksien välisiä suhteita. Pohdiskelimme, että julkiset käytännöt pahimmassa tapauksessa halvaannuttavat asioita, mitä niitten pitäisi edistää. Joissain kunnissa on ulkoistettu joitain toimintoja kolmannelle sektorille, mikä saattaa olla vain hyväksi. Kulttuuritoimen voisi hyvin ulkoistaa järjestöille.
Quote from: requiem on 09.11.2010, 18:55:50
Tuollaisesta ministeriön (uusimmasta) tutkimuksesta: Tietoa taiteilijoista-selvitykseen (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/taiteenalakohtaiset_selvitykset/tietoa_taitelijoista_selvitys/liitteet/taiteilijatilastoja.pdf)
Koko keskustelu
kulttuurin tukemisesta on tässä ketjussa jokseenkin redusoitunut väittelyksi
kuvataiteilijoiden apurahoista, jotka ovat vain yksi häviävän pieni osa koko kulttuurisektorin ylläpitämiseen käytetystä, muihin menolähteisiin verrattuna mitättömän pienestä summasta. Lisäksi, kuten aiemmin joku jo valistikin, osa apurahoista tulee erilaisilta
yksityisiltä säätiöiltä. Tuon requiemin yllä mainitseman selvityksen mukaan "vuonna 2000 taiteilijatuen osuus valtion menoista oli 0,04 %, taide- ja kulttuuribudjetista 6 % ja veikkausvoittovaroista 9 %". Tällä suoralla taiteilijatuella tarkoitetaan tukea, joka voidaan myöntää suoraan taiteilijalle tai taiteilijoiden työryhmille, esim. apurahat ja palkinnot. Tuo 0,04% osuus valtion menoista sisältää
kaikille taiteenaloille annetut taiteilijatuet: kuvataiteen lisäksi mm. säveltaide, kirjallisuus, elokuvataide jne.
Mitä taiteen ja kulttuurin osuuteen valtion budjetista tulee, v. 2010 budjetista Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahojen osuus oli 6,2 Mrd., josta leijonanosa koulutussektorin menoja. Taiteelle ja kulttuurille määrärahoista liikeni
383,5 milj. euroa - tähän sisältyy sellaisia oleellisia menokohteita kuten valtionavustukset yleisille kirjastoille, museoille, orkestereille, Valtion taidemuseon toimipisteiden sekä Suomenlinnan toimintakulut, kulttuuriympäristöjen suojelu ym. Tästä summasta
197 milj. on peräisin veikkausvoittovaroista. Joku viitseliäs voi tähän laskea, montako promillea 383,5 milj. on tämän vuoden budjetista (50,2 Mrd.), mutta kyllä kulttuurisektoria tässä maassa pyöritetään ihan nappibudjetilla. Kivahan se on huudella, että otetaan kaikki (valtion) apurahat pois ja annetaan kulttuurilaitosten rahoittaa toimintansa sponsoreiden ja mesenaattien tuella, mutta nämä ovat "säästökohteina" kyllä yksi hyttysen pieru meressä. Kulttuuriin sietäisi suunnata lisääkin toimintarahoitusta, kunnissa kun on sitten edellisen laman jaettu sille sektorille lähinnä jatkuvaa kurjuutta.
About joka ikiseen valtion menoleikkausehdotukseen tulee vastauksena "tämä on häviävän pieni osa budjetista". Oli kyse maahanmuutosta, kulttuurista tai päikkäripeitoista, vastaus on sama. Säästäminen on siis mahdotonta, sillä tarpeeksi kun jyvitetään, ei meillä isoja menoja olekaan.
JR:ltä hyvä näkemys. Yhteiskunnan tuki passivoi ja halvaannuttaa kehitystä.
Mikäli Tanaquil-nimimerkin luvut pitää paikkansa (itse en laiskana "elämäntaiteilijana" jaksa paljon lähdeaineistoja kaivella), niin vaikuttaisi siltä, että valtion kulttuuripanostuksista saisi enintään joitain kymmeniä miljoonia euroja "helposti" irti - jos kerran verorahaa toimintaan isketään vajaa 200 miljoonaa. Toisaalta joidenkin kymmenien miljoonien eurojen lisäpanostuksella voisi olla jo innostava merkitys, mikä ei kai olisi mahdoton ajatus, jos jostain muualta pääsisi leikkaamaan samalla satoja miljoonia. Kulttuurirahat mennee sentään Suomen kansan jollekin osalle, joka toivottavasti osaa tehdä niillä edes jotain etäisesti hyödyllistä täällä, eivätkä sinkoa automaattisesti kansantalouden ulkopuolelle kehitysavun tai mamun sosiaalituella rahoittamien rahalähetysten lailla.
Toisaalta esimerkiksi JR-nimimerkin ja Slunga-Poutsalon kommenteista päätellen kuntatasolla tilanne voisi ehkä olla hyvinkin toinen valtioon verrattuna.
Quote from: Parasiittiö on 10.11.2010, 09:14:24
Mikäli Tanaquil-nimimerkin luvut pitää paikkansa (itse en laiskana "elämäntaiteilijana" jaksa paljon lähdeaineistoja kaivella)
Luvut ovat peräisin Valtiovarainministeriön sivuilta (http://budjetti.vm.fi), sieltä löytyy helposti talousarvioesitys tulevalle vuodelle sekä muutaman edellisen vuoden budjetit. Määrärahojen alta saa näkyviin kunkin ministeriön alakohtaiset määrärahat. Ensi vuoden talousarvioesityksessä ei vielä ollut tarkkoja kokonaisssummia taiteen ja kulttuurin määrärahojen osalta, siksi poimin viestiini kuluvan vuoden luvut.
Laskimeen tarttumattakin näkee, että taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on alle prosentin luokkaa (josta vieläpä puolet rahoitettu veikkausvoittovaroista) - mutta Kulttuurin satelliittitilinpito -raportista (2008) ilmenee, että v. 2005 kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 3,2 prosenttia ja osuus työllisistä 4,2 prosenttia. Lisäksi kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta oli suurempi kuin esimerkiksi alkutuotannon, perinteisten teollisuuden toimialojen tai matkailun. Vuonna 2005 Suomi vei kulttuurituotteita ja palveluita yhteensä yli 700 miljoonalla eurolla. Toisin sanoen, varsin pienellä panostuksella kulttuurisektori tuottaa ihan mitattavillakin kriteereillä moninkertaisen tuotoksen. Kulttuurin vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on vaikeampi mitata kuin konkreettista kulttuurituotteiden vientiä tai kulttuurin euromääräistä osuutta kulutuksesta, mutta lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet kulttuuriharrastusten tuovan terveyttä ja pitkää ikää.
Edit: Lisätään tähän vielä muuan empiirinen kokemus sieltä kuntatason kulttuurielämästä. Muuan läheisesti tuntemani kulttuurisektorin toimintayksikkö tuottaa huonoina vuosina suunnilleen nollatulosta (= tulot samaa luokkaa kuin kaupungin sille budjetoimat menot), hyvinä vuosina päästään plussan puolelle (= tulot suuremmat kuin menot). Kyseinen yksikkö ei plussatuloksistaan hyödy euroakaan, sillä sosiaali- ja terveystoimi ylittää budjettinsa joka ikinen vuosi. Niinpä tältä pieneltä kulttuuriyksiköltä ja muilta kaltaisiltaan vuosi toisensa jälkeen niistetään ylijäämä kyseisen alijääämän katteeksi. Kaupungin suhtauminen on sellaista, että kiltisti määrättyjä säästöjä toteuttavia ja jopa ylijäämää tuottavia yksiköitä ei "palkita" tästä mitenkään, vaan enemmänkin asenne on se, että kun tänä vuonna yksikkö pystyi toimimaan X määrällä rahaa, kyllä ensi vuosikin menee samalla määrärahalla, tai jospa siitäkin voisi vielä vähän nipistää pois. Tämä jos mikä on lypsävän lehmän tappamista.
Quote from: Tanaquil on 10.11.2010, 12:56:22
Laskimeen tarttumattakin näkee, että taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on alle prosentin luokkaa (josta vieläpä puolet rahoitettu veikkausvoittovaroista) - mutta Kulttuurin satelliittitilinpito -raportista (2008) ilmenee, että v. 2005 kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 3,2 prosenttia ja osuus työllisistä 4,2 prosenttia. Lisäksi kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta oli suurempi kuin esimerkiksi alkutuotannon, perinteisten teollisuuden toimialojen tai matkailun. Vuonna 2005 Suomi vei kulttuurituotteita ja palveluita yhteensä yli 700 miljoonalla eurolla. Toisin sanoen, varsin pienellä panostuksella kulttuurisektori tuottaa ihan mitattavillakin kriteereillä moninkertaisen tuotoksen.
Väitätkö että ilman valtion tukea kulttuurille kulttuurialojen osuus bkteestä tai viennistä painuisi nollaan? Tuskin väität, eli ei voida sanoa niin että valtion tuki olisi se panos ja bkt & vienti tulos. Ylipäätään ei ole varmaa että näiden asioiden välillä edes olisi selvää korrelaatiota. On mahdollista että sekä bkteen että viennin kulttuuriosuus ei tippuisi juuri ollenkaan vaikka kaikki valtiontuet lopetettaisiin.
Quote from: Tanaquil on 10.11.2010, 12:56:22
Edit: Lisätään tähän vielä muuan empiirinen kokemus sieltä kuntatason kulttuurielämästä. Muuan läheisesti tuntemani kulttuurisektorin toimintayksikkö tuottaa huonoina vuosina suunnilleen nollatulosta (= tulot samaa luokkaa kuin kaupungin sille budjetoimat menot), hyvinä vuosina päästään plussan puolelle (= tulot suuremmat kuin menot). Kyseinen yksikkö ei plussatuloksistaan hyödy euroakaan, sillä sosiaali- ja terveystoimi ylittää budjettinsa joka ikinen vuosi. Niinpä tältä pieneltä kulttuuriyksiköltä ja muilta kaltaisiltaan vuosi toisensa jälkeen niistetään ylijäämä kyseisen alijääämän katteeksi. Kaupungin suhtauminen on sellaista, että kiltisti määrättyjä säästöjä toteuttavia ja jopa ylijäämää tuottavia yksiköitä ei "palkita" tästä mitenkään, vaan enemmänkin asenne on se, että kun tänä vuonna yksikkö pystyi toimimaan X määrällä rahaa, kyllä ensi vuosikin menee samalla määrärahalla, tai jospa siitäkin voisi vielä vähän nipistää pois. Tämä jos mikä on lypsävän lehmän tappamista.
Hassua, miten asiat voi nähdä eri tavalla. Minusta tämä yllä kuvaamasi tapaus kertoo juuri siitä, että kulttuurialallekaan ei tee hyvää olla julkisen valtakoneiston peukalon alla. Eikö tämä ole juuri hyvä esimerkki siitä, että jos ko. kulttuuriyksikkö olisi vaikka oma yrityksensä, niin se pärjäisi paljon paremmin?
Meikäläisen kommenteista saa helposti sellaisen kuvan (varmaankin) että vihaan kulttuuria. En vihaa. Minun mielipiteeni on vain se, että julkishallinnon ja kulttuurialan avioliitto ei ole hyväksi kummallekaan.
Quote from: wekkuli on 10.11.2010, 13:12:30
Väitätkö että ilman valtion tukea kulttuurille kulttuurialojen osuus bkteestä tai viennistä painuisi nollaan? Tuskin väität, eli ei voida sanoa niin että valtion tuki olisi se panos ja bkt & vienti tulos. Ylipäätään ei ole varmaa että näiden asioiden välillä edes olisi selvää korrelaatiota. On mahdollista että sekä bkteen että viennin kulttuuriosuus ei tippuisi juuri ollenkaan vaikka kaikki valtiontuet lopetettaisiin.
En väitä. Tietyt em. raportissa mainitut yksityiset kulttuuritoimijat, kuten kirjankustantamot ja ääniteteollisuus, todennäköisesti pystyvät ylläpitämään tuotantoa ja harjoittamaan vientiä ilman valtion tukea. Sen sijaan julkisen sektorin puolella valtion tukien poistamisella olisi tuhoisa vaikutus mm. kunnankirjastojärjestelmän ja yhteiskunnan muistiorganisaatioiden toimintaan. Samoin kulttuuriympäristöjen suojelu ja ylläpito vaarantuisi vakavasti. Pelkällä yksityisellä sponsorirahoituksella pitkäjänteinen työ näillä aloilla on mahdotonta. Kulttuurisektori on työvoimavaltainen, eli vaikutus työllisyyteen olisi myös hyvin negatiivinen.
Mitä äskeiseen esimerkkiini kulttuurisektorilta tulee, viittaan yllämainittuun:
pelkällä yksityisellä sponsorirahoituksella pitkäjänteinen työ näillä aloilla on mahdotonta eli ne kaupungin budjetistaan osoittamat varat ovat välttämättömiä. Plussatulos ei tarkoita sitä, että nettotulos (tulot miinus menot) muodostuisi suuremmaksi kuin kaupungin yksikölle budjetoimat määrärahat - missä tapauksessa toiminta vasta olisi mahdollista ilman julkista rahoitusta. Kyseinen yksikkö ei ole kirjasto, mutta mieti hetki vaikka sitä, miten hyvin esim. kunnankirjastot mahtaisivat toimia yrityspohjalta. Meilä on varsin laadukas ja kaikkien kansalaisten saavutettavissa oleva verkosto juuri mm. kirjastojen ja muistiorganisaatioiden osalta, samoin taidealojen koulutus harrastustasolta alkaen (mm. musiikkiopistot) - eikä näiden perustaa ole mitään syytä rapauttaa yhtään enempää kuin jo edellisen laman aikana tehtiin.
Nykyään on vissiin vallalla sellainen käsitys, että oikea taide ei voi alistua markkinavoimien alttarille ja että taide on taidetta taiteen vuoksi. Ymmärrän toki asian, mutta olisiko kuitenkin parempi antaa taiteilijoitten kokea "luomisen tuskaa" hiukan enemmän, niin olisivat ne lopputuotteet hiukan jalostuneempia?
Usein tuntuu, että taide on eristäytynyt maailman todellisuudesta ja yhteiskunta mahdollistaa kaikenlaisen pienten piirien sekotaiteilun jossain Kiasman kellarissa.
Toisaalla rakennetaan rumia taloja, suunnitellaan huonoja ympäristöjä ja betonikouluja, joissa lapset voivat huonosti. Minulle esim. modernismi on vain huono selitys ja postmodernismi huono yritys parantaa jotain sellaista, mikä ei korjaamallakaan parane.
Minulle sopisi, että luovuus otettaisiin mukaan kaikkeen inhimilliseen toimintaan mukaan sieltä kellarista. Rakennettaisiin malliksi vaikka yksikin viihtyisä koulu.
Quote from: Tanaquil on 10.11.2010, 13:50:37
Sen sijaan julkisen sektorin puolella valtion tukien poistamisella olisi tuhoisa vaikutus mm. kunnankirjastojärjestelmän ja yhteiskunnan muistiorganisaatioiden toimintaan. Samoin kulttuuriympäristöjen suojelu ja ylläpito vaarantuisi vakavasti.
En kannata julkisin varoin ylläpidetyn kirjastojärjestelmän purkamista. Sillä on vankka kansansivistyksellinen merkitys ja kannatan kirjastojärjestelmän ylläpitämistä nykyisellään. Ylipäätään sellainen kulttuuri, jota "massat" hyödyntävät nauttii varmasti laajaa kansansuosiota ja pidän sellaista arvokkaana.
Kulttuuria on kovin monenlaista. Itse en niin välitä "korkeakulttuurista" oopperaan minua ei saisi kampeamallakaan. Sensijaan pidän oikein tärkeänä "kansankulttuuria", elikkä kaikenlaista kansansivistystä. Minusta on hienompaa, että kulttuurinharrastaja laulaa itse, kuin että menee konserttisaliin istumaan ja kuuntelemaan toisen laulamista. Toki parhaimmillaan nämä tukevat toisiaan.
Quote from: wekkuli on 10.11.2010, 13:16:52Meikäläisen kommenteista saa helposti sellaisen kuvan (varmaankin) että vihaan kulttuuria. En vihaa. Minun mielipiteeni on vain se, että julkishallinnon ja kulttuurialan avioliitto ei ole hyväksi kummallekaan.
Ja koska saman voi varmasti tehdä omistanikin, niin avataan tätä asiaa vielä pikkuisen enemmän.
Sen lisäksi että julkishallinnon ja kulttuurialan avioliitto ei näytä olevan hyväksi kummallekkaan osapuolelle, niin kyseisen avioliiton aiheuttamat epäkohdat välittyvät myös aina ympäröivään yhteiskuntaankin.
Toki taiteen, kulttuurin, urheilun ja sivistyksen tukeminen ovat kivoja asioita, en minä tätä kiistä. Jokaisella tulee olla oikeus tukea sellaista taidetta, kulttuuria, urheilua ja sivistystä josta hän pitää. Periaatteellisesti ongelmalliseen tilanteeseen päädytään, kun tällaisissa mielipideasioissa byrokraattikoneisto alkaa tekemään päätöksiä siitä kuinka väkivaltakoneiston kautta haalittua omaisuutta aletaan jakaa uudelleen.
Me emme nyt siis käy ideologista taistelua siitä, että pitääkö kulttuuria tuottavilla tahoilla olla hauskaa vai ei, vaan siitä että onko oikein vai ei varastaa varallisuutta väkivaltakoneiston avustuksella poliitikkojen jaettavaksi oikeiksi koetuille tahoille. Varallisuuden varastamista vastustavat tahot eivät väitä lopputulosten olevan välttämättä vääriä ja huonoja, mutta periaatteellisesti prosessi vain on väärin.
Koska kuitenkin jotain konkreettista muutosta pitää ehdottaa. Todennäköisesti asiassa päädytään puolimatkan konsensusratkaisuun, niin en siis ehdota kaiken julkisen rahoituksen lopettamista kulttuurille. Yleissuuntauksena olisi kuitenkin toivottavaa, että rahoitusta sidoittaisiin tuettaviessa kohteissa kulutusmääriin ja kansalaismielipiteeseen. Luonnollisesti tuollaisen mallin muotoilussa pitää ottaa huomioon mitä moninaisimpia seikkoja, joten en nyt ala tähän kaikkea availemaan - osin jo siitäkin syystä etten ole vielä saattanut omaa pähkäilyprosessianikaan loppuun.
Mutta yksi esimerkki. Olen samaa mieltä esim. wekkulin kanssa kirjastoista. Kyseisen kulttuurimuodon kohdalla yleiset suuntaviivat on helppo vetää. Jos kirjasto vetää paljon ihmisiä, on tämä merkki siitä että ihmiset haluavat kirjastopalveluita - rahoitusta tälle palvelulle ei ainakaan leikata. Jos kirjasto ei vedä ihmisä, ei halua kirjastopalveluille - rahoitusta ei ainakaan koroteta. Teoksien hankkimisehdotuksilla yleisö myös pääsee ilmaisemaan sen, mitä he haluavat lukea. Toki tärkeää on myös muu yleisöpalaute, koska pienet kävijämäärät (huolimatta suuresta kiinnostuksesta) voivat johtua myös huonosta palvelutasosta.
Kirjasto nyt ei ole varsinaisesti kulttuurilaitos, vaan yhtälailla hyötykirjallisuuden lainauspaikka. Kirjastojen asema on määrätty kuntalaeissa.
Quote from: JR on 10.11.2010, 23:23:23
Kirjasto nyt ei ole varsinaisesti kulttuurilaitos, vaan yhtälailla hyötykirjallisuuden lainauspaikka. Kirjastojen asema on määrätty kuntalaeissa.
Yhtä lailla kirjastojen valtionosuudet ja avustukset kirjastorakennusten rakentamiseen tulevat siltä Opetusministeriön taiteen ja kulttuurin momentilta. Tietysti on hieman rajanvetoa, katsotaanko kirjastot enemmän kulttuuri- vai sivistyspalveluksi. Se, mistä monet tavalliset käyttäjät näyttävät olevan tietämättömiä muistiorganisaatioiden suhteen (kirjastot, museot, arkistot), on se, että niiden ainoa tehtävä ei ole tarjota kansalaisille viihdettä, vaan tallettaa kukin oman alansa mukaisesti kulttuuria aineellisten ja aineettomien tuotteiden muodossa - toimia kansakunnan yhteisenä
muistina. (Museoilla tähän tehtävään liittyy olennaisesti myös tutkimustyö.) Esim. kirjastoverkostossa maakuntakirjastot tyypillisesti hankkivat ja pitävät yllä laajaa kokoelmaa omaan alueeseensa liittyvää aineistoa; Kansalliskirjaston Fennica-kokoelman tarkoitus on tallettaa kaikki (?) suomen kielellä julkaistu aineisto; erikoiskirjastot (mm. Näkövammaisten kirjasto) tallettavat kukin oman erikoisalansa aineistoa; yliopistokirjastojen pääasiallinen tehtävä on tarjota opiskelua ja tutkimusta tukevaa (ja mahdollistavaa!) tieteellistä aineistoa. Aineistojen lisäksi yhtä oleellisena osana kirjastojen tehtäviin kuuluvat tietopalvelut.
Pyydän jo heti valmiiksi postaamista tähän ketjuun, mutta kun en uuttakaan halunnut aloittaa. Sitä paitsi tämä on tuore ketju ja en näe tarvetta nostaa jotakin ikivanhaa takaisin pinnalle.
Pyydän vielä kulttuuripuritaaneilta anteeksi sitä että tämä koskee Spotify palvelua. Toisaalta tässä on kyllä Perussuomalaisiin kääntyvä juttu kyllä.
Eli: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Kakkaa%20lumella%20-%20keskustalle%20nauretaan/art-1288353297335.html
Keskusta onnistui näin, mutta miten onnistuisi Perussuomalaiset? Tulisiko biisiehdotuksia peräkammarien junteista vai miten kävisi?
^Poliitikoilla tuntuu olevan pakkomielle syöksähdellä uusien tekniikoiden perässä. Usein se on vaan noloa.
http://www.phnet.fi/kylat/putula/kirjasto.htm
Näitä luojan hulluja on pakko rakastaa.
Taiteilija Pentti Pullinen puolustaa perussuomalaisten taidelinjauksia tämän päivän Hämeen Sanomien (26.3.2011) mielipide-palstalla:
QuotePerussuomalaisten möläytys oli täsmälaukaus oikeaan paikkaan
Viime sunnuntain alanurkassaan kulttuuritoimittaja Pirjo-Liisa Niinimäki sivalteli perussuomalaisten vaaliohjelmaa. He möläyttivät eduskuntavaaliohjelmansa kulttuuriosassa sammakoita suustaan. Puolue sanoi ääneen sen, mitä moni ei kehtaa: koska nykytaidetta voi olla vaikea ymmärtää, olisi kätevää, jos kaikki taide olisi samanlaista, kin Sibeliuksen, Edelfeltin ja Gallen-Kallelan aikoina.
Perussuomalaisten möläytys tekotaiteellisesta postmodernismista oli tämsälaukaus oikeaan osoitteeseen. Sitä todistaa jo asiasta syntynyt kohu. Vaaliohjelman sisältö on lähempänä arkitotuutta kuin monet kulttuuriviisaat ymmärtävätkään tai myöntävät. Ohjelmassa viitataan kultakauden taiteeseen ja sen arvojen palauttamiseen. Yllättävä veto puolueelta! Tarkemmin ajatellen, mikä voisikaan olla sen suurempi puoluepoliittinen kulttuuriteko.
Olen lähes varma, että suurin osa niin kansasta kuin poliitikoistakin väriin katsomatta ilahtuisi nähdessään Edelfeltin ja Gallen-Kallelan tasoista taidetta myös nykytaiteen museoissa. Mestariteokset loistaisivat tekotaiteen ja kaiken sen roinan keskellä, mitä nykyisin taiteena esitellään. Todella korkeatasoista nykytaidetta on esillä äärimmäisen harvoin enkä tarkoita vain tiettyä tyylisuuntaa, kuten realismia. Kaikki tyylisuuntaukset voivat sisältää hyvää tai huonoa, yleinen osaamisen taso on vain romahtanut sitten kultakauden.
Nykytilanne kuvataiteessa on muutenkin varsin huolestuttava. Musiikin puolella asiat ovat paremmin, jopa paremmin kuin sata vuotta sitten. Tämä näkyy kansainvälisenä menestyksenä. Maailmalta suomalaistähtiä löytyy nykyisin vain musiikin puolelta - kapellimestareista oopperalaulajiin ja nykyisin jopa rock-bändeihin. Vastaavia kuvataiteilijoita ei löydy yhtään. Miten tämä ylipäätään on mahdollista?
Mielestäni kuvataiteen alennustila johtuu suurelta osin perus- ja ammattikoulutuksen eroista ja puutteista. Kuvataide kärsii lähinnä klassisen koulutuksen alasajosta 1980- ja 1990-luvuilla. Missään taidekoulussa ei enää opeteta kunnolla esim. piirtämään ja maalaamaan. Musiikissa tätä virhettä ei ole tehty. Kaikki osaavat niin soittaa kuin laulaakin, kenties paremmin kuin Sibeliuksen aikoihin.
En kuitenkaan tarkoita, että nykytaiteen pitää olla samanlaista kuin sata vuotta sitten, vaan samantasoista tai parempaa. Nykytilanne on pahasti rempallaan, mutta parempaakin on jo näkyvissä. Nuoret taiteilijat tekevät taas realistista kuvaa ja haluavat oppia piirtämään ja maalaamaan vanhojen mestareiden tapaan.
Nykytaide ja tavallinen kansa eivät kohtaa tässä ajassa. Osaavatko persutkaan tilannetta parantaa jää nähtäväksi, mutta jo tavoite on hyvä ja kunnioitettava.
Parasta kalapaliikissa on kuitenkin se, että joku puolue ylipäätään kiinnittää huomiota kulttuuriasioihin ja synnyttää julkista keskustelua. Puolueen tähänastinen menestys antaa ymmärtää, että tälläkin möläytyksellä on vinha perä. Pilkkaamisen ja nolaamisen sijasta mediavaikuttajatkin voisivat katsoa peiliin ja miettiä asiaa hetken toisellakin aivopuoliskollaan. Kunpa joku potkaisisi muitakin puolueita, että saataisiin taiteilijakunnan eläkeasiatkin reilaan. Takuueläke näyttää jäävän haaveeksi. Vaalilupauksesta saattaisi putkahtaa tuhatkunta muuten nukkuvaa ääntä sieltä sun täältä.
En tiedä onko oikea ketju. Persujen taidelinjauksia kun on puitu niin monessa ketjussa.
Kuinka tulikaan Tony Halmeen paskaläjätaideteosvertaus mieleen kun media mainosti tulevaa ARS11 näyttelyä. Mieleen palautettiin vanhojen ARS-näyttelyiden huippuhetkiä. Näytettiin kuvaa AIDS-vastaisesta taideteoksesta, jossa huoneessa pöydällä tehosekoittimet pyörittivät veren ja sperman sekoitusta.
Ja taas satoi persujen laariin. Yhtäkkiä persujen taidelinjaukset olivatkin varsin selkeitä ja kiistatta hyviä.
-i-
Quote from: ktv on 06.04.2011, 22:39:06
Quote from: ikuturso on 06.04.2011, 22:25:58
En tiedä onko oikea ketju. Persujen taidelinjauksia kun on puitu niin monessa ketjussa.
Kuinka tulikaan Tony Halmeen paskaläjätaideteosvertaus mieleen kun media mainosti tulevaa ARS11 näyttelyä. Mieleen palautettiin vanhojen ARS-näyttelyiden huippuhetkiä. Näytettiin kuvaa AIDS-vastaisesta taideteoksesta, jossa huoneessa pöydällä tehosekoittimet pyörittivät veren ja sperman sekoitusta.
Ja taas satoi persujen laariin. Yhtäkkiä persujen taidelinjaukset olivatkin varsin selkeitä ja kiistatta hyviä.
-
Yhteiskunnan ei tule osallistua millään tavalla ns. kulttuuriin.
Selvennätkö vähän?
Kannatatko siis kaikista valtion kulttuuriapurahoista luopumista?
Kaikkihan ei niitä saa, jolloin jakaessaan apurahoja vain joillekin kerrallaan, valtio osallistuu kulttuuriin ja määrittelee mikä on kulloinkin tukemisen arvoista toimintaa (siis kulttuuria, joka ei ilman tukia elättäisi tekijäänsä mutta jota silti kannattaa tuottaa).
-i-
QuoteOlli Immonen: Kulttuuripolitiikan vahvistettava suomalaista identiteettiä
Julkinen kulttuurirahoitus tulisi suunnata ensisijaisesti suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen kansainvälisyyden tyrskeissä.
Suomalainen yhteiskunta on muovautunut aikojen saatossa sellaiseksi kuin se tänä päivänä meille näyttäytyy. Kansallemme on muodostunut verrattain lyhyessä ajassa yhteinen historia, kieli, perinteet, kulttuuri ja identiteetti. Kukaan ei vaali näitä asioita puolestamme globaalissa maailmassa, vaan meidän suomalaisten on tehtävä se itse.
Suomalaisuuden vaaliminen on tärkeä kansakuntaamme koossapitävä voima, joka ylläpitää ja edistää kansallista eheyttä. Kulttuuripolitiikka voikin parhaimmassa tapauksessa toimia tärkeänä suomalaisuuden hengen kohottajana. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, ettemme tue julkisen vallan toimesta mitään sellaista toimintaa, mikä murentaa suomalaista kansallisylpeyttä.
Taide on yksi kulttuurin peruselementeistä. Suomalainen esittävä ja ei-esittävä taide on ollut sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua. Suomalaiset ovat saavuttaneet suurta suosiota myös kirjallisuuden, arkkitehtuurin, kuvataiteen, muotoilun ja säveltaiteen saralla.
Julkisrahoitteisen taiteen ja kulttuurin on pyrittävä yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ei yksilöllisten järkytyskokemusten aiheuttamiseen. Valtion myöntämiä kulttuuritukia olisikin kohdistettava siten, että niillä vahvistetaan suomalaista identiteettiä. Julkinen kulttuurirahoitus tulisi suunnata ensisijaisesti suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen kansainvälisyyden tyrskeissä. Valtion taiteilija-apurahojen myöntäminen niin kutsutuille postmodernisteille on täten syytä lopettaa.
Nykytaiteen tuotanto olisi syytä saattaa yksityishenkilöiden ja markkinoiden vastuulle. Valtiovallan ei pitäisi tukirahoin antaa tekohengitystä sellaiselle kulttuuritarjonnalle, jolla ei ole kansan hyväksyntää eikä kysyntää.
Olli Immonen (ps.) kansanedustaja
http://yle.fi/uutiset/olli_immonen_kulttuuripolitiikan_vahvistettava_suomalaista_identiteettia/6546929
Persuedustaja avautuu kulttuuripoliittisista näkemyksistään, eli vittu mitä paskaa, osa 99.
Lukematta toteaisin, että kulttuuripolitiikan nimenomaan pitää tukea kansallista kulttuuria ja siten kansallista identiteettiä. Ei siinä muuten mitään järkeä olisikaan. Ja kuntien tasolla tietysti paikallista kulttuuria ja paikallista identiteettiä.
Sille älymystölle, joka hengailee Arhinmäen järkkäämälle sottaamisseinälle johtavassa jonossa on toki sillekin oma tilansa.
Kulttuuriperinnön säilyttämisen lisäksi on kyllä luontevaa luoda samalla nykytaidetta, joka on tulevien polvien kulttuuriperintöä.
Kannattaa käydä Kiasmassa katsomassa useampaa näyttelyä, eikä jättää menemättä toista kertaa jos ensimmäisellä kerralla ei miellyttänyt. Nykytaiteen tehtävä on herättää elämyksiä tai oikeastaan tarkemmin ottaen ahaa-elämyksiä. Nykytaiteen kokeminen on minusta tavallaan vieläkin enemmän subjektiivista kuin tuttujen ja turvallisten kulttuuriperintöaarteidemme. Olemme tottuneet näkemään esim Gallen-Kallelan teoksia, tottumuksen kautta tulee tuttuuden tunne, jonka kautta tulee viehätys.
Kaikille ei kuitenkaan tule ahaa-elämystä nykytaiteesta. Toisille taas tulee ja he kokevat saavansa jotain uutta.
Nykytaide on kuitenkin tulevien sukupolviemme kulttuuriperintöä, joten kyllä sitäkin pitää tukea.
Quote from: tosipaha on 23.03.2013, 18:13:41
QuoteOlli Immonen: Kulttuuripolitiikan vahvistettava suomalaista identiteettiä
Julkinen kulttuurirahoitus tulisi suunnata ensisijaisesti suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen kansainvälisyyden tyrskeissä.
Suomalainen yhteiskunta on muovautunut aikojen saatossa sellaiseksi kuin se tänä päivänä meille näyttäytyy. Kansallemme on muodostunut verrattain lyhyessä ajassa yhteinen historia, kieli, perinteet, kulttuuri ja identiteetti. Kukaan ei vaali näitä asioita puolestamme globaalissa maailmassa, vaan meidän suomalaisten on tehtävä se itse.
Suomalaisuuden vaaliminen on tärkeä kansakuntaamme koossapitävä voima, joka ylläpitää ja edistää kansallista eheyttä. Kulttuuripolitiikka voikin parhaimmassa tapauksessa toimia tärkeänä suomalaisuuden hengen kohottajana. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, ettemme tue julkisen vallan toimesta mitään sellaista toimintaa, mikä murentaa suomalaista kansallisylpeyttä.
Taide on yksi kulttuurin peruselementeistä. Suomalainen esittävä ja ei-esittävä taide on ollut sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua. Suomalaiset ovat saavuttaneet suurta suosiota myös kirjallisuuden, arkkitehtuurin, kuvataiteen, muotoilun ja säveltaiteen saralla.
Julkisrahoitteisen taiteen ja kulttuurin on pyrittävä yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ei yksilöllisten järkytyskokemusten aiheuttamiseen. Valtion myöntämiä kulttuuritukia olisikin kohdistettava siten, että niillä vahvistetaan suomalaista identiteettiä. Julkinen kulttuurirahoitus tulisi suunnata ensisijaisesti suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen kansainvälisyyden tyrskeissä. Valtion taiteilija-apurahojen myöntäminen niin kutsutuille postmodernisteille on täten syytä lopettaa.
Nykytaiteen tuotanto olisi syytä saattaa yksityishenkilöiden ja markkinoiden vastuulle. Valtiovallan ei pitäisi tukirahoin antaa tekohengitystä sellaiselle kulttuuritarjonnalle, jolla ei ole kansan hyväksyntää eikä kysyntää.
Olli Immonen (ps.) kansanedustaja
http://yle.fi/uutiset/olli_immonen_kulttuuripolitiikan_vahvistettava_suomalaista_identiteettia/6546929
Persuedustaja avautuu kulttuuripoliittisista näkemyksistään, eli vittu mitä paskaa, osa 99.
Noh noh..Asiaahan Olli puhuu. Suomalaisten oma identiteetti on tärkeää, emme me voi kulttuurivaikutteita ottaa sieltä täältä. Ja miksi pitäisi tukea sellaista mille ei ole kysyntää? Nykytaidetta eivät käy katselemassa tavalliset kadunmiehet ja -naiset. Eivät tytöt eivätkä pojat. Se on vain pienen eliittipiirin pyörittämää, mutta me kaikki silti siitä joudumme maksamaan.
Taiteilijoiden kannalta olisi tietenkin erittäin toivottavaa, että taide julistettaisiin sellaiseksi elämänalueeksi, jota tavalliset ihmiset eivät voi lainkaan ymmärtää. Ikävä kyllä ihmiset alkavat kuitenkin olla jo niin fiksuja, ettei kukaan enää usko, että keisarilla on vaatteet, jos se kuitenkin ilmiselvästi kekkaloi alasti kadulla.
Joskus aikoinaan sitä oman aikansa "nykytaidetta" edusti esim Vincent Van Gogh. Outo maalaustyyli, omituisen vahvat viivat, suorastaan rumaa sen ajan taidekäsityksen mukaan.
Myös Picasso on edustanut aikoinaan "nykytaidetta" eikä sitäkään kaikki heti ymmärtäneet.
Mutta kuinkas sitten kävikään.
Quote from: Elemosina on 23.03.2013, 18:27:28
Kulttuuriperinnön säilyttämisen lisäksi on kyllä luontevaa luoda samalla nykytaidetta, joka on tulevien polvien kulttuuriperintöä.
Kannattaa käydä Kiasmassa katsomassa useampaa näyttelyä, eikä jättää menemättä toista kertaa jos ensimmäisellä kerralla ei miellyttänyt. Nykytaiteen tehtävä on herättää elämyksiä tai oikeastaan tarkemmin ottaen ahaa-elämyksiä. Nykytaiteen kokeminen on minusta tavallaan vieläkin enemmän subjektiivista kuin tuttujen ja turvallisten kulttuuriperintöaarteidemme. Olemme tottuneet näkemään esim Gallen-Kallelan teoksia, tottumuksen kautta tulee tuttuuden tunne, jonka kautta tulee viehätys.
Kaikille ei kuitenkaan tule ahaa-elämystä nykytaiteesta. Toisille taas tulee ja he kokevat saavansa jotain uutta.
Nykytaide on kuitenkin tulevien sukupolviemme kulttuuriperintöä, joten kyllä sitäkin pitää tukea.
Kiasman tarjontaan toivoisin lisänä Tohtori Mäen kissantappo- ja spermat kissan silmään -videota. Siis että otettaisiin pois varastosta ja pantaisiin pyörimään non-stoppina. Samoin se on hyvää tarjontaa kun muutama vuosi sitten ala-asteikäinen tyttäreni kävi koululuokan kanssa katsomassa jotain "afrikkalaisten kyrpien" näyttelyä.
^Ehkä koulu olisi voinut vähän tarkemmin miettiä, että viekö ala-asteikäisiä lapsia katsomaan afrikkalaisten elinten näyttelyä Kiasmassa.
Tuo Teemu Mäen kissantappo-video olisi toisaalta hyvä kaivaa kätköistä ja esittää sitä. Eipä ole vastaavia ylilyöntejä kyllä sen jälkeen tullut (ainakaan julki). Kyllä pitäisi perusjärjellä varustetun ihmisen ymmärtää, että taiteen teollakin on lain asettamat rajat. Eläinrääkkäyksestä tuossa videossa on ollut kyse ja siitä kyseinen herra saikin sakot ja joutui lisäksi maksamaan Hesylle korvauksia. Oli vielä siis kissan käynyt Helsingin eläinsuojeluyhdistyksestä hakemassa.
Ikävä kyllä herra Mäki sai mitä halusikin, eli julkisuutta ja pitkäkestoista julkisuutta.
Quote from: Elemosina on 23.03.2013, 18:49:21
Joskus aikoinaan sitä oman aikansa "nykytaidetta" edusti esim Vincent Van Gogh. Outo maalaustyyli, omituisen vahvat viivat, suorastaan rumaa sen ajan taidekäsityksen mukaan.
Myös Picasso on edustanut aikoinaan "nykytaidetta" eikä sitäkään kaikki heti ymmärtäneet.
Mutta kuinkas sitten kävikään.
Ei saanu kumpikaan herroista valtion apurahaa. Van Gogh ei tainnu myydä yhtään taulua elossa ollessaan.
Ei niin saanutkaan. Rikkaita mesenaatteja joillain taiteilijoilla kylläkin oli, sitä voisi verrata nykypäivän apurahasysteemiin. Ei sitä apurahaakaan kaikille anneta tänäpäivänäkään.
Quote from: siikret on 23.03.2013, 18:47:00
Quote from: tosipaha on 23.03.2013, 18:13:41
QuoteOlli Immonen: Kulttuuripolitiikan vahvistettava suomalaista identiteettiä
http://yle.fi/uutiset/olli_immonen_kulttuuripolitiikan_vahvistettava_suomalaista_identiteettia/6546929
Persuedustaja avautuu kulttuuripoliittisista näkemyksistään, eli vittu mitä paskaa, osa 99.
Täytyy olla samaa mieltä. Tollaisilla puheenvuoroilla tekee itsestään ja koko puolueesta naurunalaisen. Ei kannata ottaa kantaa asioihin, joita ei tunne. On totta, että iso osa kulttuurin ja taiteen rahoituksesta on vasemmiston käsissä, mutta tollasilla avautumisille ei tilanne tule ikinä muuttumaan. Rahoitus on eri asia, kuin taiteen sisällöt. Poliitikkojen tehtävä ei todellakaan ole määritellä mitä sisältöjä taiteessa pitäisi olla ja mitä ei pitäisi. Tosta kirjoituksesta jää sellainen maku, että kirjoittaja haluaisi muuttaa kaikki museot kansallismuseon sivukonttoreiksi ja muun taiteen pitäisi palvella jotain ihmeen "yhteisöllisyyden vahvistamista". Se kävi ainakin selväksi, että kirjoittajalla ei ole mitään hajua siitä, mitä "postmodernisti" tarkoittaa.
Jos tämän ulostulon perimmäinen tarkoitus oli populistinen posmotus, jolla kalastellaan taiteen- ja kulttuurinvihaajien ääniä, ni mikäs siinä. Ääntenkalastelu ei ikinä oo kaunista. Mutta, jos tässä oltiin ihan tosissaan, niin suosittelen kirjoittajalle alan kirjallisuuteen tutustumista. Kannattaa myös lukea jo vuosikymmeniä sitten kirjoitettuja dystopioita siitä mihin tollanen "kulttuuripolitiikka" johtaa. Aloita vaikka "Farenheit 451" -romskusta. Tai sitten jätät taide- ja kulttuuripoliittiset asiat niille, jotka niistä jotain tajuaa.
Onkohan Immosen kulttuuripoliittisen ohjelman seuraavana kohteena sitten kirjastot? Taidepaska pois ja tilalle kansallismielistä kirjallisuutta?
Hui, antaa kulttuurien kukkia. En isommin tue Immosen kirjoitusta. Kyllä suomalainen kulttuuri toimii ilman tukia, kunhan vaan pidettäisiin huolta että sosiaalimultikultut pysyvät poissa maastamme. Itsekin olin tänään 3 tuntia saunomassa. Siinä mallia jälkipolville. Olkaa hyvät.
Pitäisi ensin kysyä mitä nykytaiteella tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan puhtaasti kokeilevaa taidetta niin ei se minustakaan ansaitse samanlaista tukea kuin taide, joka nivoutuu johonkin kansalliseen tai edes johonkin perinteeseen. Meinaan vain, että ne teokset tulevat joka tapauksessa tehdyiksi ja nälkään ja kurjuuteen tässä maassa ei kuole kukaan. Rahamäärät ovat kuitenkin rajattuja ja maassa on suuri määrä tasokkaita orkestereita, teattereja ja vastaavia joiden toiminta vaatii jatkuvuutta ja jotka eivät pääsylipputuloilla toimeen tule. Ehkä yksi tapa olisi se, että ihan noille aloille menevän perusrahoituksen lisäksi valtio perustaisi vaikka säätiöitä eri taidelajeja varten ja kanavoisi rahoituksen kokonaan niiden kautta. Valtion ja kuntien taidehankinnoissa taas olisi ilman vaiheita ajateltava nimenomaan kansallisia ja paikallisia arvoja.
Myönnetään kyllä, että en edes tiedä kuinka paljon valtio kokonaisuudessa taidetta rahoittaa. Siitä olen kuintekin aivan varma, että kaikille hyville taiteilijoille sieltä ei mitään ammatillista elatusta ole tarjolla kuitenkaan. Tuskin edes pienelle osalle.
Quote from: Elemosina on 23.03.2013, 18:49:21
Myös Picasso on edustanut aikoinaan "nykytaidetta" eikä sitäkään kaikki heti ymmärtäneet.
Olen ymmärtänyt Picasson nousseen maineeseen sen härkätaulun tullessa rauhanliikkeen symboliksi. Loppu urasta onkin fanitushuuman aikaansaamaa. Che kuva on kanssa kaunis ja tunnettu; tekijä ei - mutta se ei ole merkittävää. Suomen taiteen mestarit nousivat kansan mieliin myös tulemalla liikkeen symboleiksi ja luomalla symboleita - eivät piirrustustekniikan tai omasta mielestään kivojen kokeilujen ansiosta.
Taiteen pitää olla enemmän kuin se esittää.
Joten Immonen on oikeilla jäljillä. Turhaa tukea työkseen tuhertelevia, jotka eivät teoksillaan edes yritä tavoittaa muiden mieltä tai ajan henkeä - kansallistunnetta. Tuhertelu tuhertelun takia on turhaa, ja joutaa hävitä. Netin pilakuvataide on nykytaiteen uusi muoto; se joka taiteena tullaan tulevaisuudessa muistamaan. Poliittisesti ylläpidetty tuhertelu häviää historian tunkiolle. Todelliset taiteilijat - netin pilapiirtelijät - ovat köyhiä kun taas poliitikkojen kaverit saavat rahat.
Quote from: IDA on 23.03.2013, 22:58:45Siitä olen kuintekin aivan varma, että kaikille hyville taiteilijoille sieltä ei mitään ammatillista elatusta ole tarjolla kuitenkaan. Tuskin edes pienelle osalle.
Sosialistien aivopesu on tuottanut tulosta: taiteilija on ammatti.
Tutki historiaa ja totea tyhmyytesi: taitelija ei ole ammatti.
Kun ajattelu lähtee ihmisestä tehdastyöläisenä - "proletariaattina", ei taidetta voi olla olemassa. Sosialistinen realismi on maalausta; työtä osana valtio koneistoa. Taiteilija - kuten lääkäri, sotilas tai tuomari - ei ole ammatti. Se on kohtalo ja elämäntapa. Saako siitä elannon, on toinen kysymys, mutta jos valtio valitsee taiteilijat ja antaa työtehtäväksi "luomisen", ei tajuta todellisuudesta mitään; todellisuus ei toimi niin.
Quote from: Elemosina on 23.03.2013, 19:27:02
Ikävä kyllä herra Mäki sai mitä halusikin, eli julkisuutta ja pitkäkestoista julkisuutta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_M%C3%A4ki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_M%C3%A4ki)
Kaiken muun sai, paitsi turpiinsa. Sen me vhm:t olemme hänelle vielä velkaa, vaikka paljon olemme hänelle verorahoistamme antaneetkin.
Quote from: sivullinen. on 23.03.2013, 23:58:15
Sosialistien aivopesu on tuottanut tulosta: taiteilija on ammatti.
Tutki historiaa ja totea tyhmyytesi: taitelija ei ole ammatti.
Kun ajattelu lähtee ihmisestä tehdastyöläisenä - "proletariaattina", ei taidetta voi olla olemassa. Sosialistinen realismi on maalausta; työtä osana valtio koneistoa. Taiteilija - kuten lääkäri, sotilas tai tuomari - ei ole ammatti. Se on kohtalo ja elämäntapa. Saako siitä elannon, on toinen kysymys, mutta jos valtio valitsee taiteilijat ja antaa työtehtäväksi "luomisen", ei tajuta todellisuudesta mitään; todellisuus ei toimi niin.
Kyse oli taiteen valtionrahoituksesta, jos taitelijat eivät sitä kinua, niin todella hyvä. Omasta mielestäni sen, kuten koko valtionkin, voisi heivata kokonaan uuteen uskoon, mutta siitä ei nyt ollut kysymys, vaan siitä miten asiat nykyisen järjestelmän sisällä toimivat.
Quote from: sivullinen. on 23.03.2013, 23:58:15
taiteilija on ammatti.
Toki, jos sinä niin sanot.
Quote from: IDA on 24.03.2013, 00:29:34
Toisaalta pitäisi ymmärtää, että taiteen rahoituksesta ei pitäisi puhua mitään, koska se jos mikä on suurten nykyfilosofien temmellyskenttää.
Älä pilkkaa filosofeja; pilkkaa "ammattifilosofeja". Älä pilkkaa taiteiljoita; pilkkaa "ammattitaiteilijoita".
Valtio voi tukea taiteiljoita monella muulla tavalla kuin palkkaamalla ammattitöhertelijän toteuttamaan ministeriön taiteentukemismainontaa ääntenkalasteluksi. Yksinkertaisin tapa, jolla valtio voisi auttaa, on antaa halpoja asuntoja ja halpaa ruokaa. Mutta sosialidemokraattinen ideologia ei sitä salli: Työllä pitää elää ja työtä pitää tehdä viraston kellon mukaan.
Ongelma on syvällä yhteiskuntarakenteissa, eikä sitä korjata pintaremontilla. Miksi silloin keskustelun pitäisi koskea vain pintaremonttia? "nykyisen järjestelmän sisällä" ei voida saada mitään parannusta aikaan. Nykyinen järjestelmä on nykyisellään täydellinen - 1900-luvun sosialismi. Se ei vain ole enää ollenkaan toimiva lähtökohta - nyt on 2000-luku.
Minusta kulttuuri ja taide ovat todella arvokkaita asioita niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta, mutta toisaalta kannatan silti taiteen ja kulttuurin verotukien leikkaamista. Taiteen ja kulttuurin tukeminen verovaroilla ei mielestäni edistä ns. todellisen, kantaaottavan, tuoreen, luomisen vimmasta syntyvän taiteen tekemistä. Jo siinä vaiheessa kun komiteat ja työryhmät miettivät mikä taide on hyvää ja tukemisen arvoista ja mikä ei, mennään pahasti metsään. Taide on onneksi niin monimutkainen ja järjellä selittämätön ala, ettei se ole johdettavissa keskusjohtoisesti, ja juuri siinä sen hienous piileekin.
Suomessa kukaan ei kuole nälkään ja mikään ei estä rahoittamasta taidettaan työnteolla, joko omalla alallaan tekemällä myös myyvempää taidetta (tai viihdettä) tai tekemällä jotain aivan muuta työtä ja taiteilemalla sieltä saaduilla varoilla.
Vaikka taiteen ja viihteen raja onkin hankala, yritän kirjoittaa siitä jotain. Viihteellä Suomessa pystyy itsensä elättämään todella moni. Esimerkiksi musiikin alalla nostan tanssimusiikkia soittavien yhtyeiden basistit. Suurin osa heistä tuskin saa mitään elämää suurempia kiksejä soittamisestaan ja kokee luovansa jotain ennennäkemätöntä, mutta yleisöä ja keikkaa riittää ja vuokran moni saa maksettua noilla hommilla. Itse lasken tuollaisen viihteeksi ja sitä tehdään yleensä rahan eteen, ei siksi että puolikännisille keski-ikäisille samoja ralleja samalla kompilla neljä iltaa viikossa on niin mahtavan hienoa välittää lyömäsoittamalla tarinoita ja tunteita. Jos taas esimerkkimme rumpali haluaa luoda, kokeilla ja pyrkiä johonkin ennenkuulemattomaan, hänen on mielestäni tehtävä se vapaa-ajallaan ja omalla rahoituksellaan. Erittäin taitavat, lahjakkaat ja onnekkaat taiteilijat onnistuvat tekemään koskettavaa ja hienoa ja elämää suurempaa taidetta joka vielä käy kaupaksikin, mutta esimerkkimme taiteilija joutuu minusta tekemään valintoja. Joko soittaa sitä mikä käy kaupaksi ja suhtautuu siihen työnä tai hankkii elantonsa muualta ja tekee musiikkinsa sydämestään vapaana miellyttämisen tarpeesta.
Suomessa ei-ammattimaisen ja ei-tuetun taiteen tarjonta on suht hyvää ja usein tasokasta. Joka pirun pikkukylästä tuntuu löytyvän harrastajateatteri joiden taso on oman kokemukseni mukaan suhteellisen kovaa ja jossa todella heittäydytään siihen hommaan ja tehdään sitä sydämellä ja intohimosta. Maastamme löytyy valtava määrä tasokkaita, omaperäistä ja mielenkiintoista musiikkia tekeviä bändejä joissa soittaa niin opiskelijoita, insinöörejä kuin pitkäaikaistyöttömiäkin ja jotka tekevät musiikkia juuri kuten haluavat, koska nauttivat siitä. Meillä on taitavia ja luomiskykyisiä maalareita ja graafikoita niin että usein oikein hämmästyy kuinka joku täysin yllättävä tavallinen tilintarkastaja viettääkin kaikki iltansa maalaten ja kehittäen itseään ja ilmaisuaan. Ja kaikki tämä suhteellisen vapaana tukijärjestelmistä.
Itse asiassa erääseen asiaan minusta saisi käyttää enemmänkin verorahoja ja se on nuorten taideharrastusten edistäminen. En tiedä miksi ala on jäänyt niin pahasti esimerkiksi liikunnan rahoituksen varjoon, mutta monessa kaupungissa esimerkiksi treenikämpistä on todella paha pula. Samaan aikaan golfkentälle ja jäähalliin syydetään rahaa kaksin käsin. Taiteen ja kulttuurin tekemiseen tarvittavat tilat ovat yleisesti ottaen erittäin vaatimattomia, mutta näistäkin on ikuinen pula. Soittamista voi treenata missä tahansa vanhassa kellarivarastossa tai autotallissa johon vain saa sähköt. Kerrostalossa vanhempien luona asuessa bänditreenaaminen kotona on täysin mahdotonta. Kerrostalossa lisäksi vaikkapa puhallinsoitinten tai rumpujen harjoittelu on niinikään mahdotonta, vaikka tilaa ei tarvittaisi kuin muutama neliö. Maalaus tai kuvanveisto eivät myöskään tarvitse kuin kymmenen neliötä, mutta sekin voi olla hankala järjestää vaikkapa vähävaraisen, hieman ahtaasti asuvan lapsiperheen, jossa joku lapsista haluaisi kehittyä maalarina. Minusta näissä tapauksissa yhteikunnan kustannukset ja hyöty olisivat varsin hyvin balanssissa toisin kuin monessa muussa asiassa, johon verorahoja kaadetaan miljoonittain.
Quote from: sivullinen. on 24.03.2013, 00:47:13
Ongelma on syvällä yhteiskuntarakenteissa, eikä sitä korjata pintaremontilla. Miksi silloin keskustelun pitäisi koskea vain pintaremonttia?
Lähinnä siksi, että keskustelu käsitteli kansanedustajan kirjoitusta taiteen tukemisesta. Ideaalitilanne ilman muuta on, että taidetta ei valtion tarvitsisi erikseen tukea lainkaan.
Quote from: tosipaha on 23.03.2013, 18:13:41
Persuedustaja avautuu kulttuuripoliittisista näkemyksistään, eli vittu mitä paskaa, osa 99.
Täysi komppaus tälle kommentille.
Olis muuten kiva tietää keitä postmoderneja taiteilijoita Immonen tarkoittaa? Nimiä, kiitos. Ja paljonko ovat saaneet tukia.
Ja millaisessa suhteessa summat ovat esimerkiksi persukansanedustajan palkkaan tai persupuolueen saamiin tukiin...
Kaikenlaista paskanjauhantaa sitä tuetaan, kieltämättä.
VMP. :facepalm: Immosen kirjoitus on täyttä Neuvostoliittoa, siellä oli taide "yhteisöllistä ja rakentavaa", eikä individualistit paljon juhlineet. En todellakaan käsitä mitä Immosen kaltaisten kollektivistien päissä liikkuu. Berliinin muuri on jo kaatunut.
Toisaalta, kyllähän nytkin joku komitea jossain päättää, mikä postmodernisti saa tukia ja kuka jää ilman. Miksei ihan yhtä hyvin sitä rahaa voisi kaataa joidenkin kansallisromanttisen konservatiivitaiteilijoiden töherryksiin? Toisaalta tositaiteilija ei mitään valtion almuja tarvitse, vaan tekee vaikka paskaduunia sivussa toteuttaakseen vapaa-ajallaan taiteellisuuttaan (kuten minä 8)).
Quote from: Suvaitsija on 24.03.2013, 11:55:16
Toisaalta, kyllähän nytkin joku komitea jossain päättää, mikä postmodernisti saa tukia ja kuka jää ilman.
Eikös meillä ole vasemmistolaiskapitalistinen kulttuuriministeri joka niistä päättää. Itse näkisin, että taide eläkööt markkinatalouden lakien mukaan ja valtio voisi hoitaa kulttuurin säilömistä museoihin tulevia sukupolvia ajatellen.
Postmoderni taide viittaa nimenä taiteeseen joka on kehittynyt modernin taiteen jälkimainingeissa ja on selkeästi liitettävissä siihen. Postmodernismi taiteessa (kirjoitan kuvataiteista ja arkkitehtuurista, en ota kantaan teatteritaiteeseen tms) on ensisijaisesti syntynyt tavallaan vastalauseena modernille taiteelle, sen sosiaalisia ja poliittisia instituutioita vastaan. Postmodernismin katsotaan alkaneen arkkitehtuurin saralla.
Modernismi oli välinekeskeistä ja korosti lajipuhtautta. Sen sijaan postmodernismiin kuuluu tilan löytäminen taidelajien väliltä niiden yhdistäminen (esim videotaide, performanssitaide ovat minusta hyviä esimerkkejä).
http://en.wikipedia.org/wiki/Postmodernism#Influence_on_art
Kaikki nykytaide ei ole postmodernia, mutta postmoderni voi olla nykytaidetta.
Käsitteet pitää ottaa haltuun niin tiedetään mistä oikein puhutaan.
Jos postmodernismi käsitteenä kiinnostaa enemmän niin lukekaa Fredric Jamesonin kirjoitelma Post-Modernism: Or the Cultural Logic of Late Capitalism.
Itse kannatan taiteen tukemisen jatkamista. Silti ei ehkä olisi pahitteeksi että siinäkin rakenteita läpivalaistaisiin ja varmistetaan että hyvät veljet/siskot eivät myönnä rahaa omille kivoille kavereilleen vaan.
Kulttuurin moniarvoisuuden vaatimukseen liittyy läheisesti vaatimus jatkuvasta ja monipuolisesta kritiikistä. Kritiikin on oltava mahdollisimman monisuuntaista ja sen on voitava ylittää erilaisiin viriketaustoihin pohjautuvien osakulttuurien rajat.
Kansallisen kulttuurimme muotoutumiseen on keskeisellä tavalla vaikuttanut Suomen sijainti erilaisten kulttuuripiirien kohtaamispaikkana. Se on turvannut virikkeiden ja vaikutteiden monipuolisuuden. Kulttuuritoiminnan keskeisten alueiden, taiteen, tieteen, koulutuksen ja viestinnän vuorovaikutus on välttämätöntä monipuolisen virikeympäristön ja koko luovan toiminnan kannalta.
Taiteen arviointiin tulee osallistua sekä taiteen luojien, esittäjien että yleisön. Vuorovaikutusta kulttuurin luojien ja kuluttajien välillä saadaan samalla lisätyksi, mikä osaltaan häivyttää teennäistä jakoa luoviin ja ei-luoviin yksilöihin.
Sanoisinko ihan yksinkertaisesti näin: kulttuurin liialliseksikin lipsahtaneeseen tukemiseen mikään kansakunta tuskin kaatuu, mutta kulttuurin liiallinen ohjaileminen ja kulttuurivihamielisyys voivat vakavasti vahingoittaa kansakuntaa kuin kansakuntaa.
Tämä on se pointti.
Itse ostan kulttuurini Spotify ja Viaplay palvelujen kautta. En ymmärrä miksi minun pitää kustantaa taulujen maalausta ja runojen kirjoittamista, kun en moisia tuotteita tule koskaan käyttämään. Yksi maalattu taulu meillä kyllä on, mutta senkin on maalannut avopuolisoni isä ja täysin ilman yhteiskunnan rahoitusta.
Quote from: Marko Parkkola on 24.03.2013, 13:05:08
En ymmärrä miksi minun pitää kustantaa taulujen maalausta ja runojen kirjoittamista, kun en moisia tuotteita tule koskaan käyttämään.
Koska enemmistö Suomen kansasta haluaa kaikkien osallistuvan tähän rahoitukseen. Jos enemmistö olisi eri mieltä, se varmasti äänestäisi näin ajattelevat enmmistöksi eduskuntaan.
Totta. Hyvin kirjoitettu.
Quote from: IDA on 07.11.2010, 17:16:51
Ainakin itse olen oikeasti hieman ulalla tässä asiassa. Kulttuuria pitää ehdottomasti tukea, mutta miten, on sitten se kysymys.
Itse aiemmin olin jyrkästi sitä mieltä, että rahoja ei kannattaisi tuhlata esimerkiksi oopperatalon tukemiseen, vaan ne pitäisi jakaa pienemmille yksiköille, jotka tekevät taidetta. Nyt en oikein tiedä. Esimerkiksi ooppera on kuitenkin ehkä kuitenkin kaikkein hienointa taidetta.
Ooppera ja sinfoniaorkesterihan ovat länsimaisen taidekulttuurin ehdottomia huipentumia, mutta Suomessa on jotenkin hypätty yksi sivistyksen kerros lähes kokonaan ohi. Olenkin huolissani siitä, mihin musiikkikasvatuksen ja -tuntemuksen rappiotila vastaisuudessa johtavat. Pari persua jo ehdotti säästöjä lakkauttamalla paikallisen sinfoniaorkesterin. Moinen aivopieru on jo sen tason moukkamaisuuden osoitus, etten sellaisen esittäjää äänestäisi minkäänlaiseen poliittiseen virkaan.
On myös hyvä muistaa, että ooppera ja sinfoniaorkesterit ovat niitä harvoja taidemuotoja, jotka
eivät ole lähes läpeensä viherstallareiden soluttamia... siitä syystä, että klassinen taidemusiikki vaatii
aitoa huipputason osaamista, älyllistä suorituskykyä ja taiteellista silmää/korvaa. (Muistanette, kuinka nykyinen "kulttuuri"ministerimme Arhinmäki (vas.) skippasi oopperan ja meni mielummin mölyämään keskitason korismatsiin.) Samasta syystä punavihreä roskaväki hilluu sosiologian kaltaisten pseudotieteiden parissa, koska heillä ei ole mitään asiaa kovien luonnotieteiden pariin.
Siispä: jos mitkään muut perustelut eivät vakuuta, niin ajatelkaapa asiaa vaikka sitä kautta, että tukemalla korkeakulttuuria aiheutatte mielipahaa vihervasureille. Siellä kun ei poliittiseen hourailuun perustuvalla elämäntapataiteilulla pärjää.
Luonnollisesti oopperan taloudellista toimintaa tulee järkiperäistää, eli pyritään pysymään budjetissa esittämällä laadukasta taidetta jonkun yltiömodernin roskan sijaan. Usein kulttuuriväellä on tapana olla taiteellisia myös taloudenhoidon suhteen. Pitäisi löytää johtoon henkilö, jolla on sekä taloudellista asiantuntemusta että aito rakkaus musiikkiin. Mutta vastaavanlainen tilanne ei ole pelkästään taidemusiikin ongelma, vaan ulottuu valtion korkeimpiin virkoihinkin saakka...
Quote from: Panopticon on 23.03.2013, 21:10:37
Quote from: siikret on 23.03.2013, 18:47:00
Quote from: tosipaha on 23.03.2013, 18:13:41
QuoteOlli Immonen: Kulttuuripolitiikan vahvistettava suomalaista identiteettiä
http://yle.fi/uutiset/olli_immonen_kulttuuripolitiikan_vahvistettava_suomalaista_identiteettia/6546929
Persuedustaja avautuu kulttuuripoliittisista näkemyksistään, eli vittu mitä paskaa, osa 99.
Täytyy olla samaa mieltä. Tollaisilla puheenvuoroilla tekee itsestään ja koko puolueesta naurunalaisen. Ei kannata ottaa kantaa asioihin, joita ei tunne. On totta, että iso osa kulttuurin ja taiteen rahoituksesta on vasemmiston käsissä, mutta tollasilla avautumisille ei tilanne tule ikinä muuttumaan. Rahoitus on eri asia, kuin taiteen sisällöt. Poliitikkojen tehtävä ei todellakaan ole määritellä mitä sisältöjä taiteessa pitäisi olla ja mitä ei pitäisi. Tosta kirjoituksesta jää sellainen maku, että kirjoittaja haluaisi muuttaa kaikki museot kansallismuseon sivukonttoreiksi ja muun taiteen pitäisi palvella jotain ihmeen "yhteisöllisyyden vahvistamista". Se kävi ainakin selväksi, että kirjoittajalla ei ole mitään hajua siitä, mitä "postmodernisti" tarkoittaa.
Aamen. Aina kun joku moukka tulee puhumaan siitä, että "taiteen pitäisi vahvistaa suomalaista identiteettiä" tms., minulla nousevat niskakarvat pystyyn. Nimittäin kun suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat olennaisesti osa yleistä länsimaista kulttuuria ja identiteettiä, ja toisinpäin, vain pienin vivahde-eroin. Toisekseen hyvä taide on ja on aina ollut kansallisuuden ja uskonnon rajat ylittävää. Pelkästään suomalaiseen tuotantoon tukeutumalla kulttuurielämämme olisi melko masentavaa ja tylsänpuoleista. Miettikääpä nyt, jos meillä olisi pelkkää Aleksis Kiveä eikä esim. Shakespearesta mainintaakaan. Sama musiikin ja maalaustaiteen suhteen; Leonardo, Michelangelo, Bach, Mozart, Beethoven ja Wagner ovat yleiseurooppalaista ja siten myös suomalaista kulttuuriperintöä, ja vastaavasti omat kv. tason suurmiehemme kuten Sibelius tunnetaan niin ikään musiikkipiireissä kautta maailman.
Voitte myös kuvitella, minkälaista olisi TV-ohjelmisto ilman ulkomaisia sarjoja ja elokuvia. Sama pätee korkeakulttuuriin.
Quote from: Veikko on 24.03.2013, 12:53:28
Sanoisinko ihan yksinkertaisesti näin: kulttuurin liialliseksikin lipsahtaneeseen tukemiseen mikään kansakunta tuskin kaatuu, mutta kulttuurin liiallinen ohjaileminen ja kulttuurivihamielisyys voivat vakavasti vahingoittaa kansakuntaa kuin kansakuntaa.
Juurikin näin. Kulttuuri ja henkinen kasvu ovat suorassa yhteydessä toisiinsa.
Quote from: Parsifal on 24.03.2013, 18:25:20
Ooppera ja sinfoniaorkesterihan ovat länsimaisen taidekulttuurin ehdottomia huipentumia, mutta Suomessa on jotenkin hypätty yksi sivistyksen kerros lähes kokonaan ohi. Olenkin huolissani siitä, mihin musiikkikasvatuksen ja -tuntemuksen rappiotila vastaisuudessa johtavat.
Suomalaiset sinfoniaorkesterit ja kapellimestarit, puhumattakaan laulajista, jotka ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä Suomen ja suomalaisuuden esille tuomiseen maailman konserttilavoilla.
Kysymys kuuluukin: Löytyykö Suomesta enää Jorma Panulan kaltaisia opettajia?
Kulttuuri ei ole kenellekään elintärkeää tai välttämätöntä. Siksi sen tuottaminen tai kustantaminen ei kuulu julkishallinnon tehtäviin. Jos kulttuuri on jollekulle välttämätöntä, hän maksaa siitä. Ihan itse.
Kulttuuri on käsitteenä liian laaja jotta voitaisi sanoa että kuka kulttuuria suomessa tukee ja kuka ei. Kulttuuri ei ole mielestäni = orkesteri. Periaatteessa kulttuurina voidaan pitää ihan mitä tahansa. Suomalainen kulttuuri on kovin nuorta verrattuna monien muiden (euroopan) maiden vastaavaan. Tämä ei tosin tarkoita automaattisesti sitä että meidän kulttuurimme olisi huonompaa. Mitä etelämmäksi ja idemmäksi suomesta mennään niin sitä enemmän kulttuurin käsite tiukentuu ja tarkentuu sekä jossain vaiheessa saattaa hävitä kokonaan.
Quote from: ääridemokraatti on 24.03.2013, 19:34:36
Kulttuuri ei ole kenellekään elintärkeää tai välttämätöntä. Siksi sen tuottaminen tai kustantaminen ei kuulu julkishallinnon tehtäviin. Jos kulttuuri on jollekulle välttämätöntä, hän maksaa siitä. Ihan itse.
No jos ihan pilkunn*ssintaan mennään, niin aika harva asia lopulta on "välttämätön". Mutta taide- ja kulttuurikasvatuksella ja niiden harrastusmahdollisuuksilla on suora yhteys henkiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Näin ollen (korkea)kulttuurin tukeminen on vahvasti valtion intresseissä. Joka kotitaloudessa ei välttämättä ole varaa tai tietämystä lahjakkaidenkaan lasten kulttuurikasvatukseen, jolloin valtion tukemilla kulttuurilaitoksilla, kuten musiikkiopistoilla, on tärkeä rooli.
Quote from: IMMane on 24.03.2013, 19:45:06
Kulttuuri ei ole mielestäni = orkesteri.
Ei tietenkään pelkästään. Mutta sinfoniaorkesteri on taidekulttuurin korkein ilmentymä, kruununjalokivi ja keihäänkärki. Tämä ymmärretään ulkomaillakin "junttimaista" Jenkkilää myöten, miksei siis Suomessa?
No jaa. Oopperaa tuetaan enemmän kuin lipputulot on ja tämän ansiosta lippujen hinnat on saatu painettua usein jopa alle sadan euron, johon tietysti kaikilla vähävaraisilla on varaa.
Minusta kulttuurin tukemisen tulisi rajoittua opettamiseen. Kuluttamista joko ei tulisi tukea tai sitten sitä tulisi tukea tasapuolisesti.
Jään odottelemaan kulttuuriministeriön osuutta Iron Maiden -lipustani.
Quote from: Parsifal on 24.03.2013, 19:56:22
Quote from: ääridemokraatti on 24.03.2013, 19:34:36
Kulttuuri ei ole kenellekään elintärkeää tai välttämätöntä. Siksi sen tuottaminen tai kustantaminen ei kuulu julkishallinnon tehtäviin. Jos kulttuuri on jollekulle välttämätöntä, hän maksaa siitä. Ihan itse.
No jos ihan pilkunn*ssintaan mennään, niin aika harva asia lopulta on "välttämätön". Mutta taide- ja kulttuurikasvatuksella ja niiden harrastusmahdollisuuksilla on suora yhteys henkiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Näin ollen (korkea)kulttuurin tukeminen on vahvasti valtion intresseissä. Joka kotitaloudessa ei välttämättä ole varaa tai tietämystä lahjakkaidenkaan lasten kulttuurikasvatukseen, jolloin valtion tukemilla kulttuurilaitoksilla, kuten musiikkiopistoilla, on tärkeä rooli.
Quote from: IMMane on 24.03.2013, 19:45:06
Kulttuuri ei ole mielestäni = orkesteri.
Ei tietenkään pelkästään. Mutta sinfoniaorkesteri on taidekulttuurin korkein ilmentymä, kruununjalokivi ja keihäänkärki. Tämä ymmärretään ulkomaillakin "junttimaista" Jenkkilää myöten, miksei siis Suomessa?
Sinfoniaorkesteri voi olla osa kulttuuria. Riippuu keltä ja etenkin missäpäin maailmaa kysyy.
Quote from: IMMane on 24.03.2013, 20:41:24
Sinfoniaorkesteri voi olla osa kulttuuria. Riippuu keltä ja etenkin missäpäin maailmaa kysyy.
Ai voi vai ;)
Täytyy varmaan ruveta KotkanPS:n elitistiksi ja rupeveta suosimaan Kymi Sinfoniettaa. Omasta mielestäni tällaisten orkesterien olemassaolo on hieno juttu. Suomessa on, tai ainakin oli, ihan hyvä musiikkikoulukulttuuri ja pitää olla voimissaan myös se taso, jossa koko elämä on yhtä koulutusta ja oppimista.
Quote from: Joopa on 24.03.2013, 20:33:58
Jään odottelemaan kulttuuriministeriön osuutta Iron Maiden -lipustani.
Itse olen ihmetellyt miksen voi käyttää kulttuuriseteleitä olutkulttuurin harrastamiseen.
Quote from: IMMane on 24.03.2013, 20:41:24
Sinfoniaorkesteri voi olla osa kulttuuria. Riippuu keltä ja etenkin missäpäin maailmaa kysyy.
Se koetaan itse asiassa tärkeäksi osaksi kulttuuria lähes kaikkialla maailmassa. Länsimaiden lisäksi Venäjällä, E-Amerikassa, Kaukoidässä ja Maon kulttuurisekoilujen unohduttua myös Kiinassa. Jopa Teheranista löytyy korkeatasoinen sinfoniaorkesteri.
Itse olen sitä mieltä, että menoja suunniteltaessa asiat tulisi priorisoida niin, että raha ensisijaisesti riittää välttämättömiin menoihin (kuten terveydenhoitoon, vanhushuoltoon ja opetukseen) ilman kohtuutonta verotusta. Valtion tulisi mielestäni tukea kaikkea ei-välttämätöntä (kuten kulttuuria ja urheilua) vain siinä tapauksessa, jos ylimääräistä rahaa jää. Lasken ei-välttämättömään myös kehitysavun, koska mielestäni Suomen ei pitäisi tukea muita maita, jos sillä ei siihen yksinkertaisesti ole varaa.
Quote from: Nuiva kansalainen on 24.03.2013, 21:06:37
Itse olen sitä mieltä, että menoja suunniteltaessa asiat tulisi priorisoida niin, että raha ensisijaisesti riittää välttämättömiin menoihin (kuten terveydenhoitoon, vanhushuoltoon ja opetukseen) ilman kohtuutonta verotusta. Valtion tulisi mielestäni tukea kaikkea ei-välttämätöntä (kuten kulttuuria ja urheilua) vain siinä tapauksessa, jos ylimääräistä rahaa jää. Lasken ei-välttämättömään myös kehitysavun, koska mielestäni Suomen ei pitäisi tukea muita maita, jos sillä ei siihen yksinkertaisesti ole varaa.
Muuten samaa mieltä, mutta vilja-apu tai rahan vienti on vain kusipäitten työtä ja sillä teherään karhunpalvelus kohdemaalle. Koulutus ja panna ne hmmm päivettyneet kansalaiset töihin on ainoa toimiva konsti....
Quote from: Nuiva kansalainen on 24.03.2013, 21:06:37
Itse olen sitä mieltä, että menoja suunniteltaessa asiat tulisi priorisoida niin, että raha ensisijaisesti riittää välttämättömiin menoihin (kuten terveydenhoitoon, vanhushuoltoon ja opetukseen) ilman kohtuutonta verotusta. Valtion tulisi mielestäni tukea kaikkea ei-välttämätöntä (kuten kulttuuria ja urheilua) vain siinä tapauksessa, jos ylimääräistä rahaa jää.
Itse lasken kyllä kulttuurikasvatuksen hyvinkin olennaiseksi osaksi perusopetusta. Kirjastojen ansiosta materiaali on lähes ilmaista; kaikki mitä vaaditaan viestin perillesaamiseksi on opettajan asiantuntemus.
Quote from: Parsifal on 24.03.2013, 19:56:22
Quote from: ääridemokraatti on 24.03.2013, 19:34:36
Kulttuuri ei ole kenellekään elintärkeää tai välttämätöntä. Siksi sen tuottaminen tai kustantaminen ei kuulu julkishallinnon tehtäviin. Jos kulttuuri on jollekulle välttämätöntä, hän maksaa siitä. Ihan itse.
No jos ihan pilkunn*ssintaan mennään, niin aika harva asia lopulta on "välttämätön". Mutta taide- ja kulttuurikasvatuksella ja niiden harrastusmahdollisuuksilla on suora yhteys henkiseen kasvuun ja hyvinvointiin.
Kun kaikkien on pakko maksaa näistä harrastuksista, harrasti tai ei, on asialla suora yhteys tämän yhteiskunnan ja sen kansalaisten valinnanvapauksien rajoittamiseen ja siitä seuraavaan pahoinvointiin. Taiteesta on pakko maksaa ja samalla taide on politisoitu, sillä apurahoilla elävät taiteilijat eivät järjestelmää arvostele. Ja vastaavasti taiteen rahoittamisesta päättävät poliitikot tietenkin tykkäävät tukea heidän arvomaailmaansa pönkittävää taidetta. Ja kaikki tapahtuu verovaroin.
http://areena.yle.fi/radio/1831343 (http://areena.yle.fi/radio/1831343)
Sikäli kun taide- tai kulttuurikasvatus liittyy perusopetukseen, kuuluu se julkishallinnon ydintehtäviin kuuluvan koulutuksen piiriin.
Quote from: Nanfung on 24.03.2013, 19:20:48
Suomalaiset sinfoniaorkesterit ja kapellimestarit, puhumattakaan laulajista, jotka ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä Suomen ja suomalaisuuden esille tuomiseen maailman konserttilavoilla.
Joko saat itse elantosi valtion kulttuuritukirahoista tai sitten uskot ihan kaiken mitä lehdissä lukee. Muuten tuollaista roskaa et puhuisi. Suomen vasemmistolainen kulttuuriministeri on lehdille maksanut kuvitellun suomikuvan levittämisestä suomalaiselle vaalikarjalle. Suomalaisia kapellimestareita ei maailmalla tunne kukaan - eikä muitakaan tukirahataiteilijoita. He ovat ainoastaan Suomessa "maailmankuuluja". Mittaamattoman arvokas tarkoittaa, kuten yleensä, mitattaessa täysin arvottomaksi osoittautuvaa.
Sitten Sibelius: julkinatsi, jota sosialistitkin ihailee. Hän sävelsi Finlandian kansallishenkeä nostattamaan kansallistunteen vallassa kansallismielisille. Sellaista Immonenkin kertoi kaipaavansa. Olen samaa mieltä. Lisää kansallistuntoa kohottavaa taidetta - vähemmän valden rahojen takia taiteen nimellä suoritettavaa rinkirunkkausta.
Quote from: sivullinen. on 25.03.2013, 00:14:33
Sitten Sibelius: julkinatsi, jota sosialistitkin ihailee. Hän sävelsi Finlandian kansallishenkeä nostattamaan kansallistunteen vallassa kansallismielisille. Sellaista Immonenkin kertoi kaipaavansa. Olen samaa mieltä. Lisää kansallistuntoa kohottavaa taidetta - vähemmän valden rahojen takia taiteen nimellä suoritettavaa rinkirunkkausta.
Sibelius tuskin natseili kovin fanaattisesti, koska hän oli myös vapaamuurari ja siten hardcore-natsien verivihollinen.
Vapaamuurareiden rituaalimusiikin säveltäjistä Sibelius on toiseksi suosituin heti Mozartin jälkeen.
http://www.youtube.com/watch?v=kVYF0mscnnw&list=PLOJNg4Vmf8wZDgNWgY4Ox5lvVSXdK3_mv (http://www.youtube.com/watch?v=kVYF0mscnnw&list=PLOJNg4Vmf8wZDgNWgY4Ox5lvVSXdK3_mv)
Quote from: sivullinen. on 25.03.2013, 00:14:33
Quote from: Nanfung on 24.03.2013, 19:20:48
Suomalaiset sinfoniaorkesterit ja kapellimestarit, puhumattakaan laulajista, jotka ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä Suomen ja suomalaisuuden esille tuomiseen maailman konserttilavoilla.
Joko saat itse elantosi valtion kulttuuritukirahoista tai sitten uskot ihan kaiken mitä lehdissä lukee. Muuten tuollaista roskaa et puhuisi. Suomen vasemmistolainen kulttuuriministeri on lehdille maksanut kuvitellun suomikuvan levittämisestä suomalaiselle vaalikarjalle. Suomalaisia kapellimestareita ei maailmalla tunne kukaan - eikä muitakaan tukirahataiteilijoita.
Kapellimestarit ja oopperalaulajat eivät ole mitään vasemmistolaisten kissanraatorunkkareiden kaltaisia "tukirahataiteilijoita". Et sitten ole kuullut. esim. Karita Mattilasta tai Matti Salmisesta? Ovat hyvinkin tunnettuja Suomen rajojen ulkopuolellakin.
Quote from: törö on 25.03.2013, 00:19:03
Sibelius tuskin natseili kovin fanaattisesti, koska hän oli myös vapaamuurari ja siten hardcore-natsien verivihollinen.
Natsi on natsin suurin vihollinen - kansa toisen kansan. Tarkoitat vapaamuurareilla varmasti brittien kansallismielisiä vapaamuurarilooseja. Britit sotivat Saksaa vastaan.
Ainoa vapaamuurarijärjestö, josta olen enemmän lukenut on nimeltäänkin äärioikeistoon suuntaava:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hermetic_Order_of_the_Golden_Dawn
Quote from: Parsifal on 25.03.2013, 00:46:58
Et sitten ole kuullut. esim. Karita Mattilasta tai Matti Salmisesta? Ovat hyvinkin tunnettuja Suomen rajojen ulkopuolellakin.
Verrattuina Lordiin, Matti Nykäseen tai edes Marko Bjuströmmiin eivät ole; eivät vaikka suomalaisissa lehdissä lukisi mitä. Ooppera on ylipäätään hyvin pienen piirin elitistinen harrastus - joka kustannetaan täysin verovaroista. Karita Mattila voi olla sadanneksi tunnetuin elossa oleva oopperalaulaja. Se ei ole paljoa; se ei ole edes mainitsemisen arvoista.
Quote from: Parsifal on 25.03.2013, 00:46:58
Quote from: sivullinen. on 25.03.2013, 00:14:33
Quote from: Nanfung on 24.03.2013, 19:20:48
Suomalaiset sinfoniaorkesterit ja kapellimestarit, puhumattakaan laulajista, jotka ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä Suomen ja suomalaisuuden esille tuomiseen maailman konserttilavoilla.
Joko saat itse elantosi valtion kulttuuritukirahoista tai sitten uskot ihan kaiken mitä lehdissä lukee. Muuten tuollaista roskaa et puhuisi. Suomen vasemmistolainen kulttuuriministeri on lehdille maksanut kuvitellun suomikuvan levittämisestä suomalaiselle vaalikarjalle. Suomalaisia kapellimestareita ei maailmalla tunne kukaan - eikä muitakaan tukirahataiteilijoita.
Et sitten ole kuullut. esim. Karita Mattilasta tai Matti Salmisesta?
Keitä nuo on? Tai Franck, Lindberg, Saariaho, Oramo, Vänskä, Rautavaara, Saraste, Salonen... Mitä väliä tunteeko noita maailmalla kukaan kun voi istua kotona ja kuunnella Irwiniä.
Quote from: tosipaha on 25.03.2013, 01:08:32Keitä nuo on? Tai Franck, Lindberg, Saariaho, Oramo, Vänskä, Rautavaara, Saraste, Salonen... Mitä väliä tunteeko noita maailmalla kukaan kun voi istua kotona ja kuunnella Irwiniä.
Onko sillä oikeasti väliä tunnetaanko suomalaisia klassisen musiikin taitajia ulkomailla? Jos on, niin mitä?
Mitä yhteiskunta ja veronmaksaja hyötyy siitä, että joku tuntee Salosen ja Mattilan? Jättävätkö ihmiset kaupoissa suomalaiset tuotteet ostamatta, jos meillä ei ole tunnettuja säveltäjiä?
Quote from: Parsifal on 24.03.2013, 19:56:22Mutta taide- ja kulttuurikasvatuksella ja niiden harrastusmahdollisuuksilla on suora yhteys henkiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Näin ollen (korkea)kulttuurin tukeminen on vahvasti valtion intresseissä. Joka kotitaloudessa ei välttämättä ole varaa tai tietämystä lahjakkaidenkaan lasten kulttuurikasvatukseen, jolloin valtion tukemilla kulttuurilaitoksilla, kuten musiikkiopistoilla, on tärkeä rooli.
Ensiksi: "henkinen kasvu" on naisten lehtien tyhjä fraasi, jolla ei ole mitään sisältöä.
Kulttuurikasvatus ei myöskään tuota mitään sen suurempaa hyvinvointia sen lisäksi, että hyvässä harrasteessa mukana oleminen on tietysti parempaa kuin viinan juonti ja tupakan polttaminen. Se on niin päin, että ne menevät soittamaan pianoa, joiden elämä on mallillaan. Ei niin, että pianon soittaminen saisi elämän mallilleen.
Sen sijaan urheiluharrastukset parantavat aidosti ihmisten elämänlaatua kuolemaan asti tarjoamalla mahdollisuuden vahvojen verisuonien ja hyvän lihashallinnan rakentamiseen esimerkiksi. Siksi onkin hassua, että musiikkiopistoja tuetaan verovaroista aivan järjettömillä summilla siinä missä urheilussa mukana olevien lasten ja nuorten pitää useimmiten maksaa kulut omasta pussistaan.
Quote from: sivullinen. on 25.03.2013, 00:14:33
Joko saat itse elantosi valtion kulttuuritukirahoista tai sitten uskot ihan kaiken mitä lehdissä lukee. Muuten tuollaista roskaa et puhuisi.
En ole 15 vuoteen tilannut ensimmäistäkään sanomalehteä, joten musiikista lukeminen on jäänyt varsin vähiin.
Jostain kumman syystä olen saanut kuitenkin kaksi korvaa, jotka ovat antaneet mahdollisuuden kuunnella musiikkia. Miksi pidän musiikista, ehkä siksi, koska kuulun musikaaliseen sukuun? Iso-isäni omisti huuliharpun, mutta en ole täysin varma, että osasiko hän soittaa sitä?
Minä kuuntelen paljon musiikkia, ja maksan siitä ihan itse.
Kulttuuria ja taidetta saa muuten ihan vapaasti tuottaa kuka tahansa ja tunnen paljonkin maalareita, kuvanveistoa ja musiikkia tekeviä ihmisiä, jotka tekevät sitä vapaa-ajallaan. Ja jälki saattaa hyvinki olla parempaa kuin siinä tilanteessa, että pitäisi taiteellaan miellyttää niitä, jotka rahoituksesta päättävät.
Quote from: Nanfung on 25.03.2013, 14:05:06
Quote from: sivullinen. on 25.03.2013, 00:14:33
Joko saat itse elantosi valtion kulttuuritukirahoista tai sitten uskot ihan kaiken mitä lehdissä lukee. Muuten tuollaista roskaa et puhuisi.
En ole 15 vuoteen tilannut ensimmäistäkään sanomalehteä, joten musiikista lukeminen on jäänyt varsin vähiin.
Mistä sitten tiesit, että "suomalaiset sinfoniaorkesterit ja kapellimestarit, puhumattakaan laulajista" ovat tehneet "mittaamattoman arvokasta työtä Suomen ja suomalaisuuden esille tuomiseen maailman konserttilavoilla"? Päättelitkö sen kuuntelemalla heidän teoksiaan?
En sano etteikö heidän musiikkinsa olisi hyvää. Tottakai se on. Mutta yhtälailla olisi hienoa nähdä pelloilla latoja merenä ja tuhansia ihmisiä haravoimassa heinää. Pitäisikö valden maksaa siitäkin 4000 euroa kuussa? Moneen muuhun hienoon asiaan voitaisiin myös antaa rahaa. Vaan jos sitä ei kaikille annettaisi, niin pian monet alkaisivat leipätyökseen tekemään sellaista mistä rahaa saa vastoin kutsumustaan. Siinä vaiheessa helvetti on irti. Leipäpappi on vitsaus; leipätaiteilija toinen samanlainen. Ja suuri ongelma on myös se rahan rajallisuus.
Jorma Panulakin saisi kerätä rahansa anelemalla Jorma Panulan fanittajilta. Jos niitä faneja löytyy ja halua maksaa, niin kyllä sitä rahaakin tulisi. Nyt ne rahat kerätään valtion väkivaltakoneiston avulla kaikilta, valehdellaan kansan sitä tahtovan ja kaikkia vituttaa.
Quote from: Marko Parkkola on 24.03.2013, 20:50:02
Quote from: Joopa on 24.03.2013, 20:33:58
Jään odottelemaan kulttuuriministeriön osuutta Iron Maiden -lipustani.
Itse olen ihmetellyt miksen voi käyttää kulttuuriseteleitä olutkulttuurin harrastamiseen.
Yksi kaverini tulee melkein joka lauantai käymään kämpilläni. Me nautimme sitten puoliksi neljä tai kuusi olutta, kaikki erilaisia. Keskustelemme niistä hirvittävän sivistyneesti. Me kutsumme tätä kulttuurielämäksi.
Selailin Long Playn artikkeleita, ja törmäsin Sonja Saarikosken viikkokirjeeseen, jossa hän paheksui, ettei Kaija Saariahon kuolema ollut Suomessa niin suuri uutinen kuin oli. Perustelut kiinnostivat, joten luin jutun.
Sonja Saarikoski: Kaija Saariahon kuoleman olisi pitänyt olla Suomessa paljon suurempi uutinen (https://mailchi.mp/longplay/kaija-saariahon-kuoleman-olisi-pitanyt-olla-suomessa-paljon-suurempi-uutinen) 9.6.2023
Quote from: Sonja SaarikoskiOlin hämmentynyt siitä, kuinka nopeasti uutinen Suomessa hiipui. Siinä vaiheessa, kun monet maailman tunnetuimmista lehdistä alkoivat vasta julkaista laajoja nekrologejaan, Helsingin Sanomien sivuja sai selaamalla selata löytääkseen tiedon Saariahon kuolemasta.
Eniten minua hämmensivät poliitikkojen reaktiot, tai oikeastaan niiden puute. Kävin läpi nykyisten kansanedustajien Twitter-tilit: laskujeni mukaan vain kuusi kansanedustajaa oli esittänyt surunvalittelunsa. Kaksi keskustalaista, kaksi vihreää, yksi demari, yksi vasemmistolainen. Nykyisistä puoluejohtajista Saariahon kuoleman huomioi ainoastaan Maria Ohisalo.
Tohtori Jenni Haukio oli kirjoittanut kauniin osanoton, presidentti Sauli Niinistö ei, vaikka oli myöntänyt Saariaholle taiteen akateemikon arvonimen vain pari kuukautta aiemmin. Edes entinen kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ei esittänyt julkisia surunvalitteluja. Sivistyspuolueena itseään pitävästä kokoomuksesta näin ei Twitter-katsaukseni mukaan ollut tehnyt yksikään kansanedustaja – eikä muistakaan todennäköisen seuraavan hallituksen puolueista.
Mietin Vesa-Matti Loirin kuolemaa, päiväkausia jatkunutta uutisointia ja muistelua. En halua vähätellä Loiria, päinvastoin, mutta ero oli huima.
Eikö suomalaisten poliitikkojen enemmistö todella ymmärrä Kaija Saariahon merkitystä?
Suomalaisten poliitikkojen olisi pitänyt esittää olleensa liikuttuneita säveltäjä Kaija Saariahon kuolemasta, vaikka suurin osa tuskin on koskaan kuullut ainuttakaan hänen teostaan saati vaikuttunut sellaisesta. Selvä.
Kirjoituksesta tosin selvisi jotain, joka muutti ainakin minun käsitykseni Saariahosta ja liitti hänet samaan elitistiseen perussuomalaisia halveksivaan taiteilijamiljonäärien joukkoon esimerkiksi Esa-Pekka Salosen ja Aki Kaurismäen kanssa:
Quote from: Sonja SaarikoskiOttaessaan vastaan taiteen akateemikon arvonimen maaliskuussa Saariaho piti tyttärensä Aliisa Neige Barrièren välityksellä puheen. Siinä hän sanoi:
...
"Olen saanut paljon tukea Suomen valtiolta koulutukseni kautta, ja myöhemmin monivuotisten apurahojen muodossa – olen siitä kiitollinen, ja toivoisin samaa nuoremmille kollegoilleni. Mutta pelkään, että kokemani kultainen kausi on nyt jäämässä taaksemme. Nykyisessä Suomessa kulttuuripolitiikkaa pidetään vähäpätöisenä sivuseikkana, jota säädetään ideattomasti ja luovutetaan markkinoille ja jopa äärioikeistolle. Usko siihen, että minun kaltaiseni ihmiset tekevät jotakin tärkeätä, jonka arvoa ei voi mitata vallalla, kunnialla eikä rahalla, ei näytä enää olevan osa yleistä poliittista sivistystä."
Ja kuitenkin nämä mittaavat tekemisensä arvon rahalla ja vallalla eli esimerkiksi sillä, miten veronmaksajien rahaa ohjataan sinne, minne
he haluavat. Kyseenalaista se, ja perästä kuuluu.
Saariahon puheen viittaus "äärioikeistoon", jolle "kulttuuripolitiikka luovutetaan" oli nimittäin piikki Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, joka oli muutamaa päivää aiemmin todennut (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009470096.html) vaalitentissä (korkea)kulttuurin "luksuspalveluksi". Tämä suututti Saariahon, joka vastineeksi kuittasi perussuomalaiset kiitospuheessaan äärioikeistoksi, jolle ei saa antaa valtaa.
Quote from: Sonja SaarikoskiNiin. Aivan kuin Saariaho olisi ennustanut, mitä tulee tapahtumaan. Ei näytä enää olevan osa yleistä poliittista sivistystä.
Merkitykselliset asiat on tunnistettava ja tunnustettava. Vain siten niiden kiertokulku voi jatkua. Merkityksen myöntäminen ei vaadi sitä, että "ymmärtäisi" Kaija Saariahon musiikkia, vaikka olenkin sitä mieltä, ettei sitä erityisesti tarvitse ymmärtää. Kuunteleminen riittää.
Miten ne "merkitykselliset asiat" sitten tunnistetaan ja erotetaan ei-merkityksellisistä asioista? Myötäilemällä muiden luomaa kaanonia? Saarikoski paitsi nostaa Saariahon muiden ihmisten yläpuolelle jalustalle niin myös auktoriteetiksi muillekin elämänalueille kuten politiikkaan, mutta miksi? Sen itselleen selvittämisessä Saarikoski olisi asian ytimessä, mutta keskenhän tuo jää.
Minulle sopii aivan hyvin, että Saarikoski kokee jonkinlaisen henkisen täyttymyksen esittämällä muille ihmisille roolia suurena kulttuurinystävänä, vaikka ei oikein itsekään tiedä, miksi niin tekee. Se on inhimillistä. Sen sijaan tuo muiden alaspainaminen vain jonkin kuvitellun auktoriteetin perusteella ei ole niin mukavaa.
"Yleinen poliittinen sivistys" on uusi uus'käsite jonka sisältöä ei tunne kukaan muu kuin käsitteen keksijä, ja jonka selitys, mikäli sellaista vaaditaan, on kulloiseenkin tilanteeseen sopiva käsitteen keksijän itsensä kannalta.
Vähän päästä pullahtelee ulos tätä uus'kieltä kun sillä normaalilla käsitettävällä kielellä ei haluta sanoa yhtään mitään mutta kuitenkin halutaan antaa vaikutelma jostain josta ei kyetä suoraan puhumaan koska se voisi johtaa oikeutettuun palautteeseen.
Paskanjauhaminen on omalla tavallaan nostettu toiseen potenssiin, mutta paskan jauhamista se yhtä kaikki on.
Quote from: Roope on 15.06.2023, 19:59:50
Selailin Long Playn artikkeleita, ja törmäsin Sonja Saarikosken viikkokirjeeseen, jossa hän paheksui, ettei Kaija Saariahon kuolema ollut Suomessa niin suuri uutinen kuin oli.
...
Suomalaisten poliitikkojen olisi pitänyt esittää olleensa liikuttuneita säveltäjä Kaija Saariahon kuolemasta, vaikka suurin osa tuskin on koskaan kuullut ainuttakaan hänen teostaan saati vaikuttunut sellaisesta. Selvä.
Olen kuunnellut paljon klassista musiikkia ja oopperaa, mutta en ole koskaan edes kuullut Kaija Saariahosta. Monet muut klassiset suomalaiset(kin) säveltäjät ovat tutuja mutta Saariaho oli täysi mysteeri.
Jos säveltäjä on hyvä, niin yleensä hän tulee tietooni, mutta kun väitetyt musikaaliset nerot menevät minulta ohi, se johtuu yleensä siitä, että ylistyspuheet eivät vastaa tuotosta.
Päätin sitten kuunnella hehkutettua Innocence oopperaa ( https://www.youtube.com/watch?v=UsrzrSJmcOA ) ja ennakkoluuloni kehnosta musiikista vahvistui.
Saariahon sävellykset ovat modernistisia ja perustuvat sellaisina pitkälti erinäisiin plimputuksiin, töräytyksiin ja paukuttelemiseen. Juuri tällainen melodiaton, disharmoninen, eksperimentaalinen "musiikki" on ollut vasemmiston mieleen, joten ei ihme että erinäiset itsenimetyt kulttuurivassarit pitävät Saariahoa suurena tekijänä. Osasyy hänen idolisointiin lienee myös sukupuoli, onhan hän kuulemma *haukotus* "murtanut lasikattoja" yada yada.
Saariaho oli siis modernin klassisen musiikin tuottaja ja koska se epäsoinnillisuutensa takia on vain harvojen makuun, Saariaho on pitkälti jäänyt tuntemattomaksi hahmoksi vasemmistolaisen snobbailevan kulttuurikuplan ulkopuolella.
Quote from: ämpee on 15.06.2023, 20:57:24Paskanjauhaminen on omalla tavallaan nostettu toiseen potenssiin, mutta paskan jauhamista se yhtä kaikki on.
Tuota samaa paskanjauhantaa se ollut liikkenjohdon konsultoinnissakin. Uuskielellä katteisiin, kun asiakas ei ymmärrä mistä puhutaan, mutta nyökyttelee ymmärtäväisen oloisesti. Varsinkin julkishallinnossa.
Saariahon tuotannosta ei kommentoitavaa.