Pitäisikö turkistarhaus kieltää?

[Elcric12]

Millä perusteella nostat ihmisten oikeudet muiden eläinten yläpuolelle?

Samaa ihmettelen. Kuka meni rajaamaan minkit ja muurahaiset äänioikeuden ulkopuolelle? Kuka jätti koppakuoriaiset ja kolibrit maanpuolustusvelvollisuuden ulkopuolelle? Kuka jätti ulottamatta rikoslain susiin ja satiaisiin?

Tarkoitat, että lapsia, vammaisia ja joissain tapauksessa naisia saa syödä ja kasvattaa koristeiksi?

[Tabula Rasa]

Puhun nyt esim. E-Afrikasta, joka oli mustien omaa aluetta, valkoiset olivat valloittajia. Samaten Amerikan mustien orjuudesta.

Etelä-Afrikan alkuperäiskansa on bushmannit. Mustat tuli sittemmin pohjoisesta. Kutsuupa niitä sitten khoiksi, saneiksi tai hottentoteiksi niin mustia ne eivät ole. 

[Teiskolainen]

Tuo sadistinen elinkeino pitäisi ehdottomasti kieltää. Olen käynyt turkistarhalla katsomassa
sitä touhua ja pidän sitä erittäin julmana eläinrääkkäyksenä.

[jmm]

Turkistarhaus on hieno elinkeino, jossa suomalaiset ammattilaiset tuottavat maailman parasta laatua.

[Elcric12]

Laajahko tutkimus turkiseläinten hyvinvoinnista:
http://ec.europa.eu/food/animal/welfare/international/out67_en.pdf

Tiivistelmä:

The Scientific Committee on Animal Health and Animal Welfare has prepared a report on
the welfare of animals kept for fur farming in response to a request from the EU
Commission. The report deals with the welfare of mink, polecats (ferrets), foxes, raccoon
dogs, coypus and chinchillas. Since the most numerous species used for fur production are
mink and foxes, information about the welfare of these species dominates the report. This
document is a short summary of the main conclusions and recommendations of the report.
The welfare of animals kept for fur production, like other subjects considered by the
committee raises ethical issues. It is not within the aim of the present report to recommend
whether or not continued fur farming is ethically acceptable. The report therefore contains
only a scientific assessment of the welfare of animals kept for fur production, and
scientifically based recommendations on how their welfare can be improved.
The report examines the extent to which the species used for fur production can be
regarded as domesticated. It is concluded that these species, in comparison with other
farm animals, have been subjected to relatively little active selection, except with respect
to fur characteristics. There has thus been only a limited amount of selection for tameness
and adaptability to captive environments.
With respect to the welfare of mink, the report concludes that there is an average kit
mortality of about 20%, and a yearly adult mortality of 2-5%. There is usually a low level
of morbidity due to infectious disease, but gastric ulcers, kidney abnormalities and tooth
decay can sometimes be common. Stereotypies, largely locomotor in nature, are
widespread on mink farms. In the largest study conducted, the number of affected
animals varied between 31 and 85% of the females on different farms . Stereotypies have
a complex causation, where one important aspect is the housing environment.
Furthermore, mink in farm cages may show sucking or biting of their tail fur, and biting
of other parts of their pelt. Self mutilation of tail or limb tissue occurs, but its prevalence
is unknown. In experimental conditions, farm mink show strong preferences for the
opportunity to swim. The report concludes that the typical mink cage impairs mink
welfare because it does not provide for important needs.
With respect to the welfare of foxes, the report concludes that there is an annual mortality
rate for juvenile and adult foxes on fox farms of about 5%. Failure to produce and rear
litters of cubs has been reported to occur in 18-45 % of farmed foxes. However,
significant failure to produce and rear litters also occurs in wild foxes, and hence the
extent to which this problem can be solved is not clear. Abnormal behaviours such as
exaggerated fear responses, infanticide, stereotypies and pelt-biting are described in
farmed foxes but not well quantified. The report concludes that the typical fox cage does
not provide for important needs of foxes.
The report also presents information and conclusions on other aspects of the management
of animals kept for fur production and on methods of killing them humanely.


Concerning the other species, the report concludes that few scientific studies have been
conducted, so a thorough assessment of their welfare is difficult. However, welfare
problems are apparent in farmed chinchillas.
It is concluded that genetic selection to reduce fearfulness is effective in mink and foxes.
Early neutral or positive experience with humans also decreases fearfulness in foxes. In
practical farming, however, such selection and modifications of early experience have not
been widely used.
The report presents a list of areas where future research is desirable.
The SCAHAW recommends that farmers and other persons responsible for the animals
should be properly trained in all aspects of the biology, welfare and management of the
species. Breeding programmes and handling practices should aim at the reduction of
fearfulness and aggressiveness. Since current husbandry systems cause serious problems
for all species of animals reared for fur, efforts should be made for all species to design
housing systems which fulfil the needs of the animals. The SCAHAW further
recommends that cages and management methods used for mink and foxes should be
greatly improved in order to provide sufficient environmental complexity. All animals
should have access to objects that stimulate normal behaviours, such as play and
exploration.

[LyijyS]

Laajahko tutkimus turkiseläinten hyvinvoinnista:
http://ec.europa.eu/food/animal/welfare/international/out67_en.pdf

Taistelet tuulimyllyjä vastaan .

Tuota tutkimusta on lainattu ja linkattu nyt jo monesti tässäkin ketjussa, mutta eihän se Tuomasta ja kumppaneita saa avaamaan silmiä epäkohdille. Pikemminkin Tuomas on antanut ymmärtää, että tutkimus osoittaa olojen olevan kunnossa.

[J.S.]

Samaa ihmettelen. Kuka meni rajaamaan minkit ja muurahaiset äänioikeuden ulkopuolelle? Kuka jätti koppakuoriaiset ja kolibrit maanpuolustusvelvollisuuden ulkopuolelle? Kuka jätti ulottamatta rikoslain susiin ja satiaisiin?

Tarkoitat, että lapsia, vammaisia ja joissain tapauksessa naisia saa syödä ja kasvattaa koristeiksi?

En tarkoita. Esitin kysymyksiä. Jos tuntematon lapsi rakentaa majan parvekkeelleni, kysäisen häneltä missä isi ja äiti ovat. Jos en saa vastausta, soitan poliisille ja ilmoitan kadonneesta lapsesta. Jos ampiainen tekee majan parvekkeelleni en kysele vanhemmista, en soita poliisille, en kysele kaavoituksesta tai vuokrasopimuksesta, vaan hävitän pesän asukkeineen päivineen. Jos vammainen pitää pilliä suussaan ja tökkää sillä sääreeni, en liiskaa häntä hengiltä. Mikäli hyttynen imee säärestäni verta, läimäsen sen hengiltä. Yhteiskunnan säännöt ulottuvat myös lapsiin ja vammaisiin. Minulle kelpaa tämä yhteiskuntamalli, jossa ihmisillä on oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta jollaisia ei olla ulotettu ötököihin. Minulla ei ole myöskään mitään sitä vastaan, että asian tärkeäksi kokevat ihmiset haluavat perustaa sellaisen yhteiskunnan, jossa heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin hirvillä, huuhkajilla ja sorsilla. Toivon kuitenkin, että tuollainen yhteiskunta perustetaan mahdollisimman kauaksi minusta. Joskin voin tulla matkalle tutustumaan. Olisi kieltämättä mielenkiintoista esittää passinsa tarkastajalle, joka olisi vaikkapa lahna. Ehkä voisi jopa tutustua paikalliseen koulunkäyntiin, jossa esim. albatrossi pitäisi matematiikan tuntia vähintäänkin monikulttuuriselle oppilasjoukolle. Rakennustarkastajan viran saanut kääpiöhamsteri tutkisi samalla tarkkavaisuudella kerrostalojen teräsbetonipalkkien kuin varpusen pesän ulkoseinien tuulikuormakertoimet. Kommuuneissa, kuten muurahaiskeoissa pitäisi luonnollisesti huomioida palo-osastoinnit. Valtakunnan rajoja vartioisi kirahvien vahvistettu jääkärirykmentti.

[Tuomas3]

Kaupunkilaiset kettutytöt ja tunnepallot ovat luonnosta vieraantuneita. Tarhaajat, metsästäjät, kotieläintilan pitäjät ja maanviljelijät eivät ole ja näissä ryhmissä tarhauksen puoltaminen on vankempaa kuin cityvihreissäsi.

Onko sinulla jotain todisteita, että tarhaajat olisivat jollain tavalla vähemmän luonnosta vieraantuneita tai lähempänä luontoa?

Ja mitä tekemistä turkistarhauksella ylipäätään on luonnon tai siitä vieraantumisen kanssa?
Se, että tarhat saattavat sijaita haja-asutusalueella, ei tee tarhauksesta yhtään sen luonnon läheisempää. Rivikaupalla häkkejä ei ole millään tavalla lähellä luontoa. Vai tuleeko sinulla usein kansallispuistoissa samoillessasi vastaan häkkejä ja toteat "ai, että miten luonnollinen näky, harmi, että näitä ei enää kaupungissa tule vastaan, siellä kun ollaan niin vieraannuttu tästä kaikesta..."?

Ja nuo kettutyttö huutelut ovat samaa tasoa kuin maahanmuuttokriittisiä rasisteiksi haukkuminen.

Miksi alituisesti sekoitat ihmisoikeudet ja eläinten oikeudet. Eivät kai ne ole mielestäsi saman arvoisia?

Mikseivät olisi? Millä perusteella nostat ihmisten oikeudet muiden eläinten yläpuolelle?

Pahoittelen, jos koit kettutyttö-termin loukkaavana. Nykyään kun on kaikkia kasvissyöjiä yms., eikä sitäkään nimitystä enää koeta pahaksi.

Vieraantuminen (sosiologia) kuvaa sitä, miten yksilö vieraantuu yhteisöstään, muista ihmisistä ja inhimillisen toiminnan todellisesta luonteesta. Ihmiselle on luonnollista syödä muita lajeja; ideologiaan perustuvat ruokailutottumukset ovat merkkejä vieraantumisesta. Ihminen kuuluu eläinlajiin, jolle tyypillistä on hyödyntää muita lajeja. Hyödyntämisen ideologiset vastustajat ovat vieraantuneita lajityypillisestä käytöksestämme. Silloin kun kyse on lisäksi tuottavasta taloudesta, kuten turkistarhauksessa tai teknologiateollisuudessa, voidaan epäillä yhteiskunnallistakin alienaatiota. Asia olisi helpommin ymmärrettävissä, jos eläisi yhteisössä, jossa vaatteet ja ruoka saadaan suoraan luonnosta eikä Prismasta.

Luonnossa et näe tarhattuja, etkä satuloitujakaan eläimiä. Silti hyödyntäminen on luonnonmukaista ja lajillemme tyypillistä. Metsästämällä sai vaatetta ja ruokaa. Kehittyneempi ihminen havaitsi tehokkaammaksi ja ennustettavammaksi keinoksi hankkia tarvikkeita kasvattamalla eläimiä, jolloin ei tarvitse lähteä metsään vaatteiden tai lihan vuoksi.

Jos osaamista pidetään yllä turkisten suhteen, voimme tarvittaessa olla omavaraisia kylmissäkin olosuhteissa. Kriisit ovat tulevaisuudessakin mahdollisia ja vähän huolettaa, että jättäydymme turhan monesta elintärkeästä tuotteesta tuontimaaksi. Irrationaalista ajaa turkistuottajia perustamaan tuotantolaitoksia piirun verran itään. Menettäisimme tuoton ja osaamisen.

[Elcric12]

^Nykyään vaatteita saakin jo ilman että eläimet turhaan kärsii tai luonto saastuu (kyllä, turkistarhaus ei ole erityisen ekologinen tai ainakaan ekologisin tapa tuottaa vaatteita, vaikka monesti toisin argumentoidaankin). Turkistarhausken ainut funktio nykyään on se, että sillä tehdään ylellisyystuotteita vientiin, eli bisnestä.

[Tuomas3]

Laajahko tutkimus turkiseläinten hyvinvoinnista:
http://ec.europa.eu/food/animal/welfare/international/out67_en.pdf

Taistelet tuulimyllyjä vastaan .

Tuota tutkimusta on lainattu ja linkattu nyt jo monesti tässäkin ketjussa, mutta eihän se Tuomasta ja kumppaneita saa avaamaan silmiä epäkohdille. Pikemminkin Tuomas on antanut ymmärtää, että tutkimus osoittaa olojen olevan kunnossa.

Vastasin jo aiemmin kyseiseen tutkimuksen viitaten. Siinä kerrottiin asioista, jotka ovat keskimääräisesti hyvin tai huonosti hoidettu tarhoissa. Yllätyin ihan kuinka erilaisissa Euroopan hikiöissä tarhaeläimiä kohdellaan hyvin. Siinä perehdyttiin kuinka eläimiä tulisi tarhassa hoitaa ja kuinka ne sopeutuvat paremmin. Tuon tapainen tutkimus on tarhaajille tärkeää, että tietävät, milloin kannattaa vieroittaa emosta, kuinka ilmastoida jne. Kannattaa lukea loppuyhteenveto huolella niin huomaat, että siellä on positiivisiakin asioita tarhauksen nykytilasta.

Huonoa tutkimuksessa oli vähäiset viittaukset lähteisiin huolimatta mittavasta dekoratiivisesta lähdeluettelosta. Yritäpä löytää lähdeluettelon nimet tekstistä, niin huomaat tutkimuksen tason.
Loppukaneetiksi sopii tutkimuksesta:
14. Scientific evidence of behavioural and welfare effects of domestication of specieskept for fur production is still incomplete.

[Elcric12]

Huonoa tutkimuksessa oli vähäiset viittaukset lähteisiin huolimatta mittavasta dekoratiivisesta lähdeluettelosta. Yritäpä löytää lähdeluettelon nimet tekstistä, niin huomaat tutkimuksen tason.
Loppukaneetiksi sopii tutkimuksesta:
14. Scientific evidence of behavioural and welfare effects of domestication of specieskept for fur production is still incomplete.

Tutkimusta on vähäisesti, mutta kyllähän todistustaakan pitää mielestäni tässä olla sillä, joka väittää esim., että alle neliömetrin häkki ilman maapohjaa on riittävä ympäristö ketun luontaisille tarpeille jne.

[Tuomas3]

^Nykyään vaatteita saakin jo ilman että eläimet turhaan kärsii tai luonto saastuu (kyllä, turkistarhaus ei ole erityisen ekologinen tai ainakaan ekologisin tapa tuottaa vaatteita, vaikka monesti toisin argumentoidaankin). Turkistarhausken ainut funktio nykyään on se, että sillä tehdään ylellisyystuotteita vientiin, eli bisnestä.

Luettele tarhaeläinten lisäksi luontaiset resurssimme tuottaa lämpimiä vaatteita. Suomenlammas...

Kriisin tullen omavaraisuusasteen ruoan, vaatetuksen ja energian suhteen on kuitenkin oltava olemassa ja osaaminen siihen tulee säilyttää. Turkistarhaus on osa tätä kokonaisuutta. Minulle riittää syyksi pelkästään runsaan voiton saaminen, koska se tarkoittaa implisiittisesti koulutusta, terveyspalveluita ja muuta hyvinvointia kaikille meille.

[Tuomas3]

Huonoa tutkimuksessa oli vähäiset viittaukset lähteisiin huolimatta mittavasta dekoratiivisesta lähdeluettelosta. Yritäpä löytää lähdeluettelon nimet tekstistä, niin huomaat tutkimuksen tason.
Loppukaneetiksi sopii tutkimuksesta:
14. Scientific evidence of behavioural and welfare effects of domestication of specieskept for fur production is still incomplete.

Tutkimusta on vähäisesti, mutta kyllähän todistustaakan pitää mielestäni tässä olla sillä, joka väittää esim., että alle neliömetrin häkki ilman maapohjaa on riittävä ympäristö ketun luontaisille tarpeille jne.

Oikeudessa todistustaakka on sillä, joka syyttää toista rikoksesta. Muutosta vaatiessa, todistustaakan tulisi myös olla uudistusten vaatijalla.

Olisiko inhimillistä lisätä rehuihin huumaavaa ainetta, joka pitäisi ketun aina onnellisena tai tiedottomana, jolloin se ei voisi kärsiä?

[normi]

Turkistarhauksen hyväksymiseksi riittää se yksinkertainen ikiaikainen tosiasia, että turkin (tai minkä eläimen minkä tahansa osan) hyödyntämisessä ei ole lähtökohtaisesti mitään eettisesti tai moraalisesti väärää.

[Tabula Rasa]

Lisäksi kukaan ei ole kertonut miten korvataan menetetyt vientitulot. Minulle suomen kansalaiset ovat rakkaampia kuin sata miljoonaa elukkaa.

[Elcric12]

Luettele tarhaeläinten lisäksi luontaiset resurssimme tuottaa lämpimiä vaatteita. Suomenlammas...

Eläimistä poro, hirvi, karhu jne. Kasveista puuvilla, pellava, hamppu, viskoosi (selluloosa). Miksi pitää olla luontaisia?

Kriisin tullen omavaraisuusasteen ruoan, vaatetuksen ja energian suhteen on kuitenkin oltava olemassa ja osaaminen siihen tulee säilyttää. Turkistarhaus on osa tätä kokonaisuutta. Minulle riittää syyksi pelkästään runsaan voiton saaminen, koska se tarkoittaa implisiittisesti koulutusta, terveyspalveluita ja muuta hyvinvointia kaikille meille.

Jaa ketunnahat kaulassako me sodittiin?

[Tuomas3]

Luettele tarhaeläinten lisäksi luontaiset resurssimme tuottaa lämpimiä vaatteita. Suomenlammas...

Eläimistä poro, hirvi, karhu jne. Kasveista puuvilla, pellava, hamppu, viskoosi (selluloosa). Miksi pitää olla luontaisia?

Kriisin tullen omavaraisuusasteen ruoan, vaatetuksen ja energian suhteen on kuitenkin oltava olemassa ja osaaminen siihen tulee säilyttää. Turkistarhaus on osa tätä kokonaisuutta. Minulle riittää syyksi pelkästään runsaan voiton saaminen, koska se tarkoittaa implisiittisesti koulutusta, terveyspalveluita ja muuta hyvinvointia kaikille meille.

Jaa ketunnahat kaulassako me sodittiin?

Poro on ihan hyvä määkijän, supin ja ketun kaverina. Että hirvet ja karhut sitten häkkeihin ja niitä jalostamaan vai ajattelitko, että on kannattavaa meidän tai luonnonkaan kannalta korvata kaikki turkit riistaeläimillä. Vain Suomessa kasvatettavat tuotteet ja osaaminen luonnollisesti kelpaavat, muuthan vain lisäävät tuontia eivätkä ainakaan omavaraisuutta.  Tekosilkki ei paljon lämmitä. Puuvillasta ja sitä lämpimämmästä hampustakaan ei turkin korvaavaksi lämmikkeeksi ole. Vieläkö ylipäänsä mahtaa noita vanhoja valmistustaitoja ja manufaktuureita edes olla olemassa?

Kannattaa tarkistaa nykyinen omavaraisuusaste. Sota-aikoina on paleltu ja nähty nälkää kuin myös niitä ennen. Sota-aikoja ennen Suomessa on kuoltu kylmyyteen joukoittain. Historia viittaa siihen suuntaan, että kannattaa pitää monipuolista omavaraisuutta yllä. Terve järki ja historia myös sanoo, että jokainen viennistä saatu miljoona kannattaa ottaa (ceteris paribus).

[Elcric12]

Luettele tarhaeläinten lisäksi luontaiset resurssimme tuottaa lämpimiä vaatteita. Suomenlammas...

Eläimistä poro, hirvi, karhu jne. Kasveista puuvilla, pellava, hamppu, viskoosi (selluloosa). Miksi pitää olla luontaisia?

Kriisin tullen omavaraisuusasteen ruoan, vaatetuksen ja energian suhteen on kuitenkin oltava olemassa ja osaaminen siihen tulee säilyttää. Turkistarhaus on osa tätä kokonaisuutta. Minulle riittää syyksi pelkästään runsaan voiton saaminen, koska se tarkoittaa implisiittisesti koulutusta, terveyspalveluita ja muuta hyvinvointia kaikille meille.

Jaa ketunnahat kaulassako me sodittiin?

Poro on ihan hyvä määkijän, supin ja ketun kaverina. Että hirvet ja karhut sitten häkkeihin ja niitä jalostamaan vai ajattelitko, että on kannattavaa meidän tai luonnonkaan kannalta korvata kaikki turkit riistaeläimillä. Vain Suomessa kasvatettavat tuotteet ja osaaminen luonnollisesti kelpaavat, muuthan vain lisäävät tuontia eivätkä ainakaan omavaraisuutta.  Tekosilkki ei paljon lämmitä. Puuvillasta ja sitä lämpimämmästä hampustakaan ei turkin korvaavaksi lämmikkeeksi ole. Vieläkö ylipäänsä mahtaa noita vanhoja valmistustaitoja ja manufaktuureita edes olla olemassa?

Kannattaa tarkistaa nykyinen omavaraisuusaste. Sota-aikoina on paleltu ja nähty nälkää kuin myös niitä ennen. Sota-aikoja ennen Suomessa on kuoltu kylmyyteen joukoittain. Historia viittaa siihen suuntaan, että kannattaa pitää monipuolista omavaraisuutta yllä. Terve järki ja historia myös sanoo, että jokainen viennistä saatu miljoona kannattaa ottaa (ceteris paribus).

Ei aivan aukene minulle miksi meidän pitäis olla turkisvaatteiden/somisteiden suhteen omavaraisia. Ei sitä kotimaista kysyntää nytkään ole. Oletko tosissasi sitä mieltä, että kriisin tullessa meidän ainut keino pukeutua lämpimästi on se, että nyt on harjoitettava turkistuotantoa tietyllä volyymilla ja sen lopettaminen ei tämän takia tulisi kysymykseenkään? Tuntuu, että nyt vaihtelet vaan argumenttia vauhdissa tarpeen mukaan, vaikka ainut järkevä argumentti on se, että turkistarhaus on ihan hyvä bisnes jos mittarina on vain raha (johdannaisineen, tietysti), eikä esim. eettiset kysymykset.

[terrakotta]

Turkistarhauksen hyväksymiseksi riittää se yksinkertainen ikiaikainen tosiasia, että turkin (tai minkä eläimen minkä tahansa osan) hyödyntämisessä ei ole lähtökohtaisesti mitään eettisesti tai moraalisesti väärää.

Ei riitä. Vaikka eläinten hyödyntämisessä ei sinänsä ole mitään väärää, ei siitä voida vetää sitä johtopäätöstä, että elävän eläimen kohtelu miten tahansa on ihan OK.

[david hasselhoff]

Kerro toki mistä otetaan ne parituhatta kokoaikaista ja parikymmentätuhatta kausi/keikkatyöpaikkaa? Vielä vientialalta. Sillä parillasadallamiljoonalla maksetaan aika paljon sinunkin sosiaalitukiasi.

Jos kerran eettisyydellä voi pyyhkiä perseensä, niin huumeiden myynti olisi hyvä bisnet. Itseasiassa paljon parempi.

Huumekauppaan vertaaminen on väärä koska huumekauppa ei suinkaan ole ihmisille yleisesti haitatonta kuten yleisesti ottaen turkistarhaus on. .

Mutta kun sillä eettisyydellä ei ollut väliä. Pääasia että tulee rahaa.

Jos Suomessa aloitettaisiin huumekauppa taloudellisista syistä, se yhtälö ei suinkaan ole automaattisesti taloudellisesti positiivinen, turkistarhaus on kunhan sitä ei erikseen tueta.

Valtio tukee turkistarhausta ja esim. lihatalous saa sitten mm. EU-tukea.

Ns. Eettisyyshän ei suinkaan ole mikään ainoa asia mikä pitää ottaa kussakin ratkaisuissa huomioon. Jos tässä yhteydessä pitäisi ja todettaisiin enemmistön pitävän tarhausta epäeettisenä, tokihan meillä on sitten hieman erikoinen eettinen ongelma mm. sikatalouden kannalta sekä tuhansilla muillakin aloilla. .

Sikataloudesta on mahdollisuus valita luomua. Ja ihmisen on syötävä.

[Tabula Rasa]

Hasselpähkinä lukee mitä minäkin vastaan. Eli valtiolla on jo huumemonopoli sitä kutsutaan alkoksi. Ja mikäli muita huumaavia aineita aiotaan sallia niin toivon että samalla tavalla saadaan valtion verotettaviksi.

[Tuomas3]

Luettele tarhaeläinten lisäksi luontaiset resurssimme tuottaa lämpimiä vaatteita. Suomenlammas...

Eläimistä poro, hirvi, karhu jne. Kasveista puuvilla, pellava, hamppu, viskoosi (selluloosa). Miksi pitää olla luontaisia?

Kriisin tullen omavaraisuusasteen ruoan, vaatetuksen ja energian suhteen on kuitenkin oltava olemassa ja osaaminen siihen tulee säilyttää. Turkistarhaus on osa tätä kokonaisuutta. Minulle riittää syyksi pelkästään runsaan voiton saaminen, koska se tarkoittaa implisiittisesti koulutusta, terveyspalveluita ja muuta hyvinvointia kaikille meille.

Jaa ketunnahat kaulassako me sodittiin?

Poro on ihan hyvä määkijän, supin ja ketun kaverina. Että hirvet ja karhut sitten häkkeihin ja niitä jalostamaan vai ajattelitko, että on kannattavaa meidän tai luonnonkaan kannalta korvata kaikki turkit riistaeläimillä. Vain Suomessa kasvatettavat tuotteet ja osaaminen luonnollisesti kelpaavat, muuthan vain lisäävät tuontia eivätkä ainakaan omavaraisuutta.  Tekosilkki ei paljon lämmitä. Puuvillasta ja sitä lämpimämmästä hampustakaan ei turkin korvaavaksi lämmikkeeksi ole. Vieläkö ylipäänsä mahtaa noita vanhoja valmistustaitoja ja manufaktuureita edes olla olemassa?

Kannattaa tarkistaa nykyinen omavaraisuusaste. Sota-aikoina on paleltu ja nähty nälkää kuin myös niitä ennen. Sota-aikoja ennen Suomessa on kuoltu kylmyyteen joukoittain. Historia viittaa siihen suuntaan, että kannattaa pitää monipuolista omavaraisuutta yllä. Terve järki ja historia myös sanoo, että jokainen viennistä saatu miljoona kannattaa ottaa (ceteris paribus).

Ei aivan aukene minulle miksi meidän pitäis olla turkisvaatteiden/somisteiden suhteen omavaraisia. Ei sitä kotimaista kysyntää nytkään ole. Oletko tosissasi sitä mieltä, että kriisin tullessa meidän ainut keino pukeutua lämpimästi on se, että nyt on harjoitettava turkistuotantoa tietyllä volyymilla ja sen lopettaminen ei tämän takia tulisi kysymykseenkään? Tuntuu, että nyt vaihtelet vaan argumenttia vauhdissa tarpeen mukaan, vaikka ainut järkevä argumentti on se, että turkistarhaus on ihan hyvä bisnes jos mittarina on vain raha (johdannaisineen, tietysti), eikä esim. eettiset kysymykset.

Kansantaloudellisen pääpointtini olen tehnyt jo selväksi. Muu argumentointi on lähinnä sitä varten, että asian kompleksisuus tulee esiin. Kriisin tullen siis monipuolinen omavaraisuus. Käytä rahan tilalta mieluummin sanaa hyvinvointi niin ei kuulosta yhtä yhteiskuntatieteellisesti vieraantuneelta.

Hasselhoffille ei tunnu millään uppoavan se, että huumebusiness olisi valtiolle tappiollista eikä suinkaan rahaisaa, kuten hän uskoo. Kansanterveyden (kotimaassa) ja huumevastaisten boikottien myötä tappiota tulisi ulkomaankauppaa myöten. Huumeet eivät ole kansainvälisesti ok, kuten turkikset.

[Tabula Rasa]

Tuomas, mielummin ne rahat valtiolle kuin pahemmille järjestäytyneille rikollisille. Jos valde on huumekauppias niin nykyisille huumekauppiaille käy samalla tavoin kuin kieltolain pimeän pullon myyjille.

[david hasselhoff]

Hasselhoffille ei tunnu millään uppoavan se, että huumebusiness olisi valtiolle tappiollista eikä suinkaan rahaisaa, kuten hän uskoo. Kansanterveyden (kotimaassa) ja huumevastaisten boikottien myötä tappiota tulisi ulkomaankauppaa myöten. Huumeet eivät ole kansainvälisesti ok, kuten turkikset.

Juu, harrastuksenaan vaan ne huumediilerit niitä valmistaa ja myy. Muuten ne käykin sitten ihan ansiotyössä.
Ajatteles millaisen matkan huumeet tekee banaanivaltiosta vaikka nyt Eurooppaan ja mitä ne maksaa siellä ja täällä.
Nyt oltaisiin jo valmiina korkeamman hinnan markkinoilla joten tuottajalle jäisi paljon enemmän kuin noille banaanivaltion kavereille.

[jopelius]

Eläinten nahka ja turkikset ovat paras mahdollinen raaka-aine mm. jalkineisiin ja moniin muihin pukineisiin. Erityisesti silloin kun tuotteelta vaaditaan kestävyyttä ja lämpimyyttä jne.

Lisäksi niiden tuotanto on kaikilta osiltaan ns. kestävän kehityksen mukaista uusiutuvaa luonnonvaraa. Toisin kuin esim. öljy, jota käytetään myös erilaisten keinokuitujen lähteenä.

Suomen ilmasto ja muut olosuhteet soveltuvat erinomaisesti turkistaloudelle. Meiltä on jo tuhansia vuosia toimitettu alan tuotteita ulkomaille. Se tuo meille merkittävästi vientituloja, ylläpitää työllisyyttä, kasvattaa kansantaloutta. Näiden tuottojen myötä syntyneillä verovaroilla kykenemme ylläpitämään maassamme mm.vihervasemmistolaisia, yhteiskuntaa rasittavia, loisia.

Turkistalous on kaikkineen erinomainen esimerkki ihmisen ja muun luonnon symbioosista. Siis molempia osapuolia hyödyttävästä toiminnasta.

[Tuomas3]

Hasselhoffille ei tunnu millään uppoavan se, että huumebusiness olisi valtiolle tappiollista eikä suinkaan rahaisaa, kuten hän uskoo. Kansanterveyden (kotimaassa) ja huumevastaisten boikottien myötä tappiota tulisi ulkomaankauppaa myöten. Huumeet eivät ole kansainvälisesti ok, kuten turkikset.

Juu, harrastuksenaan vaan ne huumediilerit niitä valmistaa ja myy. Muuten ne käykin sitten ihan ansiotyössä.
Ajatteles millaisen matkan huumeet tekee banaanivaltiosta vaikka nyt Eurooppaan ja mitä ne maksaa siellä ja täällä.
Nyt oltaisiin jo valmiina korkeamman hinnan markkinoilla joten tuottajalle jäisi paljon enemmän kuin noille banaanivaltion kavereille.

Kansantalous ei toimi samalla tavalla kuin yksityinen talous. Diileri pärjää, koska jättää kansanterveyden yms muiden hoidettavaksi; on myös huomattava riski, että hän menettää vapautensa tai kuolee. Valtion toimissa pitää ajatella kokonaisuutta. Valtion jossa menee kohtuu hyvin, ei kannata ottaa suunattomia riskejä.

[LyijyS]

Laajahko tutkimus turkiseläinten hyvinvoinnista:
http://ec.europa.eu/food/animal/welfare/international/out67_en.pdf

Taistelet tuulimyllyjä vastaan .

Tuota tutkimusta on lainattu ja linkattu nyt jo monesti tässäkin ketjussa, mutta eihän se Tuomasta ja kumppaneita saa avaamaan silmiä epäkohdille. Pikemminkin Tuomas on antanut ymmärtää, että tutkimus osoittaa olojen olevan kunnossa.

Vastasin jo aiemmin kyseiseen tutkimuksen viitaten. Siinä kerrottiin asioista, jotka ovat keskimääräisesti hyvin tai huonosti hoidettu tarhoissa. Yllätyin ihan kuinka erilaisissa Euroopan hikiöissä tarhaeläimiä kohdellaan hyvin. Siinä perehdyttiin kuinka eläimiä tulisi tarhassa hoitaa ja kuinka ne sopeutuvat paremmin. Tuon tapainen tutkimus on tarhaajille tärkeää, että tietävät, milloin kannattaa vieroittaa emosta, kuinka ilmastoida jne. Kannattaa lukea loppuyhteenveto huolella niin huomaat, että siellä on positiivisiakin asioita tarhauksen nykytilasta.

Huonoa tutkimuksessa oli vähäiset viittaukset lähteisiin huolimatta mittavasta dekoratiivisesta lähdeluettelosta. Yritäpä löytää lähdeluettelon nimet tekstistä, niin huomaat tutkimuksen tason.
Loppukaneetiksi sopii tutkimuksesta:
14. Scientific evidence of behavioural and welfare effects of domestication of specieskept for fur production is still incomplete.

Tämäkö on ainoa kohta, jonka olet lukenut tutkimuksesta? Varsinkin kun vaadit muilta siihen tutustumista. Laitoin sinulle tähän jo silloin aikoinaan vastauksena useita eri kohtia tuosta samasta tutkimuksesta, jotka osoittavat, että paljon on vielä tekemistä, että edes lajinmukaiset olosuhteet saataisiin turkistiloilla voimaan.

Jopeliuksen kanssa en enää edes aloita. Hän ei lue (tai ymmärrä lukemaansa) sitä vähääkään tutkimuksia esim. turkistuotannon ympäristökuormittavuudesta ym. mitä hänelle tarjotaan. Hänen inttämisensä ja ja aina täysin perustelemattomat heittonsa muistuttavat trollausta.

[Tuomas3]

^Lukaisin sen kyllä. Mittaustavan ja heikkojen viittauksen vuoksi on miltei mahdotonta selvittää validiteetti ja reliabiliteetti. EU-tason "tutkimukset" ovat täynnä tuollaista kynänpyöritystä melkein aiheesta kuin aiheesta (tarkoitus on varmaan vain suorittaa virallisesti annettu tehtävä ja pistää siitä ympäripyöreää dokumenttia). Kunnon tutkimuksesta näkisi nopeasti evidenssin laadun, objektiivisuuden ja indikointitavat.

Käytännöllisesti ajatellen eläinten turkeista ja lihasta näkee ja maistaa, onko eläin voinut hyvin. Huonosti voiva luontokappale maistuu ja näyttää sen verran huonommalta, että se voi näkyä kuluttajien reagointina ostopäätöksiä tehdessä.

[Jepulis]

Eli jos turkiksia halutaan, niin niistä on oltava valmiita maksamaan se hinta mikä syntyy eläinten lajinomaiset olosuhteen huomioiden.

Eli jos lihaa halutaan... Eihän niitä voi käytännössä luoda. Meillä on turkistarhausta siksi, että se on tänä päivänä hyvä bisnes mutta eläintuotantoa kuten muukin kotieläintalous. Jos se bisnes siirtyy muualle, ei näiden eläimien olosuhteet parane lainkaan. Jos tuotanto säilytetään Suomessa, täällä voidaan hieman kehittää turkiseläinolosuhteita mutta vain markkinoiden mahdollistamalla määrällä.

Se on kuitenkin selvää, että jos tämä tuotanto Suomesta lähtee, kysymys ei ole pikkuasiasta vaan erittäin tärkeästä nettovientitulosta. Harvasta toiminnasta seuraa yhtä selkeää nettohyötyä, joka on jo olemassa ja jonka määrä ei ole tulevaisuudessa vähentymiseen päin. Suomi on nyt ihan liian kusessa, jotta voisimme noin vain vaihtaa tämän kokoiset nettotuotot vastaavan kokoisiin nettomenetyksiin. Jopa Suomen omatkin tarhaajat voisivat siirtää toimintansa euroalueen sisälle toiseen maahan esimerkiksi Viroon, enkä näe syytä miksi niin ei tapahtuisi. Maakin on halvempaa Helsingin eteläpuoleisella Euroopan osalla. Ilmeisesti osa on jo siirtynytkin. Sellaisissa tapauksissa vasta heikosti käykin. Tarha saattaa sijaita lähempänä Helsinkiä kuin aiemmin mutta työpaikat sekä tulot siirtyy toisaalle. Kaikkein huonommassa tapauksessa eläinten olosuhteetkin kehnontuu.

[Tuomas3]

Jos turkkeja valmistettaisiin entistä eettisemmin ja elintilamäärää kasvatettaisiin, veikkaan, että tarhauksen vastustajat vastustaisivat silti. Sen sijaan, että ostaisivat eettisiä turkkeja ja vaikuttaisivat kulutuskäyttäytymisellä.

Kysymys kuuluu, kuka sellaisin isompihintaisen eettisen turkin ostaa, jos tarjolla on samanlaisia vähemmän eettisiä? Vastustajissa on valtaosa sellaisia, jotka eivät kuitenkaan ostaisi. Sama ilmiö on lihan suhteen. Boikotoitiin lihaa eettisyyden vuoksi, mutta kun tarjolle tuli eettistä lihaa, boikotoijat jättivät senkin hyllyyn. Elikä sen sijaan, että ajetaan jotain älyttömiä kieltoja, tulisi vaikuttaa ostopäätöksiä tekemällä.