Asevelvollisuus (yhdistetty)

[Jorma Merikoski]

"Vanhan liiton" armeijassa lomien vähäisyys oli paljon suurempi ongelma kuin litteroiden vähäisyys. Loma oli "palkinto hyvästä palveluksesta", joten lomat eivät tippuneet "taikaseinästä" vaan ne oli ansaittava. Periaatteessa oli mahdollista, ettei varusmiesparka päässyt kertaakaan lomalle.

Kun muuan aliupseerioppilas anoi lomaa, koska hänen isänsä oli kuolemaisillaan, koulun johtaja sanoi: "Hänen hautajaisiinsa pääsette". Näin tapahtuikin.

Tällaisiin asioihin alettiin saada jotakin tolkkua vasta Yrjö Keinosen tultua puolustusvoimien komentajaksi 1965.

[Marjapussi]

"Vanhan liiton" armeijassa lomien vähäisyys oli paljon suurempi ongelma kuin litteroiden vähäisyys. Loma oli "palkinto hyvästä palveluksesta", joten lomat eivät tippuneet "taikaseinästä" vaan ne oli ansaittava. Periaatteessa oli mahdollista, ettei varusmiesparka päässyt kertaakaan lomalle.
Tällaisiin asioihin alettiin saada jotakin tolkkua vasta Yrjö Keinosen tultua puolustusvoimien komentajaksi 1965.

Väittämä ei taida oikein pitää paikkaansa. Kohden paljon Sotaveteraanien ja alalla olleiden Ammattilaisten kanssa keskusteltuani vuosien varrella toteaisin. Esimerkiksi 20-30-luvuilla Suojeluskuntaan kuuluminen toi lähes automaattisesti pitkähköjä lomia.

[DLight]

Litteroita oli virallisesti tarjolla noin puolet palvelusviikkojen määrästä, mutta eipä ketään haitannut vaikka loppuivat. Litteroita siis sai niin paljon kuin vain halusi ja varmasti ylitin omankin kiintiöni n. puolella.

Ottivat jopa käytännöksi että käytetyt litterat palautetaan, jottei niiden yhteydessä haettua matka-ajanpidennystä anota vain omalla autolla lähtemistä varten. Puhetta sekin vain. Näin siis pari vuotta sitten.

[Parsifal]

Jaa. Vekaranjärvellä 2001 ollessani litteroiden määrä oli melko tarkkaan puolet matkojen määrästä. Ehkä sinä käytit suunnilleen joka toinen kerta omaa autoasi (tai tulit kavereiden kanssa heidän autollaan) etkä siksi huomannut litteroiden vähäisyyttä.

Muutaman kerran tuli toki tehtyä noinkin. Kimppakyydissä olin tasan kerran ja sitä kokemusta en mielelläni edes muistele. Kaverin auto oli maalin avulla koossa pysyvä rämä, ylinopeutta oli reippaasti hernerokkasumussa ja tiellä mustaa jäätä. Ja puolet ajasta kuski ei edes katsonut eteensä, vaan selitti jotakin vieressä istujalle. Sen sijaan helvetillisen bassokaiuttimen asentaminen takapenkin taakse vaikutti olleen hänen unelmiensa täyttymys. Kaiken järjen mukaan meidän olisi pitänyt kuolla, mutta kuin ihmeen kaupalla pääsimme yhtenä kappaleena perille.

Mutta itse asiaan palatakseni, muistaakseni pidemmällä palvelusajalla sai matkoja suhteellisesti enemmän kuin peruspuolivuotisella. Jos 180:n kävijä sai 12, 362 päivän palveluksella niitä tuli 30. Tai jotakin sinne päin. Lomien näppärällä ajoittamisella saattoi myös säästää litteroissa. Itse ketjutin jalkaleikkauksen jälkeen saamani viikon kotihoidon ja viikon verran KL/HL-päiviä ja vietin kaksi viikkoa kotosalla toipilaana.

[Maahenki]

"Vanhan liiton" armeijassa lomien vähäisyys oli paljon suurempi ongelma kuin litteroiden vähäisyys. Loma oli "palkinto hyvästä palveluksesta", joten lomat eivät tippuneet "taikaseinästä" vaan ne oli ansaittava. Periaatteessa oli mahdollista, ettei varusmiesparka päässyt kertaakaan lomalle.
Tällaisiin asioihin alettiin saada jotakin tolkkua vasta Yrjö Keinosen tultua puolustusvoimien komentajaksi 1965.

Väittämä ei taida oikein pitää paikkaansa. Kohden paljon Sotaveteraanien ja alalla olleiden Ammattilaisten kanssa keskusteltuani vuosien varrella toteaisin. Esimerkiksi 20-30-luvuilla Suojeluskuntaan kuuluminen toi lähes automaattisesti pitkähköjä lomia.

Isoisäni oli ratsuväessä 1930-luvulla Lappeenrannassa. Kun aikoinani omana armeija-aikanani manasin jotain kolmen viikon kines-putkea, mainitsi äijä lakoonisesti, että hän pääsi ensimmäiselle lomalle kotiseudulle asti vasta n. vuoden varusmiespalveluksen jälkeen. Ja sekin tuli palkintona onnistuneesta ammunnasta. Vajaata kymmentä vuotta myöhemminkin lomia oli melko hintstusti, vaikka tj oli n. 1800 aamua. Mutta kotiseudulle pääsi silloinkin palkintona hyvästä ammunnasta.

Laiton suuni kiinni.

[mikkoellila]

Isoisäni oli ratsuväessä 1930-luvulla Lappeenrannassa. Kun aikoinani omana armeija-aikanani manasin jotain kolmen viikon kines-putkea, mainitsi äijä lakoonisesti, että hän pääsi ensimmäiselle lomalle kotiseudulle asti vasta n. vuoden varusmiespalveluksen jälkeen.

Täyttä paskaa. Seuraavaksi varmaan kerrot, että pikkupoikana vaarisi hiihti kouluun kesät talvet 50 km joka päivä.

Vajaata kymmentä vuotta myöhemminkin lomia oli melko hintstusti, vaikka tj oli n. 1800 aamua.

Täyttä paskaa. 1800 vrk = 5 v. Tarkoitat ilmeisesti niitä, jotka olivat sodassa 1939-44 kotiutumatta talvi- ja jatkosodan välissä. Sodan aikana ei voi puhua mistään TJ-luvusta eikä sodan aikana tietenkään voida antaa lomia samalla tavalla kuin rauhan aikana.

[mikkoellila]

Mutta itse asiaan palatakseni, muistaakseni pidemmällä palvelusajalla sai matkoja suhteellisesti enemmän kuin peruspuolivuotisella. Jos 180:n kävijä sai 12, 362 päivän palveluksella niitä tuli 30. Tai jotakin sinne päin.

Tämähän ei mitenkään kumoa sitä tosiasiaa, että litteroita on vähemmän kuin matkoja.

Lomien näppärällä ajoittamisella saattoi myös säästää litteroissa. Itse ketjutin jalkaleikkauksen jälkeen saamani viikon kotihoidon ja viikon verran KL/HL-päiviä ja vietin kaksi viikkoa kotosalla toipilaana.

No olipas näppärää. Armeijan ei kuitenkaan pitäisi perustua siihen, että varusmiehet joutuvat tekemään tuollaisia peliliikkeitä säästääkseen litteroita. Olisi paljon järkevämpää antaa varusmiehille suoraan riittävä määrä litteroita.

[Riukulehto]

Nämä julkkikset eivät ole käyneet Suomen armeijaa - katso mykistävä lista!

Äskettäin varuskuntiin astui jälleen uusi palveluserä nuoria. Kaikki eivät kuitenkaan valitse armeijaa. Varsinkin taiteen parista löytyy monta sellaista julkkista, jotka eivät ole käyneet varusmiespalvelusta - ja vakaumus tai muu syy heille toki suotakoon. Ehkä tunnetuin siviilipalvelusmies on ollut ex-presidentti Martti Ahtisaaren poika, Marko Ahtisaari. Hänen sielunveljiänsä ovat laulaja Joel Hallikainen, näyttelijä Mikko Kivinen, tuottaja Pekka Ruuska, valmentaja Alpo Suhonen ja näyttelijä-muusikko Heikki Silvennoinen.

Muita tunnettuja sivareita: laulaja Mikko Alatalo, laulaja-säveltäjä Heikki Harma (Hector), rocktoimittaja Jake Nyman, ohjaaja-kirjailija Jörn Donner, tuottajamoguli Juha Tynkkynen, filosofi Esa Saarinen, muusikko Dave Lindholm, ohjaaja Hannu Kahakorpi, elokuvaohjaaja Peter von Bagh, säveltäjä Otto Donner, muusikko Petri "Pelle Miljoona" Tiili, ohjaaja Arto af Hällström, poliitikko ja ex-ministeri Pekka Haavisto, kansanedustaja Jaakko Laakso, kirjailija Jari Tervo, kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen, muusikko Aku Syrjä, ylilääkäri Ilkka Taipale.

"Psyykkisistä" syistä vapautettuja: juontaja Pertti Salovaara, laulaja Kirill "Kirka" Babitzin, kulttibändi Neljän Ruusun kaikki jäsenet Ilkka Alangosta alkaen, säveltäjä, "Katan mies" Jouni Turpeinen alias Johnny Lee Michaels (myös fyysinen syy), ratsuttaja Marko Björs, multitaiteilija Juice Leskinen, muusikko Sami Hurmerinta, taiteilija Rele Kosunen, muusikko Tero "Mamba" Vaara, radiotoimittaja Ari Peltonen eli Anssi.

"Fyysisistä" syistä vapautettuja: laulaja Rainer Friman, juontaja Markus Kajo.

Vapautettuja, eivät kerro syytä: muusikko Ile Kallio, taiteilija Jorma Uotinen, kirjailija Arto Melleri, muusikko Sakari Kuosmanen, muusikko Antti "Andy McCoy" Hulkko.

Tiedot on kerätty henkilöiltä itseltään tai muista luotettavista lähteistä.

http://www.hymy.fi/tasta-puhutaan/nama-julkkikset-eivat-ole-kayneet-suomen-armeijaa-katso-mykistava-lista

[JaakkoS]

Tämä murtanee sen myytin että asevelvollisuus vähentää syrjäytymistä. Listasta muuten puuttuu Nokian johtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja NHL tähti Olli Jokinen.

[Paasikivi]

Listasta muuten puuttuu Nokian johtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja NHL tähti Olli Jokinen.

Puuttui siitä paljon muitakin, esim. C-miehet Ben Zyskowicz ja Vesa Keskinen. Muusikoita ja näyttelijöitä enimmäkseen listasivat, sinänsä ymmärrettävästi kun listaajana on julkkisjuoruilla elävä lehti. Taiteilijoiden keskuudessa armeijan väliin jättäminen lienee toki muutenkin yleisempää kuin useimpien muiden ammattiryhmien kohdalla.

[Topi Junkkari]

Taiteilijoiden keskuudessa armeijan väliin jättäminen lienee toki muutenkin yleisempää kuin useimpien muiden ammattiryhmien kohdalla.

Kävin muutama viikko sitten suorastaan hersyvän keskustelun parin melko hyvin menestyneen oman ikäpolveni klassisen muusikon kanssa kaikista niistä perusteista, joilla vapautuksia on myönnetty ja edelleen myönnetään. Kärjistäen voisi väittää, että psykiatrien yhteystietoja on musiikkialan oppilaitosten ilmoitustauluilla.

[kko]

Mutta voi olla, että kun hän edustaa vanhempaa ikäpolvea kuin nää nyky-ajan nuoret taiteilijat. Takuulla Rautavaaran Tapsakin kävi armeijan. (hän taas edustaa paljon aikaisempaa polvea kuin mieheni...tuli vaan mieleen)

Varusmiespalvelus merivoimissa 30 -luvulla, jatkosodassa JR4 ja Maaselän radio

[Paasikivi]

Mutta voi olla, että kun hän edustaa vanhempaa ikäpolvea kuin nää nyky-ajan nuoret taiteilijat.

Hymyn listalla ei mainittu montaakaan nuorta taiteilijaa, vaan siinä oli enimmäkseen viisi-kuusikymppisiä, ja joitain yli 70-vuotiaitakin. Hymy-lehden lukijakuntaa varmaan kiinnostavat enemmän nuo keski-ikäiset sivarit ja C-miehet, kuin nykyajan nuoret popparit.

Mielenkiintoista sinänsä, että vanhemman polven taiteilijat olivat enimmäkseen sivareita, kun taas nuoremmat mieluummin hankkivat ns. hullun paperit. Varmaankin vapautuksen hankkiminen on nykyään helpompaa, eikä siitä saa enää sellaista sosiaalista stigmaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Ei varsinkaan kulttuuriväen piireissä.

Tietenkin sallivuus lisääntyy myös siksi, että armeijan käymättömyys yleistyy koko väestön keskuudessa. 80-luvulla armeijan kävi melkein 90 % miehistä, nykyään noin 70 %.

Takuulla Rautavaaran Tapsakin kävi armeijan.

Joo ja niistä ajoistahan onkin vaivaiset 80 vuotta... Tarmo Manni istui jatkosodan aikana vankilassa aseistakieltäytyjänä ja sai sittemmin vapautuksen mielenterveydellisistä syistä.

edit. Minusta ei olisi armeijaan. Ei sitten millään. Tulisi pahoja harha-laukauksia. Kotirintama hyvä.

Vaikka se on miehesi mukaan niin helppoa ja hauskaa? Epäiletko miehesi puheita?

Ei sinua tietenkään armeijaan pidä pakottaa, kuten ei pitäisi miehiäkään. Mielestäni on hyvä että sallivuus on lisääntynyt, koska kaikista miehistä ei ole armeijalle hyötyä, eikä kaikille miehille ole armeijan käymisestä hyötyä. Miksi vastentahtoisia yksilöitä pitäisi vielä 2000-luvulla yrittää sinne puoliväkisin laittaa. Siitä olisi vain haittaa niin ko. miehille, puolustusvoimille kuin yhteiskunnalle.

[Veli Karimies]

Juurihan sanoit, että nykyisin 70% käy armeijan. Onko tuossa 70% siis mukana vielä kuinka paljon miehiä, joista ei ole armeijalle hyötyä, eikä armeja hyödytä heitä?

Miten ja milloin tätä hyötyä voidaan mitata?

[PaulR]

Jääkärikomppaniasta napattiin sotilaspoliisiksi. Oikea ratkaisun tekivät.

Muumiako silloin tiesin.

[Oluttikka]

Juurihan sanoit, että nykyisin 70% käy armeijan. Onko tuossa 70% siis mukana vielä kuinka paljon miehiä, joista ei ole armeijalle hyötyä, eikä armeja hyödytä heitä?

Miten ja milloin tätä hyötyä voidaan mitata?

Itse teininä tein oman mittaukseni ja menin sivariin.
En menisi enää mutta silloin se tuntui hyvältä vaihdolta, mitä se kyllä olikin
koko palvelusvuoden ajan.
Mutta ennemmin 6 kuukautta kuin 13 jos nyt pitäisi valita.

[Paasikivi]

Juurihan sanoit, että nykyisin 70% käy armeijan. Onko tuossa 70% siis mukana vielä kuinka paljon miehiä, joista ei ole armeijalle hyötyä, eikä armeja hyödytä heitä?

Muutama vuosi sitten 80 % oli ilmeisesti "ainoa oikea" armeijan käyvien osuus, kun sen verran armeijaan otettiin porukkaa jotka sen loppuun asti kävivät. Nykyään osuus on 70 %. Muutaman vuoden kuluttua ehkä 60 % on kaikkien hyväksymä "oikea" armeijan käyvien määrä.

Luku ei siis ole kiveen hakattu, mutta tuskinpa se tulee ainakaan nousemaan.

70 % on valtakunnallinen luku, todennäköisesti se on maaseudulla korkeampi ja vastaavasti esim. Helsingissä alhaisempi. Muistan jostain lukeneeni, että Helsingissä on lähiöitä, joissa hädin tuskin puolet nuorista miehistä käy armeijan. Tätä on tietysti vaikea todentaa, kun alueellisia eroavaisuuksia armeijan käymisessä ei julkisteta.

Olen Ellilän linjoilla eli armeijaan voitaisiin ottaa miesikäluokasta esim. 30-50 % (armeijasta pitäisi samalla tehdä sukupuolineutraali, mutta käytännössä hakijoista varmaan suurin osa olisi miehiä). Joukosta karsitaan pois B-miehet, "kädettömät", huonosti sopeutuvat, haluttomat jne. joita nykyisin roikotetaan palveluksessa lähinnä nostalgiasyistä, usein hyödyttömissä hanttihommissa tai vemppaosastoissa. Jäljelle jääville annetaan kunnollinen koulutus ja varustus. Samalla siviilipalvelus lakkautetaan tarpeettomana, eikä ketään tarvitse heittää enää vankilaankaan aseistakieltäytymisen perusteella.

Tietenkään tämä ei onnistu, jos asevelvollisuus on palkatonta orjatyötä kuten nykyisin. Siksi siitä pitäisi tehdä riittävän motivoiva ja nuorten hyödylliseksi katsoma tapa käyttää aikaansa, jolloin palvelukseen riittää vapaaehtoisia. Houkuttimina voisi olla päivärahan moninkertaistamisen lisäksi muita taloudellisia ja sosiaalisia etuisuuksia (esim. pisteitä oppilaitosten pääsykokeissa, mahdollisuus ajokortin suorittamiseen ilmaiseksi jne.).

Tämän tyyppiseen valikoivaan asevelvollisuuteen monet Euroopan maat ovat yleisestä asevelvollisuudesta luovuttuaan siirtyneet, eikä niiden maanpuolustuskyky ole siitä romahtanut. Onpa saattanut parantuakin. 

Vaikka nykyisestä asevelvollisuudesta pidettäisiin paperilla kiinni, niin aina voidaan säätää asepalvelukseen otettavien määrää kuten viime vuosina on tehty. Tässäkin topikissa syytellään nuorison kunnottomuutta, mutta kannattaa muistaa että armeija on myös itse tietoisesti karsinut asepalvelukseen otettavien määrää lääkärinohjeita tiukentamalla. Palveluksesta vapautetaan nykyisin miehiä jotka ovat ihan samankuntoisia kuin 10 vuotta sitten palvelukseen kelvanneet. Silloin heille annettiin ehkä B-paperit, nykyään puolustusvoimien tahdosta C-paperit.

Mikäs siinä, mutta pitäisi myöntää rehellisesti että maassamme on jo siirrytty aiempaa valikoivampaan asevelvollisuuteen ja että vapautusmäärien kasvun taustalla on nuorison kunnon lisäksi myös armeijan oma tahtotila.

[Veli Karimies]

Nyt jäi vielä kyllä täysin epäselväksi kuinka paljon tuossa mainitsemassasi 70% on miehiä, joista ei ole armeijalle hyötyä, eikä armeija hyödytä heitä.

[Paasikivi]

Nyt jäi vielä kyllä täysin epäselväksi kuinka paljon tuossa mainitsemassasi 70% on miehiä, joista ei ole armeijalle hyötyä, eikä armeija hyödytä heitä.

Uusinta

Muutama vuosi sitten 80 % oli ilmeisesti "ainoa oikea" armeijan käyvien osuus, kun sen verran armeijaan otettiin porukkaa jotka sen loppuun asti kävivät. Nykyään osuus on 70 %. Muutaman vuoden kuluttua ehkä 60 % on kaikkien hyväksymä "oikea" armeijan käyvien määrä.

Luku ei siis ole kiveen hakattu

Jos nyt välttämättä jonkun tarkan luvun haluat niin se olkoon 21,894 %

[Veli Karimies]

Ymmärsitkö nyt varmasti kysymyksen?

[Paasikivi]

Toivottavasti kysymyksessä ei ole kyse sanasaivartelusta. Tarkkaa määräähän ei tietenkään kukaan voi tietää, mutta esim. minä olen tuohon 70 % joukkoon kuuluva henkilö, jolle armeijan käymisestä ei ollut hyötyä. Kuulemani ja lukemani perusteella en ole läheskään ainoa.

[Veli Karimies]

Joka viides ei siis hyödy armeijasta tai armeija ei hyödy heistä vielä tuon 70% seulan jälkeenkin?

Lukitaanko nyt ihan varmasti?

[Paasikivi]

Tiedä sitten meneekö sinne kukaan ellei ole pakko.

Kyllä menee, jos sinne menemisestä saa jotain hyötyä, eikä nyt tarkoita surkeaa kolmen euron päivärahaa. Muualla Euroopassa on pakon poistamisen jälkeen löytynyt armeijoihin vapaaehtoisia, kun siellä tehtävästä työstä on alettu jotain maksaakin.

[mikkoellila]

Muutama vuosi sitten 80 % oli ilmeisesti "ainoa oikea" armeijan käyvien osuus, kun sen verran armeijaan otettiin porukkaa jotka sen loppuun asti kävivät. Nykyään osuus on 70 %. Muutaman vuoden kuluttua ehkä 60 % on kaikkien hyväksymä "oikea" armeijan käyvien määrä.

Yritin googlettaa tietoja tästä, mutta en ihan heti löytänyt virallisia tilastoja. Sen sijaan löysin puolustusministeri Jyri Häkämiehen toissavuonna pitämän puheen tästä aiheesta:

Karkeasti voidaan sanoa, että sodan ajan joukkomme tarvitsevat jokaisen asekuntoisen miehen. Yli 70 % miespuolisesta ikäluokasta pitäisi tästä syystä suorittaa varusmiespalvelus. Tähän on toistaiseksi päästy hyvin. Viime vuonna 30 vuotta täyttäneestä ikäluokasta eli vuonna 1977 syntyneistä varusmiespalvelun suoritti pääesikunnan mukaan 81 %. Vuonna 1985 syntyneestä ikäluokasta varusmiespalveluksen on toistaiseksi suorittanut noin 76 %. Siviilipalveluksen osuus on säilynyt koko ajan 7 %:n tasolla.

Tästä siis käy ilmi, että varusmiespalveluksen suorittaneiden osuuden aleneminen johtuu asevelvollisuudesta vapautettujen määrän kasvusta. Nuorison kunto ei ole todellisuudessa voinut huonontua noin paljon, joten vapautuksia (C:n papereita) selvästi myönnetään entistä helpommin.

Olen Ellilän linjoilla eli armeijaan voitaisiin ottaa miesikäluokasta esim. 30-50 % (armeijasta pitäisi samalla tehdä sukupuolineutraali, mutta käytännössä hakijoista varmaan suurin osa olisi miehiä). Joukosta karsitaan pois B-miehet, "kädettömät", huonosti sopeutuvat, haluttomat jne. joita nykyisin roikotetaan palveluksessa lähinnä nostalgiasyistä, usein hyödyttömissä hanttihommissa tai vemppaosastoissa. Jäljelle jääville annetaan kunnollinen koulutus ja varustus. Samalla siviilipalvelus lakkautetaan tarpeettomana, eikä ketään tarvitse heittää enää vankilaankaan aseistakieltäytymisen perusteella.

Juuri näin.

[Topi Junkkari]

Joukosta karsitaan pois B-miehet, "kädettömät", huonosti sopeutuvat, haluttomat jne. joita nykyisin roikotetaan palveluksessa lähinnä nostalgiasyistä, usein hyödyttömissä hanttihommissa tai vemppaosastoissa.

Oletkohan oikeasti tätä mieltä? Varusmiespalveluksesta pitäisi siis karsia kokonaan pois B-miehet?

B-mieshän tarkoittaa sotilasta, jolla on jokin terveydellinen rajoite, mutta joka pystyy silti palvelemaan hänelle osoitetussa tehtävässä.

Minä olen B-mies, mutta silti Ilmavoimissa koulutettu reserviupseeri. B-miehuuteni  johtuu siitä, että silmälasieni vahvuus ylittää tietyn rajan. Jos menettäisin silmälasini klassisessa jalkaväen taistelutilanteessa, olisin melko avuton. Minut kuitenkin koulutettiin tehtäviin, joissa silmälasien äkillinen rikkoutuminen tai menettäminen on epätodennäköistä. Kiitos kaunis varusmiesaikaisille esimiehilleni, jotka ymmärsivät maailman menoa.

[Paasikivi]

vuonna 1977 syntyneistä varusmiespalvelun suoritti pääesikunnan mukaan 81 %. Vuonna 1985 syntyneestä ikäluokasta varusmiespalveluksen on toistaiseksi suorittanut noin 76 %. Siviilipalveluksen osuus on säilynyt koko ajan 7 %:n tasolla.

1990-luvun loppupuolella varusmiespalveluksen suoritti tosiaan vielä 80 % miehistä. Armeija käydään yleensä noin parikymppisinä, joten vuonna -77 syntyneestä ikäluokasta suurin osa on käynyt sen 90-luvulla.

Vuonna -85 syntyneiden osalta tilastossa on jo selvä pudotus 76 %:iin. He ovat käyneet armeijan viitisen vuotta sitten. Pudotus on sen jälkeen jatkunut.

Tällä hetkellä asevelvollisuutta suorittavat ovat 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa syntyneitä. Heistä armeijan suorittaa noin 70 %. Lopulliset tilastot saadaan vasta 2020 kun yläikäraja tulee täyteen. Käytännössä kuitenkin ikäluokan armeijankäymisprosentti on selvillä aiemmin, koska niin harva käy sen kolmikymppisenä että he eivät tilastoja mullista.

Nykyisistä nuorista noin 80 % luokitellaan kutsunnoissa palveluskelpoisiksi, 5 % saa lykkäystä ja loput saavat C-paperit tai ilmoittautuvat sivareiksi. Lykkäyksen saavista osa menee myöhemmin armeijaan, ja osa saa jossain vaiheessa pysyvän C-luokituksen.

Luku 80 % elää julkisuudessa, koska se mainitaan kahdessa usein käytetyssä tilastossa, jotka eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. 80 % suomalaisista miehistä menee armeijaan (totta, mutta osa näistä armeijaan menevistä keskeyttää sen). 80 % suomalaisista miehistä suorittaa aloittamansa asepalveluksen loppuun (totta, mutta viidesosa ikäluokasta ei koskaan edes aloita asepalvelusta).

Koko miesikäluokasta asepalvelukseen määrätään siis 80 %, ja näistä palvelukseen määrättävistä 80 % myös suorittaa sen. Eli koko ikäluokasta 64 % (0,8 * 0,8 = 0,64). Lisätään jokunen palvelukseen myöhemmin määrättävä ja sen myös suorittava E-mies, niin armeijan käy 70 % ja se on aika rohkea arvio, luku voi hyvin alkaa kutosellakin.

Asevelvollisuuteen liittyviä tilastoja löytyy Siilasmaan työryhmän sivulta

http://www.oikeusvaivelvollisuus.fi/app/gallery/gallery

Siilasmaan työryhmä pohtii parhaillaan yleisen asevelvollisuuden tulevaisuutta ja ryhmältä voi tulla järjestelmään mojovia muutosesityksiä vielä tänä syksynä.

[Paasikivi]

Oletkohan oikeasti tätä mieltä? Varusmiespalveluksesta pitäisi siis karsia kokonaan pois B-miehet?

Se olisi osa esittämääni kokonaisuudistusta. Terveysluokitukset voisi poistaa kokonaan, koska tapahtuisi yksinkertainen jako kahteen, armeijaan meneviin ja sinne menemättömiin. Armeijaan meneminen olisi vapaaehtoista, koulutus olisi nykyistä mielekkäämpää ja ehkä fyysisesti kovempaakin ja siitä saisi tuntuvaa hyötyä. Puolustusvoimat päättäisi, onko palvelukseen pyrkivän terveydentila riittävän hyvä.

[rekttk]

Onkohan tämä uutinen ollut täällä. Löysin tämän netin syövereistä.


Entinen kansliapäällikkö: Suomi kestäisi nykysodassa vain viikkoja

RS, 3.12.2007

Modernissa sodassa voimakasta vihollista vastaan Suomi romahtaisi viikoissa, ehkä jo päivissä. Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola haluaakin kovat Nato-faktat pöytään.

- Puhutaan päivien, korkeintaan viikkojen kestävyydestä. Sen jälkeen on saatava apua ulkomailta. Avun varmistamiseksi meillä ei ole mitään järjestelmää, Ahola sanoo Alma Median Helsingin toimituksen tekemässä haastattelussa.

Muun muassa Lapin Kansassa maanantaina julkaistussa haastattelussaan Ahola haluaa Nato-keskustelun pöytään kovat faktat. Yksi fakta hänen mukaansa on, että 350 000 miehen heikosti varustetusta reservistä ei olisi juuri hyötyä niissä konflikteissa, joita pidetään todennäköisimpinä.

Nykysodissa yhteiskunta pannaan polvilleen nopeilla ilmaiskuilla. Ilmavoimille onkin hankittu pääaseeksi Hornet ohjuksineen, maavoimille raskas raketinheitin. Näillä kaupoilla puolustuskyvystä on tehty Nato-riippuvaista.

- Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato -maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää.

Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä.

- Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo.

Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja.

- On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia, Ahola toteaa.

"Halonen pelaa kaksilla korteilla"

Presidentti Tarja Halonen ei omien sanojensa mukaan ole nähnyt yhtään liittoutumista puoltavaa dokumenttia (Suomen Kuvalehti 23.11.).

- Tulee vaikutelma, että Halonen ei luota (ulkoministeriössä valmistetavan Nato-)selvityksen lopputulokseen. Hän alensi sen arvon etukäteen sellaiseksi, että se ei saa vaikuttaa hallituksen selontekopäätöksiin, Ahola sanoo.

Pelaako ylipäällikkö riskipeliä kansan turvallisuudella, kun sota näyttää hyvin epätodennäköiseltä?

- Eihän siltä vaikutelmalta voi välttyä. Hän tietää nämä faktat, siitä ei ole epäilystäkään. Samoin pääministeri tietää. Ihan selvästi pelataan tietoisesti kaksilla korteilla, Ahola vastaa.

Ahola tyytyy päätökseen liittoutumattomuudesta, jos se tehdään tosiasioiden esille tuomisen jälkeen. Hänen mukaansa faktoihin perustuvaa keskustelu tapetaan systemaattisesti.

- Sekä presidentin- että eduskuntavaalien alla määriteltiin tietyt turvallisuuspoliittiset aiheet, joista ei keskustella. Emme ole kovin hyvä esimerkki demokratiasta ensi vuoden Etyj-puheenjohtajana, Ahola sanoo.

Halonen vaati puhetta liittoutumattomuuden eduista. Onko sellaisia?

- Takavuosien YK-operaatioissa liittoutumattomuudesta on ollut hyötyä. Siihen ne edut sitten loppuvatkin. Nyt lähes kaikki kriisinhallintatehtävämme ovat Nato-operaatioita, Ahola toteaa.

Kenraaliluutnantti Matti Ahola, 64, toimi puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2001-2005. Sitä ennen Ahola on toiminut ilmavoimien komentajana ja esikuntapäällikkönä sekä Karjalan Lennoston komentajana.

[Ano Nyymi]

Tuossa vaiheessa kannattaa soudella Viroon hakemaan turvapaikkaa. On sentään NATO-maa joten ei tarvi peltätä ryssää.

NATO:n vastustajat elänevät menneisyyden ja kuvittelevat seuraavankin sodan olevan jatkosodan toisinto.

Tosin tuskinpa Venäjästä on sotimaan vielä vuosikymmeneen tai pariin, ehkei pitempäänkään. Rahat kun menee johtajien tileille veroparatiiseihin..

[Veli Karimies]

Eipä tuo esimerkiksi Georgian valtaus niin paljon erilaiselta sodankäynniltä näyttänyt kuin mihin olemme tottuneet.