Venäjän "haamukirjoittajat" suomalaisessa netissä?

[kelloseppä]

En ole moista väittänytkään Sirenin lausunnosta. "...putinisteja falangeittain Hommastakin löytävän..." ilmaisuni tarkoitus oli esittää sellaisen rajoituksen em. ilmaisulle, että se koskee vain Hommaan kirjoittavia. Tietääkseni Siren ei kirjoita Hommaan leimaten toisia kirjoittajia putinisteiksi eikä tietääkseni myöskään ole väittänyt, että putinistit kirjoittelevat Hommaan.

Toivon, että ymmärrät syyt sille, etten yleensä kommentoi julkisesti millään tavoin mitenkään sellaista, mikä liittyy PV:n tai sen edustajien toimintaan. Muinoin vielä 1980-luvulla useimmat everstiluutnantit yleensä vaikenivat, jos joku toimittaja sattui jostakin syystä kysymään jotakin PV:n toimintaa liittyvää, saati sitten jotakin vieraan vallan toimintaan liittyvää.

Ihan sama mihin sinä ilmiön haluat rajata. On kuitenkin todennäköistä, että se koskee monenmoista palstaa, ei vain hommaa. Siren puhuu yleisesti, eikä tietenkään pelkästään yhdestä somepalstasta.

En oikein taida ymmärtää syitäsi. Jos kerran PV esittää moisia arvioita, niin miksi meidän tulisi omaksua (itse)sensuurin kulttuuri?

Sinänsä mahdollisesti jopa tahalliset väärinkäsityksesi ovat minulle ihan sama, mutta kommentoin nyt vain yhtä sellaista:

Yleensä työnantajan asioita ei huudella toreilla ja turuilla - ei varsinkaan jos työnantaja on Suomen Tasavalta ja huudeltavat asiat liittyvät vieraan vallan turvallisuuselinten suoraan tai välillisesti Suomen maaperällä käynnissä pidettävään toimintaan.

Sen sijaan Suomen Tasavallan kansalaisilla vähintään oikeus, ja mielestäni mahdollisesti osin jopa jonkinmoinen velvollisuus, keskustella esim. vieraan vallan masinoimasta nettikirjoittelusta ja siihen liittyvistä seikoista. Venäjä ei vain taida olla ainut vieras valta, joka netin sysimustassa pimeydessä myyräntöitä Suomessakin puuhastelee.

PS
Nim. siviilitarkkailijan lennokkaissa muotoiluissa piilee paljon asiaakin ja saattaa olla, että sekä oma tyhmyys ja vieraiden valtojen aktivoitunut toiminta yhdessä toisiinsa kiinnittyneinä aikaansaavat runsaasti sangen mielenkiintoista seurausta. Lopputulos on toki hyvin samankaltainen vaikka nämä kaksi tekijää osoittautuisivatkin, ainakin osin, saman ilmiön eri puoliksi. Se ainakin selittäisi osin oman tyhmyyden tavattoman syvyyden.

[Hippo]

Eiks niin, että jos ei kannata Suomen NATO-jäsenyyttä on Venäjän laittama trolli? Minä en kannata ja olen samaa aikaa sitä mieltä, että ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi ja sen kanssa pitää olla aina varuillaan. Olin sitä mieltä jo muinaisella 90-luvulla jolloin fiksuimmat arvelivat Venäjän muuttuvan parissa vuodessa demokraattiseksi ja liberaaliksi länsimaaksi.

[nollatoleranssi]

Jos miettii tuotakin miten ahkerasti suomalaiset kirjoittavat "kansainvälisiin lehtiinkin", niin se ahkeruus on omassa luokassaan. Aina jos Suomesta uutisoidaan negatiivisesti maailmalla, niin yhden kommenttipalstan viestit täyttyvät lähestulkoon täyteen suomalaisista. Venäläisetkö eivät osaisi samaa? Varsinkin kun maailmalla on entistä enemmän uutisoitu heistä negatiivisesti ja Venäjän mediat taas syöttävät omaa propagandaansa.

Voihan tuossa yhteydessä olla maksullisuuttakin eli on huomattu helppo tie miten vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Epäilen vain että lähtisikö Venäjän valtio tukemaan samanlaista toimintaa Suomessa? Kyse on aikamoisesta hakuammunnasta, vaikka sen kustannukset eivät ehkä itsessään ihan järin suuria olisikaan. Vaatisi myös sellaista panostamista asiaan, joka olisi melko helppoa huomata.

Mahdollisesti Venäjälläkin on tosin huomioitu esim. länsimainen propaganda. Eikös sitä ole tunnettuja amerikkalaisiakin käynyt puhumassa Ukrainassa asti?

[FlyinHighAgain]

Jos miettii tuotakin miten ahkerasti suomalaiset kirjoittavat "kansainvälisiin lehtiinkin", niin se ahkeruus on omassa luokassaan. Aina jos Suomesta uutisoidaan negatiivisesti maailmalla, niin yhden kommenttipalstan viestit täyttyvät lähestulkoon täyteen suomalaisista. Venäläisetkö eivät osaisi samaa? Varsinkin kun maailmalla on entistä enemmän uutisoitu heistä negatiivisesti ja Venäjän mediat taas syöttävät omaa propagandaansa.

Voihan tuossa yhteydessä olla maksullisuuttakin eli on huomattu helppo tie miten vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Epäilen vain että lähtisikö Venäjän valtio tukemaan samanlaista toimintaa Suomessa? Kyse on aikamoisesta hakuammunnasta, vaikka sen kustannukset eivät ehkä itsessään ihan järin suuria olisikaan. Vaatisi myös sellaista panostamista asiaan, joka olisi melko helppoa huomata.

Mahdollisesti Venäjälläkin on tosin huomioitu esim. länsimainen propaganda. Eikös sitä ole tunnettuja amerikkalaisiakin käynyt puhumassa Ukrainassa asti?

Näen Venäjän toiminnan eri valossa. (Varmaan seuraava taas aiempien viestien toistoa;) On muutama venäläinen tuttu tai oikeastaan ystävä ja monellakin tavalla tunnen maata, myös tunnen Suomessa asuvia venäläisiä, ja heiltä olen oppinut että USA on hirvittävä vihollinen ja tyylin Venäjän pyhä tehtävä on ajaa Venäjän ja venäläisten asiaa, syy miksi Yle aloitti venäjänkieliset uutislähetykset on se että kutakuinkin kaikki Suomen venäläiset (myös pääosa heistä eli ns inkeriläiset) seuraavat Venäjän TVtä. Tiedän että asia on ollut näin n.luokkaa 10 vuotta ja asia on iskostettu venäläisten mieliin niin TV:n kuin radionkin kautta siten että vastakkainasettelu USAn kanssa on totisinta totta.

Viimeeksi eilen olin tekemisissä venäläisen asiakkaan kanssa, ja taas kysyttiin Ukrainasta, vastaan aina 'en välitä politiikasta', jos vastaisin muuta alkaisi outo väittely, näistä on kokemusta. Kyseinen asiakas edusti rikkaampaa kansanosaa, elintaso Venäjällä on noussut lähinnä rikkaimpien kansanosien puolella tavallinen ns duunari Venäjällä ei ole järin nostanut elintasoaan.

Venäjän valtio on propagoinut Neuvostoliiton jälkeen Suomessa vähintään Putinin vallassaoloajan. Tavoitteet ovat selkeästi vaikuttaa Suomen pitämiseen erossa voimakkaammista siteistä länteen sekä tietenkin vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan Venäjän etujen näkökulmasta.
Suomi lienee Venäjän näkökulmasta helpoin mahdollinen maa vaikuttaa, meillä on vahva stalinistiperinne ja yliopistoihin ujutettu vasemmistolaisuus, jonka seurauksena todellisuudessa pieni mutta huomattavan äänekäs ja näkyvä joukko tukee Venäjän trolliarmeijaa ja tietenkin meillä on joukko entisiä vakoojia, ja tärkeimpänä kaikista äärimmäisen pehmeä (riippuen toki kohteesta) ja haavoittuva yhteiskuntarakenne. Maa johon totalitaristisen maan on huomattavan helppo iskeä.

Kuten aiemmin kirjoitin, seuratkaapahan vaan, Venäjän syvään iskostettu USA-vihamielisyys tulee tuomaan tulevaisuudessakin esille hankaluuksia lännen ja idän välillä, kyse ei ole mistään pinnallisesta jutusta ja pahoja tämmöisestä pelkäänkin.

[nollatoleranssi]

Suomi lienee Venäjän näkökulmasta helpoin mahdollinen maa vaikuttaa, meillä on vahva stalinistiperinne ja yliopistoihin ujutettu vasemmistolaisuus, jonka seurauksena todellisuudessa pieni mutta huomattavan äänekäs ja näkyvä joukko tukee Venäjän trolliarmeijaa ja tietenkin meillä on joukko entisiä vakoojia, ja tärkeimpänä kaikista äärimmäisen pehmeä (riippuen toki kohteesta) ja haavoittuva yhteiskuntarakenne. Maa johon totalitaristisen maan on huomattavan helppo iskeä.

En ole varma mitä tuolla "haavoittuvalla yhteiskuntarakenteella" tarkoitetaan, mutta en itse ainakaan näkisin noin olevan. Nykyvasemmistolaisuus tuskin haluaa olla venäläisten kanssa paljoakaan tekemisissä ja taas suomalaiset ovat oppineet laajemminkin venäläisten metkut. Ei heitä aleta joukoin vainoamaan, mutta ei heidän kohdallaan kumarretakkaan (kuten joskus aikaisemmin).

Kuten aiemmin kirjoitin, seuratkaapahan vaan, Venäjän syvään iskostettu USA-vihamielisyys tulee tuomaan tulevaisuudessakin esille hankaluuksia lännen ja idän välillä, kyse ei ole mistään pinnallisesta jutusta ja pahoja tämmöisestä pelkäänkin.

Tuo on varmaan täysin totta, että kahakoita tulee olemaan vielä enemmänkin tulevaisuudessa. Vaikka venäläiset eivät ihan kaikkea mediapropagandaa uskoisikaan, niin vaikeaa sitä propagandaa on välttääkkään.

[Phantasticum]

Kuten aiemmin kirjoitin, seuratkaapahan vaan, Venäjän syvään iskostettu USA-vihamielisyys tulee tuomaan tulevaisuudessakin esille hankaluuksia lännen ja idän välillä, kyse ei ole mistään pinnallisesta jutusta ja pahoja tämmöisestä pelkäänkin.

En minäkään venäläisenä luottaisi amerikkalaisiin. Minne he ikinä menevätkään viemään demokratian ilosanomaansa, seurauksena tuntuu olevan vain romahdus ja yhteiskunnallinen kaaos. Tästä on viime päivinä saatu vakuuttavaa näyttöä. Saddam Hussein oli varmaankin diktaattori, mutta minun käsittääkseni hänen maansa oli kaikesta huolimatta toimiva ja Lähi-idän mittapuulla mitattuna kohtuullisen hyvä paikka asua, myös naisille. Amerikkalaisten invaasion jälkeen tilanne on tämä eikä loppua ole toistaiseksi näkyvissä.

Onkohan Venäjälle myönteisen propagandan levittämisessä käytössä urakkapalkka, kuukausipalkka, vai maksetaanko jokaisesta viestistä palkkio laatukriteerien mukaan? En ole vielä ilmoittautunut.

[hattiwatti]

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén uskoo, että Venäjään linkittyvät haamukirjoittajat ovat voineet kohdistaa toimintaansa myös Suomeen.

Sinänsä mielenkiintoista ja huolestuttavaa, että Puolustusvoimien edustaja esittää tällaisia arvioita. Jutussa on ilmeisesti vinha perä.

Luin eilen tämän jutun alkuperäispaperiversion.

Torsti Siren viittasi siinä, että johonkin omaan artikkeliinsa ilmeisesti facebookissa oli tullut kaksi epäilyttävää kommenttia henkilöiltä jotka eivät jatkaneet keskustelua vaikka Siren teki niin. Ei sen enempää.
Artikkeli sävy oli vahvasti Suomessa saattaa toimia tyypilliseen sensaatiohakuun. Mutta Pacmanin porukkahan on tiedossa jo eikä asiassa ole mitään järin uutta.

[hattiwatti]

Asiantuntijat uskovat: Venäjä tekee salaisia iskuja Suomeen

Asiantuntijat epäilevät, että Venäjän "haamukirjoittajat" yrittävät vaikuttaa yleisiin mielipiteisiin Suomessa.

Kansainvälisessä mediassa on noussut viime aikoina esiin epäilyjä siitä, että joukko henkilöitä tehtailisi ammattimaisesti Venäjän valtiolle myönteisiä kommentteja verkkolehtien keskustelupalstoille.

No, yksi asia ainakin on varmaa ... nimittäin se, että Ylen ja Sanoma-konsernin toimittajille maksetaan palkkaa siitä, että he ammattimaisesti kirjoittelevat mediaan monikulttuuria ja haittamaahanmuuttoa ihannoivia kirjoituksia pyrkimyksenään vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen Suomessa. Osa jopa toimittaa kirjoituksiaan ulkomaita myöten. Lisäksi toimintaa rahoittaa RAY, EU, ja ties mitkä kaikki tahot.

Aiemmin itkettiin kymmenestä rasistista, jotka täyttävät kaikki keskustelupalstat väärillä kommenteille ja taas itketään kun tulee vääriä kommentteja ...

(http://www.verkkomedia.org/pics/Iltasanomat%2021072010_Mediapomo%20katuu_3.jpg)

[Pöllämystynyt]

Venäjän suurvaltapyrkimyksiä tukevalla ja muita lyttäävällä valhepropagandalla, ja Venäjää koskevalla pragmaattisella tai realistisella arvioinnilla, joka havaitsee huonojen puolten ja uhkien lisäksi myös hyvät puolet ja hyödyt, on eroa kuin yöllä ja päivällä.

Tuntemistani mamu- ja moku-poliittisista toisinajattelijoista taitaa jokainen, jonka kanssa olen asiasta viime aikoina jutellut, pitää mokuttavaa "länttä" tällä hetkellä suurempana uhkana tai haittana Suomelle kuin Venäjää. He eivät ylistä sokeasti Venäjää, vaan näkevät siinä paljon vikoja. Länsimaat tai EU vaikutteineen vain näyttävät niin haitallisilta Suomelle, että Venäjäkin näyttää paremmalta - tai ainakin vähemmän huonolta. Kukaan näistä ei taatusti ole minkäänlainen backmanilainen tai stalinistinen suomenvihaaja.

Eräs nykyajan vastine neuvosto-uskoisille ovat eurouskovaiset, kuten myös mokuttajat. Nämä taas entistä useammin ovat nykyisin Venäjää vastaan, tosin eivät toki kaikki. Joillekin kelpaa ihannoinnin ja toveruuden kohteeksi ihan mikä tahansa, minkä milloinkin voidaan kuvitella auttavan taistelussa suomalaisuutta vastaan.

[FlyinHighAgain]

Suomi lienee Venäjän näkökulmasta helpoin mahdollinen maa vaikuttaa, meillä on vahva stalinistiperinne ja yliopistoihin ujutettu vasemmistolaisuus, jonka seurauksena todellisuudessa pieni mutta huomattavan äänekäs ja näkyvä joukko tukee Venäjän trolliarmeijaa ja tietenkin meillä on joukko entisiä vakoojia, ja tärkeimpänä kaikista äärimmäisen pehmeä (riippuen toki kohteesta) ja haavoittuva yhteiskuntarakenne. Maa johon totalitaristisen maan on huomattavan helppo iskeä.

En ole varma mitä tuolla "haavoittuvalla yhteiskuntarakenteella" tarkoitetaan, mutta en itse ainakaan näkisin noin olevan. Nykyvasemmistolaisuus tuskin haluaa olla venäläisten kanssa paljoakaan tekemisissä ja taas suomalaiset ovat oppineet laajemminkin venäläisten metkut. Ei heitä aleta joukoin vainoamaan, mutta ei heidän kohdallaan kumarretakkaan (kuten joskus aikaisemmin).

Kuten aiemmin kirjoitin, seuratkaapahan vaan, Venäjän syvään iskostettu USA-vihamielisyys tulee tuomaan tulevaisuudessakin esille hankaluuksia lännen ja idän välillä, kyse ei ole mistään pinnallisesta jutusta ja pahoja tämmöisestä pelkäänkin.

Tuo on varmaan täysin totta, että kahakoita tulee olemaan vielä enemmänkin tulevaisuudessa. Vaikka venäläiset eivät ihan kaikkea mediapropagandaa uskoisikaan, niin vaikeaa sitä propagandaa on välttääkkään.

Samaa mieltä oikeastaan täysin. Tuolla haavoittuvalla yhteiskuntarakenteella tarkoitin yleisemminkin avointa yhteiskuntaa, valittaminen esim.kaavoitushankkeissa on vain yksi esimerkki tästä, eli halutessaan vihamielinen taho voi vaikuttaa tämmöiseen kovin paljon.

[FlyinHighAgain]

Kuten aiemmin kirjoitin, seuratkaapahan vaan, Venäjän syvään iskostettu USA-vihamielisyys tulee tuomaan tulevaisuudessakin esille hankaluuksia lännen ja idän välillä, kyse ei ole mistään pinnallisesta jutusta ja pahoja tämmöisestä pelkäänkin.

En minäkään venäläisenä luottaisi amerikkalaisiin. Minne he ikinä menevätkään viemään demokratian ilosanomaansa, seurauksena tuntuu olevan vain romahdus ja yhteiskunnallinen kaaos. Tästä on viime päivinä saatu vakuuttavaa näyttöä. Saddam Hussein oli varmaankin diktaattori, mutta minun käsittääkseni hänen maansa oli kaikesta huolimatta toimiva ja Lähi-idän mittapuulla mitattuna kohtuullisen hyvä paikka asua, myös naisille. Amerikkalaisten invaasion jälkeen tilanne on tämä eikä loppua ole toistaiseksi näkyvissä.

Onkohan Venäjälle myönteisen propagandan levittämisessä käytössä urakkapalkka, kuukausipalkka, vai maksetaanko jokaisesta viestistä palkkio laatukriteerien mukaan? En ole vielä ilmoittautunut.

Asiat eivät toki ole yksiselitteisiä, mustaa tai valkoista, kaikki on harmaan eri sävyjä. Asioista voi toki olla montaa mieltä, mutta minun silmissäni Venäjän toimet ovat USA:han verrattuna kuitenkin aivan omalla asteellaan, ja Venäjän nykyinen kehitys on suorastaan pelottavaa. Joku voi nähdä tämän tosiaan toisinkin.

Palkkauksestahan oli jo aiemminkin juttua, linkistä voi lukea lisää
http://www.buzzfeed.com/maxseddon/documents-show-how-russias-troll-army-hit-america

[törö]

Trollaamista on sekin että tätä aihetta käsitellään kuin rasismia suvakkien kolumneissa. "Luulin eläväni monikulttuurisessa paratiisissa, mutta sitten näin kun puttunokka katsoi somalia jotenkin oudosti."

Jo kauan on tiedetty että ammattitrollit ovat osa nykyaikaista propagandasotaa. Niitä käyttävät niin valtiot kuin yrityksetkin ja kyse on isosta bisneksestä.

Elikkä venäläisien ammattitrollien touhuissa ei pitäisi olla mitään yllättävää. Pikemminkin jostain Facebookista olisi helppo tarkistaa mitkä kaikki tahot ovat sotkeutuneet Ukrainan kriisiin, koska niillä on kuitenkin kaikilla omat trollinsa siellä.

Tällainen uutisointi vain haittaa keskustelua, koska urpoin porukka alkaa nähdä venäläisiä desantteja kaikkialla. Jos ei taannu 30-luvulle, on putinisti. Jos tuo esiin venäläistä näkökulmaa, on Putinin palkkaama trolli.

Meillä on kuitenkin monenlaisia näkemyksiä ja venäläisvähemmistökin, joten se mikä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä on opetella tunnistamaan kaikki ammattitrollit. Yleensä ne ovat leipääntyneitä eivätkä jaksa tai osaa teeskennellä kunnolla, joten ero aitoon mielipidekirjoittajaan on yleensä aika selvä. Hyvä jos jaksavat sen verran jälkiään peitellä ettei multinick-syndrooma paljastu parilla klikkauksella. Eivät nämä mitään James Bondeja ole vaan jotain mistä ei ole ollut parempiin hommiin.

Joka tapauksessa niitä häärii eniten sosiaalisessa mediassa, jonne kaikkein hölmöin porukka on sulloutunut. Huijarit ja haittaohjelmien levittäjätkin ovat menneet sinne helpon riistan perässä jo vuosia sitten.

Täältä niitä on aika turha alkaa etsiä, koska modet eivät tykkää niiden toimintatavoista.

[nollatoleranssi]

Suomen kannalta katsoen nähdään vain venäläinen uhka, mutta onko olemassa "kiinalainenkin uhka"? Kiina ei paljon asioilla politikoi ja siellä on seurattu maailman menoa vähintään vuosisadan verran sivusta, mutta missä vaiheessa Kiina alkaa ottamaan samaa poliittista roolia kuin vaikkapa Venäjä tai Yhdysvallat? Onko Kiina vain nukkua lohikäärme, joka odottaa nousuaan täyteen loistoonsa?

[nollatoleranssi]

Tuo ylempi Pekka Karhuvaaran kommentti on kyllä aikamoista legenda-kamaa. Vastaavaa tapahtuu tietenkin nykyisinkin ja varsinkin pienemmällä tasolla (esim. päätoimittajilta - toimittajille tai omistajilta päätoimittajille), mutta harvoin päätoimittaja kertoo noin laajamittaisesta lobbaustoiminnasta, joka on pyritty tekemään koko mediakonsersinan kautta (joka suunnilleen hallitsee koko Suomen mediamaailmaa). Se antaa helpon todisteen siitäkin, että Suomen median puolueettomuus on iso myytti.

[Rändöm]

Suomen kannalta katsoen nähdään vain venäläinen uhka, mutta onko olemassa "kiinalainenkin uhka"? Kiina ei paljon asioilla politikoi ja siellä on seurattu maailman menoa vähintään vuosisadan verran sivusta, mutta missä vaiheessa Kiina alkaa ottamaan samaa poliittista roolia kuin vaikkapa Venäjä tai Yhdysvallat? Onko Kiina vain nukkua lohikäärme, joka odottaa nousuaan täyteen loistoonsa?

Kiinalaisia ei ole koskaan liiemmin kiinnostanut muun maailman asiat, vaan he ovat pysyneet tyytyväisinä oman maailmankolkkansa hallitsemisessa. Toki elämme nyt "globaalissa maailmassa", mutta siitä huolimatta en näe Kiinassa lainkaan uhkaa meille. Toki Kiinan naapurimaiden kannattaa olla jokseenkin varuillaan, jos ei mahdollisten sotatoimien niin sitten ainakin orastavien luonnonkatastrofien takia.

[nollatoleranssi]

Tällainen uutisointi vain haittaa keskustelua, koska urpoin porukka alkaa nähdä venäläisiä desantteja kaikkialla. Jos ei taannu 30-luvulle, on putinisti. Jos tuo esiin venäläistä näkökulmaa, on Putinin palkkaama trolli.

Meillä on kuitenkin monenlaisia näkemyksiä ja venäläisvähemmistökin, joten se mikä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä on opetella tunnistamaan kaikki ammattitrollit. Yleensä ne ovat leipääntyneitä eivätkä jaksa tai osaa teeskennellä kunnolla, joten ero aitoon mielipidekirjoittajaan on yleensä aika selvä. Hyvä jos jaksavat sen verran jälkiään peitellä ettei multinick-syndrooma paljastu parilla klikkauksella. Eivät nämä mitään James Bondeja ole vaan jotain mistä ei ole ollut parempiin hommiin.

En itsekkään usko, että kyse on kovin ammattitaitoisista kirjoittajista. Trollit on melko helppoa yleensä tunnistaa.

Pidän sitä hyvänäkin asiana, että kaikki tieto ei tule Suomen valtamedioista, vaan ihmiset kääntävät rohkeasti mm. muidenkin maiden tietoja suomen kielelle. Tasapuolisuuden nimissä olisi toki hyvää kertoa hieman kyseisen median historiasta, koska täysin tuntemattomalle voi olla epäselvää, että lainataanko trollisivustoa vai jotakin tunnettua tahoa vai kremlin edustajaakin.

Ihan samalla lailla suomalainen media jättää mieluummin negatiiviset asiat uutisoimatta, jos ne eivät sovi kyseisen median kuvaan tai vaihtoehtoisesti uutisoi sellaiset epämääräisetkin jutut, jotka sopivat tukemaan median väitteitä. Sen takia lisääkin tietoa asioiden taustoista tarvitaan.

[Parsifal]

Suomen kannalta katsoen nähdään vain venäläinen uhka, mutta onko olemassa "kiinalainenkin uhka"? Kiina ei paljon asioilla politikoi ja siellä on seurattu maailman menoa vähintään vuosisadan verran sivusta, mutta missä vaiheessa Kiina alkaa ottamaan samaa poliittista roolia kuin vaikkapa Venäjä tai Yhdysvallat? Onko Kiina vain nukkua lohikäärme, joka odottaa nousuaan täyteen loistoonsa?

Kiinalaisia ei ole koskaan liiemmin kiinnostanut muun maailman asiat, vaan he ovat pysyneet tyytyväisinä oman maailmankolkkansa hallitsemisessa. Toki elämme nyt "globaalissa maailmassa", mutta siitä huolimatta en näe Kiinassa lainkaan uhkaa meille. Toki Kiinan naapurimaiden kannattaa olla jokseenkin varuillaan, jos ei mahdollisten sotatoimien niin sitten ainakin orastavien luonnonkatastrofien takia.

Kiinalainen uhka on olemassa, mutta sen lähialueita lukuun ottamatta se on enemmänkin taloudellinen kuin sotilaallinen - mutta joka tapauksessa Kiinan vaikutusvallan kasvulla olisi pahat seuraukset vapaalle tiedonvälitykselle ja sananvapaudelle. Kiinahan yritti taannoin ostaa esimerkiksi Googlen, mikä olisi tiennyt varmaa ja tiukkaa sensuuria hakutuloksiin. Tiananmenin aukion verilöylyn sensurointi on yksi klassikkoesimerkki. Vaarana on, että Kiina pyrkii saamaan taloudellisen kuristusotteen jollakin avainalalla (kuten Venäjä yrittää energiallaan) ja sitten kulissien takana vaatii länsimaita vaikenemaan Kiinan kannalta kiusallisten asioiden esilletuomisesta.

[akez]

Ihan samalla lailla suomalainen media jättää mieluummin negatiiviset asiat uutisoimatta, jos ne eivät sovi kyseisen median kuvaan tai vaihtoehtoisesti uutisoi sellaiset epämääräisetkin jutut, jotka sopivat tukemaan median väitteitä. Sen takia lisääkin tietoa asioiden taustoista tarvitaan.

Venäläisessä valtamediassa ja parempilaatuisissa julkaisuissa tuo näyttää olevan myös se yleisin tapa. Suoranaista valehtelua en ole näissä havainnut. Jos väärää tai paikkaansa pitämätöntä informaatiota on jostakin syystä juttuun päässyt, niin se on yleensä poistunut jutusta päivän mittaan. Päivityksistä vaan unohtavat aina välillä mainita.

Jossakin määrin noita joutuu kadehtimaan, koska siellä ei mediassa mätkitä olan takaa paikallista musikkaa, ja samalla ihannoida monikulttuuria ja ulkomaista nurkissa notkujaa. Siinä olisi meidänkin medialle opin paikka.

[Phantasticum]

Kuten aiemmin kirjoitin, seuratkaapahan vaan, Venäjän syvään iskostettu USA-vihamielisyys tulee tuomaan tulevaisuudessakin esille hankaluuksia lännen ja idän välillä, kyse ei ole mistään pinnallisesta jutusta ja pahoja tämmöisestä pelkäänkin.

En minäkään venäläisenä luottaisi amerikkalaisiin. Minne he ikinä menevätkään viemään demokratian ilosanomaansa, seurauksena tuntuu olevan vain romahdus ja yhteiskunnallinen kaaos. Tästä on viime päivinä saatu vakuuttavaa näyttöä. Saddam Hussein oli varmaankin diktaattori, mutta minun käsittääkseni hänen maansa oli kaikesta huolimatta toimiva ja Lähi-idän mittapuulla mitattuna kohtuullisen hyvä paikka asua, myös naisille. Amerikkalaisten invaasion jälkeen tilanne on tämä eikä loppua ole toistaiseksi näkyvissä.

Asiat eivät toki ole yksiselitteisiä, mustaa tai valkoista, kaikki on harmaan eri sävyjä. Asioista voi toki olla montaa mieltä, mutta minun silmissäni Venäjän toimet ovat USA:han verrattuna kuitenkin aivan omalla asteellaan, ja Venäjän nykyinen kehitys on suorastaan pelottavaa. Joku voi nähdä tämän tosiaan toisinkin.

Asiat eivät tosiaan ole yksiselitteisesti mustia tai valkoisia. Olen sanonut tämän asian jo monta kertaa aikaisemminkin. Koska näen amerikkalaisten roolin Ukrainan tapahtumien taustavaikuttajana erittäin merkittävänä, siksi en osaa pitää Venäjän nykyistä kehitystä erityisen pelottavana tai uhkaavana. Pidän sitä vastauksena ulkoapäin tulevaan uhkaan. Ei tämä kriisi syntynyt tyhjästä eikä tässä kriisissä ole kyse (vain) Ukrainan tulevaisuudesta vaan (myös) energiapolitiikasta, Naton laajenemisesta ja Yhdysvaltojen hegemoniasta. Ilman näitä taustatekijöitä myös minua huolestuttaisi se, mihin Venäjän on menossa, koska heidän toimissaan ei olisi silloin mitään logiikkaa. Jättäkää Venäjä rauhaan, niin tilanne rauhoittuu.

Olen seurannut melko hämmentyneenä tätä keskustelusta maksetuista haamukirjoittajista ja Kremlin kätyreistä ja ylipäätään kaikkea tähän teemaan liittyvää keskustelua Hommalla. Jotkut tuntuvat uskovan, että Moskova ohjailee lähes kaikkea, mitä länsimaissa tapahtuu. Olkoon esimerkkinä vaikka vihreä liike ja jopa monikulttuuri. Mikäli siis tulkitsin nimimerkkiä talous ja muutos oikein. Kulttuurimarxismikin on venäläinen salaliitto länsimaiden päänmenoksi. On varmasti ilmiöitä, jotka voidaan luokitella kulttuurimarxismin käsitteen alle, mutta mitään salaliittoa en tästä saa tekemälläkään.

Mutta joo, kyllä tästäkin viestistä pitäisi muutama kymppi irrota.

[Marija]

Juu, Venäjää täällä kyllä saa jatkuvasti mollata, venäläisiä demonisoida ja väittää tavallisia suomalaisia rauhankansalaisia haamukirjoittajiksi, Kremlin kätyreiksi, ynnä muuta paranoidia ja herjaavaa, nimettyjä kirjoittajia vastaan, mutta yritäpä toisinajattelija sanoa sama länsinaapurista, niin lennät hetkessä banniin ja koko länsipuolen kuoro peukuttaa, että tervemenoa.

[JoKaGO]

Juu, Venäjää täällä kyllä saa jatkuvasti mollata, venäläisiä demonisoida ja väittää tavallisia suomalaisia rauhankansalaisia haamukirjoittajiksi, Kremlin kätyreiksi, ynnä muuta paranoidia ja herjaavaa, nimettyjä kirjoittajia vastaan, mutta yritäpä toisinajattelija sanoa sama länsinaapurista, niin lennät hetkessä banniin ja koko länsipuolen kuoro peukuttaa, että tervemenoa.

Se on semmoinen suomalainen paradoksi, että kun Lavrov kertoo, että suomalaiset eivät koe olevansa uhattuina (Niinistön suulla) ja että NATOon ei ole tarpeen liittyä, niin Venäjä voi keskittyä olennaiseen eli Ukrainan ja eteläisten naapuriensa pitämiseksi kurissa.
Jos Suomi pottuilisi, Venäjä joutuisi miehittämään heikennetyn Suomen Pietarin turvallisuuden vuoksi.

Makarovin WWIII-lausuntojen takia Suomen ja NATOn pitäisi nyt yhdessä yössä tehdä soppari ja siirtää massiivinen NATO-armeija tyhjiin varuskuntiimme maa-, meri- ja ilmavoimien aseistuksin varustettuna. Katsottaisiin kerrankin Venäjän bluffi, minkä lopputulos olisi todennäköisesti 5-miljoonainen venäläisvähemmistö Suomessa  Paljastettaisiin Putinin tyhjät housut.

[akez]

Se on semmoinen suomalainen paradoksi, että kun Lavrov kertoo, että suomalaiset eivät koe olevansa uhattuina (Niinistön suulla) ja että NATOon ei ole tarpeen liittyä, niin Venäjä voi keskittyä olennaiseen eli Ukrainan ja eteläisten naapuriensa pitämiseksi kurissa.

Sepä on tietenkin vain Lavrovin oma tulkinta keskusteluista. Niinistö ilmeisen fiksuna henkilönä tuskin lähtee tätä asiaa sen erityisemmin kommentoimaan. Diplomatian kannalta tällainen näkemys on tietenkin varsin järkevä - piti se sitten pohjimmiltaan paikkansa tai ei.

[JoKaGO]

Se on semmoinen suomalainen paradoksi, että kun Lavrov kertoo, että suomalaiset eivät koe olevansa uhattuina (Niinistön suulla) ja että NATOon ei ole tarpeen liittyä, niin Venäjä voi keskittyä olennaiseen eli Ukrainan ja eteläisten naapuriensa pitämiseksi kurissa.

Sepä on tietenkin vain Lavrovin oma tulkinta keskusteluista. Niinistö ilmeisen fiksuna henkilönä tuskin lähtee tätä asiaa sen erityisemmin kommentoimaan. Diplomatian kannalta tällainen näkemys on tietenkin varsin järkevä - piti se sitten pohjimmiltaan paikkansa tai ei.

Tämä diplomatia on löyhässä hirressä roikkumista. Mutta senhän suomalaiset osaavat ja siitä tykkäävät.

[Phantasticum]

Sepä on tietenkin vain Lavrovin oma tulkinta keskusteluista. Niinistö ilmeisen fiksuna henkilönä tuskin lähtee tätä asiaa sen erityisemmin kommentoimaan. Diplomatian kannalta tällainen näkemys on tietenkin varsin järkevä - piti se sitten pohjimmiltaan paikkansa tai ei.

Ei taida olla Lavrovin omaa tulkintaa. Hän on toistanut Niinistön sanoja kuin papukaija. Niinistö oli Ykkösaamun vieraana pari viikkoa sitten.

YLE: Presidentti Niinistö: Suomi olisi puolet Naton maarajasta Venäjän kanssa

[siviilitarkkailija]

Miettikää mitä tapahtuisi JOS Suomi liittyisi Natoon! Siis niinkuin aikuisten oikeasti.

Nato olisi hetkessä Venäjän rajalla. Pietari ja Moskova olisivat tankkaamattoman lentokoneen lentosäteen sisällä. Jokainen Venäjän satama, rautatieyhteys ja länsipuolisen Uralin tärkein maantieristeys olisi  Naton ilmavoimien toimintasäteen alaisuudessa. Ohjusten lentoajat tärkeimpiin kaupunkeihin laskettaisiin minuuteissa. Rajoitettuihin vastatoimiin ei kertakaikkiaan olisi aikaa joten ne olisi tehtävä heti ja täysillä. Ohjustorjuntajärjestelmin tulo Suomeen kääntäisi pahimmassa tapauksessa ydiasetasapainon läntisessä euroopassa päälaelleen. Amerikka tuskin laittaa Venäjää noin seinää vasten koska ydinsotaa ei kukaan halua. Mutta käytännössä Venäjälle ei jäisi juuri muita vaihtoehtoja kuin 1 miehittää Suomi tai 2 liittyä Natoon ja sitten miehittää Suomi.

Baltianmaat ovat Natossa mutta huomatkaa että niiden puolustus on täysin laiminlyöty. Ne uskovat Natoon kuin pukki suuriin sarviin. Älkää kuitenkaan uskoko että Nato tulee ja puolustaa kaikkia jäseniään yhtäläisesti. On tärkeät alueet ja on sotatantereet. Ja sitten jos vaarana on ydinsota, on myös kauppatavaravaltiot. Valtiot jotka uhraamalla voidaan välttää ydinsota.

Kysykää itseltänne onko valtio x kaukana meistä, riittävä peruste aloittaa täysimittainen sota kaikkine vaatimuksineen. Tulette hyvin pian huomaamaan että jopa Naton artikkeli 5 on venyvä käsite. Se ei toiminut EDES 9/11 tapauksessa jossa tätä tarjottiin yhdysvalloille. Ennenkun sodankäynnin kustannukset iskivät typerän hallinnon silmille. Sitten alkoi apu kelpaamaan, mutta vasta kun tilanne oli ajettu umpikujaan ja hirvittävä sota täysin eri maassa ja väärin perustein oli saatu pystyyn.

Sori vaan...Nato, niin mukava ja uskottava kuin mitä onkin, ei ratkaise yhtään puolustuspoliittista ongelmaa. Venäjä on fakta joka ei lakkaa olemasta. Suomineidon perse jää aina pystyyn vaikka sen pää olisi kuinka työnnetty korviamyöten Natoon. Parempi pitää pää pystyssä, kädet nyrkissä ja olla osallistumatta mihinkään yhteisvastuuseen.

[Parsifal]

Makarovin WWIII-lausuntojen takia Suomen ja NATOn pitäisi nyt yhdessä yössä tehdä soppari ja siirtää massiivinen NATO-armeija tyhjiin varuskuntiimme maa-, meri- ja ilmavoimien aseistuksin varustettuna. Katsottaisiin kerrankin Venäjän bluffi, minkä lopputulos olisi todennäköisesti 5-miljoonainen venäläisvähemmistö Suomessa  Paljastettaisiin Putinin tyhjät housut.

Tämähän olisi se kaikkein paras ja moraalisesti oikea ratkaisu. Bonuksena pääsisimme näkemään stallareiden venähtäneet naamat. 

[Lasse]

Olen seurannut melko hämmentyneenä tätä keskustelusta maksetuista haamukirjoittajista ja Kremlin kätyreistä ja ylipäätään kaikkea tähän teemaan liittyvää keskustelua Hommalla. Jotkut tuntuvat uskovan, että Moskova ohjailee lähes kaikkea, mitä länsimaissa tapahtuu. Olkoon esimerkkinä vaikka vihreä liike ja jopa monikulttuuri. Mikäli siis tulkitsin nimimerkkiä talous ja muutos oikein.

Samma här.

Kremlin kätyreitä löytyy joka puolelta. Koska olen aikaisemminkin ilmoittanut olevani Ukrainan kriisin suhteen lähimmin Vaclav Klausin linjoilla, liitän tähän asiaan liittyvän observaation:

Why does Illarionov repeat anti-Klaus lies?
http://www.klaus.cz/clanky/3592

On May 30, 2014, the Czech internet server Echo24 published a story with a title: Why does Klaus repeat Kremlin's lies? Putin's critic wonders. It is an interview with Andrei Illarionov, Russian economist and former close collaborator of Russian president Vladimir Putin, who shortly after falling out of favor with the regime at home, moved to the USA and now shocks the world with anti-Russian propaganda and bizarre media declarations about how Russia now "focuses" on the Baltics and Finland as the next victim after Ukraine.

And because the Czech media seem to consider him an expert in the Czech debate about the Ukrainian crisis, giving him ample space without any critical evaluation of his person or his views, we consider it necessary to respond to the content of this interview.

Many a view, incomprehensible at first sight, can become quite logical when given the proper context of personal history and personal interests. The statements of Andrei Illarionov, former Putin's economic consultant, are a textbook example of such views.

He was a member of Putin's presidential team, implemented Putin's economic policies, preached Putin's propaganda and pursued Putin's political goals. Having parted ways with Putin eventually, he left for the United States, where he became a well sought-after commodity. Following his conflict with Putin, he was willing to say anything against his former employer, while maintaining his trademark of an insider, a man knowledgeable about the inner functioning of the Kremlin and president Putin.

Immediately, Illarionov realized which position will ensure him the necessary popularity and what views will be the most profitable in his new homeland. That is why he does not bother to analyze the context of current developments in Ukraine, for example. His new donors would find it difficult to understand, should he try to explain to them that the situation is not as simple. They will much rather hear the confirmation of their prejudiced and simplified views. And that is exactly what Illarionov gives them.

He understands well that depicting Putin as an new usurper of Europe from Finland to the Baltics is exactly what is expected of him. He, who has earned money being loyal to Putin for years, does not hesitate to compare him to Castro or the North Korean regime.

On the one hand, one can see Illarionov's life story through the eyes of a psychoanalyst as a textbook example of love rejected that pays off eventually, by joining pleasure and profit in one. But such pleasing stance has also its malignant consequences. It contributes to the climate in which decisions of American foreign policy makers take place.

Should we believe that there is no problem, that having overthrown the Yanukovych monster the whole country will march into the paradise of the free world, we will necessarily lose good orientation in the complex Ukraininan crisis.

We would be convinced that all it takes is to put pressure on Russia and the Ukrainian problem will disappear. It will not. It has its roots deep in contemporary Ukraine, the heterogeneous nature of the whole country, the controversial way through which current Ukrainian elites have assumed their power, and the fact that the loyalty of the south and east of the country to the central powers in Kiev is reduced not only for linguistic, historical or political reasons, but also for reasons of economic and social nature.

All that has to be respected as a contemporary given, as the state of Ukrainian reality today. It is the only way to avoid the escalation of conflict and facilitate a stable solution, that could be accepted by the various interest groups involved.

Illarionov is not concerned with any of that. This would not help him to score points with those who want to hear simple answers only. That is why he keeps repeating his theses of external (Russian) causes of the Ukrainian conflict.

After all, probably to prove that the conversion of a former Putin's career expert into an enemy of Putin has been completed, he resorts to personal attacks, hoping it will secure him the necessary popularity with the media and the political mainstream.

He accuses Václav Klaus of preaching Putin's propaganda. He says Klaus repeatedly claimed that Georgia attacked Russia in 2008. How silly! A small country like Georgia with four million inhabitants attacking a nuclear giant with 150 million people according to Klaus!

The problem is Klaus never said anything like that. He only said what many other observers, journalists, diplomats (including the US ambassador there) knew. Namely that big Georgia of four million attacked tiny South Ossetia of eighty thousand. The South Ossetia that had been forcibly incorporated into Georgia by Stalin, Georgia's native son, the southern Ossetia that had never felt like a part of Georgia, seeking independence or unity with North Ossetia ever since the 1990's. It was the Sakashvili regime that has attacked the sleeping civilian housing estate in the southern Ossetian city of Tskhinvali with Grad missiles on the first day of the Olympic Games.

Stating the obvious facts has nothing to do with our position on Russia or its president Putin. It is nothing but an expression of respect to the truth, to the fact that simple propaganda labels will never help understanding of problems.

The Ukrainian issue is similar. Illarionov claims Klaus said that the Ukrainians have provoked Putin into annexing the Crimea. He never said anything resembling such a trivial fairy tale. It is obviously too complicated for Illarionov's grateful listeners to describe the authentic fears and concerns the people of Crimea had about the new Maidan regime, which showed its ideas of strengthening Ukrainian unity elsewhere around the country.

It is not dignified for people to distort facts, attack those with different views and put a false face on reality, out of inferiority complex rooted in their own past, and the yearning to please their new friends. The real problem is, that decisions that will be motivated by cheap claims of people like Illarionov will lead to further suffering in the many crises to come.

Ladislav Jakl, Jiří Weigl, Václav Klaus Institute, 13. 6. 2014

"Näki kauhut kaikkialla" -tyyppinen putinistinmetsästys ympäri Eurooppaa kertoo mielestäni jonkun sortin epätoivosta.

"Freedom is the freedom to say that two plus two makes four. If that is granted, all else follows."

[Oho]

Miettikää mitä tapahtuisi JOS Suomi liittyisi Natoon! Siis niinkuin aikuisten oikeasti.

Ei mitään, sekä Viro että (öh) Latvia ovat NATON jäsenmaita, ja jossain Pohjoisella Jäämerellä partioivan Trident veneen ohjukset ovat joka tapauksessa vain minuuttien päässä Venäjän suurista kaupungeista.  (Vaalimaa pietari 217km, Narva Pietari 135 Km)

Mä en tajua miten tota jakesetaan jauhaa, Pietarin uhkaaminen Suomen kautta on toki järkevämpää kuin Pekingin mutta ei paljoa. Ei saatana ollut edes 39 tai 41 jolloin Saksa hyökkäsi etelästä, vaikka silloin asevoimien liikkuvuus oli ihan toista kuin nyt. 

Suomen NATO jäsenyden ainoa todellinen seuraus olisi Suomen luisumin pois Venäjän etupiiristä. NATO maita on vaikeampi painostaa sotilaallisesti.

[Marija]

Miettikää mitä tapahtuisi JOS Suomi liittyisi Natoon! Siis niinkuin aikuisten oikeasti.

Ei mitään, sekä Viro että (öh) Latvia ovat NATON jäsenmaita, ja jossain Pohjoisella Jäämerellä partioivan Trident veneen ohjukset ovat joka tapauksessa vain minuuttien päässä Venäjän suurista kaupungeista.  (Vaalimaa pietari 217km, Narva Pietari 135 Km)

Mä en tajua miten tota jakesetaan jauhaa, Pietarin uhkaaminen Suomen kautta on toki järkevämpää kuin Pekingin mutta ei paljoa. Ei saatana ollut edes 39 tai 41 jolloin Saksa hyökkäsi etelästä, vaikka silloin asevoimien liikkuvuus oli ihan toista kuin nyt. 

Suomen NATO jäsenyden ainoa todellinen seuraus olisi Suomen luisumin pois Venäjän etupiiristä. NATO maita on vaikeampi painostaa sotilaallisesti.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Leningradin_piiritys

     (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/RIAN_archive_324_In_besieged_Leningrad.jpg/300px-RIAN_archive_324_In_besieged_Leningrad.jpg)

Leningradin piiritys

8. syyskuuta 1941 – 27. tammikuuta 1944
Paikka: Leningrad, Neuvostoliitto
   
Neuvostoliiton voitto:
Maan toiseksi suurimman kaupungin lähes 900 päivää kestäneen piirityksen jälkeen saksalaisjoukot lyötiin takaisin.

Vaikutukset:    

Karjalankannaksen suurhyökkäys 1944 mahdollistui ja puna-armeija työnsi suomalaisjoukot Viipurin länsipuolelle

Vahvuudet
- Saksa: 725 000
- Neuvostoliitto: 930 000

Tappiot
- Saksa: noin 500 000 sotilasta

Neuvostoliitto:

Siviilit:
632 253 kuoli nälkään,
16 474 kuoli taisteluissa tai pommituksissa

Puna-armeija:
1 332 059 kaatui,

24 324 kuoli taistelujen ulkopuolella,
111 142 katosi

Leningradin piiritys (ven. блокада Ленинграда, blokada Leningrada) toisessa maailmansodassa kesti syyskuusta 1941 tammikuuhun 1944, lähes 900 päivää. Leningradia (nyk. Pietari) Neuvostoliitossa piiritti Saksan armeija ja Suomen puolustusvoimat.[1]

Piirityksen aikana kaupungissa kuoli ainakin 641 000 ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 800 000. Noin puoli miljoonaa piirityksen uhria on haudattu Leningradin liepeillä olevalle Piskarjovin hautausmaalle. Piirityksestä hengissä selvinneistä on käytetty nimitystä blokadnik (блокадник).[2] Leningrad oli ensimmäinen kaupunki, jolle myönnettiin Neuvostoliiton sankarikaupungin arvonimi vuonna 1945.[3]


Saksan eteneminen 1941
Siege of Leningrad Eastern Front 1941 06 to 1941 12.png

Saksalaisten eteneminen kohti
Leningradia kesä-joulukuussa 1941

Saksalaiset etenivät kesäkuussa 1941 alkaneessa operaatio Barbarossassa ripeästi halki Neuvostoliiton puna-armeijan miehittämän Baltian ja läntisen Venäjän aina Leningradin edustalle asti.

Saksan pohjoinen armeijaryhmä ylitti heinäkuussa 1941 Velikajajoen noin 230 kilometriä Leningradista etelään. Joki kuului Pihkovan linnoitusalueeseen, joka oli osa Neuvostoliiton puolustusasemaa eli Stalinin linjaa. Saksan armeija ja Waffen-SS valtasivat Lyyssinän Nevajoen niskassa Leningradin itäpuolella 8. syyskuuta 1941. Tämä katkaisi kaupungin maayhteydet muuhun Neuvostoliittoon.
Suomen eteneminen 1941


Jatkosodan alussa Suomen armeija hyökkäsi Neuvostoliittoon heinäkuussa 1941. Suomi valtasi talvisodassa menettämänsä alueet Karjalankannaksella ja ylitti talvisotaa edeltäneen rajan suoristaessaan rintamalinjan Laatokan ja Suomenlahden välillä. Täten Suomi miehitti Kirjasalon ja Valkeasaaren pullistumat. Suomi pysähtyi Stalinin linjalle Leningradin pohjoiselle puolustusvyöhykkeelle, Karjalan linnoitusalueelle syyskuun alussa taistelujen laantuessa enimmäkseen asemasodaksi.[1] Neuvostoliiton siirrettyä vahvistuksia Suomen lohkolta saksalaisia vastaan myös Saksan pohjoisen armeijaryhmän eteneminen käytännössä pysähtyi.

Laatokan pohjoispuolella suomalaiset miehittivät suurimman osan Neuvostoliiton Itä-Karjalaa, ja valtasivat Syvärijoen eteläpuolelta noin 10 kilometriä syvän sillanpääaseman Syvärinvoimalan itäpuolelta. Saksalaiset eivät yrityksistään huolimatta päässeet sinne etelästä. Tämä jätti noin 100 kilometriä Laatokan itärantaa puna-armeijan haltuun, millä oli suuri merkitys Leningradille saksalaisten päättäessä luopua kaupungin valtausyrityksestä ja ryhtyessä piiritykseen. Marraskuun alussa Leningrad oli lähes kokonaan saarrettu ja rautatie- ja muut huoltoyhteydet kaupunkiin oli katkaistu Laatokalla kulkenutta Elämän tietä lukuun ottamatta. Koko Leningradin väestö organisoitiin linnoittamaan kaupunkia ja tukemaan sitä puolustanutta 200 000 sotilasta.


Hyökkäyksen pysähtyminen piiritykseksi

Marras–joulukuussa 1941 Saksan sodankäynnin päätavoitteeksi määrättiin pääkaupunki Moskovan valtaus. Tämän muutoksen myötä saksalaiset luopuivat talvella 1941 yrityksestä valloittaa Leningrad. Moskovan valtaus epäonnistui. Vuonna 1942 Saksan tärkeimmät tavoitteet olivat Moskovasta etelään. Tavoitteena oli Kaukasukselle eteneminen pitkittyneen sodan talouden, raaka-aineiden ja öljyn vuoksi. Leningradin epätäydellinenkin piiritysrengas aiheutti venäläisille suuria vaikeuksia ja humanitaarisen katastrofin.
Piirityksen vaikutukset

Saksan natsihallinnolla ei ollut aikomusta huolehtia Leningradin asukkaiden elinolosuhteista, mikäli se olisi valloittanut kaupungin. Suunnitteilla oli myös Leningradin kaupungin ja ympäröivän alueen teollisuuden täydellinen tuhoaminen.

Leningradissa oli jo ennen piirityksen alkua elintarvikkeita hyvin vähän. Syyskuun alussa 1941 elintarvikkeita oli seuraavasti:[4]

    jauhoja 14 päiväksi
    viljaa 23 päiväksi
    lihaa 19 päiväksi
    rasvaa ja sokeria 21 päiväksi

Piirityksen aikana ruokaa ja polttoainetta säännösteltiin. Talvella 1941–1942 kaupungissa ei ollut juoksevaa vettä, lämmitystä eikä julkista liikennettä ja sähköä sai vain ajoittain. Pienimmillään henkilöä kohti määrätty ruoka-annos oli 125 grammaa leipää päivässä. Satoja tuhansia ihmisiä evakuoitiin kaupungista Elämäntietä pitkin. Kesäisin ihmisiä kuljetettiin lautoilla ja talvisin kuorma-autot kulkivat aurattua jäätietä pitkin jatkuvan vihollistulituksen alla.[3]

Kaupungin tehtaat ja voimalaitokset pidettiin käynnissä. Kaupungin kaksi miljoonaa asukasta pysyi hädin tuskin hengissä ensimmäisen saarrostustalven yli. Seuraavana vuonna elintarviketilannetta helpotti kaupungissa viljelty ruoka.


Neuvostoliiton vastahyökkäykset

Neuvostoliiton hyökkäykset piiritysrenkaan murtamiseksi keväällä 1942 helpottivat painetta Leningradissa. Hyökkäys päättyi kuitenkin tappioon ja koko toinen iskuarmeija, komentajanaan Andrei Vlasov, menetettiin huhtikuussa. Kesällä Adolf Hitler määräsi marsalkka Erich von Mansteinin, joka oli juuri vallannut Sevastopolin, valtaamaan Leningradin. Elokuun lopulla, vain paria viikkoa ennen saksalaisten hyökkäystä, aloitti Olhavan rintama uuden yrityksen piirityksen murtamiseksi. Tämäkin yritys epäonnistui, ja toinen iskuarmeija tuhotui. Hyökkäyksen torjuminen kulutti saksalaisia joukkoja, ja kun tilanne Stalingradin suunnalla huononi, OKH keskeytti hyökkäyksen. Tähän mennessä kaupungista oli jo evakuoitu kaikki ylimääräiset siviilit.

Tammikuussa 1943 Leningradin rintama lännessä ja Olhavan rintama idässä aloittivat massiivisen hyökkäyksen kaupungin vapauttamiseksi. Operaatio Kipinässä Leningradin ja Olhavan rintaman joukot hyökkäsivät saksalaisten kimppuun kenraali Georgi Žukovin koordinoidessa rintamia. Noin viikossa Laatokan rannassa vallattiin kymmenen kilometrin kaistale. Leningradin ja Olhavan rintamat kohtasivat 18. tammikuuta 1943 avaten maayhteyden piiritettyyn kaupunkiin ja piiritys periaatteessa päättyi. Hyökkäykset eivät kuitenkaan saavuttaneet lisätavoitteita. Huhtikuun jälkeen rintama pysyi paikoillaan vuoden loppuun. Vasta puna-armeijan tammikuun puolivälissä 1944 aloittama talvi­offensiivi karkotti saksalaiset linnoittamaltaan Leningradin ja Moskovan väliseltä valtatieltä lopettaen 872 päivää kestäneen Leningradin piirityksen käytännössä 27. tammikuuta.
Suomen osuus Leningradin piiritykseen


Perinteisesti on katsottu sekä suomalaisessa että ulkomaisessa historiankirjoituksessa, että Suomi ei osallistunut aktiivisesti Leningradin piiritykseen, vaikka suomalaisjoukot muodostivat piiritysrenkaan pohjoisosan Laatokan ja Suomenlahden välillä.[5] Tosin venäläinen historioitsija Nikolai Baryšnikov edustaa vastakkaista näkökulmaa, mutta hän on käsitellyt myös talvisotaa Neuvostoliiton puolustussotana ehkäisemässä Suomen hyökkäystä.[5]


Perustelut sille, että piiritys on nähty puhtaasti saksalaisena operaationa, on esitetty seuraavasti:

   - suomalaisjoukot pysähtyivät Leningradin puolustusvyöhykkeelle huolimatta saksalaisten toistuvista pyynnöistä ja vaatimuksista, todennäköisesti ainakin siksi, että tappioista sitkeän vastarinnan takia olisi tullut sietämättömiä
   - suomalaiset lentokoneet eivät pommittaneet kaupunkia
   - saksalaisten ei sallittu tuoda omia maajoukkojaan Suomen Leningradin vastaiselle rintamalle, joten puna-armeija saattoi keskittää joukkonsa kaupungin eteläpuolelle saksalaisia vastaan.

Toisaalta Suomi ylitti vanhan, ennen talvisotaa olleen rajan Karjalankannaksella,[1] oikaisten Kirjasalon ja Mainilan mutkat. Syksyllä 1942 suomalais-saksalais-italialainen Laivasto-osasto K yritti vallata operaatio Brasiliassa Suhosaaren Laatokan eteläosassa ja katkaista näin Elämän tien. Lisäksi laivasto-osasto K miinoitti kahdesti Leningradin saattuereittiä sekä upotti toimintansa aikana sota-aluksia ja yhden huoltoproomun.[6

    (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Road_of_life_17_km.jpg/175px-Road_of_life_17_km.jpg)
  Elämän Tien kilometripylväs

Öh-öh-ööö-tota.
Terveisin: suomalainen haamukirjoittaja. (Ihminen.)

[CaptainNuiva]

Miettikää mitä tapahtuisi JOS Suomi liittyisi Natoon! Siis niinkuin aikuisten oikeasti.

Mutta käytännössä Venäjälle ei jäisi juuri muita vaihtoehtoja kuin 1 miehittää Suomi tai 2 liittyä Natoon ja sitten miehittää Suomi.

Niin, samaan tapaan kuin vuonna 1939 jolloin raja oli liian lähellä Leningradia ja tätä huutavaa vääryyttä neukkula ryhtyi korjaamaan miehittämällä Petsamon ja yrittämällä katkaista Suomen Suomussalmi-Oulu linjalta.
Neukkulan toimille löytyy aina syy ja jos ei ihan läheltä niin piipahtavat sen hakemassa hiukka pitemmältä, muutamien aasinsiltojen takaakin ja nyky-neukkulan pullistelu alkaa olla sitä luokkaa että Natoon liittyminen alkaa tuntua ainoalta oikealta vaihtoehdolta.
Ymmärrän toki että sinun tehtävänäsi on tätä vastustaa kuten myös puolustaa Krimin liittämistä neukkulaan...Ja mikäpä olisikaan kammottavampaa kuin hurja visio siitä miten suomalaiset haluavat aloittaa ydinsodan...Jaa mutta hei, tämä korttihan on jo pelattu Putinin lähipiiristä Suomea kohtaan, eikö mitään uutta skeneä olisi kehiin heittää?