2013-06-17 Maahanmuutto kasvatti Suomen taloutta

[-PPT-]

Naseva englantilainen blogikirjoitus mokuttajista. Tulee väkisinkin mieleen Katariina hengenheimolaisineen:

http://takimag.com/article/diagnosing_passover_syndrome_among_white_liberals/print#axzz2WxzlCiZa

[Katarina.R]

Suomella on paljon isommat haasteet mutta valitettavasti viime eduskuntavaaleissa tuo maahanmuuttohöpötys sai liikaa huomiota ja tärkeämmät asiat jäivät osittain piiloon.

Demokratia toimii näin.
Diktatuurissa meno on toisenlainen: erilaisia mielipiteitä ei sallita, on vain yksi totuus.

Jos haluat muokata kansalaisten mielipiteitä, hyvä alku olisi olla halveksimatta massaa, jota myös äänestäjiksi ja kansalaisiksi kutsutaan. Perustellut, hyvin argumentoidut mielipiteet menevät usein paremmin perille kuin veetuilu.

Kyse ei ole siitä ettei erilaisia mielipiteitä sallittaisi vaan siitä että jotkut uskovat sokeasti mitä internettiin on kirjoitettu. Jos sen lisäksi vielä lietsotaan salaliittoteorioita "valtamedian" valheellisuudesta niin saadaan ihmisiä vielä helpommin uskomaan niitä blogisatuja.


Esimerkiksi tuo väite että Janssonin tutkimus edustaisi jotain absoluuttista totuutta. Pienellä haulla löytää jo lisätietoja mistä käy ilmi että oli yksi tutkimus muiden joukossa ja muut asiantuntijat ovat päätyneet ihan toisenlaisiin lukuihin. Mutta kun kerran mestari on kirjoittanut blogiinsa se muuttuu sitten absoluuttiseksi oikeaksi totuudeksi. 

Tuosta voi lukea lisää niistä eri malleista mitä käytetään kun arvioidaan maahanmuuton tuottoja/kustannuksia:
http://www.skattebetalarna.se/LinkClick.aspx?link=Pdf%2Frapporter+fakta%2FInvandring.pdf

[Siili]

Kyse ei ole siitä ettei erilaisia mielipiteitä sallittaisi vaan siitä että jotkut uskovat sokeasti mitä internettiin on kirjoitettu.

Paraskin puhuja. Rymännehän on hommaforumin turhimpia saarnaajia.  Tyypillinen ryhmän kirjoitus täällä on julistava one-liner, ilman minkään sortin substanssin käsittelyä.

[Malla]

Kyse ei ole siitä ettei erilaisia mielipiteitä sallittaisi vaan siitä että jotkut uskovat sokeasti mitä internettiin on kirjoitettu. Jos sen lisäksi vielä lietsotaan salaliittoteorioita "valtamedian" valheellisuudesta niin saadaan ihmisiä vielä helpommin uskomaan niitä blogisatuja.

Toistan itseäni: asialliset mielipiteet menevät yleensä paremmin perille kuin ilkkuminen.
Hyvä kysymys tässä tapauksessa olisi esimerkiksi: miksi argumentoija A saa jonkun uskomaan  "blogisatuihin", kun taas argumentoija B ei saa häntä uskomaan omiin "satuihinsa"? Voisko olla kyse siitä, että A hallitsee paremmin kommunikaation keinot?

Väitän että harva uskoo sokeasti kaiken, mitä inernetiin on kirjoitettu. Mielipiteitä, "faktoja" ja faktoja on laidasta laitaan.
   

[Katarina.R]

Kyse ei ole siitä ettei erilaisia mielipiteitä sallittaisi vaan siitä että jotkut uskovat sokeasti mitä internettiin on kirjoitettu. Jos sen lisäksi vielä lietsotaan salaliittoteorioita "valtamedian" valheellisuudesta niin saadaan ihmisiä vielä helpommin uskomaan niitä blogisatuja.

Toistan itseäni: asialliset mielipiteet menevät yleensä paremmin perille kuin ilkkuminen.
Hyvä kysymys tässä tapauksessa olisi esimerkiksi: miksi argumentoija A saa jonkun uskomaan  "blogisatuihin", kun taas argumentoija B ei saa häntä uskomaan omiin "satuihinsa"? Voisko olla kyse siitä, että A hallitsee paremmin kommunikaation keinot?

Väitän että harva uskoo sokeasti kaiken, mitä inernetiin on kirjoitettu. Mielipiteitä, "faktoja" ja faktoja on laidasta laitaan.
   

Esimerkiksi Goebbelsilla oli loistava ulosanti ja sai hyvin viestinsä läpi.

Se on totta että mielipiteitä, "faktoja" ja faktoja on laidasta laitaan. Kertomalla että valtamedia on mukana mokuttajien salaliitossa saadaan jo osa faktoista pois lukijan silmistä. Kertomalla "faktoja" tyyliin että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemien määrä ja osoittamalla tätä "faktaa" virallisilla tilastoilla saadaan uskottavuutta. Tunteisiin vetoaminen on myös tehokas keino.

[Jukka Wallin]

Kyse ei ole siitä ettei erilaisia mielipiteitä sallittaisi vaan siitä että jotkut uskovat sokeasti mitä internettiin on kirjoitettu. Jos sen lisäksi vielä lietsotaan salaliittoteorioita "valtamedian" valheellisuudesta niin saadaan ihmisiä vielä helpommin uskomaan niitä blogisatuja.

Toistan itseäni: asialliset mielipiteet menevät yleensä paremmin perille kuin ilkkuminen.
Hyvä kysymys tässä tapauksessa olisi esimerkiksi: miksi argumentoija A saa jonkun uskomaan  "blogisatuihin", kun taas argumentoija B ei saa häntä uskomaan omiin "satuihinsa"? Voisko olla kyse siitä, että A hallitsee paremmin kommunikaation keinot?

Väitän että harva uskoo sokeasti kaiken, mitä inernetiin on kirjoitettu. Mielipiteitä, "faktoja" ja faktoja on laidasta laitaan.
   

Esimerkiksi Goebbelsilla oli loistava ulosanti ja sai hyvin viestinsä läpi.

Se on totta että mielipiteitä, "faktoja" ja faktoja on laidasta laitaan. Kertomalla että valtamedia on mukana mokuttajien salaliitossa saadaan jo osa faktoista pois lukijan silmistä. Kertomalla "faktoja" tyyliin että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemien määrä ja osoittamalla tätä "faktaa" virallisilla tilastoilla saadaan uskottavuutta. Tunteisiin vetoaminen on myös tehokas keino.

Tässä on juuri ongelma. Niin kauan kun ei tiedetä totuutta niin pitää uskoa noihin "satuihin". Jos valtiovalta antaisi luotettavan kokonaiskuvan kustannuksista ja kuluista ei tarvitsisi Hommafoorumia tai muita kriitisiä sivustoja ylläpitää, eikä tämänkään aiheen kaluamiseen kuluttaa kallista laatuaikaa..

[Katarina.R]

Tässä on juuri ongelma. Niin kauan kun ei tiedetä totuutta niin pitää uskoa noihin "satuihin". Jos valtiovalta antaisi luotettavan kokonaiskuvan kustannuksista ja kuluista ei tarvitsisi Hommafoorumia tai muita kriitisiä sivustoja ylläpitää, eikä tämänkään aiheen kaluamiseen kuluttaa kallista laatuaikaa..

Kuten tuossa antamassani linkissä todettiin on mahdottomuus laskea tarkkaan tuottoja ja kustannuksia vaan joudutaan turvautumaan erilaisiin malleihin. Joitain kuluja on kyllä aika tarkastikin tiedossa (esimerkiksi pakolaisten alkuvaiheen kustannukset) mutta muilta osin joudutaan tekemään arvioita. Jos vaikkapa Wärtsilän toimitusjohtaja tekee loistavaa työtä ja luo 5000 työpaikkaa lisää niin miten tämä tuotto huomioidaan? Entä jos hän möhlii ja Suomi menettää 5000 työpaikkaa? Lasketaan kustannukset/tuotot yhden vuoden osalta vai yritetäänkö ennustaa tulevaisuutta ja laskea tuotot/kustannukset koko siitä ajasta kun maahanmuuttaja asuu täällä?

Onkohan taustalla joku kuvitelma että ihmisillä on joku laskuri (siru istutettuna tms) joka rekisteröi jokaisen kirjastokäynnin, sairaalakäynnin, askelmat kadulla, jokainen maksama arvonlisäverosentti jne? Ja sitten kuvitellaan että valtiovalta piilottaa näitä kuluja?

[Malla]

Esimerkiksi Goebbelsilla oli loistava ulosanti ja sai hyvin viestinsä läpi.

Jokin suomalainen ulosantaja? Voisiko ajatella, että hyvista ulosantajista voisi ottaa oppia? Kai korkeasti koulutetuilla maahanmuuttolritiikkiä kritisoivilla on joukoissaan roppakaupalla hyviä puhujia ja kirjoittajia, jotka savat viestinsä läpi? Tutkijoita, ammattikirjoittajia?

Kertomalla "faktoja" tyyliin että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemien määrä ja osoittamalla tätä "faktaa" virallisilla tilastoilla saadaan uskottavuutta. Tunteisiin vetoaminen on myös tehokas keino.

Kuka on osoittanut tätä "faktaa", vakavissaan? Jos joku on, niin kipikapi tilastotieteen alkeiskurssikirjaa tutkailemaan. Kyseessä lienee meemiksi muuttunut urbaanilegenda.

Tunteisiin vedotaan puolin ja toisin. Tehokkaasti ja tehottomasti.

[Jukka Wallin]

Tässä on juuri ongelma. Niin kauan kun ei tiedetä totuutta niin pitää uskoa noihin "satuihin". Jos valtiovalta antaisi luotettavan kokonaiskuvan kustannuksista ja kuluista ei tarvitsisi Hommafoorumia tai muita kriitisiä sivustoja ylläpitää, eikä tämänkään aiheen kaluamiseen kuluttaa kallista laatuaikaa..

Kuten tuossa antamassani linkissä todettiin on mahdottomuus laskea tarkkaan tuottoja ja kustannuksia vaan joudutaan turvautumaan erilaisiin malleihin. Joitain kuluja on kyllä aika tarkastikin tiedossa (esimerkiksi pakolaisten alkuvaiheen kustannukset) mutta muilta osin joudutaan tekemään arvioita. Jos vaikkapa Wärtsilän toimitusjohtaja tekee loistavaa työtä ja luo 5000 työpaikkaa lisää niin miten tämä tuotto huomioidaan? Entä jos hän möhlii ja Suomi menettää 5000 työpaikkaa? Lasketaan kustannukset/tuotot yhden vuoden osalta vai yritetäänkö ennustaa tulevaisuutta ja laskea tuotot/kustannukset koko siitä ajasta kun maahanmuuttaja asuu täällä?

Onkohan taustalla joku kuvitelma että ihmisillä on joku laskuri (siru istutettuna tms) joka rekisteröi jokaisen kirjastokäynnin, sairaalakäynnin, askelmat kadulla, jokainen maksama arvonlisäverosentti jne? Ja sitten kuvitellaan että valtiovalta piilottaa näitä kuluja?

Höpön höpö. Nykyään pystytään laskemaan hyvinkin tarkkaan jokainen sentti mitä rahaa annetaan ja mihin ne kuluvat. Itse ainakin oman ammattitaustan takia, en voi kuin ihmetellä että sitä valitusta, että rahaa ei pystytä muka selvittämään, kuinka paljon esimerkiksi pakolaiset saavat elinkustanuksiin. Se on aika helppoa, muutenhan voisin epäillä sitä että rahaa laitetaan myös omiin taskuihin roppakaupalla..

[C-Nile]

Maahanmuuton kustannuksista Norjassa:
http://rahmispossu.net/2013/04/15/norja-maahanmuutto-maksanut-71-miljardia-seitsemassa-vuodessa/

ja Tanskassa:
http://rahmispossu.net/2013/01/22/paljonko-yksi-somali-maksaa/

Ei koske Suomea?

[Katarina.R]

Höpön höpö. Nykyään pystytään laskemaan hyvinkin tarkkaan jokainen sentti mitä rahaa annetaan ja mihin ne kuluvat. Itse ainakin oman ammattitaustan takia, en voi kuin ihmetellä että sitä valitusta, että rahaa ei pystytä muka selvittämään, kuinka paljon esimerkiksi pakolaiset saavat elinkustanuksiin. Se on aika helppoa, muutenhan voisin epäillä sitä että rahaa laitetaan myös omiin taskuihin roppakaupalla..

Pakolaisten kulut on kyllä alkuvaiheen osalta helppo selvittää johtuen valtionkorvausjärjestelmästä. Mutta jos puhutaan maahanmuuton kustannuksista niin miten vastaisit näihin:
- lasketaanko kaikkien maahanmuuttajien tuotot ja kustannukset, myös toisen sukupolven?
- kuka on maahanmuuttaja? Ulkomaan kansalaiset, vieraskieliset, ulkomailla syntyneet?
- lasketaanko kokonaistuottoja/kustannuksia vai esimerkiksi ero kantaväestöön?
- miten arvioidaan palveluiden käyttö ja osuus näistä kuluista?
- miten huomioidaan maksetut alvit?

[JoKaGO]

...
- kuka on maahanmuuttaja?

[Katarina.R]

...
- kuka on maahanmuuttaja?

Niin, lasketaanko ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet, vieraskieliset? Toisen sukupolven maahanmuuttajat - siis jotka ovat syntyneet Suomessa?

[JoKaGO]

...
- kuka on maahanmuuttaja?

Niin, lasketaanko ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet, vieraskieliset? Toisen sukupolven maahanmuuttajat - siis jotka ovat syntyneet Suomessa?

[-PPT-]

...
- kuka on maahanmuuttaja?

Niin, lasketaanko ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet, vieraskieliset? Toisen sukupolven maahanmuuttajat - siis jotka ovat syntyneet Suomessa?

Jos koira on syntynyt tallissa niin se on silti koira eikä hevonen.

[Werther]

...
- kuka on maahanmuuttaja?

Niin, lasketaanko ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet, vieraskieliset? Toisen sukupolven maahanmuuttajat - siis jotka ovat syntyneet Suomessa?

Kyllä. Juuri nuo pitäisi laskea.

[Katarina.R]

...
- kuka on maahanmuuttaja?

Niin, lasketaanko ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet, vieraskieliset? Toisen sukupolven maahanmuuttajat - siis jotka ovat syntyneet Suomessa?

Kyllä. Juuri nuo pitäisi laskea.

Siis miten? Suomessa tilastoidaan kansalaisuuden, synnyinmaan tai äidinkielen mukaan. Osa ulkomaan kansalaisista ja ulkomailla syntyneistä on suomalaisia. Osa Suomen kansalaisista taas maahanmuuttajia. Entä toisen sukupolven jos toinen vanhempi on suomalainen? 

...
- kuka on maahanmuuttaja?

Niin, lasketaanko ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet, vieraskieliset? Toisen sukupolven maahanmuuttajat - siis jotka ovat syntyneet Suomessa?

Jos koira on syntynyt tallissa niin se on silti koira eikä hevonen.

Entä jos koiran isä on koira ja äiti on hevonen? Tai kyseessä on hevonen jolla koiran kansalaisuus vaikka onkin hevonen? Päteekö tässä yhden-pisaran-sääntöä?

[elven archer]

- kuka on maahanmuuttaja?

Joo, ei voi tietää, joten ei lasketa kustannuksia, vaan mennään ihan uskon varassa. Mitä on suomalaisuus? Ei voi tietää. Pelkkä konstruktio. Mikä on konstruktio? Ei voi tietää. Mitä on tietäminen? Sen kun tietäisi. On liian vaikeaa, joten aukaistaan vaan rajat, mitäpä näitä pohtimaan. Todellisuus on vain mielipide.

[Katarina.R]

- kuka on maahanmuuttaja?

Joo, ei voi tietää, joten ei lasketa kustannuksia, vaan mennään ihan uskon varassa. Mitä on suomalaisuus? Ei voi tietää. Pelkkä konstruktio. Mikä on konstruktio? Ei voi tietää. Mitä on tietäminen? Ei voi tietää. On liian vaikeaa, joten aukaistaan vaan rajat, mitäpä näitä pohtimaan. Todellisuus on vain mielipide.

Toki se on mahdollista laskea mutta osoitin noilla kysymyksilläni ettei mitään tarkkaa tulosta voi saada aikaiseksi sen takia että siinä joutuu tekemään rajauksia. On olemassa erilaisia malleja jotka antavat jonkinlaisen arvion mitä tuotot/kustannukset voivat olla. Pakolaisten kulut kyllä suhteellisen helposti arvioitavissa.

[Malla]

Entä jos koiran isä on koira ja äiti on hevonen? Tai kyseessä on hevonen jolla koiran kansalaisuus vaikka onkin hevonen? Päteekö tässä yhden-pisaran-sääntöä?

Koirat ja hevoset eivät kykene lisääntymään keskenään. Hevosella tai koiralla ei ole kansalaisuutta. Joillakin hevosilla ja koirilla on omistaja, jolla on kansalaisuus.

Maahanmuuttaja on ulkomaan kansalainen, joka muuttaa toiseen maahan. Ulkomailla asunut Suomen kansalainen on Suomessa paluumuuttaja. Ulkomailla asunut suomenkielinen on maahanmuuttaja, mikäli hänellä ei ole Suomen kansalaisuutta.

Toisen polven maahanmuuttajista puhutaan, jos henkilön molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä -- usein sillon, kun vaaditaan lisäresursseja esimerkiksi koulunkäyntiin. Esim. suomalaisen äidin ja ulkomaalaisen isän lapsia ei lasketa (ensimmäisen tai minkään muunkaan polven) maahanmuuttajiksi, jos heillä on Suomen kansalaisuus.

[rapa-nuiv]

Esimerkiksi Goebbelsilla oli loistava ulosanti ja sai hyvin viestinsä läpi.

Niin , sinähän olet göbbelsisi lukenut.

Se on totta että mielipiteitä, "faktoja" ja faktoja on laidasta laitaan. Kertomalla että valtamedia on mukana mokuttajien salaliitossa saadaan jo osa faktoista pois lukijan silmistä.

Goebbels oli aikansa valtamedia.

Kertomalla "faktoja" tyyliin että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemien määrä ja osoittamalla tätä "faktaa" virallisilla tilastoilla saadaan uskottavuutta. Tunteisiin vetoaminen on myös tehokas keino.

Kukas se aloittikaan ketjun aiheesta 5% maahanmuuttajavaestö tuottaa 0,16% kansantuotteesta.
Ja virallisilla tilastoilla yritti esittää "faktan"  tunteisiin vedoten myönteisessä valossa.

Hyvin sä vedät

[nuiv-or]

Toki se on mahdollista laskea mutta osoitin noilla kysymyksilläni ettei mitään tarkkaa tulosta voi saada aikaiseksi sen takia että siinä joutuu tekemään rajauksia. On olemassa erilaisia malleja jotka antavat jonkinlaisen arvion mitä tuotot/kustannukset voivat olla. Pakolaisten kulut kyllä suhteellisen helposti arvioitavissa.

Lasketaan kaikille. Kielen, syntyperän, syntymävaltion, kansalaisuuden, jne mukaan.

Siis miten? Suomessa tilastoidaan kansalaisuuden, synnyinmaan tai äidinkielen mukaan. Osa ulkomaan kansalaisista ja ulkomailla syntyneistä on suomalaisia. Osa Suomen kansalaisista taas maahanmuuttajia.

Tässä puhutaan varsinaisista maahanmuuttajista, ulkomailla syntyneet suomalaiset eivät kuulu tähän ryhmään. Voidaan tehdä tilastot myös kaksoiskansalaisista, sen mukaan mikä on ollut ensimmäinen kansalaisuus ja mikä toinen ja onko kansalaisuus saatu ilmoituksesta vai hakemuksesta. Kansalaisuuden lisäksi voidaan tarkastella ryhmien kuluja oleskeluvan tyypin mukaan.

Entä toisen sukupolven jos toinen vanhempi on suomalainen?

Eihän silloin ole maahanmuuttaja, vaan suomalainen. Ellei tyyppi koe olevansa syyrialainen tms. husbylainen. Nämäkin ihmiset muodostavat oman ryhmänsä, jolle kulut voidaan laskea.

Virallisen määritelmän mukaan toisen polven maahanmuuttaja on sellainen, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomaalaista syntyperää.

Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt.

Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaista syntyperää, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaista syntyperää ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaista syntyperää olevilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomaista syntyperää ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaista syntyperää ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaista syntyperää samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaista syntyperää, taustamaa on tuntematon.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaista syntyperää ja taustamaa on siten Suomi.

Huomautuksena, taustamaa-tilasto menee aika lailla yksi yhteen kielitilaston kanssa. Kolmas sukupolvi näyttäisi olevan automaattisesti suomalaista syntyperää.

Tuonne olen koonnut joitakin tilastoja: http://dy.fi/vhh

[JoKaGO]

Menit sitten, Brutukseni, vääntämään tr...ubaduurille rautalangasta, kun ei näyttänyt tajuavan mun "käsimerkkejäni".

[Jukka Wallin]

Höpön höpö. Nykyään pystytään laskemaan hyvinkin tarkkaan jokainen sentti mitä rahaa annetaan ja mihin ne kuluvat. Itse ainakin oman ammattitaustan takia, en voi kuin ihmetellä että sitä valitusta, että rahaa ei pystytä muka selvittämään, kuinka paljon esimerkiksi pakolaiset saavat elinkustanuksiin. Se on aika helppoa, muutenhan voisin epäillä sitä että rahaa laitetaan myös omiin taskuihin roppakaupalla..

Pakolaisten kulut on kyllä alkuvaiheen osalta helppo selvittää johtuen valtionkorvausjärjestelmästä. Mutta jos puhutaan maahanmuuton kustannuksista niin miten vastaisit näihin:
- lasketaanko kaikkien maahanmuuttajien tuotot ja kustannukset, myös toisen sukupolven?
- kuka on maahanmuuttaja? Ulkomaan kansalaiset, vieraskieliset, ulkomailla syntyneet?
- lasketaanko kokonaistuottoja/kustannuksia vai esimerkiksi ero kantaväestöön?
- miten arvioidaan palveluiden käyttö ja osuus näistä kuluista?
- miten huomioidaan maksetut alvit?

Noh noh eipä aleta laajentamaan käsitettä paljonko pakolaisen tai maahanmuuttajan elättäminen maksaa valtiolle.Otetaan vaikkapa Inkeriläisen vanhuksen elättäminen maksaa. Hän siis saa kelan kansaneläkeen pohjaosan joka on noin 600 euroa,asumistuet ja vaikkapa sossusta lääkekuluihin 150 euroa.Eli yhteiskunnalle tämä henkilö siis kustantaa noin 1000 euroa kuukaudessa, kun hän ei ole tehnyt yhtään vuotta töitä täällä, vaan hän on siis ollut koko ikänsä Neuvotoliitossa eikä hän ole kartuttanut työeläkettä täällä senttiäkään.

Somali taas on muuttanut ummikkona tänne "pakolaisena". Hän siis saa heti rajan yli tultua pakolaiskeskuksessa 300-450 euroa kuussa ja keskuksessa hänestä on kustanuksia noin 180 euroa päivä(majoituskulut joista huolehdimme verojen kautta)Noh muutto Lieksaan niin tälle alkaa virrata rahaa aivan eritahtiin eli noin 1600- 2000 euroa kuussa puhtaana käteen(kuitti eräästä tapauksesta on tallella), asumisen maksaa kunta/kela suoraan vuokranantajalle Harrastuksiin ei hän ei tarvitse rahaa ollenkaan, kuten myös lääkkeisiin ja bussilippuihin, niin rahaa valuukin jo 2500-3000 euroa kuussa. Väitän että näiden rahojen kulumista pidetään kirjaa, hyvinkin tarkkasti huolta. Kyllä siis kulut saadaan hyvin tarkkaan tietää,ja kuten myös hyödyt jos niitä todellisuudesta on, niin heidän kansataloudellinen hyöty jää siis hyvin vähäiseksi.

Aikoinaan oli kaupan keskusliikkeillä erinomainen mainoskamppanja, siis varastelusta haluttiin päästä eroon, sillä että laskettiin tavaroiden hävikki suoraan asiakkaiden kustannettavaksi.Siis kamppanjan nimi oli"varas syö sinun ruokapöydässäsi". Nyt voitaiisin hyvinkin lanseerata uudestan tämä erinomainen kampanja Eli "elintasopakolainen syö sinun ruokapöydässäsi". Totuus on karvas, eikä sitä haluta myöntää, valtiovallan taholta..

[JoKaGO]

Otetaan vaikkapa Inkeriläisen vanhuksen elättäminen maksaa. Hän siis saa kelan kansaneläkeen pohjaosan joka on noin 600 euroa,asumistuet ja vaikkapa sossusta lääkekuluihin 150 euroa.Eli yhteiskunnalle tämä henkilö siis kustantaa noin 1000 euroa, kun hän ei ole tehnyt yhtään vuotta töitä täällä, vaan hän on siis ollut koko ikänsä Neuvotoliitossa eikä hän ole kartuttanut työeläkettä täällä senttiäkään.

Pätkäisin asiallisen viestisi tässä kohdassa. Vähän off-topicia.

Äitini, kohta 90-vee, saa noin 800e kuussa eläkettä, lähes puhtaana käteen, viime vuonna verotettiin noin 12 e kuussa, mikä nyt ei ole paljon. Mitään tukia hän ei saa*, koska isäni, 30%:n sotainvalidi, saa kaiken ja vielä vähän päälle + "ISON" eläkkeen, kun sai tehdä kunnan sähkölaitoksella verkkokunnossapitohommia päivystäjänä.

Takaisin äitiini. Aloitti kansalaiskoulun jälkeen tsupparina vuonna -38, sitten mm. huonekalutehtaalla + sunnuntait vapaaehtoisissa, mutta pakollisissa mottitalkoissa. Tehtaalla palkka oli 8 mk/h, mutta joku perkeleen idiootti keksi, että Suomeen tarvitaan eläkejärjestelmä. Äitini palkasta vetäistiin 1 mk/h eläkekassaan, jotta "sitten kun olet vanha, sulla on kaikki hyvin ja rahaa elää ja hoitaa itseäsi". No, eihän tuo ole, kuin 12,5,%, mutta kuka suostuisi nykyään tuollaiseen korvamerkittyyn veroon, ei kukaan!
Sitten äitini pääsi R-kiskalle myymään, avioitui jonkun kanssa, ja aina lapsien (4 kpl) putkahtaessa maailmaan oli ruoka- ja kahvitauon välissä laitoksella 
Laskupää on ollut aina ja on oleva sukumme valtti, joten äitini yleni toimistovirkailijaksi R:ssä, kunnes ATK teki hänestä tarpeettoman 53-vuotiaana. Sen jälkeen lyhyitä työsuhteita enoni kaupan kassana, kunnes ei enää kertakaikkiaan jaksanut, vaan antoi periksi 62-vuotiaana. HUOM! Yhtään työpaikkaa ei tarjottu Työvoimasta, vaan enoni oli ainoa, jota kiinnosti tunnollinen työntekijä.

Niin, siis Inkerinmaalta tullut "suomalaismummo" saa saman tuosta vain, kuin koko ikänsä parhaan kykynsä mukaan töitä tehnyt ja 4+4 akateemisesti koulutettua veroja maksavaa jälkeläistä hankkinut (ja lisää tulee) mummo saa. HYVÄ SUOMI!

*Ei niin paljoa totta, ettei sekaan lorahtaisi paskaa. Noin vuosi sitten äitinikin sai taksikortin, eli hän voi ajella taksilla halutessaan bussilipun hinnalla, kun hän ei enää pysty nousemaan mitään portaita saati bussin kyytiin. Noin 10 taksimatkaa on jo tehtykin.

[Kraken]

- kuka on maahanmuuttaja?

Joo, ei voi tietää, joten ei lasketa kustannuksia, vaan mennään ihan uskon varassa. Mitä on suomalaisuus? Ei voi tietää. Pelkkä konstruktio. Mikä on konstruktio? Ei voi tietää. Mitä on tietäminen? Ei voi tietää. On liian vaikeaa, joten aukaistaan vaan rajat, mitäpä näitä pohtimaan. Todellisuus on vain mielipide.

Toki se on mahdollista laskea mutta osoitin noilla kysymyksilläni ettei mitään tarkkaa tulosta voi saada aikaiseksi sen takia että siinä joutuu tekemään rajauksia. On olemassa erilaisia malleja jotka antavat jonkinlaisen arvion mitä tuotot/kustannukset voivat olla. Pakolaisten kulut kyllä suhteellisen helposti arvioitavissa.

Tarkka tulos ei ole olennainen. Sitähän ei voi saada juuri mistään demografisista mittareista ilman seikkaperäisiä määritelmiä. Maahanmuuton osalta riittää 100 miljoonan euron tarkkuus ja sellainen on helppo laskea mille mamuryhmälle/-määritelmälle tahansa. 100 miljoonan tarkkuus riittää koska karkeasti sillä tasolla verorasite määritellään.

[Katarina.R]

Noh noh eipä aleta laajentamaan käsitettä paljonko pakolaisen tai maahanmuuttajan elättäminen maksaa valtiolle.Otetaan vaikkapa Inkeriläisen vanhuksen elättäminen maksaa. Hän siis saa kelan kansaneläkeen pohjaosan joka on noin 600 euroa,asumistuet ja vaikkapa sossusta lääkekuluihin 150 euroa.Eli yhteiskunnalle tämä henkilö siis kustantaa noin 1000 euroa kuukaudessa, kun hän ei ole tehnyt yhtään vuotta töitä täällä, vaan hän on siis ollut koko ikänsä Neuvotoliitossa eikä hän ole kartuttanut työeläkettä täällä senttiäkään.

Somali taas on muuttanut ummikkona tänne "pakolaisena". Hän siis saa heti rajan yli tultua pakolaiskeskuksessa 300-450 euroa kuussa ja keskuksessa hänestä on kustanuksia noin 180 euroa päivä(majoituskulut joista huolehdimme verojen kautta)Noh muutto Lieksaan niin tälle alkaa virrata rahaa aivan eritahtiin eli noin 1600- 2000 euroa kuussa puhtaana käteen(kuitti eräästä tapauksesta on tallella), asumisen maksaa kunta/kela suoraan vuokranantajalle Harrastuksiin ei hän ei tarvitse rahaa ollenkaan, kuten myös lääkkeisiin ja bussilippuihin, niin rahaa valuukin jo 2500-3000 euroa kuussa. Väitän että näiden rahojen kulumista pidetään kirjaa, hyvinkin tarkkasti huolta. Kyllä siis kulut saadaan hyvin tarkkaan tietää,ja kuten myös hyödyt jos niitä todellisuudesta on, niin heidän kansataloudellinen hyöty jää siis hyvin vähäiseksi.

Aikoinaan oli kaupan keskusliikkeillä erinomainen mainoskamppanja, siis varastelusta haluttiin päästä eroon, sillä että laskettiin tavaroiden hävikki suoraan asiakkaiden kustannettavaksi.Siis kamppanjan nimi oli"varas syö sinun ruokapöydässäsi". Nyt voitaiisin hyvinkin lanseerata uudestan tämä erinomainen kampanja Eli "elintasopakolainen syö sinun ruokapöydässäsi". Totuus on karvas, eikä sitä haluta myöntää, valtiovallan taholta..

Inkeriläismummo ja pysyän oleskeluluvan saanut saa sentilleen sitä samaa sosiaaliturvaa kuin muutkin täällä pysyvästi asuvat. Turvapaikanhakijat saavat vähemmän. Turvapaikanhakija saa 90/300 e/kk (riippuen siitä onko vastaanottokeskuksessa ateriapalvelu vai ei), vastaanottokeskuksen kustannukset per aikuinen turvapaikanhakija on noin 15 000 e/vuosi mukaanlukien tuota vastaanottorahaa. Yksintulleiden alaikäisten kustannukset ovat korkeammat mutta heitä on hyvin pieni osa hakijoista.

Valtiokorvausjärjestelmän takia on helppo arvioida kuinka paljon rahaa kuluu juuri maahantulleiden kustannuksiin. Hehän saavat niitä samoja tukia kuin kantikset. Toimeentulotukea myönnetään keskimäärin 2141 euroa per vuosi per henkilö. Kelan kotouttamistuki on luokkaa 600 e/kk, sen lisäksi myönnetään asumistukea ja lapsilisää. Käytännössä Kelan tuet luokkaa 300-500 e/henkilö perheellisille ja vähän enemmän yksineläville.






http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2013&lang=%0A%09%09%09%09%09fi%0A%09%09%09%09&maindoc=/2013/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2013/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/26/40/40.html

[nuiv-or]

Inkeriläismummo ja pysyän oleskeluluvan saanut saa sentilleen sitä samaa sosiaaliturvaa kuin muutkin täällä pysyvästi asuvat.

Lähde? Todisteita? Jotain?

Turvapaikanhakijat saavat vähemmän.

Lähde? Todisteita? Jotain?

Turvapaikanhakija saa 90/300 e/kk (riippuen siitä onko vastaanottokeskuksessa ateriapalvelu vai ei), vastaanottokeskuksen kustannukset per aikuinen turvapaikanhakija on noin 15 000 e/vuosi mukaanlukien tuota vastaanottorahaa. Yksintulleiden alaikäisten kustannukset ovat korkeammat mutta heitä on hyvin pieni osa hakijoista.

Valtiokorvausjärjestelmän takia on helppo arvioida kuinka paljon rahaa kuluu juuri maahantulleiden kustannuksiin. Hehän saavat niitä samoja tukia kuin kantikset. Toimeentulotukea myönnetään keskimäärin 2141 euroa per vuosi per henkilö. Kelan kotouttamistuki on luokkaa 600 e/kk, sen lisäksi myönnetään asumistukea ja lapsilisää. Käytännössä Kelan tuet luokkaa 300-500 e/henkilö perheellisille ja vähän enemmän yksineläville.

Tee asiaa selventävä taulukko, ei selitykset (en ymmärrä edes, mitä yrität selittää) riitä. Lähteet olisi myös kiva juttu, joka viestiisi pyydän lähteitä koskaan niitä saamatta.


Tarkistaisitko myös, lähettävätkö inkeriläismummo ja pysyvän oleskeluluvan saanut sentilleen samat summat Addis Abebaan?


(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=84616.0;attach=25494;image)

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=84616.0;attach=25492;image)

[Oho]

Inkeriläismummo ja pysyän oleskeluluvan saanut saa sentilleen sitä samaa sosiaaliturvaa kuin muutkin täällä pysyvästi asuvat.

Vitut mä mitään saa, maksamaan mä joudun.

[Uuno]

Hauskaa keskustelua kaiken kaikkiaan.

Yrittipä tätä seurata miten puolueettomasti tahansa, niin kyllä tästä helposti välittyy mielikuva että Katarina on ounattu aika lailla täydellisesti. Kyllähän nuo Juneksen esittämät tilastot kertovat selvästi kaiken oleellisen esim. somalien työllistymisestä. Turha on yrittää väännellä todellisuutta toisenlaiseksi kuin mitä se on.

Olen sanonut tämän ennenkin mutta sanon vielä kerran: Katarina ohittaa kaiken varteenotettavan kritiikin.