Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Martel]

Niinistöllä on järki päässä talousasioissa ja hän tietää täsmälleen, että Katainen on pelkkä talouspoliittinen mikkihiiri. Niinistö on herännyt jo aikapäiviä sitten huomaaman, että metsään mennään ja lujaa.

Niinistö ymmärtää olennaisesti enemmän kuin Katainen, mutta Niinistön (ja Lipposen) syntilistalle voi laittaa markasta luopumisen. Koska euroa ei voi enää millään objektiivisilla kriteereillä kutsua muuksi kuin virheeksi, luottamukseni Niinistöön palautuu enää vain jos hän tunnustaa että 1) markasta luopuminen oli virhe ja 2) oli virhe olla järjestämättä asiasta kansanäänestystä.

Kokoomus on nykyisin kummallinen puolue. Se on muka suhteellisen vapaan markkinatalouden kannattaja, mutta todellisuudessa Kokoomus istuu aivan samassa junassa kuin sosialistit.

Kokoomus huomasi että Suomessa vaalit voitetaan vaalikampanjoilla, ja harjoitetulla politiikalla ei ole juurikaan merkitystä. Puolue yrittää kosiskella jokaisessa uudessa vaalissa lisää äänestäjiä uusilta alueilta. Viimeksi nuoleskeltiin duunareita, nyt vihreitä.

[Kommeli]

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on lisääntynyt kesäkuusta 2008 kesäkuuhun 2010 yli 44 prosentilla 18 500:sta melkein 28 700:aan. Erityisen huono tilanne on tekniikan, yhteiskuntatieteiden ja kaupallisilla aloilla. Tradenomien työttömyys on räjähtänyt kahdessa vuodessa 1 400:sta yli 2 200:n.

Professori Pekka Neittaanmäki ja tutkija Johanna Ärje Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselta perehtyivät työ- ja elinkeinoministeriön aineistoihin 2005–2010.

Neittaanmäki löytää kehitykselle ainakin kolme syytä: yleinen taloudellinen tilanne hidastaa työntekijöiden palkkaamista, korkeakoulujen tutkinnonuudistus 2008 toi työmarkkinoille tuhansia uusia maistereita ja joillakin aloilla koulutusputkeen otetaan liikaa opiskelijoita.

Työllistyminen pitäisi ottaa hänen mielestään mukaan yhdeksi opetusministeriön tulosmittariksi muiden rinnalle. Uusi mittari ohjaisi korkeakoulujen opintoaloja työmarkkinoiden vetävyyden mukaan.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) kannattaa ehdotusta.

Lohjalainen Pauliina Ponkkala, 26, muistaa, miten häntä houkuteltiin opiskelemaan ammattikorkeakouluun 2000-luvun alkupuolella.

"Sanottiin, että valmistuttuanne teillä on varaa valita, minne menette töihin. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja työmarkkinoilla on tyhjää tilaa."

Toisin kävi. Ponkkala valmistui tradenomiksi joulukuussa 2009, eikä luvattuja työpaikkoja ollutkaan tarjolla. Hän joutui työttömyyskortistoon.

Toisin kävi. 
Jatkoa odotellessa.

[Lemmy]

Työvoimapulan huutaminen vaatii kuitenkin ainakin 1,8 miljoonaa siirtolaista. Mummojen pyllytkin ovat ihan sontaiset.

[Jouko]

Neekeriorjamarkkinoilla on aina tilaa vielä yhdelle. Jos työperäisestä maahanmuutosta puhutaan läpinäkyvästi, niin sillä ei tarkoiteta Princetonin, Harvardin ja Cambridgen käyneitä huippuasiantuntijoita, jotka luultavasti saavat töitä muualtakin kuin Suomesta. Mutta pätkätyöllistetyillä matalapalkka-aloilla aina riittää työvoimalle kysyntää. Niillä aloilla ei noudateta lakeja ja työehtosopimuksia turhantarkasti. Samalla varsinainen kuutamourakointi valtaa tilaa.

Suomesta kaikkoaa liki kaikki teollisuus Aasiaan. Se on tunnustettava ensin ennen kuin voidaan alkaa miettiä, mitä tehdä. Ongelma on koko EU:n. Brysselissä vain ei ole koko juttu ollut päällimmäisenä. On huolestuttu ihan muista asioista: taivaanrannanmaalauksesta; ilmastonmuutoksesta, laajentumisesta, maahanmuuton helpottamisesta t.m.s. joilla ei taloutta pyöritetä.
Nyt on pakkotilanteessa pitänyt puuttua talousasioihinkin mutta se on tulipalon sammuttamista ja kuolleen lehmän maksamista tässä vaiheessa. On ajateltu että elinkeinoelämän tehtävä on vain hankkia rahat, jotka voidaan tuhlata kaikenlaiseen hömppään ja histfiilaukseen. Lisäksi se "rahanhankinta" on ollut kasinotalouden pyörittämistä ilman mitään kontrollia. Lypsylehmä on voinut pahoin eikä sitä ole hoidettu. On vain ruoskittu lypsämään lisää ja lisää euroja pohjattomaan kirstuun.

[Lemmy]

Pitää kuitenkin muistaa, että ulkomaalainen ei saa töitä, koska rasismi. http://hommaforum.org/index.php/topic,30490.0.html
Suomalainen ei saa töitä, koska vääränlainen koulutus?

Logiikka siellä tutkijankammioissa on harvinainen voimavara.

[Scallypunk]

UK:ssa oli vaalit keväällä, ja totuus talouden tilasta on tullut ihmisille selväksi. UK:n hallitus suunnittelee ainakin noin 20% prosentin säästöjä kaikilla sektoreilla, paitsi terveudenhoidossa ja kehitysyhteistyössä. Mitenköhän Suomessa?

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sailas+ja+%C3%85kerholm+ennustavat+Suomelle+tuskaisia+aikoja/1135258607547

Savonlinna. Suomea odottaa valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan vielä 90-lukuakin tuskaisempi julkisen talouden tasapainottaminen. Esimerkiksi kunnat eivät Sailaksen mielestä voi suoriutua nykyisestä määrästä tehtäviä.

Myös Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm ennakoi tilanteen kriisiytyvän ennen kuin riittävät uudistukset saadaan tehtyä. Hän kuvaa esimerkiksi veronkorotuksia vain lyhytaikaisiksi tempuiksi.

Sailas ja Åkerholm pohtivat Suomen näkymiä Savonlinnassa järjestetyssä talousfoorumissa.


Euroalueen vakauttaminen politiikan keinoin ei vakuuta Sailasta ja Åkerholmia. He arvioivat, että markkinat kurittavat euroa paljon sääntöjä tehokkaammin.

"Kirjoittamalla uusia sääntöjä ei palauteta euron uskottavuutta", summaa valtiosihteeri Sailas.

Åkerholmin mukaan euron perusteita on ravisteltu enemmän kuin julkisuudessa on ymmärretty. Luvassa ei ole entisenlaista vakautta. Hän patistaa uutta sääntelyä suunnittelevia poliitikkoja arvioimaan myös sen hinnan.

"Voimakas sääntely heijastuu aina kasvuun", hän varoittaa.

[MikkoAP]

Täytyy todeta, että minulta löytyy Sailakselle paljon enemmän rispektiä kuin kotosuomalaisia köyhiä kyykyttäville Kataisille, Stubbeille ym. .

Vaikken olekaan kaikessa hänen kanssaan samaa mieltä, hän on työllä, ei pelkästään suhteilla asemansa saavuttanut ja kannattaa kansallista hyvinvointivaltiota.

Silloinkin (eli usein), kun hän on suositellut tiukkaa talouspolitiikkaa, on hänen motiivinaan ollut pitkän tähtäimen kansallinen etu.

[PaulR]

Näitten jätkien sanoma saa aivan uutta painoarvoa sillä millisekunnilla, kun heillä on pen, eikun centtiäkään kiinni niissä. 

[BastardoGrande]

Savonlinna. Suomea odottaa valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan vielä 90-lukuakin tuskaisempi julkisen talouden tasapainottaminen. Esimerkiksi kunnat eivät Sailaksen mielestä voi suoriutua nykyisestä määrästä tehtäviä.

Toivottavasti kuntien tuleva ahdinko ei lisää kantaväestön suvaitsemattomuutta maahantunkeutuneita ja kouluttamattomia paimentolaiskansan muukalaisia kohtaan.
Paine tulee suunnata näitä maahamme holtittomasti haalineita poliitikkoja kohtaan, jättämällä heidät valitsematta ensi kevään vaaleissa.

[ikuturso]

UK:ssa oli vaalit keväällä, ja totuus talouden tilasta on tullut ihmisille selväksi. UK:n hallitus suunnittelee ainakin noin 20% prosentin säästöjä kaikilla sektoreilla, paitsi terveudenhoidossa ja kehitysyhteistyössä. Mitenköhän Suomessa?

Suomessa nostetaan pitkään kuopassa olleita kansanedustajien palkkoja.

Koskahan EU näyttäisi esimerkkiä laskemalla EU-parlamentin ja virkamiesten palkkoja vaikkapa 20%. Eivät vielä ihan palkkakuoppaan ja köyhyyteen joutuisi. Voisivat olla mallina Kreikallekin.

-i-

[Scallypunk]

Toivottavasti kuntien tuleva ahdinko ei lisää kantaväestön suvaitsemattomuutta maahantunkeutuneita ja kouluttamattomia paimentolaiskansan muukalaisia kohtaan.
Paine tulee suunnata näitä maahamme holtittomasti haalineita poliitikkoja kohtaan, jättämällä heidät valitsematta ensi kevään vaaleissa.

Pisti sama kohta kunnista mietityttämään. Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotto todennäköisesti tulee olemaan entistä suositumpaa. Kun on raha tiukalla joudutaan palveluita karsimaan tuntuvasti, täten edellämainitut ryhmät kuluttavat hieman vähemmän resursseja, joten Valtion taikaseinätä tulevat korvaukset riittävät paremmin. Voiko olla mahdollista, että Valtio avustaa vielä hieman enemmän todella kriisiytyneitä kuntia, jotta ne varmasti pystyvät palvelemaan uudisasiakkaitaan.

[KTM]

Yksi asia, mikä huolestuttaa mua, on se, että kriisikuntia voitaisiin painostaa valtion taholta ottamaan vastaan hum. mamuja valtion tuen ehtona. Ja näitä kriisikuntia on tulossa lisää..

Sen jälkeen ne ovatkin todellisia katastrofikuntia.

[Lord Liberty]

Ps. Liberaali talous on syynä myös kestämättömään maahanmuuttoon.

Minä luulin että kestämätön maahanmuutto johtuu siitä että Suomi maksaa maahanmuuttajille disko-rahaa, ylläpitää tusinoittain pakolaiskeskuksia ja maksaa omaisten lentomatkat Suomeen.
Mutta kaippa se kestämätön maahanmuutto sittenkin johtuu siitä, että minulla on oikeus tilata tietokoneeseeni varaosia singaporelaisesta verkkokaupasta.

[Lentomestari]

Kioskiyrittäjä Mari, 8, neuvotteli Mauri Pekkarisen kanssa

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010072512089490_uu.shtml

Etenkin uutisen loppu huvittaa hiukan.

Marin isä ei kuitenkaan ollut erityisen vakuuttunut Pekkarisen halusta tukea hänen tyttärensä kioskitoimintaa.

Vaikka Marin kioskia uhkaa sulkeminen, isä epäili Pekkarisen haalineen tapaamisella vain irtopisteitä eduskuntavaalikampanjaansa varten.
Iltalehti kertoi Marin kioskia uhkaavasta sulkemisesta 3. heinäkuuta.

[_w_]

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/07/katainen_ensi_vuoden_budjetti_504_miljardia_1862044.html

Valtiovarainministeriön esityksen mukaan ensi vuoden budjetin loppusumma on 50,4 miljardia euroa. Esitys on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon.

Surutta velkaa!
Ei lupaa hyvää tulevaisuudelle, niitä velkoja kun joskus pitäisi maksaa takaisinkin.
Jos muutoksen ajamat kansanäänestykset olisivat käytössä, epäilen vahvasti että tuollainen järkyttävä velanotto ei menisi läpi.

[Kommeli]

HBL sanomalehti 2.8.2010

"FD tjänstemän kostar staten 200 000 euro"
Tidningen Keskisuomalainen skrev i veckan att statskontoret bara i år kommer att betala ut 200 000 euro i avgångsvederlag eller så kallad lön på indragningsstat til före detta tjänstemän.
Summan är dock ingenting jämfört med de belopp som betalades ut i början av 90-talet, då de som värst steg till 76 miljoner mark (cirka 13 miljoner euro). Sammanlagt har det inder de senaste18 åren betalats ut tiotals miljoner euro ur statskontorets kassor i avgångsvederlag till före detta tjänstemän.
-I dagen läge handlar det om ungefär 40 tjänstemän som berörs av systemet, säger statens arbetsmarknadschef Teuvo Metsäpelto.

"Virkamiehet maksavat valtiolle 200 000 euroa"
Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti viikolla, että valtionkonttori yksistään tänä vuonna maksaa ulos 200 000euroa "irtisanomissuojana" virkamiehille.
Summa ei kuitenkaan ole mitään verrattuna summaan, joka maksettin ulos 90-luvun alussa, kun maksut nousivat pahimmillaan 76 miljoonaan (n.13 miljoonaa euroa).
Yhteensä on viimeisten 18 vuoden aikana maksettu kymmeniä miljoonia euroja ulos valtionkonttorin kassoista "irtisanomissuojana" virkamiehille.
-Tänäpäivänä toiminto käsittää arviolta 40 virkamiestä, jotka kuuluvat systeemin piiriin, sanoo valtion työvoimapäällikkö Teuvo Metsäpelto.

Systemet med avgångsvederlag är baserat på en lag från 30-talet, då der ansågs viktigt att tjänsteman inte blev utan pengar  när de frångått sin tjänst. Systemet skrotades i och med att tjänstemannalagstifningen reformerades 1988, men var i kraft ännu under en fem års övergångsperiod för de tjänstemän med grundlön som börjat arbeta innan reformen.
Övergångsperiod tog slut vid årsskiftet 1992, vilket kombinerat med den ekonomiska krisen ledde till en kraftig ökning av tjänstemän som frångick sin tjänst och fick avgångvederleg. Enbart uner december månad 1992 drogs 334 tjänster in.

Systeemi "irtisanomissuojasta" pohjautuu lakiin 30-luvult, kun nähtiin, että oli tärkeää, että virkamies ei jäisi ilman rahaa, kun hän jättäisi postinsa. Systeemi romuttui osaltaan, kun virkamieslainsäädäntöä kiristettiin 1988 mutta oli voimassa vielä viiden vuoden siirtymäajan virkamiehille, jotka saivat pohjapalkkansa perustuen sopimukseen ennen reformia.
Siirtymäaika loppui vuoden vaihteessa 1992, joka yhdistettynä taloudelliseen kriisiin johti siihen, että virkamiehiä jättäytyi tehtävistään kasvavalla tahdilla ja saiviat palkkaansa "irtisanomissuojaa". Yksistään joulukuussa 1992 lopetettiin 334 virkaa.

Avgångsvederlag har gått att lyfta också trots att tjänstemannen tagit emot ett annat jobb efter att ha frånträtt sin tjänst. Det är endast om tjänstemannen på nytt tillträdder en statlig tjänst eller en tjänst i ett statsbolag som vederlaget avbryts.
Enligt Metsäpelto rör det sig i dagens läge inte om några enorma summor per mottagare.
-Det är ju ett 20 år gammalt system. I dagens läge handlar det inte om mycket pengar, säger Metsäpelto.
Endast under det första året motsvarade vedeerlaget den ursprungliga lönen, de påfäljande åren sjönk vederlaget till tvåtredjedels lön.
Antalet mottagare minskar också i kraftig takt.
-Utbetalningen avbryts då tjänstemannen går i pension.

"Irtisanomissuojaa" on voinut nostaa myös vaikka on ottanut vastaan toisen tehtävän jättämänsä työn jälkeen. Vain, jos virkamies on uudestaan palannut valtiolliseen virkaan tai virkaan valtionyhteiössä on suoja keskeytynyt.
Metsäpellon mukaan ei suojana liiku päivän tavan mukaan kuin muutamia huomattavia summia per vastaanottaja.
-Se on 20 vuotta vanha systeemi. Päivän tavan mukaan ei siinä käsitellä paljoakaa rahaa, sanoo Metsäpelto.
Yksistään ensimmäisenä vuonna vastaa "irtisanomissuoja" lähtötason palkkaa, seuraavana vuonna tippuu suoja 2/3  palkasta.
Vastaanottajien lukumäärä vähenee voimakkaaseen tahtiin.
-Maksaminen loppuu, kun virkamies jää eläkkeelle.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=KK+347/1992

Eduskunnan Herra Puhemiehelle

            Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työministeriö on
         lähettänyt työvoimapiirien toimistoille kyselyn
         lakkautettaviksi sopivista viroista. Tässä yhteydessä on
         kerrottu, että turhille virkamiehille tarjotaan vuoden palkkaa,
         täyttä eläkettä virkavuosista riippumatta ja mahdollisuutta
         näistä eduista huolimatta siirtyä täysipalkkaiseen toimeen
         yksityisen sektorin palveluksessa.
            Uutinen tuntuu mätäkuun jutulta älyttömyydessään. Siltä
         varalta, että uutinen edes pääpiirteissään olisi totta, on
         asiasta todettava, että valtion nykyisessä taloudellisessa
         tilanteessa löytyisi varmasti lukemattomia, valtiontalouden
         kannalta edullisempia tapoja turhien virkamiesten työsuhteen
         lopettamiseen. Eräs sellainen olisi virkamiesten
         irtisanomissuojan purkaminen ja heidän saattamisensa siten
         tasavertaiseen ja oikeudenmukaiseen asemaan yksityisen sektorin
         työntekijöiden kanssa.
            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
         1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston
         asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
                  Miksi Hallitus ei sovella valtiontalouden kannalta
                  järkevämpiä keinoja turhien virkojen lopettamiseen kuin
                  virkojen lakkauttamista maksamalla samalla
                  virkamiehille kohtuuttomia ja ylimitoitettuja
                  taloudellisia korvauksia?

            Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992

"...     Koska supistamistavoitteet ovat
         melko mittavia, ei niiden toteuttaminen pelkästään luonnollisen
         poistuman avulla ole kaikilla hallinnonaloilla välttämättä
         mahdollista. Osittain tästä syystä on eräänä henkilöstömäärän
         vähentämistoimenpiteenä noussut esiin täytettynä olevien
         virkojen lakkauttaminen, jolloin kyseeseen voi tulla
         asianomaisen virkamiehen asettaminen lakkautuspalkalle.
...
                      Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

[skrabb]

Pikavippi-Jyrki
Kirjoittanut Kolumnisti

Kun muutama suomalainen yritys saa pari tilausta maailmalta, valtiovarainministeri ryhtyy puhumaan kansantalouden elpymisestä. Varmaan siksi, ettei kukaan huomaa, että budjetissa otetaan taas yli kahdeksan miljardia syömävelkaa. Katainen toimii yhtä vastuuntuntoisesti kuin pikkuhuppelissa oleva teinipoika öisen taksin takapenkillä. Kun rahat on loppu, hän tilaa kännykällä lisää pikavippifirmasta.


Kovin lujaa todellisuuspohjaa ei ole silläkään, että velkaraha olisi käytetty tai tultaisiin ensi vuonnakaan käyttämään elvytykseen. Elvytys kun tarkoittaa sitä, että investoidaan kohteisiin, jotka parantavat kansainvälistä kilpailukykyämme. Kun raha käytetään kannattamattomiin investointeihin, se ei ole elvytystä. Jos raha käytetään elämiseen, se ei ole elvytystä, vaan velaksi elämistä. Voisiko valtiovarainministeri Katainen ystävällisesti listata ne kilpailukykyä parantavat investoinnit, jotka on saatu ja tullaan ensi vuonna saamaan aikaan sillä kahdellakymmenellä miljardilla eurolla, jonka hän pikavippifirmasta on veronmaksajien piikkiin ottanut ja aikoo ottaa?

Sixten Korkmania ja Raimo Sailasta lukuun ottamatta meillä ei ole yhtään ekonomistia, joka ymmärtäisi missä mennään. Loput itseään ekonomisteiksi kutsuvat ovat etujärjestöjen palkkalistoilla ja tulkitsevat maailmanmenoa sen mukaan, mitä isäntä käskee. Osaamista ei ole yhden eturyhmän etujen ajaminen muuta kansantaloutta vahingoittaen. Osaamista on se, että osaa puolustaa kilpailukykyä kaikkien suomalaisten edut huomioonottaen.

Totuus on se, että julkisen sektorin ottamalla velalla ei paranneta lastemme tulevaisuutta, sillä ylläpidetään elintasoa, johon meillä ei ole varaa. Kahden prosentin vuosittaisella bruttokansantuotteen kasvulla saavutamme vasta vuonna 2015 vuoden 2008 bruttokansantuotetason. Samaan aikaan julkiset menot kasvavat kovemmalla vauhdilla. Nykyisen hallituksen valitsema linja tarkoittaa siis sitä, että otamme joka vuosi syömävelkaa tästä ikuisuuteen. Luulisi pääministeriä ja valtiovarainministeriä hävettävän!

Koska koittaa se hetki, jolloin Suomessa poliitikot ymmärtävät sen, ettei kansainvälinen talous toivu enää koskaan reaalirahassa edellisen vuosikymmenen tasolle? Ei toivu, koska se kasvu perustui velanotolle. Siihen, että USA:ssa kuluttajat, yritykset, osavaltiot ja liittovaltio elivät velaksi. Kun USA edustaa kolmasosaa koko maailman kulutusmarkkinoista, kyllä se kysyntään iskee, kun siellä joudutaan tulevaisuudessa elämään sen mukaan mitä tienataan. Puhumattakaan siitä, jos rahoitusmarkkinat ryhtyvät vaatimaan lainojen takaisinmaksua

Kulutuskysyntä maailmalla ei toivu ennalleen senkään johdosta, että kiinalaiset ja intialaiset, joilla olisi varaa, eivät kuluta vaan säästävät. Toiseen kertaan ei nousukautta rakenneta niin, että ne joilla ei olisi varaa kuluttaa, lainaavat muiden säästöt ja polkaisevat velkadollareilla käyntiin omat kulutusjuhlansa.
Mikä puolue ensimmäisenä ymmärtää, että velanoton on loputtava?

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2010/08/03/pikavippi-jyrki/

[desperaato]

Kalle Isokallio:

Mikä puolue ensimmäisenä ymmärtää, että velanoton on loputtava?

Muutos 2011, on ymmärtänyt!

[Pliers]

...ellei elvytyksellä tässä tapauksessa tarkoiteta tekohengitystä ja sydänhierontaa.

[Jouko]

Täman kaiken päälle tulee vielä ne luvatut 20 000 000 000 € vastuut, jotka odottavat lankeamistaan jos ja kun EU:n pankkisektori romahtaa. Tietenkään sillä ei ole enää väliä siinä vaiheessa, mutta kumminkin. Kaikki rahat on pelattu pitkälle hamaan tulevaisuuteen. Ja kaikki tämä ihanuus EU:sta ja sen rahaliitosta. Tietenkin olisimme silti riippuvaisia maailmankaupasta mutta ehkä voisimme silti pelata enemmän omaan pussiin. Vaikka sitten joka tapauksessa köyhtyisimmekin niin ei tarvitsisi sentään nahkaa myydä alehintaan.

Ja tämä kaikki koskee enimmäkseen nyt syntyviä, koulunkäyntinsä aloittavia ja ehkä vielä mahdollisesti työelämäänsä juuri aloittavia. Kaikenkaikkiaan nuorta sukupolvea. Suuret ikäluokat ovat jo haudassa kun heidän aikaansaannoksensa realisoituu.

[Tuomas2]

Mikä puolue koittaa houkutella ensimmäisenä houkutella Kalle Isokallion kansanedustajaehdokkaakseen? Persut?

Voin olla pahasti hakoteillä, mutta muistelisin että SDP:n ehdokkuudesta on ollut jossakin juttua (siis ihan mutuna kun ei lähdettä nyt loydy).

[desperaato]

Mikä puolue koittaa houkutella ensimmäisenä houkutella Kalle Isokallion kansanedustajaehdokkaakseen? Persut?

Voin olla pahasti hakoteillä, mutta muistelisin että SDP:n ehdokkuudesta on ollut jossakin juttua (siis ihan mutuna kun ei lähdettä nyt loydy).

Tuskin lähtee ehdokkaaksi. Aikaa ja ottajia olisi ollut jo 20 vuotta. Rahallakaan ei Isokalliota motivoida, sitä miehellä lienee riittävästi.

[juge]

Koska koittaa se hetki, jolloin Suomessa poliitikot ymmärtävät sen, ettei kansainvälinen talous toivu enää koskaan reaalirahassa edellisen vuosikymmenen tasolle? Ei toivu, koska se kasvu perustui velanotolle. Siihen, että USA:ssa kuluttajat, yritykset, osavaltiot ja liittovaltio elivät velaksi.

Isokallio on tässä kohtaa täysin väärässä. Totta kai kaikki entiset talous- ja pörssi-indeksien ja ennätykset lyödään uusiksi kymmenen, jopa viiden vuoden sisällä.

[pw]

Mikä puolue koittaa houkutella ensimmäisenä houkutella Kalle Isokallion kansanedustajaehdokkaakseen? Persut?

Voin olla pahasti hakoteillä, mutta muistelisin että SDP:n ehdokkuudesta on ollut jossakin juttua (siis ihan mutuna kun ei lähdettä nyt loydy).

Tuskin lähtee ehdokkaaksi. Aikaa ja ottajia olisi ollut jo 20 vuotta. Rahallakaan ei Isokalliota motivoida, sitä miehellä lienee riittävästi.

Ei rahalla mutta ehkä kunnianhimolla. Kalle on vapaa lintu tekemään mitä tykkää. Fyrkkaa riittää ja työura jo takana, joten mitään riskiä hänellä ei ole. Mainekin on jo hankittu.

Selvästi Isokalliolla on painavaa sanottavaa, auktoriteettia ja halua tuoda sanottavansa massojen tietoisuuteen, joten politiikka olisi hänelle oikea paikka. Ja mikä parasta, Kalle vaikuttaa arvoiltaan melko kansallismieliseltä.

Persut olisi looginen koti muutoin, mutta puolueen vasemmistolaisuus varmasti porvaria tökkii. Menis nyt edes Kokoomukseen puhumaan fantastisille järkeä. Sekin olisi iso voitto.

[Simo Lipsanen]

Vaikka valtiolla on Suomessa vain vähän velkaa verrattuna useisiin muihin maihin, valtionvelan päivittely kuuluu Suomessa etenkin oikeiston poliitikkojen lempiaiheisiin.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok) on tavan takaa varoitellut velkaantumisesta. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) arvioi viimeksi tiistaina, että valtion velka on "erittäin huolestuttavalla tasolla".

Muuallakin velkaantuminen on huolestuttanut, mutta vyönkiristysoppia on myös arvosteltu.

Nobelilla palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Paul Krugman kirjoitti kolumnissaan The New York Timesissa, että säästötoimet talouden vakauttajina ovat myytti. Pitkän aikavälin korot ovat laskeneet Yhdysvalloissa, mikä Krugmanin mielestä osoittaa, että sijoittajat eivät pelkää ostaa valtion velkakirjoja.

Britanniassa on puolestaan puhuttanut kesäkuussa julkaistu University College Londonin kansantaloustieteen emeritaprofessorin Victoria Chickin ja New Economics -säätiön tutkijan Ann Pettiforin tutkimus. Se osoittaa, että Britannian valtion menojen kasvattaminen on järjestelmällisesti alentanut valtionvelan suhteellista määrää. Sen sijaan menojen leikkaus on käytännössä aina johtanut valtionvelan suhteelliseen kasvuun.

Niin eihän se Suomen velka nytkään mikään järin suuri ole, eikä siitä kannata huolestua ja otetaa vain lisää velkaa. Artikkelissa perustellaan velkaa myös sillä, että tällainen valtiomuoto pyörii aina velalla. Onkohan valtiomuodossa sitten jotain vikaa jos kerran ilman velkaa ei pärjää? Mitäs sitten kun velkoja aletaan vaatia takaisin?

EDIT:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/06/miksi-suomi-pelkaa-velkaa/201010810/12

[Veli Karimies]

Eihä täs mitää hätää oo, malliesimerkkejähän ei löydy ollenkaa, eiku.
http://www.velkakello.fi/

[dothefake]

Simo: Mitäs sitten kun velkoja aletaan vaatia takaisin?

Siirrytään tietenkin pikavippeihin, niillähän velat maksetaan.

[Simo Lipsanen]

Simo: Mitäs sitten kun velkoja aletaan vaatia takaisin?

Siirrytään tietenkin pikavippeihin, niillähän velat maksetaan.

Kaveri harrastaa tuota ja alunperin kävi velaksi juuri baarissa koska "ei oo rahaa dokaa".

[AaJii]

Se osoittaa, että Britannian valtion menojen kasvattaminen on järjestelmällisesti alentanut valtionvelan suhteellista määrää. Sen sijaan menojen leikkaus on käytännössä aina johtanut valtionvelan suhteelliseen kasvuun.

Hä? Eli jos menoja kasvatetaan, velan suhteellinen osuus budjetista vähenee ja kun menoja leikataan, velan suhteellinen osuus budjetista kasvaa? Mutta mitä tapapahtuu velan absoluuttiselle määrälle.

No, eihän siinä mitään. Ainahan velat voi jättää maksamatta, ja toivoa että joku tulee pelastamaan. Kreikassa se temppu ainakin toimi hyvin.

[JoKaGO]

Se osoittaa, että Britannian valtion menojen kasvattaminen on järjestelmällisesti alentanut valtionvelan suhteellista määrää. Sen sijaan menojen leikkaus on käytännössä aina johtanut valtionvelan suhteelliseen kasvuun.

Hä? Eli jos menoja kasvatetaan, velan suhteellinen osuus budjetista vähenee ja kun menoja leikataan, velan suhteellinen osuus budjetista kasvaa? Mutta mitä tapapahtuu velan absoluuttiselle määrälle.

Edes AaJii on hereillä. -ttu niillä prosenteilla kaupasta mitään saa, rahaa pitää olla!

Niin eihän se Suomen velka nytkään mikään järin suuri ole, eikä siitä kannata huolestua ja otetaa vain lisää velkaa. Artikkelissa perustellaan velkaa myös sillä, että tällainen valtiomuoto pyörii aina velalla. Onkohan valtiomuodossa sitten jotain vikaa jos kerran ilman velkaa ei pärjää? Mitäs sitten kun velkoja aletaan vaatia takaisin?

Siis millainen valtiomuoto? Sosiaalietuuksien jakaminen kaikille, jotka hokaavat tulla tänne pyytämään? Ei pidä paikkaansa, sillä Norja.