Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[citizen]

Nobelilla palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Paul Krugman kirjoitti kolumnissaan The New York Timesissa, että säästötoimet talouden vakauttajina ovat myytti. Pitkän aikavälin korot ovat laskeneet Yhdysvalloissa, mikä Krugmanin mielestä osoittaa, että sijoittajat eivät pelkää ostaa valtion velkakirjoja.

Eihän se osoita mitään muuta kuin sen, että keskuspankki määrää korkotason ostamalla roskaluotot ja valtion velkakirjat pois pankeilta ja sijoittajilta. = setelirahoitus

Britanniassa on puolestaan puhuttanut kesäkuussa julkaistu University College Londonin kansantaloustieteen emeritaprofessorin Victoria Chickin ja New Economics -säätiön tutkijan Ann Pettiforin tutkimus. Se osoittaa, että Britannian valtion menojen kasvattaminen on järjestelmällisesti alentanut valtionvelan suhteellista määrää. Sen sijaan menojen leikkaus on käytännössä aina johtanut valtionvelan suhteelliseen kasvuun.

Ilmapalloakin voi puhaltaa, ja kasvaa komeasti, kunnes...

Nykytilanteessa kaikki positiiviset talousuutiset ovat täyttä propagandaa.

[Suvaitsija]

Tulipa huojentunut olo. Pelkäsin jo, että meidän tarvitsisi turhaan leikata kehitysavusta, humanitäärisestä maahanmuutosta, byrokratiasta ja spurgujen elättämisestä, mutta ei nyt sentään, sillä velkahan on suorastaan toivottava asia!

[Alkuasukas]

Se osoittaa, että Britannian valtion menojen kasvattaminen on järjestelmällisesti alentanut valtionvelan suhteellista määrää. Sen sijaan menojen leikkaus on käytännössä aina johtanut valtionvelan suhteelliseen kasvuun.

Hä? Eli jos menoja kasvatetaan, velan suhteellinen osuus budjetista vähenee ja kun menoja leikataan, velan suhteellinen osuus budjetista kasvaa? Mutta mitä tapapahtuu velan absoluuttiselle määrälle.

Jos Suomi lisäisi menoja 100%, niin velan suhteellinen määrä olisi enää toosi pieni, ja sitten sitä voisi taas ottaa lisää. Mahtavaa.

[dahakon]

Tulipa huojentunut olo. Pelkäsin jo, että meidän tarvitsisi turhaan leikata kehitysavusta, humanitäärisestä maahanmuutosta, byrokratiasta ja spurgujen elättämisestä, mutta ei nyt sentään, sillä velkahan on suorastaan toivottava asia!

Eipä noilla tätä velkatahtia hidastettaisi juuri lainkaan. Ei sinnepäinkään.

[Mika]

Oleellista on se, miten velkaraha käytetään. Suomi tuhlaa velkarahat saman tien kaikenlaisiin maailmanparannushankkeisiin, joten nykyisen tien lopussa odottaa varma taloudellinen romahdus.

Parasta olisi, että ulkomaiset luotottajat nostaisivat Suomen saamien lainojen korot niin korkealle, että hälytyskellot alkaisivat soida jo nyt. Ikävä kyllä Suomi kuitenkin tunnetaan EU:n parhaana oppilaana, jolta kyllä saadaan takaisin kaikki myönnetyt luotot vaikka sitten puolet Suomea ulosmittaamalla.

[dothefake]

On tultu siihen pisteeseen, että maksamme velkaa vain laulussa.
Niin, ja tietysti Afrikalle muiden maiden puolesta.

[Mika]

On tultu siihen pisteeseen, että maksamme velkaa vain laulussa.
Niin, ja tietysti Afrikalle muiden maiden puolesta.

Kehitysmaille myönnetyt lainat ovat farssi sinänsä.

Ensin Suomi ottaa velkaa, ja antaa rahat kehitysmaihin luotoiksi olemattomalla korolla. Sitten kun kehitysmaiden pitäisi alkaa lyhentää lainaa, todetaan, ettei niillä olekaan siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Ensin annetaan lisää maksuaikaa, ja sitten, kun on poliittisesti sopiva tilanne (ei vaaleja lähellä), tehdään päätös siitä, että lainat annetaan anteeksi.

Ja kaikki tämä tietysti normaalin kehitysavun - jota ei ole tarkoituskaan saada takaisin - päälle.

[OTU]

Olennaista minusta asiassa on korko: käytetäänkö rahaa korkojen hoitamiseen, vai kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Jokainen voi miettiä, kumpi on edullisempaa ensin säästää ja sitten ostaa. Vai ostaa velaksi, ja maksaa korkoa.

[Simo Lipsanen]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/06/miksi-suomi-pelkaa-velkaa/201010810/12

Pahoittelen, unohdin taas vaihteeksi tuon linkin.

[Simo Lipsanen]

Niin eihän se Suomen velka nytkään mikään järin suuri ole, eikä siitä kannata huolestua ja otetaa vain lisää velkaa. Artikkelissa perustellaan velkaa myös sillä, että tällainen valtiomuoto pyörii aina velalla. Onkohan valtiomuodossa sitten jotain vikaa jos kerran ilman velkaa ei pärjää? Mitäs sitten kun velkoja aletaan vaatia takaisin?

Siis millainen valtiomuoto? Sosiaalietuuksien jakaminen kaikille, jotka hokaavat tulla tänne pyytämään? Ei pidä paikkaansa, sillä Norja.

Sekoitin talousjärjestelmän ja valtiomuodon tuossa.

Holappa muistuttaa, että valtioilla on kautta historian ollut velkaa. Talousjärjestelmä ei voisi toimia ilman julkista velkaa.

[JoKaGO]

Sekoitin talousjärjestelmän ja valtiomuodon tuossa.

Holappa muistuttaa, että valtioilla on kautta historian ollut velkaa. Talousjärjestelmä ei voisi toimia ilman julkista velkaa.

Ja siis tuohan ei pidä paikkaansa. Esim Norjalla ei tietääkseni ole valtionvelkaa yhtään, koska öljy. Norjahan voi siis huoleti heitellä öljymiljardejaan vaikka mihin (niin kauan kuin niitä on), mutta Suomen pitäisi ensin hoitaa omat velkansa, ennenkuin vippaa muille vakuudetonta velkaa. Tai jakaa toimeentulotukea kaikille, jotka tänne asti viitsivät tulla.

[Jouko]

Jos joku ei tätä jo sanonut niin velka lankeaa maksettavaksi kokonaisuudessaan sitten kun korot jäävät maksamatta. Siihen asti voidaan puliveivata vaikka miten. Tämä on totuus ihan ruohonjuuritasollakin. Sijoittajat ovat tyytyväisiä niin kauan kuin lypsettävää lehmästä saadaan.

Valtion velan korkosumma kasvaa koko ajan mutta mitä siitä, nostetaan veroja, leikataan budjetista niitä asioita joita jotkut(vähäväkiset)  ei kykene vastustamaan ja otetaan lisää lainaa sieltä mistä sitä saadaan (ja saahan sitä, kun velat on hoidossa).

No. Kreikka on harvinainen lajissaan kun hällä meinasi tosiaan jäädä korot hoitamatta. Mutta kun velka on niin iso niin, kaikille €-riippuvaisille tuli hätä käteen. Kreikkalaiset ovat varmaan tienneet tämän ja toimineet sen mukaisesti. Sen ovat tienneet kaikki muutkin mutta vasta nyt hikirajoilla oli pakko julkistaa asia kansalle; tultiin tapahtuneiden tosiasioiden eteen eikä muuta voida kuin avustaa hulttiota veloissaan.

[foobar]

Sekoitin talousjärjestelmän ja valtiomuodon tuossa.

Holappa muistuttaa, että valtioilla on kautta historian ollut velkaa. Talousjärjestelmä ei voisi toimia ilman julkista velkaa.

Ja siis tuohan ei pidä paikkaansa. Esim Norjalla ei tietääkseni ole valtionvelkaa yhtään, koska öljy. Norjahan voi siis huoleti heitellä öljymiljardejaan vaikka mihin (niin kauan kuin niitä on), mutta Suomen pitäisi ensin hoitaa omat velkansa, ennenkuin vippaa muille vakuudetonta velkaa. Tai jakaa toimeentulotukea kaikille, jotka tänne asti viitsivät tulla.

Velattomuus ei ole mikään itseisarvo jota kannattaisi tavoitella, mutta järkevä sijoittaminen on. Mikäli velan hinnalla riittävän suurella todennäköisyydellä saadaan aikaan enemmän hyötyä/voittoa kuin ilman sitä, kannattaahan se ottaa. Toimiva velkakuri ei ole sitä että velkaa välteltäisiin kuin ruttoa, vaan että pidetään huolta siitä että sen poismaksu on mahdollista ja käyttäminen myös pitkällä aikavälillä voitollista puuhaa.

Periaatteessahan Norjan valtiolla olisi mitä parhaimmat mahdollisuudet ottaa halpaa lainaa jos se sitä tarvitsisi - mutta ei sitä kannata ottaa vain siksi, että se on mahdollista. Ilman hyvää syytä velan kasvattaminen johtaa aina huonompaan suuntaan jonkin sivuvaikutuksen, kuten valtiontalouden löystymisen kautta.

Toisaalta myös fiksaatio lyhyen tähtäimen velkakuriin voisi johtaa samaan tilanteeseen, ja oikeasti kova budjettikarsinta johtaisi nyt Suomessakin talouden uuteen lamautumiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö velan kasvaessa jokaista julkisen budjetin menoerää pitäisi tarkastella tarkemmin tuottonsa suhteen, koska tuottamattomat sijoitukset velkarahalla tulevat paljon kalliimmiksi kuin se yhden vuoden budjettiin kirjautunut summa.

On kuitenkin varsin ilmeistä, miksi eduskunta ei edes yritä liikkua kohden mielekästä velkakuria nykyisessä budjetissaan; vaalit ovat lähellä, kukaan ei halua omiensa etuoikeuksia kutistaa ja konsensusvallassa budjetin riitauttaminen johtaisi vaaralliseen tilanteeseen jossa puolueiden epäyhtenäisyys antaisi äänestäjälle mahdollisuuden valita oikeasti poikkeavien kantojen välillä. Mitään muuta selitystä ei löydy sille, että esim. kehitysapumäärärahat kasvoivat valtavan velanoton aikana ilman mitään isompaa mutinaa.

[JoKaGO]

Velattomuus ei ole mikään itseisarvo jota kannattaisi tavoitella, mutta järkevä sijoittaminen on. Mikäli velan hinnalla riittävän suurella todennäköisyydellä saadaan aikaan enemmän hyötyä/voittoa kuin ilman sitä, kannattaahan se ottaa. Toimiva velkakuri ei ole sitä että velkaa välteltäisiin kuin ruttoa, vaan että pidetään huolta siitä että sen poismaksu on mahdollista ja käyttäminen myös pitkällä aikavälillä voitollista puuhaa.

Juuri näin.

[JoKaGO]

Käteinen avvautuu, mutta ei tee, vaikka voisi.

Maaseudun Tulevaisuus: Katainen nostaisi pääomaveroa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010080912161840_uu.shtml

Eli oman kansan kurittamista tekisi mieli jatkaa. Pääomatuloveroahan maksavat vain Suomessa verovellisina olevat, eivät esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat.

Siis USAn eläkesäätiöt saavat osinkonsa verovapaasti, mutta sen sijaan mm. seuraavia verotetaan entistä enemmän:

- Palkansaajan, eläkkeensaajan, opiskelijan, jokaisen pankkitilin korkoa (ei ole montaakaan senttiä käytännössä, mutta enemmän kuin USAn eläkesäätiöiltä)
- Tavallisten suomalaisten talletustilien korot
- Jokainen suomalainen asunnon vuokranantaja, myös eläkemummo, joka vuokraa sijoitusyksiönsä opiskelijalle, maksaa vuokratulostaan isomman veron.
- Se opiskelija maksaa korkeampaa vuokraa, koska ei se mummo halua pienentää käteen tulevaa vuokratuloaan.
- Tavallisten suomalaisten pörssiosakkeista saamien osinkojen vero nousee.
- Keksikää lisää

Pointti on siis se, että ulkomaiset instituutiot rahastavat Suomessa vapaasti, mutta suomalaista veronmaksajaa riistetään yhä voimallisemmin. Kiitos, Kokoomus, kiitos, Jyrki!

[Turjalainen]

Suorastaan hirvittää millainen oblomovilainen into medialla, talouselämällä ja muilla on syöttää totaalista hevoseläimen ekskrementtiä siitä, miten "talous nousee kohisten" ja "odotukset ovat korkealla".

Ensi talvena, jos LEAP:n aikataulu pitää yhtään kutiaan, Britannia on vähän samassa kusessa kuin Kreikka menneenä keväänä.

Mitäs sitten?

[JoKaGO]

Suorastaan hirvittää millainen oblomovilainen into medialla, talouselämällä ja muilla on syöttää totaalista hevoseläimen ekskrementtiä siitä, miten "talous nousee kohisten" ja "odotukset ovat korkealla".

Ensi talvena, jos LEAP:n aikataulu pitää yhtään kutiaan, Britannia on vähän samassa kusessa kuin Kreikka menneenä keväänä.

Mitäs sitten?

Jyrki-boy pelastaa. Siis sun, mun, meidän rahoilla.

[Iloveallpeople]

Kiviniemi: Leikkaukset vasta viimeinen keino

Keskustan puheenjohtaja pääministeri Mari Kiviniemi  haluaa hallituksensa keskittyvän kasvun aikaansaamiseen yksisilmäisen budjetin tasapainottamisen sijaan. Tähtäimessä on kattava ja konkreettinen kasvupoliittinen ohjelma.

Kiviniemi toisti keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kuopiossa, että keskusta tarttuu leikkauksiin vasta viimeisenä keinona.

Kiviniemen mielestä heikompiosaisia on tuettava budjetissakin tekemällä kunnallisverotuksen perusvähennykseen inflaatiotarkistus. 

Helsingin Sanomat

[Lasisti]

Vaalit lähestyvät, ja Kiviniemen puheet ovat sen mukaiset. Uskookohan hän itsekään, että tuollainen sonta uppoaa yleisöön?

"Ei tässä mitään hätää, helposti voidaan velkaantua 15 mrd /a ja uusi maailmantalouden supersuhdanne on ihan nurkan takana!!"

[Jouko]

Jyrki-boy pelastaa. Siis sun, mun, meidän rahoilla.

Jyrki-boy pelastaa - velaksi. "Älä Sale mulle ala, mä tiijjän nää jutut. EKP:n kaveritkin kerto, että näin tästä ahdingosta noustaan!", loihe Jyrki-boy lausumahan.

Iltalehti
Kataisen linja perustuu tieteeseen
Keskustelua (Iltalehti)



Katainen taloudesta v. 2009

Väittämät siitä, ettei julkiselta sektorilta muka löydy säästettävää, ovat sitä ihteään. EU on pelkästään lisännyt toinen toistaan turhempien virkojen ylläpitoa, ja näin on syntynyt itse itseään ruokkiva koneisto.

Laaditaan maalaisjärjellä ajateltuna täysin päätön direktiivi, joka täällä Suomessa pitää tietenkin heti ottaa käyttöön. Ettei meistä suomalaisista vaan mitään huonoa ajateltaisi, saati sanottaisi - hui kauhistus! - pitää tätä täysin typerää direktiiviä valvomaan palkata n+1 virkamiestä ja heille sihteerit, assarit, hartioiden hierojat ja selänpesijät.

Kaikki tämä byrokratia on pois - niin, mistä?

Ei hätää, Jyrki-boy & Co. käyvät "tuolta torilta" vippaamassa taas muutaman miljardin.

Näillä mennään, ainakin ensi kevääseen asti.

Klusteri!

[BeerBelly]

Kiviniemi: Leikkaukset vasta viimeinen keino

Keskustan puheenjohtaja pääministeri Mari Kiviniemi  haluaa hallituksensa keskittyvän kasvun aikaansaamiseen yksisilmäisen budjetin tasapainottamisen sijaan. Tähtäimessä on kattava ja konkreettinen kasvupoliittinen ohjelma.

Teollisuuden sähköveron 2,7-kertaistuminen vuoden 2011 alusta on varmasti omiaan luomaan kasvua. Ei ehkä Suomessa mutta ei nyt olla turhantarkkoja.

[Kommeli]

http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2010/8/25/d51076.php

Mari Kiviniemis (C) uttalande om att helsingforsborna får betala dyrt för den "kolsvarta energipolitik" De Gröna, SDP och Samlingspartiet utövat väcker förakt bland de utpekade partierna.
Politikerna i Helsingfors borde ha följt Centerns energipolitik. Det har de inte gjort och därför blir energiskattereformen dyr för helsingforsarna, säger statsminister Mari Kiviniemi (C) i en FNB-intervju.
Struntprat, kontrar flera Helsingforspolitiker som Hbl talat med. De ger inte mycket för Centerns stöd för torven.
Nästa år höjs energiskatterna med 750 miljoner euro. El och naturgas, som används aktivt i huvudstadsregionen, blir dyrare, medan energiskatten förblir låg på exempelvis torv.
– I Helsingfors har naturgas ansetts vara det miljövänligaste alternativet. Nu bestraffas vi för satsningarna på naturgasbussar. Förlusten för staden blir över tio miljoner euro, säger Rakel Hiltunen (SDP).
– Typisk Ccenterpolitik att låta stadsborna betala, säger Nils Torvalds (SFP).
Mari Kiviniemi bor själv i Helsingfors och sitter i fullmäktige.
– Det är förvånande att statsministern kan behandla sin stad så orättvist, säger Torvalds.
Läs mer i dagens Hbl.

Mari Kiviniemen lausunnot siitä, että helsinkiläiset saavat maksaa kalliisti "hiilen mustasta energiapolitiikasta", jota Vihreätm SDP ja Kokoomus ovat harjoittaneet herättää närkästystä kyseisten puolueiden keskuudessa.
Poliitikoiden Helsingissä olisi pitänyt seurata Keskustan energiapolitiikkaa. Sitä he eivät ole tehneet ja siksi tulee energiaverouudistuksesta kallis helsinkiläisille, sanoo pääministeri Mari Kiviniemi.
Roskapuhetta, vastaavat monet helsinkiläispoliitikot, joiden kanssa HBL keskusteli. Keskustan tuki turpeelle ei saa kannatusta.
Tulevana vuonna nousee energiavero 750miljoonalla eurolla. Sähkö ja maakaasu, joita käytetään pääkaupunkiseudulla, kallistuvat sillä välin, kun vero esim. turpeelle pysyy alkaisena.
-Helsingissä on maakaasu nähty ympäristöystävällisimpänä ratkaisuna. Nyt meitä rankaistaan panostuksesta maakaasubusseihin. Tappio kaupungille kohoaa yli 10 miljoonaan euroon, sanoo Rakel Hiltunen (SDP).
-Tyypillistä Keskusta politiikkaa antaa kaupunkilaisten maksaa, sanoo Nils Torvalds (RKP).
Mari Kiviniemi asuu itse Helsingissä on istuu kaupunginvaltuustossa.
-Ihmetyttää, että pääministeri voi käsitellä kotikaupunkiaan näin epäoikeudenmukaisesti, sanoo Torvalds.
Lue lisää päivän HBL:sta

Päivän HBL--->

-Den "gröna" energireform Centern för fram är motsägelsefull. De förespråkar torvbränning, som absolut inte är en grön lösning, utan förorsakar växthusuttsläpp, säger Päivi Lipponen (SDP).
...
Lipponen håller med på att Finland måste börja investera i förnybar energi, men är orolig för den påfrestning skattehöjningarna innebär för de redan höga huvudstadsregionens bustadskostnaderna.
...
-...Nu beftraffas vi för satsningarna staden gjort på exempelvis naturgasbussar. Om naturgasen förlorar sin konkurrenskraft kan förlusterna för trafikverket bli över tio miljoner euro, vilken kan leda till att biljettpriserna måste höjas.
...
-Att förorda torvbränsle är bara valpropaganda eftersom Centern sitter på torvmarkerna. Kiviniemis uttalande är ett slag i luften. Det bästa för Finland är en kombination av fjärrvärme och elektricitet, säger fullmäktigeledamot Harry Bogomoloff (Saml).
...
-Fjärrvärmens andel är hög, men i förhållande till nyttan är det ett bra alternativ. Naturgas är definitivt bättre än torv. Det finns inga miljöargument för torv, anser Otto Lehtipuu (Gröna).

-"Vihreä" energiareformi ajoi läpi on epäjohdonmukainen. Se peräänkuuluttaa turpeenpolttoa, joka ei todellakaan ole vihreä ratkaisu, päinvastoin aiheuttaa kasvihuonepäästöjä, sanoo Päivi Lipponen (SDP).
...
Lipponen ei vakuutu siitä, että Suomen pitäisi aloitta investoimaan uusiutuvaan energiaan mutta on huolissaan paineesta, jonka veronkorotukset luovat jo valmiiksi korkeille asuntokustannuksille pääkaupunkiseudulla.
...
-...Nyt meitä kuritetaan panostuksista, joita kaupunki on tehnyt esimerkiksi maakaasubusseihin. Jos maakaasu menettää kilpailuvoimansa voivat tappiot liikennelaitokselle kasvaa yli 10 miljoonaan euroon, mikä voi johtaa lippujen hinnan nousuun.
...
-Turpeenpolton suosiminen on vain vaalipropagandaa, koska Keskusta on edustettuna turvemarkkinoilla. Kiviniemen lausunto on lyönti ilmaan. Paras vaihtoehto Suomelle on sähkön ja kaukolämmön kombinaatio, sanoo kansanedustaja Harry Bogomoloff (Kok).
...
-Kaukolämmön osuus on suuri mutta hyötysuhteessa on se mainoi vaihtoehto. Maakaasu on varmasti parempi vaihtoehto, kuin turve. Ei löydy yhtäkään ympäristöargumenttia turpeelle, näkee Otto Lehtipuu (Vihr).

(http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/helmi/naisten_vaalit/uudet_ilmeet/559867.jpg)

[Kareliana-55]

HS:
"Eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön (kok) mukaan Eurooppaan ja euroalueelle on viime aikoina levinnyt "yhteisvastuun illuusio", joka mitä pikimmin pitäisi purkaa. Illuusiolla Niinistö tarkoittaa sitä, että euromaissa synnytettiin EU:n perussopimusten vastaisesti mielikuvaa euromaiden yhteisvastuusta rahaliiton jäsenmaiden talousvaikeuksien hoitamisessa."

http://uutiset.msn.hs.fi/politiikka/artikkeli/Niinist%C3%B6+ja+Rehn+erimielisi%C3%A4+ylivelkaisten+euromaiden+tukemisesta/1135260564045

Onko Suomi-neito pakotettu maksamaan huikentelevaisen ylkänsä velat?
Avioliitossahan kumpikin osapuoli vastaa omista veloistaan, että miten tässä ollaan näin tiiviisti liitossa rahojen suhteen?
Etenkin kun on olemassa tuo Niinistön mainitsema "avioehto-sopimus". 

[Nuivanlinna]

HäSa kirjoittaa lainanotosta:
http://www.hameensanomat.fi/?article=141566

Valtio tarvitsee odotettua vähemmän lainaa
Kotimaa - 16:23 - 01. lokakuuta 2010 - (Päivitetty klo 20:24)

Valtiovarainministeriö arvioi valtion lainanottotarpeen jäävän tänä vuonna 11,4 miljardiin euroon eli odotettua pienemmäksi. Kuluvan vuoden varsinaisessa budjetissa valtion lainanotto arvioitiin 13,1 miljardiksi euroksi.

Arviota valtion velanottotarpeesta on laskettu pariin otteeseen myös aiemmissa lisäbudjeteissa. Valtion velka kasvaa tänä vuonna kuitenkin edelleen nopeammin kuin viime vuonna, jolloin uutta velkaa otettiin 10,3 miljardia euroa.

Uusi arvio lainanotosta sisältyy valtiovarainministeriön tänään julkistamaan ehdotukseen vuoden neljänneksi lisätalousarvioksi. Hallitus käsittelee ehdotusta runsaan kolmen viikon kuluttua.

Tämänhetkisen arvion mukaan valtion velka nousee vuoden lopussa vajaaseen 76 miljardiin euroon, kertoi budjettipäällikkö Hannu Mäkinen. Velka vastaa noin 43 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Valtion menot ovat esityksen mukaan yli 940 miljoonaa euroa oletettua pienemmät.

STT

Jotenkin haiskahtaa siltä että tämä EU ja globalisaatio ei ihan olekaan hyväksi Suomelle. Ennen Holkerin hallittua rakennemuutosta Suomi taisi olla velaton.+ valtion ja kuntien omaisuushan alkaa olla jo myyty melko tarkkaan.

[mikkoR]

Käsittääkseni ennen 90-luvun alun lamaa Suomi oli nettovelaton, käytännössä siis oli lainannut itse muille enemmän kuin itse ulkoa.
Monia kehitysmaiden lainoja on aikojen saatossa annettu anteeksi ja taitaakin tämä hulvaton kehitysapu budjetti olla siitä johtuvaa että lainaaminen on muutettu suoraan lahjaksi eikä kenenkään tarvitse antaa mitään anteeksi, paitsi isomasan jotain turhanpäiväisiä asioita.

[Nightwolf]

Käsittääkseni ennen 90-luvun alun lamaa Suomi oli nettovelaton, käytännössä siis oli lainannut itse muille enemmän kuin itse ulkoa.

Tuttua kuplataloutta. Olihan suomellakin tuossa muutamia ylijäämäisiä budjetteja nytkin kunnes 2000 puhkesi teknokupla ja 2008 alkoi finanssikriisi.

Monia kehitysmaiden lainoja on aikojen saatossa annettu anteeksi ja taitaakin tämä hulvaton kehitysapu budjetti olla siitä johtuvaa että lainaaminen on muutettu suoraan lahjaksi eikä kenenkään tarvitse antaa mitään anteeksi, paitsi isomasan jotain turhanpäiväisiä asioita.

Eivät kehitysmaat velkojaan maksa, joten nämä lainat voisi kyllä suoraan laittaa lahjoiksi kehitysmaiden hallituksille ja näiden lähipiireille.

[Kareliana-55]

Tämä ei lupaa hyvää (etenkään, kun myös kotitaloudet ovat keskimäärin kovin velkaantuneita):

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/10/valtion_velan_maara_uuteen_ennatykseen_2075097.html

Suomella on nyt enemmän velkaa kuin koskaan aikaisemmin. Ennätys rikkoutui muutama viikko sitten. Valtion velka on yli 70 miljardia euroa, ja velkaa otetaan tulevina vuosina koko ajan lisää. Valtiokonttorista kerrotaan, että Suomen valtion velan määrä kaksinkertaistuu vuosien 2008 ja 2015 välillä.

[Tank U]

"Katainen kirjoitti ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta toukokuussa 1990. Hänen lyhyen matematiikan arvosanansa oli kuusi."

Ei. Nyt sattuu. Tämä on mennyt minulta ohitse. Antakaa anteeksi.

70 Mrd EUR ennätysvelkamäärä alkaa hiljalleen avautumaan - miksi se on siis kasvanut näin suureksi.

Kokoomus, haloo!? Onko teillä vielä jossain jemmassa yksi kaveri, joka olisi suorittanut hyväksytysti lukion laajan matikan?

[requiem]

Kurikka ja Ilmajoki jakavat ilmaisia lentolippuja opiskelijoille

...

Kurikan kaupunginjohtajan Paavo Tyrväisen mukaan syksyn matkustajamäärä on jäänyt niin alhaiseksi, että Kurikan täytyy lunastaa Finncommilta lentolippuja noin 30 000 eurolla. Liput luvataan jakaa opiskelijoiden lisäksi vapaa-ajanlentoja tarvitseville kurikkalaisille sekä pienyrittäjille työmatkoja varten. Sekä työmatka- että vapaa-ajanlennoista perittäisiin puolet lipun hinnasta.

...

No "ilmaisia" ja "ilmaisia" 

[Parasiittiö]

Kurikka ja Ilmajoki jakavat ilmaisia lentolippuja opiskelijoille

...

Kurikan kaupunginjohtajan Paavo Tyrväisen mukaan syksyn matkustajamäärä on jäänyt niin alhaiseksi, että Kurikan täytyy lunastaa Finncommilta lentolippuja noin 30 000 eurolla. Liput luvataan jakaa opiskelijoiden lisäksi vapaa-ajanlentoja tarvitseville kurikkalaisille sekä pienyrittäjille työmatkoja varten. Sekä työmatka- että vapaa-ajanlennoista perittäisiin puolet lipun hinnasta.

...

No "ilmaisia" ja "ilmaisia"  

Jos kerran veronmaksajien rahoilla ylläpidetään moisia rahataloudellisesti kannattamattomia lentolinjoja, niin mielestäni on oikein hyvä, että niitä lippuja jaellaan "ansaitseviksi" tai "tarvitseviksi" katsotuille kansalaisille. Siis jos kerran eivät normaalilla hinnalla kaupaksi mene ja jos kerran veronmaksajilla on lentolinjojen ylläpitoon halua ja varaa.

Voineehan rahallisesti kannattamattomien lentolinjojen ylläpitoa yrittää selittää vaikka "kulttuurisesti" tai "strategisesti" perustelluksi tai kannattavaksi. Menee ainakin minulle tässä juuri nyt läpi (jos niihin on vaan oikeasti sitä varaa)...