Hommaforum Testi

Pistin tällaisen otsikon, kun asiaa käsitellään tällä hetkellä paljon suppeamman otsikon alla.  Tässä ketjussa voidaan keskustella kaikesta S2-opetukseen liittyvästä, ei ainoastaan maahanmuuton aiheuttamista ongelmista isojen kaupunkien kouluissa.  Luulenpa, että asian puitteissa keskustellaan vielä pitkään.

Tässä opetushallituksen tietoa S2-opetuksesta. (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/suomi-toisena-kielena-opetus)

Tässä ylen botti, josta selviävät eri koulujen S2-prosentit. (https://yle.fi/a/74-20018233?text=Kone%2520n%25C3%25A4ytt%25C3%25A4%25C3%25A4%252C%2520millaisista%2520taustoista%2520sinun%2520l%25C3%25A4hikoulusi%2520oppilaat%2520tulevat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share)

Koetan päivittää tätä ketjun aloitusviestiä, jos/kun tuo artikkeli/botti katoaa.  Tässä pari linkkiä jo kerättyihin tietoihin:

S2-oppilaat suurissa kaupungeissa: top-9 (2023) (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3468762.html#msg3468762)

S2-oppilaat pääkaupunkiseudun kehyskunnissa: top-9 (2023) (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3468751.html#msg3468751)

Toivottavasti modetkin seuraavat tilannetta, ja täydentävät tarvittaessa tätä ketjua.

Edit: muutettu otsikkoa "oppilaat"-->"opetus")

Osaisiko joku hakea Hesarin botin avulla S2-prosentiltaan suurimman ruotsinkielisen koulun Suomessa?

^^en osaa hakea, mutta Närpiössä oli jotain 20-25% luokkaa, tuskin missään on korkeampaa lukua.

Edit: Mosebacke skola Närpiössä 49%.

Supertutkija Heikki Hiilamo paheksuu myös Ylen bottia:

[tweet]1626538148074225669[/tweet]

QuoteOlen samaa mieltä! Olisi hyvä kuulla miten Ylen perustee tämän "koneen" julkaisemista.

— Heikki Hiilamo 🇺🇦 (@hiilamo) February 17, 2023

Jatkotweeteissä Hesarin johtavat toimittajat (Pullinen (JP), Rautio(PR)) kyseenalaistavat Hiilamon näkemyksen:

QuoteJP: En ole Ylestä, mutta miten itse perustelet sitä, että tätä tietoa ei saisi välittää kansalaisille?

QuotePR: Juuri näin. Tätäkö ei saisi kertoa, vaikka tiedot ovat kerättävissä?

QuotePR:Tuosta on liian lyhyt matka siihen, että kerrottaisiin vain yhteisöä kehittävää tietoa.

Edit Tuo ensimmäinen Ylen botin paheksuja Hanna Virtanen on Etlan tutkimuspäällikkö:

https://twitter.com/hanna_virtanen_

Kovasti näyttää vaivaton tiedonhankinta närästävän armoitettuja Tutkijoita.

Nämä destruktiomokuttajat ja ilmastohihhulit taitavat olla suurelta osin samaa porukkaa.  ???

Suomen Uutiset kommentoi S2-hulabaloota. Lehti tuo esiin myös sen, että lain pakottamana tietoja antanut Opetushallitus pyysi Yleä olemaan julkaisematta koulukohtaisia lukuja.

https://www.suomenuutiset.fi/ei-ole-todellista-opetushallitus-yrittaa-estaa-tietojen-julkaisun-jotka-paljastavat-maahanmuuttajien-maaran-kouluissa/

QuoteEi ole yllätys, että vasemmistoliitto tai elinkeinoelämä yrittää kaikin keinoin ehkäistä keskustelun maahanmuuton järkyttävästä vaikutuksesta suomalaisille kouluille. Mutta uutta on se, että Opetushallitus yrittää tahallaan puuttua median toimintaan, jottei maahanmuuttajien määriä koskevia tietoja julkaistaisi.

Quote from: Mjane on 17.02.2023, 17:07:40
^^en osaa hakea, mutta Närpiössä oli jotain 20-25% luokkaa, tuskin missään on korkeampaa lukua.

Edit: Mosebacke skola Närpiössä 49%.

Närpiön yleisin sukunimi on Nguyen, joten Närpiössä lienee paljon vietnamilaisia S2-oppilaita. Närpiössä vietnamilaisia työskentelee paljon maataloudessa. Valitettavasti ulkomaalaisen työvoiman riistolta ei ole vältytty Närpiössä.

Minulla oli koulussa vietnamilaisia luokkatovereita. He pärjäsivät opinnoissaan ihan hyvin.

Quote from: Hae-won on 17.02.2023, 21:26:18
yleisin sukunimi on Nguyen, joten Närpiössä lienee paljon vietnamilaisia S2-oppilaita. Närpiössä vietnamilaisia työskentelee paljon maataloudessa. Valitettavasti ulkomaalaisen työvoiman riistolta ei ole vältytty Närpiössä.

Kysymyshän on vain lastentaudeista.  Kyllä Kokoomus/EVA/Etla osaavat hoitaa hommat niin, ettei moista tapahdu tulevaisuudessa työperäisen massamaahanmuuton yhteydessä.

Quote from: Siili on 17.02.2023, 21:41:16

Quote from: Hae-won on 17.02.2023, 21:26:18
yleisin sukunimi on Nguyen, joten Närpiössä lienee paljon vietnamilaisia S2-oppilaita. Närpiössä vietnamilaisia työskentelee paljon maataloudessa. Valitettavasti ulkomaalaisen työvoiman riistolta ei ole vältytty Närpiössä.

Kysymyshän on vain lastentaudeista.  Kyllä Kokoomus/EVA/Etla osaavat hoitaa hommat niin, ettei moista tapahdu tulevaisuudessa työperäisen massamaahanmuuton yhteydessä.

Tässä olisi persuilla mahdollisuus tehdä rakentavaa maahanmuuttopolitiikkaa esittämällä keinoja, joilla ehkäistään ulkomaalaisen työvoiman riistoa. Mutta enpä pidätä hengitystäni sitä odotellessa.

Quote from: Hae-won on 17.02.2023, 21:51:34

Quote from: Siili on 17.02.2023, 21:41:16

Quote from: Hae-won on 17.02.2023, 21:26:18
yleisin sukunimi on Nguyen, joten Närpiössä lienee paljon vietnamilaisia S2-oppilaita. Närpiössä vietnamilaisia työskentelee paljon maataloudessa. Valitettavasti ulkomaalaisen työvoiman riistolta ei ole vältytty Närpiössä.

Kysymyshän on vain lastentaudeista.  Kyllä Kokoomus/EVA/Etla osaavat hoitaa hommat niin, ettei moista tapahdu tulevaisuudessa työperäisen massamaahanmuuton yhteydessä.

Tässä olisi persuilla mahdollisuus tehdä rakentavaa maahanmuuttopolitiikkaa esittämällä keinoja, joilla ehkäistään ulkomaalaisen työvoiman riistoa. Mutta enpä pidätä hengitystäni sitä odotellessa.

No juuri persuilla siihen on parempi keino kuin "Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa" hokevalla monoliittipuolueella, maahanmuuton rajoittaminen. Sinimustilla on sitten vielä persujakin parempi ohjelma ehkäisemään ulkomaisen työvoiman riistoa.

Käykää nyt ihmeessä kaikki äänestämässä. Vaikka sinimustia ei voi äänestää kuin Uudellamaalla, niin äänestäkää nyt ihmeessä persuja muualla. Ei ne syö toisiltaan mitään muualla kuin juuri Uudellamaalla.

Mikään puolue ei ole täydellinen. Sellaista on turha odottaa. Tyhjä lappu tai baari vaalipäivänä on vaihtoehdoista paskin, mitä tulee mokutuksen, wokeilun, translain, kouluhulluuden jne. vastustamiseen.

Eikä tämä ole mikään saarna. Minä vain ajattelen näin.

Quote from: L. Brander on 17.02.2023, 22:25:18
Käykää nyt ihmeessä kaikki äänestämässä. Vaikka sinimustia ei voi äänestää kuin Uudellamaalla, niin äänestäkää nyt ihmeessä persuja muualla. Ei ne syö toisiltaan mitään muualla kuin juuri Uudellamaalla.

Mikään puolue ei ole täydellinen. Sellaista on turha odottaa. Tyhjä lappu tai baari vaalipäivänä on vaihtoehdoista paskin, mitä tulee mokutuksen, wokeilun, translain, kouluhulluuden jne. vastustamiseen.

Sinimustia voi äänestää myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Ihan samaa mieltä kuitenkin olen äänestämisestä. Äänestäkää nyt joko persuja tai sinimustia. Ääni Nukkuville lisää vain matusaation ym. tuhon kannattajien painoarvoa.

Lapsiasiavaltuutettukin katsoo S2-koneen olevan peruskoulujen leimaamista ja (ilmeisesti) toivoo sen sammuttamista:

[tweet]1626562220044738562[/tweet]

QuotePeruskoulujen leimaaminen tällä tavoin kostautuu alueiden lapsille ja kääntyy pian koko alueen vetovoimaa vastaan.
Pyydän ⁦@yleuutiset⁩ harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä.#LapsenOikeudet#koulu#journalismi
https://t.co/BfwPlSN8oj

— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) February 17, 2023

Saisikohan koneen tietokannan jotenkin tallennettua turvaan ennen sen mahdollista sensurointia?

Quote from: Uuno Nuivanen on 17.02.2023, 17:18:51
Nämä destruktiomokuttajat ja ilmastohihhulit taitavat olla suurelta osin samaa porukkaa.  ???

Samaa uusvasemmistoa, joka vihaa menestystä. Vihaa vaikutusvaltaa, voimaa, aloitekykyä, saavutettuja tavoitteita, alfamiehiä, kauniita naisia, omalla työllään menestyneitä naisia, älykkäitä naisia, vahvoja ihmisiä, itsestään huolta pitäviä ihmisiä, erityiskouluja jonne pitää hakea, ylipäätään mitään minne on lähtökohtien tasa-arvo.

Sen lisäksi he tietysti vihaavat kaikkea minkä saavuttamisen ei riitä kaksi reikää nenässä. Siksi he niin kovasti haluavat kieltää esimerkiksi metsästäjien ja reserviläisten aseet, koska heillä itsellään ei ole mahdollisuutta hankkia niitä.

Vasemmiston määritelmä on häviäjä. Loser. Heille ei pidä antaa valtaa. Heille pitää antaa apua.

Li Andersson myöntää, että koulujen tason lasku johtuu "S2"- oppilaista (=mamu). (Twitter-kuvakaappaus)

Quote from: Siili on 17.02.2023, 22:56:19
Lapsiasiavaltuutettukin katsoo S2-koneen olevan peruskoulujen leimaamista ja (ilmeisesti) toivoo sen sammuttamista:

Leimaamispuheet tulevat käytännössä aina niiltä, jotka itse näyttävät huonolta kun joku ongelma nostetaan esiin. Ts. he ovat itse osa ongelmaa ja "leimaaminen" käytetään kilpenä torjua kritiikki vetoamalla johonkin oletetusti "heikkoon" ryhmään. Se on siis retorinen tapa käyttää siviilejä ihmiskilpenä omaksi suojaksi.
Käytännön tasolla leimaamispuheilla pyritään sensuroimaan keskustelu sellaisista asioista, jossa leimausväitteen esittäjä itse päätyy huonoon valoon.

Nykyinen koulukaaos on tietenkin suora seuraus suuresta mamumäärästä ja erinäisistä koulu-"uudistuksista", jotka ovat menneet täysin päin helvettiä. Molempien takana on vihervasemmisto, suvakkivirkamiehet ja "kasvatustieteen asiantuntijat". Juuri nämä tahot ovat ne, jotka jatkuvasti haluavat sulkea keskustelun vetoamalla mm. "leimaamiseen".

Kasvatustieteen asiantuntijoista puheen ollen olen joskus jutellut muutaman kanssa ja mielikuvani on, että kyseessä on poikkeuksellisen fanaattiset ja vähä-älyiset ihmiset vaikka he väittävät olevansa korkeasti koulutettuja ja fiksuja.

Kyseisellä alalla on nimittäin erinomaisen paljon "totuuksia" ja dogmeja, joiden mukaan lapsia pitäisi kasvattaa. Vanhempien oma harkinta on lähes täysin poissuljettu ja lapsi pitäisi kasvattaa erinäisten akateemisten oppien mukaan "vapaa kasvatuksen" merkeissä. Yleinen konsensus on mm. se, että lapsen fyysinen ojentaminen on rikollista, lapsi on pieni aikuinen joka ymmärtää puhetta ja ohjeita jne.

Eräskin (mies) esitti, että lapsen pitäisi käytännössä määrää talossa ja vanhempien rooli on lähinnä palvella tätä. Ajattelin itsekseni, että jos hän kasvattaa tulevat pentunsa tällä metodiikalla, niin onnea vaan tulevalle sarjamurhaajan isälle.

"Kasvatustieteessä" on varsin suuri määrä täysiä idiootteja, jotka myös ovat pesiytyneet koululaitoksen eri lokeroihin. Tulos on sen mukainen.

Quote from: MattiN on 17.02.2023, 23:13:57
Saisikohan koneen tietokannan jotenkin tallennettua turvaan ennen sen mahdollista sensurointia?

Tallessa on, luultavasti useammallakin. Tuolla toisessa aihetta käsittelevässä ketjussa (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.0.html) on tänään käsitelty aihetta ja ainakin Skeptikko on tehnyt hyvää salapoliisityötä.

Quote from: Siili on 17.02.2023, 22:56:19
Lapsiasiavaltuutettukin katsoo S2-koneen olevan peruskoulujen leimaamista ja (ilmeisesti) toivoo sen sammuttamista:

[tweet]1626562220044738562[/tweet]

QuotePeruskoulujen leimaaminen tällä tavoin kostautuu alueiden lapsille ja kääntyy pian koko alueen vetovoimaa vastaan.
Pyydän ⁦@yleuutiset⁩ harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä.#LapsenOikeudet#koulu#journalismi
https://t.co/BfwPlSN8oj

— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) February 17, 2023

Lapsiasiavaltuutettu ei siis näe ongelmana kun lapset joutuvat käymään koulua matuhelvetissä vaan tiedot, jonka avulla vanhemmat pystyvät helpommin ehkäisemään lapsensa joutumisen tällaiseen matuhelvettiin. Ongelmana tämä lapsiasaivaltuutettu taitaa nähdä myös, ettei uusikaan "translaki" mahdollista sukupuolen "vaihtamista" alaikäisille omalla ilmoituksella. Onko jopa Venäjän entinen kollega Pavel Astahov ollut parempi lasten asian ajaja kuin Elina Pekkarinen?

Tässä ketjussa nähdyissä Twitter-kohkauksissa ruumiillistuu sanonta: Tieto lisää tuskaa.

Quote from: Circus Hypno on 17.02.2023, 23:49:03
Tässä ketjussa nähdyissä Twitter-kohkauksissa ruumiillistuu sanonta: Tieto lisää tuskaa.

Suomen koulutus oli 20 vuotta sitten maailman kärkitasoa, nyt ei ole. Nyt täytyy esittää se kysymys, miten tuo hyvä asia mokattiin!
Inklusiivisuus? Monikulturismi? Feminismi/queer-ideat... Lähdetäänkö noista?

Koulukokemuksia Saksasta:

https://rmx.news/trending/the-psychological-stress-is-enormous-diversity-not-a-strength-in-germanys-troubled-school-system/

QuoteGermany has accepted millions of migrants over the last few years, and in turn, the country's school system has been transformed into a diversified, multicultural student body. However, instead of diversity being a "strength," the data, as well as numerous accounts from teachers and school administrators, points to the perils of a increasing numbers of foreign students.

In a new interview with one of Germany's top newspapers, principal Norma Grube, who runs two schools in Chemnitz, describes increasingly chaotic conditions where many children have difficulty speaking German, assaults are commonplace, and parent-teacher meetings routinely require interpreters. In fact, there is little Grube tells Die Welt that backs the claims by pro-migration advocates that increasing diversity will bring a brighter future to Germany.

"Twenty-three different nations meet in the schoolyard, some of whom cannot understand each other at all and who sometimes come from hostile regions, such as Russia and Ukraine. We need a lot of parent-teacher talks, which mostly take place with interpreters. And that brings us to one of the reasons why the teaching profession has become less and less attractive: The psychological stress is enormous and it has increased significantly," said Grube.

On top of that, there is a level of "brutalization" and disrespect directed at teachers that is impossible for many of them to deal with, which leads to high teacher turnover rates.

Grube's story is far from unusual as Germany undergoes a massive demographic transformation, with critics of what is happening referring to the Great Replacement, the phenomenon of Europeans being replaced by non-Europeans across the West. In Berlin, 40 percent of students do not speak German as their native language, and in cities like Hamburg, the majority of students have a migrant background. Overall, an astounding 38 percent of all children in elementary schools in Germany have migrant backgrounds.


Despite a push from the left, including Germany's Social Democrats (SPD) and Greens, for up to 500,000 immigrants per year, what is happening within Germany's school system due to mass immigration raises serious questions about the benefits of diversity. In some cases, schools that were once "diverse" are now becoming homogenous, but that is due to an absence of ethnic Germans and the dominance of, for example, Middle Eastern groups. In some of these schools, anti-Semitism is commonplace, with Muslim students partaking in small pranks like taping "Jew" to one student's back all the way to outright assault in other cases, according to Die Welt.

Eli sama mamukaaos kaikkialla.

Joku Elina Pekkarinen:

QuotePeruskoulujen leimaaminen tällä tavoin kostautuu alueiden lapsille ja kääntyy pian koko alueen vetovoimaa vastaan.
Pyydän ⁦@yleuutiset harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä.

Siis mikä ihmeen 'alueen vetovoima'?

Onko jollain matuhelvetillä jokin vetovoima? No, toki on, ainakin kamelimaissa tunnetaan kovaakin vetovoimaa, sellaista kelaperäistä vetovoimaa.

Ja onko hakukone eettisesti kestävä? Elämme tosiaan vaarallisia aikoja jos totuus on jonkun mielestä epäeettistä. Tuollaiset ihmiset olisivat iloisia varmaan jossain Pohjois-Koreassa. Sääli, etteivät tajua muuttaa itse sinne sen sijaan, että haluavat muuttaa suomalaisten maailman totalitariaksi ja helvetiksi.

Quote from: DuPont on 18.02.2023, 00:17:24

Quote from: Circus Hypno on 17.02.2023, 23:49:03
Tässä ketjussa nähdyissä Twitter-kohkauksissa ruumiillistuu sanonta: Tieto lisää tuskaa.

Suomen koulutus oli 20 vuotta sitten maailman kärkitasoa, nyt ei ole. Nyt täytyy esittää se kysymys, miten tuo hyvä asia mokattiin!
Inklusiivisuus? Monikulturismi? Feminismi/queer-ideat... Lähdetäänkö noista?

Vihervasemmiston lista (+pääosin myös kok ja kepu): ilmastonmuutos, eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvu, korona, äärioikeiston nousu.

Näin koska muutenhan nuo valtionhoitajapuolueet olisivat tehneet jotakin väärin. Näinhän ei voi olla.

Tieto ei jakaudu hyvään ja pahaan kategoriaan. Tieto on tietoa. Täysin arvoneutraalia muutoin kuin että enemmän tietoa on parempi kuin vähemmän. Tässä kaiken maailman Hiilamot, Pekkariset ja Anderssonit vain paljastavat itsensä. Ainoastaan sovellettua heidän sisäistään rasismiaan, saadaan tästä väännettyä jokin paha asia.

Hillamojen, Pekkaristen ja Anderssonien olisi syytä muistaa tämä:


»Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sananvapaus on eräs demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä perustoista, eräs sen edistyksen ja jokaisen yksilön kehityksen perusedellytyksistä. Ellei ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia "tietoja" tai "ajatuksia", joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät. »

Quote from: Totti on 17.02.2023, 23:45:40
Kyseisellä alalla on nimittäin erinomaisen paljon "totuuksia" ja dogmeja, joiden mukaan lapsia pitäisi kasvattaa. Vanhempien oma harkinta on lähes täysin poissuljettu ja lapsi pitäisi kasvattaa erinäisten akateemisten oppien mukaan "vapaa kasvatuksen" merkeissä. Yleinen konsensus on mm. se, että lapsen fyysinen ojentaminen on rikollista, lapsi on pieni aikuinen joka ymmärtää puhetta ja ohjeita jne.

Eräskin (mies) esitti, että lapsen pitäisi käytännössä määrää talossa ja vanhempien rooli on lähinnä palvella tätä. Ajattelin itsekseni, että jos hän kasvattaa tulevat pentunsa tällä metodiikalla, niin onnea vaan tulevalle sarjamurhaajan isälle.

Jos olet lukenut vuoden takaisia purkauksiani eräiden tiettyjen kasvatustieteen materiaalien parissa viettämäni tuskaisten hetkien suhteen, tiedät kyllä mitä kasvatustieteiden opetus yliopistossa on tänä päivänä. Valitsin vieläpä yliopiston, jonne suoritin nuo perusopinnot, täysin kurssitarjottimen mukaan ja valitsin vähiten mokuttavalta ja wokettavalta tuntuva yliopiston.

Ja tuolla kasvatustieteissä on oppisuuntia. Kuvailemasi terroristioppisuunta on Rousseau:laisuutta. Jean Jacques Rousseau kirjoitti kirjan Émile, jossa kuvattiin vapaan kasvatuksen ihannetta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_eli_kasvatuksesta (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_eli_kasvatuksesta)

Kasvatustieteet ovat - kuten muutkin humanistiset tai filosofiset (poislukien puhtaat luonnontieteet) - aloja, joissa luodaan jatkuvasti uusia teorioita. Jotta saataisiin lisää tohtoreita, pitää keksiä kaikkea uutta. Ja koska ihmiskunta on noilla aloilla jo melkein kaiken keksinyt ja kokeillut, uudet aatteet ja filosofiat ovat entistäkin hullumpia ja kokeellisempia. Kuten nyt vaikka isot "avokonttoriluokat". Täysin päätön ja kuolleena syntynyt idea, mutta kyllä sitäkin piti jossain mennä kokeilemaan ja kokonaisia uusia koulurakennuksia suunniteltiin sen pohjalta.

Mutta kun yksi wokettava feministi kirjoittaa väitöskirjan ja keksii samalla sata uusiosanaa, koska kaikki nykyiset sanat ovat rakenteellisen sovinismin tahraamia, tämä saa fanilauman ympärilleen ja saman doktriinin ympärillä kirjoitetaan kymmenen uutta väitöstä. Ja kun nämä hyväsiskomenetelmällä valtaavat opintuoleja tai sitten heille keksitään ihan uusia professuureja, niin siitä seuraa uusia ainekokonaisuuksia ja jos niitä ei valita tarpeeksi, kun kerran professuuri on, niin liitetään niitä vähän pakollisiin opintoihin .... Kierre on valmis.

Kun yritin lukea yhtä väitöskirjaa tenttiin, minä voin viikon fyysisesti pahoin ja tentin jälkeen olin kaksi viikkoa flunssassa. Aivoni eivät suostuneet vastaanottamaan sitä skeidaa ja kun sitä sinne väkisin työnsin - vaikka vain hoin, että tämä on vain tuota tenttiä varten - fyysinen psykosomaattinen kehon vastustusreaktio oli käsittämätön. Minulla on yli 50 vuoden elämänkaari harteillani ja kokemusta opetustoimesta taiteeseen ja insinööritieteisiin - sekä politiikkaan. Koko psykofyysinen olemukseni on tuon elämänkokemuksen rakentama kokonaisuus ja lukemani asia oli niin polarisoitunutta ja kaukana olemuksestani, että sille vaan ei löytynyt kosketuspintaa. Voin vain kuvitella, kun tuon tiedon ääreen laitetaan naiivi parikymppinen tabula rasa. Jos psykofyysinen kokonaisuus rakentuu wokefeminismille, ei ihmekään, että jotkut voivat vuorostaan fyysisesti pahoin kuunnellessaan vaikka Halla-ahon hyvin perusteltua puhetta.

-i-

YLE-koneeseen liittyvä politikkojen ja virkamiesten paniikkireagointi osoittaa, että tämä S2 on ilmiönä huolestuttavampi kuin on annettu aikaisemmin ymmärtää.

Quote from: kohmelo on 18.02.2023, 11:00:00
YLE-koneeseen liittyvä politikkojen ja virkamiesten paniikkireagointi osoittaa, että tämä S2 on ilmiönä huolestuttavampi kuin on annettu aikaisemmin ymmärtää.

Kertoo myös siitä, että poliitikot, viranhaltijat ja asiantuntijat ovat täysin avuttomia ja neuvottomia koko S2-skeidan kanssa eivätkä tiedä, miten ongelmista päästään muutoin kuin piilottelemalla ja jakamalla niitä laajemmalle alueelle ettei nyt ainakaan heti jäätäisi kiinni, että oma ideologia olikin sairas, typerä ja vaarallinen lapsille ja koko yhteiskunnalle. Koko S2-uutisointi ongelmineen osui herkkään kohtaan noita tolloja kun itsekin kipuilevat ainakin alitajuisesti sen kanssa, että se oma, oikea ja ainoa oikea ideologia olikin kaikki vain lapsellista harhaa ja että sen ideologian vuoksi Suomessakin on kuollut ja tulee kuolemaan ihmisiä.

( Huom. Kun sanon S2-skeida, en tarkoita, että S2-ihmiset olisivat paskaa, vaan puhun koko ideologiasta, koko vyyhdistä ja kaikesta siihen liittyvästä salailusta, valehtelusta ja viranomaisten ja poliitikkojen täydellisestä epäonnistumisesta, kyvyttömyydestä ja idioottimaisuudesta )

Quote from: MannaSariini on 17.02.2023, 22:00:39
No juuri persuilla siihen on parempi keino kuin "Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa" hokevalla monoliittipuolueella, maahanmuuton rajoittaminen. Sinimustilla on sitten vielä persujakin parempi ohjelma ehkäisemään ulkomaisen työvoiman riistoa.

Natseille annetut äänet menevät hukkaan koska he eivät pääse vaikuttamaan. Persutkaan ei estä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä, joten tarvitaan parempia ratkaisuja. Esim. sikailevia työnantajia voitaisiin rankaista kovemmin ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytöstä.

Tuota S2-konetta pitäisi kehitellä vielä niin, että siitä näkyisi koulukohtainen historia ja trendi.  Oletan, että opetusministeriö kerää dataa kerran vuodessa.

Näin asumispaikkaa valitessaan perheenperustaja voisi arvioida, mikä on tilanne koulussa siinä vaiheessa, kun omat kersat ovat kouluikäisiä

Quote from: totuuspuheasiamies on 18.02.2023, 11:37:53

Onko raakataulukko "S2-oppilaiden määrä ja osuus 2022, Opetushallitus" kenen tahansa saatavilla vai luovuttaako Opetushallitus tietoja ainoastaan medialle?

En tiedä saatavuudesta yleisemmin, mutta tuosta voit koittaa:

Quote from: Skeptikko on 17.02.2023, 14:50:52

Jotkut ovat näköjänä pistäneet tämän koulujen S2-datan nettiin suoraan helpommin käsiteltävään muotoon, kahdessa eri muodossa:

• Tabulaattorilla erotetut kentät (https://filebin.net/durggqx7l8e9trdc) (data poistuu kuuden päivän päästä)
• Pilkulla erotellut kentät (https://pastebin.com/SYVWQ1Tp)

Kannattanee ottaa talteen, ennen kuin tämä data katoaa. Sen verran kova raivo on punavihreissä piireissä tästä datasta menossa... Lisäksi ainakin tuo tabulaattorierotteinen data on itsestänäkin katoamassa näköjään 6 päivän päästä.

"Vetovoimatekijät" ovat kyllä hiipumassa yleensäkin maassamme!

Ei tee mieli kauppakeskuksiin, kirjastoihin, uimaloihin, kelan tilojen läheisyyteen ym. Jopa mainosten johdosta ei tee mieli asioida mainostajan liikkeessä.

 

 :)

Ilta-Sanomat on käynyt läpi viserryksiä koskien S2-konetta: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009402725.html

Jutussa hyvin vähän uutta.  Nasiman tweettiin en kuitenkaan ollut itse vielä törmännyt.  Hänen reaktionsa oli tyypillinen vihervasemmistolainen:

Quote– Ylen julkaisema koulukone, jolla koulu­shoppailuun kannustetaan, on todella mauton tapa käsitellä yhteis­kunnan eriarvoisuutta. Lasten arvottaminen tällä tavoin on räikeän toiseuttavaa ja väärin. Keinoja eriarvoisuuden purkuun pitää käsitellä, mutta Yle vain lietsoo ennakko­luuloja, Razmyar twiittaa.

Riikka Purra puolestaan paheksui opetusministeriön sensuuriyrityksiä:

QuoteArvostelin pari viikkoa sitten opetushallintoa haluttomaksi reagoida ruohonjuuritason ongelmiin kouluissa - niihin, joita opettajat esille tuovat.

Nyt sitten kuulemme, että opetushallitus yritti myös estää Ylen koulukoneen julkaisun. Monikulttuurisuus kun on sille VAIN rikkaus.

Keravalla ovat keksineet mielestään ovelan keinon ehkäistä koulun vapaata valintaa:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009402573.html

QuoteKeravalla tehtiin "rohkea" päätös: kaikki ylä­koululaiset pian painotetussa opetuksessa

QuoteEnsi syksystä alkaen kaikki Keravan yläkoululaiset ovat mukana painotetussa opetuksessa. Painotusluokista luovuttiin – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

QuoteTaiteet ja luovuus, liikunta ja hyvinvointi, kielet ja vaikuttaminen sekä tieteet ja teknologia. Näistä neljästä vaihtoehdosta kaikki Keravan yläkoululaiset valitsevat oman painotuspolkunsa ensi syksystä alkaen.

Tähän ratkaisuun Keravalla päädyttiin siinä vaiheessa, kun puolet kaupungin ylä­koululaisista opiskeli painotusluokilla. Keravan kolmessa yläkoulussa on yli 1 100 opiskelijaa.

QuoteKun kaikista parhaiten koulussa menestyneet oppilaat hakeutuivat painotetuille luokille, olivat näiden luokkien ja yleisopetuksen luokkien tasoerot koulujen sisällä selkeästi nähtävissä.

Parempiin piireihin siis ei enää päästäkään sillä, että valitsee jonkun painotetun luokan, koska kaikki ovat painotetulla luokalla, jollain niistä, mikäli oikein ymmärsin.

Eli oppimisrauha viedään niiltä motivoituneemmiltakin. Mitä järkeä? No, 'tasa-arvohan' on kaikkein tärkeintä - sillä ei ole väliä, että tasapäistämisellä nujerretaan ikäryhmän paras aines.

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.02.2023, 16:42:10

QuoteTaiteet ja luovuus, liikunta ja hyvinvointi, kielet ja vaikuttaminen sekä tieteet ja teknologia. Näistä neljästä vaihtoehdosta kaikki Keravan yläkoululaiset valitsevat oman painotuspolkunsa ensi syksystä alkaen.

Tähän ratkaisuun Keravalla päädyttiin siinä vaiheessa, kun puolet kaupungin ylä­koululaisista opiskeli painotusluokilla. Keravan kolmessa yläkoulussa on yli 1 100 opiskelijaa.

...
Eli oppimisrauha viedään niiltä motivoituneemmiltakin. Mitä järkeä? No, 'tasa-arvohan' on kaikkein tärkeintä - sillä ei ole väliä, että tasapäistämisellä nujerretaan ikäryhmän paras aines.

Eipä (onneksi) taida taaskaan mennä nallekarkit aivan tasan muuten kuin kaikkein optimistisimpien laskelmissa. Oppilaiden annetaan tuossa vielä itse vapaasti valita painotusten välillä. Kiillotin kristallipalloani ja siellä näkyy sellainen vallan kauhistuttava asia, että "Tieteet ja teknologia" -painotusta valitsevat jatkossa huomattavasti keskimääräistä suuremmalla todennäköisyydellä ne oppilaat, jotka pärjäävät paremmin koulussa muutenkin. Ja taas alkaa näkyä tasoeroja eri painotusvalintojen oppilasryhmien välillä. Kristallipallosta näkyy myös se, että koulussa huonommin pärjäävät ja vähemmän motivoituneet oppilaat valitsevat näistä painotusvaihtoehdoista sen, joka vaikuttaa ensi fiiliksen perusteella vähiten työläältä. Olisikohan se sitten "taiteet ja luovuus" tai "liikunta ja hyvinvointi". Harmi niille, jotka valitsevat noita painotusvaihtoehtoja muista syistä.

Koska kaikille valitaan jatkossa painotettuja opintopolkuja, niin Keravalla olisi ollut tässä mahdollisuus jonkinlaiseen korjaavaan peliliikkeeseen. Tarjolla olisi voinut olla esimerkiksi "Keskeisten aineiden tukiopetus"-painotus, jossa olisi kerrattu niitä asioita, joita vaikkapa suomenkielessä ja matematiikassa olisi pitänyt oppia siihen mennessä, kun näitä valintoja päästään tekemään. Tästä olisi jopa aidosti saattanut olla jonkin verran hyötyä niille, joilla perusasiat ovat peruskoulun ensimmäisten vuosien jälkeen ihan hukassa. Tätä valintaa olisi voitu painokkaasti suositella niille, joilla on osaamisessa merkittäviä puutteita.

Quote from: Siili on 17.02.2023, 16:38:13
Tässä ylen botti, josta selviävät eri koulujen S2-prosentit. (https://yle.fi/a/74-20018233?text=Kone%2520n%25C3%25A4ytt%25C3%25A4%25C3%25A4%252C%2520millaisista%2520taustoista%2520sinun%2520l%25C3%25A4hikoulusi%2520oppilaat%2520tulevat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share)

Jäin miettimään sitä, että mikä on saanut normaalisti kovin punavihreän Ylen tavoistaan poiketen tekemään S2-oppilaiden prosenttiosuuden paljastavan botin, mikä on saanut punavihreät kiehumaan raivosta. Voiko taustalla olla pelko siitä, että perussuomalaiset voisivat hallitukseen noustessaan leikata Ylen rahoitusta ja tällä yritettäisiin lepytellä perussuomalaisia? Vai voisiko kenties jotkut Ylen toimittajistakin olla salaa sitä mieltä, että monikulttuuriset koulut ovat enemmänkin uhka kuin mahdollisuus ja haluavat vetää joidenkin punavihreiden poliitikkojen S2-taakanjakosuunnitelmilta maton jalkojen alta, kenties omien lastenkin etua ajaakseen?

Ylen koulukone nostatti Twitter-myrskyn
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009402725.html

QuoteYle julkaisi hakukoneen, josta voi katsoa muun muassa, kuinka paljon suomea toisena kielenään opiskelevia S2-oppilaita kussakin koulussa on. Opetusministeri Li Andersson pitää ratkaisua surullisena.
...
Opetushallitus kertoo puolestaan Twitterissä, että se on pyytänyt Yleä olemaan julkaisematta koulu­kohtaisia tietoja.
...
Helsingin apulais­pormestari Nasima Razmyar tuomitsee koulu­koneen "mauttomana".
...
Lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen paheksuu niin ikään Ylen ratkaisua. Myös Vanhempain­liitto on liittynyt Twitterissä Pekkarisen vetoomukseen.

– Peruskoulujen leimaaminen tällä tavoin kostautuu alueiden lapsille ja kääntyy pian koko alueen veto­voimaa vastaan. Pyydän ⁦@yleuutiset harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä, Pekkarinen twiittaa.
...
Tutkija Antti Kääriälä nostaa Twitterissä esille, että myös koneen paheksujat valikoivat lastensa koulun koneessa käytettyjen indikaattorien perusteella.

Quote from: Skeptikko on 18.02.2023, 18:49:49

Quote from: Siili on 17.02.2023, 16:38:13
Tässä ylen botti, josta selviävät eri koulujen S2-prosentit. (https://yle.fi/a/74-20018233?text=Kone%2520n%25C3%25A4ytt%25C3%25A4%25C3%25A4%252C%2520millaisista%2520taustoista%2520sinun%2520l%25C3%25A4hikoulusi%2520oppilaat%2520tulevat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share)

Jäin miettimään sitä, että mikä on saanut normaalisti kovin punavihreän Ylen tavoistaan poiketen tekemään S2-oppilaiden prosenttiosuuden paljastavan botin, mikä on saanut punavihreät kiehumaan raivosta. Voiko taustalla olla pelko siitä, että perussuomalaiset voisivat hallitukseen noustessaan leikata Ylen rahoitusta ja tällä yritettäisiin lepytellä perussuomalaisia? Vai voisiko kenties jotkut Ylen toimittajistakin olla salaa sitä mieltä, että monikulttuuriset koulut ovat enemmänkin uhka kuin mahdollisuus ja haluavat vetää joidenkin punavihreiden poliitikkojen S2-taakanjakosuunnitelmilta maton jalkojen alta, kenties omien lastenkin etua ajaakseen?

Uskoisin tai ainakin haluaisin uskoa, että eivät kaikki Ylen työntekijät kärsi samasta punavihermädästä josta laitos muuten kärsii. Tuossa on vieläpä laki takana, eli tiedot on annettava sitä pyydettäessä.

Toivon kaikille Ylen työntekijöille järjen valoa, rohkeutta ja voimaa näinä vaikeina aikoina. Jos Yleltä leikataan 99% rahoista tulevaisuudessa, niin itsenäiseen ja objektiiviseen ajatteluun kykeneville toimittajille löytyy työtä aina.

Quote from: Siili on 18.02.2023, 16:28:05
Ilta-Sanomat on käynyt läpi viserryksiä koskien S2-konetta: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009402725.html

Jutussa hyvin vähän uutta.  Nasiman tweettiin en kuitenkaan ollut itse vielä törmännyt.  Hänen reaktionsa oli tyypillinen vihervasemmistolainen:

Quote– Ylen julkaisema koulukone, jolla koulu­shoppailuun kannustetaan, on todella mauton tapa käsitellä yhteis­kunnan eriarvoisuutta. Lasten arvottaminen tällä tavoin on räikeän toiseuttavaa ja väärin. Keinoja eriarvoisuuden purkuun pitää käsitellä, mutta Yle vain lietsoo ennakko­luuloja, Razmyar twiittaa.

Lapsiasiavaltuutettu:

QuoteElina Pekkarinen
Peruskoulujen leimaaminen tällä tavoin kostautuu alueiden lapsille ja kääntyy pian koko alueen vetovoimaa vastaan.
Pyydän ⁦@yleuutiset  harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä.

Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri (VNK). Suomen Vanhempainliiton pj. varavaltuutettu (sd):

QuoteJohanna Laisaari
Pääsääntöisesti koulukohtaisia tietoja ei ole edes tutkimuksissa nostettu esiin. Tällä tavalla koulujen ja alueiden lisäksi leimataan myös lapset ja nuoret. Kenen etua se palvelee? #LapsenOikeudet #yhdenvertaisuus #eettisyys #syrjintä

Vastauksia Razmyarille:

QuoteMari Rantanen
Jos monikulttuurisuutta yleisesti pidettään rikkautena, eikö tuon koulukoneen pitäisi nimenomaan kannustaa vanhempiaan laittamaan lapsensa niihin kouluihin, jossa vieraskielisiä on eniten?

QuoteJussi Halla-aho
Apulaispormestari ei taida luottaa helsinkiläisten vanhempien arvostelukykyyn.

QuoteJari Leino
Yle ei "arvottanut lapsia" millään tavalla.

Kertoi vain faktat.

Toivottavasti sinä et laita omia lapsiasi ruotsinkieliseen eliittikouluun, koska niistä puuttuu aito monimuotoisuus ja monikulttuurisuus.

QuoteIntelligence Quotient
Eli sä tulet Afganistanista Suomeen rajoittamaan sitä, mistä suomalaiset saa puhua ja mistä saamme uutisoida?

S2-henki on nyt selvästi päässyt pullosta ja korkkia ei meinaa saada enää millään kiinni. Ja hyvä niin, sillä tästä on kehittymässä ehkä yksi vaalien avainteemoista, jotka sitten ratkaisevat lopulta järjestyksen kolmen suurimman puoleen osalta. Keskustelu ottaa koko ajan enemmän kierroksia ja tämä on kerrankin sellainen vaaliteema, joka koskettaa varsin suurta osaa äänestäjäkunnasta. Tai tietenkin myös esimerkiksi valtion holtiton velkaantuminen tai talouden hoito himoverottamalla koskee, mutta turhan monelle äänestäjälle nuo teemat taitavat olla sitten vähän semmoisia kaukaisemman oloisia. Ja koulu ja lapset herättävät ehkä kuitenkin vielä enemmän ajatuksia (onneksi) kuin helikopterista pudoteltavat vappusataset.

Vaaleja silmällä pitäen PS on jo kiinnittänyt tukevasti kantansa kouluasioiden suhteen ja niin on osa hallituspuolueistakin (mm. Li "En ole tehnyt virheitä" Andersson). SDP taitaa roikkua tämän asian suhteen vähän löysässä hirressä. Jos SDP haluaa lopulta päätyä tässä asiassa voittajien kelkkaan, pitäisi takki kääntää nopeasti vuorta myöden ympäri ja puukottaa nykyistä hallitus- ja aatekumppania selkään. Jos/kun keskustelu jatkaa nykyisellä urallaan, "rikkaus" ei taida olla enää rikkautta edes vasemmiston vaalikojulla makkaroita tarjoillessa.

Lisää vettä myllyyn laittaa tällä kertaa HS:ssä pari tutkijaa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html

Quote

Tutkijat kertovat, miksi painotus­luokista pitää luopua

Huillaa ja Kosusta nimittäin pyydettiin kokoamaan tutkimustietoa taustamateriaaliin, jonka Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenet saivat viime viikolla.

Taustamateriaali oli osa virkavalmistelussa olevaa esitystä, joka uudistaisi sen, miten painotettu opetus helsinkiläisissä kouluissa järjestetään.

...

Painotetusta opetuksesta ei olla luopumassa. Sen sijaan halutaan eroon koulujen sisäisistä "kuplista", kuten Kosunen ja Huilla painotusluokkia kuvaavat. Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

Nyt virkamiesvalmistelussa on uudistus, jossa painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin ja painotetun opetuksen oppilaat hajautettaisiin yleisopetuksen luokkiin, niin sanottuihin sekaluokkiin.

...

"Tätä teemaa on tutkittu runsaasti ja sitä on analysoitu suunnilleen kaikilla mahdollisilla menetelmillä kuluneen 20 vuoden aikana", Kosunen toteaa.

Näiden tutkimusten valossa ainakin yksi asia näyttää erittäin selvältä: painotusluokille päätyy opiskelemaan eniten ylempien yhteiskuntaluokkien, suomenkielisten perheiden lapsia.

Heidän ääntään on Huillan ja Kosusen mukaan kuultukin runsaasti viimeisen viikon aikana.

"Mutta kun tarkastelemme meidän varsin laajaa aineistoamme pääkaupunkiseudulta, sieltä kuuluu myös huoltajien, oppilaiden, opettajien ja rehtorien kritiikkiä tätä luokka­muotoisuutta kohtaan", kertoo Huilla.

Erityisen ikäväksi kaksikko kuvaa puhetapaa, jossa yleisopetus ja lähikoulut leimataan yleisesti jotenkin huonoksi vaihtoehdoksi. Helsingissä kuitenkin noin 90 prosenttia alakoululaisista ja 70 prosenttia yläkoululaisista opiskelee yleisopetuksessa.

...

Tutkitusti painotusluokilla on keskimääräisesti osaavampia ja koulumyönteisempiä oppilaita. Sen lisäksi painotusluokilta jatkettiin useammin lukioon kuin yleisopetuksesta.

Eli kuplilla saattaa olla myönteisiä seurauksia niille lapsille, jotka itse opiskelevat painotusluokilla?

"Kyllä. Toisaalta tästä on ristiriitaista tutkimusnäyttöä", Huilla sanoo.

...

Eikö kaikilla ole kuitenkin tasa-arvoinen mahdollisuus hakea painotusluokalle?

"Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Tässä ollaan eriarvoisuuden ytimessä", tutkijat toteavat.

Kosunen ja Huilla listaavat asioita, joita jo pelkkä hakeminen painotusluokalle vaatii: Vanhempien täytyy tuntea koulujärjestelmä ja myös ymmärtää, mitä etua painotetusta opetuksesta voi olla.

...


Nyt painotusluokkia toivovat vanhemmat joutuvat kysymään itseltään, onko valinnan taustalla pelkkä lapsen lahjakkuuden vaaliminen.

"Jos painotettu opetus valitaan vain opetuksen sisällön takia, ei luokkamuotoisuuden purkamisen pitäisi eriyttää kouluja. Mutta kun huoltajia on haastateltu, on tullut ilmi, että taustalla on usein toive myös valikoida lapsen sosiaalinen ympäristö", Kosunen sanoo.

...

Kosusen ja Huillan mukaan oppilaiden tasaisempi jakautuminen koulun sisällä kuitenkin mahdollistaisi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaamisen edes koulussa. Se on ollut yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun idea.

...

Kosunen ja Huilla ymmärtävät, että tilanne on monille vanhemmille hankala. Koulu­valinnat koskevat kaikkein tärkeintä eli omia lapsia.

"Se on erityinen valinta, joka vaikuttaa lapsen elämänkulkuun, kaveripiiriin ja perheen arkeen. Tässä moni miettii omaa asemaansa hyvänä vanhempana ja toisaalta vastuullisena kansalaisena", Kosunen sanoo.

Siksi heidän mielestään on hyvä, että päätöksen tekevät viranhaltijat ja poliitikot.

...

Hyvä, että kertovat nyt sitten suoraan, mitä ovat mieltä asiasta.

On kai aika selvää, että jos koulussa ylipäätään saa tehdä jotain valintoja, niin valintojen tekemiseksi täytyy tuntea koulujärjestelmää ja ymmärtää, mitä etuja tai haittoja valinnoista voi olla. Niin on painotusluokille hakemisen osalta, MUTTA niin tulee olemaan myös painotusvalintojen osalta vaikka erillisiä painotusluokkia ei olisikaan. Kai niillä painotusvalinnoillakin on jatkossa sitten omat etunsa ja haittansa. Ja jos ei ole, niin mitä niitä painotuksia sitten edes järjesteämään. Jatkossakin tulee siis olemaan väliä, tajuaako lapsen vanhempi yhtään mitään koulujärjestelmän toiminnasta ja valintojen mahdollisista eduista. Jos vanhempien vaikutus aiotaan eliminoida yhtälöstä, niin sitten pitää ottaa kaikki lapset laitokseen. (No, saattaahan tämä joillekin kiiluvasilmäisimmille kelvata myös yhtenä vaihtoehtona.)

Tässä koulukeskustelussa on se vika, että ei voida mitenkään ajatella, että pyöreä palikka on helpoin laitta pyöreään reikään ja neliskulmainen neliskulmaiseen. Sen sijaan yritetään raivoisasti hakata väärää palikkaa väärään reikään kuin Aku Ankka älykkyystestissä konsanaan. Eriarvoistavatko kouluissa tehtävät valinnat? No tottakai, kun joku oppii enemmän ja eri asioita kuin toinen. Kannattaako valintoja silti antaa tehdä? Tietenkin (paitsi paatuneen sosialistin mielestä varmaan ei).

Helpoin tie tämä tasapäistämissekoilu on tietysti lopputulosten tasa-arvoon: kun kukaan ei osaa mitään, niin sitten on tasa-arvoista. Elintaso voisi olla tietysti kaikilla parempi, jos joku osaisi jotain. Ja luoja paratkoon, jos jotkut osaisivat jotain vielä jopa oikein hyvin, niin siitä saattaisi valua hyötyä vielä enemmän kaikille.

---

Näillä tutkijoilla on näköjään selvä näkemys myös siitä, mikä peruskoulun idea on: "erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaaminen edes koulussa". Näinköhän se meni?

https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_005.html?s=2

Quote
Hyppäys kansakoulusta peruskouluun
...
Peruskoulukeskustelu alkoi 1950-luvun lopulla, jolloin esitettiin ajatus 9-vuotisesta, kaikille maksuttomasta kunnallisesta yhtenäiskoulusta. Peruskoulun tavoitteena oli turvata kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.
...

Ajatuksena ei kuitenkaan tainnut olla mikään "kohtaamisten mahdollistaminen" vaan tarjota "kaikille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen varallisuudesta ja asuinpaikaista riippumatta".

No, painotusluokilla tehtävä "koulushoppailu" on tämän suhteen sitten tietysti vähän rajatapaus. Varallisuudella voi vaikuttaa harrastuksiin ja sitä kautta siihen, mihin kouluun oma lapsi pääsee. Mutta kun varallisuutta on tarpeeksi, niin voi sitten valita asuinalueensa, mikä on ihan samanlaista koulushoppailua sekin. Pitää vaan olla vähän paksumpi lompsa. Ja jälkimmäinen versio koulushoppailusta sitten nopeuttaa myös alueiden eriarvoistumista huomattavan nopeasti.

Poistamalla painotusluokat nostetaan ainoastaan jonkin verran sitä tarvittavaa varallisuuden kynnystä, jolla koulushoppailua voi harrastaa. Varallisuuden ja kotitaustan vaikutusta ei peruskoulu ole ennen pystynyt kokonaan eliminoimaan eikä se siihen pysty jatkossakaan niin kauan kuin vanhemmat saavat kasvattaa lapsensa.

Ydinongelmahan tässä koko sopassa ei ole se, että joillain menee liian hyvin. Ongelma on siinä, että joillain (lue: varsin suurella joukolla) menee vähän liian huonosti. Ja on jotenkin aika yltiöoptimistista ajatella, että asia ratkeaisi jotenkin painotusluokat poistamalla.

---

Kovasti näissä argumenteissa yritetään sovittaa jotain "moraalista ristiriitaa" vanhempien harteille. Omalta osalta on pakko sanoa, että en koe edes mitään hetken ohikiitävää moraalista ristiriitaa asuinpaikan valinnasta ja sen (positiivisista) vaikutuksista omien lasten koulupolulle. Enkä tosiaan kaipaa yhtään poliitikkoa päättämään sitä, mikä on juuri minun lapsilleni parasta.

---

Edit: Korjailtu kirjoitusvirheitä

Ylen koulukone käynnisti kauan kaivatun keskustelun koulujen tilasta. Opetushallitus, opetusministeri ja monet muut tahot haluaisivat salata tiedot maahanmuuttajaoppilaiden määristä eri kouluissa. Tilastotietojen julkaisemista pidetään vastuuttomana ja leimaavana. "Koulushoppailusta" on kohta tulossa rasismin synonyymi, ainakin jos vasemmistolta saa asiasta päättää.

Ylen torstaina julkistama "koulukone" on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Ylen hakukoneesta näkee kaikkien Suomen peruskoulujen päättötodistuksen keskiarvon, oppilaaksiottoalueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän.

..
..

https://www.suomenuutiset.fi/ylen-koulukone-heratti-tulikuuman-keskustelun-koulujen-tilasta-opetushallitus-vaatii-muiden-ohella-sensuroimaan-kiusalliset-tiedot-mutta-mika-olikaan-viraston-paajohtajan-tausta/

 :)

Quote

Petteri Orpo jauhotetaan niin, että koko eduskunta repeää nauruun kokoomuksen maahanmuuttolinjasta

https://www.youtube.com/watch?v=wgtRGYtDJ3Q

Nyt kohistaan koulujen S2 oppilaista mutta kun sitä S2 porukkaa on muuallakin kuten rikostilastoissa, sossun menoissa jne. Se maahanmuutto ei ollutkaan rikkaus ja voimavara vaan suuri rasite. Nyt sitä rasitetta halutaan vielä lisää ja paljon. Toivottavasti tuo S2 keskustelu laajenee koskemaan haitallisen massamaahanmuuton todellisia vaikutuksia maallemme eikä sitä vaienneta.

Quote from: Lahti-Saloranta on 19.02.2023, 07:21:51
Nyt kohistaan koulujen S2 oppilaista mutta kun sitä S2 porukkaa on muuallakin kuten rikostilastoissa, sossun menoissa jne. Se maahanmuutto ei ollutkaan rikkaus ja voimavara vaan suuri rasite. Nyt sitä rasitetta halutaan vielä lisää ja paljon. Toivottavasti tuo S2 keskustelu laajenee koskemaan haitallisen massamaahanmuuton todellisia vaikutuksia maallemme eikä sitä vaienneta.

Ja kun tuo sakki nyt pitää enemmistöä jo monessa koulussa, miltä yhteiskuntamme näyttää vaikka 20 tai 50 vuoden kuluttua? Silloin nuo roadmanit ja niiden kaverit kannattelevat tätä yhteiskuntaa. En tosin tiedä, miten se onnistuu kun ne eivät osaa edes housujaan kannatella. Tuolloin lähiöiden ja suurten keskusten koulut ovat hominidien valtaamia. Suomalaiset ovat paenneet syrjäkylille, minne raideliikenne ei ulotu. Helsinki on kehitysmaalaisen jengikulttuurin ja mafian hallussa. Kaupunginhallitus on niiden käsissä, korruptio on kaikkialla, samoin vahvemman oikeus ja jengin jäsenyys tai sille työskenteleminen ratkaisee asemasi. Kaikki rakennukset ja infra, jota nyt rakennamme, on tuon valtavan jengikoneiston hallussa lähivuosikymmeninä. Poliisit eivät uskalla tulla lähellekään ja osa poliiseistakin on jo jengiläisiä ja myyvät huumeita mustasta maijasta. Suomi on dystopia, joka elää liittovaltio EU:n tuella ja kyliin panneiden suomalaisten työllä. Kaiken aikaa EU ohjaa lisää matuja tänne Pohjolan Japaniin, missä sähkö ja puhdas vesi ovat ylellisyyttä ainakin matualueilla. Varsinaista koulua ei lapsille enää suurissa keskuksissa ole, ne kasvatetaan jo viisivuotiaista saakka jengiläisiksi ja pyssyt ja puukot isketään niille käteen muutamaa vuotta myöhemmin. Eduskuntatalo on jonkin suuren jengipomon hima. Suomalaiset ovat siirtäneet eduskunnan Kainuuseen. Ja aina kun yksi tuon dystopian asukas on ammuttu, räjäytetty tai puukotettu, tilalle syntyy jossakin etelän lämmössä viisi uutta. Ja pian EU taas jakaa ne tänne sukuineen. Ja näin ne ovat ihmisyyden nimissä onnistuneet tuhoamaan Suomen kansan. Se on hajallaan maailmalla ja loput harvat sinnittelevät jossain metsissä ja pienissä kylissä jäniksiä metsästäen.

( hupsista, taisi tulla väärään ketjuun tämä, modet poistanevat )

S2-oppilaat, keitä he ovat ja missä on ongelma?
Opetushallitus on jo pitkään ollut sosialismin eräs päämaja. Politiikan vieminen kouluihin oli karsea kokemus Teiniliittoineen. Siis minulle 60-luvulla.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Ennen ylioppilastutkinto oli tiukka, eikä korkekouluihinkaan kävelty sisään. Siihen aikaan vielä voi valita vähemmän politisoituneen tiedekunnan.
Nyt ylioppilaaksi pääsee jokainen luku ja kirjoitustaitoinen ties monennellako yrityskerralla. Ennen karsinta oli 4 kansakouluvuoden jälkeen. Seuraava sitten lukioon, jonka päätteeksi perinteinen tosi kireä YLIOPPILAStutkinto. Se oli kerrasta poikki: läpi tai ei. Uusinta oli seuraavana vuonna mahdollista, koko satsi turhaa paskaa piti taas opetella uudestaan. Toisin kuin nykyään valittiin tulevia osaajia. Me nykyisin halveksitut suuret ikäluokat olimme sodasta elävinä selvinneiden sotureidemme ja kotirintaman jälkeläisiä, nyt tapettava kuluerä. Omat lapseni juuri ja juuri ehtivät mutiaisvyöryn alta pois, nyt on pakko rikkoa toimiva SUOMALAISTEN koulutussysteemi ja tuoda tilalle alkuasukkaita Afrikasta ja Lähi-Idästä. Ne ovat pahimpia paiseita väestöräjähdyksessä ja siksi se oikea ONGELMA, ja syy mm. ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Sen lisäksi, että tolkuton väestönkasvu   rasittaa Tellusta jo sinänsä, lisää siirtolaisuus köyhistä siittoloista hyvinvointivaltiohin ihmisen kuormaa Tellukselle. Yksilötasolla jokainen "köyhä" pakolainen tms. lisää kuormaa kun hänet, perheensä, heimonsa jne. nostaa elintasonsa eli kulutuksensa moninkertaiseksi. Tosin kohdemaan väestön elintason lasku voi kompensoida asiaa-
Rasistina ja harrastelija-rotutieteilijänä kysyn: saako Suomessa vapaasti vihata, halveksia ja inhota politiikkojamme, jotka kutsuvat Afrikan ja Lähi-Idän alkuasukkaita asukkaiksi Helsinkiin. Värinää ja pöhinää, on se niin ihanaa! https://www.youtube.com/watch?v=vUpsc8QicQE

Quote from: Radio on 19.02.2023, 08:53:45
Ennen ylioppilastutkinto oli tiukka, eikä korkekouluihinkaan kävelty sisään.

Buumereiden YO-kokeet olivat itse asiassa varsin yksinkertaisia ja kysymykset melko mekaanisesti muodostettuja, eivät millään tavalla soveltavia. Kun näkee 60-luvun kokeen kysymyksen, asiat osaavalle muodostuu välittömästi vastausrunko mieleen. Nykyiset kysymykset ovat soveltavia ja toisinaan hyvinkin vaikeita. Esimerkkinä vaikkapa viime syksyn filosofian koe. En siis ole onneksi itse YO-kokeiden kanssa tekemisissä, mutta kurkkaan aina kysymykset reaaliaineissa ja äidinkielessä.

Lisäksi Gaussin käyrä on edelleen käytössä ja toisin kuin buumereilla, laudaturin raja menee 4-7 % kohdalla, sillä väliarvosana eximia lisättiin magna cum lauden ja laudaturin väliin 90-luvulla.

Vasemmisto, joka haluaa tuhota kaiken, haluaa luopua Gaussista juuri siksi, että "kriteeriperusteisesti" arvioidut kokeet menettäisivät vähemmän objektiivisina pian merkityksensä, mutta toistaiseksi eivät ole saaneet tahtoaan läpi ja niinpä YO-koe on ihan joka vuosi yhtä tiukka tai löysä, joskin kyllä nykyisin vaativampi kuin ennen. Vaativuutta kompensoi se, että kirjoitukset nykyään hajautetaan ja ainereaalin myötä keskitytään pariin reaaliaineeseen tai vaikka vain yhteen kerrallaan.

KU: Veronika Honkasalo tiivistää, miksi painotettuun opetukseen halutaan muutos: "Nykyinen systeemi vahvistaa koulujen sisäistä segregaatiota"

Quote
Helsinki ei ole lopettamassa painotettua opetusta, vaan suunnittelee siihen muutoksia. Syynä on se, että tällä hetkellä painotettu opetus lisää koulujen sisäistä eriytymistä.
...
Tarkoituksena on Honkasalon mukaan arvioida painotetun opetuksen toimivuutta ja uudistustarvetta, jotta kaupungin eriytymistä eli segregaatiota puretaan.

– Vahva koulutusta koskeva tutkimusnäyttö osoittaa, että nykyinen systeemi vahvistaa koulujen sisäistä segregaatiota, Honkasalo kirjoittaa.

 Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että Helsinki suunnittelee muutoksia painotettuun opetukseen. Virkahenkilöiden valmistelussa on nostettu esiin malli, jossa painotetut luokat lakkautettaisiin nykymuodossa. Jatkossa painotetun opetuksen oppilaat kävisivät samaa luokkaa muiden oppilaiden kanssa.

Painotettua opetusta järjestetään Helsingissä muun muassa vieraissa kielissä, matematiikassa ja taideaineissa. Honkasalo korjaa julkisuudessa liikkuneen väitteen, että suunnitelmana olisi säästää taideaineiden opetuksesta. Siitä ei ole kyse.

– [...]uudistamisen tarve liittyy siihen, että väylät mm. taidekasvatukseen olisivat aidosti auki myös hauraassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Itse ajattelen, että taideopetuksen asemaa pitäisi vahvistaa edelleen osana perusopetusta, Honkasalo kirjoittaa.

Kirjoituksessaan Honkasalo toivoo, että eriarvoisuutta paljon tarkastelleiden tutkijoiden ääni nousisi esiin.
...
– Syynä oppimistulosten laskuun ja oppimiserojen kasvuun ovat aikuisten tekemät arvovalinnat, ei yksikään lapsi, Honkasalo tiivistää.

Honkasalo viittaa kirjoituksessaan tällä vaalikaudella koulutukseen tehtyihin panostuksiin. Tätä koulutuksen kunnianpalautusta tulee Honkasalon mukaan ensi vaalikaudella jatkaa.

– Se on keskeisiä prioriteetteja, joihin vasemmisto on vahvasti sitoutunut.

https://www.ku.fi/artikkeli/4835745-veronika-honkasalo-tiivistaa-miksi-painotettuun-opetukseen-halutaan-muutos-nykyinen-systeemi-vahvistaa-koulujen-sisaista-segregaatiota

Vasemmiston ratkaisuehdotus:
- lisää rahaa
- lisää taidekasvatusta perusopetukseen
- eriarvoisuustutkijoiden ääntä kuuluviin
- segrekaatio kamala, kun pottunokat ja mamut ei sekoitu, muutenhan kouluilla siis menee ältsin hyvin, eli meidän pitää vaan tehdä segregaatiolle jotain, jotta saadaan pakenevat pottunokat ruotuun, sitten meillä on niinku tosi hieno systeemi!!1

Quote from: totuuspuheasiamies on 19.02.2023, 11:38:55
Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaa

Pedersören kunta

Lagmansgårdens skola

67 %

0 %

Tämä jotenkin pisiti silmään, googlasin, kyseessä valtion koulukoti. Pedersöre on kaksikielinen. Enemmistö eli 88,5 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia

Quote from: pingviini on 19.02.2023, 12:35:53

Quote from: totuuspuheasiamies on 19.02.2023, 11:38:55
Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaa

Pedersören kunta

Lagmansgårdens skola

67 %

0 %

Tämä jotenkin pisiti silmään, googlasin, kyseessä valtion koulukoti. Pedersöre on kaksikielinen. Enemmistö eli 88,5 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia

Samoin Kymenlaaksossa Sippolan Hovin koulu, jossa S2-oppilaita on 67 % on yksi valtion viidestä koulukodista.

En jaksanut tarkistaa muiden koulukotien tietoja, mutta jotain kertoo monikultturismin vaikutuksesta, että koulukotien asiakkaista valtakunnallisesti vain pieni vähemmistö on enää kantasuomalaisia. Tämä on taas yksi sellainen kulu, mikä ei missään maahanmuuton kustannusten erittelyssä näy. Lukuja en nopealla googlaamisella löytänyt, mutta esimerkiksi Sippolan koulukodissa työskentelee 80 sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaista ja oppilaspaikkoja on 25, joten ihan halvaksi ei näiden erityisen vaativien huippuosaajien imurointi Suomeen tule.

Quote from: pingviini on 19.02.2023, 12:35:53
Tämä jotenkin pisiti silmään, googlasin, kyseessä valtion koulukoti. Pedersöre on kaksikielinen. Enemmistö eli 88,5 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia

Valtion koulukoti on tosiaan pitkäaikainen sijoituspaikka huostaanotetuille lastensuojelun lapsille/nuorille. Usein se on viimeinen paikka sijoitusketjussa, kun koulunkäynti ei muualla ota onnistuakseen. THL:n tilastot eivät erittele lastensuojelun asiakkuuksia etnisyyden tai kansalaisuuden perusteella, mutta epäsuorastihan tuosta Lagmansgårdenin tilastotiedosta voi päätellä, että maahanmuuttajataustaiset ovat koulukodissa yliedustettuna. Se ei kuitenkaan kuvaa maahanmuuton aiheuttamaa kustannuskokonaisuutta kovinkaan hyvin, sillä koulu ei loppujen lopuksi ole oppilasmäärältään kovin iso, ja iso osa huostaanotetuista käy normaalissa koulussa tarvittaessa erityisjärjestelyjen turvin. Tahtoo sanoa, koulukotitilastot ovat vain jäävuoren huippu.

Lisäksi THL:n tilastoista näkyy, että viime vuonna suhteellisesti eniten huostaanotettuja (%-osuus sijoitusmuodon mukaan) on ollut Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Uusimaan maakunnissa. Sen verran voin todeta omasta kokemuksesta, että kyllähän maahanmuutto lastensuojelussa on viime vuosina voimakkaasti näkynyt.

Quote from: Bona on 19.02.2023, 09:12:27
Buumereiden YO-kokeet olivat itse asiassa varsin yksinkertaisia ja kysymykset melko mekaanisesti muodostettuja, eivät millään tavalla soveltavia. Kun näkee 60-luvun kokeen kysymyksen, asiat osaavalle muodostuu välittömästi vastausrunko mieleen. Nykyiset kysymykset ovat soveltavia ja toisinaan hyvinkin vaikeita. Esimerkkinä vaikkapa viime syksyn filosofian koe. En siis ole onneksi itse YO-kokeiden kanssa tekemisissä, mutta kurkkaan aina kysymykset reaaliaineissa ja äidinkielessä.

60-luvun puolivälissä ylioppilastutkinnon suorittajia oli kai vajaat 15 000 vuodessa (määrä enemmän kuin tuplaantui 60-luvun aikana vajaasta 8000 tuhannesta runsaaseen 18 000:n). Vaikka varmasti tuolloin vielä jossain määrin enemmän duunaritaustalta jäi lukio käymättä, vaikka lahjoja olisi ollut, olisin kovin yllättynyt, jos ei keskimäärinen oppilas olisi ollut kuitenkin nykyistä (noin 30 000 vuotuista ylioppilasta) lahjakkaampi. Reallikokeita ei oikein kannata verrata enen ja jälkeen ainereaaliin siirtymisen, koko koetilanne on niin totaalisesti erilainen.

Quote from: Äpyli on 19.02.2023, 11:42:56

KU: Veronika Honkasalo tiivistää, miksi painotettuun opetukseen halutaan muutos: "Nykyinen systeemi vahvistaa koulujen sisäistä segregaatiota"

Quote
– Syynä oppimistulosten laskuun ja oppimiserojen kasvuun ovat aikuisten tekemät arvovalinnat, ei yksikään lapsi, Honkasalo tiivistää.

https://www.ku.fi/artikkeli/4835745-veronika-honkasalo-tiivistaa-miksi-painotettuun-opetukseen-halutaan-muutos-nykyinen-systeemi-vahvistaa-koulujen-sisaista-segregaatiota

Vasemmiston ratkaisuehdotus:
- lisää rahaa
- lisää taidekasvatusta perusopetukseen
- eriarvoisuustutkijoiden ääntä kuuluviin
- segrekaatio kamala, kun pottunokat ja mamut ei sekoitu, muutenhan kouluilla siis menee ältsin hyvin, eli meidän pitää vaan tehdä segregaatiolle jotain, jotta saadaan pakenevat pottunokat ruotuun, sitten meillä on niinku tosi hieno systeemi!!1

On tuo Honkalasalo oikeassakin, yksikään lapsi ei päästänyt kehitysmaaporukkaa Suomeen alentamaan pisa-tuloksia ja sabotoimaan suomalaislasten koulunkäyntiä. Aikuiset sen tekivät. Syy oppimistulosten laskuun ja oppimiserojen kasvuun on siis pelkästään aikuisten. Hyvä Veronika, alkaa jutut paranemaan!

Quote from: Äpyli on 19.02.2023, 11:42:56

Vasemmiston ratkaisuehdotus:
- lisää rahaa

Paavo Arhinmäki auttaa: Nyt tulee rahaa. https://www.youtube.com/watch?v=U4cFeD8LYZI

Happamia ovat marjat ja silleen. Rasismikorttikin vilahtelee.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009403645.html

Quote
Tutkimuspäällikkö: Ylen koulukonetta ei olisi pitänyt julkaista

Ylen julkaisemasta hakukoneesta, josta käy ilmi niin sanottujen S2-oppilaiden määrä eri peruskouluissa, on noussut iso poliittinen haloo.

Sekä opetusministeri Li Andersson (vas) että tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) arvostelivat perjantaina Ylen Koulukonetta. Honkonen epäili Twitterissä julkaisun eettisyyttä, ja Anderssonin mukaan kone leimasi vieraskielisiä oppilaita ja lisäsi eri­arvoisuutta.

Tutkijat pitävät hakukoneesta seurannutta keskustelua tervetulleena, mutta myös rasistisena.
...

Yliopistotutkija Emilia Palonen sanoo, että ministerien tapa moittia Yleä uutisoinnista ei ole lähtökohtaisesti hyvä asia. Palonen tutkii politiikkaa ja lähi­demokratiaa Helsingin yliopistossa valtio-opin laitoksella.

"Ministerit ojentamassa Yleä ei tietenkään ole hyvä asia", hän sanoo.

Palonen kertoo silti olevansa tutkijana ilahtunut Ylen koulukoneen ympärillä käydystä keskustelusta.
...

Palosen arvion mukaan ministerit ovat paheksuneet koulukonetta ennen muuta siksi, että hakukoneen yksioikoiset tiedot voivat leimata tiettyjä alueita ja niillä asuvia ihmisiä. Myös tutkija pitää koulukonetta turhan yksinkertaistettuna tapana esittää koulujen eriytymisen monimutkaista ilmiötä.

"Sillä tiedolla, mitä koulukoneesta saa, ei voi tehdä päätelmiä asian keskeisistä ongelmakohdista eikä tällaisen tiedon pitäisi riittää poliitikoillekaan. Jos syntyy stereotypioita, käy kuten Ruotsissa, jossa tietyille alueille ei haluta muuttaa", Palonen sanoo.
...

Tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen pitää koulukoneen julkaisemista Yleltä virheenä. "Sitä ei olisi pitänyt julkaista", hän sanoo.

Virtanen vastaa koulutusaiheista tutkimuslaitos Etlassa eli Elinkeino­elämän tutkimus­laitoksessa.

"On hienoa, että tätä tietoa on kerätty Opetushallituksessa ja sitä jaetaan, mutta ongelma Ylen julkaisemassa koulukoneessa on yksittäisten koulujen nimeäminen", Virtanen sanoo.

Hänen mukaansa median kuuluu uutisoida koulujen eriytymisestä, mutta toisella tavalla eikä esittelemällä pelkkää dataa.

...

Hän myös huomauttaa, että koulukoneesta virinnyt keskustelu on hyvin rasistista ja sen julkaisun "surullinen seuraus".

...

Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ihmettelee koulukoneesta noussutta keskustelua.

"Meidän tehtävämme on tuottaa yhteiskuntaan uutta ja merkityksellistä tietoa, ja S2-oppilaiden määrä sekä heidän sijoittumisensa eri puolille maata on silkkaa faktaa. Sen kertominen on tärkeää ja kiinnostavaa", Jokinen sanoo julkaisun perusteluksi.

...

Ministerien lisäksi Koulukonetta ovat Twitterissä arvostelleet Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinensekä Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar.

Kritiikistä Jokinen on hämmästynyt.

"On tosi kummallista, että selkeiden faktojen julkaiseminen olisi ikävää tai jotain, mitä kritisoida. Faktojen perusteella tehdään johtopäätöksiä, ja toivottavasti päätöksentekijät tekevät niiden perusteella myös päätöksiä", hän sanoo.

Koulukonetta on arvosteltu leimaavana. Jokinen pitää väitettä käsittämättömänä.
...

Ylen Jouko Jokiselle pitää kyllä antaa ämpärillinen irtopisteitä tästä kommentoinnista. Vaikuttaisi siltä, että Ylessä ollaan vetämässä jonkinlaista pesäeroa tähän hyssyttelijöiden joukkoon ainakin tämän asian tiimoilta.

Kykeneekö PS tekemään tästä vaaliteeman?

Aivan tarjottimella nyt olisi.

Jos ei, niin kiitos ja näkemiin !

Quote from: jalski on 19.02.2023, 16:47:09

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009403645.html

Quote
...
Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ihmettelee koulukoneesta noussutta keskustelua.

"Meidän tehtävämme on tuottaa yhteiskuntaan uutta ja merkityksellistä tietoa, ja S2-oppilaiden määrä sekä heidän sijoittumisensa eri puolille maata on silkkaa faktaa. Sen kertominen on tärkeää ja kiinnostavaa", Jokinen sanoo julkaisun perusteluksi.

...

Ministerien lisäksi Koulukonetta ovat Twitterissä arvostelleet Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinensekä Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar.

Kritiikistä Jokinen on hämmästynyt.

"On tosi kummallista, että selkeiden faktojen julkaiseminen olisi ikävää tai jotain, mitä kritisoida. Faktojen perusteella tehdään johtopäätöksiä, ja toivottavasti päätöksentekijät tekevät niiden perusteella myös päätöksiä", hän sanoo.

Koulukonetta on arvosteltu leimaavana. Jokinen pitää väitettä käsittämättömänä.
...

Ylen Jouko Jokiselle pitää kyllä antaa ämpärillinen irtopisteitä tästä kommentoinnista. Vaikuttaisi siltä, että Ylessä ollaan vetämässä jonkinlaista pesäeroa tähän hyssyttelijöiden joukkoon ainakin tämän asian tiimoilta.

Itsesuojeluvaistoa.  Oikeistopuolueet ovat olleet innokkaimpia vähentämään Ylen rahoitusta ja siihen on vaikuttanut varmasti Ylen maine vihervasemmiston äänitorvena.  Nyt tätä imagoa pitää yrittää rapisuttaa, jos vaikka nuokin puolueet näkisivät Ylen tasapuolisena, objektiivisena ja korkean journalistisen ammattitaidon kehtona.

Quote from: jalski on 19.02.2023, 16:47:09
Happamia ovat marjat ja silleen. Rasismikorttikin vilahtelee.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009403645.html

Quote
Tutkimuspäällikkö: Ylen koulukonetta ei olisi pitänyt julkaista

Ylen julkaisemasta hakukoneesta, josta käy ilmi niin sanottujen S2-oppilaiden määrä eri peruskouluissa, on noussut iso poliittinen haloo.

Sekä opetusministeri Li Andersson (vas) että tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) arvostelivat perjantaina Ylen Koulukonetta. Honkonen epäili Twitterissä julkaisun eettisyyttä, ja Anderssonin mukaan kone leimasi vieraskielisiä oppilaita ja lisäsi eri­arvoisuutta.

Tutkijat pitävät hakukoneesta seurannutta keskustelua tervetulleena, mutta myös rasistisena.
...


Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ihmettelee koulukoneesta noussutta keskustelua.

"Meidän tehtävämme on tuottaa yhteiskuntaan uutta ja merkityksellistä tietoa, ja S2-oppilaiden määrä sekä heidän sijoittumisensa eri puolille maata on silkkaa faktaa. Sen kertominen on tärkeää ja kiinnostavaa", Jokinen sanoo julkaisun perusteluksi.

...

Ministerien lisäksi Koulukonetta ovat Twitterissä arvostelleet Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinensekä Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar.

Kritiikistä Jokinen on hämmästynyt.

"On tosi kummallista, että selkeiden faktojen julkaiseminen olisi ikävää tai jotain, mitä kritisoida. Faktojen perusteella tehdään johtopäätöksiä, ja toivottavasti päätöksentekijät tekevät niiden perusteella myös päätöksiä", hän sanoo.

Koulukonetta on arvosteltu leimaavana. Jokinen pitää väitettä käsittämättömänä.
...

Ylen Jouko Jokiselle pitää kyllä antaa ämpärillinen irtopisteitä tästä kommentoinnista. Vaikuttaisi siltä, että Ylessä ollaan vetämässä jonkinlaista pesäeroa tähän hyssyttelijöiden joukkoon ainakin tämän asian tiimoilta.

Kuinka todennettavan tilastollisen faktan julkituominen voi olla rasistista. Aivan käsittämätön juttu tuon koulukoneen arvostelu.
Aivan sama jos arvosteltaisiin marketissa myytävissä elintarvikkeissa olevaa viimeistä myyntipäivää. Ongelmahan on siinä että toisista kouluista on tullut surkeita oppimistulosten suhteen eikä se että ongelmista kerrotaan. Mitä siihen rasismisyytöksiin tulee niin johtuneeko se siitä että kaikille on selvää miksi toisista koutuista on tullut surkeita ja toisista ei.

Quote from: Siener on 19.02.2023, 16:55:55
Kykeneekö PS tekemään tästä vaaliteeman?

Aivan tarjottimella nyt olisi.

Jos ei, niin kiitos ja näkemiin !

Melko paljon tästä aiheesta on eduskunnassa viime aikoina keskusteltu PS-vetoisesti. Kannattaa seurata Youtubea ja siellä olevia PS-myönteisiä kanavia, jonne nuo keskustelut jaetaan. Hesarista et tule tästä aiheesta lukemaan.

Riikka Purra - Peruskoulu kuntoon! (https://www.youtube.com/watch?v=mdzya1CCYOs)
Riikka Purra - Maahanmuutto ja suomalainen koulu (https://www.youtube.com/watch?v=vfpw2xhFe38)
Suomen Uutiset - Hyvät koulut takaisin. Lasten takia. (https://www.youtube.com/watch?v=EchyoVw88M0)
Suomen Uutiset - Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon! (https://www.youtube.com/watch?v=6X1Noonm-ag)
Suomen Uutiset - Peruskoulu on pilattu – matikkaosaaminen on enää muisto vain (https://www.youtube.com/watch?v=jwFEG-ewceE)
Perussuomalaiset ev. - Lulu Ranne perussuomalaiset Opetus ansaitsee kunniapalautuksen. Ideologiset kokeilut on unohdettava. (https://www.youtube.com/watch?v=2gbdvXgOlbA)

Quote from: Hohtis on 19.02.2023, 17:30:51

Quote from: Siener on 19.02.2023, 16:55:55
Kykeneekö PS tekemään tästä vaaliteeman?

Aivan tarjottimella nyt olisi.

Jos ei, niin kiitos ja näkemiin !

Melko paljon tästä aiheesta on eduskunnassa viime aikoina keskusteltu PS-vetoisesti. Kannattaa seurata Youtubea ja siellä olevia PS-myönteisiä kanavia, jonne nuo keskustelut jaetaan. Hesarista et tule tästä aiheesta lukemaan.

Riikka Purra - Peruskoulu kuntoon! (https://www.youtube.com/watch?v=mdzya1CCYOs)
Riikka Purra - Maahanmuutto ja suomalainen koulu (https://www.youtube.com/watch?v=vfpw2xhFe38)
Suomen Uutiset - Hyvät koulut takaisin. Lasten takia. (https://www.youtube.com/watch?v=EchyoVw88M0)
Suomen Uutiset - Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon! (https://www.youtube.com/watch?v=6X1Noonm-ag)
Suomen Uutiset - Peruskoulu on pilattu – matikkaosaaminen on enää muisto vain (https://www.youtube.com/watch?v=jwFEG-ewceE)
Perussuomalaiset ev. - Lulu Ranne perussuomalaiset Opetus ansaitsee kunniapalautuksen. Ideologiset kokeilut on unohdettava. (https://www.youtube.com/watch?v=2gbdvXgOlbA)

Toivottavasti kykenee. Teemana on aivan toista kuin ilmaston lämpenemisen torjunta. Lapsien koulu kun on hyvin kongreettinen aihe, siinä ei maailmoja syleillä vaan jokainen vanhempi haluaa tarjota lapsilleen kunnollisen koulun opinahjoksi.

Toivottavasti tämä Etlan ja Vasemmistoliiton sysipaha sensuurivaatimus herättää lampaiden ajatuksia. Suomi on kymmeniä vuosia sensuroinut Neuvostoliitto-, mustalais-, EU-, euro-, mamu-, raiskaus-, rikostietoja ja sensuurihimo sen kuin pahenee.

Kuinka paha täytyy olla jotta julkisesti kehtaa vaatia lasten terveyden heikentämistä?

Quote from: Alma_ on 19.02.2023, 18:47:51
Onhan tämä perin hämmentävää. Ensin esitetään suomalaisille lapsille lisää "kohtaamisia" eri taustoista tulevien kanssa. Asian on silloin oltava hyvä kannatettava; ei kai nyt kukaan päättäjä lapsille haitallista uudistusta ole ajamassa. Uudistusten yhteydessä ovat esiintyneet myös käsitteet "tasa-arvo" ja "vastuullinen kansalaisuus".

No, sitten kun julkaistaan hakukone siitä, missä kouluissa tätä hyvää ja kaunista on eniten tarjolla, nousee samojen ihmisten taholta hirmuinen parku. Voisi sanoa, että jopa rasistista reagoida noin, ja ristiriita ensin mainittuun seikkaan on melkoinen.

Eikös Ruotsissa tällaisia kouluja pidetty eliittikouluina. Halukonehan helpottaa vanhempia valitsemaan lapsilleen parhaat monikulttuuriset eliittikoulut missä lapset oppivat suvaitsevaisiksi ja saavat hyvät eväät tulevaisuuteen kun saavat tutustua eri kulttuureista tuleviin kavereihin. Mitä enemmän näitä kohtaamisia koulu tarjoaa eri kulttuuritaustoista tulevien kanssa niin sitä avarakatseisemmaksi lapset kehittyvät. Monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara koulussakin.

Quote from: Alma_ on 19.02.2023, 18:47:51
No, sitten kun julkaistaan hakukone siitä, missä kouluissa tätä hyvää ja kaunista on eniten tarjolla, nousee samojen ihmisten taholta hirmuinen parku. Voisi sanoa, että jopa rasistista reagoida noin, ja ristiriita ensin mainittuun seikkaan on melkoinen.

Minusta kansankynttilöiden reaktio paljastaa sen, että asiassa on jotakin hävettävää ja huolestuttavaa, kun se pitäisi salata. Luultavasti ovat huolissaan siitä, että white flight lisääntyy ja hyvät veronmaksajat siirtyvät kauas pois tietyiltä seuduilta. Jossakin määrin tätä on varmaankin jo tapahtunut, vaikka siitä ei ääntä pidetäkään. Ainakin Espoo on tuonut julkisuuteen melko suorasanaisesti ponnekasta viestiä, että valtion pitäisi antaa lisää rahaa kasvavan monikulttuurisuuden vuoksi. Toki vannoutuneimmilla ideologeilla voi olla myös huoli siitä ettei monikulttuurisuus etenekään suunnitellusti.

Tämä on spekulaatiota, mutta luulen, että on kasvava joukko nuivahkoja vanhempia ja lapsia jotka kärsivät tilanteesta. S2-keskittymien voimistuminen sekä mokutushenkinen realiteetteja poisselittelevä yleinen ilmapiiri aiheuttavat varmasti tällaisissa nuivissa vanhemmissa ahdistusta, turhautumista ja voimattomuutta. Tällaisille vanhemmille suosittelen lämpimästi muuttoa reilun etäisyyden päähän S2-keskittymistä, varsinkin jos työpaikka on helposti vaihdettavissa tai tekee etätyötä. Kannattaa joka tapauksessa antaa itselleen hetki äänestyskäyttäytymisen harkintaan, josko siitä löytäisi uusia mahdollisuuksia asioiden tilan korjaamiseen. Mutta kuten sanottua, tilanteen korjaantuminen S2-seuduilla nähtävissä olevan aikajanan puitteissa vaikuttaa epärealistiselta.

Tietääkö @Jorma M. jotain tämän ylen tirehtööri Jouko Jokisen taustoista? Todella linjakas ja vakuuttava ulostulo tämän S2-kaustin tiimoilta, herää melkeinpä sellainen ajatus että onkohan hän based?

Olen seurannut Hufvustadsbladetia (verkkoversiota), että mainitaanko siellä jotain tästä yle hakukone/S2 keskustelusta, joka on kuitenkin ollut muissa medioissa aika isostikin esillä. Nope, ei selvästikään koske heitä lainkaan.

Quote from: Tavan on 20.02.2023, 10:34:00
Tietääkö @Jorma M. jotain tämän ylen tirehtööri Jouko Jokisen taustoista? Todella linjakas ja vakuuttava ulostulo tämän S2-kaustin tiimoilta, herää melkeinpä sellainen ajatus että onkohan hän based?

Jokisen vastine oli minulle melkoinen yllätys, sillä hän on tähän asti paremminkin vastustanut sananvapautta ja puolustanut lausunnoissaan ja vastineissaan Ylen politisoitunutta uutisointia.

Mitenkähän tämä vaikuttaa Kokoomuksen kannatukseen? Eivät kaikki Kokoomuksen äänestäjät asu alueilla, joita koulujen oppilaaksiottamisalueiden yhdistäminen ei koskisi. Tätähän on ehdotettu painotettujen luokkien lakkauttamisen sijaan/lisäksi ja taitaa olla koko kohun varsinainen tausta-ajatus.

Quote from: l'uomo normale on 20.02.2023, 11:14:29
Mitenkähän tämä vaikuttaa Kokoomuksen kannatukseen? Eivät kaikki Kokoomuksen äänestäjät asu alueilla, joita koulujen oppilaaksiottamisalueiden yhdistäminen ei koskisi. Tätähän on ehdotettu painotettujen luokkien lakkauttamisen sijaan/lisäksi ja taitaa olla koko kohun varsinainen tausta-ajatus.

Veikkaan, että Kokoomuksen Helsingin piiri julkaisee pian kannanoton, jossa se vastustaa sekä painotettujen luokkien poistamista että oppilaaksiottoalueiden laajentamista.  Puolueen Helsingin kansanedustajat luonnollisesti lainaavat naamaansa sitä komppaamaan.  Moinen ei taatusti karkota yhtään kokoomuksen äänestäjää ja voi jopa houkutella äänestäjiä takaisin puisto-osastolta. Varsin moni vihreä haistattaa esimerkiksi solidaarisuudella ja kestävällä kehityksellä, kun kyse on omien lasten tämän hetkisestä hyvinvoinnista. 

Äiti-Kokoomus ei todennäköisesti nosta aihetta tikun nokkaan, jatkaen vaalistrategiaansa, jossa kakkua pidetään ja syödään yhtäaikaisesti.  Jotenkin vaalityöntekijöitä pitää kuitenkin evästää, koska yleisö taatusti kyselee asiasta ainakin pääkaupunkiseudun vaalikojuilla.  Kannattaa käydä kyselemässä!   

Quote from: Äpyli on 19.02.2023, 11:42:56
Vasemmiston ratkaisuehdotus:
- lisää rahaa
- lisää taidekasvatusta perusopetukseen
- eriarvoisuustutkijoiden ääntä kuuluviin
- segrekaatio kamala, kun pottunokat ja mamut ei sekoitu, muutenhan kouluilla siis menee ältsin hyvin, eli meidän pitää vaan tehdä segregaatiolle jotain, jotta saadaan pakenevat pottunokat ruotuun, sitten meillä on niinku tosi hieno systeemi!!1

Näinpä. Nyt poliitikot peräänkuuluttavat ratkaisuehdotuksena "lisää resursseja" yhdellä jos toisellakin suulla. Esimerkkinä vaikkapa tämä Li Anderssonin taannoinen twiittiketju aiheesta:

[tweet]1625864941918949376[/tweet]
(Poimin ketjusta lainauksiin vain ne twiitit, joihin tässä tarkemmin viittaan).

Quote
Tukea voidaan tarjota myös yleisopetuksen ryhmässä tai pienryhmäopetuksessa. Vain osa hyötyy erillisestä erityisluokasta. Oppimisen tukea tulee kehittää varmistamalla riittävät resurssit mm. pienryhmäopetukselle, erityisopettajamitoitukselle ja ryhmäkokojen pienentämiselle. 9/12

Näille poliitikoille raha tulee taikaseinästä ja ilmeisesti samasta seinästä on nostettavissa rekkalasteittain myös asiantuntijaresursseja koulutukseen (ja mihin tahansa muuhun tarpeeseen). Jos nyt poliittisesti puuhastellaan "erityisopettajamitoitus", niin mitähän tästä sitten seuraa? Missä on odottamassa joukoittain erityisopettajia, jotka (vastoin vapaata tahtoaan) eivät ole tällä hetkellä työelämässä ja odottavat vain arvoisan opetusministerin erityisopettajamitoitusta? Vaikka rahaa saisi velaksi, niin merkittävä lisäys erityisopettajien määrässä ei ole mikään kovin nopea hallinnollinen päätös. Ylipäätään kouluissa on vähän sitä tunnelmaa, että opettajat (varsinkin nuorempi polvi) suunnittelee aiempaa enemmän alanvaihtoa. Voi olla, että nykyisellä hulluttelulla jatkettaessa on ensin pula opettajista ja sitä kautta on varsin hankala ammentaa mistään erityisopettajiakaan. Tämä on seurausta tietysti pitkälti siitä, miten opettajia ja kouluja on kohdeltu viime vuosina.

Tietysti arvaan, että eiköhän tähänkin keksitä kohta vastaukseksi sama kuin hoitajapuolella: tuodaan opettajia halpatyövoimana jostain kauempaa. Tämä oikeastaan kruunaisi tilanteen, kun suomea osaamattomat opettajat olisivat se resurssi, jolla yritetään ratkaista eriytymiskehitys S2-oppilaiden osalta.

Samassa twiittiketjussa Andersson kertoo myös tällaista:

Quote
Maahanmuuttajia ei yksinkertaisesti ole niin paljon, että heidän osuutensa olisi riittävän suuri selittämään oppimistulosten keskiarvon laskun. Samalla haluan muistuttaa, että monet maahanmuuttajalapset myös pärjäävät koulussa hyvin tuloksin. 5/12

Tämä alkaa lähestyä klassista "kun yksi asia ei selitä kaikkea eroa, niin sen voi työntää maton alle pois silmistä". Ei varmasti maahanmuutto tai maahanmuuttajien osuus kouluissa selitä KAIKKEA oppimistulosten laskusta Suomen kouluissa. Mutta ei se silti tarkoita vielä sitä, että tämä ei olisi yksi vaikuttava elementti.

Peruskouluissa on tietysti myös puuhasteltu viime vuosikymmeninä kaikenlaisia ideologisia uudistuksia, joiden seurauksista ovat useat pitkän linjan asiantuntijat varoittaneet, mm. Liisa Keltikangas-Järvinen ja Kari Uusitalo. Uusimpana tutkijana ja hälytyskellojen soittajana mukaan on liittynyt ainakin Aino Saarinen. Nämä asiantuntijat ovat vuosien varrella ennustaneet, että muutoksista seuraa eriarvoisuuden kasvamista, syrjäytymistä, oppilaiden pahoinvointia ja valmiiksi huonommilla eväillä varustettujen oppilaiden oppimistulosten heikkenemistä entisestään. Näiden asiantuntijoiden lausuntoja (ja jopa asiantuntijoita) vastaan on hyökätty innosta puhkuen, mutta asia-argumentein niihin on ollut vaikea tarttua. Ehkäpä nyt alkaa lausunnot maistua paremmin, kun keisari(nna) alkaa olla ilman vaatteita ja asiantuntijoiden maalailemat ennusteet alkavat näkyä yhdellä jos toisellakin mittarilla.

Nämä muut ideologiset uudistukset mahdollisesti osuvat pahiten juuri maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin, joten tässä nyt pari eri ideologiaa (yhteiskuntaan huonosti integroituvien maahanmuuttajien haaliminen ja höttöpohjalta tehty intomielinen koulun uudistaminen) voimistavat toistensa vaikutuksia. Toki koulun uudistukset osuvat myös kantasuomalaisiin ja erityisesti niihin heikompiosaisiin.

Anderssonin viimeinen virke on klassinen ja antaa ennusmerkkejä siitä, mikä todennäköisesti tulee vaivaamaan S2-keskustelua jatkossakin: S2-oppilaita käsitellään yhtenä massana, paitsi silloin, kun on tarve nostaa esiin joitain hyvin pärjääviä yksilöitä tai pieniä ryhmiä, joilla yritetään sanoa, että "ei tässä nyt oikeastaan ihan niin suurta ongelmaa ole".  Tämä ei tietysti ole mitenkään uutta maahanmuuttokeskustelun saralla noin ylipäätään.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) hiljattain julkaisema pitkittäistutkimuksen raportti matematiikan ja äidinkielen osaamisesta alkuopetuksessa antaa yhdenlaista tilastoaineistoa, jolla voi pyrkiä hahmottamaan esimerkiksi Anderssonin "monet maahanmuuttajalapset myös pärjäävät koulussa hyvin" -lausuntoa. Linkki raporttiin: https://karvi.fi/wp-content/uploads/2023/01/KARVI_0123.pdf .

Laitoin raportista liitteeksi pari kuvaa testipistejakaumista kolmannella luokalla. Jakaumissa ovat eriteltynä S2-oppilaiden ja muiden oppilaiden tulokset. Toki Anderssonin lausuma "monet .. pärjäävät hyvin" pitää paikkansa näissäkin, jos "monta" tulkitaan hyvin väljästi. Äärimmäinen tulkinta on tietysti "yksi, monta".

Lisäksi katkelma luvun 9.3 (Osaamistulosten pohdinta, s. 132) osuudesta:

Quote
Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden osaaminen oli selvästi matalammalla tasolla kuin muilla oppilailla. Osaamisessa oli kuitenkin paljon yksilöiden välistä vaihtelua. S2-oppilaiden määrä vaikutti myös alueellisiin tuloksiin erityisesti Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen AVI-alueilla ja kaupunkimaisissa kunnissa.

Arvioinnin aineistossa huomio kiinnittyy osaamisjakauman matalimpiin pistemääriin. Arviointiin osallistui joukko oppilaita, jotka osoittivat alkuopetuksen jälkeen erittäin heikkoa osaamista. On todennäköistä, että tällaisilla oppilailla on suuria vaikeuksia selviytyä kolmannen luokan oppisisällöistä. Jo ensimmäisen luokan arvioinnissa oli ilmeistä, että oppilaiden luku-, kirjoitus- ja laskutaidot kehittyvät eri tahtiin ja taitojen kypsyminen voi viedä aikaa. Opetussuunnitelman perusteiden (OPH 2016) mukaan vähintään välttävän arvion vuosiluokan oppimääristä saanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, mutta oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Jokaisen taidoiltaan heikon oppilaan kohdalla onkin syytä pohtia tarkasti, onko oppilas valmis siirtymään seuraavalle vuosiluokalle vai voisiko luokan kertaaminen auttaa saavuttamaan vankemman pohjan perustaidoissa. Hyvät perustaidot luovat edellytykset uuden oppimiselle. Jos oppilas joutuu pinnistelemään jatkuvasti taitojensa ylärajoilla, oppiminen vaikeutuu ja motivaatiokin voi laskea.

Tämä arviointi toki koskettaa vain alkuopetusta, mutta kuten pohdinnassakin todetaan, heikko menestys alkuopetuksessa ennustaa vaikeuksia oppimisessa myöhemmin. Karvilla on työn alla pitkittäistutkimus myös peruskoulun luokkia 1-9 koskien, mutta se ottaa vielä aikansa. En yllättyisi, jos tulokset siitä tutkimuksesta olisivat varsin samansuuntaisia kuin alkuopetuksen osalta. Kun huomioi peruskoulun viime aikaisia uudistuksia, niin on mahdollista, että erot jopa kasvavat vuosien edetessä tästä vielä entisestään.

Quote from: jalski on 21.02.2023, 09:18:23

Samassa twiittiketjussa Andersson kertoo myös tällaista:

Quote
Maahanmuuttajia ei yksinkertaisesti ole niin paljon, että heidän osuutensa olisi riittävän suuri selittämään oppimistulosten keskiarvon laskun. Samalla haluan muistuttaa, että monet maahanmuuttajalapset myös pärjäävät koulussa hyvin tuloksin. 5/12

Tämä alkaa lähestyä klassista "kun yksi asia ei selitä kaikkea eroa, niin sen voi työntää maton alle pois silmistä". Ei varmasti maahanmuutto tai maahanmuuttajien osuus kouluissa selitä KAIKKEA oppimistulosten laskusta Suomen kouluissa. Mutta ei se silti tarkoita vielä sitä, että tämä ei olisi yksi vaikuttava elementti.

Li Andersson ja hänen kaltaiset varmaan vielä jättävät pois maahanmuuton vaikutuksista kaiken muun kuin mamuoppilaiden omat tulokset. Tästä jää siten pois haittamatujen oppimistuloksia huonontava vaikutus huonontuneen oppimisympäristön ym. kautta kaikille runsasmatuisten koulujen oppilaille, ei vain matuille itselleen.

ˆˆMamujen jättäminen luokalle johtaisi siihen, että yhdeksännellä luokalla mamuoppilas olisi iso, karvainen ja parrakas. En näe tätäkään ihan huolettomana ratkaisuna, etenkään kun Suomeen lapsena tulleiden ikä on jo valmiiksi arvoitus ja valmistavan luokan takia ikä jo valmiiksi korkeampi kuin luokkakavereilla.

Politiikassa on kautta aikain ollut tapana käyttää urheilutermejä kuvaamaan ulostuloja. Urheiluterminologia sopii hyvin myös tähän kouluhässäkkään: Joukkue on tasan yhtä vahva- kuin sen heikoin lenkki. Tamminen sanoi aikanaan myös- että 95% keskittyminen tarkoittaa 50% suoritusta.

Aikanaan lanserattiin "kaikki pelaa" konsepti. Esim. jääkiekossa se tarkoitti sitä- että hyvien kiekkoilijoiden jääaikaa (kehitystä) torpedoitiin siten- että heikommalle ainekselle annettiin lisää jääaikaa hyvien kustannuksella. Lopputulemana tällaisella touhulla on se, että koko joukkueen taso huononee.

Oikeampi reitti olisi se- että huonompi aines hakeutuu sellaiseen joukkueeseen- jossa jääaikaa on tarjolla sama määrä- kuin hyvillä kiekkoilijoilla joukkueissaan. Tämä edesauttaisi molempien ryhmien kehittymisen lakipisteeseensä.

Kehitysmaalaisen läpsyn paikka ei ole natiivisuomalaisen koulun penkki. Kaikki natiivisuomalaisetkaan eivät menestyneet- ja sitä varten oli olemassa tarkkailuluokat. Kaikkinaisten häiriötekijöiden lisääntyminen luokissa tarkoittaa 50% suoritusta niiltä lahjakkaammiltakin. Tulevaisuudessa tällä menolla prosentti vaipunee sitäkin alemmaksi- ja siinä ei raha auta. Pitkällä aikavälillä suomalaiset läpsyttelevät kehitysmaassa- ja silloin kysellään- miten tässä nyt näin kävi.

Olisiko pikkuhiljaa aika ottaa järki käteen- tässä järjettömyyden aikakaudessa.

Quote

Turussa on pohdittu jopa oppilaiden pakkosiirtoja toisiin kouluihin: "Eriytyminen on hyvin voimakasta"
Turun Varissuon koulussa S2-oppilaiden osuus on 80 prosenttia. "Eriytyminen on Turussa hyvin voimakasta", kasvatus- ja opetusjohtaja myöntää.

X

TURUN osalta kone paljastaa valtavat erot. Varissuon koulussa S2-oppilaiden osuus on 80 prosenttia. Myös muissa Varissuon kouluissa, Turun kansainvälisessä koulussa (65 prosenttia) ja Turun normaalikoulussa (62 prosenttia) S2-oppilaiden osuus on suuri.

S2-oppilaiden osuus on merkittävä myös Lausteen koulussa (65 prosenttia). Molemmilla alueilla asuu paljon maahanmuuttajia.

X

Häntäpäässä Steiner-koulun ja ruotsinkielisten koulujen jälkeen ovat Raunistulan koulu, Wäinö Aaltosen koulu, Paattisten koulu, Yli-Maarian koulu ja Haarlan koulu. Näissä kouluissa S2-oppilaiden osuus vaihtelee kolmen ja viiden prosentin välillä.

X

VALTIONEUVOSTON julkaisussa vuodelta 2021 Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kirjoittaa, että koulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

"Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu", Lampi taustoittaa.

Valtaosa vieraskielisistä oppilaista on kuitenkin syntynyt Suomessa, Lampi kirjoittaa.

"Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään."

Lampi kuvaili lasten puhuvan yksinkertaistettua "varissuomea", johon kuuluu rajattu sanasto.

"Viime vuosina olemme havainneet uuden ilmiön. Vieraskieliset lapset ovat alkaneet käyttää keskinäiseen kommunikointiinsa Youtube-videoista oppimaansa englantia, joka on helpompaa kuin suomi."

Koulun johtaja oli huolissaan siitä, että tilanne syrjäyttää oppilaat kielellisesti, eikä heillä välttämättä ole mahdollisuuksia hakeutua haluamiinsa jatko-opiskelupaikkoihin.

JALOSEN mukaan kaupunki on miettinyt paljon vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.

X

Kaupunki on yrittänyt tiedottaa asukkaita päiväkotivierailuilla, että suomen kielen oppimisen kannalta olisi hyvä pohtia, onko järkevää muuttaa asumaan näin maahanmuuttaja­valtaiselle alueelle, Jalonen kertoo.

"Ja jos siellä tykkää asua, olisiko järkevää laittaa lapsi johonkin sellaiseen päiväkotiin ja myöhemmin peruskouluun, jossa maahanmuuttajilla ei olisi näin suurta enemmistöä."

Tiedotusta on kokeiltu eri kielillä. Tuloksetta.

"Sen vaikutus on ollut vähäinen, kenties jopa aivan nollatasolla."

Kaupunki on myös pohtinut sitä, pitäisikö oppilaita kuljettaa maahanmuuttaja­lähiöistä kouluun muualle. Pohdinnat ovat kaatuneet "juridisiin ongelmiin".

X

S2-OPPILAIDEN koulukohtaisesta määrästä uutisoimisen on kritisoitu johtavan niin sanottuun koulushoppailuun. Jalonen huomauttaa, että kyse on vuosikymmeniä kestäneestä ilmiöstä.

"Olen huolissani koulushoppailusta. Keskustelu menee helposti väärille urille. Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista. Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja."

X

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009406210.html (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009406210.html)

Quote from: Golimar on 21.02.2023, 15:31:43
"Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja."

Aemmin tämän utopistisen yksisarvistodellisuuden kieltämisen klassikkoja olivat "ei se ole keneltäkään pois" ja "onhan meillä varaa".

- Suomessa todellakin on eroja koulujen ja koululaisten välillä,
- kyllä se todellakin on suomalaisilta ja pois ja
- ei, ei meillä todellakaan ole varaa.

Quote
"Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista. Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja."

Koulujen tasalaatuisuus alkaa olla myytti, johon kaikki eivät enää usko, mutta sitä halutaan kovasti pitää elossa. Eroja koulujen välillä on ollut jo ennen monikulttuurista aikaa, joskin erot olivat häviävän pieniä nykytilanteeseen verrattuna. Luultavasti kaikki ennen monikulttuurisuuden aikakautta käyneet muistavat, että rinnakkaisluokilla saattoi olla melkoinen ero oppimisrauhan ym. suhteen omaan luokkaan verrattuna. Eroja on siis koulujen välillä, mutta niitä voi olla myös koulun sisäisesti.

Minä en käsitä, miksi koulu, jossa 80%:lla on kielitaidon kanssa ongelmia ja sangen monella oppimiseen tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita, ei olisi huonompi kuin koulu, jossa kyseinen osuus olisi 0%. Tämän faktan ymmärtämiseen tarvittaisiin varmaankin modernin kasvatustieteen ja sosiologian monikulttuurinen opintokokonaisuus. :flowerhat:

Quote from: MannaSariini on 21.02.2023, 11:08:33
Li Andersson ja hänen kaltaiset varmaan vielä jättävät pois maahanmuuton vaikutuksista kaiken muun kuin mamuoppilaiden omat tulokset. Tästä jää siten pois haittamatujen oppimistuloksia huonontava vaikutus huonontuneen oppimisympäristön ym. kautta kaikille runsasmatuisten koulujen oppilaille, ei vain matuille itselleen.

On hyvä kysymys, miten suuri vaikutus S2-oppilaiden määrällä on muiden oppilaiden oppimistuloksiin. Esimerkiksi tuossa linkatussa Karvin tutkimuksessa koulujen vaikutusta oppimistuloksiin kuvattiin näin (s. 114):

Quote
Kolmannen luokan arvioinnissa koulu selitti oppilaiden osaamisesta 10,4 prosenttia. Suomenkielisissä kouluissa selitysaste oli 10,1 prosenttia ja ruotsinkielisissä kouluissa 11,6 prosenttia.
...
Koulun selitysaste vaihteli eri AVI-alueilla Pohjois-Suomen seitsemästä prosentista Lounais-Suomen 17 prosenttiin. Pohjois-Suomen AVI-alueella selitysaste oli pienempi kuin kansallisella tasolla eli oppilaiden osaaminen oli Pohjois-Suomen kouluissa tasaisempaa kuin muualla Suomessa. Etelä-Suomen ja Itä-Suomen AVI-alueilla selitysaste oli samaa luokkaa kuin kansallisella tasolla. Sen sijaan Lounais-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueilla koulun selitysaste oli kansallista selitysastetta suurempi. Oppilaiden osaaminen oli siis näillä alueilla jakautunut kouluittain enemmän kuin muualla.
...
Koulun selitysaste oli suurin taajan asutuissa kunnissa (14,4 %). Kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa selitysaste oli samaa luokkaa (9,0 % ja 8,5 %). Kaupunkien koot vaihtelevat kuitenkin paljon, ja kaupunkistatuksesta huolimatta kouluja saattaa olla vain yksi. Kun verrattiin suuria kaupunkeja ja muita alueita, huomatiin, että erot koskivat nimenomaan suuria kaupunkeja, joissa on useita kouluja. Suurissa kaupungeissa koulun selitysaste oli 12 prosenttia ja muualla 9 prosenttia.
...

Koulun selitysaste vaikuttaisi olevan suurin taajaan asutuissa kunnissa. Suurissa kaupungeissa selitysaste on suurempi muualla.

Varsinaisesti S2-oppilaiden vaikutuksesta muihin koulun oppilaisiin raportissa mainitaan seuraavaa (s. 122):

Quote
DTA luokitteli koulut S2-oppilaiden osuuden mukaan kolmeen ryhmään: alle 2 prosenttia S2-oppilaita 2–5,3 prosenttia S2-oppilaita ja yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita. Kouluissa, joissa S2-oppilaita oli alle 2 prosenttia, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana keskimäärin 170 pistettä. Kouluissa, joissa S2-oppilaita oli 2–5,3 prosenttia, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana keskimäärin 175 pistettä. Kouluissa, joissa S2-oppilaita oli yli 5,3 prosenttia, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana keskimäärin 162 pistettä. Ero muutoksen suuruudessa S2-oppilaiden osuuden mukaan oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0,001). Erot olivat myös merkittäviä (η2 = 0,111, f = 0,35).

Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon, että kolmessa neljäsosassa arviointiin osallistuneista kouluista S2-oppilaiden osuus oli alle viisi prosenttia. Valtaosa S2-oppilaista sijoittui siis noin 25 prosenttiin kaikista kouluista. S2-oppilaiden määrä on vahvasti yhteydessä alueiden yleiseen eriytymiskehitykseen. Ei siis voida sanoa, että juuri S2-oppilaat hidastaisivat kehitystä koko koulun oppilailla, vaan näiden koulujen oppilaiden sosioekonominen tausta on usein kokonaisuudessaan keskimääräistä matalampi. Oppilaiden tulokset olivat yhteydessä heidän huoltajiensa koulutustaustaan.

Tämän raportin perusteella S2-oppilaat eivät hidastaisi koko koulun muiden oppilaiden kehitystä (ainakaan luokilla 1-3) ja selitykseksi tarjotaan lähtökohtaisesti koulujen oppilaiden sosioekonomista taustaa: ne koulut, joissa on paljon S2-oppilaita, myös muut oppilaat tulevat matalammasta sosioekonomisesta taustasta. Tavallaan S2-oppilaiden lukumäärä ei vaikuttaisi heikentävän suoritusta muilla oppilailla silloin, jos muut oppilaat kuuluvat sellaiseen ryhmään, jotka todennäköisesti pärjäävät koulussa keskimäärin muutenkin heikommin.

Mutta miten pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä voi tehdä sitten, jos ajatuksena olisi esimerkiksi "jakaa S2-oppilaat tasaisemmin kaikkiin kouluihin", mikä on vähän tuntunut olevan henki joidenkin lausuntojen takana? Onko vaikutus erilainen, jos koulun muiden oppilaiden tausta on lähtökohtaisesti keskimäärin selvästi erilainen? Mahdollisesti.

---

Yleisopetuksen (ylivoimaisesti suurin tutkituista ryhmistä) osalta tilanne on se, että lapsen huoltajien koulutustausta selittää erittäin voimakkaasti lasten osaamistasoa kuvaavia pistemääriä kolmannella luokalla. Tästä kuva liitteenä. Tämä ei tietysti ole yllättävää, sillä samansuuntaisia tuloksia on saatu aikojen saatossa toistuvasti. Tässä mielessä koulutustaso ja koulutusosaaminen ovat siis "periytyviä": vanhemmat, jotka pitävät lastensa koulutusta tärkeänä, todennäköisesti tukevat ja kannustavat lastaan keskimäärin enemmän koulunkäynnissä kuin matalamman koulutustason omaavat vanhemmat. Näin ei toki ole aina, mutta usein kuitenkin on. Lisäksi osa vaikutuksesta voi tulla ihan aidosti (geneettisesti) periytyvistä asioista, kuten alttiudesta erilaisiin fysiologiseen taustaan pohjaaviin oppimisvaikeuksiin.

Raportista (s.133):

Quote
Huoltajien koulutustausta oli edelleen vahvasti yhteydessä oppilaiden osaamiseen. Korkeintaan ammatilliseen koulutuksen suorittaneisiin huoltajiin verrattuna yliopistotaustaiset huoltajat tuottivat lapselle yli 70 pisteen etumatkan. Huoltajien koulutustausta oli myös yhteydessä aktiivisiin koulutusvalintoihin. Keskimääräistä korkeammin koulutetut huoltajat olivat valinneet lapselleen muun kuin kunnan osoittaman lähikoulun useammin kuin matalasti koulutetut huoltajat.
...
Lukemisharrastus oli niin ensimmäisellä kuin kolmannellakin luokalla vahvasti yhteydessä oppilaan taitoihin. Lukemisharrastus tuki osaamisen kehittymistä sekä äidinkielessä että matematiikassa. Jos lapselle ei lueta kotona, kirjakielestä eli kirjoitetusta yleiskielestä tulee kouluun mennessä ensimmäinen vieras kieli, jota hänen täytyy varta vasten opiskella. Ensimmäisen luokan arvioinnin perusteella on selvää, että korkeasti koulutetut huoltajat innostavat lastaan lukutaidon alkeiden harjoitteluun myös kotona jo ennen lapsen kouluikää. Valitettavaa on, että lukemisharrastus näyttäytyy korkeasti koulutettujen perheiden harrastuksena myös kolmannen luokan alussa.

Huoltajiin liittyviä selittäviä muuttujia tulkitessa pitää raportissa huomioida kuitenkin se, että huonoiten menestyneiden lasten osalta myös vanhemmilta saatiin niukemmin vastauksia (s 131):

Quote
Huoltajien antamat taustatiedot jäivät puuttumaan 31 prosentilta yleistä tukea saaneista oppilaista, joiden osaamistaso kolmannella luokalla oli keskimäärin 499 pistettä, ja 47 prosentilta tehostettua tai erityistä tukea saaneista oppilaista, joiden osaamistaso kolmannella luokalla oli keskimäärin 411 pistettä. Huoltajakyselyiden vastauksiin perustuvissa analyyseissa aineisto oli siis selvästi vinoutunut.

---

Raportista jäi kaipaamaan sellaista vertailua, jossa S2-oppilaiden osaamistasoa olisi vertailtu sosioekonomisen taustan suhteen vakioituna suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaan ryhmään. Jostain syystä tällaista vertailua ei ole haluttu tehdä tai se on voinut olla mahdollisesti hankalaa johtuen edellä mainitusta huoltajakyselyn tausta-aineiston vinoutumisesta. Tämä vertailu antaisi selvemmän kuvan valtakielistä poikkeavan äidinkielen vaikutuksesta oppimistuloksiin. Ja edelleen vakioitua analyysia voisi tarkentaa jakamalla tulokset ryhmiin S2-oppilaiden äidinkielen perusteella vähintään suurimpien kieliryhmien suhteen. Luultavasti merkittäviä eroja löytyisi eri ryhmien välillä.

Vaikka pelkän S2-kielen vaikutus ei raportista mainituista syistä selviä (raportoidun perusteella jää spekuloitavaksi se, miten suuri osuus sosioekonomisella taustalla ja vanhempien koulutustaustalla on S2-oppilaiden huonommassa osaamisessa), on varsin selvää, että S2-oppilaiden osalta tilanne ei keskimäärin näytä tämän raportin valossa erityisen hyvältä. Toinen selvä johtopäätös on vanha tuttu, eli vanhempien koulutustaso vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten osaamiseen koulussa.

Nähtäväksi jää, miltä tilanne näyttää sitten kun saadaan tuloksia pitkittäistutkimuksesta 1-9 luokilta. Vähän kärjistäen, tämän raportin ei omalta osaltaan pitäisi ainakaan rohkaista siihen, että maahan kannattaa haalia kouluttamattomia kamelikuskeja, jos tarkoituksena on saada lopulta aikaa korkeakoulutettua työvoimaa. Matala koulutustaso periytyy kohtuullisen vahvasti ja suomalainen peruskoulu ei tätä laajassa mitassa kykene tausta vaikutusta häivyttämään. Toki jos tarkoituksena on luoda yhteiskunnasta syrjäytyvä, halpatyövoimana toimiva luokka, niin silloin matalan koulutusasteen ihmisten massamuutto tarjoaa tähän oivan keinon, jos ei välitä muista perässä seuraavista kustannuksista.

Tätä on syytä miettiä myös nyt, kun puhutaan halusta tuoda maahan kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia vuosittain. Niiltä osin kun kyse on lähinnä matalapalkkaisesta työvoimasta, yleensä tulijat ovat myös matalasti koulutettuja. Ja tämä helposti siirtyy sitten sukupolvelta toiselle. Melkein samaan hengenvetoon puhutaan kuitenkin usein siitä, että väestöstä pitäisi yhä suurempi osa saada korkeakoulutettua. No, onnistuu se tietysti niin, jos lopulta on tarjolla laskutaidotonta insinööriä painolämpimän todistuksen kanssa. Sitä tämä kansantalous tietysti eniten kaipaa.

Tuon keskusteluun hieman historian siipien havinaa. Olin Kontulassa Helsingin Yhteisluseossa lähes koko "oppikouluaikani" 1970-luvulla, joka oli tilastojen mukaan (yo-kirjoitusten arvosanat) yksi maan heikoimpia.

Oppilaat eivät kuitenkaan pystyneet häiritsemään opetusta, koska kuri ioli hyvä. Voidaan tietenkin todeta, että opettajat olivat kautta linjan heikompaa tasoa kuin Helsingin huippukouluissa, ja koulukaverit ... öh ... ei-niin-hirveän-hyvää seuraa, varsinkaan mopojengissäni.

Eli koulueroja oli silloinkin, mutta erot eivät kaiketi juurikaan häirinneet opetusta.

Quote from: Äpyli on 21.02.2023, 15:48:07

Quote
"Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista. Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja."

Koulujen tasalaatuisuus alkaa olla myytti, johon kaikki eivät enää usko, mutta sitä halutaan kovasti pitää elossa. Eroja koulujen välillä on ollut jo ennen monikulttuurista aikaa, joskin erot olivat häviävän pieniä nykytilanteeseen verrattuna. Luultavasti kaikki ennen monikulttuurisuuden aikakautta käyneet muistavat, että rinnakkaisluokilla saattoi olla melkoinen ero oppimisrauhan ym. suhteen omaan luokkaan verrattuna. Eroja on siis koulujen välillä, mutta niitä voi olla myös koulun sisäisesti.

Tuo aiemmin linkkaamani Karvin raportti tarjoaa jonkinlaisen näkymän tähän koulujen osaamistasokuvaajan muodossa (kolmannen luokan tulokset). Kuvaaja liitteenä. Kuvaajassa on siis koulukohtaiset testipisteisiin perustuvien osaamistasojen luottamusvälit rankattuna koulukohtaiseen järjestykseen koulun keskiarvon suhteen. Tuloksiin vaikuttavia asioita ei ole tässä kuvaajassa eritelty, vaan se kuvaa kaikkien vaikutusten (koulu, oppilaiden taustat, vanhempien koulutustaso, jne.) yhteisvaikutusta tulosjakaumaan.

Suuri osa kouluista on "keskimääräisiä", mutta ääripäiden välillä alkaa kyllä olla aika suhteellisen selviä eroja. Mutta tämä ei toki kerro suoraan koulun kyvystä opettaa yksittäisiä oppilaita vaan merkittävää vaikutusta on tosiaan myös oppilaan taustalla.

Quote from: Tavan on 20.02.2023, 10:34:00
Tietääkö @Jorma M. jotain tämän ylen tirehtööri Jouko Jokisen taustoista? Todella linjakas ja vakuuttava ulostulo tämän S2-kaustin tiimoilta, herää melkeinpä sellainen ajatus että onkohan hän based?

@Tavan hyvä kysymys

Tämä on muistaakseni eka kerta kun Jokinen tekee urallaan mitään miellyttävää. Satakunnan Kansan ja Aamulehden vahtivuorollaan Jokinen oli jo pikkumainen, teennäinen, kaksinaismoralistinen wokeilija ja kokkari. Vasta Ylessä miehen napoleon-kompleksi pääsi huippuunsa. (Mikä sinänsä erikoista koska on kooltaan jättimäinen.)

Muistan kun Timo Harakka yhden kerran teki elämänsä aikana oikean journalistisen teon ja kritisoi Twitterissä Jokisen Ylen uutiskonetta siitä ettei Yle kertonut jotain oleellista eduskunnan uutista edes sähkeellä, vaan teki asian vierestä harhaanjohtavan jutun. Jokinen vastasi heti tyyliin "mä teen Ylessä mitä huvittaa, älä katso ellei kelpaa". (En muista enää itse asiaa.) Tällainen mölisijä ja öykkäri Jokinen on alusta asti ollut.

Mutta hyvä siis että Jokinen julkaisi tämän koululistan!

Quote
S2-OPPILAIDEN koulukohtaisesta määrästä uutisoimisen on kritisoitu johtavan niin sanottuun koulushoppailuun. Jalonen huomauttaa, että kyse on vuosikymmeniä kestäneestä ilmiöstä.

"Olen huolissani koulushoppailusta. Keskustelu menee helposti väärille urille. Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista. Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja."

X

Minusta tuo koulukohtainen shoppailu on hyvä juttu, vielä parempi jos nuo s2 oppilaat kerättäisiin omiin kouluihin tai luokkiin. Se olisi hyvä kaikille, erityisesti niille s2 oppilaille. Opetus voitaisiin räätälöidä heidän kykyjen mukaisesti jolloin he pysyisivät opetuksen mukana. Vielä kun olisi ns kymppiluokka millä saataisiin kurottua ns normaalioppilaiden saavuttama taso kiinni tai ainakin eroa kurottua kiinni.

Tämä haastattelu kuvaa hyvin ajan henkeä.

Quote from: Golimar on 21.02.2023, 15:31:43

Quote
"Olen huolissani koulushoppailusta. Keskustelu menee helposti väärille urille. Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista. Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja."

Koulut ovat kertakaikkiaan tasa-arvoisia eikä hyviä ja huonoja kouluja ole. Mutta silti:

Quote from: Golimar on 21.02.2023, 15:31:43

Quote
"Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään."
...
Kaupunki on myös pohtinut sitä, pitäisikö oppilaita kuljettaa maahanmuuttaja­lähiöistä kouluun muualle. Pohdinnat ovat kaatuneet "juridisiin ongelmiin".

Vaikka kouluissa ei ole mitään eroja, niin silti Varissuolta pitäisi alkaa roudaamaan oppilaita jonnekin muualle ja vain ikävät "juridiset ongelmat" estävät tämän. Jos ei ole hyviä ja huonoja kouluja, niin miksi sitten Varissuolta yritetään saada oppilaita muualle? Ihan huvin vuoksi?

Oikeastaan kysymys kuuluu, mikä on se mittari, jonka perusteella Varissuo ei olisi huono koulu? Onko koulurakennus kenties hyväkuntoinen ja siksi koulua ei voi sanoa huonoksi?

Sinänsä Varissuon koulu tarjoaa nyt Li Anderssonille turkulaisena hyvän mahdollisuuden lunastaa lupauksensa ja laittaa lapsensa monikulttuuriseen kouluun. Tuota ennen voisi varmaan aloittaa sillä, että laittaa lapsen Varissuolle päiväkotiin maailman laadukkaimpaan varhaiskasvatukseen.

Saattaa olla täällä jo sanottua- mutta sanon kuitenkin uudestaan.

Luulen, että Andersson puhuu eri kieltä kuin suurin osa ihmisistä- kun kyseessä on koulujen arvostelu. Anderssonin lähtökohta lienee se- että hän puolustuspuheenvuoroissaan arvottaa koulut samalle viivalle opetuskyvyn- ei niinkään oppilasaineksen mukaan. Koulujen huonojen osaamistuloksien syy ei siis mielestään ole lähtökohtaisesti huono opetus- vaan kohtuuttoman suuri kehitysmaalaisten osuus kouluissa. Tätä mielestäni hän tarkoittaa- kun monomaanisesti toitottaa- ettei ole olemassa hyviä tai huonoja kouluja.

Olisiko sitten oikeammin puhua hyvä- ja huonomaineisista kouluista- joissa huonomaineisuus korreloi vahvasti haittamaahanmuuttoa edustavan aineksen laajuden kanssa.

Selvää on kuitenkin se- että näiden "huonomaineisten koulujen" kärsijöinä ovat pidemmällä aikavälillä niin oppilaat, kuin opettajatkin. Etenkin ne kantasuomalaiset- jotka onnettomuudekseen joutuvat kohtaamaan tämän koulutodellisuuden kaikkine vitsauksineen.

Suomessa on kaksi koulua, joissa S2-pitoisuus rikkoo 80%:n rajan:  Varissuon koulu (Varissuo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Varissuo), Turku) ja Kytöpuiston koulu (Havukoski (https://fi.wikipedia.org/wiki/Havukoski), Vantaa).  Molemmissa kaupunginosissa vieraskielisyysprosentti on viidenkymmenen tienoilla.  Tässä S2-koneesta kaivettua tietoa: 

Koulu           S2          Mediaanitulo/kk    Korkeakoulutettujen osuus    Työllisyysaste 
Varissuo      80%          1583€                          17%                              48%
Kytöpuisto   81%          1779€                          17%                              56%

Minusta olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi vertailevaa tutkimusta näistä alueista ja niiden kouluista, eli siitä, mitä niitä (S2-prosentin lisäksi) yhdistää ja missä on eroja. 

Olisi esimerkiksi mielenkiintoista tietää, mitä erot maahanmuuttajien etnisessä jakaumassa vaikuttavat. Tiedän, että Havukoskella somalit ovat erittäin hyvin edustettuna, miten Varissuolla? 

Nuo alueet ovat ilmeisiä beta-versioita tulevaisuuden lukuisista mamuvoittoisista lähiöistä, joten olisi mielenkiintoista saada reaaliaikaista dataa niiden evoluutioon vaikuttavista tekijöistä.  Etenkin kun tiedetään tilanne Ruotsin mamuenemmistöisillä alueilla.

Quote from: Kim Evil-666 on 21.02.2023, 18:05:31
Luulen, että Andersson puhuu eri kieltä kuin suurin osa ihmisistä- kun kyseessä on koulujen arvostelu. Anderssonin lähtökohta lienee se- että hän puolustuspuheenvuoroissaan arvottaa koulut samalle viivalle opetuskyvyn- ei niinkään oppilasaineksen mukaan. Koulujen huonojen osaamistuloksien syy ei siis mielestään ole lähtökohtaisesti huono opetus- vaan kohtuuttoman suuri kehitysmaalaisten osuus kouluissa. Tätä mielestäni hän tarkoittaa- kun monomaanisesti toitottaa- ettei ole olemassa hyviä tai huonoja kouluja.

Olet varmasti täysin oikeassa siinä, että juuri tuota Andersson tarkoittaa. Ja keskimäärin Andersson on siinä varmaan oikeassakin. Tuo aiemmin viittaavani Karvin tutkimusraportti antaa jonkinlaisia keskiarvoprosentteja siihen, miten suuri koulun vaikutus mahdollisesti oppimistuloksiin on alkuopetuksessa. Mutta nuokin ovat tosiaan keskiarvoja. Minkälaisia yksittäisiä poikkeamia mahdollisesti noista keskiarvoista sisältyy tilastoon? Mielestäni tuo on oleellinen kysymys, jos tutkitaan väitettä "Suomessa ei ole huonoja kouluja". Tämä on aika ehdoton väite. Jos sanottaisiin, "Suomessa ei juurikaan ole huonoja kouluja", niin silloin sekaan sopisi kaikenlaista ja näin olisi silti vielä ok väittää.

Tavallaan koulun opetuskyvyn mittaamiseksi pitäisi tarkastella sitä, mistä se oikeastaan koostuu. Varmaankin edellytys on opettajat sekä riittävät puitteet ja työvälineet. Mutta mikä merkitys opetuskykyyn on esimerkiksi työrauhalla tai vertaisoppimisella? Näistä molempiin vaikuttaa myös oppilasaines. Voiko siis koulun opetuskyky olla täysin riippumaton oppilasaineksesta?

Esimerkiksi tuossa Varissuon koulun linkatussa tapauksessa vaikuttaa siltä, että oppilaiden pakkosiirtoja on suunniteltu, koska suomenkielen oppiminen ei enää onnistu siksi, että vertaisoppiminen ei toimi. Jos mietitään koulun kykyä opettaa, niin miten suuri osuus kyvystä tulee vertaisoppimisesta? Ilmeisesti ainakin S2-oppilaiden suomen kielen tapauksessa niin suuri osa, että kaavaillaan oppilaiden siirtämistä muualle.

Tavallaan siis kyseenalaistan sitä, onko Varissuon koulu enää hyvä edes tuossa Anderssonin käyttämässä "hyvän koulun" määritelmässä. Eli onko opetuskyky kunnossa enää millään järkevällä mittarilla?

---

Lisäksi tulee mieleen, että noita Karvin aineistoja pitäisi perata poikkeavien koulujen suhteen jonkin verran enemmän. Siellä huonommin menestyneen koulun keskimääräinen pistemäärä on 301 ja parhaimman 594. Tietysti tämä 301 pisteen koulu on toistaiseksi yksittäistapaus, mutta se saattaa olla juuri semmoinen proto tulevaisuuden näkymistä, jota esim. jäsen @Siili yllä tarkoitti. Koulujen opettamiskyvyn keskiarvoissa tämä ei tietysti vielä näy, koska yksittäinen koulu ei sellaisessa nouse kovin suureen rooliin.

Nyt kun katsoin vielä tarkemmin tuota Karvin raporttia, niin huomasin, että koulukohtaista kehitystä esittävästä kuvaajasta tuo 301 pisteen koulu näyttäisi jostain syystä puuttuvan kokonaan. (Kuva "karvi-keskimaarainen-kehitys.png" liitteenä.) Pikaisella vilkaisulla en löytänyt raportista tälle selitystä ensinkään. Jonkinlaisen perustelun kaipaisi sille, miksi huonoiten kolmannen luokan osalta menestynyt koulu ei ole mukana tässä kuvaajassa ollenkaan. Tässä kuvaajassa alhaisimmat pisteet ovat hieman alle 400:n.

Tässä kuvaajassakin näkyy kuitenkin kaksi tuonne noin 400:n alle osuvaa koulua, joissa kehityskäyrä on hyvin loiva. Nämä koulut saattavat olla esimerkkejä sellaisista kouluista, joissa opetuskyky on merkittävästi huonompi kuin muualla. Tai sitten toki selitys voi olla myös joku muu.

Vielä lisää penkomalla näyttää siltä, että tuo puuttuva koulu löytyy kuitenkin edellisestä kuvaajasta (kuva karvi-1lk-vs-3lk.png liitteenä). Ympyröin koulun tästä kuvaajasta punaisella. Tässä kyseisessä koulussa näyttää siltä, että kolmannen luokan mittaustulokset ovat huonompia kuin ensimmäisen luokan. Kuvaajasta katsomalla 1. luokalla on saatu pisteitä keskimäärin 320, mutta 3. luokalla pisteitä on tullut enää 301. Toki esimerkiksi suuri oppilaiden vaihtuvuus (esim. paljon uusia maahanmuuttajia) voisi selittää tämän, mutta kyseessä on joka tapauksessa erikoinen poikkeama lukuarvojen puolesta. Jos oppilasaines on pysynyt samana, niin ainakin tämän koulun kohdalla on syytä epäillä puutteita opetuskyvyssä. Joka tapauksessa tälle kaipaisi jonkin hyvän selityksen, jos kolmannella luokalla saadaan huonompia tuloksia kuin ensimmäisellä luokalla.

Tuon puuttuvan koulun osalta tuossa toisessa kuvaajassa hämää aluksi se, että asteikot on skaalattu eri tavoin. Näin ei heti kursorisella ensivilkaisulla ollut ilmeistä, että 3. luokan pisteet olivat 1. luokan pisteitä huonommat.

Laitan tähän vielä tämän, vaikka osa näistä onko jo ketjussa.

Jiri Keronen, FB: "Sen sijaan, että poliitikot olisivat suhtautuneet asiaan järjellä, katsoneet numeroita ja yrittäneet miettiä, mistä ne kertovat ja mitä ne tarkoittavat, päättivät asiasta vastuulliset poliitikot ryhtyä syyttämään Yleä "mauttomuudesta" ja "vastuuttomuudesta"."

Quote from: Kim Evil-666 on 21.02.2023, 18:05:31
Luulen, että Andersson puhuu eri kieltä kuin suurin osa ihmisistä- kun kyseessä on koulujen arvostelu. Anderssonin lähtökohta lienee se- että hän puolustuspuheenvuoroissaan arvottaa koulut samalle viivalle opetuskyvyn- ei niinkään oppilasaineksen mukaan. Koulujen huonojen osaamistuloksien syy ei siis mielestään ole lähtökohtaisesti huono opetus- vaan kohtuuttoman suuri kehitysmaalaisten osuus kouluissa. Tätä mielestäni hän tarkoittaa- kun monomaanisesti toitottaa- ettei ole olemassa hyviä tai huonoja kouluja.

Olisiko sitten oikeammin puhua hyvä- ja huonomaineisista kouluista- joissa huonomaineisuus korreloi vahvasti haittamaahanmuuttoa edustavan aineksen laajuden kanssa.

Koulun maine leviää myös opettajien keskuudessa.  Motivoituneet opettajat etsivät kouluja, joissa on motivoituneita oppilaita.  Hälläväliä-oppilaiden kouluihin taas tuppaa valikoitumaan saman asenteen omaavia opettajia.  Näin eri koulut segregoituvat myös opettaja-aineksen suhteen.  En tiedä, missä määrin tätä kehitystä voi kääntää maksamalla jonkin sortin "slummilisää" mamulähiökouluissa, mutta lisien oikeudenmukainen kohdentaminen voi olla ongelmallista.   

Quote from: Siili on 21.02.2023, 19:52:07
Koulun maine leviää myös opettajien keskuudessa.  Motivoituneet opettajat etsivät kouluja, joissa on motivoituneita oppilaita.  Hälläväliä-oppilaiden kouluihin taas tuppaa valikoitumaan saman asenteen omaavia opettajia.  Näin eri koulut segregoituvat myös opettaja-aineksen suhteen.  En tiedä, missä määrin tätä kehitystä voi kääntää maksamalla jonkin sortin "slummilisää" mamulähiökouluissa, mutta lisien oikeudenmukainen kohdentaminen voi olla ongelmallista.

Tätä olen itsekin pohtinut. Sote-sektoreilla on jo kokeiltu tätä vaikeasti täytettäviin paikkoihin, eikä se ole mikään ihmelääke ollut. Uskon että kaikkien edellä mainituista ollessa naisvaltaisia aloja, ei ole ihan tuulesta temmattu ajatus, että samat rekryongelmat olisivat lisääntymässä myös opetusalalla. Tämä on kuitenkin spekulaatiota.

Naiset ovat näillä aloilla keskimäärin aika ahkeria ja sitkeitä. Mutta ei kukaan kestä kasvavaa työtaakkaa ja heikkeneviä työoloja ikuisesti. Lisäksi arvelen, että monelle naisopettajalle uhmakkuus, aggressiivisuus ja väkivalta ynnä muut rajummat käytösoireet ovat vaikea paikka niin ammatillisesti kuin oman (mielen)terveydenkin puolesta. Ehkäpä tähän myös yksi HS:n jutun vanhemmankin kommentti viittasi, että opettajat vaihtuvat tiuhaan. Toisessa jutussa yksi opettaja oli saanut pesäpallomailasta hammasremontin, koulun vakuutus ei korvannut. Tällaisiin työpaikkoihin, kuten sanoit, valikoituu lopulta sellaisia työntekijöitä, jotka kestävät sellaisissa olosuhteissa. Yleensä ottaen on niin, että herkkyys ja empatia ja yksilöllinen työote eivät kuulu sellaisten työntekijöiden vahvimpiin valmiuksiin. Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni, mutta ehdin nähdä sote-alalla varsin monta työpaikkaa eri ympäristöissä.

Quote from: jalski on 21.02.2023, 15:50:27

Varsinaisesti S2-oppilaiden vaikutuksesta muihin koulun oppilaisiin raportissa mainitaan seuraavaa (s. 122):

Quote
DTA luokitteli koulut S2-oppilaiden osuuden mukaan kolmeen ryhmään: alle 2 prosenttia S2-oppilaita 2–5,3 prosenttia S2-oppilaita ja yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita. Kouluissa, joissa S2-oppilaita oli alle 2 prosenttia, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana keskimäärin 170 pistettä. Kouluissa, joissa S2-oppilaita oli 2–5,3 prosenttia, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana keskimäärin 175 pistettä. Kouluissa, joissa S2-oppilaita oli yli 5,3 prosenttia, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana keskimäärin 162 pistettä. Ero muutoksen suuruudessa S2-oppilaiden osuuden mukaan oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0,001). Erot olivat myös merkittäviä (η2 = 0,111, f = 0,35).

Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon, että kolmessa neljäsosassa arviointiin osallistuneista kouluista S2-oppilaiden osuus oli alle viisi prosenttia. Valtaosa S2-oppilaista sijoittui siis noin 25 prosenttiin kaikista kouluista. S2-oppilaiden määrä on vahvasti yhteydessä alueiden yleiseen eriytymiskehitykseen. Ei siis voida sanoa, että juuri S2-oppilaat hidastaisivat kehitystä koko koulun oppilailla, vaan näiden koulujen oppilaiden sosioekonominen tausta on usein kokonaisuudessaan keskimääräistä matalampi. Oppilaiden tulokset olivat yhteydessä heidän huoltajiensa koulutustaustaan.

Tämän raportin perusteella S2-oppilaat eivät hidastaisi koko koulun muiden oppilaiden kehitystä (ainakaan luokilla 1-3) ja selitykseksi tarjotaan lähtökohtaisesti koulujen oppilaiden sosioekonomista taustaa: ne koulut, joissa on paljon S2-oppilaita, myös muut oppilaat tulevat matalammasta sosioekonomisesta taustasta. Tavallaan S2-oppilaiden lukumäärä ei vaikuttaisi heikentävän suoritusta muilla oppilailla silloin, jos muut oppilaat kuuluvat sellaiseen ryhmään, jotka todennäköisesti pärjäävät koulussa keskimäärin muutenkin heikommin.

Suomessa joskus 1960-luvulla tapahtunut koulutustason nousu tapahtui nimenomaan sellaisissa perheissä, joissa vanhemmat olivat käyneet 4 vuotta kansakoulua. Silloin iloittiin kun jostain tuli suvun ensimmäinen ylioppilas tai ensimmäinen korkeakoulutettu. Joten Suomen historian huomioiden tuo selitys vanhempien sosioekonomisesta taustasta vaikuttaa virheelliseltä. Itseasiassa se selitys on täysin järjetön.

Jotta maailmassa on yleensäkin tapahtunut tiedon lisääntymistä, se nimenomaan on aina tarkoittanut, että on ylitetty vallitseva taso ja luotu uutta tietoa ja ymmärrystä. Jotta lukutaitoprosentti on lisääntynyt, niin se on tapahtunut ylittämällä vanhempien lukutaitotaso. Sitähän kehitys on, että ylitetään vanha taso. Päästään vanhan kuplan ulkopuolelle.

Ongelman syy ei siis ole S2-oppilaiden vanhempien tiedollinen taso vaan se, että he rajoittavat tietoisesti tai tietämättään lastensa kehitystä ja ymmärryksen laajentamista. Eli vanhemmat elävät kuplassa josta he eivät suostu päästämään lapsiaan ulkopuolelle, vapauteen. Eli kyse on yksinkertaisesti siitä, että vanhemmat tukahduttavat lapsilta oppimisen ilon, koska ilon lähde on silloin perheen ulkopuolella. Ihmisen perusluonne on kehittyä, tehdä asioita joista tulee iloiseksi, olla oma itsensä, yksilö. Tämän sallii vain perheet, joissa ymmärretään että lapsella on oma tahto, omat ajatukset. Tämä kuitenkin johtaa vapaaseen ajatteluun ja iloon, omiin tunteisiin. Tätä ei kuplavanhemmat ja kuplayhteisöt hyväksy. Tämä on varsinainen syy yleensäkin S2-oppilaiden määrän nousuun. Olemme aina tienneet, että mustalaisilla on koulussa vaikeuksia. Tiedämme että tänään syntyneillä mustalaisilla on 7-vuotiaana koulussa ongelmia. Tyhmyys on vain heidän osaongelma, pääongelma mustalaisissa on mustalaiskulttuuri, joka tukahduttaa vapauden. Mustalaisissa tulee selkeästi ilmi kupla-ajattelun ydin, kun jokin asia on kielletty ja tukahdutettu, niin yhteisö ja yksilö alkaa korostaa että kuplassa ja hänessä sitä on enemmän kuin muilla. Mustalaisistahan on mielikuva, että kulkevat vapaudessa. Mutta eihän niillä ole vapaata ajattelua, pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin ja omaavat samanlaiset ajatukset, toistensa klooneja ovat. Sitten alitajunta tappelee vastaan eikä suostu alistumaan, siksi ne voivat olla hyvinkin äkkipikaisia. Eli mustalaiset voitaisiin pelastaa vapauttamalla heidän mustalaiskulttuurin ikeestä. Samalla tavalla S2-oppilaat voitaisiin pelastaa vapauttamalla heidät heidän perheidensä ja yhteisöjensä ihmisyyden, vapauden ja onnen tukahduttavasta ikeestä.

Ylempi siis käsitteli S2-oppilaita. Ja on selitys siihen. Seuraavaksi käsittelen kupla-ajattelu-analyysilla sitä, miksi paremmista sosioekonomisista taustoista tulee vähemmän S2-oppilaita. Selitys on yksinkertainen. Selitys on sama kuin mustalaisilla, mutta paremmistolla on laajempi kupla, siksi ei tajuta niille tulevan sama ongelma kuin mustalaisille silloin, jos joku alkaa ajatella omilla aivoilla ja vapautua kuplan sisäriittoisesta valheellisesta vapaudesta. Paremmistolla tämä käy hyvin ilmi, jos heidän lapsi haluaa mieluummin olla onnellinen jonkun kuplan ulkopuolisen kanssa. Silloin yhteisö tukahduttaa sen vapaan tahdon samalla tavalla kuin mustalaisetkin tekevät. Sitä ei vain huomata, koska kupla on laajempi. Se jää myös noilta koulututkijoilta ymmärtämättä, koska itse elävät tuollaisessa kuplassa, jossa eivät pysty ajattelemaan kuplansa ulkopuolelta. Mahdollisesti joku heistä ymmärtää, kun tässä rautalangasta sen yritin vääntää. Mutta sitten he joutuisivat valitsemaan, valitako vapaus vai taantuako kuplan totuuteen, punainen vai sininen pilleri. Haluanko että minulla olisi oma tahto vai olisiko parempi luopua siitä ja alistua kuplan tahtoon.

Noin se menee.

Quote from: jalski on 21.02.2023, 15:50:27
Yleisopetuksen (ylivoimaisesti suurin tutkituista ryhmistä) osalta tilanne on se, että lapsen huoltajien koulutustausta selittää erittäin voimakkaasti lasten osaamistasoa kuvaavia pistemääriä kolmannella luokalla. Tästä kuva liitteenä. Tämä ei tietysti ole yllättävää, sillä samansuuntaisia tuloksia on saatu aikojen saatossa toistuvasti. Tässä mielessä koulutustaso ja koulutusosaaminen ovat siis "periytyviä": vanhemmat, jotka pitävät lastensa koulutusta tärkeänä, todennäköisesti tukevat ja kannustavat lastaan keskimäärin enemmän koulunkäynnissä kuin matalamman koulutustason omaavat vanhemmat. Näin ei toki ole aina, mutta usein kuitenkin on. Lisäksi osa vaikutuksesta voi tulla ihan aidosti (geneettisesti) periytyvistä asioista, kuten alttiudesta erilaisiin fysiologiseen taustaan pohjaaviin oppimisvaikeuksiin.

Tuossa johtopäätöksessä on se virhe, että siinä oletetaan ylemmän koulutustason vanhempien tukevan lastensa koulutusta oppimisen vuoksi, mutta todellisuudessa syy on se, että he eivät tukahduta lapsen intoa oppimiseen niin kauan kunhan oppiminen pysyy heidän kuplansa sisällä. Suomenruotsalaisilla tämä käy hyvin ilmi. Vaikka on kouluja, joissa on erikseen suomenkielisten ja ruotsinkielisten luokkia, niin suomenruotsalaiset vanhemmat eivät halua välitunneillakaan lastensa olevan suomenkielisten kanssa, perustellen sitä sillä, että se häiritsisi heidän ruotsinkielen oppimista. Eli selitys on sama kuin mustalaisilla, suomenruotsalaiset taantumuksellisessa kuplassaan eivät salli lapsillaan vapaata tahtoa oppia asioita, jotka etäännyttäisivät heidät perheestään ja yhteisöstään. Mekanismi siis on sama kuin mustalaisilla ja yleensä S2-lapsilla kuplansa suhteen, mutta suomenruotsalaisista sitä ei havaita, kun heidän kuplansa on laajempi.

Li Andersson haluaa "rikkoa rikkaiden turvasatamat":

Turku on epäonnistunut, ministeri Li Andersson sanoo – Näin hän rikkoisi rikkaiden turvasatamat (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410381.html) (HS 22.2.2023)

QuoteANDERSSONIN mukaan Turun tulisi ottaa mallia Helsingistä ja investoida merkittävästi lähiöihin, jotta alueiden houkuttelevuus kasvaisi. Lisäksi hän peräänkuuluttaa muutoksia oppilaaksi­ottoalueisiin, jotta eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat tasaisemmin eri lähikouluihin.

"Ja painotettu opetus, jota Turussa on suhteellisen paljon, on sijoitettu pitkälti keskustan kouluihin. Se on vaikuttanut siihen, kuinka moni opiskelee omassa lähikoulussa."

Andersson lähtisi kehittämään Turun lähiöitä muun muassa vapaa-ajanpalveluilla.

"Rakennetaan uusia jalkapallohalleja, skeittihalleja ja uimahalleja sekä pyritään sijoittamaan niitä mieluummin lähiöihin ja kasvattamaan siten niiden vetovoimaa. Lisäksi huolehditaan, että peruspalvelujen verkko on tarpeeksi kattava."

Turkulaispoliitikko haluaa myös kaavoittaa lisää kaupungin vuokrataloja keskustaan ja Hirvensaloon.

Kuulostaa kovasti "jos olisin diktaattori ja miljardööri"-spekuloinnilta.  Voi olla, ettei hän saa kovin montaa ääntä Hirvensalosta.

QuoteTurussa pitäisi opetusministerin mukaan käydä myös samanlaista keskustelua painotetuista luokista kuin Helsingissä. Se tarkoittaa Anderssonin mukaan pohdintaa painotusluokkien määrästä, sijainnista ja opetustavoista.

Eipä noista vielä ole ollut kummoista keskustelua. Toistaiseksi kaikki asiasta suunsa avanneet poliitikot ovat olleet painotettujen luokkien lopettamista vastaan. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnassa on otettu aikalisä. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009405968.html)

QuoteAndersson tarjoaa ratkaisuksi Vantaan ja Espoon mallia, jossa oppilaaksi­ottamisalueita on laajennettu ja alueiden sisällä on useampia lähikouluja.

"Mallissa voidaan ohjata eri taustoista tulevia tasaisesti eri lähikouluihin. Se edellyttää, että pohditaan painotettua opetusta samalla. Muuten käy niin, että koulutetuimpien vanhempien lapset viedään edelleen oman alueen ulkopuolelle."

Eipä ainakaan S2-koneen mukaan Vantaan ja Espoon S2-segregaatio ole selkeästi lievempää kuin Turussa.  Onko niiden toiminnasta todellakin jotain mallia otettavissa?   

Quote from: Siili on 22.02.2023, 16:42:25
Turku on epäonnistunut, ministeri Li Andersson sanoo – Näin hän rikkoisi rikkaiden turvasatamat (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410381.html) (HS 22.2.2023)

"Sosialismi on epäonnistumisen filosofia, tietämättömyyden oppi, ja kateuden ylistys, ja sen kantava hyve on kurjuuden tasainen jakaminen."

- Winston Churchill -


En muuten löytänyt haastattelusta tuota otsikkoon päädynyttä "Li Andersson ... rikkoisi rikkaiden turvasatamat" . Miksi en?

Li Anderssonin keinot S2-oppilaiden aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin:

Quote"Rakennetaan uusia jalkapallohalleja, skeittihalleja ja uimahalleja sekä pyritään sijoittamaan niitä mieluummin lähiöihin ja kasvattamaan siten niiden vetovoimaa. Lisäksi huolehditaan, että peruspalvelujen verkko on tarpeeksi kattava."

Li ei ymmärrä, että kehitysmaalainen kulttuuri on sodassa meitä vastaan ja haluaa meidän nujertuvan henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Siinä ei joku pallonpompotus auta. Yhtä tehokasta kuin jos ukrainalaiset tarjoaisivat jätskitötteröt hyökkääville venäläisjoukoille siinä toivossa, että niistä tulee kilttejä ja rauha ja järjestys palaavat..

Quote from: Lalli IsoTalo on 22.02.2023, 16:46:52
En muuten löytänyt haastattelusta tuota otsikkoon päädynyttä "Li Andersson ... rikkoisi rikkaiden turvasatamat" . Miksi en?

Hyvä huomio. Onhan se mahdollista, että kyseessä on journalistin tulkinta.  Mutta tuskinpa Li protestoi sen käyttöä.

Edit:  Jakaako Persut kunniakirjoja tai -mitaleita ansioituneille toimijoille?  Jos jakaa, niin minusta sellaisen voisi luovuttaa Anderssonille, mikäli puolue yltää ensi vaaleissa ykköspaikalle.

Niin. Turun Varissuo. Olinhan siellä minäkin, muutaman vuoden opiskeluaikoina 1990-luvulla.

Olen jo joskus Varissuon tarinasta  kirjoittanut, nyt vähän uudella näkökulmalla.

Alku oli kaunis ja hyvää tarkoittava:

Varissuon maat omisti uskovainen, lapseton leskirouva.

Hän testamenttasi maat ev.lut. kirkolle, saatesanoinaan, että maa-alueelle pitää rakentaa koteja vähävaraisille.

Olen nähnyt alkuperäiset piirustukset, kuinka oli viheralueita, keskuspuistoa jne.

Muorista kun aika jätti, pääsivät ahneet grynderit vauhtiin: nurkka-nurkkaan ahdettua betonikuutiota...

Turun keskustasta bussilla alle 10 km tuohon betonihelvettiin, matkan varrella väljyyttä ja viihtyisyyttä, kunnes tuohon kivikylään saavutaan.

Li voisi tehdä luokkaretken tuonne.

En keksi, miten asian voisi korjata muuten, kuin räjäyttämällä pois koko tuon neukkukuutioiden ryppään?

________

Ja tämä siis liittyy mitä suurimmassa määrin S2 opetukseen. Ei tuonne Varisssuolle kukaan lapsiaan rakastava suomalainen halua muuttaa, vaan pyrkii sieltä pois.

Quote from: Siener on 22.02.2023, 17:41:21
Turun keskustasta bussilla alle 10 km tuohon betonihelvettiin, matkan varrella väljyyttä ja viihtyisyyttä, kunnes tuohon kivikylään saavutaan.

Tässä Googlen 3-d kuva Varissuosta, Itäkeskus ja  koulut (Varissuon koulu, Turun normaalikoulu) keskellä samalla linjalla (https://www.google.com/maps/place/Varissuo,+Turku/@60.4385423,22.3593232,965a,35y,39.19t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x468c7136c3dc3cdf:0x2600b5523c18c961!8m2!3d60.4466185!4d22.3537899!16zL20vMDVzbjdt)

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009406197.html

Quote
Oppimistuloksista nousi valtava kohu – rehtori ja opetus­päällikkö korostavat yhtä tärkeää seikkaa S2-oppilaista
...
Hänen mukaansa suomea S2-kielenä opiskelevat oppilaat ovat kohtaamistaan haasteista huolimatta innokkaita ja kykeneviä oppimaan. Tärkeintä on se, että oppilaille luodaan ympäristö, jossa he pystyvät vapauttamaan voimavaransa, Mäkijärvi korostaa.
...
– Muista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa. Kun lapsi tai nuori tulee suomalaiseen luokkaan, jossa on työrauhahäiriöitä eikä työntekoon keskitytä tai opettajaa kunnioiteta, omaksuu hän ajatuksen siitä, että epäkunnioitus opettajaa kohtaan on tavallista. Tämä alkaa häiritä koko prosessia, sillä epävarmassa tilassa oleva lapsi tai nuori pohtii, voiko hänkin käyttäytyä epäkunnioittavasti, Mäkijärvi arvioi.
...
Opiskelurauhan ja ymmärryksen lisäksi S2-oppilas tarvitsee Mäkijärven mukaan motivoivat oppimateriaalit ja taitavan opettajan.

– Olen nähnyt huikeita suorituksia, kun käytössä on ollut oikeasti motivoivia oppimateriaaleja. Monet oppilaat innostuvat yhteiskuntaamme liittyvistä asioista, kuten siitä, miten pääsee aikuisena mukaan liike-elämään ja eri ammatteihin. Nuoret tulisi viedä todelliseen maailmaan. Lapsen ja nuoren äärelle pitäisi pysähtyä, kuten taitava opettaja tekeekin, mutta liian paljon näkee sitä, että mennään toimimaton oppimateriaali edellä, Mäkijärvi harmittelee.
...

No mutta. Tässähän näitä hyviä ratkaisuja on oikein enemmänkin. Käytöshäiriöt ovat Mäkijärven mukaan lähtöisin suomalaisluokista. S2-oppilaat kun universaalisti kunnioittavat opettajaa ja ainoastaan suomalaisten luokkien tökerö käytös tarttuu S2-oppilaisiin. Mäkijärveä jos uskoo, niin kannattaa järjestää opetus siten, että S2-oppilaita ei altisteta ollenkaan suomalaisille oppilaille, koska heistä saa huonoja vaikutteita. Segregaatio ei siis ole ongelma vaan mahdollisuus: kun saadaan johonkin kouluun 100% edustus S2-oppilaista, niin tällöin koulussa vallitsee täydellinen oppimisrauha! Vaikea ymmärtää, miksi tätä ei ole jo kokeiltu. Parhaissakin kokeiluissa on päästy vasta 80%:iin, mutta ilmeisesti 20% kantasuomalaisista onnistuu vielä turmelemaan sen 80%:n osuuden S2-oppilaita.

Epämotivoivat materiaalit ovat varmaankin sukua apeille verhoille. Sama rasistinen kaiku niissä on kuitenkin. Huikeita suorituksia olisi luvassa, jos materiaalitkin olisivat kunnossa. Voimavarat suorastaan pyrkivät pakottautumaan vapaaksi, mutta katala ympäristö estää tämän toteutumisen.

Syyllisiä heikompaan oppimiseen ovat siis ilmeisesti erityisesti ympäristö, suomalaiset luokat, epämotivoivat materiaalit ja taitamattomat opettajat. Mitenköhän hyvin ne kantasuomalaiset lapset oppisivat, jos nämä asiat korjattaisiin? Mäkijärvi ehkä voisi kommentoida tätäkin. Tai sitten Mäkijärvi voisi käydä kalibroimassa todellisuudentajunsa jossain sellaisessa luokassa, jota monikulttuurikaaos ei ole täysin vallannut.

QuoteMuista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa. Kun lapsi tai nuori tulee suomalaiseen luokkaan, jossa on työrauhahäiriöitä eikä työntekoon keskitytä tai opettajaa kunnioiteta, omaksuu hän ajatuksen siitä, että epäkunnioitus opettajaa kohtaan on tavallista. Tämä alkaa häiritä koko prosessia, sillä epävarmassa tilassa oleva lapsi tai nuori pohtii, voiko hänkin käyttäytyä epäkunnioittavasti, Mäkijärvi arvioi.

Vuosi 2023 on vasta alussa, mutta minulla on vahva veikkaus siitä, että tämän vuoden Pahkasikapalkinto menee Mäkijärvelle.

Sama Mäkijärvi:

QuoteOlen nähnyt huikeita suorituksia, kun käytössä on ollut oikeasti motivoivia oppimateriaaleja. Monet oppilaat innostuvat yhteiskuntaamme liittyvistä asioista, kuten siitä, miten pääsee aikuisena mukaan liike-elämään ja eri ammatteihin

Minusta on aika katalaa syöttää ÄO70-matuille sellaista ajatusta, että aikuisena voi sitten olla bossman tai saada hyvät rahat jostain duunari-ammatista. Sitten kun nämä kameli-insinöörit hoksaavat, että menestyminen vaatii oikeasti muutakin kuin vain odottamista, että kasvaa aikuiseksi ja että heiltä vaaditaan ankaraa opiskelua, työntekoa, kykyjensä äärimmilleen pingottamista, pänttäämistä, epäonnistumisia ja uudelleen yrittämistä tulevat 15-20 vuotta eikä menestys sittenkään ole taattu - eihän se ole suomalaisillekaan - he päättävätkin ehkä käyttää oikopolun ja vaihtavat tylsän ja vaativan opiskelun ja työnteon roadmanin, huumekauppiaan, sutenöörin, jengipomon, palkkamurhaajan, asekauppiaan, gänstän ja vitun kovan jätkän uraan..

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.02.2023, 20:31:13

QuoteMuista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa. Kun lapsi tai nuori tulee suomalaiseen luokkaan, jossa on työrauhahäiriöitä eikä työntekoon keskitytä tai opettajaa kunnioiteta, omaksuu hän ajatuksen siitä, että epäkunnioitus opettajaa kohtaan on tavallista. Tämä alkaa häiritä koko prosessia, sillä epävarmassa tilassa oleva lapsi tai nuori pohtii, voiko hänkin käyttäytyä epäkunnioittavasti, Mäkijärvi arvioi.

Vuosi 2023 on vasta alussa, mutta minulla on vahva veikkaus siitä, että tämän vuoden Pahkasikapalkinto menee Mäkijärvelle.

Uskomatonta settiä kerta kaikkiaan, piti kyllä ihan ääneen naurahtaa luovuudelle jota haastateltu on käyttänyt.

Vakavammin puhuen, tämä on jonkinlainen usein esiintyvä ajatusvinouma. Vastuu maahanmuuttajien käytöksestä siirretään heidän itsensä ulkopuolelle, usein yhteiskunnan tai sosiaalisten rakenteiden kontolle, tässä tapauksessa kantasuomalaisiin oppilaisiin. Vaikkakin tämä kuulostaa pehmoiselta ja lohdulliselta, ehkä uskottavaltakin (en tarkoita hommalaisten mielestä), tämä on itse asiassa päinvastoin erittäin vahingollista maahanmuuttajille.

Norjalainen maahanmuuttajataustaisia vankeja tutkinut psykologi havaitsi, että monen maahanmuuttajan kulttuuritausta ei tukenut niitä psykologisia taitoja, joita ihminen tarvitsee kehittääkseen taidon vastuun ottamiseksi käytöksestään ja teoistaan. Englanniksi tästä käytetään nimitystä "locus of control", ja sillä siis tarkoitetaan sitä, missä määrin yksilö kokee olevansa vastuussa ja pystyvänsä vaikuttamaan omaan elämäänsä. Lehtijutun haastateltavalla on siis hyvät aikomukset, mutta käytännössä hän vain vääristää maahanmuuttajien todellisuudentajua ja haittaa tärkeiden psykologisten taitojen kehittymistä. Onkin kieltämättä mielenkiintoista, kuinka haastateltava on valmis silmää räpäyttämättä leimaamaan kantasuomalaiset oppijat häiriköiksi ja vastuullisiksi maahanmuuttajaoppilaiden kehityksen vaikeuttamisesta.

On tämä melkoista. On niillä otsaa.

Quote– Muista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa

Särähti silmiin..voisin kysyä Mäkijärveltä, että mihin "kunnioitus" perustuu ja mitä muita kulttuureita Mäkijärvi tarkoittaa.
Jos Mäkijärven mainitsema kunnioitus perustuu erääseen rauhan uskontoon, jossa nainen on osa keittiön kalusteita ja jota mies voi tarvittaessa ojentaa uskontoon kuuluvalla tavalla...niin..
Kun perheen jälkikasvu, poika oppii tämmöisen mallin kotona, niin miten Mäkijärven mielestä lapsi tulee suhtautumaan koulussa olevaan naispuoliseen opettajaan?

Joskus aikoinaan ajateltiin, että koulun tehtävä opettaa lapsille tarpeellisia tietoja ja taitoja (sisältäen mahdollisesti myös yhteiskunnan "normaaliksi" jäseneksi kasvattamisen). Nyt sitten tärkeintä on näemmä [EDIT: luoda] ympäristö oppilaiden voimavarojen vapautukselle, mitä tämä abstrakio sitten konkreettisesti tarkoittaneekin.

QuoteTärkeintä on se, että oppilaille luodaan ympäristö, jossa he pystyvät vapauttamaan voimavaransa, Mäkijärvi korostaa.

Jos sitten katsotaan vuoden 2022 opetussuunnitelmaa, niin sen on tarkoitus tukea koulun toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittämistä. Oppilaiden voimavarojen vapauttamista ei ole mainittu liitekuvassa, vaikka ehkäpä sekin voidaan löytää kohdasta "motivaatiota ja iloa oppimiseen".

Mutta kyllä Mäkijärvi vetelee tässäkin kohdassa ihan showtansa. Mitähän sieniä lienee vetänyt?

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-ydinasiat

Mäkijärvi:

QuoteMuista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa

Toisin sanoen tuossa esitetään, että suomalaiset lapset eivät luonnostaan kunnioita opettajaa. Ja kun tämä tapahtuu tai on tapahtumatta 'luonnostaan', sillä viitataan geeneihin. Mäkijärvi siis on rasisti, joka viestii, että suomalaisilla on huonommat geenit kuin muiden kulttuureiden edustajilla.

Onko poliisi kiinnostunut tästä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta?

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.02.2023, 21:12:20
Mäkijärvi:

QuoteMuista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa

Toisin sanoen tuossa esitetään, että suomalaiset lapset eivät luonnostaan kunnioita opettajaa. Ja kun tämä tapahtuu tai on tapahtumatta 'luonnostaan', sillä viitataan geeneihin. Mäkijärvi siis on rasisti, joka viestii, että suomalaisilla on huonommat geenit kuin muiden kulttuureiden edustajilla.

Onko poliisi kiinnostunut tästä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta?

Muhamattilapset eivät todellakaan kunnioita vääräuskoista (= ei-muhamattilaista) opettajaa. Eivätkä ylipäätänsä naisopettajaa, mutta eivät myöskään länsimaista miehimysopettajaa.

Mäkijärvi on siis paitsi rasisti, myöskin valehtelija. Muuta en Mäkijärvestä tiedäkään, kuka muutoin lie, mutta tuossa tärkeimmät.

Quote from: Lyyti on 22.02.2023, 21:21:42
Ongelmien syynä on rauhattomat suomalaislapset ja apeat oppimateriaalit. Ihmetyttää vain, että miten ennen pärjättiin hyvin PISAssa ja muutenkin, mutta mitä pienistä kun asiantuntija tietää varmaksi.

Suomalaisten rauhattomuus ja perseily on varmaan taivaankannen kautta heijastunut Lähi-Itäänkin kun siellä on aina ollut niin väkivaltaista ja rauhatonta. Suomalaisten syytä tämäkin. Kyllähän ne muuten siellä käyttäytyisivät, mutta kun ne perkeleen suomalaiset!

Quote– Muista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa. Kun lapsi tai nuori tulee suomalaiseen luokkaan, jossa on työrauhahäiriöitä eikä työntekoon keskitytä tai opettajaa kunnioiteta, omaksuu hän ajatuksen siitä, että epäkunnioitus opettajaa kohtaan on tavallista. Tämä alkaa häiritä koko prosessia, sillä epävarmassa tilassa oleva lapsi tai nuori pohtii, voiko hänkin käyttäytyä epäkunnioittavasti, Mäkijärvi arvioi.

Kyllä on Mäkijärveltä suoranaista hevonpaskaa koko raapustus. Hälyttävän suuri osa näiden muiden kulttuurin edustajien pilteistä omaa "työrauhahäiriögeenit" jo ennen koulun penkille istumista.

Tämä on kai taas sitä samaa shaibaa- jolla pyritään "pelottelemaan" natiivi-väestö hiljaiseksi "paremman väen" edesottamuksien suhteen. Hiukan kuitenkin luulen- että siellä maton alla alkaa olla jo tungosta- vuosikausia jatkuneen lakaisun seurauksena.

Julkisuudessakin nykyisällään varoitellaan "Ruotsin tiestä". Nämä Mäkijärvet ovat kuitenkin valmiita katepillaroimaan valtatien- joka yhdistäisi Suomen ja Ruotsin kaikin mahdollisin tavoin.

Käsi kädessä.

Muistakaa mitä Astrid Thors totesi kunniaväkivallasta Kotimaa-lehdessä 14.3.2008 (löytyy Wayback Machinesta: https://web.archive.org/web/20081220115737/http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=4652&Itemid=38):

"Joka viides nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa parisuhteessaan. On surullista, jos maahanmuuttajat oppivat huonoille tavoille Suomessa."

Mäkijärven "Kun lapsi tai nuori tulee suomalaiseen luokkaan, jossa on työrauhahäiriöitä eikä työntekoon keskitytä tai opettajaa kunnioiteta, omaksuu hän ajatuksen siitä, että epäkunnioitus opettajaa kohtaan on tavallista" -sitaatti menee 100 % samaan kastiin. Molemmissa sama ajatus: On suomalaisten vika, että maanmainiot mamut eivät kotoudu, menesty, luo uraa innovatiivisina raketti-insinööreinä, kansainvälisen kaupan edistäjinä ym., vaan ajautuvat pahoille teille.

Koulushoppailu on ilmiönä melkoisen samanlainen kuin se rasismi, josta meitä suomalaisia ollaan syyllistetty. Tosin luultavasti kukaan koulushoppaileva vanhempi ei ajattele olevansa jotenkin rasistinen, mutta ihan samankaltaisesta ajattelusta on kysymys.

Toki ihan aina "paremman väen" ihmiset ovat halunneet turvata jälkikasvunsa tulevaisuuden laadukkaalla koulutuksella, ei tarvitse mennä paljonkaan historiassa takaisinpäin, jolloin  varakkaamman väen lähes yksinoikeus koulutukseen on ollut todellisuutta. Köyhän kansan "kouluissa" ei kannata varakkaiden lapsen aikaansa kuluttaa.

Eli ei mielestäni nykyinen koulushoppailu nyt silleen hirveästi eroa mistään menneiden aikojen menosta. Se mikä on mielenkiintoista on kaksinaismoralistinen suhtautuminen koko ilmiöön jonkun S2-teeman osalta.

edit: ei mitään ;D

Quote from: Kim Evil-666 on 22.02.2023, 21:46:51

Quote– Muista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa. Kun lapsi tai nuori tulee suomalaiseen luokkaan, jossa on työrauhahäiriöitä eikä työntekoon keskitytä tai opettajaa kunnioiteta, omaksuu hän ajatuksen siitä, että epäkunnioitus opettajaa kohtaan on tavallista. Tämä alkaa häiritä koko prosessia, sillä epävarmassa tilassa oleva lapsi tai nuori pohtii, voiko hänkin käyttäytyä epäkunnioittavasti, Mäkijärvi arvioi.

Kyllä on Mäkijärveltä suoranaista hevonpaskaa koko raapustus. Hälyttävän suuri osa näiden muiden kulttuurin edustajien pilteistä omaa "työrauhahäiriögeenit" jo ennen koulun penkille istumista.

Tämä on kai taas sitä samaa shaibaa- jolla pyritään "pelottelemaan" natiivi-väestö hiljaiseksi "paremman väen" edesottamuksien suhteen. Hiukan kuitenkin luulen- että siellä maton alla alkaa olla jo tungosta- vuosikausia jatkuneen lakaisun seurauksena.

Julkisuudessakin nykyisällään varoitellaan "Ruotsin tiestä". Nämä Mäkijärvet ovat kuitenkin valmiita katepillaroimaan valtatien- joka yhdistäisi Suomen ja Ruotsin kaikin mahdollisin tavoin.

Käsi kädessä.

Juu, nuo eräistä maista tulevien "kunnioitus" naisopettajiin ja auktoriteettomaan opettamiseen lienee tuttua. Sitä ei tutkijat tietenkään osaahalua/tiedä suoraan sanoa.   


Pelottelua ja natiivin sanomisen ignooraamista tuo kyllä on, kun auktoriteetti puhuu hevonpaskaa.

Käsi kädessä kouluun palavaan... Ruotsin malli ei tietenkään koske täällä vielä...

Quote– Muista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa.

Islamilaisessa kulttuurissa olen - netin välityksellä - nähnyt tapahtuvan sellaista, että taapero opetetaan leikkaamaan isolla puukolla pää irti valkoiselta leikkijäänallelta, aikuisten taputtaessa vieressä. Siinä on sitä aitoa, islamin syvimmän olemuksen mukaista kunnioitusta länsimaista ihmistä kohtaan.

Kunnioitus naisia kohtaan on tietenkin vielä alempi, siellä jossain aasin ja koiran välissä. Tietenkin, niin kauan kuin islamisti ei vielä ole hallitsevassa asemassa, vääräuskoisia kusetetaan todellisista aikeista.

Quote from: Circus Hypno on 22.02.2023, 21:48:59
Muistakaa mitä Astrid Thors totesi kunniaväkivallasta Kotimaa-lehdessä 14.3.2008 (löytyy Wayback Machinesta: https://web.archive.org/web/20081220115737/http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=4652&Itemid=38):

"Joka viides nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa parisuhteessaan. On surullista, jos maahanmuuttajat oppivat huonoille tavoille Suomessa."

Vastaavaa oli väitteet miksi afrikka/lähi-itä/afga-miehet välillä raiskaavat Suomessa. Raiskaaminen on heille täysin vierasta, ei kuulu lainkaan kulttuuriin, mutta Suomessa näkivät miten suomalaiset miehet raiskaavat ja ottivat poloiset vain mallia. Tämä oli oikein hyvä keksintö, kun samalla saatiin pestyä matut periaatteessa syyttömiksi ja syyllistettyä tuo kaikkein katalin otus, suomalainen mies.

Nyt Mäkijärvi ei muuta keksi kuin käydä lasten kimppuun. Törkeetä. Jos tästä media ei häntä ala kovistelemaan niin ei sitten mistään.

Oikeastaan on hyvä vaan mitä överimmäksi nämä selittelijät vetävät. Alkaa ehkä menemään jästipäisemmillekin kaaliin että 'eihän se noin voi olla'.

Quote from: Augustus on 22.02.2023, 21:56:53
Koulushoppailu on ilmiönä melkoisen samanlainen kuin se rasismi, josta meitä suomalaisia ollaan syyllistetty. Tosin luultavasti kukaan koulushoppaileva vanhempi ei ajattele olevansa jotenkin rasistinen, mutta ihan samankaltaisesta ajattelusta on kysymys.

Toki ihan aina "paremman väen" ihmiset ovat halunneet turvata jälkikasvunsa tulevaisuuden laadukkaalla koulutuksella, ei tarvitse mennä paljonkaan historiassa takaisinpäin, jolloin  varakkaamman väen lähes yksinoikeus koulutukseen on ollut todellisuutta. Köyhän kansan "kouluissa" ei kannata varakkaiden lapsen aikaansa kuluttaa.

Eli ei mielestäni nykyinen koulushoppailu nyt silleen hirveästi eroa mistään menneiden aikojen menosta. Se mikä on mielenkiintoista on kaksinaismoralistinen suhtautuminen koko ilmiöön jonkun S2-teeman osalta.

Matutäyteisissä kouluissa ei kannata köyhälistönkään lasten aikaansa kuluttaa.
Kummaa porukkaa tuo köyhempi väki, jos he eivät halua turvata jälkikasvunsa tulevaisuutta laadukkaalla koulutuksella. Suomessa koulutus on ILMAISTA, eli köyhyys ei ole syy miksi rääsyläisten tarvitsee jäädä paskakouluihin, henkinen ja älyllinen köyhyys voi olla syy jos ei älytä vaatia kunnollista koulutusta omille lapsille.
En siis mitenkään rintoihini itsetyytyväisenä paukuttelisi kaksinaismoralismin puutteesta, kun ihan vaan aloitekykyä puuttuu ja välittämistä omien lastensa koulunkäynnistä, helppohan se vaan on laiskana kersat kipata siihen kouluun mikä osoitetaan.

Yritän aina ymmärtää erilaisia ilmiöitä ja asettua toisen ihmisen asemaan. Kyllähän näissä suvaitsevaiston aivotuksissa, että suomalainen kulttuuri saa nämä lapset häiriökäyttäytymään, on hiukan järkeä.

Perinteisen näkemyksen mukaan kulttuureita ajaa kolme tunnetta, syyllisyys, häpeä ja pelko. Länsimaiset kulttuurit ovat syyllisyyskulttuureita. Ihmiset kokevat syyllisyyttä, huonoa omaatuntoa sääntöjen vastaisesta käyttäytymisestä. Itäiset kulttuurit ovat pääsääntöisesti häpeään perustuvia kunniakulttuureita. Pelkoon perustuvia kulttuureita taas on yhä esimerkiksi Keski-Afrikassa, mutta nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä vähemmän se perustuu pelkoon. Pelkokulttuureissa ihmiset noudattavat sääntöjä, koska pelkäävät brutaalia rangaistusta. Islamilainen sharia on pelkokulttuurin tuote. 1700-luvun julkiset huorintekijöiden roviolla polttamiset olivat pelkokulttuuria.

Mitä sitten tapahtuu, kun joukko lähi-idän ja Afrikan kunniakulttuureista tulevia, lievällä pelkoelementillä varustettuja ihmisiä saapuu keskelle yhteiskuntaa, joka on puhdas syyllisyyskulttuuri? No koko paketti hajoaa. Ne elementit, jotka lähi-idässä kontrolloivat nuorten miesten aggressiota ja häiriökäyttäytymistä puuttuvat suomalaisesta yhteiskunnasta täysin. Nämä ns. roadmanit eivät voisi ikinä käyttäytyä tällä tavalla kotona Irakissa tai Somaliassa. Näiden ihmisten tuominen pohjoismaiseen sossukulttuuriin on sama kuin intiaaneille viinan antaminen, se rappeuttaa ja tuhoaa heidät.

....Tosin minä en voi vetää näistä havainnoista mitään muuta johtopäätöstä, kuin, että monikultturismi on epäonnistunut ja väestönvaihtokokeilu on lopetettava.

Nyt jos koskaan olisi jollekin aloittelevalle tutkijalle tai edes lopputyötä tekevälle mielenkiintoinen aihe. Tutkisi, kuinka poliitikkojen paskapuhe on muuttunut. Muutama vuosi sitten vannottiin vielä maahanmuuton Edelläkävijän Ruotsin tiehen. Nyt tietä muka vältellään ja muka yritetään etsiä jotain uutta tietä. Todellisuudessahan maahanmuutto ja mokutuspolitiikka kulkee täysin Ruotsin perässä. Ei mokuttajilla ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan mitään muuta ajatusta.

Kun aikaa on kulunut, olisi myös mielenkiintoista tutkia kusipäisyyden anatomiaa. Yksikään mokuttaja ei ikinä ajattele huomista, on vain tämä päivä, jolloin voi vielä olla muka oikeassa ja hyvä ihminen. Eletään kuin huomista ei olisi. Osa poliitikoista on tietysti erittäin häikäilemättömiä ihmisiä. Milloin kaikkein kieroin, ovelin ja itsekkäin osa poliitikoista aisti suunnan voivan muuttua? Suomalaisten Nato-kannan muuttumisen luulisi olevan älyllisesti hitaimmillekin merkki, että asioita voi tapahtua nopeasti.

Yleensä minkä tahansa tapauksen yhteydessä poliitikot rientävät Twitteriin ja pyrkivät isoon mediaan huutamaan rasismista. Mitään väliä ei ole, onko tapauksella mitään tekemistä rasismin kanssa. Nyt on ollut yllättävän hiljaista suhteessa asian kokoluokkaan. Opetusministerin ulostulot ovat ymmärrettäviä viran puolesta ja muutaman mokutuksen varaan uransa täysin rakentaneen poliitikon. Mutta tätä keskustelua käydään etupäässä toimittajien, virkamiesten ja muiden ammattivinkujien johdolla. Onko kyseessä vaalien läheisyys vai kaikkein kieroimpien vaikeneminen ja hiljaisuudessa tapahtuva suunnanmuutos? Vai vähän molempia? Onko tämä niin iso ja nolo juttu, että sormi on suussa?

Quote from: Uuno Nuivanen on 22.02.2023, 23:14:59
Oikeastaan on hyvä vaan mitä överimmäksi nämä selittelijät vetävät. Alkaa ehkä menemään jästipäisemmillekin kaaliin että 'eihän se noin voi olla'.

Oikeastaan samaa mieltä. Jästipäiden (hölmöläiset) kaalien osalta on kuitenkin todettava eräs huolestuttava seikka. Silloin kuin mainitut jästipäät ymmärtävät riittävissä määrin kyseenalaistaa ylhäältä päin annetun totuuden- on monttu kaivettu jo kalmon syvyyteen sopivaksi. Tässä mielessä heräämisen aika on nyt- eikä viidestoista päivä.

Ihminen on susi toiselle ihmiselle. Se on tullut määräänsä enemmän selväksi tässä hullunkurisessa maailmassa- jossa omat syövät toisiaan ulkopuolisten valloittajien tähden. Mokutus toimii kuin lsd. Sen vaikutuspiirissä olevat ovat harhojensa vallassa- eivätkä ymmärrä enää selkokieltä- vaikka se mitä tahansa kautta heille koitettaisiin syöttää.

Ihmiskunnan paradoksi lienee siinä- että "ihmisoikeudet" koituvat koko ihmiskunnan onnettomuudeksi. Ihminen yliarvioi ihmisen kykyä hyvään- ja aliarvioi ihmisen kykyä pahaan.

Yksi kaikkien- ja kaikki yhden tuhoksi. (Kolmen abdi-soturin taisteluhuuto) Ahneus on pikavippi tuhon tiellä.

Quote from: Kim Evil-666 on 22.02.2023, 23:39:27

Quote from: Uuno Nuivanen on 22.02.2023, 23:14:59
Oikeastaan on hyvä vaan mitä överimmäksi nämä selittelijät vetävät. Alkaa ehkä menemään jästipäisemmillekin kaaliin että 'eihän se noin voi olla'.

Oikeastaan samaa mieltä. Jästipäiden (hölmöläiset) kaalien osalta on kuitenkin todettava eräs huolestuttava seikka. Silloin kuin mainitut jästipäät ymmärtävät riittävissä määrin kyseenalaistaa ylhäältä päin annetun totuuden- on monttu kaivettu jo kalmon syvyyteen sopivaksi. Tässä mielessä heräämisen aika on nyt- eikä viidestoista päivä.
...

Onko kyse ymmärtämisestä? Väitän, että osalle on oikeasti liian vaikeaa myöntää olleensa väärässä. Puhutan ihmisistä, jotka ovat saarnanneet omasta hyvyydestään, muka kiinnostuksestaan tieteeseen, tutkimukseen ja faktoihin sekä medialukutaitoonsa. He ovat valmiita menemään hyvin pitkälle, ettei tarvitsisi myöntää "natsien" olleen paitsi oikeassa myös faktoihin, tieteeseen ja tutkimukseen nojaavia tavallisia medialukutaitoisia ihmisiä.  Siksi juuri nuo suvakit, jästipäät ja mokuttajat ovat loputtoman itsekkäitä ihmisiä. He ovat valmiita vaihtamaan vaikka lastensa tulevaisuuden siihen, ettei tänään tarvitsisi myöntää olleensa väärässä.

^ Meistä suuri osa on hölmöläisiä- ja pieni osa eliittiä. Suorita laskutoimitus- ja katso lopputulema. Kuriositeettina sanoisin- että aimo osa akateemisesta väestäkin lukeutuu hölmöläisten armoitettuun joukkoon. Aivopesun tuotosta? Samapa tuo- hölmöläisten armeijassa se ei ole vapautus palveluksesta argumentti.

PS. Minä väitän- että luolamies oli perimmäisessä tarkoituksessa älykkäämpää sorttia kuin hölmöläinen. Luolamiehen päätavoite oli selviytyminen. Valtiollisessa kontekstissa hölmöläisen tavoite tuntuu olevan itsetuho. Se ei olisi tullut luolamiehelle kuuloonkaan. Älyykkyden mittarit ovat tätä nykyä päin takalistoa. Selviytymisen jalon taidon on korvannut ahneuden ilmapiiri- joka hakee kruununsa valheellisten ihmisoikeuksien viitan kätköistä.

^Koulutuksesta ei näissä asioissa paljon ole hyötyä, jos omaksut tietosi valtamediasta. Väärä tieto tärkeistä maailman asioista on paljon vaarallisempaa kuin ei-tietoa-ollenkaan samasta asiasta. Parempi olla tietämätön, kuin omaksua valheita.

Mutta sen olen huomannut, että suuri osa hölmöläisistäkin on vähintään seminuivia, mutta eivät halua tai uskalla olla väärää mieltä asioista, edes tutussa seurassa. Nämä HD-suvakit taas ovat vastakohtia edelliselle, ja erittäin äänekkäitä kiusankappaleita joka paikassa.

Quote from: Augustus on 22.02.2023, 21:56:53

Koulushoppailu on ilmiönä melkoisen samanlainen kuin se rasismi, josta meitä suomalaisia ollaan syyllistetty. Tosin luultavasti kukaan koulushoppaileva vanhempi ei ajattele olevansa jotenkin rasistinen, mutta ihan samankaltaisesta ajattelusta on kysymys.

Katsotaanpa mistä on kyse. Koululaisen vanhemmat voivat ajatella näin: "Haluan lapseni sellaiseen kouluun ja sellaiselle luokalle jossa hänellä on työrauha ja muutenkin mukava ja turvallinen ympäristö oppimista varten."

Tuohon ei tarvita minkäänlaisia rotuteorioita. Jos lapselleen saa varmistettua nuo hyvän koulunkäynnin edellytykset, ja sehän voi kyllä olla haastavaa, kaikki mikä liittyy rotuun tai rasismiin on pelkkää sivuasiaa.

QuoteMutta sen olen huomannut, että suuri osa hölmöläisistäkin on vähintään seminuivia, mutta eivät halua tai uskalla olla väärää mieltä asioista, edes tutussa seurassa

Huomaatko mitään ristiriitaa tässä lauseessa. Se on esimerkki antautumisesta "pedon kitaan". Se kuvastaa jäätymistä h-hetkellä. Miten asiat voivat koskaan muuttua kohti toivottua- mikäli jäätyminen tapahtuu "alivoiman edessä". Sota vaatii uhrauksia. Olemme keskellä "kulttuurisotaa". Mielestäni nykyisyys koostuu kahdesta seikasta: pelkuruudesta ja antautumisesta hölmöyden alttarilla.

Mielestäni on pähkähullua- että 200 näätää ( mätämedian avustuksella) pyörittää 5,5 miljoonan ihmisen mieliä kuin hullu puuroa. Uma Aaltonen sanoi aikanaan: Älä ajattele, uh ole! Itse sanoisin- Älä ole, uh ajattele!

"Uhrin ansiosta lippu liehuu!" (Ei liehune kauan tällä menolla)

Tajuan sinun pointin. Siis mitään riitaa en haasta tai kärjistä keskustelun saamiseksi. Olen kuitenkin eri mieltä. Puhun siis ihan omista fiiliksistä. Mitään tutkimusnäyttöä minulla ei ole. Kyllä ihminen ymmärtää esim.

-Irakilainen Euroopassa pitkään oleskellut aikuinen mies ei ole syyrialainen sotaa paennut lapsi.

-Italiaan mätetty raha, jolla jopa tuetaan italialaisten yritysten matalampia veroja, ei auta Suomen vientiä.

-Ilmaston- ja luonnonsuojelua ei ole ajaa määräyksin ja maksuin Suomesta teollisuutta alas ja siirtää tuotantoa maihin, joissa tuotanto tapahtuu mistään ympäristönormeista välittämättä ja päälle tavara vielä kuljetetaan pitkällä merikuljetuksella Eurooppaan.

-Sanna Marin ei ole Työnarkomaani.

Onko kyse jäätymisestä ja pelkuruudesta vai itsekkäästä kusipäisyydestä? Minusta itsekkyydestä. Ei pelosta, vaan posket vähän punassa hehkuen huudetaan omaa erinomaisuutta välittämättä lopputuloksesta.

EDIT: En minä ajattele niiden pelkäävän, vaan olevan opportunisteja, jotka pyrkii hyötymään. Osa tietysti pelkää kasvojen menetystä ja maaailmankuvansa romahtamista. Sekin on itsekkyyttä.

Quote from: Uuno Nuivanen on 22.02.2023, 23:14:59
Oikeastaan on hyvä vaan mitä överimmäksi nämä selittelijät vetävät. Alkaa ehkä menemään jästipäisemmillekin kaaliin että 'eihän se noin voi olla'.

Näinhän sitä toivoisi.. ei vaan äänestelykopeissa juuri näy, ei täällä ei lähimaissa..

Quote from: Alma_ on 23.02.2023, 00:12:22

Quote from: Lyyti on 22.02.2023, 21:21:42
Ongelmien syynä on rauhattomat suomalaislapset ja apeat oppimateriaalit. Ihmetyttää vain, että miten ennen pärjättiin hyvin PISAssa ja muutenkin, mutta mitä pienistä kun asiantuntija tietää varmaksi.

Asuinalueet-langassa HS:n jutussa kerrotaan tutkijoiden havainneen hämmästyttävän ilmiön; kynnellekykenevät kantasuomalaiset lapsiperheet muuttavat pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta, koska epäsiisteys, runsaasti sosiaalisia ongelmia ja huono maine.

Toimittaja ei tietenkään voinut esittää julkeaa kysymystä siitä, mistä nämä oikein johtuvat. Jos olisi esittänyt, vastaus olisi varmaankin ollut huonoa esimerkkiä näyttävät sottapyttykantikset, apea arkkitehtuuri ja alueita leimaava vihapuhe rasististen suomalaisten toimesta.

Jos maahanmuuttajat^TM ovat kerran niitä täydellisiä olentoja, jotka suomalaiset pottunokat pilaavat niin silloinhan asuinalueiden sekoittaminen on suorastaan rikos kansanryhmää ja vähemmistöä kohtaan. Silloinhan esimerkiksi Varissuo on liki esimerkillinen sovhoosi, onnela jossa korkeakulttuuri kukoistaa, ylivertaiset tiedemiehet ratkovat tulevaisuuden haasteita ja viljavat pellot huojuvat leppeässä pasaatituulessa.

Oikeastaan koko maahan päästäminen on hyvin kyseenalaista. Mikä oikeus meillä on omia itsellemme kaksoisvirtainmaan riippuvien puutarhojen ja Suur-Zimbabwen kaltaisia ihmeitä rakentaneita huippuyksilöitä itsekkäästi omaa maatamme rikastuttamaan kultaisilla munillaan?

***

Nämä thorssit, mäkeläiset ja muut jotka väittävät juurisyyn olevan suomalaisissa ovat joko:

1) Niin tyhmiä ja naiveja, etteivät yksinkertaisesti ymmärrä, no, juuri mistään mitään. Vielä 80-luvulla olisi ehkä voinut olla niin tynnyrissä puolangan aapasuon reunalla kasvanut ettei tietäisi mihin kehitysmaalaisten massamaahammuutto johtaa mutta ei 2023.

2) Niin ahneita ja epärehellisiä, että laulavat sitä laulua kenen leipää syövät. Luvassa tai ainakin unelmissa on kovapalkkaiset suojatyöpaikat koneiston rattaana. Koneiston, joka on viritetty soittamaan maahanmuuton ihanuuden ja tarpeellisuuden virttä. Mitä kovemmin laulat, sitä korkeammalle pääset.

3) Niin ilkeitä, että vittuilevat suomalaisille omasta suojatusta positiostaan käsin sellaiseen päästyään. Ehkä he ovat entisiä koulukiusattuja tai ehkä he ovat vähemmän omilla ansioillaan menestyneitä, jotka vasemmistolaisittain vihaavat menestystä, todellista valtaa ja voimaa. Nyt he kostavat. Tietoisesti tai tiedostamattaan.

Vaikea sanoa mikä vaihtoehto on pelottavin.

YLEn jälkinäytöksen 3 jäsentä tyrmäävät kouluuudistuksen rasistisen kritiikin.  Pankinjohtajan kommunistipoikaa, muusikko palefacea, ei häiritse musiikkiluokkien lopettaminen. Kuinkas muutenkaan.

Quote from: Kim Evil-666 on 23.02.2023, 00:46:38

QuoteMutta sen olen huomannut, että suuri osa hölmöläisistäkin on vähintään seminuivia, mutta eivät halua tai uskalla olla väärää mieltä asioista, edes tutussa seurassa

Huomaatko mitään ristiriitaa tässä lauseessa. Se on esimerkki antautumisesta "pedon kitaan". Se kuvastaa jäätymistä h-hetkellä.

Valtamedian kusetuksen vuoksi tavalliset suomalaiset perheenisät eivät vielä koe tilannetta niin pahaksi, että he kokisivat tarpeelliseksi heiluttaa venettä, saati sitten että kokisivat tarpeelliseksi löytää sisäinen soturinsa.

Niin kauan, kun päivittäinen elämä sujuu normaalisti, he eivät koe h-hetken ja pedon saapuneen. He eivät koe, että olisi jo aika alkaa ampua paskiaisia, kuten esimerkiksi Ukrainan miehet ilmeisesti kokeneet. Tuollainen äkkihyökkäys herättää perheenisät, mutta yksi tiili kerrallaan hitaasti rakennettava totalitarismin tai islamin vankila nähtävästi ei herätä, ainakaan ajoissa. 

Onhan se tietenkin ristiriitaista, että ihmisen lyhytnäköisyys estää hänen ja jälkeläistensä hyvän elämän pitkällä tähtäyksellä.

Mutta tämä taustakeskustelumme alkaa jo vähän loitontua ketjun otsikosta "S2-opetus Suomen kouluissa".

 "Muista kulttuureista tulevat lapset kunnioittavat luonnostaan opettajaa. Kun lapsi tai nuori tulee suomalaiseen luokkaan, jossa on työrauhahäiriöitä eikä työntekoon keskitytä tai opettajaa kunnioiteta, omaksuu hän ajatuksen siitä, että epäkunnioitus opettajaa kohtaan on tavallista. Tämä alkaa häiritä koko prosessia, sillä epävarmassa tilassa oleva lapsi tai nuori pohtii, voiko hänkin käyttäytyä epäkunnioittavasti,"


Entä jos Mäkijärvi kertoi meille totuuden, tahtomattaan tai ei? Itse voin tulkita tuon tarkoittavan mm. Suomessa tapahtuneeseen siirtymiseen vapaaseen kasvatukseen eli kyseessä on kuin onkin osittain kulttuurieroista johtuva asia?
Otetaan tähän sanonta "Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee." Oletan tämän tulevan uskonnollisista teoksista sillä niissä mainitaan usein sanat kuri sekä rangaistus. Ja useassa kodissa uskonnollinen kasvatus on nykyisinkin arkipäivää. Käännetään toinenkin poski jne.  :roll:

Ei siitä kauaa ole kun suomalaisissa kouluissa opettaja antoi tukkapöllyä, karttakeppiä sormille, laittoi oppilaan häpeärangaistukseen seisomaan luokan nurkkaan. Oliko tuolloin oppimisrauhassa puutteita? Kotonakin saattoi tulla tukkapöllyä ja saada vitsaa jos oli tehtytuhmasti.  Eli jos "kunnioitus luonnostaan" tarkoittaakin mm. kotona opittua kunnioitusta jota on opetettu osin kurin ja rangaistuksen kautta?
Ja kun lapset huomaavat ettei koulussa häiriköinnistä tule rangaistusta niin opettaja menettää sillä hetkellä respectin ja häiriköivä lapsi ottaa tilan haltuun.  Kunniakulttuuri nääs.  :silakka:

HS taas asialla tutuilla suvaitsevaisuuden ja antirasismin teemoilla. Henkilöksi on tietysti sattumalta valikoitunut maahanmuuttaja samankaltaisesta kulttuuripiiristä, jonka äiti vieläpä sattui olemaan opettaja. Tulisikohan joskus vielä juttu pottunokan näkökulmasta, jossa Pekka tai Pirkko joutuu parempien kulttuuripiirteiden kohtauspisteisiin.

Juttu kyllä toisaalta todentaa sen, että edes maahanmuuttajan ei ole hyvä olla ongelmalähiön koulussa. Asuntopolitiikka, vuokra-asunnot ja taloudelliset ongelmat mainittu. Ka-ching!, sanoo vihervasemmisto.

HS: Desiree Saarikiven äiti "shoppaili" hänet pois lähiö­koulusta: Hän uskoo, että päätös muutti elämän suunnan

Quote
Maahanmuuttajataustainen Desiree Saarikivi kävi kaksi ensimmäistä vuottaan koulua lähiökoulussa Turussa. Sitten hänen äitinsä järjesti hänet musiikkiluokalle. Nyt hän puolustaa painotettua opetusta.

Maahanmuuttajataustainen Desiree Saarikivi, 35, kävi omassa lapsuudessaan kaksi ensimmäistä vuotta koulua Turun tuolloin huonomaineisessa lähiössä.

Kolmannella luokalla hän pääsi Turun keskustan musiikkipainotteiselle luokalle, jossa oppilaiden sosiaaliset taustat erosivat lähiökoulusta.

"Alue oli onneton. Se ei ollut niin huonomainen kuin Varissuo, mutta se oli silti lähiö, jonne ihmiset eivät juuri halunneet muuttaa. Sinne lähinnä jouduttiin."

Saarikiven muistikuvissa Lauste piirtyy lähiönä, jossa oli suurimmaksi osaksi kaupungin vuokra-asuntoja ja asukkaina enimmäkseen vähävaraisia ihmisiä ja paljon maahanmuuttajia.

SAARIKIVEN äiti oli Virossa asuessaan työskennellyt opettajana ja jatkanut uraa koulumaailmassa Suomessakin, nyt koulunkäyntiavustajana.

SAARIKIVI kokee, että pelkästään Lausteella asuessaan ja koulua käydessään hänen maailmankuvansa olisi muokkautunut paljon kapeammaksi ja värittyneemmäksi.

"Kyseessä oli ainakin tuolloin valtaosin vuokra-asunnoista koostuva lähiö, jossa asui paljon taloudellisissa ongelmissa olevia henkilöitä. Sellaisessa elämäntilanteessa ihmisen luontaiselle suvaitsevaisuudelle ei välttämättä ole kovin paljoa tilaa."
Käytännössä se ilmeni rasistisuutena.
...
NYT aikuisena Saarikivi nimeää kouluongelmien juurisyyksi asuntopolitiikan, jossa sosiaaliset ongelmat ja maahanmuutto keskittyvät liikaa yhdelle alueelle.

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410894.html (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410894.html)

Emon viestistä pari valittua palaa:

QuoteMatutäyteisissä kouluissa ei kannata köyhälistönkään lasten aikaansa kuluttaa.
Kummaa porukkaa tuo köyhempi väki, jos he eivät halua turvata jälkikasvunsa tulevaisuutta laadukkaalla koulutuksella. Suomessa koulutus on ILMAISTA, eli köyhyys ei ole syy miksi rääsyläisten tarvitsee jäädä paskakouluihin, henkinen ja älyllinen köyhyys voi olla syy jos ei älytä vaatia kunnollista koulutusta omille lapsille.

( ... ) ...ihan vaan aloitekykyä puuttuu ja välittämistä omien lastensa koulunkäynnistä, helppohan se vaan on laiskana kersat kipata siihen kouluun mikä osoitetaan.

Näin on. Ei vain saa alistua siihen, että kaupunki osoittaa omalle lapselle laaduttoman häirikkökoulun. Tai jos sellaiseen on jo joutunut ja asian huomannut, sille pitää tehdä jotakin.

En ole mikään neuvomaan ketään, mutta ehkä olisi hyvä ajatus, että koulun ongelmista tietoiset vanhemmat yhdessä ja kaiken dokumentoiden ottavat ensin yhteyttä opettajiin ja koulun rehtoriin ja ellei tämä tuo kouluihin rauhaa ja väkivaltaan, huumeiden myyntiin, kiusaamiseen, häiriköintiin tai uhkailuun puututa, tulee vanhempien ottaa yhteyttä vastaaviin viranomaisiin, mahdollisesti myös lehdistöön, jos asia ei taaskaan etene.

Jos asialle ei mitään muutosta saada, ehdottaisin seuraavaksi, että vanhemmat sopivat yhdessä koululakosta ja tekevät tiettäväksi, että lapset tulevat kouluun vasta, kun rauha, turva ja järjestys on koulussa taattu. Toinen vaihtoehto on, että kaupunki järjestää lapsille turvallisen koulun kyyteineen muualta.

Olisi myös hyvä, että vanhemmat perustaisivat yhdessä vaikka kouluturvayhdistyksen ( yhdistys voinee saada valtion tukeakin ), joka palkkaisi vanhempien keräämillä rahoilla juristin ajamaan lapsia puolustavia, lakiteknisiä aloitteita ja painostusta koulua ja viranomaisia kohtaan unohtamatta vaikkapa haasteita käräjille tms, milloin on esimerkiksi kyse pahoinpitelystä tai koulun laiminlyönneistä turvallisuuden tai poliisille ilmoittamisen suhteen.

On syytä muistaa, että laki määrää oppivelvollisuuden. Jos koulu toiminnallaan tai velvollisuuksiensa laiminlyönnillä estää ihmisiä noudattamasta lakia oppivelvollisuudesta, kyseessä lienee rikos, jolloin oikeusjuttukin, ehkä joukkokanne, on mahdollisesti laitettava vireille.

Pääasia on se, että ei luovuteta. Vanhempien ei tule vain alistua siihen, mitä ylimieliset, virkavelvollisuuksistaan laistavat ja vastuuta pakoilevat viranhaltijat suostuvat perheille ja lapsille antamaan, vaan on noustava joukolla vaatimaan turvallista ja oppimisen mahdollistavaa koulunkäyntiä. Poliisi, rikosilmoitukset, koululakko, mielenosoitukset, medialle vinkkaaminen, juristien hankkiminen ja jatkuva painostus keinoiksi. Niin kauan kun vain alistutaan ja toivotaan parasta, mitään ei näköjään tapahdu, koska virkaläski on kyvytöntä, halutonta ja älytöntä.

Quote from: Äpyli on 23.02.2023, 09:47:25
Juttu kyllä toisaalta todentaa sen, että edes maahanmuuttajan ei ole hyvä olla ongelmalähiön koulussa. Asuntopolitiikka, vuokra-asunnot ja taloudelliset ongelmat mainittu. Ka-ching!, sanoo vihervasemmisto.

Ja pitää huomioida se, että jutun mukaan haastateltu on nyt 35-vuotias. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen peruskoulukokemuksistaan on aikaa jo 20+ vuotta. Tuossa ajassa nämä tietyt lähiöt on ehditty ajaa vielä selvästi huonompaan jamaan kuin mitä ne olivat 20 vuotta sitten.

Haastateltu toteaa myös:

Quote
"Sain musiikkiluokan ansiosta paljon sellaista, mitä en ikimaailmassa olisi muutoin saanut tai mihin meillä ei olisi ollut varaa."

Ja jutussa muistutetaan:

Quote
Tällaista niin sanottua painotettua opetusta on myös kritisoitu, sillä se tarjoaa tutkijoiden mukaan reitin koulushoppailuun, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta. Painotettu opetus edesauttaa tutkitusti menestymistä koulutiellä.

Jos näkisi vain "koulushoppailun" ympärillä pyörivää keskustelua, niin helposti tulisi seuraavaan johtopäätökseen: pahin ongelma ei niinkään ole kyseenalaisen maineen ja keskimääräistä kehnomman oppilasaineksen lähiökoulut vaan nimenomaisesti se, että jotkut onnistuvat välttämään lähiökouluun joutumisen. Se, että onnistutaan tarjoamaan sieltä lähiöstä edes niille välkymmille ja motivoituneemmille tapauksille mahdollisuus parempaan oppimisympäristöön ei ole nähtävissä voittona. Pikemminkin pitää oikein kunnon kommunistihengessä yrittää lanata nekin, jotka sieltä lähiöstä yrittävät kykyjensä avulla ponnistaa pois.

HS:n jutussa kerrotaan, että "painotettu opetus edesauttaa tutkitusti menestymistä koulutiellä". Olisi kohteliasta, jos HS linkkaisi muutaman sellaisen tutkimuksen, joiden perusteella tähän on päädytty. Painotetuilla luokilla olevat kyllä saavat parempia arvosanoja ja oppivat paremmin, mutta missä määrin tämä on esimerkiksi painotetun opetuksen ansiota ja missä määrin tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että luokalle on valikoitunut keskimääräistä välkympiä ja motivoituneempia oppilaita. Valikoitunut oppilasjoukko motivoi toisiaan ja myös opettajaa, todennäköisesti aiheuttaa vähemmän järjestyshäiriötä ja sitä kautta mahdollistaa paremman oppimisen. Toki painotettu opetus varmaan tuo sitten jotain lisää siinä painotuksen kohteessa - ainakin silloin jos muut asiat ovat kunnossa.

Tämä painotetun opetuksen mekanismien pohdinta olisi siksi oleellista, että nyt ollaan ainakin muutamassa paikassa (mm. Kerava) puuhaamassa painotettua opetusta kaikille oppilaille. Sikäli kun painotetun opetuksen tähän mennessä havaittu menestys juontaa juurensa lähinnä valikoituun oppilasjoukkoon, niin sen pohjalta voisi laittaa stoppia näille uusimmille painotuspuuhasteluille. Näin äkkiseltään ajatellen vaikuttaa suorastaan todennäköiseltä, että painotettu opetus ei itsessään ole se Graalin malja, josta ratkaisut lähiökouluihin ammennetaan. Riskinä painotuspuuhasteluissa on se, että jo valmiiksi huonolla osaamispohjalla olevan peruskoulun toiminta saadaan vielä enemmän sekaisin, jos kaikille aletaan järjestää painotuksia. Tämä voi olla pois perusasioiden opettelusta ja sitten lopulta päästään huomaamaan, että ei se painotusten lisääminen auttanut yhtään. Voi jopa olla, että painotuksesta on joissain tapauksissa suoranaista haittaa. Peruskouluissa on ollut jo niin monta puuhaprojektia vuosien varrella (mm. digiloikkiminen ja avokonttorikoulut), että ei soisi kaikille tarjottavasta painotetusta opetuksesta tulevan seuraavaa käärmettä, jota väkisin ajetaan pyssyyn vaikutuksista välittämättä.

Todennäköisesti painotetusta opetuksesta on eniten hyötyä niille, joilla perusasiat ovat jo kunnossa, ellei sitten tosiaan  yhtenä painotusalueena ole keskeisimpien oppiaineiden tukiopetus.

Quote from: jalski on 23.02.2023, 10:45:47
Riskinä painotuspuuhasteluissa on se, että jo valmiiksi huonolla osaamispohjalla olevan peruskoulun toiminta saadaan vielä enemmän sekaisin, jos kaikille aletaan järjestää painotuksia. Tämä voi olla pois perusasioiden opettelusta ja sitten lopulta päästään huomaamaan, että ei se painotusten lisääminen auttanut yhtään. Voi jopa olla, että painotuksesta on joissain tapauksissa suoranaista haittaa. Peruskouluissa on ollut jo niin monta puuhaprojektia vuosien varrella (mm. digiloikkiminen ja avokonttorikoulut), että ei soisi kaikille tarjottavasta painotetusta opetuksesta tulevan seuraavaa käärmettä, jota väkisin ajetaan pyssyyn vaikutuksista välittämättä.

Riippuu hieman siitä, miten painotus rakennetaan. Jos siihen käytetään tuntijaossa jo valmiina olevia kuutta valinnaisainetta, oppilaat eivät menetä kaikille yhteisten aineiden tunteja. Ne ovat silloin siis valmiiksi valittuja valinnaisaineita. Näin ainakin osa painotuksista (lukuainetyyyppiset) hoidetaan jo nyt, ja näillä painotusluokilla olevilla on silloin enemmän lukuaineita ja vähemmän perinteisiä valinnaisaineita kuten liikunta tai käsityö.

Jos painotus hoidetaan projektityyppisesti, on tosiaan vaarana, että opetus muuttuu entistä enemmän oppimista ja opettamista jäljitteleväksi leikiksi, kuten nyt on jo tehty näissä avokonttoreissa ja "ilmiö"opetuksessa.

Opetusministeri Li Anderssonilla olisi tämänpäiväisessä Hesarin kirjoituksessaan ollut tuhannen taalan paikka tehdä selkokielellä selväksi, miksi painotusluokat ovat hänen mielestään niin kauhea asia, mutta ei. Lisää fraaseja "eriytymisestä" ja suosikki-inhokistaan "eriarvoisuudesta", mutta ei mitään konkreettista ongelmista, joita ne, eikä esimerkiksi jatkuva haittamaahanmuutto, aiheuttavat.

Helsingin Sanomat: Li Andersson: Leimaavan maahanmuutto­puheen sijaan on purettava koulujen eriarvoisuutta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009409976.html) 23.2.2023

Mitä se "eriarvoisuus" on tässä yhteydessä, mitä tapahtuu, jos sitä ei "pureta" ja miten se "puretaan"?

Kaiken viimeaikaisen keskustelun perusteella eriarvoistumisen vastustaminen kun tarkoittaa yhtään irvimättä käytännössä juuri sitä, mihin viitataan yleensä tasapäistämisellä.

Quote from: Opetusministeri Li AnderssonPÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 21.2.) käsitelty koulujen eriytyminen on yksi yhteiskuntamme isoimmista haasteista. Suomalaisen peruskoulun tärkeimpiä lähtökohtia on, että jokainen saa lähikoulussaan laadukasta opetusta. Hallituskauden aikana on tehty lukuisia toimia tämän eteen.

Tutkitusti tehokas keino purkaa koulujen välistä eriarvoisuutta on tarveperustainen rahoitus (tasa-arvoraha) sosioekonomisesti haastavilla alueilla sijaitseville päiväkodeille ja kouluille. Hallitus on jakanut historiallisen paljon tasa-arvorahaa ja vakiinnuttanut sen aseman lainsäädännössä, jotta sitä voisi hyödyntää pitkäjänteisesti.

Määrittele "eriarvoisuus", jota tasa-arvoraha on purkanut, ja kerro, mikä yhteys tällä on niiden ongelmien ratkaisemisen kanssa, jotka saavat vanhemmat ja oppilaat tähyämään toisia kouluja.

Vai onko niin, että vanhemmat vain ovat niin tyhmiä, että eivät ymmärrä, että hallitus on jo ratkaissut ongelmat?

Quote from: Opetusministeri Li AnderssonOpetus- ja kulttuuriministeriö on tutkimuslähtöisesti selvittänyt segregaation ehkäisyä. Asiantuntijatyöryhmä suosittelee, että kunnat lieventävät eriytymistä muun muassa vahvistamalla lähikoulun asemaa ja pohtimalla koulujen oppilaaksiottoalueita ja painotetun opetuksen järjestämistapoja. Selvityksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö käynnistivät hankkeen, joka tukee suuria kaupunkeja koulusegregaation ehkäisyssä.

Eli "eriytyminenkö" tässä on ongelma? Painotetun opetuksen vaikutus siihenkin on suhteellisen pieni, lähinnä symbolinen, kun taas hyödyt ja suosio ovat ilmeiset, joten miksi se on Anderssonille ja joillekin virkamiehille niin tärkeä vastustettava?

Quote from: Opetusministeri Li AnderssonSuomessa ei ole aiemmin julkaistu peruskoulujen rankinglistoja. Koulukoneen tiedot S2-oppilaiden määristä ja keskiarvoista eivät kerro mitään opetuksen tasosta, luokkakoosta, siitä, saavatko oppilaat tarvitsemaansa tukea, tai kuinka paljon koulussa esiintyy kiusaamista. Mikäli tarkoitus ei ole asettaa kouluja paremmuusjärjestykseen vaan kuvata alueiden eriytymistä, voi sen tehdä yksilöimättä kouluja. Ei ole kyse siitä, saako tiedot julkaista. Kyse on siitä, että S2-oppilaiden määrään keskittyminen vie keskustelun leimaavaan maahanmuuttopuheeseen ja äidinkielien ruotimiseen eriarvoisuutta purkavien ratkaisujen etsimisen sijaan.

Kyse on siitä, että Andersson yrittää tässäkin asiassa väistää Suomessa jo vuosikymmeniä vältellyn keskustelun ongelmia aihuttavan löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksista ohjaamalla huomion höttöiseen, konkretiaa välttelevään eriarvoisuus-huuteluun. Aivan kuten Ruotsissa on tehty.

Quote from: Opetusministeri Li AnderssonSuomi on edelleen maailman huipulla siinä, että koulujen väliset erot ovat Pisa-tutkimuksen pienimmät. Oppilaiden väliset erot ovat kuitenkin kasvaneet, koska oppilaan perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin aiempaa enemmän. Tutkimustiedon mukaan luokkamuotoisella painotetulla opetuksella on yhteys eriarvoistumiseen. Jos parempiosaisista taustoista tulevat oppilaat keskittyvät tietyille luokille, vaikuttaa se koko kouluyhteisöön ja opetukseen.

Mitkä ne vaikutukset sitten ovat? Mikä on vaikutusmekanismi?

Andersson ei suoraan väitä, mutta antaa rivien välistä ymmärtää muka tutkimusten tukemana, että "huonompiosaisista taustoista" tulevat pärjäävät paremmin, kun "parempiosaisista taustoista" tulevat pakotetaan samoille luokille.

Jos näin todella on, niin jatketaan keskustelua siitä, kun Andersson esittää todisteet. Jos näin ei ole, niin Anderssonin motiivina on vain kyykytys, tasapäistäminen ja 60-lukulainen luokkaviha. Anderssonin muotoilujen ja muiden puheenvuorojen perusteella veikkaan vahvasti jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Quote from: Opetusministeri Li AnderssonKun puhutaan koulutukseen vaikuttavista tosiasioista ja oppimistulosten pitkäaikaisesta kehityksestä, on puhuttava yhteiskunnan rakenteista ja resursseista. Keskustelua kuitenkin haittaa, että vuosikymmenten trendit ja mittaustulokset esitetään uusina ilmiöinä.

Tosiasia on se, että oppimistulokset ovat laskeneet jo vuosituhannen vaihteesta. Siitä huolimatta edelliset hallitukset toteuttivat massiiviset koulutusleikkaukset.

Oppimistulosten ja rahoituksen pitkäaikainen kehitys ja ajoitus sekä Suomen vertailu muiden maiden kehitykseen päinvastoin osoittaa, että tuloksissa ei voi olla kyse kuin vain osittain rahoituksesta, vaikka Andersson hokee sitä ja edellisten hallitusten huonoutta ja muun muassa kiistää kokonaan maahanmuuton vaikutuksen.

Jo Suomen tyttöjen ja poikien eurooppalaisittain täysin poikkeukselliset erot osoittavat, että koulujärjestelmässä on tehty joitain dramaattisen vääriä ideologisia ratkaisuja, joita ei haluta myöntää, eikä lisääntyvä huonolaatuinen maahanmuutto ja sen vaikutusten vähättely auta asiaa vaan johtaa samaan kuin Ruotsissakin.

Quote from: jalski on 23.02.2023, 10:45:47
Jos näkisi vain "koulushoppailun" ympärillä pyörivää keskustelua, niin helposti tulisi seuraavaan johtopäätökseen: pahin ongelma ei niinkään ole kyseenalaisen maineen ja keskimääräistä kehnomman oppilasaineksen lähiökoulut vaan nimenomaisesti se, että jotkut onnistuvat välttämään lähiökouluun joutumisen.

Näille tasa-arvon ja keskinkertaisuuden uskonnon palvojille - sosialisteille - pahinta eivät ole opetusta ja elämää sabotoivat ainekset, vaan mahdollisuus pelastautua niiltä.

Kuten tämä S2-tapauskin osoittaa, sosialismikultin dogmeja rikkova käytös aiheuttaa vihaa, joka puetaan moraalisen hyveen viittaan, koska mitään varsinaisia asiaperusteluja omalle kateudelle ja alemmuudentunteelle ei ole.

"The nail that sticks out farthest gets hammered the hardest."
― Patrick Jones, Nailed

"Never underestimate the power of jealousy and the power of envy to destroy. Never underestimate that."
― Oliver Stone

Lii on imenyt kommunismin ja siihen kuuluvan kateuden ja katkeruuden jo äidinmaidossaan, joten turha häneltä mitään järkeviä perusteluja väitteilleen on odottaa.

Höblän tämänaamuinen jeesusteleva juttu ruotsinkielisten koulujen S2-oppilaiden vähäisyydestä saa hymyilemään. Ai että ne ovat hyviä ihmisiä ja rahvaanomaisen koulushoppailun yläpuolella.

Alkuperäinen nettiotsikko:
Få barn läser svenska som andraspråk i svenskspråkiga skolor: "Vi skulle gärna ha fler"

"Harvat lapset lukevat ruotsia toisena kielenä ruotsinkielisissä kouluissa: "Ottaisimme mielellämme lisää""

Päivitetty otsikko:
Eldfängd debatt om "skolshopping" i Finland – därför är fenomenet ovanligt i svenskspråkiga skolor (https://www.hbl.fi/artikel/3e0ef6a5-8738-4487-b755-212c2331626f)

"Tulinen väittely koulushoppailusta Suomessa – tämän vuoksi ilmiö on epätavallinen ruotsinkielisissä kouluissa"

Quote from: Hbl 23.2.2023Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä kouluissa on vain pari prosenttia S2-oppilaita, kun tietyissä suomenkielisissä kouluissa osuus voi olla jopa 80 prosenttia. Tekisi hyvää saada enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin, sanovat kaksi asiantuntijaa.  (käännös)

Poissulkeminen on niin olennainen sisäänrakennettu osa ruotsinkielisiä kouluja, että ruotsinkielisten koulujen välillä ei tarvitse shoppailla vaan ne ovat shoppailun kohde, eivätkä anderssonit ikinä puutu siihen "eriarvoisuutena".

Quote from: Alma_ on 23.02.2023, 13:42:27
Lihavoin Anderssonin kirjoituksesta keinon, millä voitaisiin ehkä lyhyellä aikavälillä aidosti vaikuttaa koulujen ja lasten oppimistulosten eriytymiseen - jos siis tehtäisiin muutakin kuin 'pohdittaisiin'. Hyvin toimeentulevien kalliilta asuinalueilta aletaan kuljettamaan lapsia sosioekonomisesti haastavien alueiden kouluihin ja/tai päinvastoin.

Sopiihan tämä Anderssonille ja esimerkiksi Helsingin apulaispormestareille, jotka asuvat Lauttasaaressa, Punavuoressa, Kruunuvuorenrannassa ja Kampissa?

Busing-tyyppinen lasten kuljettaminen, niinkuin USA:ssa 70-luvulla, varmasti todettaisiin lapsia rasittavaksi ja tarkoitustaan vastaamattomaksi. Mutta on ihan eri asia jos jonkun esikaupungin pientaloalueen lasten oppilaaksiottamisalue yhdistettäisiin jonkun sosiaalisesti vähän haastavamman lähinaapuriston alueen kanssa, niin etteivät koulumatkat olisi kymmeniä kilometrejä kuitenkaan. Jos nimbyt sitten myisivät halvalla omakotitalojaan, tilalle voitaisiin rakentaa kerrostaloja. Valkopakolaiset äänestäisivät vielä kehyskunnissa punavihteitä niinkuin ennenkin, jolloin maaseutukin sivistyisi. Win-win.

Quote from: L. Brander on 22.02.2023, 23:51:24
Onko kyse ymmärtämisestä? Väitän, että osalle on oikeasti liian vaikeaa myöntää olleensa väärässä. Puhutan ihmisistä, jotka ovat saarnanneet omasta hyvyydestään, muka kiinnostuksestaan tieteeseen, tutkimukseen ja faktoihin sekä medialukutaitoonsa. He ovat valmiita menemään hyvin pitkälle, ettei tarvitsisi myöntää "natsien" olleen paitsi oikeassa myös faktoihin, tieteeseen ja tutkimukseen nojaavia tavallisia medialukutaitoisia ihmisiä.  Siksi juuri nuo suvakit, jästipäät ja mokuttajat ovat loputtoman itsekkäitä ihmisiä. He ovat valmiita vaihtamaan vaikka lastensa tulevaisuuden siihen, ettei tänään tarvitsisi myöntää olleensa väärässä.

Ja siksi S2-termi on taivaanlahja. Mediassa ollaan puhuttu S2-ryhmän ongelmista ja tämä ihmisten takaraivossa valmistaa heitä punapilleriin. Jo nyt on näkynyt puhetta S2:sta jota ei kukaan sanoisi maahanmuuttajataustaisista.

Uusiksi sanonta: mitään en vihaa niin paljon kuin rasisteja ja S2:sia.

Quote from: Roope on 23.02.2023, 11:33:45
Andersson ei suoraan väitä, mutta antaa rivien välistä ymmärtää muka tutkimusten tukemana, että "huonompiosaisista taustoista" tulevat pärjäävät paremmin, kun "parempiosaisista taustoista" tulevat pakotetaan samoille luokille.

Jos näin todella on, niin jatketaan keskustelua siitä, kun Andersson esittää todisteet. Jos näin ei ole, niin Anderssonin motiivina on vain kyykytys, tasapäistäminen ja 60-lukulainen luokkaviha. Anderssonin muotoilujen ja muiden puheenvuorojen perusteella veikkaan vahvasti jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Koululaitos on kommunistille ja viherkommunistille tärkeä. Itse asiassa jo varhaiskasvatuksessa kylvetään ideologioiden siemenet. Siksi on tärkeää, että ketään ei päästetä erityiskouluihin koska hyvänen aika, siellähän saattaisi omaksua vaarallisia ajatuksia!

Jossain muualla kuin wirallisen totuuden ja woken läpäisemässä, tiukassa ministeriön kontrollissa olevassa opinahjossa saattaisi joku jopa kyseenalaistaa joitain kaikkein tärkeinpiä opinkappaleita:

- maahanmuutto on vain rikkaus ja siitä voi seurata vain positiivisia asioita
- kaikki ihmiset ovat samanarvoisia paitsi uhristatuksen omaavat jotka ovat arvokkaampia
- rasismia on kaikkialla, rasismi on syy kaikkiin ikävyyksiin ja kaikki persut ovat rasisteja
- sukupuolia on lukematon määrä ja kaikki sukupuolet ovat samanarvoisia paitsi miehet jotka ovat toksisia
- lihansyönti on saatanasta, yksityisautoilu on saatanasta ja turve se vasta saatanasta onkin
- EU on ikuinen, kaikki sieltä on otettava annettuna eikä sitä pidä kritisoida tai palaamme prekambrikaudelle
- mitä korkeammat verot, sitä suurempi hyvinvointi joten verojen maksu on etuoikeus ja ilo
- velkaa voi ottaa loputtomasti 'hyvään' tarkoitukseen ja onhan meillä varaa
- valkoinen ylivalta, etuoikeutettu valkoinen rotu, lopputuloksen tasa-arvo ja positiivinen syrjintä
- skolstrejk för klimatet ja ratkaisu kaikkeen on rakentaa lisää tuulimyllyjä
- on ok liimata perse kenttään ajoradalle, ettei nettoveronmaksaja pääse töihin
- on ok lentää pari kertaa vuodessa Balille haistelemaan liimaa veronmaksajien rahoilla
- kenenkään ei oo pakko jos ei taho

Tuo mamulasten kuskaaminen ruotsinkielisiin kouluihin on tosi hyvä idea. Miksi mamut pitää integroida suomenkielisinä. Olisihan se rikkaus jos osa manuista integroitaisiin ruotsinkielisiksi. Se olisi heidän etu monessakin suhteessa ja RKPkin saisi uusia kannattajia. Ruotsinkieliset alueetkin saisivat oivan tilaisuuden maksaa se velka jonka jäivät karjalaisten evakkojen asutuksessa.

Quote from: Lahti-Saloranta on 23.02.2023, 16:26:55

Tuo mamulasten kuskaaminen ruotsinkielisiin kouluihin on tosi hyvä idea. Miksi mamut pitää integroida suomenkielisinä. Olisihan se rikkaus jos osa manuista integroitaisiin ruotsinkielisiksi. Se olisi heidän etu monessakin suhteessa ja RKPkin saisi uusia kannattajie. Ruotsinkieliset alueetkin saisivat oivan tilaisuuden maksaa se velka jonka jäivät karjalaisten evakkojen asutuksessa.

Esitäpä tämä opetusministeri Anderssonille.

Quote from: Alma_ on 23.02.2023, 13:42:27
Lihavoin Anderssonin kirjoituksesta keinon, millä voitaisiin ehkä lyhyellä aikavälillä aidosti vaikuttaa koulujen ja lasten oppimistulosten eriytymiseen - jos siis tehtäisiin muutakin kuin 'pohdittaisiin'. Hyvin toimeentulevien kalliilta asuinalueilta aletaan kuljettamaan lapsia sosioekonomisesti haastavien alueiden kouluihin ja/tai päinvastoin.

Sopiihan tämä Anderssonille ja esimerkiksi Helsingin apulaispormestareille, jotka asuvat Lauttasaaressa, Punavuoressa, Kruunuvuorenrannassa ja Kampissa?

No ainakin sen koulutuksesta vastaavan apulaispormestarin lapset ovat isänsä mukaisesti ruotsinkielisesä päiväkodissa, joten oppilaaksiottoalueen sekoittaminen vaikka Ruoholahden kanssa tuskin paljon tilanneetta muuttaisi. Ehkäpä Anderssonin tyttäret puolestaan seuraavat äitinsä kieltä.

Triviana: Ammoin (siis viime vuosikymmenellä) kun Lauttasaaressa suomen ja ruotsinkieliset lapset kävivät koulua fyysisesti samassa rakennuksessa, oli tärkeää, että välitunti ja ruokailuajat olivat niin eriytettyjä, ettei kielellistä sekoitusta päässyt tapahtumaan, ja käsittääkseni tämä oli tärkeää nimenomaan ruotsinkielisille.

Ehkä ne vain haluavat järjestää kokkarigryndereille bisnestä ja työvoimapulanpaikkaajille jotain ryöstettävää.

Quote from: Roope on 23.02.2023, 11:33:45


Tosiasia on se, että oppimistulokset ovat laskeneet jo vuosituhannen vaihteesta.

Miksi? Yksi hyvin epätieteellinen tapa mahdollisesti löytää  vastaus kohtalonkysymykseemme on katsoa koulujen luokkakuvia tilanteissa hyvät oppimistulokset / huonot oppimistulokset.

Quote from: Hohtis on 23.02.2023, 16:15:26

Quote from: Roope on 23.02.2023, 11:33:45
Andersson ei suoraan väitä, mutta antaa rivien välistä ymmärtää muka tutkimusten tukemana, että "huonompiosaisista taustoista" tulevat pärjäävät paremmin, kun "parempiosaisista taustoista" tulevat pakotetaan samoille luokille.

Jos näin todella on, niin jatketaan keskustelua siitä, kun Andersson esittää todisteet. Jos näin ei ole, niin Anderssonin motiivina on vain kyykytys, tasapäistäminen ja 60-lukulainen luokkaviha. Anderssonin muotoilujen ja muiden puheenvuorojen perusteella veikkaan vahvasti jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Koululaitos on kommunistille ja viherkommunistille tärkeä. Itse asiassa jo varhaiskasvatuksessa kylvetään ideologioiden siemenet. Siksi on tärkeää, että ketään ei päästetä erityiskouluihin koska hyvänen aika, siellähän saattaisi omaksua vaarallisia ajatuksia!

Jossain muualla kuin wirallisen totuuden ja woken läpäisemässä, tiukassa ministeriön kontrollissa olevassa opinahjossa saattaisi joku jopa kyseenalaistaa joitain kaikkein tärkeinpiä opinkappaleita:

- maahanmuutto on vain rikkaus ja siitä voi seurata vain positiivisia asioita
- kaikki ihmiset ovat samanarvoisia paitsi uhristatuksen omaavat jotka ovat arvokkaampia
- rasismia on kaikkialla, rasismi on syy kaikkiin ikävyyksiin ja kaikki persut ovat rasisteja
- sukupuolia on lukematon määrä ja kaikki sukupuolet ovat samanarvoisia paitsi miehet jotka ovat toksisia
- lihansyönti on saatanasta, yksityisautoilu on saatanasta ja turve se vasta saatanasta onkin
- EU on ikuinen, kaikki sieltä on otettava annettuna eikä sitä pidä kritisoida tai palaamme prekambrikaudelle
- mitä korkeammat verot, sitä suurempi hyvinvointi joten verojen maksu on etuoikeus ja ilo
- velkaa voi ottaa loputtomasti 'hyvään' tarkoitukseen ja onhan meillä varaa
- valkoinen ylivalta, etuoikeutettu valkoinen rotu, lopputuloksen tasa-arvo ja positiivinen syrjintä
- skolstrejk för klimatet ja ratkaisu kaikkeen on rakentaa lisää tuulimyllyjä
- on ok liimata perse kenttään ajoradalle, ettei nettoveronmaksaja pääse töihin
- on ok lentää pari kertaa vuodessa Balille haistelemaan liimaa veronmaksajien rahoilla
- kenenkään ei oo pakko jos ei taho

Tämä on syy miksi kommunistit/sosialistit/vasemmisto haluaa päiväkoteja ja vastustaa lasten kotihoidon tukea, ja varmaan vastustaa sitä että lapsia ylipäätään hoidetaan kotona. Sitäkin se varmaan vastustaa jos joku palkkaa omilla rahoilla lastenhoitajan kotiinsa hoitamaan lapsia siksi aikaa kun on töissä.

Tässä pitäisi esittää kritiikkiä myös oikeistoa (tai "oikeistoa") eli kokoomusta kohtaan. Kokoomuksen motiivi vastustaa kotihoidon tukea ja ylipäätään kotihoitoa on eri kuin vasemmistolla. Usein kokoomuksen perustelu on "työllisyysasteen nosto" ja verotulojen saanti. Kokoomus väittää että menetetään verotuloja kun äidit hoitavat lapsia kotona.

Tässä herää pari epäilevää kysymystä. Miten naisten hätistely pois kotoa ja palaaminen työmarkkinoille NOSTAA työllisyysastetta? Noiden naisten palaaminen työmarkkioille lisää työvoiman tarjontaa eli silloin on enemmän työnhakijoita. Se nostaisi työllisyysastetta vain jos ne työllistyvät ja siirtyvät työllisten ryhmään ja että työllisten kokonaismäärä nousee. Jos ne eivät työllistykään, silloin heidän työmarkkinoilla oleminen tarkoittaa sitä että ne ovat työttömiä työnhakijoita.

Onko kokoomuksen todellinen motiivi siis työvoiman tarjonnan lisääminen jotta se laskisi palkkoja tai ainakin estäisi palkkojen nousun tai edes hidastaisi sitä?

Mikä ongelma se on palkata sijainen siksi aikaa kun äiti hoitaa lapsia kotona? Jos äiti palaa töihin, hän voi palkata kotihoitajan lapselleen.

Nyt aion ärsyttää feministejä. Onko naisten työssäkäynti pois miehiltä? Vievätkö työssäkäyvät naiset työt pois miehiltä? Jos suurempi osuus naisista olisi kotona hoitamassa alle kouluikäisiä lapsia, miten paljon se auttaisi miehiä työllistymään?

Miksi pitää olla sekä isä että äiti yhtä aikaa töissä? Miksei pyrittäisi siihen että yhden työssäkäyvän vanhemman palkalla voi elättää perheen? Jos vanhemmat yhdessä haluavat, että vain toinen käy töissä ja toinen hoitaa lapsia kotona, tämän pitää olla taloudellisesti mahdollista. Vanhemmat saavat keskenään päättää missä vaiheessa molemmat vanhemmat voivat olla yhtä aikaa töissä.

S2-koulut tänään aiheena Maikkarin aamu-tv:n Pölloraadissa, jossa Uuden Suomen päätoimittaja Jenni Tamminen tylytti Riikka Purraa hänen koululausunnoistaan:

Quote
Päätoimittaja Jenni Tamminen
Jos olisin opettaja, niin tämän pistokokeen olisivat reputtaneet sekä Li Andersson että Riikka Purra. (..) Riikka Purra, joka sanoi, että tämähän nyt on tiedetty iät ja ajat tämä ongelma, niin voisin sanoa Riikka Purralle, että mekin on kuultu häneltä aina se sama laulu, että maahanmuuttoa pitää vaan estää, kun nyt puhutaan ihmisistä, jotka on täällä! [raatilaiset hekottelevat]

Siellä Uudessa Suomessa ei taida olla ketään aikuisia töissä?

Valtaosa niistä puheena olevista ihmisistä ei nyt olisi täällä, jos maahanmuuttoa olisi rajoitettu toisenlaisella maahanmuuttopolitiikalla jo silloin, kun seurauksista varoitettiin muun muassa Ruotsin kokemusten perusteella.

Entäs jos viimeistään nyt rajoitettaisiin maahanmuuttoa, kuten Purra on ehdottanut, kun vaihtoehtona on jatkaa nykyisellä linjalla ja kokea vielä ikävämmät seuraukset tulevaisuudessa niin kouluissa kuin muuallakin yhteiskunnassa?

Pari sanaa: George Soros.

Muutama vuosi sitten oli video, jossa hän selkeästi toi ilmi, että maahanmuuttajia tarvitaan uusiksi vasemmiston äänestäjiksi.

= kun Vihvas-bluffi ei mene enää läpi omille kansalaisille, niin tuodaan uudet äänestäjät.

Quote from: Emo on 22.02.2023, 23:20:40

Quote from: Augustus on 22.02.2023, 21:56:53
Koulushoppailu on ilmiönä melkoisen samanlainen kuin se rasismi, josta meitä suomalaisia ollaan syyllistetty. Tosin luultavasti kukaan koulushoppaileva vanhempi ei ajattele olevansa jotenkin rasistinen, mutta ihan samankaltaisesta ajattelusta on kysymys.

Toki ihan aina "paremman väen" ihmiset ovat halunneet turvata jälkikasvunsa tulevaisuuden laadukkaalla koulutuksella, ei tarvitse mennä paljonkaan historiassa takaisinpäin, jolloin  varakkaamman väen lähes yksinoikeus koulutukseen on ollut todellisuutta. Köyhän kansan "kouluissa" ei kannata varakkaiden lapsen aikaansa kuluttaa.

Eli ei mielestäni nykyinen koulushoppailu nyt silleen hirveästi eroa mistään menneiden aikojen menosta. Se mikä on mielenkiintoista on kaksinaismoralistinen suhtautuminen koko ilmiöön jonkun S2-teeman osalta.

Matutäyteisissä kouluissa ei kannata köyhälistönkään lasten aikaansa kuluttaa.
Kummaa porukkaa tuo köyhempi väki, jos he eivät halua turvata jälkikasvunsa tulevaisuutta laadukkaalla koulutuksella. Suomessa koulutus on ILMAISTA, eli köyhyys ei ole syy miksi rääsyläisten tarvitsee jäädä paskakouluihin, henkinen ja älyllinen köyhyys voi olla syy jos ei älytä vaatia kunnollista koulutusta omille lapsille.
En siis mitenkään rintoihini itsetyytyväisenä paukuttelisi kaksinaismoralismin puutteesta, kun ihan vaan aloitekykyä puuttuu ja välittämistä omien lastensa koulunkäynnistä, helppohan se vaan on laiskana kersat kipata siihen kouluun mikä osoitetaan.

Olet toki oikeassa siinä, että matukouluissa ei kannata vähävaraisten lapsen edes käydä koulua.

Tarkoitin sitä kirjoituksellani, että koulushoppailuilmiö sinänsä ei ole uusi ilmiö, vaan se on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut olemassa kouluja ja  lasten vanhempia. Nykyään vaan ei haluta tunnustaa tämän ikivanhan tendenssin olemassaoloa koska koulut ovat ilmaisia ja tasa-arvoisia, ja siten koulushoppailuun ei edes pitäisi olla tarvetta. Kuitenkin vanhemmat tekevät sitä, ehkä vähän häpeillen koska he toisaalta "tietävät", että Suomessa on laadukas tasa-arvoinen koulutus, mutta sitten taas toisaalta tietävät jotain muuta, josta ei voi kirjoittaa...

Vähän sama kuin rasismi ilmiönä, kukaan ei tunnustaudu julkisesti rasistiksi, mutta oman elämän valinnat osoittavat vähän eri suuntaan... 

edit: lisätty yksi yksinäinen a-kirjain,

Huoli on Helsingissä suuri:
[tweet]1629124172021473282[/tweet]

QuoteSalla Vuorikoski
Mistä lähtien poliitikkojen tehtävänä on ollut raportoida julkisuudessa tiedotusvälineiden tietopyynnöistä? Ilmeisenä tarkoituksena tuottaa painetta toimitusten journalistisiin ratkaisuihin.

QuoteNasima Razmyar
Yle ja HS ovat jättäneet Helsingille tietopyynnön päiväkotien vieraskielisten lapsien osuuksista. Onko luvassa päiväkotikone?

Yhteiskunnan vakaus syntyy yhtenäisyydestä. Toiseuttaminen kielen tai syntyperän perusteella on vakava asia. Me vs. muut -ajattelu on aina vahingollista.

^Ketjusta.

Quote from: RP on 24.02.2023, 19:22:43
Huoli on Helsingissä suuri:
[tweet]1629124172021473282[/tweet]

QuoteSalla Vuorikoski
Mistä lähtien poliitikkojen tehtävänä on ollut raportoida julkisuudessa tiedotusvälineiden tietopyynnöistä? Ilmeisenä tarkoituksena tuottaa painetta toimitusten journalistisiin ratkaisuihin.

QuoteNasima Razmyar
Yle ja HS ovat jättäneet Helsingille tietopyynnön päiväkotien vieraskielisten lapsien osuuksista. Onko luvassa päiväkotikone?

Yhteiskunnan vakaus syntyy yhtenäisyydestä. Toiseuttaminen kielen tai syntyperän perusteella on vakava asia. Me vs. muut -ajattelu on aina vahingollista.

Tuo Vuorikoski taitaa olla rasisti mutta Razmyar on sitä. Eikös tuollainen päiväkotikone ole erinomainen juttu. Vanhemmat voivat sen avulla löytää mahdollisimman monokulttuurisen päiväkodin että lapsi kasvaisi mahdollisimman kansainväliseksi. Tokihan vanhemmat ovat sisäistäneet sen että monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara.

Vähän kuulin tätä ohjelmaa, missä "lapsiasiavaltuutettu" on paheksumassa koulukonetta ja Jouko Jokinen puolustamassa sen julkaisemista. Jos oikein kuulin, Jokinen sanoi kuinka tarkoituksena oli selvittää, onko S2-oppilaiden osuudella vaikutusta oppimistuloksiin, ja selvinneen että ei ole tätä vaikutusta.

https://areena.yle.fi/1-63997439 (https://areena.yle.fi/1-63997439)

QuoteMitä Ylen koulukone kertoo Suomesta? Keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli sekä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. Juontajana Rosa Kettumäki.

Tämä uutinen ei olisi normaalisti kiinnittänyt huomiotani, mutta juuri käytyä keskustelua vasten pistää hieman silmään:

QuoteTurun seudun steinerkouluyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Haanpää ihmettelee Turun kaupungin suunnitelmia irtisanoa Turun Steiner-koulun vuokrasopimus.

– Yksipuolinen irtisanominen ilman, että oltaisiin yhdessä yritetty etsiä ratkaisua asiaan, tuntuu ihan uskomattomalta.

https://yle.fi/a/74-20019556

Liikaa valkoihoisia, suomenkielisiä suomalaisia ilman pakollista S2-rikastusta?

Susanna Ginman inttää Höblän pääkirjoituksessa, että maahanmuutto ei ole ongelma.

Hbl: Ledare: Shoppa specialisering och få segregation (https://www.hbl.fi/artikel/58b1e6b3-38b2-4a7c-915c-3d0ad67a6f07) 25.2.2023  (maksumuuri)

Quote from: Susanna Ginman, HblOlemme useiden vuosien ajan nähneet, että lasten sosioekonomisella taustalla on yhä tärkeämpi rooli siinä, miten he pärjäävät koulussa ja kuinka pitkälle he pääsevät koulutuksessaan. Tämä pätee riippumatta siitä, missä lapset tai heidän vanhempansa ovat syntyneet, joten kyseessä ei ole maahanmuuttajaongelma. Yhteiskuntamme on entistä enemmän jakautunut ja segregoituneempi, ja tällä on yhä vakavampia seurauksia.  (käännös)

Totta kai kyseessä on maahanmuuton ongelma, kun juuri maahanmuuttopolitiikka tuottaa yhä enemmän sosioekonomiselta taustaltaan heikkoja vanhempia ja lapsia Suomeen. Jos maahanmuutto olisi ollut viime vuosikymmenet valikoivaa, emme nyt puhuisi koko asiasta, koska ei olisi mitään erityistä ongelmaa.

Tämä valikoiva sokeus vain korostuu ruotsinkielisellä puolella, kun Ginmankin myöntää, ettei ruotsinkielisissä kouluissa ole juurikaan S2-oppilaita eikä myöskään vastaavia ongelmia kuin suomenkielisissä kouluissa.

Helsingin Sanomien toimittaja:

QuoteVeera Luoma-aho
"Paremmista" kouluista tekee parempia niin sanottu valikoitumisharha. Kun sen vaikutus huomioidaan, poistuivat Suomessa lähes kokonaan myös koulujen erot.
Eliittikoulut eivät siis itsessään tuota arvonlisää. Samaa tukevat kv-tutkimustulokset. Tämä fakta puuttuu nyt keskustelusta.

https://twitter.com/Veerala/status/1629389501243043842

No, kertokaa se sitten lehdessänne ja kertokaa myös vanhempia syyllistäville Anderssonille ja Razmyarille, että heidän on turha rajoittaa muiden ihmisten kouluvalintoja. Kouluissa ei ole eroa, eikä koululaisten siirtämisillä vaikuteta oppimistuloksiin.

Kokoomuksen hiljaisuus aiheesta on huomiota herättävä. Paha kommentoida mitenkään. Pahimmillaan kakka lentää kokoomuksen tuulettimeen jos huonoa oppilasainetta aletaan levitttämään kokoomuksen kannatusalueille, mutta miten vastustaa sitä leimautumatta rasistiksi? Kokoomus on kusessa.

Quote from: Roope on 25.02.2023, 14:56:08
Helsingin Sanomien toimittaja:

QuoteVeera Luoma-aho
"Paremmista" kouluista tekee parempia niin sanottu valikoitumisharha. Kun sen vaikutus huomioidaan, poistuivat Suomessa lähes kokonaan myös koulujen erot.
Eliittikoulut eivät siis itsessään tuota arvonlisää. Samaa tukevat kv-tutkimustulokset. Tämä fakta puuttuu nyt keskustelusta.

https://twitter.com/Veerala/status/1629389501243043842

No, kertokaa se sitten lehdessänne ja kertokaa myös vanhempia syyllistäville Anderssonille ja Razmyarille, että heidän on turha rajoittaa muiden ihmisten kouluvalintoja. Kouluissa ei ole eroa, eikä koululaisten siirtämisillä vaikuteta oppimistuloksiin.

HS-vetoaa tutkimuksiin ja kaipaa faktaa, joten tämä houkuttaa tietysti kaivelemaan tutkimuksia ja etsimään niitä faktoja. Niitä tosiaan tuntuu puuttuvan keskustelusta, kun viitataan vain tutkimuksiin sen paremmin tutkimuksia spesifioimatta.

Oikeistaan tässä ei edes ole kyse "eliittikoulu vs. tavallinen koulu" -kysymyksestä vaan enemmänkin siitä, miten esimerkiksi luokan tai kavereiden koostumus vaikuttaa oppimiseen eri tilanteissa. Eliittikoulukysymys (kerätään parhaista parhaat yhteen paikkaan) on aivan eri kysymys pohdittavaksi kuin se, miten paljon heikosti suoriutuvia oppilaita voi tuoda luokkaan ennen kuin se alkaa vaikuttaa muiden oppilaiden suoriutumiseen. Näistä jälkimmäinen on oleellisessa roolissa, kun on alettu puhua huonoiten menestyvien oppilaiden "hajasijoittamisesta" muualle. Tai vastaavasti kun yritetään estää hyvin pärjääviä oppilaita pakenemasta lähiökouluja painotuskouluihin. HS:n toimittaja juoksee tässä siis eliittikouluineen jossain suhteessa väärällä pallokentällä.

Ylipäätään luokan koostumukseen liittyen vaikuttaisi olevan paljon erilaista tutkimusta tehtynä lukuisilla erilaisilla kysymyksenasetteluilla vuosikymmenten varrella. Myös paikoin varsin ristiriitaista materiaalia löytyy.

Näitä pitäisi kaivella enemmänkin, mutta linkkaan tähän yhden ruotsalaistutkimuksen, jossa on hyviä pointtereita vanhoihin tutkimuksiin aihepiiristä, jos joku haluaa penkoa asiaa enemmän. Vähemmän yllättäen Ruotsissa ollaan kiinnostuneita aiheesta, miten luokan koostumus vaikuttaa oppimistuloksiin. Google Scholarista artikkeleita voi kaivella esimerkiksi hakusanoilla "peer effects in schools".

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00131911.2021.2023100

Quote
Exploring mechanisms of peer-effects in education: a frame-factor analysis of instruction

ABSTRACT

In the educational literature on peer effects, attention has been brought to the fact that the mechanisms creating peer effects are still to a large extent hidden in obscurity. The hypothesis in the study reported in this article was that the Frame Factor Theory (FFT) can be used to reveal such mechanisms. Using data from the Swedish TIMSS 2015 (N=3761 students in 179 classes), a multilevel structural equation model (M-SEM) was specified in accordance with the FFT. As predicted, the SEM-model verified a strong relationship between class composition and a latent variable of limitations on instruction, a variable which in turn had a great impact on individual students' results in TIMSS 2015. The study hereby seems to reveal a fundamental mechanism of peer effects and provides evidence for the FFT.
...

Introduction

...

It is possible to find studies revealing mechanisms behind peer effects. For instance, Lavy et al. (Citation2011) report evidence that peer effects arise as a function of classroom environment. Their study showed that a larger share of boys was correlated with a poorer classroom environment (more noise, less order), which in turn had negative effects on individual results. Similar results were reported by Lazear (Citation2001), Aizer (Citation2009), Cheema and Kitsantas (Citation2014) and Bäckström (Citation2020). Thus, classroom discipline seems to be one of the mechanisms generating peer effects on students' results.

Other studies have indicated that peer effects also might arise through the compositional effect that the class has upon the teacher's instruction. Evidence of such effects was early reported by Bourke (Citation1986). In his study, Bourke showed that the average student ability in class, mediated by class size, affected teaching practices. This, in turn, affected student achievement. Further evidence of such effects was reported by Blatchford et al. (Citation2003), Garrison (Citation2004) and Blatchford et al. (Citation2007). Such a compositional effect has also been hypothesised by Thrupp (Citation1999). Referred to as the "school composition effect", the hypothesis is that compositional effects on achievement are mediated by effects on processes such as organisational, pedagogical (instruction) or psychosocial (classroom environment). The hypothesis was empirically tested and confirmed by Thrupp et al. (Citation2002) and Dumay and Dupriez (Citation2007). Similar results were reported by Opdenakker and Damme (Citation2006).

In the study reported in this article, Lundgren's (Citation1972) Frame Factor Theory was applied to the issue of peer effects, as an attempt to enhance the theoretical understanding and thus explore their mechanisms. Building on Carroll (Citation1963), the theory predicts that class composition (mainly measured as prerequisite knowledge and aptitude) will steer and limit teachers' instruction in class, in turn affecting student achievement. The theory was tested in a multilevel structural equation model using data from the Swedish TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) 2015. The reported null-model showed that 27.4% of the variance in student achievement could be attributed to the between-class level. The full structural equation model explained 25.3% of this variance with the latent variable "Limitations on Instruction", specified in accordance with the Frame Factor Theory, being the strongest predictor of achievement. Thus, the study seems to provide evidence of how compositional effects affect instruction, generating peer effects on individual outcomes.

...

Results

As a first step in multilevel analysis, an empty null-model is set up to investigate what variance in student results can be attributed to the within- and between-class levels. Such an analysis revealed an intraclass correlation coefficient (ICC) of 27.4%, a level which is similar to previous research into peer effects (Opdenakker & Damme, Citation2006; Rutter & Maughan, Citation2002). This means that about one fourth of the variance in individual students' results could be attributed to which class the student attends.

The main variance of interest in the analysis, in reference to the aim of the study, was the variance on the between-class level. To clarify, the aim of the study was to explain this variance with a SEM-model derived from the FFT.

...

As reported in Figure 3, the latent variable "Limitations on Instruction" (LIMIT_INSTR) had a great impact on students' results (−0.43), a variable which in turn was affected by the level of the SCG (−0.44). These effects were all controlled for the mean level of parental education in class (C_PARED, 0.28). This was the main finding in the study. As hypothesised by the FFT, the steering and limiting effect class composition has upon teachers' instruction seems to be a highly significant, and theoretically relevant, mechanism of peer effects in education. Similar results concerning school compositional effects were reported by Opdenakker and Damme (Citation2006).

...

Johdanto-osuudessa on käytynä läpi jonkin verran aiempaa tutkimusaineistoa liittyen siihen, miten luokan oppilasmateriaalin koostumus voi vaikuttaa opettajan opettamiskykyyn ja oppilaan oppimiskykyyn.  Tämän tutkimuksen pihvi itsessään on se, että yritetään paremmin tutkia, minkä mekanismin kautta vaikutus vaikutus toimii.

Näin äkkiseltään aihetta kaivaneena en osta sellaita väitettä, että luokan oppilasmateriaalin koostumuksella ei kv-tutkimuksien mukaan olisi mitään vaikutusta oppimiseen tai opettajan kykyyn opettaa. Toki pidätän itselläni oikeuden muuttaa mieltäni. Mutta pointtina se, että jos kv-tutkimukseen vetoaa tämän aiheen tiimoilta, niin sitten olisi ehkä syytä käydä sitä tutkimusaineistoa läpi. Voi olla, että tästä kaivautuisi sellainen suo enemmän perehtymisen jälkeen, että ei HS:ssä enää kiinnostaisi viitata kv-tutkimuksiin (muuta kuin korkeintaan hyvin valikoiden).

Quote from: jalski on 25.02.2023, 21:46:32
Oikeistaan tässä ei edes ole kyse "eliittikoulu vs. tavallinen koulu" -kysymyksestä vaan enemmänkin siitä, miten esimerkiksi luokan tai kavereiden koostumus vaikuttaa oppimiseen eri tilanteissa. Eliittikoulukysymys (kerätään parhaista parhaat yhteen paikkaan) on aivan eri kysymys pohdittavaksi kuin se, miten paljon heikosti suoriutuvia oppilaita voi tuoda luokkaan ennen kuin se alkaa vaikuttaa muiden oppilaiden suoriutumiseen. Näistä jälkimmäinen on oleellisessa roolissa, kun on alettu puhua huonoiten menestyvien oppilaiden "hajasijoittamisesta" muualle. Tai vastaavasti kun yritetään estää hyvin pärjääviä oppilaita pakenemasta lähiökouluja painotuskouluihin. HS:n toimittaja juoksee tässä siis eliittikouluineen jossain suhteessa väärällä pallokentällä.

Itse itseäni lainaten jatkan tästä vielä viittaamalla yhtä aiheeseen liittyvää artikkelia, jossa on tehty pitkittäistutkimusta Englannissa oppilasmateriaalin vaikutuksesta oppimistuloksiin. Englannin koulujärjestelmä tarjoaa mielenkiintoisen tutkimusasetelman, koska siellä järjestetään valtakunnalliset kokeet kuudennen ja yhdeksännen luokan kohdalla ja kuudennen luokan jälkeen luokat pitkälti sekoittuvat. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan verrata oppilaiden tulosten kehittymistä kahden eri aikapisteen välillä erilaisessa luokkaympäristössä. Valtakunnalliset kokeet mahdollistavat myös erittäin laajan aineiston käyttämisen tutkimuksen pohjana.

Varsinainen artikkeli on julkaistu 2012 täällä: https://www.journals.uchicago.edu/doi/10.1086/663592 ja se on maksumuurin takana, mutta artikkelin kässärin viimeinen versio näyttäisi löytyvän myös täältä: https://warwick.ac.uk/fac/soc/economics/staff/vlavy/june_2011_lavy-silva-weinhardt_abilitypeereffects_manuscript_final.pdf.

Quote
THE GOOD, THE BAD AND THE AVERAGE: EVIDENCE ON ABILITY PEER EFFECTS IN SCHOOLS

Abstract

We study ability peer effects in English secondary schools using data on four cohorts of pupils taking age-14 national tests and measuring peers' ability by prior achievements at age-11. Our identification is based on within-pupil regressions exploiting variation in achievements across three compulsory subjects tested both at age-14 and age-11. Using this novel strategy, we find significant and sizeable negative effects arising from bad peers at the bottom of the ability distribution, but little evidence that average peer quality and good peers matter. However, these results are heterogeneous, with girls benefiting from academically bright peers, and boys losing out.

...

1. Introduction


The estimation of peer effects in the classroom and at school has received intense attention in recent years. Several studies have presented convincing evidence about race, gender and immigrants' peer effects1, but important questions about ability peer effects in schools remain open, with little conclusive evidence.2 In this paper we study ability peer effects in educational outcomes between schoolmates in secondary schools in England. Our aims are both to investigate the size of ability peer effects on the outcomes of secondary school students and to explore which segments of the ability distribution of peers drive the impact of peer quality on pupils' achievements. In particular, we study whether the extreme tails of the ability distribution of peers – namely the exceptionally low- and high-achievers – as opposed to the average peer quality drive any significant ability peer effect on the outcomes of other students.

...


Our results show that a large fraction of 'bad' peers at school as identified by students in the bottom 5% of the ability distribution negatively and significantly affect the cognitive performance of other schoolmates. Importantly, we find that it is only the very bottom 5% students that (negatively) matter, and not 'bad' peers in other parts of the ability distribution. On the other hand, we uncover little evidence that the average peer quality and the share of very 'good' peers as identified by students in the top 5% of the ability distribution affect the educational outcomes of other pupils. However, these findings mask some marked heterogeneity along the gender dimension. Indeed, we show that girls, especially those in the bottom half of the ability distribution, significantly benefit from interactions with very bright peers. In contrast, boys are marginally negatively affected by a larger proportion of academically outstanding peers at school. On the other hand, the negative effect of the very weak students does not significantly vary by the ability of regular students, nor along the gender dimension, and the effect of the average peer quality is estimated to be zero for boys and girls irrespective of their ability. Although we cannot pin down the exact mechanisms that give rise to these effects, we rationalize our findings by drawing on theoretical explanations and related evidence in the economics literature (e.g. Lazear, 2001; Hoxby and Weingarth, 2005; Jackson, 2009), as well as in the psychological and educational research (e.g. Cross and Madson, 1997; Eagly, 1978; Marsh, 2005).

...

7. Conclusion and Policy Implications

...

In more detail, our results imply that a 10 percentile decrease in the proportion of 'bad' peers at school is associated with an improvement of approximately 10-11% of the standard deviation of the within-pupil KS3 distribution for both boys and girls. On the other hand, a 10 percentage point increase in the percentage of 'good' peers would imply an improvement of approximately 10% of the within-pupil standard deviation of KS3 achievements, but only for girls. This effect is more pronounced for female students at the bottom end of the ability distribution, where a 10 percentage point increase in the fraction of academically talented peers corresponds to an improvement of up to 23% of the within-pupil standard deviation of KS3 achievements. In marked contrast, male students
stand to lose approximately 5% of the within-pupil standard deviation of KS3 from a 10 percentage point increase in the proportion of 'good' peers (even though this result is not significant), and around 9% if we consider the fraction of top 5% peers who are also males.

...

Tämä tutkimus näyttää juuri tuohon suuntaan, että kysymys "eliittikouluista" on tosiaan erillinen kuin kysymys siitä, miten huonosti pärjäävien oppilaiden mukaan tuominen tavalliseen luokkaan vaikuttaa oppimistuloksiin.

Tutkimuksessa on päädytty siihen, että erityisesti heikoimaan 5%:iin kuuluvien oppilaiden määrä korreloi negatiivisesti luokan muidenkin oppilaiden oppimistuloksien kanssa niin pojilla kuin tytöilläkin. "Eliittikouluefekti" (eli parhaimpaan 5%:iin kuuluvien oppilaiden määrän lisääminen) vaikuttaisi tämän perusteella parantavan tyttöjen suoritusta, mutta ei poikien.

Sikäli kun nämä tulokset yleistyvät laajemminkin, niin vaikkapa inkluusiointoilun hinta saattaa tulla maksettavaksi tätä kautta. Ja tämä vahvistaa käsitystä siitä, että luokan / koulun "opettamiskyky" ei ole riippumaton oppilasmateriaalin koostumuksesta.

Quote from: jalski on 26.02.2023, 08:39:06
Tämä tutkimus näyttää juuri tuohon suuntaan, että kysymys "eliittikouluista" on tosiaan erillinen kuin kysymys siitä, miten huonosti pärjäävien oppilaiden mukaan tuominen tavalliseen luokkaan vaikuttaa oppimistuloksiin.

Tutkimuksessa on päädytty siihen, että erityisesti heikoimaan 5%:iin kuuluvien oppilaiden määrä korreloi negatiivisesti luokan muidenkin oppilaiden oppimistuloksien kanssa niin pojilla kuin tytöilläkin. "Eliittikouluefekti" (eli parhaimpaan 5%:iin kuuluvien oppilaiden määrän lisääminen) vaikuttaisi tämän perusteella parantavan tyttöjen suoritusta, mutta ei poikien.

Sikäli kun nämä tulokset yleistyvät laajemminkin, niin vaikkapa inkluusiointoilun hinta saattaa tulla maksettavaksi tätä kautta. Ja tämä vahvistaa käsitystä siitä, että luokan / koulun "opettamiskyky" ei ole riippumaton oppilasmateriaalin koostumuksesta.

Erinomaista, että olet jaksanut kaivella tutkimusta, kiitos siitä. Silmäilin tutkimuksia ja kyllä nuo tulokset käyvät ainakin meikäläisen järjenjuoksun suuntaisesti. Jälkimmäiseen tutkimukseen viitaten, samansuuntaisia havaintoja olen tehnyt itse käytyäni koulutusjärjestelmämme läpi. Se ei tietenkään yksittäisenä datapisteenä kerro oikein mitään, toisaalta sitä on vaikea itseni myöskään ohittaa, sillä se on käytännössä suoraan vastoin "oppilas on tabula rasa ja kouluissa ei ole eroja" -diskurssia. Oma peruskoulun luokkani koostumus oli aikoinaan 13 poikaa ja 7 tyttöä. Pojista merkittävä osa oli enemmän tai vähemmän häiriköitä, tämä siis jo ennen monikulttuurista aikaa. Häiriköt häiritsivät muiden oppimista jokaisena koulupäivänä, mutta tuskinpa se häiritsi häiriköiden omaa oppimista niin paljon kuin muiden. Jo ero peruskoulun ja lukion luokkien koostumuksen välillä oli erittäin suuri, kun häiriköt käytännössä seuloituivat joukosta pois.

Tämä ei suoranaisesti liity koulumenestykseen, mutta haluaisin nostaa vielä esiin pointin ongelmallisista luokista liittyen omiin kokemuksiini. Koska koulukiusaamista oli luokallamme paljon, iso osa tuon luokan oppilaista on myöhemmin elämässään kärsinyt mielenterveysongelmista kiusaamiseen liittyen. Koulumenestykseen vaikuttavat etupäässä yksilön kognitiiviset kyvyt ja opetuksen laatu ym. seikat, mutta jokaisen oppilaan polulla emotionaalinen kehitys on erittäin tärkeä osatekijä. Väitän siis että huono oppimisympäristö voi olla joillekin erittäin haitallinen psykologisessa mielessä. Tämä mielestäni koskee erityisesti keskitasoa lahjakkaampia oppilaita, joilla on hankaluuksia tavoitella ja saavuttaa potentiaaliaan vääränlaisessa ympäristössä. Yksi osa tätä on ilmiö, jota on viime aikoina kutsuttu keskinkertaisuuden tyranniaksi. Sosiaalinen paine koulussa siis muodostuu usein lahjakkaampia yksilöitä lannistavaksi tekijäksi. Minulla ei ole tutkimustietoa tästä saatavilla mutta empiirivinen evidenssi viittaisi siihen suuntaan, että aika moni lahjakas yksilö tunnistaa tämän paineen kouluvuosiltaan, vaikkei siitä ehkä hirveästi julkisesti keskustelisi. Mediassa lähes kaiken huomion saavat nykyisin ne kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevat ja se monen mielessä rajaa lahjakkuudet pois. Pohdinpa myös, millä tasolla sellaiset opettajat, jotka ovat usein akateemisesti lahjakkaita ja joiden oma koulupolku on ollut vaikeuksia vailla, kykenevät tunnistamaan tämän ilmiön.

Koulumenestyksen ja psykologisen kehityksen yhteisen tutkimuksen kannalta asian tekee joka tapauksessa monimutkaiseksi se seikka, että usein psykologiset ongelmat realisoituvat vasta peruskoulua myöhemmin, esimerkiksi nuorena aikuisena, kun jatko-opinnot takkuavat emotionaalisista syistä. Minun ammatillisen kokemukseni ja vähäisen tutkimustiedon kannalta asia tiivistettynä: pitäisi olla monellakin tapaa vahva lapsi/nuori, ettei antaisi huonon oppimisympäristön vaikuttaa itseensä ja omaan koulumenestykseensä. Nyt kun jotkut koulutuksen ammattilaiset sanovat, ettei kouluilla ole eroa, siinä kyllä häivytetään sekä koulujen, koululuokkien ja yksilöiden väliset erot, ja tämä ei vastaa reaalimaailman havaintoja. Jotta nämä erot eivät vaikuttaisi yksilötasolla, yksilön pitäisi olla "immuuni" - ja se on järjetön ajatus, kun ajatellaan vielä kehittyviä lapsia ja nuoria, ei aikuisia.

Minä en siis hetkeäkään usko, että kaikki lapset ja nuoret oppijoina kuuluisivat tällaiseen kategoriaan. Eihän edes aikuinen ihminen ole 100% tasavarma suorittaja epävakaassa ympäristössä. Loogisempaa olisi sen sijaan ajatella, että hyvässä sosioekonomisessa ja perhetilanteessa olevilla on enemmän suojaavia tekijöitä huonoa oppimisympäristöä vastaan, mutta edes se ei tee yhdestäkään oppijasta "immuunia" varsinkaan psykologisessa mielessä.

YLE kertoo meille, miksi ja miten koulushopataan: https://yle.fi/a/74-20019667

Helsingissä meno on jo sen verran epätoivoista, että kirjoja siirretään tuttavaperheiden asuntoihin. Olen kuullut tuosta huhuja jo aiemmin.

Hyytävin tuossa artikkelissa on suomalainen tyttö, joka alkoi Turun Lausteen koulua käydessään puhua walla, walla -kieltä, mihin vanhemmat sitten kiinnittivät huomionsa ja siirsivät lapsen toiseen kouluun.

Quote"Vasta kolmannella luokalla ymmärsin, että Suomessa valtaosa puhuu suomea, on valkoisia, eikä vietä ramadania", Lindroos sanoo.

Tämä kommentti vetää surulliseksi. Lapset kasvavat luulemaan, että islam on enemmistön uskonto ja islamin käytännöt normi. Väestönvaihdon lisäksi täällä on menossa valtauskonnonvaihto, minkä toki kaikki nuivat jo tiesivätkin, mutta silti tämä tuntuu pahalta.

Huomatkaa myös, että luokan koko oli 16 oppilasta ja työrauha hyvä.

Quote from: Bona on 27.02.2023, 05:53:27
YLE kertoo meille, miksi ja miten koulushopataan: https://yle.fi/a/74-20019667

Helsingissä meno on jo sen verran epätoivoista, että kirjoja siirretään tuttavaperheiden asuntoihin. Olen kuullut tuosta huhuja jo aiemmin.

Hyytävin tuossa artikkelissa on suomalainen tyttö, joka alkoi Turun Lausteen koulua käydessään puhua walla, walla -kieltä, mihin vanhemmat sitten kiinnittivät huomionsa ja siirsivät lapsen toiseen kouluun.

Quote"Vasta kolmannella luokalla ymmärsin, että Suomessa valtaosa puhuu suomea, on valkoisia, eikä vietä ramadania", Lindroos sanoo.

Tämä kommentti vetää surulliseksi. Lapset kasvavat luulemaan, että islam on enemmistön uskonto ja islamin käytännöt normi. Väestönvaihdon lisäksi täällä on menossa valtauskonnonvaihto, minkä toki kaikki nuivat jo tiesivätkin, mutta silti tämä tuntuu pahalta.

Huomatkaa myös, että luokan koko oli 16 oppilasta ja työrauha hyvä.

Aika normaaleja omasta mielestä noi syyt miksi vaihtaa koulua noilla helsingin kanta-kaupungissa asuvilla,se raja mihin kouluun menee täällä helsingissä kanta-kaupungissa suunnilleen teiden mukaan eli esim vastapäisessä talossa asuvat menee toiseen kouluun vaikka ovatkin käyneet samassa tarhassa yms.Lähiöissä taas taidetaan mennä kaupungiosan mukaan eli jos lähiössä on paljon mamuja niin niiden lapset menee samaan kouluun sun lasten kanssa joka sitten johtaa siihen että voit oppia niiden kieltä ja sanontoja.

Quote from: Bona on 27.02.2023, 05:53:27
Hyytävin tuossa artikkelissa on suomalainen tyttö, joka alkoi Turun Lausteen koulua käydessään puhua walla, walla -kieltä, mihin vanhemmat sitten kiinnittivät huomionsa ja siirsivät lapsen toiseen kouluun.

Quote"Vasta kolmannella luokalla ymmärsin, että Suomessa valtaosa puhuu suomea, on valkoisia, eikä vietä ramadania", Lindroos sanoo.

Erikoista myös, että YLEn toimittajan johdantolause tälle on

QuoteMartin koulun [siis sen uuden koulun] vähäinen monimuotoisuus tuli Lindroosille yllätyksenä.

"Vähäistä monimuotoisuutta", kun luokan enemmistön vanhemmat ovat syntyneet täällä, puhuvat suomea vieläpä ilman aksenttia ja eivätkä vietä ramadania.

Kauaspa on taannuttu niistä ajoista, kun itseäni hätkähdytti Suvivirren ruotsinkielinen versio.

Meille suomenkielisille lapsille se oli iloinen ja toivorikas virsi: jo joutui armas aa-ii-kaa, nousevasti.

Ruotsiksi: den blomstertid nu kommer, samassa pysyen, ei riemua tai toivoa...

Ennemminkin tulee tuosta ruotsalaisversiosta kysymys, kuka on kuollut, kun noin synkkää hautajaisvärssyä vedetään?

Sama se, ei taideta Suomessa enää laulaa Suvivirttä lainkaan, kun tuo S1-opetus?

Reformi tarvitaan, kouluihin tolkkua.

Minulta on varmaankin jäänyt ymmärtämättä tai muistamatta jotakin:

Puhutaanko nyt painotetusta opetuksesta ainoastaan ala- ja yläasteella vai liittyykö tämä myös lukioihin Helsingisssä? Ollaanko lukioidenkin painotuksista luopumassa? Lukioissahan on painotuksia esimerkiksi urheilun, taideaineiden ja bisneksen suuntaan. Missä mennään?

Kiitän tiedosta.

En löytänyt parempaa ketjua, joten laitan tähän tämän uutisen:

QuoteOpettaja Mari Moilanen otti loparit, koska ei ehtinyt tehdä työtään kunnolla – jos mitään ei tehdä, opetusala on seuraava hoitoala

Opetus- ja kasvatusalan ammattilaisista on pulaa, he uupuvat työssään ja tulokset heikkenevät. Tässä jutussa uran eri vaiheessa olevat opettajat kertovat, mitä pitäisi tehdä.

Mari Moilasella oli vakituinen virka matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana yläkoulussa, mutta hän irtisanoutui, koska suurin osa työstä ei enää tuntunut liittyvän opettamiseen.

Tällä hetkellä hän tekee pätkätöitä sijaisena. Hän on huomannut, että mitä lyhyempi sijaisuus, sitä paremmin työssä voi keskittyä alan parhaaseen puoleen: opettamiseen.

Moilasen kokemus kertoo jotain opettajien työn muutoksesta. Opettajien vastuulle kuuluu aiempaa enemmän hallinnollisia töitä ja samaan aikaan esimerkiksi oppilaiden tasoerot luokissa ovat kasvaneet, mikä lisää opettajien työmäärää.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon opettajien uupumisesta, opettajapulasta ja oppimistulosten heikkenemisestä kouluissa.

Jos ongelmia ei aleta pian ratkoa, opetusala voi olla kohta yhtä vaikeassa tilanteessa kuin hoitoala, arvioivat Ylen haastattelemat opetusalan ammattilaiset.

Tilanne koskettaa kaikkia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka.

Tässä jutussa uran eri vaiheessa olevat opettajat kertovat, miksi ala ei ole enää entisensä ja miten he ratkaisisivat tilanteen.

- -

Ratkaisuna kaksi ärrää
Tällä tiellä ei voida jatkaa, mutta peliä opetusalan suhteen ei ole vielä menetetty. Se on ydinviesti Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murrolta ja opetusalan tilannetta tutkineelta Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Arolta.

Heistä ratkaisut opetusalan ongelmiin ovat selvät: rahaa ja resursseja.

– Me tarvitsemme ehdottomasti näihin akuutteihin ongelmiin rahaa eli koulutuksen perusrahoitusta pitää lisätä pysyvästi ja pitkäjänteisesti, Murto sanoo.

Murron mukaan myös opettajia pitäisi kouluttaa enemmän. Lisäresursseja tarvitaan, jotta kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Tällä hetkellä näin ei ole.

Katariina Salmela-Aron mielestä resursseja pitäisi lisätä erityisesti kouluihin, joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita.

– Jos ei haluta resursoida opetusalaa, siitä tulee seuraava hoitoala. Mutta se voidaan vielä estää.

Korostus minun.

https://yle.fi/a/74-20020396

Rahaa lisää ja opettajien työuupumus loppuu on vastaus, jonka toimivuutta kehutaan ja moititaan. Lopulta kyse on, mistä rahat. Sinun kukkarostasiko veroja kiristämällä vai ulkomailta velkaa ottamalla?

Olisiko sittenkin ongelma opetusperiaatteiden eli opetusfilosofian eli didaktiikan vika? Mielestäni voitaisiin jopa puhua pedagogisesta viasta eli kasvatusongelmasta. Käsitys lapsen hyvästä kasvatuksesta on Suomessa kieroon kasvanut. J-J Rousseaun luonnonlapsiajattelu on tämän ongelman yksi kyseenalaistamaton syy. Perusaksioomia ei helposti kyseenalaisteta, joten tämäkin pohdinta jäänee rahan kinuamisen alle. Länsimaissa on valuvikoja monella alalla.

Huomionarvoista on myös, että kaikki haastateltavat (ja haastattelijat) em. jutussa ovat naisia. Niin hoitoalakin on naisvaltainen kuten opetusala. Miksi naiset eivät jaksa keskenään töissä vaan uupuvat? Ei kai mikään ratkaisu voi olla miesten määrän lisääminen noilla aloilla?

Lisää rahaa ja resursseja niin kaikki järjestyy. Jokin on muuttunut ja paljon 60 vuoteen. Silloin kyläkoulussa opettaja opetti kolmea luokkaa yhtä aikaa, oppilaita luokassa noin 40. Kuri säilyi ja jos häiriköi niin nurkkaan häpeämään. Opettaja ei uupunut eikä kukaan oppilaista häntä pahalla muistanut. Opetuskin oli hyvää ja aika moni jatkoi opintoja oppikoulussa, myöhemmin lukiossa ja yliopistossa. Mikähän kouluissa on sitten olennaisesti muuttunut kun opettajat uupuvat ja rahaa ja resursseja vaaditaan lisää.

Quote from: Lahti-Saloranta on 02.03.2023, 10:11:16
Mikähän kouluissa on sitten olennaisesti muuttunut kun opettajat uupuvat ja rahaa ja resursseja vaaditaan lisää.

Joku kumma juttuhan se on. Paljon sitä on tutkittu ja tutkitaan, mutta selvää ei vain ole saatu, eikä saada.  ???

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009424887.html

Quote
Tällainen on Itä-Helsingin menestyjä: Koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo

Keskustelua herätti myös Ylen koulukone, jossa kouluja pystyi vertailemaan erilaisten taustatekijöiden valossa. Hakukonetta on kritisoitu muun muassa siksi, ettei esimerkiksi alueen tulotaso tai S2-oppilaiden osuus välttämättä kerro mitään koulun opetuksen tasosta.

Tämä on havaittavissa myös Puistopolun koulun kohdalla.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että toissa vuonna Etelä-Vuosaaren mediaaninettotulot olivat noin 1 886 euroa, mikä on muuta maata matalampi määrä. Alueen työllisyysaste oli noin 62 prosenttia ja korkeakoulutettuja noin 25 prosenttia asukkaista.

Koulun S2-oppilaiden osuus taas on noin 44 prosenttia.

Koulu yltää kansallista keskiarvoa parempiin oppimistuloksiin, ainakin jos katsotaan päättötodistuksia. Koulunsa päättäneiden keskiarvo on pyörinyt viime vuodet noin 8,2:n tuntumassa, kun koko maan keskiarvo on 7,9.

Mitä Puistopolun koulussa on siis tehty oikein?

Ennen kuin kysytään, mitä on tehty oikein, voisi kysyä, onko päättötodistuksen keskiarvo miten vertailukelpoinen mittari koulujen välillä. Perinteisesti koulujen välillä on voinut olla isojakin eroja päättötodistuksen arvosanojen muodostumisessa. Tätä yritettiin 2020 tehdyllä kriteeristöpäivityksellä korjata, mutta onko uudempaa tietoa siitä, miten isoja eroja kriteeristöpäivityksen jälkeen saman arvosanan saaneiden osaamisen välillä voi olla koulujen kesken? Uudet kriteerit otettiin kai käyttöön 2021-2022 lukuvuoden alussa, joten Ylen koulukoneen arvosanat ovat ilmeisesti ensimmäinen setti päättötodistuksen arvosanoja, jotka on tuotettu uutta kriteeristöä käyttäen.

Eli ennen menestyksen julistamista voisi olla paikallaan varmistaa, että valittu menestyksen mittari on tarpeeksi relevantti menestyksen mittaamiseen.

Turun Sanomat on tehnyt (ilmeisen) laajan jutun Lausteen S2-voittoisesta koulusta. En ole tilaaja enkä pääse lukemaan, mutta jos jollain on tunnukset niin saattaa saada jutusta jotain irti.

https://www.ts.fi/uutiset/5922299

QuotePitkän linjan opettaja Lausteelta kertoo, millaista on arki S2-oppilaiden täyttämässä koulussa

Kyseinen opettaja on Mervi Uusitalo-Heikkinen (joka on myös Turun kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistoliiton listalta myös tulevissa eduskuntavaaleissa mukana).

Lausteen koulu on sivumennen sanoen sama paikka, jonka oppilas sai vasta koulua vaihdettuaan selville, että Suomessa valtaosa on valkoisia eikä islam ole pääuskonto.

Quote
Tällainen on Itä-Helsingin menestyjä: Koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo

Sisältääkö S2-luokitus myös SuRut?  Eli imuroiko taide- ja liikuntapanotteinen koulu (entisen) Sipoon ruotsinkielisiä?  Ja siihen päälle varsinaisille maahanmuuttajille käsketyt sääliarvosanat niin saahan siitä keskiarvoa.

Quote from: jalski on 03.03.2023, 13:54:56
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009424887.html

Quote
Tällainen on Itä-Helsingin menestyjä: Koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo

Keskustelua herätti myös Ylen koulukone, jossa kouluja pystyi vertailemaan erilaisten taustatekijöiden valossa. Hakukonetta on kritisoitu muun muassa siksi, ettei esimerkiksi alueen tulotaso tai S2-oppilaiden osuus välttämättä kerro mitään koulun opetuksen tasosta.

Tämä on havaittavissa myös Puistopolun koulun kohdalla.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että toissa vuonna Etelä-Vuosaaren mediaaninettotulot olivat noin 1 886 euroa, mikä on muuta maata matalampi määrä. Alueen työllisyysaste oli noin 62 prosenttia ja korkeakoulutettuja noin 25 prosenttia asukkaista.

Koulun S2-oppilaiden osuus taas on noin 44 prosenttia.

Koulu yltää kansallista keskiarvoa parempiin oppimistuloksiin, ainakin jos katsotaan päättötodistuksia. Koulunsa päättäneiden keskiarvo on pyörinyt viime vuodet noin 8,2:n tuntumassa, kun koko maan keskiarvo on 7,9.

Mitä Puistopolun koulussa on siis tehty oikein?

Ennen kuin kysytään, mitä on tehty oikein, voisi kysyä, onko päättötodistuksen keskiarvo miten vertailukelpoinen mittari koulujen välillä. Perinteisesti koulujen välillä on voinut olla isojakin eroja päättötodistuksen arvosanojen muodostumisessa. Tätä yritettiin 2020 tehdyllä kriteeristöpäivityksellä korjata, mutta onko uudempaa tietoa siitä, miten isoja eroja kriteeristöpäivityksen jälkeen saman arvosanan saaneiden osaamisen välillä voi olla koulujen kesken? Uudet kriteerit otettiin kai käyttöön 2021-2022 lukuvuoden alussa, joten Ylen koulukoneen arvosanat ovat ilmeisesti ensimmäinen setti päättötodistuksen arvosanoja, jotka on tuotettu uutta kriteeristöä käyttäen.

Eli ennen menestyksen julistamista voisi olla paikallaan varmistaa, että valittu menestyksen mittari on tarpeeksi relevantti menestyksen mittaamiseen.

Muistaakseni tässäkin ketjussa on todettu se fakta, että ne "varsinaisten" S-kakkosten arvostelu on kantiksia löysempää, eli hyviä numeroita tippuu helpommin. Ja tähän kun lisätään  koulujenvälisen vertailun ongelmat ilman S2:ia, koko jutulta häviää pohja.

Quote from: Huppupelikaani on 03.03.2023, 15:01:07
Muistaakseni tässäkin ketjussa on todettu se fakta, että ne "varsinaisten" S-kakkosten arvostelu on kantiksia löysempää, eli hyviä numeroita tippuu helpommin. Ja tähän kun lisätään  koulujenvälisen vertailun ongelmat ilman S2:ia, koko jutulta häviää pohja.

Juuri näin. Lisäksi kaikki mokuttajien esittelemät toteemit, ihmisistä onnistuneisiin projekteihin, osoittautuu aina huijaukseksi tai ne lässähtää viimeistään puoli vuotta sen jälkeen, kun ne on nostettu jalustalle.  Ei ole mitään syytä ajatella, että tilanne olisi toinen tällä kertaa.

Suvivirsi on satojen vuosien traditio Suomessa. Ja koulujen päättäjäiskirkko, esimerkiksi.

Vasemmisto (Vasemmistoliitto, Vihreät, SDP), ovat sen saaneet poistettua.

Ja teko-oikeistolainen (oikeasti vasemmistolainen) Kokoomuspuolue, tohveli Orpon johdolla komppaa...

Voi sitä muutosta, joka tuossa puolueessa on tapahtunut, ei enää tunnista entisekseen, ja muutenkin vaan cha-cha-cha!

Quote from: duc on 02.03.2023, 09:31:04
Huomionarvoista on myös, että kaikki haastateltavat (ja haastattelijat) em. jutussa ovat naisia. Niin hoitoalakin on naisvaltainen kuten opetusala. Miksi naiset eivät jaksa keskenään töissä vaan uupuvat? Ei kai mikään ratkaisu voi olla miesten määrän lisääminen noilla aloilla?

Naiset, jotka toimivat opettajina, ovat alalla kutsumuksesta. Kutsumustietoisia miesopettajia voi hyvinkin löytyä alakouluista, mutta yläkoulun miespuoliset aineenopettajat ovat yleensä alalla siksi, etteivät tulleet ajoissa ajatelleeksi urapolkuaan. Matematiikkaa tai historiaa lukemalla kun päätyy todennäköisimmin opettajaksi. Monet miesopettajat ovat lisäksi miehimyksiä, eli jossain kohtaa opintoja on tajunnut, että vähemmistökortilla työllistyy varmimmin peruskouluun. Tämä ei koske liikunnan tai teknisen työn opettajia, joskin teknisen työn opettajat ovat enenevässä määrin naisia johtuen 2016 OPSiin tehdystä uudistuksesta, jossa tekninen työ ja tekstiilityö osin yhdistettiin. Myöskään liikuntaan ei enää vaadita miesopettajia pojille, vaan liikuntatunnit on yhdistetty sekaryhmiksi, joita voi opettaa mies tai nainen.

Kutsumuksesta ja tunnollisuudesta on haittaa silloin, kun työn määrä kasvaa koko ajan. Miesopettajat jaksavat, koska eivät tee hommiaan yhtä(än) tunnollisesti (ja usein naiset paikkailevat heidän tekemättömyyttään). Miesopettaja antaa oppilaiden tehdä tehtäviä "itsenäisesti" ja korjaa samalla kokeita, naisopettaja kiertää luokassa ja muistaa kaikki 10 tukea tarvitsevaa ja eriytettävää ja hoitaa Wilma-merkinnät ja kokeiden korjaukset tuntien jälkeen.

Kaikki työssä jaksamiseen edes pinnallisesti perehtyneet tietävät, että epäselvät vaatimukset kuormittavat. Tämä on erityisen selvästi nähtävissä juuri tässä nykyisessä kolmiportaisen tuen järjestelmässä, jossa luokanohjaaja huolehtii luokkansa tuen järjestymisestä ilman lisäpalkkaa, ja aineenopettaja toteuttaa sen tunneilla, ilman lisäpalkkaa hänkin. Tuen tarpeen määrittely on täysin ilmassa, joten opettaja keksii itse kriteerit sille, miksi Abdi on erityisessä ja Ville tehostetussa tuessa tai toisin päin (tukimuodot kumpaankin on lueteltu, mutta ne ovat päällekkäiset) - esimerkiksi oppiaineen yksilöllistäminen voidaan tehdä kummassa vain tuen muodossa - ja toisaalta kummankaan kohdalla ei ole olemassa mitään rimaa tai määritelmää sille, mihin tuella pyritään. Ehkä tiedättekin, että nelosia ei saa antaa - vitonenkin on jo pidemmän aikaa ollut sellainen arvosana, että opettaja on tehnyt jotain väärin, jos koulua käyvä oppilas saa vitosen. Silloin ei ole kutsuttu koolle tarpeeksi montaa moniammatillista palaveria ja huoltajia, merkitty riittävän montaa tukitoimea papereihin ja huolehdittu niiden toteutumisesta. Tämä ei ole kuitenkaan mikään virallinen totuus eikä sitä lue missään, eli kyseessä on kuormittavasti epäselvän vaatimuksen malliesimerkki.

Onko sitten asiat hyvin, jos oppilas yltää tukitoimilla kutoseen? Ei välttämättä. Eihän mitään kriteerejä ole asetettu sille, milloin tukea on annettu riittävästi. EO vastaa kysyttäessä jotain epämääräistä siitä, kuinka jokaisella oppilaalla on "oikeus" päästä "näyttämään osaamisensa". Eli kyllä, kyse on myös yliopistomiesten laatimista ideologioista.

Kun selviä kriteerejä ei ole, kasvaa myös tuen piirissä olevien oppilaiden määrä koko ajan. Yhdelle pitää tuoda kuulosuojaimet tunnille, koska hän häiriintyy kynän rapinasta, toiselle selkokielinen teksti. Nykyisin on ihan tavallista, että 20 oppilaan luokasta kymmenellä on tukipäätös.

Edelleen, koska niitä kriteerejä ei ole, käy helposti niin, että jotain täytyy tehdä siksi, että se lukee papereissa, ei välttämättä siksi, että oppilas tarvitsee sitä. Esimerkki oppimateriaaleista: oppikirjailijat ovat supistaneet tekstin määrää kirjoissa niin, että se menee jo naurettavuuksiin - yhden kustantajan kaikissa kirjoissa on tummennettu osa virkkeistä niin, että "huono lukija" lukee vain pienen osan kappaleesta. Kuvittelepa, että opettaisit tai osaisit vaikkapa ensimmäisen maailmansodan tapahtumat viidellä virkkeellä! Se huono lukija ei opi koskaan lukemaan, kun mitään ei vaadita, eikäpä hän siitä sodastakaan mitään ymmärrä viiden virkkeen varassa (olen nähnyt nämä oppikirjat enkä tiedä virkkeiden todellista määrää, koska en itse opeta tätä, mutta jotain tuon tapaista se on). Oppilas varmaankin kykenisi ne viisi virkettä sieltä lukemaan, mutta ei, EO vaatii listaa asioista, jotka juuri tämän oppilaan opiskeltava, koska hänet on eriytetty alaspäin ja oppimäärää on yksilöllistetty. Eli kukaan ei tiedä, mikä on a) perusmäärä, joka tavallisten oppilaiden on opiskeltava ja b) yksilöllistetty määrä kuhunkin tilanteeseen, vaan ne keksitään aina ad hoc räätälöidään kunkin oppilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Tämä liittyy toki siihenkin, että Suomessa opettajalla on suuri opettamisen vapaus ja siksi mitään valmiiksi määriteltyjä tekstimääriä tms. ei ole olemassa. Opettajahan voi vetää koko kurssin halutessaan ilman kirjaa tai vaikkapa jonkinlaisen tutkivan oppimisen projektilla [ja tähänkin jopa kannustetaan, vaikka se vaikeuttaa entisestään kriteerien ja tukimuotojen päättämistä - onpa jopa yliopistotutkijoita (alun perin miehiä), jotka väittävät tällaisen olevan ainoa oikea tapa opettaa ---sivuhuomautuksena: höpinät konstruktivismin autuudesta alkavat jäädä omaan arvoonsa sitä mukaa, kun näitä tuen tarpeen oppilaita alkaa olla se puolet ikäluokasta, joten jotain hyvää tässäkin tilanteessa].

Sikäli kyllä kouluihin tarvittaisiin oikeita miehiä, 100 prosenttia opettajista, että yksikään mies ei suostuisi tuollaiseen. Ainoa vain, että se kyseinen mies lähtee ennemmin myymään käytettyjä autoja - siellä sentään hyvä tulos on määritelty selkeästi ja näkynee palkkapussissakin.

Quote from: jalski on 03.03.2023, 13:54:56
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009424887.html

Quote
Tällainen on Itä-Helsingin menestyjä: Koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo

Yle teki vastaavanlaisen asennemuokkauspuffin (https://areena.yle.fi/1-1303717) Rinkebyn koulusta viime vuosikymmenen alussa (6.10.2011). Sen keskiössä oli suomenruotsalainen sankarirehtori. 

QuoteYkkösen aamu-tv: Kuinka pahiskoulu Rinkebystä tuli eliittikoulu

Huonomaineinen tukholmalainen Rinkebyn koulu on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista, ja koulua johtava suomenruotsalainen Börje Ehrstrand on niittänyt kansainvälistä mainetta. Ehrstrand kertoo itse, kuinka tämä saatiin aikaan.

Tosin Ylen tuoreemman uutisonnin (1.9.2018) (https://svenska.yle.fi/a/7-1327179) mukaan Rinkebyn koulusta vain joka toinen suorittaa peruskoulun hyväksytysti.  Tämä sen jälkeen, kun puolet alueen perheistä on valinnut toisen koulun.

QuoteI Sverige ökar klyftorna mellan skolorna och det är stor skillnad mellan hur väl eleverna klarar sig. I Stockholmsförorten Rinkeby väljer hälften av familjerna bort Rinkebyskolan och bara hälften av eleverna som går ut nian där får avgångsbetyg.

Koulushoppailu on Ruotsissa arkipäivää, eikä sillä ole sitä stigmaa, minkä erityisesti vihervasemmisto yrittää Suomessa siihen liittää.

QuoteDe svaga resultaten har fått många familjer i Rinkeby att välja bort den kommunala Rinkebyskolan. Eleverna pendlar istället till någon annan skola - in till Stockholms centrum eller till någon av de privata friskolorna i området.

Det fria skolvalet i Sverige innebär att familjerna inte behöver välja den skola som ligger närmast, utan de kan välja den skola som de tror att är bäst för barnet.

- Oftast är det de med resursstarka föräldrar, som vet vad det finns för valmöjligheter, som väljer andra skolor till sina barn. Risken är att det är de övriga som blir kvar, de som inte har så engagerade föräldrar eller som inte vet hur man söker andra skolor, säger Malmberg.]De svaga resultaten har fått många familjer i Rinkeby att välja bort den kommunala Rinkebyskolan. Eleverna pendlar istället till någon annan skola - in till Stockholms centrum eller till någon av de privata friskolorna i området.

Det fria skolvalet i Sverige innebär att familjerna inte behöver välja den skola som ligger närmast, utan de kan välja den skola som de tror att är bäst för barnet.

- Oftast är det de med resursstarka föräldrar, som vet vad det finns för valmöjligheter, som väljer andra skolor till sina barn. Risken är att det är de övriga som blir kvar, de som inte har så engagerade föräldrar eller som inte vet hur man söker andra skolor, säger Malmberg.

Koulushoppailun vuoksi Rinkebyn oppilasmäärä on pudonnut noin kolmannekseen 00-luvusta.  Rahoitusta on sen vuoksi vähennetty, mikä ilmeisesti vaikeuttaa entisestään laadun ylläpitoa.  Tuskinpa edes Ylen Ruotsin puffari Heikel kutsuu sitä enää eliittikouluksi.

QuoteFör Rinkebyskolan betyder färre elever också mindre ekonomiska resurser. Idag har skolan ungefär 170 elever, jämfört med omkring 500 elever för tio år sedan.

Voidaanko uutisoinnista päätellä, että mamukehityksen suhteen olemme (vain) hieman yli kymmenen vuotta Ruotsia jäljessä?

Poimitaan koulu, jossa on amerikkalaisten, saksalaisten ja kiinalaisten IT-osaajien lapsia, ja heidän menestymisellään todistetaan, että aivan loistavastihan afrikkalaiset maahanmuuttajalapset pärjäävät, kuin vain opetus on järjestetty kunnolla. Juttuun haastatellaan ja kuvataan koulun ainoata pakistanilaistaustaista oppilasta, jotta lukijoille syntyy oikea mielikuva oppilasaineksesta.

Mihinkään yksittäiseen tapaukseen viittaamatta esitän tämän pelkästään yleisluonteisena esimerkkinä siitä, miten millä tahansa saadaan todistettua mitä tahansa.

Quote from: Bona on 04.03.2023, 08:15:27

Quote from: duc on 02.03.2023, 09:31:04
Huomionarvoista on myös, että kaikki haastateltavat (ja haastattelijat) em. jutussa ovat naisia. Niin hoitoalakin on naisvaltainen kuten opetusala. Miksi naiset eivät jaksa keskenään töissä vaan uupuvat? Ei kai mikään ratkaisu voi olla miesten määrän lisääminen noilla aloilla?

Naiset, jotka toimivat opettajina, ovat alalla kutsumuksesta. Kutsumustietoisia miesopettajia voi hyvinkin löytyä alakouluista, mutta yläkoulun miespuoliset aineenopettajat ovat yleensä alalla siksi, etteivät tulleet ajoissa ajatelleeksi urapolkuaan. Matematiikkaa tai historiaa lukemalla kun päätyy todennäköisimmin opettajaksi. Monet miesopettajat ovat lisäksi miehimyksiä, eli jossain kohtaa opintoja on tajunnut, että vähemmistökortilla työllistyy varmimmin peruskouluun. Tämä ei koske liikunnan tai teknisen työn opettajia, joskin teknisen työn opettajat ovat enenevässä määrin naisia johtuen 2016 OPSiin tehdystä uudistuksesta, jossa tekninen työ ja tekstiilityö osin yhdistettiin. Myöskään liikuntaan ei enää vaadita miesopettajia pojille, vaan liikuntatunnit on yhdistetty sekaryhmiksi, joita voi opettaa mies tai nainen.

Kutsumuksesta ja tunnollisuudesta on haittaa silloin, kun työn määrä kasvaa koko ajan. Miesopettajat jaksavat, koska eivät tee hommiaan yhtä(än) tunnollisesti (ja usein naiset paikkailevat heidän tekemättömyyttään). Miesopettaja antaa oppilaiden tehdä tehtäviä "itsenäisesti" ja korjaa samalla kokeita, naisopettaja kiertää luokassa ja muistaa kaikki 10 tukea tarvitsevaa ja eriytettävää ja hoitaa Wilma-merkinnät ja kokeiden korjaukset tuntien jälkeen.

Kaikki työssä jaksamiseen edes pinnallisesti perehtyneet tietävät, että epäselvät vaatimukset kuormittavat. Tämä on erityisen selvästi nähtävissä juuri tässä nykyisessä kolmiportaisen tuen järjestelmässä, jossa luokanohjaaja huolehtii luokkansa tuen järjestymisestä ilman lisäpalkkaa, ja aineenopettaja toteuttaa sen tunneilla, ilman lisäpalkkaa hänkin. Tuen tarpeen määrittely on täysin ilmassa, joten opettaja keksii itse kriteerit sille, miksi Abdi on erityisessä ja Ville tehostetussa tuessa tai toisin päin (tukimuodot kumpaankin on lueteltu, mutta ne ovat päällekkäiset) - esimerkiksi oppiaineen yksilöllistäminen voidaan tehdä kummassa vain tuen muodossa - ja toisaalta kummankaan kohdalla ei ole olemassa mitään rimaa tai määritelmää sille, mihin tuella pyritään. Ehkä tiedättekin, että nelosia ei saa antaa - vitonenkin on jo pidemmän aikaa ollut sellainen arvosana, että opettaja on tehnyt jotain väärin, jos koulua käyvä oppilas saa vitosen. Silloin ei ole kutsuttu koolle tarpeeksi montaa moniammatillista palaveria ja huoltajia, merkitty riittävän montaa tukitoimea papereihin ja huolehdittu niiden toteutumisesta. Tämä ei ole kuitenkaan mikään virallinen totuus eikä sitä lue missään, eli kyseessä on kuormittavasti epäselvän vaatimuksen malliesimerkki.

Onko sitten asiat hyvin, jos oppilas yltää tukitoimilla kutoseen? Ei välttämättä. Eihän mitään kriteerejä ole asetettu sille, milloin tukea on annettu riittävästi. EO vastaa kysyttäessä jotain epämääräistä siitä, kuinka jokaisella oppilaalla on "oikeus" päästä "näyttämään osaamisensa". Eli kyllä, kyse on myös yliopistomiesten laatimista ideologioista.

Kun selviä kriteerejä ei ole, kasvaa myös tuen piirissä olevien oppilaiden määrä koko ajan. Yhdelle pitää tuoda kuulosuojaimet tunnille, koska hän häiriintyy kynän rapinasta, toiselle selkokielinen teksti. Nykyisin on ihan tavallista, että 20 oppilaan luokasta kymmenellä on tukipäätös.

Edelleen, koska niitä kriteerejä ei ole, käy helposti niin, että jotain täytyy tehdä siksi, että se lukee papereissa, ei välttämättä siksi, että oppilas tarvitsee sitä. Esimerkki oppimateriaaleista: oppikirjailijat ovat supistaneet tekstin määrää kirjoissa niin, että se menee jo naurettavuuksiin - yhden kustantajan kaikissa kirjoissa on tummennettu osa virkkeistä niin, että "huono lukija" lukee vain pienen osan kappaleesta. Kuvittelepa, että opettaisit tai osaisit vaikkapa ensimmäisen maailmansodan tapahtumat viidellä virkkeellä! Se huono lukija ei opi koskaan lukemaan, kun mitään ei vaadita, eikäpä hän siitä sodastakaan mitään ymmärrä viiden virkkeen varassa (olen nähnyt nämä oppikirjat enkä tiedä virkkeiden todellista määrää, koska en itse opeta tätä, mutta jotain tuon tapaista se on). Oppilas varmaankin kykenisi ne viisi virkettä sieltä lukemaan, mutta ei, EO vaatii listaa asioista, jotka juuri tämän oppilaan opiskeltava, koska hänet on eriytetty alaspäin ja oppimäärää on yksilöllistetty. Eli kukaan ei tiedä, mikä on a) perusmäärä, joka tavallisten oppilaiden on opiskeltava ja b) yksilöllistetty määrä kuhunkin tilanteeseen, vaan ne keksitään aina ad hoc räätälöidään kunkin oppilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Tämä liittyy toki siihenkin, että Suomessa opettajalla on suuri opettamisen vapaus ja siksi mitään valmiiksi määriteltyjä tekstimääriä tms. ei ole olemassa. Opettajahan voi vetää koko kurssin halutessaan ilman kirjaa tai vaikkapa jonkinlaisen tutkivan oppimisen projektilla [ja tähänkin jopa kannustetaan, vaikka se vaikeuttaa entisestään kriteerien ja tukimuotojen päättämistä - onpa jopa yliopistotutkijoita (alun perin miehiä), jotka väittävät tällaisen olevan ainoa oikea tapa opettaa ---sivuhuomautuksena: höpinät konstruktivismin autuudesta alkavat jäädä omaan arvoonsa sitä mukaa, kun näitä tuen tarpeen oppilaita alkaa olla se puolet ikäluokasta, joten jotain hyvää tässäkin tilanteessa].

Sikäli kyllä kouluihin tarvittaisiin oikeita miehiä, 100 prosenttia opettajista, että yksikään mies ei suostuisi tuollaiseen. Ainoa vain, että se kyseinen mies lähtee ennemmin myymään käytettyjä autoja - siellä sentään hyvä tulos on määritelty selkeästi ja näkynee palkkapussissakin.

Oletko mahdollisesti opettajana monikultturisessa koulussa? Jokainen sana mitä kirjoitat on totta.

ˆOlen opettaja pk-seudulla, kyllä, mutta uskonnon opettajana en juuri opeta Abdeja. Olen tosin tuonut esille joko tässä tai rinnakkaisketjussa aiemmin sen, että mielestäni S2 tai mamujen määrä ei ole (ainoa) selittävä tekijä oppimistulosten laskulle, vaan pidän suurempana syynä puhelimia ja somea. Kirjoitin tästä vähän pidemmin jokin aika sitten.

Työyhteisö, jossa kaikki ovat töissä kutsumuksesta kävisi varmaan aika raskaaksi. Tekee hyvää jos porukassa on mukana gonahtaneita, raadollisia miehiä, jotka osaavat optimoida toimintatapoja (=poistaa turhaa vaivaa) ja ampua alas kaiken maailman hattaroita, pilvilinnoja, hankkeita, projekteja ja visioita.

Toisaalta työyhteisö jossa kaikki ovat gonahtaneet olisi myös varmaan aika tunkkainen tai voisiko sanoa "ylioptimoitu", kun mihinkään ei koskaan panostettaisi tippaakaan ylimääräistä ja arjesta tulisi aika harmaata.

Pohdin tuossa vihervasemmistolaisten reaktioita tähän S2-koneeseen ja ensin tuli mieleen:

Tämänhän pitäisi olla hyvä asia, jos persut ja rasistit vievät lapsensa pois näistä monikulttuurisista kouluista, jolloin siellä saa monikulttuurisuusihanne kukoistaa ja kaikista näiden poliitikoidenkin ja heidän viiteryhmiensä lapsista tulee terveitä kosmopoliitteja ilman peräkammarilasten vaikutusta

Sitten heräsin ja päästin kissan pöydälle. Todellisuudessahan

Tämä vihervasemmistolainen ja svenskatalande viiteryhmähän pelkää, että rasistit ja persut ottavat lapsensa pois näistä S2-kouluista ja tuovat ne samoihin kouluihin, joissa heidän ja viiteryhmiensä lapset nyt ovat.

Härregud, nyt niitten pärssujen barnit tulee meidän Pellen ja Pippilottan skolaan. Fyi fan Yle, vad har du gjort!

-i-

 :)

Quote from: Dangr on 04.03.2023, 11:49:15

Ja tämänvuoksi peruskouluihin tarvittaisiin ylioppilaskokeen tapainen valtakunnallinen  koe. Erottaisi osaamisen ja opettajan lemmikkinäolemisen.

Kyllä. Koko maassa kaikki yhdeksännen luokan oppilaat suorittaisivat keväällä samanlaiset kokeet hyvin valvotuissa olosuhteissa. Näin toimittaisiin joka kevät.

Quote from: Nikolas on 04.03.2023, 12:13:08
Kyllä. Koko maassa kaikki yhdeksännen luokan oppilaat suorittaisivat keväällä samanlaiset kokeet hyvin valvotuissa olosuhteissa. Näin toimittaisiin joka kevät.

Vertailukelpoisia kokeita kaivattaisiin minusta ennen yhdeksännen luokan kevättäkin, jo oppilaiden oikeuksien nimessä. Jos oppilas on koko ajan ennen tuollaista opintojen lopussa olevaa ensimmäistä vertailukelpoista koetta saanut suhteettoman hyviä arvosanoja, on hän voinut virheellisesti luulla osaavansa vaaditut asiat riittävän hyvin, kunnes karvas totuus paljastuu ja sitten onkin liian myöhäistä enää tehdä asialle mitään ja esimerkiksi tie lukioon saattaa sulkeutua. Oppilaiden aseman turvaamiseksi tarvitaan luotettavaa osaamisen testaamista koko opintojen ajan, jotta oppilas voi aidosti luottaa siihen, että tietää onko hänellä parannettavaa opiskelussaan vaiko ei.

Huolestuttava kehityssuunta on myös se, että käsittääkseni on haluttu luopua numeroarvosteluista monilla luokilla. Pelksätä sanallisesta arvioinnista on kuitenkin hyvin vaikea tai suorastaan mahdotonta kunnolla arvioida sitä, että kuinka hyvin osaa asioita esimerkiksi suhteessa muihin oppilaisiin. Tästä ongelmasta on minulla karvaita omakohtaisia kokemuksiakin...

Lisää rahaa ja ongelmat ratkeavat: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009433632.html

QuoteTutkija jyrähtää HS:lle: Nyt on viimeinen hetki puuttua Helsingin koulujen eriytymiseen

TOISTAISEKSI Helsingin kouluissa vallitsee hyvät olosuhteet, kertoo koulutus- ja hyvinvointieroja tutkiva Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius HS:lle.

Hänen mukaansa nyt on kuitenkin viimeisiä hetkiä toimia, mikäli koulujen eriytyminen halutaan välttää.

- -

Hänen mukaansa olisi tärkeää esimerkiksi kuulla vanhempien huolet ja reagoida niihin. Hänen mukaansa käytännössä koulut tarvitsevat riittävästi rahaa pätevien opettajien palkkaamiseen, riittävän pienien luokka­kokojen ylläpitämiseen sekä kiusaamisen kitkemiseen.

Korostus minun.

Miten kiusaamisen estäminen voi olla rahasta kiinni?

Quote from: Bona on 04.03.2023, 08:15:27

Quote from: duc on 02.03.2023, 09:31:04
Huomionarvoista on myös, että kaikki haastateltavat (ja haastattelijat) em. jutussa ovat naisia. Niin hoitoalakin on naisvaltainen kuten opetusala. Miksi naiset eivät jaksa keskenään töissä vaan uupuvat? Ei kai mikään ratkaisu voi olla miesten määrän lisääminen noilla aloilla?

- - Ehkä tiedättekin, että nelosia ei saa antaa - vitonenkin on jo pidemmän aikaa ollut sellainen arvosana, että opettaja on tehnyt jotain väärin, jos koulua käyvä oppilas saa vitosen. Silloin ei ole kutsuttu koolle tarpeeksi montaa moniammatillista palaveria ja huoltajia, merkitty riittävän montaa tukitoimea papereihin ja huolehdittu niiden toteutumisesta. Tämä ei ole kuitenkaan mikään virallinen totuus eikä sitä lue missään, eli kyseessä on kuormittavasti epäselvän vaatimuksen malliesimerkki.

Onko sitten asiat hyvin, jos oppilas yltää tukitoimilla kutoseen? Ei välttämättä. Eihän mitään kriteerejä ole asetettu sille, milloin tukea on annettu riittävästi. EO vastaa kysyttäessä jotain epämääräistä siitä, kuinka jokaisella oppilaalla on "oikeus" päästä "näyttämään osaamisensa". Eli kyllä, kyse on myös yliopistomiesten laatimista ideologioista.

- -

Korostus alkuperäinen.

Kiitos yksityiskohtaisesta ja omakohtaisesta ruohonjuuritason näkemyksestä. Kuten yllä mainitsin, didaktiset jopa pedagogiset ideologiat viimeistään Rousseusta lähtien ovat jotenkin kierouttaneet nykykoulua, kuten kasvatustiedettä ylipäänsä. Toki on selvää, että miehet ovat sotkeneet kätensä tähän soppaan ensin, mutta yhä enemmän liemessä ovat myös naisten kädet hämmentämässä. En tahtoisi tästä sukupuolten taistelua, vaan nostin naisvaltaisuuden opetusalalla esille olemassaolevana faktana.

Olisiko kurinpalautus kouluihin oikea lääke ja pitäisikö kurin lähteä kaksilahkeisista? Ruohonjuuritasolla lienee vaikea käytäntöjä muuttaa, kun ylätaso sukupuolesta riippumatta määrittelee, mikä on sallittua ja kiellettyä ja mitkä ovat opettajan oikeudet ja velvollisuudet. Ideologiat tuskin nopeasti muuttuvat, joten riittääkö pelkkä rahan lisäys koulun ongelmien ratkaisemiseksi? Tuskin, vaan yliopiston kasvatustieteen periaatteiden on muututtava luonnonlapsiajattelusta lähemmäs käytäntöä, jonka minä koin 1980-90-lukujen taitteessa oppivelvollisuuteni aikana.

Tieni vei lukion kautta yliopistoon ja humanistiselle alalla. Ensimmäinen kosketukseni sähköpostiin oli yliopistossa. Ei ollut sosiaalista mediaa, ei älykännyköitä ja internet yleistyi tosiaan vasta yliopistoaikanani 2000-luvun alussa. Kirjat ja luennot olivat perusmateriaalia yliopistossa puhumattakaan peruskoulusta ja lukiosta. Kalvosulkeiset sopivat minulle opettajien työtapana. Nykyaika lienee jotain muuta nettiopetusympäristöineen.

Olisiko vanha aika palautettava, jos tahdotaan Pisa-menestystä? Vaikeaa se lienee, jos oppilailla on vaikeuksia oppia opettajien äidinkieli. Kohta kai S2-oppilaille vaaditaan opetusta omalla äidinkielellään kaikissa aineissa peruskoulusta yliopistotasolle. Nykyään englanti on suomalaisyliopistojen yleiskieli. Monella alalla suomi on yksinkertaisesti liian pieni kielialue, jotta olisi järkevää julkaista sillä mitään tieteellistä.

Quote from: Dangr on 04.03.2023, 11:49:15

Quote from: Huppupelikaani on 03.03.2023, 15:01:07
Muistaakseni tässäkin ketjussa on todettu se fakta, että ne "varsinaisten" S-kakkosten arvostelu on kantiksia löysempää, eli hyviä numeroita tippuu helpommin. Ja tähän kun lisätään  koulujenvälisen vertailun ongelmat ilman S2:ia, koko jutulta häviää pohja.

Ja tämänvuoksi peruskouluihin tarvittaisiin ylioppilaskokeen tapainen valtakunnallinen  koe. Erottaisi osaamisen ja opettajan lemmikkinäolemisen.

Jotta tämä toimisi pitäisi myös olla sama tarkastusmalli kuin YO-kokeissa. Ensin oma opettaja arvostelee ja sitten Ylioppilastutkintolautakunnan sensori, jos arvostelu eroaa merkittävästi alkaa jonkin asteiset turpakäräjät.

Toki jos tutkintolautakunta antaa Ahmed-nimisille myös tasoitusta mikään ei edelleenkään muutu.

Aivan samoin kun maahanmuutto-käsitteeseen on tarkoituksella pakattu kaikki mahdollinen, niin tuntuu, että koulukeskustelussa on käynyt samoin. Koulujen perimmäinen tarkoitus on opettaa oppilaitaan. Nyt koututukseen on liitetty kurittomuuden, väkivallan, psyykkisten ongelmien, huumeiden, rikkinäisen perhe-elämän ja perheiden varattomuuden poistaminen, jopa kaavoituksen ongelmien ratkaisut ovat koulutoimesta riippuvaisia.

Maahanmuutossa tulisi ratkaista työperäisen ongelmat erillään turvapaikanhausta. Samoin tulisi ratkaista, missä ja miten nuorisoon liittyvät ongelmat ratkaistaan. Ei kaikkiin ongelmiin voi löytyä ratkaisua koulusta. Annetaan sen laitoksen hoitaa vain opetukseen liittyvät asiat ja hyväksytään ajatus oppilaiden erilaisista opiskelumotivaatiosta ja oppimisnopeuksista.

HS 6.3.2023 (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html)

QuoteÄiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava
Turkulaisperhe valitsi asuinpaikan sillä perusteella, miten paljon alueella on vieraskielisiä oppilaita. Asiantuntijan mukaan juuri tällainen luuloihin ja pelkoihin perustuva "koulushoppailu" pahentaa alueiden eriytymistä.

Tähän sopii jälleen: "No shit, Sherlock!".  Hesari selostaa shoppailijan strategiaa:

QuotePERHE aloitti uuden kodin etsimisen netin asunnonvälityspalvelusta.

Heti alusta alkaen heille oli selvää, että nyt haettiin kotia, jossa lapset voisivat käydä koulua yhdessä muiden suomea sujuvasti puhuvien kanssa.

"Mieheni tutki Googlesta alueita, joilla ulkomaalaistaustaisten asumisprosentit ovat isoja. Näiden asukasprosenttien perusteella laskimme, että tietyissä kouluissa on pakko olla 60–80 prosenttia vieraskielisiä oppilaita."

Kun perhe oli selvittänyt, mihin kouluihin heidän laskelmiensa mukaan menee eniten vieraskielisiä lapsia, he sulkivat juuri tämän alueen asunnot pois asuntohaaveistaan.

QuotePerheenäiti painottaa, että hän ei koe itseään tai ajatuksiaan rasistisiksi. Hän sanoo, että lapsilla on tälläkin hetkellä ulkomaalaistaustaisia ystäviä, jotka eivät puhu suomen kieltä kovin hyvin.

"Vieras kulttuuri on loistava hieno asia, mutta ei enää sitten, jos lapsen oma kulttuuri ja kieli kärsii siitä", hän sanoo.

Lopulta perhe löysi itselleen uuden kodin Turun Hirvensalon saarelta. Siellä lasten kouluksi valikoitui Wäinö Aaltosen koulu.

Kyseinen koulu kuuluu niihin Turun kouluihin, joissa suomea toisena kielenä opiskelevien lasten määrä on liki olematon.

Tutkija toistaa banaaleja itsestäänselvyyksiä asioiden kehityksestä ja vaatimuksia yhteiskunnan puuttumisesta siihen, mutta keinoja tai esimerkkejä ulkomaisista onnistumisista hän ei esitä.  Eli hän tekee sitä, mitä hän ja hänen lukuisat kollegansa varsin hyvin osaavat: heiluttelee käsiään. 

QuoteKAUPPINEN painottaa, että jos kouluun perustuvat asuinpaikan valinnat runsastuvat, se voi entisestään kiihdyttää asuinalueiden eriytymistä. Hänen mukaansa koulujen ja asuinalueiden eriytymiset ovat kytköksissä toinen toisiinsa ja ruokkivat toisiaan.

Asiaan pitäisi hänen mukaansa puuttua.

"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."

Kauppinen sanookin, että yhteiskunnan olisi tärkeää tehdä jotain, jotta asia ei jää nyt sen varaan, mitä yksittäisissä perheissä tehdään.

"Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma."

Pakistanilaissyntyinen ja s2-taustainen tuore Aallon opiskelija kertoo, kuinka koulunkäynti huomattavasti parani, kun hänet koulushoppailtiin luonontiedepainotteiselle luokalle. Koulu itsessään on on hyvinkin "rikas", mutta hän oli itse luonto ja tiede -painotteisen luokan (ei suoraan mainttu, mutta nettitiedon perusteella ilmeisesti näin) ainoa "väriläiskä".

QuoteImtiazin mielestä opettajan kannustuksella ja tuella on suuri merkitys opiskelijan motivaatioon. Kasiluokalla opo alkoi varoitella, että hänen kannattaisi heikon suomen kielen taidon vuoksi harkita ammattikoulua, koska kantasuomalaisillekin lukio tuottaa paljon töitä. Toiset valmistavalla luokalla opiskelleet tytöt alkoivat myös painaa hyvin koulussa edennyttä koulukaveriaan alas kateellisilla puheillaan.

Imtiaz vaihtoi peruskoulun viimeiseksi vuodeksi Kallahden peruskouluun Vuosaareen. Siellä kannustava opo nosti hänen opiskelumotivaationsa toiselle tasolle.

QuoteImtiaz huomasi suuren eron peruskoulujen ilmapiirin välillä Itä-Helsingissä: ensimmäisessä koulussa tappelut olivat yleisiä. Kun hän teki siellä myöhemmin sijaisuuksia, poliisi piti kutsua paikalle melkein jokaisella välitunnilla.

– Kontulassa kukaan ei kuunnellut ketään. Merilahden koulu oli todella rauhallinen. Luokallani olin ainoa ulkomaalainen. Rinnakkaisluokalla oli vain maahanmuuttajia ja se ei ollut yhtä rauhallinen kuin oma ysiluokkani.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009437572.html

Hesarin otsikko

Oppimis­erot ovat Suomessa oppilaiden, eivät koulujen tai luokkien välisiä, sanoo tutkimus­professori



Kuka on luullut, että luokan erilaiset verhot tai koulun arkkitehtuuri aiheuttaa tasoeroja luokkien ja koulujen välillä?  Oppilaat muodostavat luokan ja luokat muodostavat koulun ja siitä se luokkien ja koulujen ero muodostuu. Paljonkohan tuon selvittämiseen tieteellisesti on kulunut apurahoja?

Quote from: Roope2 on 13.03.2023, 12:42:11

Hesarin otsikko

Oppimis­erot ovat Suomessa oppilaiden, eivät koulujen tai luokkien välisiä, sanoo tutkimus­professori

Koulukeskustelu mediassa on ihan kummallista, koska samaan aikaan yritetään pitää yllä seuraavia väittämiä:

• Koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa.
• Joillekin kouluille pitäisi ohjata merkittävästi nykyistä enemmän rahoitusta.

Jos näistä ensimmäinen pitää paikkansa, niin jälkimmäinen on täysin perusteeton toimi. Jos koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa, niin miksi joillekin kouluille pitäisi ohjata enemmän resursseja kuin toisille? Ilmeisesti ihan vain huvin vuoksi, koska mitään oppimiseen liittyviä eroja ei koulujen välillä ole.

Jos taas tietyille kouluille kohdennettu lisärahoitus on jotenkin perusteltu, niin silloin rahalla selvästi yritetään korjata jotain oppimiseen liittyviä ongelmia. Mitään muuta kestävää perustetta lisärahoitukselle ei ole, koska koulun tehtävä on opetuksen hoitaminen. Koska rahoitusta kohdennetaan tiettyihin kouluihin eikä tasaisesti kaikkiin, niin silloin kyse on juuri koulujen välisistä oppimiseroista, joita lisärahalla yritetään paikata.

---
Edit: korjattu typoja

Quote from: Roope2 on 13.03.2023, 12:42:11

Hesarin otsikko

Oppimis­erot ovat Suomessa oppilaiden, eivät koulujen tai luokkien välisiä, sanoo tutkimus­professori

No niin, nyt jo aletaan lähestyä probleemia, mutta vieläkään ei uskalleta sanoa ääneen, mistä on kysymys. Kaikki tietävät, että metsässä on karhu, mutta sitä ei voi sanoa karhuksi, koska kyseessä on tabu.

( Karhulla on useita kiertoilmauksia, kuten mesikämmen, kontio, metsän omena, metsän kuningas ja nalle. Myös 'karhu' on alun perin kiertoilmaus, joka tarkoittaa karheaa turkkia, mutta sittemmin se on vakiintunut karhun nimeksi. Kiertoilmauksia käyttämällä muinaissuomalaiset ovat halunneet välttää kutsumasta petoa luokseen. Karhun ehkä vanhin ja alkuperäisin nimitys on oksi (taipuu kuten "kaksi"). Sanalle 'oksi' on vastineita kaukaisemmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä, joten se on ikivanha omaperäinen sana. Sanan oksi vastine on nykysuomessa otso. Otso-sana on länsisuomalainen ja kirjakielinen muunnos oksi-sanan karjalaisesta ja itäsuomalaisesta deminutiivista ohto. )

Samoin jokainen järjissään oleva ymmärtää, että heikosti menestyvät koulut ovat niitä, joissa on paljon heikosti menestyviä oppilaita ja heikosti menestyvät oppilaat - eivät kaikki - tulevat pääosin sellaisista maista, joiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on heikko.

Koska tätä ei rasismin pelossa kehdata sanoa ääneen, puhutaan syrjäytymisestä, kouluavustajista, S2-oppilaista, epätasa-arvosta, huonoista kouluista, segregaatiosta, pahoinvoinnista, päämäärättömyydestä, koulutusta arvostamattomista oppilaista ja heidän perheistään, kielikoulutuksen puutteista, koulushoppailusta, kaavoituksesta, opetussuunnitelmasta, kotouttamisen epäonnistumisesta, resurssipulasta, rasismista ja sensellaisesta älyllisesti epärehellisestä kiertelystä.

Jos haluaa mannapuuroa, mutta laittaa kattilaan vanhat kalsarit, ei se ole kattilan vika, jos ruoka ei maita.

Nyt me yritämme kiillottaa sitä kattilaa ja ihmettelemme, miksi kaikki meni pieleen. Mutta jos vain saisimme lisää resursseja, voisimme ostaa kattilaamme kultaiset kahvat - kyllä sitten puuro maittaisi!

Quote from: jalski on 14.03.2023, 08:25:21
Koulukeskustelu mediassa on ihan kummallista, koska samaan aikaan yritetään pitää yllä seuraavia väittämiä:

• Koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa.
• Joillekin kouluille pitäisi pitäisi ohjata merkittävästi nykyistä enemmän rahoitusta.

Jos näistä ensimmäinen pitää paikkansa, niin jälkimmäinen on täysin perusteeton toimi. Jos koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa, niin miksi joillekin kouluille pitäisi ohjata enemmän resursseja kuin toisille? Ilmeisesti ihan vain huvin vuoksi, koska mitään oppimiseen liittyviä eroja ei koulujen välillä ole.

Jos taas tietyille kouluille kohdennettu lisärahoitus on jotenkin perusteltu, niin silloin rahalla selvästi yritetään korjata jotain oppimiseen liittyviä ongelmia. Mitään muuta kestävää perustetta lisärahoitukselle ei ole, koska koulun tehtävä on opetuksen hoitaminen. Koska rahoitusta kohdennetaan tiettyihin kouluihin eikä tasaisesti kaikkiin, niin silloin kyse on juuri koulujen välisistä oppimiseroista, joita lisärahalla yritetään paikata.

Ensimmäinen väite lienee paradigma, joka on Suomessa vallinnut kauan ja ollut pitkälti totta silloin kun kansa on ollut varsin homogeenistä joukkoa. Sittemmin on tapahtunut paradigmamuutos syistä, jotka liittyvät Suomen monikulturisoitumiseen. Tätä paradigmamuutosta yritetään epätoivoisesti sekä kiistää (väite 1) että korjata hajonnut paradigma rahalla (väite 2). Koulut vain ovat eri vaiheessa suhteissa näihin väitteisiin.

En usko, että kumpikaan korjausyrityksistä tulee onnistumaan, sillä a) kyseessä ovat sen luontoiset asiat, joita ei voi rahalla korjata, b) monikulturisoituminen etenee vauhdilla, täten paradigmamuutos vahvistuu eivätkä resurssit skaalaudu mukana. Taustalla on ajatus siitä, että oppilas on tabula rasa ja siihen voidaan asentaa "sosiaalinen käyttöjärjestelmä". Rahalla voidaan tähän käyttöjärjestelmään kehittää hienoja ominaisuuksia, kuten tasa-arvo, inkluusio ja antirasismi. Mutta lopulta ainoa osapuoli, joka lopulta pystyy kurssiaan muuttamaan, on oppilas itse, käyttöjärjestelmästä tai sen ominaisuuksista riippumatta. Vallitseva paradigma kuitenkin sanelee, että ensisijaisesti järjestelmän pitäisi muuttua yksilön ympärillä, ei yksilön. Oppilaan menestymättömyys on järjestelmän vika. Ja tästä päästään siihen, että vastuu muutoksesta on siirtynyt yksilöltä yhteiskunnalle.

Joku oli tehnyt aika pätevän systeemin.

Quote

Tuli visualisoitua s2-oppilaiden määrät kartalle kouluttain/kunnittain käyttämällä samaa dataa kuin yle uutisessaan https://yle.fi/a/74-20018233 .

Karttaa voi katsoa täältä: https://s2koulut.vercel.app/

Mitäköhän sitä seuraavaksi visualisoisi? Kiinnostaisiko rikostilastot kunnittain?

https://ylilauta.org/satunnainen/131437061#207193327 (https://ylilauta.org/satunnainen/131437061#207193327)

https://s2koulut.vercel.app/ (https://s2koulut.vercel.app/)

Quote from: Golimar on 14.03.2023, 11:52:17

https://s2koulut.vercel.app/ (https://s2koulut.vercel.app/)

Tuo on erinomaisen hyvä. Havainnollistan sen hyvyyttä yhdellä kuvaruutukaappauksella.

Turun sanomat uutisoi tänään: "Luokkakaverit pahoinpitelivät 10-vuotiaan pojan Pansion koululla – päähän kohdistuneet potkut aiheuttivat aivotärähdyksen". Pansion koulussa S2-oppilaita 47%. Onko jollakulla tarkempaa tietoa? Aika rajulta menolta nimittäin kuulostaa tuon ikäisille naskaleille.

Ihmeellistä kiertelyä ja kaartelua todellisen syyn ympärillä ja tuo heitto Australiasta ja coronasta kruunasi koko homman.

Quote

Väkivalta uhkaa levitä kouluista muualle yhteiskuntaan, varoittaa tutkija: "Tältä ei voi enää sulkea silmiä"
Rehtoreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan väkivaltaa on kouluissa koko ajan enemmän. Akatemiaprofessori vaatii pikaisia toimia tai levottomuudet leviävät laajemmin yhteiskuntaan.

Rehtorien mukaan kaikenlainen väkivalta kouluissa on lisääntynyt, ilmenee rehtoribarometrista. Helsingin yliopisto on toteuttanut kyselyn joka vuosi 2019 alkaen yhteistyössä Suomen Rehtorit -yhdistyksen kanssa.

Väkivallan lisääntyminen on ollut lineaarista aina vuodesta 2019 saakka, kertoo akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

X

Helsingissä 14 vuotta rehtorina toimineen Outi Lehtolan mielestä oppilaiden ääripäät ovat eriytyneet.

– Meillä on oppilaita, jotka voivat huonosti, ja vastaavasti toisessa päässä paljon oppilaita, joilla on erittäin hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kouluarjessa näkyy myös vaikeuksia, joiden taustalla on monimuotoisia ongelmia, kuten oppilaiden neuropsykologisia pulmia.

Lehtolan mukaan tilanteita ei voi hoitaa pelkkinä kurinpidollisina tapauksina tai keskusteluina, vaan vaikeimpien oppilaiden kanssa tehdään monialaista yhteistyötä eri viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Hankalien oppilaiden osalta tilanne on korostunut seitsemän–kahdeksan viime vuoden aikana.

X

Rehtoribarometrin tuloksista erottuvat suuret kaupungit ja pääkaupunkiseutu maaseutuun verrattuna. Erot eivät kuitenkaan ole Salmela-Aron mukaan dramaattisia.

– Teemme vertailevaa tutkimusta australialaisten kanssa. Heillä on todella isoja eroja kaupunkien ja muun maan välillä. Suomi on varmasti tulossa tässä suhteessa perässä, mutta onneksi meillä ilmiöihin voi vielä puuttua ja niitä voi ennaltaehkäistä.

Nuorten pahoinvointi on näkynyt tutkijan mukaan pitkään, mutta koronapandemia pahensi tilannetta.

X

– Ei koeta enää yhteenkuuluvuutta yhteiskuntaan, naapurustoon, kouluun eikä kavereihin. Myös perheissä voi olla vaikeuksia, ja sitä kautta voi lähteä kehittymään ulkopuolisuuden kokemuksia, mikä tuo haasteita koko yhteiskuntaan.

X

Yhteistyöhön tarvitaan myös vanhemmat ja koko alueen naapurusto.

– Vanhemmat ja huoltajat tulisi ottaa enemmän mukaan koulujen arkeen. Heille tulisi mahdollistaa tehdä kiinteämmin yhteistyötä koulun kanssa. Vanhempien ja opettajien välillä tulisi olla hyvät suhteet. Silloin keskustelu myös vastoinkäymisten kohdalla on helpompaa.

X

Lehtolan mukaan uusi ilmiö on se, että on myös nuoria ja huoltajia, jotka eivät ole valmiita kohtaamaan ongelmia ja keskustelemaan niistä.

– Emme pääse itse asiaan, vaikka oppilas on käyttäytynyt huonosti tai tehnyt väärän teon. Tällaisia tapauksia on ollut vuosien varrella yhä enemmän.

X

https://yle.fi/a/74-20021928 (https://yle.fi/a/74-20021928)

Quote from: Golimar on 14.03.2023, 20:48:18
Ihmeellistä kiertelyä ja kaartelua todellisen syyn ympärillä ja tuo heitto Australiasta ja coronasta kruunasi koko homman.

Quote
– Teemme vertailevaa tutkimusta australialaisten kanssa. Heillä on todella isoja eroja kaupunkien ja muun maan välillä. Suomi on varmasti tulossa tässä suhteessa perässä, mutta onneksi meillä ilmiöihin voi vielä puuttua ja niitä voi ennaltaehkäistä.

Tuota on nyt hoettu yli kymmenen vuotta:

Emme ole Ruotsin tiellä. Meillä ongelmat on tunnistettu ja ne on estettävissä.
Ilmiöihin voi vielä puuttua, ja niitä voi ennaltaehkäistä

---

Koska te alatte sen puuttumisen?

---

Jos ilmiön juurisyitä ei edes myönnetä, miten niitä voi korjata?

Jos auton takarengas on puhki ja auto ajaessa jurisee ja kolistaa, niin normaali ihminen vaihtaa renkaan. Suomen selittelääliökoneisto sen sijaan vaihtaa moottorin hiljaisempaan sähköiseen, vaihtaa iskunvaimentimet herkempiin, jotta tyhjentynyt rengas ei ravista autoa niin pahasti. Joku vaihtaa audiojärjestelmän kovaäänisempään, jotta renkaasta tuleva melu voidaan peittää rauhoittavalla musiikilla, ja kolmas vie auton kuljettajan terapeutille pääsemään eroon kolinan ja tärinän aiheuttamasta epämukavuuden tunteesta.

Sitten tulee lapsi (persu) joka sanoo, että "siitähän on rengas puhki". Tämä lapsi otetaan huostaan ja vaiennetaan ja koko yhteiskunta julistaa, etteivät keskustele hänen kanssaan.

-i-

Quote– Teemme vertailevaa tutkimusta australialaisten kanssa.

Tässä vertailevaa a/b -tutkimusta:

a) Australia: NO WAY YOU WILL NOT MAKE AUSTRALIA HOME 1:07
https://www.youtube.com/watch?v=7Pya6vIDgXc

Quote from: https://www.theguardian.com/world/video/2014/apr/11/140411nowayfromgausOperation Sovereign Borders commander Lieutenant General Angus Campbell has fronted a tough-talking anti-people smuggling video released by Australian Customs. In it he warns that 'if you travel by boat without a visa you will never make Australia home'

b) Suomi: Haittamaahanmuutto on uskontomme kivijalka.

Quote"Turvapaikan hakeminen menee kaiken muun edelle."
— Ohisalo, vihreät

"Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Mikkonen, vihreät

"Kaikki toimet, joita voidaan tehdä maahanmuuton lisäämiseksi on tehtävä."
— Kangasharju, ETLA:n tj.

Toisesta pöydästä huutelijoiden mielestä kielitaito ei kuulu työntekijöiltä vaadittavaan osaamiseen ja ammattitaitoon, ei edes sairaanhoitajilla. Nyt Hesarissa on sitten edetty jo siihen pisteeseen, että suomen kieli ei kuulu ulkomaalaiset ulos sulkevana edes suomalaisuuteen, vaan suomalaisuutta on se, että "haluaa tulla mukaan".

QuoteHuono englanti avaa ovet maailmaan, huono suomi sulkee tien Suomeen

Suomessa tie työhaastatteluun saattaa tyssätä huonoon suomeen, vaikka samaan aikaan haluamme maahanmuuttajat töihin. Rakennammeko siis kielen verukkeella uudenlaista luokkarajaa, jonka mukaan suomea taitamattomat kelpaavat vain fyysisiin töihin?

Laura Saarikoski HS

[...]

Suuri osa S2-lapsista on maahanmuuttajia, ja korkea S2-lasten osuus koulussa karkottaa osan suomalaisperheistä muille asuinalueille. Tätä perustellaan sillä, että kielitaidoton lapsi tarvitsee enemmän tukea, minkä taas pelätään hidastavan muiden oppimista.

Maahanmuuttajilla on tietenkin aivan toisenlaiset haasteet kuin kaltaisellani paluumuuttajalla. Etuoikeutetulle suomalaiselle on kuitenkin terveellistä tajuta, millaiselta S2-keskustelu kuulostaa silloin, kun se koskee omaa lasta. "S2-pojat aiheuttavat suurta huolta", kertoi HS. "S2-oppilaat jäävät jälkeen", otsikoi Iltalehti.

En voi olla muistelematta sitä, kuinka hyvin kielitaidottomat lapseni otettiin vastaan kunnallisessa amerikkalaiskoulussa, jossa oli lapsia yli 60 maasta. Ajatus oli, että tietenkin jokainen oppii englantia. Koulu oli amerikkalaisten keskuudessa haluttu, vaikka siellä oli useita S2-luokkia – tai siis E2-luokkia.

Tämä panee miettimään, miksi huono englanti avaa ovet maailmaan, mutta huono suomi sulkee tien Suomeen. Kaipaisiko käsityksemme kielitaidosta päivitystä?

SUOMALAISET ihailevat kielitaitoisia ihmisiä, mutta pitävät maahanmuuttajia kielitaidottomina, vaikka nämä puhuvat monia muita kieliä kuin suomea. Kuten kielitieteilijä Janne Saarikivi kirjoitti Kuukausiliitteessä: kansainväliset koulut ovat Suomessa haluttuja, elleivät ne sitten ole väärällä tavalla kansainvälisiä.

Suomessa tie työhaastatteluun saattaa tyssätä huonoon suomeen, vaikka samaan aikaan haluamme maahanmuuttajat töihin. Rakennammeko siis kielen verukkeella uudenlaista luokkarajaa, jonka mukaan suomea taitamattomat kelpaavat vain fyysisiin töihin?

Voi olla aika tunnustaa, että on suuri määrä ammatteja, joissa muut asiat ovat tärkeämpiä kuin kielitaito. Paluuta kulttuuriin, jossa jokaisen koodarin, sairaanhoitajan tai tarjoilijan pitäisi ensin osata sujuvaa suomea, ei enää ole.

Vaihtoehdothan eivät ole hyvä tai huono suomen taito, vaan kyse on aina liukumasta – myös syntyperäisten suomalaisten kohdalla.

TÄLLÄ en tarkoita, etteikö Suomeen pysyvästi muuttavien kannattaisi opetella suomea tai ruotsia. Tietysti kannattaa! Pienen kielialueen asukeille kieli on tärkeä osa identiteettiä, ja tieteen tekoa suomeksi on puolustettava. Olen erittäin kiitollinen lapseni S2-opetuksesta.

Ongelma on se, että kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa. Siksi kannattaa miettiä, mikä muu kuin kieli voi tehdä meistä suomalaisia.

Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa jokaisen oikeudeksi määritellään "elämä, vapaus ja onnen tavoittelu". Amerikkalaiseksi lasketaan se, joka haluaa tavoitella amerikkalaista onnea. Samalla tavalla ajatellen suomalaisuus on sitä, että haluaa tulla osaksi suomalaista tarinaa.

Mitä se nykyisin tarkoittaa? Koulutusta, työntekoa, tasa-arvoa, asevelvollisuutta? Avantouintia, saunarauhaa, raastepöytää?

Olennaista on se, että haluaa ja saa tulla mukaan, vaikka kielessä olisi vielä oppimista.

Äiti äiti, huusi lapseni innoissaan tullessaan amerikkalaisesta koulusta kotiin. "Tänään meille näytettiin, kuinka sheirataan shiippii! (keritään lammasta)"

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien päätoimittaja.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009459818.html) 19.3.2023

Quote from: Roope on 20.03.2023, 00:40:27
Toisesta pöydästä huutelijoiden mielestä kielitaito ei kuulu työntekijöiltä vaadittavaan osaamiseen ja ammattitaitoon, ei edes sairaanhoitajilla. Nyt Hesarissa on sitten edetty jo siihen pisteeseen, että suomen kieli ei kuulu ulkomaalaiset ulos sulkevana edes suomalaisuuteen, vaan suomalaisuutta on se, että "haluaa tulla mukaan".

QuoteHuono englanti avaa ovet maailmaan, huono suomi sulkee tien Suomeen
...
Tämä panee miettimään, miksi huono englanti avaa ovet maailmaan, mutta huono suomi sulkee tien Suomeen. Kaipaisiko käsityksemme kielitaidosta päivitystä?

SUOMALAISET ihailevat kielitaitoisia ihmisiä, mutta pitävät maahanmuuttajia kielitaidottomina, vaikka nämä puhuvat monia muita kieliä kuin suomea. Kuten kielitieteilijä Janne Saarikivi kirjoitti Kuukausiliitteessä: kansainväliset koulut ovat Suomessa haluttuja, elleivät ne sitten ole väärällä tavalla kansainvälisiä.

Suomessa tie työhaastatteluun saattaa tyssätä huonoon suomeen, vaikka samaan aikaan haluamme maahanmuuttajat töihin. Rakennammeko siis kielen verukkeella uudenlaista luokkarajaa, jonka mukaan suomea taitamattomat kelpaavat vain fyysisiin töihin?

Voi olla aika tunnustaa, että on suuri määrä ammatteja, joissa muut asiat ovat tärkeämpiä kuin kielitaito. Paluuta kulttuuriin, jossa jokaisen koodarin, sairaanhoitajan tai tarjoilijan pitäisi ensin osata sujuvaa suomea, ei enää ole.
...
Ongelma on se, että kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa. Siksi kannattaa miettiä, mikä muu kuin kieli voi tehdä meistä suomalaisia.
...
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien päätoimittaja.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009459818.html) 19.3.2023

(Lyhentelin vähän lainaustasi HS:n jutusta)

Menee HS:n toimituksessa näköjään taas kovaa ja korkealta. Jotta tämäkin HS:n päätoimittajan kirjoitus asettuisi paremmin oikeisiin mittasuhteisiin, on syytä katsoa esimerkiksi HS:n parin kuukauden takaista juttua.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009333654.html

Quote
...
HS:n haastattelemat opettajat esittävät lisäksi huolen siitä, että osa lapsista ei opi mitään kieltä niin hyvin, että se mahdollistaisi vaikeiden koulussa opeteltavien käsitteiden tasolle.
...
Myös helsinkiläisessä yläkoulussa käytävillä ja välitunneilla puhutaan paljon englantia. Asiasta kertoo koulussa työskentelevä nainen, joka opettaa myös S2-oppilaita.

"Englannin käyttäminen ei ole ongelma, jos lapsella on vahva äidinkieli, kuten esimerkiksi yleensä suomalaisilla on. Mutta meillä on runsaasti esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea kunnolla ja oma äidinkielikin voi olla heikko", opettaja kertoo.

Hän kertoo esimerkin: Päivittäinen keskustelu oppilaan kanssa sujuu suomeksi, oppilas osaa vaikkapa kertoa mitä on syönyt. Mutta kun eteen antaa koulupaperin, jossa on jokapäiväisiä kuulumisia vaikeampia kysymyksiä, nuori on pulassa.

"Kun katsoo niitä vastauksia, niin tulee sellainen olo, että herranjumala tämäkö se taso on. Ei sitä välttämättä arkisessa keskustelussa huomaa."

Esimerkiksi ala-asteen lopussa oppilaiden pitäisi ymmärtää jo hyvin abstrakteja asioita kuten yhteyttämisen periaatteet tai demokratian synty.

Opettaja on huolissaan koulun 13–15-vuotiaiden nuorten kielitaidosta etenkin käsitteellisen ymmärtämisen osalta.

"He eivät lopulta osaa kunnolla mitään kieltä, sillä englannin kielikin jää niin sanotun Youtube-englannin tasolle", opettaja huokaa.
...
Puutteet nuorten kielitaidossa näkyvät myös peruskoulun jälkeen. HS haastatteli kahta ammatillista opettajaa helsinkiläisestä ammattikoulusta.

He opettavat oppilaitoksessa, jonka opiskelijoista 60 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
...
Ammattikoulussa käy ilmi, että abstraktit käsitteet ovat opettajien mukaan jopa mahdottomia, eikä kokonaisia lauseitakaan aina saada aikaiseksi.

Opettajien mukaan koulutuksessa luotetaan liikaa siihen, että suomen oppii sitten viimeistään harjoittelussa työpaikalla.

"Mutta esimerkiksi terveydenhoitoalalla kielitaidolla voi olla fataali merkitys, esimerkiksi potilasasiakirjojen kirjaamisissa", toinen opettajista sanoo.

Heikko kielitaito voi johtaa myös työharjoittelun keskeyttämiseen.
...

Koska Saarikoski vetää jutussaan tunteella, niin on syytä palata perusasioihin: kieli ei lähtökohtaisesti ole statuskysymys tai syrjinnän väline, vaan kyse on ajattelun ja kommunikaation välineestä. Aika harvassa ovat ne ammatit, joissa ajattelua ja kommunikaatiota ei tarvita. Eikä kyse ole nyt siitä, että kielessä olisi voimakas aksentti (esim. "rallienglanti"), vaan siitä, että kieltä käyttäen pystyy oppimaan, ymmärtämään ja käsittelemään asioita ja toisaalta viestimään muiden ihmisten kanssa riittävän täsmällisesti.

Saarikoski puhuu jutussaan siitä, että "maahanmuuttajat osaavat monia muita kieliä". Jännä avaus tähän keskusteluun, kun S2-ongelman ytimessä on esimerkiksi tuon HS:n toiseen artikkeliin haastateltujen opettajien mukaan se, että enenevässä määrin koulujärjestelmän jälkeen on oppilaita, jotka eivät osaa mitään kieltä kunnolla.

Jos kielitaito on sillä tasolla, että abstrakteja asioita ei pysty käsittelemään, niin ei voi haaveilla kovin monimutkaisista töistäkään. Saarikoski käyttää esimerkkeinä ammateista mm. sairaanhoitajia ja koodareita, mutta vaikea kuvitella tällaisiin ammatteihin ihmisiä, jotka eivät kykene käsittelemään abstrakteja asioita. Ja kun USA:a tuossa sivutaan, niin montakohan koodarinpaikkaa siellä on tarjolla henkilöille, jotka eivät pysty kommunikoimaan abstrakeja käsitteitä varsin hyvin englanniksi? Taitaa koodarihommissa englannin osalta vaatimus olla usein vähintään "(full) professional working proficiency", mikä tahtoo sanoa sitä, että ei tarvitse lähteä puoliummikkona sanakirja kädessä kokeilemaan. Eli ei se ovi kaikkialle ole avoinna huonolla englannintaidolla USA:ssakaan. Saarikoski maalailee toki kirjoituksessaan ihan toisenlaista kuvaa.

Saarikoski vielä jatkaa:

Quote
Ongelma on se, että kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa. Siksi kannattaa miettiä, mikä muu kuin kieli voi tehdä meistä suomalaisia.

Nyt kun palattiin perusasioihin, niin Saarikosken kysymyksenkin voi kääntää paremmin koskemaan näitä asiaan liittyviä perusongelmia. Tällöin voisi kysyä, mikä muu kuin riittävän hyvä kielen osaaminen voi mahdollistaa abstraktien asioiden käsittelyn ja täsmällisen kommunikoinnin ihmisten välillä? Eipä heti tule muita vaihtoehtoja mieleen.

Edit: korjattu typoja

Quote from: jalski on 20.03.2023, 07:46:07
Nyt kun palattiin perusasioihin, niin Saarikosken kysymyksenkin voi kääntää paremmin koskemaan näitä asiaan liittyviä perusongelmia. Tällöin voisi kysyä, mikä muu kuin riittävän hyvä kielen osaaminen voi mahdollistaa abstraktien asioiden käsittelyn ja täsmällisen kommunikoinnin ihmisten välillä? Eipä heti tule muita vaihtoehtoja mieleen.

Minä luulen, että ideologisen näkemyksen lisäksi päätoimittajalla on jonkinlainen ajatusvinouma. Hän ei kykene - luultavasti erittäin kielitaitoisena yksilönä - ymmärtämään, minkälaisia vaikeuksia nykypäivän työelämässä aiheuttaa sekä itselleen että muille, jos ei osaa kieltä kunnolla. Tämän osoittaa selkeästi päätoimittajan valitsemat ammattiryhmät. Sekä sairaanhoitajan että koodarin tehtävät ovat nykyisin tiimityötä, jossa vaaditaan korkean tason kommunikaatiota muiden ammattilaisten, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tehtävistä riippuen, kielitaidolta vaaditaan myös joustavuutta eli esimerkiksi asiakkaalle pitää kyetä puhumaan eri tavalla kuin ammattilaiselle. Pitää pystyä selittämään omaa ajatuskulkua muille siten, että muut ymmärtävät, ja toisinpäin. Kaikki tämä pohjautuu kielitaitoon ja ajattelun taitoon, jonka väline kielitaito on.

Se tuntuu erityisen niljakkaalta touhulta, että päätoimittaja yrittää jälleen kerran vierittää vastuuta suomen kielen oppimisesta kaikille suomalaisille, vihjaten että huono suomi olisi syrjinnän ja ulossulkemisen syy ja seuraus. Nykypäivänä on erittäin hyvät mahdollisuudet opetella lähes mitä tahansa kieltä niin paljon ja niin usein kuin haluaa. Se, ettei suomi tunnu juurtuvan kaikkien maahanmuuttajien mieliin, ei ole suomalaisten vika. Kantasuomalaiset eivät voi telepaattisesti estää kenenkään omatoimista kielen opiskelua 24/7. Kyllä myös suomalaiset lapset joutuvat näkemään vaivaa kielen ja ajattelun taitojen oppimiseksi. Ne jotka lukevat ja käyttävät kieltä paljon, tulevat yleensä taitavammiksi tässäkin asiassa. Tähän on päätoimittajan ihan turha alkaa rakentelemaan mitään "etuoikeutettu suomalainen" -diskurssia.

Lisäksi sairaanhoitaja kielitaitoon liittyvänä ammatin esimerkkinä oli melko surkuhupaisa, koska terveydenhuollon osalta on erityisesti olemassa lainsäädäntöä, mm. laki potilaan asemasta ja oikeuksista, joka sanoo seuraavaa:

QuotePotilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä. Hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä. (8.7.2022/602)

Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään terveydenhuoltolain 6 §:ssä. (30.12.2010/1335)

Tai sitten kyseinen henkilö ajattelee että ulkomaalaiset tulee tänne siivoamaan ja tekemään kaikenlaisia hanttihommia missä ei paljoa suomenkieltä tarvitse osata?.:)

Quote from: Äpyli on 20.03.2023, 08:42:47
Minä luulen, että ideologisen näkemyksen lisäksi päätoimittajalla on jonkinlainen ajatusvinouma. Hän ei kykene - luultavasti erittäin kielitaitoisena yksilönä - ymmärtämään, minkälaisia vaikeuksia nykypäivän työelämässä aiheuttaa sekä itselleen että muille, jos ei osaa kieltä kunnolla. Tämän osoittaa selkeästi päätoimittajan valitsemat ammattiryhmät. Sekä sairaanhoitajan että koodarin tehtävät ovat nykyisin tiimityötä, jossa vaaditaan korkean tason kommunikaatiota muiden ammattilaisten, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tehtävistä riippuen, kielitaidolta vaaditaan myös joustavuutta eli esimerkiksi asiakkaalle pitää kyetä puhumaan eri tavalla kuin ammattilaiselle. Pitää pystyä selittämään omaa ajatuskulkua muille siten, että muut ymmärtävät, ja toisinpäin. Kaikki tämä pohjautuu kielitaitoon ja ajattelun taitoon, jonka väline kielitaito on.

Toimittajalla on myös jotenkin virheellinen käsitys työelämästä muutenkin:

Quote
Olennaista on se, että haluaa ja saa tulla mukaan, vaikka kielessä olisi vielä oppimista.

Ainakaan yksityisellä puolella ei ole kyse mistään "haluaa ja saa tulla mukaan" -harrastetoiminnasta vaan siitä, tuottaako työntekijä työllään firmalle enemmän kuin mitä työntekijän palkkaamiseen liittyviin kuluihin palaa rahaa. Aina tuottavuus ei tietysti ala päivästä 1 alkaen, mutta kannattava liiketoiminta edellyttää sitä, että jonkin ajan kuluttua työntekijät alkavat olla firmalle tuottavia. Jos työnkuva on sellainen, että se edellyttää abstraktien asioiden käsittelykykyä tai vaikkapa sujuvaa kommunikointia, niin vakavat puutteet näissä ovat punainen lippu rekrytoinnissa.

Ja monessa ammatissa työntekijän suoritus ei ole erillinen muista työntekijöistä vaan pahimmillaan esimerkiksi yksi kommunikaatio-ongelmien takia "perässä raahattava" työntekijä voi heikentää myös muiden työsuoritusta. Tämä voi näkyä esim. toiminnan hidastumisena (viesti ei kulje) tai sitten siinä, että joku saa käydä paikkailemassa työn jälkeä jälkikäteen, kun ei ole oltu ollenkaan samalla viivalla siitä, mitä pitäisi tehdä.

Julkisella sektorilla tietysti on paikoin suojatyöpaikkoja, joissa tuottavuutta ei niin seurata, mutta ei se silti tarkoita sitä, etteikö ongelma olisi olemassa. Jos töihin "saa tulla mukaan" osaamisesta riippumatta, niin siinä sitten palaa julkisella puolellakin veronmaksajien rahaa jälkien selvittelyyn.

HS:n toimitus voisi tietysti näyttää esimerkkiä ja ottaa toimittajaksi jonkun, joka kuuluu tuon tammikuun artikkelin kategoriaan "abstraktit käsitteet ovat opettajien mukaan jopa mahdottomia, eikä kokonaisia lauseitakaan aina saada aikaiseksi". Pitäisi onnistua, koska on tavattoman väärin, jos "kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa". Ei ne toimittajan hommatkaan lopulta ole kuin yksi työ siinä monien ammattien joukossa, jossa kieltä pitää osata.

En millään jaksa uskoa, että työhaastattelu Helsingin Sanomiin tyssäisi huonoon suomeen.

HS lopetti henkilökunnan yhteiskuvien julkaisemisen kun netissä alettiin huomautella, että minkäänlaista monimuotoisuutta ei monimuotoisuutta myyvien kauppiaiden joukossa ollut.

Tämä panee miettimään, miksi huono englanti avaa ovet maailmaan ...


Itse totesit, että huonosti englantia osaavat kersasi pääsivät ainoastaan E2:luokalle, ei suinkaan saaneet Yhdysvaltain kansalaisuutta.


... mutta huono suomi sulkee tien Suomeen


Olethan pääkirjoitustoimittajana tietoinen, että niiden "kansainvälisten sopimusten" perusteella minkäkielinen tahansa, jopa peräti  luku-, kirjoitus- tai puhetaidoton voi tulla Suomen rajan yli ja anoa turvapaikkaa.

Yle: S2-oppilaiden monikieliset ohjaajat ovat kulttuurin ja kielen tulkkeja – kävimme tutustumassa heihin (https://yle.fi/a/74-20021728) 23.3.2023

QuoteHelsingin Medialukion monikielinen ohjaaja Jama Isse kertoo, että tärkeä osa hänen työtään on vahvistaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien valmiuksia nuoren lukio-opintojen tukemisessa.

Issen mukaan etenkin Lähi-idästä, Aasiasta tai Afrikasta tulevat nuoret ovat usein kuin puun ja kuoren välissä: koulussa painotetaan oman mielipiteen muodostamisen tärkeyttä ja kodissa korostetaan kulttuuriin ja uskonnon merkitystä.

– Tämän vuoksi maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät ilman luottamusta helposti kerro asioistaan. Etenkin nuorisotyötä tehdessäni näin kaikenlaista, kärjistetysti voisin sanoa, että maahanmuuttajanuoret ovat usein kotona kuin kissoja ja ulkona leijonia, ja suomalaiset taas päinvastoin kotona kuin leijonia, mutta ulkona kuin kissoja.

Issen mukaan kiusaamisen ja väkivallan kohteeksi joutuva maahanmuuttajanuori on usein arka kertomaan siitä kotonaan, koska perhe saattaa todeta, että sitten on parempi vain pysytellä kotona.

Mitenkäs se nyt menikään?

"Lappeenrannan kaupunki kysyy vanhemmilta kansainvälisen koulun tarpeesta"

"LUT-yliopisto on ehdottanut, että Lappeenrantaan perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Lappeenrannassa asuu nykyään noin 7 000 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa asukasta. LUT-yliopisto on ehdottanut, että kaupunkiin perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Mari Routti mainitsee tiedotteessa, että selvityksen rinnalla halutaan varmistaa, ettei mahdollinen uusi opetusmuoto heikennä Kesämäen koulun kieliluokkien toimintaedellytyksiä."

Uutinen kokonaisuudessaan ao. linkistä (ei maksumuuria).
Eli kaupungissa on jo (englannin) kieliluokka mutta se ei kuulemma riitä.
Uusi koulu olisi yksityinen eli olisiko homman juju siinä että nykyisellä kieliluokalla opiskelu olisi ns. rauhattomampaa? 🙄

https://www.esaimaa.fi/paikalliset/6017939

HS: Helsingiltä kateissa 18 000 tieto­konetta ja älylaitetta (https://www.is.fi/digitoday/art-2000010125201.html)

QuoteLaitteet ovat kateissa kouluista ja päiväkodeista.

Laitteita on kateissa karkean arvion mukaan yhteensä 1,7 miljoonan euron edestä. Järvenkallas uskoo, että monelle kateissa olevalle laitteelle on selitys. Kyse voi olla esimerkiksi inhimillisestä virheestä palautusprosessissa tai laiterekisterin merkinnöissä.

– Voi vaikkapa olla, että laite on lähetetty poistoon tai voi olla, että poistoa tehdessä on jäänyt jokin ruutu rastittamatta, hän sanoo.

Laitteiden luettelointia on kehitetty viime vuodesta lähtien ja asiaan suhtaudutaan vakavasti, Järvenkallas sanoo. Tavoitteena on, että jokaisen laitteen tilanne on selvillä maaliskuun loppuun mennessä. Jos jonkin laitteen kohdalla epäillään väärinkäytöstä, asiasta tehdään rikosilmoitus.

Minä keksin kyllä vielä muun selityksen. Jätän sen tässä lukijan itsensä arvioitavaksi. Olisikohan saatavilla dataa, josta voisi selvitellä onko laitteiden katoamisilla mitään korrelaatiota koulun S2-oppilaiden prosenttiosuuteen?

QuoteToimialajohtaja uskoo, että monelle kateissa olevalle laitteelle on selitys

Epäilemättä.

Quote from: sutki on 20.06.2023, 19:11:27
"Lappeenrannan kaupunki kysyy vanhemmilta kansainvälisen koulun tarpeesta"

"LUT-yliopisto on ehdottanut, että Lappeenrantaan perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Lappeenrannassa asuu nykyään noin 7 000 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa asukasta. LUT-yliopisto on ehdottanut, että kaupunkiin perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Mari Routti mainitsee tiedotteessa, että selvityksen rinnalla halutaan varmistaa, ettei mahdollinen uusi opetusmuoto heikennä Kesämäen koulun kieliluokkien toimintaedellytyksiä."

Uutinen kokonaisuudessaan ao. linkistä (ei maksumuuria).
Eli kaupungissa on jo (englannin) kieliluokka mutta se ei kuulemma riitä.
Uusi koulu olisi yksityinen eli olisiko homman juju siinä että nykyisellä kieliluokalla opiskelu olisi ns. rauhattomampaa? 🙄

https://www.esaimaa.fi/paikalliset/6017939

Kun aiemmin haalittiin väen väkisin ulkomaanelättejä Suomeen ja joskus virkakyöstien kovasta yrityksestä huolimatta maahan pääsi välillä hyödyllisiäkin tapauksia, niin aiemmin sentään oli puhetta "kotouttamisesta" - joka antoi ymmärtää, että tulokkaat sopeutuisivat meikäläiseen kulttuuriin. Nyt ilmeisesti "kotouttamisen" ideasta on luovuttu täysin ja tehtyjä virheitä ei haluta tunnustaa, ja leikitään että tottakai tänne sopeutumattomuus on ok?  :o

Quote from: Äpyli on 23.02.2023, 09:47:25
"Alue oli onneton. Se ei ollut niin huonomainen kuin Varissuo, mutta se oli silti lähiö, jonne ihmiset eivät juuri halunneet muuttaa. Sinne lähinnä jouduttiin."

Turun Varissuon koulussa on useita luokkia, joissa kaikkien oppilaiden äidinkieli on muu kuin suomi –  nämä konstit otetaan käyttöön, kun sanat ovat hakusessa
https://www.ts.fi/teemat/6199864

Quote
Turun Varissuon koulun oppilaista lähes 90 prosentille suomi on vieras kieli, mutta motivaatiota uuden oppimiseen oppilailta löytyy kauhakaupalla.

– Koulumme erityispiirre on minusta se, että meillä on Suomen suloisimmat oppilaat ja kiitollisimmat vanhemmat, Varissuon koulun erityisopettaja Elina Tornberg toteaa.

Loppu maksumuurin takana.

Eli se tapahtui minkä ei pitänyt tapahtua.

Joukko oppilaita terrorisoi helsinkiläistä koulua – nyt puhuu sijaisopettaja.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010872787.html

Quote
Pukinmäenkaaren peruskoulu on ajautunut suoranaiseen kaaokseen Helsingissä. Joukko yläkouluikäisiä poikia on terrorisoinut koulun muita oppilaita ja opettajia.
Koulussa on lyhyen ajan sisällä tapahtunut muun muassa kasvoihin lyömisiä, varastelua, huorittelua ja rikkihapon heittämistä joidenkin oppilaiden päälle.
– Yksi oppilas hakattiin poikajoukon toimesta. Kun esitin huoleni tästä väkivallasta ja yleisestä rauhattomuudesta S2-oppilaiden parissa, opettaja painoi asian täysin villaisella.
– Tuli erittäin selväksi, että hänen ideologiaansa ei sopinut puhua suoraan näistä asioista.

Kun meidät pohjoismaissa nykyään asuvat on vuosituhanten saatossa
ajettu tänne maapallon pohjoisimpiin osiin tulemaan toimeen omilla
kyvyillämme, niin nyt. kun tulemme toimeen ja olemme ihan itse saavuttaneet paremman elintason kuin viljamimpiin maihin jääneet takaa-
ajajamme, nuo takaa- ajajat tahtovat tulla valmiisiin pöytiin nauttimaan
täysistä sosiaalipalveluista ikäänkuin ne kuuluisivat heille ihan automaattisesti :facepalm: :facepalm:

Mm. nykyiset Suomalaiset vanhukset ovat koko työikänsä ajan jo 16- vuotiaasta lähtien maksaneet kansaneläke / töeläkemaksuja elämänsä
ehtoon turvakseen, mutta nyt noita maksuja käytetään matujen elatukseen ja Suomalaisia eläkeläisiä syyllistetään siitä, että vielä elävät :flowerhat:

Eläkeyhtöt nettoavat satoja miljardeja, mutta niiden ei tarvitse osallistua
lamatalkoisiin, koska taitaa olla niin, että pisimpään kansanedustajinakin
istuneet Kansan Edustajat ovat Eläkeyhtiöiden suurimpia nettoajia, jotka vain odottelevat, että kunhan löytyy maa, mihin voisi paeta löhöilemään loppuiäkseen miljadineen, niin mitäpä siitä, miten Suomalaisille puurtajille  käy.  8)

Quote from: Viimeinen linja on 03.12.2024, 11:22:23
Eli se tapahtui minkä ei pitänyt tapahtua.

Joukko oppilaita terrorisoi helsinkiläistä koulua – nyt puhuu sijaisopettaja.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010872787.html

Sen verran suoraa ja asiallista puhetta, että jatkan hiukan uutisen lainaamista.

Quote
——

NIEMISEN mukaan kyseinen opettaja alkoi nälvimään häntä, kun hän kysyi kurinpito- ja järjestystoimien perään. Lisäksi Niemisen "boheemiksi" kuvailema opettaja ehdotti tilanteen ratkaisemiseksi ystävyysvideoiden näyttämistä Youtubesta luokan oppilaille.

——

Nieminen arvioi, että koulun tilanne johtuu pitkälti siitä, että koulun nykyinen rehtori on epäonnistunut turvallisen oppimisympäristön takaamisessa sekä oppilaille että opettajille.

Niemisen mukaan, jotkut Pukinmäenkaaren koulun opettajista ovat aiemmin vähätelleet koulussa vallitsevia ongelmia.

——

– Silloin kun toimin siellä sijaisena, niin minulle vain naurettiin ja sätittiin toisen opettajan toimesta, kun rohkenin sanoa, että pitäähän siitä seurata jotain, kun oppilaat hakkaavat yhtä poikaa oppitunnilla ja juoksentelevat ympäriinsä.

——

– Olen nähnyt somessa videoita, joissa jotain hakataan siellä koulun pihalla. Mutta muuten en ole pitänyt kouluun yhteyttä. Sanotaanko näin, että paikasta ei jäänyt hyvä fiilis.

——

– Ruohonjuuritasolla koulussa tarvittaisiin erilaista asennetta, ja sitä että aikuiset olisivat aikuisia, eivätkä työntäisi päätään aina kukkapuskaan.

——

Ja vielä kiteytys uutisessa olevista rehtorin kommenteista:

Quote
Lässynlää.

Järkyttävintä, että tämä yksi koulu on vain jäävuoren huippu. Yksittäistapauksia^TM on maa pullollaan. Varovastikin arvioiden tuhannet oppilaat joutuvat joka päivä kärsimään tällaisten hosioiden hengenheimolaisten takia. Aina muistellaan kauhulla vuosikymmenten takaisia väkivaltaisia opettajia, jotka paukuttivat karttakeppiä tai tauluviivainta, mutta nämä opettajankuvatukset ovat vähintään yhtä alhaista sakkia. Ovat vaan ulkoistaneet väkivallan.

Eihän nykyisessä Itsenäisessä Suomessa ole enää Suomalaista itsenäisyyttä, vaan Suomeen tullaan ympäri maailmaa vaatimaan ilmaispalveluja niin koulutuksen saralta, kuin sosiaaliturvankin.

Tuosta markkinoinnista pitävät huolen nykyiset vihervasemmistolaiset,joilla
itsellään on turvattu tulevaisuus mm. eläkeyhtiöiden osakkaina.

Nykyiset maahanmuuttoja markkinoivat yritykset voisivat ajatella hieman
nenäänsä pidemmälle, eli miten käy silloin, kun jokaisessa kadunkulmassa
on vain etnisiä kauppoja, joissa myydään vain kiinassa valmistettuja
elintarvikkeita, joissa saattaa olla mitä tarttuvimpia tauteja aiheuttavia
viruksia, joista saimme suomessakin kokemuksia koronan  aikaan?

Omat lapseni selvisivät parista koronatartunnasta ja itsekin, mutta niin
venäjä kuin kiinakin haluaa nyt maailmanvalloituksen kovilla keinoilla.

Suomi on pieni maa, mutta mm. tiede / teknologiseltaan kehitykseltä
esimerkillinen maailmanlaajuisestikin.

Kunpa voisimme olla esimerkkinä noillakin aloilla tulevaisuudessakin, nyt
toivoisin vain, että putin ei olisi se diktaattori, joka pysäyttäisi kehityksen.