Suomen taloudessa pyörii paljon rahaa

[StadinKundi]

Se että kaikissa maissa ei ole hallintoa tuplaten maan väkilukuun suhteutettuna.

Kyllähän tuo valtiontalous hoidetaan niin päin persettä ettei yksikään pankki antaisi tuollaiselle yksityiselle hakijalle senttiäkään lainaa. Kuitenkin näköjään tämän maan velkakierrettä tahdotaan ruokkia sekä hallinnon puolelta(epäilen ettei näin tyhmiä voida edes olla vaan kyse ihan omii taskuihin menevästä rahasta) Että velantarjoajien puolelta(persaukista voidaan pakottaa vaikka mihin).

Suomen valtionvelka on länsimaiden pienimpiä suhteessa BKT:hen. Jotain suhteellisuudentajua pitäisi olla.

[Tabula Rasa]

Se että kaikissa maissa ei ole hallintoa tuplaten maan väkilukuun suhteutettuna.

Kyllähän tuo valtiontalous hoidetaan niin päin persettä ettei yksikään pankki antaisi tuollaiselle yksityiselle hakijalle senttiäkään lainaa. Kuitenkin näköjään tämän maan velkakierrettä tahdotaan ruokkia sekä hallinnon puolelta(epäilen ettei näin tyhmiä voida edes olla vaan kyse ihan omii taskuihin menevästä rahasta) Että velantarjoajien puolelta(persaukista voidaan pakottaa vaikka mihin).

Suomen valtionvelka on länsimaiden pienimpiä suhteessa BKT:hen. Jotain suhteellisuudentajua pitäisi olla.

Sinulle on sanottu aika monta kertaa että bkt ei kerro mitään valtiontalouden tilasta. Kumoa nyt tuo rikotun ikkunan bkt:tä kohottava vaikutus ennenkuin jatkat jankutusta. Sitä ei kumota kertomalla että yksi ikkuna ei maksa paljoa vaan logiikka pitäisi kaataa. Sitä odotellessa.

[StadinKundi]

Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt[1], engl. Gross domestic product, GDP) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa. Koska tuotanto luo talouteen tuotannon arvoa vastaavan tulon, on BKT myös kotimaisen tulonmuodostuksen mitta. Koska se on maan tai alueen tulonmuodostuksen mitta, sitä käytetään usein maan tai alueen taloudellisen suorituskyvyn mittana. BKT on kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite, koska se kuvaa hyvin taloudellisen toiminnan laajuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. BKT:n muutoksen avulla voidaan tunnistaa taloudellisen kasvun määrä, taloudellinen taantuma ja taloudellinen lama.

Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, jolla pyritään kuvaamaan kansantalouden toimintaa mitatuin suurein. Mitattujen suureiden avulla voidaan paremmin ymmärtää kansantalouden kokonaisuutta osien suhteen ja tapahtuvia muutoksia. Yhtenäinen järjestelmä mahdollistaa talouden tilan ja kehityksen tarkastelun sekä kansainvälisen vertailun. Kansantalouden tilinpito kuvaa taloudellisen toiminnan kolme perusmuotoa: tuotannon, kulutuksen ja varallisuuden muodostuksen. Tilinpito rakentuu talouden reaali- ja rahakiertokulkujen esittämiseen kahdenkertaisen tilinpidon keinoin. Kansantalouden tilinpidossa esitetään kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, bruttokansantuote ja bruttokansantulo sekä näiden komponentit.

BKT on oleellinen osa kansantalouden tilinpitoa ja se määritellään muutamien talousteorian peruslausekkeiden avulla. Kansantalouden tilinpito perustuu kansatalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan yhtä suuruuteen, joka ilmaistaan seuraavasti:
KOKONAISTARJONTA=KOKONAISKYSYNTÄ

Kokonaistarjonnan erät ovat kotimainen tuotanto (BKT) ja tuonti eli kaavana
KOKONAISTARJONTA=BKT+TUONTI

Kokonaistarjonta tarkoittaa hyödykemäärää (tavarat ja palvelut), joka tarjotaan ostettavaksi tiettynä ajankohtana ja tiettyyn hintaan. Kansantalouden tilinpidossa tätä määrää mitataan tarjonnan arvolla. BKT on tästä kokonaistarjonnasta se osa, joka on tuotettu kotimaisin tuotantopanoksin (engl. gross domestic product). Maahan tuodut ja tuotannossa käytetyt materiaalit, raaka-aineet, energia (esim. raakaöly) jne. eivät sisälly bruttokansantuotteeseen, mutta niiden jalostamiseen tarvittavat tuotantopanokset siihen sisältyvät. Kokonaiskysynnän erät ovat yksityinen kulutus, julkinen kulutus, investoinnit ja vienti eli ilmaistaan kaavana seuraavasti:
KOKONAISKYSYNTÄ=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI+VARASTONMUUTOKSET

Kun kokonaistarjonnan ja kokonaiskysynnän lausekkeet merkitään yhtä suuriksi saadaan BKT:n määrittelyksi seuraava lauseke:
BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI

Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi. Se kertoo miten BKT käytetään erilaisina lopputuotteina.


Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote

[StadinKundi]

Bruttokansantuote

BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). (EKT 1995 8.89.)

http://tilastokeskus.fi/meta/kas/bktmarkkina.html

[Tabula Rasa]

Kaikki keskustelijat taitavat tietää mikä bkt on. Kyse on siitä ettei se ole toimiva mittari.

BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI

Esimerkiksi yksityinen lisäarvontuotanto onpa se sitten koodia tai mineraalia tai mitä hyvänsä näiden väliltä joka on rahallisesti mitattavissa kulujen jälkeen jonka lisäksi vientitulot muodostaisivat huomattavasti paremman mittarin.

Maan sisäinen talous on nollapeliä.

Tuonti eli julkiset ja yksityiset hankinnat ulkomailta ovat kokonaisvarallisuusastetta laskevia.

Tuossa pähkinänkuoressa. Se että johonkin uskotaan se ei tee siitä millään tapaa parasta tai edes hyvää. Allah isoimpana esimerkkinä.

[mannym]

Wow, toisaalta stadinkundin ketjuissa hehkutetaan kuinka kaikki on hienosti, hyvällä tasolla ja hv kaikki jotka ette oo samaa mieltä. Sitten on ketju jossa maahanmuuttopolitiikka muuttuu talouden alamäen myötä.

[StadinKundi]

Et ymmärrä mitä puhut. BKT kuvaa hyvin täsmällisesti tuotannon arvon, eli sen toiminnan arvon, josta maksetaan veroja. BKT kuvaa mm. katuvalaistuksen, terveydenhoidon, koulujärjestelmän ja tavaranvalmistuksen arvon. Kaikki mistä maksetaan veroja, sisältyy BKT:hen.

[StadinKundi]

Wow, toisaalta stadinkundin ketjuissa hehkutetaan kuinka kaikki on hienosti, hyvällä tasolla ja hv kaikki jotka ette oo samaa mieltä. Sitten on ketju jossa maahanmuuttopolitiikka muuttuu talouden alamäen myötä.

Toin tänne tilaston BKT:n määrästä. Se sai täällä porukan jälleen liekkeihin. Jokin suhteellisuudentaju nyt puuttuu ihmisiltä tämän asian suhteen. Toisaalta ei myöskään ymmärretä, mikä BKT on.

[Tabula Rasa]

Et ymmärrä mitä puhut. BKT kuvaa hyvin täsmällisesti tuotannon arvon, eli sen toiminnan arvon, josta maksetaan veroja. BKT kuvaa mm. katuvalaistuksen, terveydenhoidon, koulujärjestelmän ja tavaranvalmistuksen arvon. Kaikki mistä maksetaan veroja, sisältyy BKT:hen.

Njooh. Eipä kerro kuitenkaan esimerkiksi koko maan puuston tai maapohjan arvoa. Päästäisiin oikein isoilla summilla puhumaan soopaa. Kumoa tuo nyt rikkonaisen lasin probleema ennenkuin väität lisää siitä etteivät muut ymmärrä.

Kun se bktn arvo on hyvin teoreettinen. Huomattavasti parempi arvo olisi tuo mainitsemani yksityisen tuotannon arvo. Paljonko oikeasti maksaa katulamppu jos se pitää konkurssihuutokaupata? Ei varmasti sitä satoja euroja jotka siihen on laitettu.

[StadinKundi]

Ilman 2008 alkanutta talouskriisiä Suomen BKT asukasta kohti olisi ehkä 60.000-70.000 dollaria asukasta kohti, kun se nyt on se päälle 47.000 dollaria. Asiat ovat suhteellisen hyvin Suomessa silti, vaikka talous ei kasva. En missään tapauksessa väitä, että tilanne on ihanteellinen. Vuonna 2008 työttömyys oli kovaa vauhtia painumassa kohti viittä prosenttia. Nyt se on 8%.

[Tabula Rasa]

Ilman 2008 alkanutta talouskriisiä Suomen BKT asukasta kohti olisi ehkä 60.000-70.000 dollaria asukasta kohti, kun se nyt on se päälle 47.000 dollaria. Asiat ovat suhteellisen hyvin Suomessa silti, vaikka talous ei kasva. En missään tapauksessa väitä, että tilanne on ihanteellinen. Vuonna 2008 työttömyys oli kovaa vauhtia painumassa kohti viittä prosenttia. Nyt se on 8%.

Jos tädillä olisi munat se olisi setä. Spekulointi miten olisi jos historiassa olisi tapahtunut jotenkin toisin on täysin hyödytöntä koska historia ei muutu. Et ole perustellut miksi bkt olisi parempi/totuudenmukaisempi mittari taloudelle kuin mainitsemani yksityinen tuotanto?

[StadinKundi]

Et ymmärrä mitä puhut. BKT kuvaa hyvin täsmällisesti tuotannon arvon, eli sen toiminnan arvon, josta maksetaan veroja. BKT kuvaa mm. katuvalaistuksen, terveydenhoidon, koulujärjestelmän ja tavaranvalmistuksen arvon. Kaikki mistä maksetaan veroja, sisältyy BKT:hen.

Njooh. Eipä kerro kuitenkaan esimerkiksi koko maan puuston tai maapohjan arvoa. Päästäisiin oikein isoilla summilla puhumaan soopaa. Kumoa tuo nyt rikkonaisen lasin probleema ennenkuin väität lisää siitä etteivät muut ymmärrä.

Kun se bktn arvo on hyvin teoreettinen. Huomattavasti parempi arvo olisi tuo mainitsemani yksityisen tuotannon arvo. Paljonko oikeasti maksaa katulamppu jos se pitää konkurssihuutokaupata? Ei varmasti sitä satoja euroja jotka siihen on laitettu.

Miksi sotket nyt tähän asiaan varallisuustilastot? BKT kuvaa tuotannon määrää ja se kootaan verotulojen perusteella. Se on hyvin konkreettinen asia. Ei se mitään leikkirahaa ole, jolla valtio pyörittää toimintaansa. Tavaroita särkyy ja kuluu rikki kaikissa maissa, ja niiden tilalle tuotetaan uutta tavaraa. Sitähän talous on. Jossain vaiheessa vanha pitää vaihtaa uuteen. Koko talous perustuu tähän inhimillisten tarpeiden kehään.

Ei katulamppua tarvitse huutokaupata. Sen tehtävä on valaista sitä katua, ja siihen käytetty rahamäärä näkyy BKT:ssa.

[StadinKundi]

Ilman 2008 alkanutta talouskriisiä Suomen BKT asukasta kohti olisi ehkä 60.000-70.000 dollaria asukasta kohti, kun se nyt on se päälle 47.000 dollaria. Asiat ovat suhteellisen hyvin Suomessa silti, vaikka talous ei kasva. En missään tapauksessa väitä, että tilanne on ihanteellinen. Vuonna 2008 työttömyys oli kovaa vauhtia painumassa kohti viittä prosenttia. Nyt se on 8%.

Jos tädillä olisi munat se olisi setä. Spekulointi miten olisi jos historiassa olisi tapahtunut jotenkin toisin on täysin hyödytöntä koska historia ei muutu. Et ole perustellut miksi bkt olisi parempi/totuudenmukaisempi mittari taloudelle kuin mainitsemani yksityinen tuotanto?

Niin, BKT:n kasvua pystytään ennustamaan ja jos maailmantalous ei olisi joutunut vakavaan järjestelmän olemassaoloa uhkaavaan kriisiin, olisi vältetty talouden pysähtyneisyyden tila, joka ilmeisesti muodostuu ainakin vuosikymmenen mittaiseksi. Tiedätkö sinä tämänkin asian paremmin kuin talouden parhaat asiantuntijat?

Yksityinen ja julkinen tuotanto ovat kaikissa maissa osa BKT:ta. Ne ovat samanarvoisia talouden osia. Valtiot hoitavat tiettyjä asioita, joiden hoitaminen ei sovi yrityksille niiden luonteen vuoksi, kuten esimerkiksi armeija, poliisi ja koulutus.

[Tabula Rasa]

BKT kuvaa tuotannon määrää.

Ei kuvaa. Se kuvaa rahan liikkumisnopeutta mikä ei ole sama asia. Koita nyt tajuta.

Se on konkreettinen ainoastaan hyvin rajatulla aikavälillä ja avattuna syvemmin kuin miten se esitetään eli käytännössä könttäsummana. Jos saan valdelta miljoonan soskusta ja  999 000 veroja niin bkt kasvaa miljoonan ja minä saan tonnin. Tuhat tällaista ja bkt kasvaa miljardin. Silti käytännössä rahaa liikkuu miljoona. Eli bkt ei kuvaa konkreettisesti edes todellisuudessa liikkuvaa rahasummaa.

Katsot kreikkaa niin siellä on lähtenyt hyvin paljon hyvin heikkoon hintaan. Sitä ei huvittaisi nähdä suomessa.

Ja sitten mitä raha on? Se on nimenomaan leikkirahaa. Maailmassa on enemmän velkaa kuin todellista omaisuutta. Pankki takoo rahaa tyhjästä. Se on puhtaasti bittejä. Kyllin korkealla hierarkiassa oleva pankki niin 5% omavaraisuusaste piisaa. Eli tulee omata 5% siitä rahasta jonka on lainannut. Muttas joo. Ihan hauska röllendaalia sparrata. Ehkä sitten joskus oppii:)

[Tabula Rasa]

Ilman 2008 alkanutta talouskriisiä Suomen BKT asukasta kohti olisi ehkä 60.000-70.000 dollaria asukasta kohti, kun se nyt on se päälle 47.000 dollaria. Asiat ovat suhteellisen hyvin Suomessa silti, vaikka talous ei kasva. En missään tapauksessa väitä, että tilanne on ihanteellinen. Vuonna 2008 työttömyys oli kovaa vauhtia painumassa kohti viittä prosenttia. Nyt se on 8%.

Jos tädillä olisi munat se olisi setä. Spekulointi miten olisi jos historiassa olisi tapahtunut jotenkin toisin on täysin hyödytöntä koska historia ei muutu. Et ole perustellut miksi bkt olisi parempi/totuudenmukaisempi mittari taloudelle kuin mainitsemani yksityinen tuotanto?

Niin, BKT:n kasvua pystytään ennustamaan ja jos maailmantalous ei olisi joutunut vakavaan järjestelmän olemassaoloa uhkaavaan kriisiin, olisi vältetty talouden pysähtyneisyyden tila, joka ilmeisesti muodostuu ainakin vuosikymmenen mittaiseksi. Tiedätkö sinä tämänkin asian paremmin kuin talouden parhaat asiantuntijat?

Yksityinen ja julkinen tuotanto ovat kaikissa maissa osa BKT:ta. Ne ovat samanarvoisia talouden osia. Valtiot hoitavat tiettyjä asioita, joiden hoitaminen ei sovi yrityksille niiden luonteen vuoksi, kuten esimerkiksi armeija, poliisi ja koulutus.

Njooh, Mistä se kriisi johtuu? Juuri tästä täysin tyhjästä taiotusta rahasta. Kupla puhki. Sinä et ole lainannut ketään talouden parasta asiantuntijaa. Etkä takuulla ole itse sellainen. Tai jos ole niin tiedän paremmin parasta asiantuntijaa. Talous on hyvin looginen kokonaisuus. Epäilen että jos itsekin pystyn päättelemää tämän verran niin talouden huipulla tiedetään tarkasti kuinka mikäkin teko vaikuttaa mihinkin osaan taloutta. Se sitten että miksi talouden huipulla olevat eivät käyttäisi tietojaan omaksi edukseen olkoonkin se sitten muiden edun vastaista.

Yksityinen ja julkinen ovat osia. Kuitenkin sanoin että julkinen ei ole hyvä mittari verratessa valtion talouden tilaa muihin valtioihin. Tämä siksi että valtion sisäinen on nollasummapeliä. Em tuotanto -yksityiset ja julkiset hankinnat ulkomailta kertoo paljonko jaettavaa on. Mikäli summa on negatiivinen tehdään velkaa. 

[StadinKundi]

BKT kuvaa tuotannon määrää.

Ei kuvaa. Se kuvaa rahan liikkumisnopeutta mikä ei ole sama asia. Koita nyt tajuta.

Se on konkreettinen ainoastaan hyvin rajatulla aikavälillä ja avattuna syvemmin kuin miten se esitetään eli käytännössä könttäsummana. Jos saan valdelta miljoonan soskusta ja  999 000 veroja niin bkt kasvaa miljoonan ja minä saan tonnin. Tuhat tällaista ja bkt kasvaa miljardin. Silti käytännössä rahaa liikkuu miljoona. Eli bkt ei kuvaa konkreettisesti edes todellisuudessa liikkuvaa rahasummaa.

Katsot kreikkaa niin siellä on lähtenyt hyvin paljon hyvin heikkoon hintaan. Sitä ei huvittaisi nähdä suomessa.

Ja sitten mitä raha on? Se on nimenomaan leikkirahaa. Maailmassa on enemmän velkaa kuin todellista omaisuutta. Pankki takoo rahaa tyhjästä. Se on puhtaasti bittejä. Kyllin korkealla hierarkiassa oleva pankki niin 5% omavaraisuusaste piisaa. Eli tulee omata 5% siitä rahasta jonka on lainannut. Muttas joo. Ihan hauska röllendaalia sparrata. Ehkä sitten joskus oppii:)

Sä et jostain syystä nyt pysty tajuamaan, että BKT kuvaa tuotetut palvelut ja tavarat. Se ei kuvaa talouden muita osa-alueita. En ymmärrä mitä noilla sun saat miljoonan sossusta-jutuilla on tekemistä tämän asian kanssa. Ei sieltä miljoonia saada, vaan muutamia satasia, jotka kulutetaan tavaroiden hankkimiseen ja palveluihin.

[StadinKundi]

Tästä taulukosta käy ilmi, mistä Suomen BKT koostuu: http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kans4.xls

Ei siellä ole mitään saan sossusta miljoonan, tai tyhjästä taiottua rahaa. Nuo ovat kohtalaisen konkreettisia asioita.

[Tabula Rasa]

BKT kuvaa tuotannon määrää.

Ei kuvaa. Se kuvaa rahan liikkumisnopeutta mikä ei ole sama asia. Koita nyt tajuta.

Se on konkreettinen ainoastaan hyvin rajatulla aikavälillä ja avattuna syvemmin kuin miten se esitetään eli käytännössä könttäsummana. Jos saan valdelta miljoonan soskusta ja  999 000 veroja niin bkt kasvaa miljoonan ja minä saan tonnin. Tuhat tällaista ja bkt kasvaa miljardin. Silti käytännössä rahaa liikkuu miljoona. Eli bkt ei kuvaa konkreettisesti edes todellisuudessa liikkuvaa rahasummaa.

Katsot kreikkaa niin siellä on lähtenyt hyvin paljon hyvin heikkoon hintaan. Sitä ei huvittaisi nähdä suomessa.

Ja sitten mitä raha on? Se on nimenomaan leikkirahaa. Maailmassa on enemmän velkaa kuin todellista omaisuutta. Pankki takoo rahaa tyhjästä. Se on puhtaasti bittejä. Kyllin korkealla hierarkiassa oleva pankki niin 5% omavaraisuusaste piisaa. Eli tulee omata 5% siitä rahasta jonka on lainannut. Muttas joo. Ihan hauska röllendaalia sparrata. Ehkä sitten joskus oppii:)

Sä et jostain syystä nyt pysty tajuamaan, että BKT kuvaa tuotetut palvelut ja tavarat. Se ei kuvaa talouden muita osa-alueita. En ymmärrä mitä noilla sun saat miljoonan sossusta-jutuilla on tekemistä tämän asian kanssa. Ei sieltä miljoonia saada, vaan muutamia satasia, jotka kulutetaan tavaroiden hankkimiseen ja palveluihin.

Jos sinä et ymmärrä talouden mekanismeja niin ehkä sinun ei pitäisi väittää varmana kuinka taloudessa jokin asia on juuri näin kuin osasit lukea. Tässäkin ketjussa on sen verran tajuttavaa että ehkä opettelet sen  verran ennenkuin jatkat talouskeskustelua. Noin tiiviisti:

- Suomi elää velkarahalla ja on elänyt sitä useita vuosia liian pitkään.

- Bkt ei kerro talouden tilasta vaan rahan liikkeestä.

- Liialla velkarahalla eläminen johtaa velkaongelmiin kuten selvitystilaan johon esim kreikka on joutunut.

[StadinKundi]

BKT kuvaa tuotannon määrää.

Ei kuvaa. Se kuvaa rahan liikkumisnopeutta mikä ei ole sama asia. Koita nyt tajuta.

Se on konkreettinen ainoastaan hyvin rajatulla aikavälillä ja avattuna syvemmin kuin miten se esitetään eli käytännössä könttäsummana. Jos saan valdelta miljoonan soskusta ja  999 000 veroja niin bkt kasvaa miljoonan ja minä saan tonnin. Tuhat tällaista ja bkt kasvaa miljardin. Silti käytännössä rahaa liikkuu miljoona. Eli bkt ei kuvaa konkreettisesti edes todellisuudessa liikkuvaa rahasummaa.

Katsot kreikkaa niin siellä on lähtenyt hyvin paljon hyvin heikkoon hintaan. Sitä ei huvittaisi nähdä suomessa.

Ja sitten mitä raha on? Se on nimenomaan leikkirahaa. Maailmassa on enemmän velkaa kuin todellista omaisuutta. Pankki takoo rahaa tyhjästä. Se on puhtaasti bittejä. Kyllin korkealla hierarkiassa oleva pankki niin 5% omavaraisuusaste piisaa. Eli tulee omata 5% siitä rahasta jonka on lainannut. Muttas joo. Ihan hauska röllendaalia sparrata. Ehkä sitten joskus oppii:)

Sä et jostain syystä nyt pysty tajuamaan, että BKT kuvaa tuotetut palvelut ja tavarat. Se ei kuvaa talouden muita osa-alueita. En ymmärrä mitä noilla sun saat miljoonan sossusta-jutuilla on tekemistä tämän asian kanssa. Ei sieltä miljoonia saada, vaan muutamia satasia, jotka kulutetaan tavaroiden hankkimiseen ja palveluihin.

Jos sinä et ymmärrä talouden mekanismeja niin ehkä sinun ei pitäisi väittää varmana kuinka taloudessa jokin asia on juuri näin kuin osasit lukea. Tässäkin ketjussa on sen verran tajuttavaa että ehkä opettelet sen  verran ennenkuin jatkat talouskeskustelua. Noin tiiviisti:

- Suomi elää velkarahalla ja on elänyt sitä useita vuosia liian pitkään.

- Bkt ei kerro talouden tilasta vaan rahan liikkeestä.

- Liialla velkarahalla eläminen johtaa velkaongelmiin kuten selvitystilaan johon esim kreikka on joutunut.

Et ymmärrä mitä puhut.

Muutama prosenttu Suomen taloudesta on valtiovelalla tuotettua. Länsimaiset yhteiskunnat elävät velasta. Rahan lainaaminen on keino antaa ylimääräiset resurssit korvausta vastaan niiden käyttöön, jotka taloudellisia resursseja tarvitsevat.

Talous on rahan liikettä. BKT on rahan liikettä ehdottomasti. Niinhän aloituksessakin sanoin.

Liialla velkarahalla eläminen johtaa velkaongelmiin. Hauki on kala. Ehdottomasti.

[Alkuasukas]

StadinKundi lienee Katariinojen reinkarnaatio uudenlaisella lähestymiskulmalla.

[Tabula Rasa]

Tästä taulukosta käy ilmi, mistä Suomen BKT koostuu: http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kans4.xls

Ei siellä ole mitään saan sossusta miljoonan, tai tyhjästä taiottua rahaa. Nuo ovat kohtalaisen konkreettisia asioita.

Et siis tajua esimerkkejä kuin konkreettisina asioina? Noh, ehkä paneudut siihen kohtaa ymmärtämystäsi.

Tästä kohtaa oppitunteja:

Julkinen ei tuota taloudellista lisäarvoa.

Julkisella julkiselta puoleltakin rahaa valuu ulkomaille eli kyseessä ei ole nollasummapeliä jota sen pitäisi olla voidakseen jatkua.

Koska se ei ole edes nollasummaista vaan kuluerä se kuluttaa kokonaisvarallisuutta ja lisää siis velkaa.

[Tabula Rasa]

Muutama prosenttu Suomen taloudesta= useita miljardeja/vuosi. Tolkuttomasti liikaa kantokykyyn nähden.

[StadinKundi]

Tästä taulukosta käy ilmi, mistä Suomen BKT koostuu: http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kans4.xls

Ei siellä ole mitään saan sossusta miljoonan, tai tyhjästä taiottua rahaa. Nuo ovat kohtalaisen konkreettisia asioita.

Et siis tajua esimerkkejä kuin konkreettisina asioina? Noh, ehkä paneudut siihen kohtaa ymmärtämystäsi.

Tästä kohtaa oppitunteja:

Julkinen ei tuota taloudellista lisäarvoa.

Julkisella julkiselta puoleltakin rahaa valuu ulkomaille eli kyseessä ei ole nollasummapeliä jota sen pitäisi olla voidakseen jatkua.

Koska se ei ole edes nollasummaista vaan kuluerä se kuluttaa kokonaisvarallisuutta ja lisää siis velkaa.

Onko suomi äidinkielesi? Voi olla, että nyt et pysty ilmaisemaan suomeksi kaikkea mitä haluaisit.

Julkiset palvelut tuottavat kaikkialla maailmassa kansalaisten tarvitsemia palveluita. Niitä täytyy tuottaa siksi, että ihmiset tarvitsevat elääkseen esimerkiksi teitä, katuvaloja, julkista liikennettä, terveydenhoitoa, vanhusten hoitoa, lastentarhoja yms.

Ei länsimainen talous ole nollasummapeliä. Rahaa valuu aina ulkomaille, ja ulkomailta valuu rahaa kotimaahan. Suomi on erittäin kansainvälinen talous.

BKT kerryttää varallisuutta. Taloudellinen tuotanto luo aineellisia resursseja.

[StadinKundi]

Muutama prosenttu Suomen taloudesta= useita miljardeja/vuosi. Tolkuttomasti liikaa kantokykyyn nähden.

Suomen BKT on melkein 200 miljardia euroa vuodessa.

[Tabula Rasa]

Alat ehkä ymmärtää mitä sanotaan. Em yksityinen tuottaa sitä varallisuutta mikä julkisella ja yksityisellä on kierrätettävissä maan sisällä ja käytettävissä. Siksi pitäisi mitata paljonko rahaa valuu maahan sisään ja maasta ulos. Ei sitä montako kertaa raha pyörii maan sisällä. Toki nykyään hankalampaa kun enää ei itse määrätä oman rahamme arvosta mutta kuitenkin vielä seurattavissa. 

[Tabula Rasa]

Muutama prosenttu Suomen taloudesta= useita miljardeja/vuosi. Tolkuttomasti liikaa kantokykyyn nähden.

Suomen BKT on melkein 200 miljardia euroa vuodessa.

ja valtion budjetti on 53,9 mjd. Eli bkt valehtelee summan melkein nelinkertaiseksi. Ja tuokaan ei kerro vielä oikeaa vaan verokertymä em tuottavilta yksityiseltä on huomattavasti vähemmän. Veikkaan että alta 10mjd kun ei nyt ole lukuja käytössä.

Jos maan sisällä on rahaa vaikkapa tuo 53,9mjd ja siitä 98mjd on velkaa ja maahan tulee sisään 10mjd josta ulos viedään 15mjd niin mikä on lopputulos? 

[Alkuasukas]

Valtion tulot on noin 46 miljardia.

[StadinKundi]

Alat ehkä ymmärtää mitä sanotaan. Em yksityinen tuottaa sitä varallisuutta mikä julkisella ja yksityisellä on kierrätettävissä maan sisällä ja käytettävissä. Siksi pitäisi mitata paljonko rahaa valuu maahan sisään ja maasta ulos. Ei sitä montako kertaa raha pyörii maan sisällä. Toki nykyään hankalampaa kun enää ei itse määrätä oman rahamme arvosta mutta kuitenkin vielä seurattavissa.

BKT mittaa suomalaisten tekemän työn arvoa. Sitä on tapana mitata kaikissa maailman maissa, jotta saadaan selville, miten paljon tuotetaan. BKT on siis tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo. Suomessa ja melkein kaikissa maissa se tiedetään. Ymmärrät, mikä on tavara, ja mikä on palvelu.

Se, miten raha valuu maasta sisään ja ulos on eri asia. Sitäkin mitataan, mutta Suomessa tuotetut asiat eivät siitä riipu. Rahaa tulee paljon Suomeen, ja lähtee paljon ulkomaille. Tärkeää on, että vientituloilla voidaan kustantaa tuonti.

[StadinKundi]

Valtion tulot on noin 46 miljardia.

Ja muun julkisen sektorin tulot melkein toinen mokoma.

[Alkuasukas]

Valtion tulot on noin 46 miljardia.

Ja muun julkisen sektorin tulot melkein toinen mokoma.

No ihan sama, pakkasella se on kokonaisuuskin.

(https://www.veronmaksajat.fi/Documents/Tilastot/Kokonaismenot_kokonaistulot.jpg)

Julkisyhteisöjen kokonaismenot -ja tulot, miljardia euroa

Lähde: Tilastokeskus

Päivitetty 4.2.2014