Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia, työryhmän ehdotus

[mietinen]

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 - työryhmän ehdotus

Viimeistä lukuunottamatta kaikki alla olevat lainaukset ovat samasta 30.1.2013 julkaistusta dokumentista.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus
SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 5/2013

SISÄASIAINMINISTERIÖ
Maahanmuutto
ISBN 978-952-491-831-2 (PDF)

Tiivistelmä

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia päivitetään. Ajantasaisen maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian laatiminen on sijoitettu hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman III strategisen painopistealueen, kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen osaksi maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamista koskevaa toimenpidettä.

Hankkeen asettamispäätöksen mukaan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –strategiatyöryhmän tehtävänä oli laatia kokonaisvaltainen ehdotus valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Hankkeen asettamispäätös, jossa on tarkempaa tietoa hankkeen tavoitteesta, tehtävästä ja organisoinnista (ml. työryhmän kokoonpano) on tämän strategiaehdotuksen liitteenä. Työryhmän ehdotuksessa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaksi linjataan Suomen maahanmuuttopolitiikan kehityssuunnat ja tavoitteet. Asettaessaan suuntaviivat tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikalle strategiaehdotus pyrkii nostamaan maahanmuuttokysymykset asemaan, joka niille yhteiskuntapolitiikassamme kuuluu.

Työryhmä ehdottaa Suomen maahanmuuttopolitiikalle seuraavia suuntaviivoja:
1. Suomi on turvallisesti avoin
2. Jokainen löytää paikkansa
3. Moninaisuus on arkea

Strategiaehdotuksen laatineeseen työryhmään osallistui lähes 40 eri tahon edustajaa. Hankkeessa järjestetyissä maahanmuuton eri osa-alueita käsitelleissä pyöreän pöydän keskustelutilaisuuksissa ja seminaarissa kuultiin laajasti myös muita asiantuntijoita. Osana strategian valmistelua järjestettiin oikeusministeriön ylläpitämällä Otakantaa.fi –sivustolla verkkokeskustelu, johon osallistui yli sata kansalaista.

Työryhmä ehdottaa, että strategian toimeenpanon seurantaa ja raportointia koordinoisi sisäasiainministeriö, ja että strategiaehdotuksen valmistellut työryhmä osallistuisi sen toimeenpanon seurantaan. Strategian tueksi valmistellaan toimenpideohjelma, jossa määritetään asetettujen tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet, niiden toimeenpanosta pääasiallisessa vastuussa olevat tahot ja toimeenpanon aikataulu.

Strategiaehdotuksen osalta tehtiin myös sukupuolivaikutusten arviointi (SUVAUS) osana hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoa sekä yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi. Arvioinneista laadittu raportti sekä muuta työryhmän käytössä ollutta taustamateriaalia on koottu Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –hankkeen verkkosivuille (www.intermin.fi/maahanmuutto2020).

Sisällys


Maahanmuuton tulevaisuus 2020 - työryhmän ehdotus visioksi .................. 2
Lukijalle ................................................................... 3
1 Maahanmuuton nykytila ..................................................... 4
1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi ...................................... 4
1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut ........................................ 5
1.3 Maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaamme ja sen väestörakenteeseen......... 6
1.4 Maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen.................................... 7
1.5 Maahanmuuttoon suhtaudutaan varautuneesti ............................... 8

2 Kohti 2020-lukua .......................................................... 9
2.1 Liikkuvuus lisääntyy .................................................... 9
2.2 Huoltosuhde muuttuu ..................................................... 9
2.3 Moninaisuus yhteiskunnassa lisääntyy .................................... 10

3 Maahanmuuttopolitiikan suuntaviivat ....................................... 12
3.1 Suomi on turvallisesti avoin ............................................ 12
3.1.1 Liikkuvuus on Suomelle mahdollisuus.................................... 12
3.1.2 Paremmat valmiudet kohdata liikkuvuuteen liittyvät haasteet ........... 13
3.1.3 Suomi kantaa vastuuta osana kansainvälistä yhteisöä ................... 15
3.1.4 Joustavampi maahanmuuttohallinto ja toimivammat menettelyt ............ 16
3.2 Jokainen löytää paikkansa ............................................... 18
3.2.1 Maahanmuuttajat osallisina yhteiskunnassa ............................. 18
3.2.2 Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan .......................... 18
3.2.3 Palvelut tukevat kotoutumista.......................................... 20
3.3 Moninaisuus on arkea .................................................... 22
3.3.1 Yhtäläiset oikeudet kaikille .......................................... 22
3.3.2 Murretaan ennakkoluuloja ...............................................23

4 Strategian toimeenpano ja seuranta ........................................ 24

5 Strategiaehdotuksen sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi .... 25


Liitteet

Liite 1: Asettamispäätös: Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –strategian valmistelu ... 26
Liite 2: Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien edustajien täydentävä lausuma .. 30

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 - työryhmän ehdotus visioksi

Kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille.

Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia
ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä.

Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan
ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.

Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua.

Tehtäväksianto Maahanmuuton tulevaisuus 2020 - työryhmälle:

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia  (päättynyt )
Toimikausi/aikataulu: 21.12.2011 – 31.1.2013

Tehtäväkuvaus: Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiahankkeen tehtävänä on laatia maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia hallituksen hyväksyttäväksi. Strategian valmistelua taustoittaa vuonna 2006 laadittu maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Strategian valmistelussa hyödynnetään olemassa olevaa tutkimus- ja tilastotietoa. Strategiassa tarkasteltavat aihealueet ovat:

1. Maahanmuuton nykytila ja tulevan kehityksen arviointi
- nykytila ja sen ongelmakohdat
- toimintaympäristön muutokset vuoteen 2020

2. Arvot ja visio
- maahanmuuttopolitiikan yhteiset arvot
- maahanmuuttopolitiikan visio vuoteen 2020

3. Työvoiman maahanmuutto, maahanmuuttajien työllisyys ja yrittäjyys

4. Opiskelijat

5. Kansainvälinen suojelu

6. Perheenjäsenet ja muut omaiset

7. Laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta

8. Kotoutuminen ja kotouttaminen

9. Vaikuttaminen EU-politiikassa

10. Kansainvälinen vaikuttaminen
- yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa
- muu kansainvälinen vaikuttaminen

11. Vaikutukset
- vaikutukset organisointiin
- taloudelliset vaikutukset

Haresta löytyy myös lausuntopyyntö ja asiasta annetut lausunnot.

[Myrkkymies]

Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia
ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä.

Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua.

Mä en ymmärrä miten näissä virallisissa raporteissa voidaan puhua näin paljon paskaa.

[Roope]

Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia
ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä.

Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua.

Mä en ymmärrä miten näissä virallisissa raporteissa voidaan puhua näin paljon paskaa.

Nuohan olisivat erinomaisia tavoitteita. Valitettavasti muu sisältö paljastaa, että kyse on pelkästä sanahelinästä, eikä ole aikomustakaan pyrkiä maahanmuuton hallintaan ja väestön hyvinvointiin.

[mietinen]

Maahanmuuttopolitiikka ja taloudellisten vaikutusten arviointi

Pysyvä maahanmuutto vaikuttaa myönteisesti väestömme ikärakenteeseen. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ovat pääosin nuoria aikuisia ja monet heistä perustavat perheen täällä.
...
Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa kolminkertainen kantaväestöön
verrattuna. Myös riski joutua työttömäksi on maahanmuuttajilla suurempi kuin muulla
väestöllä. Työllisyysaste kuitenkin paranee Suomessa asutun ajan kuluessa ja vastaa
pitkällä aikavälillä kantaväestöä. (onko tämä unta vai tutkittua, missä viite?)

Ehdotuksessa maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia ei tarkastella ollenkaan. Useimmissa yhteiskunnallisissa asioissa taloudellisten tekijöiden tarkastelu on koettu tärkeäksi. Alla lainaus aiheesta.

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

RAPORTTI 12/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos


2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu
...
Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaosassa tutkimuksissa maahanmuuton taloudellisten hyötyjen on todettu olevan hyvin pieniä. Tutkimusten keskinäinen vertailu on haasteellista. Arviointimenetelmät ja tehdyt oletukset vaikuttavat tuloksiin olennaisesti. Valtioiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat harvoin samanlaisia. Kuitenkin selkeä yhteys kustannusten ja hyötyjen osalta on voitu tehdä maahanmuuttajien lähtömaan, iän- ja koulutuksen välille. Lisäksi maahanmuuton hyötyjen epätasainen jakautuminen kohdemaan eri sektoreiden ja väestöryhmien kesken on varsin todennäköistä.
...
3 Maahanmuuton taloudellista vaikutuksista Suomelle on niukasti tietoa

Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista on varsin vähän. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat julkaisseet maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia käsitteleviä raportteja (mm. Moisala 2004, Pekkala 2004, Sarvimäki & Karvinen, 2008). Tuorein aihetta koskeva raportti on Saarelan (2011). Useimmat suomalaiset julkaisut ovat olleet pääasiassa kirjallisuuskatsauksia ulkomaisista tutkimuksista tai Tilastokeskuksen aineiston kuvailua.
...
Pekkalan (2004) julkaisemassa raportissa on koottu laajalti tietoa eri maissa tehdyistä maahanmuuton taloudellisista selvityksistä. Raportti keskittyy vaikutuksiin työmarkkinoille sekä julkisen sektorin hyötyihin ja kustannuksiin. Katsauksen johtopäätös on, ettei maahanmuutosta juuri ole taloudellista hyötyä.
...
Sarvimäki (2009, 2010) käsittelee artikkeleissaan Suomen maahanmuuttajien työllisyyttä, tuloja ja tulonsiirtoja sekä kantaväestön ja maahanmuuttajien tuloerojen dynamiikkaa. Sarvimäen tulokset osoittavat maahanmuuttajien pärjäävän työmarkkinoilla kantaväestöä heikommin. Erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneiden naisten ansiotulot jäävät kymmenesosaan ja miesten viidesosaan kantaväestön tuloista. OECD-maista tulevien tulot ovat huomattavasti paremmat. Tilanne paranee Suomessa asutun ajan kuluessa, mutta tuloissa maahanmuuttajat eivät pitkällä aikavälilläkään saavuta kantaväestön tasoa. Ainoastaan OECD-maissa syntyneiden miesten keskitulot yltävät kantaväestön tasolle. Tulonsiirrot noudattavat tulokehitystä. Alussa maahanmuuttajat saavat tulonsiirtoja noin kaksi kertaa enemmän kuin vertailuryhmä ja ne vähenevät ajan kuluessa työllisyyden paranemisen kautta. Jos maahanmuuttaja on pakolaistaustainen nainen, tulonsiirtoja on enemmän myös pitkällä aikavälillä.

Lisää viestiketjussa Seminaari 9.11.: Saatavuusharkinta - työntekijöiden suojelua vai hyväksikäyttöä?.

[chacha2]

Vähän lukujakin raportissa annetaan ;
2 Kohti 2020-lukua
2.1 Liikkuvuus lisääntyy, sivu 9 (14/35)

Suomesta löytyi
2000 91 074   ulkomaan kansalaisia  ja
2010 167 954 ja raportissa arvioidaan sitten tulevaisuuden näkymät
2020 345 300
2030 525 300
2040 705 300


Suomi muuttuu kyllä todella nopeasti jos tähän on uskomista.
Haluaako suomen kansa todellakin tämmöistä kehitystä?
Minä en.

[mietinen]

3.3 Moninaisuus on arkea

* Suomalaisen yhteiskunnan perusarvot, erityisesti ihmisarvon loukkaamattomuus, luovat perustan moninaisuuden hyväksymiselle.

* Jokaisella on vastuu myönteisestä vuorovaikutuksesta ja ennakkoluulojen murtamisesta arjessa.

Suomalaisen oikeusjärjestelmän ytimeen kuuluvat perustuslakimme mukaisesti ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen. Näissä periaatteissa korostuvat yksilön itsemääräämisoikeus ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

On varmasti totta, maahanmuuttajien tulee kunnioittaa ihmisarvoa ja lakeja tullakseen hyväksytyksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Miksi asia on kirjoitettu noin vaikeasti?

Ehdotuksessa on myös "kehitetty" maahanmuuttoon liittyvää kieltä. Enää ei puhuta monikulttuurisuudesta (yhden lähteen nimessä), moniarvoisuudesta tai edes suvaitsevaisuudesta. Nyt muotia on moninaisuus. Perinteiseen tapaan merkityksetön termi jätetään määrittelemättä.

[Schimmi]

s.13
Kun osaava tyo?ntekija? harkitsee muuttoa Suomeen tai ja?a?mista? maahan, keskeisena? tekija?na? on usein mahdollisuus ela?a? maassa yhdessa? oman perheen kanssa. Perhesideperusteisen oleskeluluvan edellytyksilla? voi siten olla vaikutusta Suomen houkuttelevuuteen tyo?ntekomaana. Luvan edellytyksena? vaadittavan toimeentulon taso voi muodostua maahantulon esteeksi etenkin pienempien palkkatasojen tehta?vissa? tyo?skentelevien henkilo?iden perheenja?senille. Toimeentulovaatimus on suhteutettu elinkustannuksiin, jotka ovat Suomessa usein la?hto?maita korkeammat.

->Perheen merkitys on otettava huomioon tyo?voiman maahanmuuttoa kehitetta?essa?. Oleskelulupapa?a?to?sta? tehta?essa? kultakin perheelta? vaadittavaa tulotasoa on harkittava ottaen yksilo?lliset olosuhteet huomioon.

"Tulotasoa on harkittava ottaen yksilölliset olosuhteet huomioon" tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyiset tuorajat halutaan poistaa, mikä johtaa entistä enemmän työperäisen maahanmuuton ja suojeluun perustuvan maahanmuuton erojen hämärtymiseen. Jos työperäiseltä maahanmuuttajalta ei vaadita, että hän pystyisi kustantamaan edes oman sosiaaliturvansa, saati sitten oman perheensä sosiaaliturvan, niin tuskin voidaan enää puhua työperäisestä maahanmuutosta vaan kyseessä on sosiaalietuuksiin perustuva maahanmuutto.

Olen huomannut, että suomessa suurimalla osalla ihmisistä on täysin virheellinen käsitys KELA:n tarjoaman sairausvakuutuksen hinnasta.  Jos KELA:n vakuutusta verrataan yksityiseen sairausvakuutukseen keski-euroopassa niin hatusta vetämällä voisi arvioida, että KELA:n sairausvakuutus, joka suomessa tulee kaikille asukkaille automaattisesti, maksaa noin 500 Euroa kuukaudessa aikuiselta ihmisltä. Siihen päälle tulee kaikki muu sosiaaliturva, joten "osaajan" palkka pitäisi varmasti olla yli 3000, jotta hän pystyisi kustantamaan veroillaan edes oman sosiaaliturvansa.

Perussuomalaiset eivät ole kovin onnistuneesti osanneent esittää kantojaan työperäisen maahanmuutton järjestämistä. Erityisesti tulee mieleen James Hirvisaari, joka teki jopa välikysymyksen Eduskunnassa siitä, että eräälle vietnamilaiselle ei oltu antamassa perheenyhdistämislupaa, koska hän ansaitsi alle nykyisin vaadittavien tulorajojen. Hirvisaari on siis tyytyväinen kun työryhmä on asettunut hänen kannalleen?

[mietinen]

Tässä on tausta-aineistoa. Kannattaa katsoa ainakin mielenkiintoisimmat kohdat läpi!

Maahanmuutto 2020 - Hankkeen aineistot

    Hankkeen sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten loppuraportti (pdf, 30.1.2013)
    Asettamispäätös ja työryhmän kokoonpano (pdf, 21.12.2011)

Lisätietoja hankkeesta valtioneuvoston hankerekisteristä www.hare.vn.fi: SM077:00/2011
Hanketyöryhmän tuottamia aineistoja

    kansainvälinen suojelu, taustapaperi ja yhteenveto
    kansainväliset opiskelijat, taustapaperi ja yhteenveto
    kotouttaminen, yhteenveto
    laiton maahanmuutto, yhteenveto
    maahanmuuttohallinnon rakenteet, yhteenveto
    perheenyhdistäminen, yhteenveto
    työvoiman maahanmuutto, taustapaperi ja yhteenveto

[MW]

***

Ehdotuksessa on myös "kehitetty" maahanmuuttoon liittyvää kieltä. Enää ei puhuta monikulttuurisuudesta (yhden lähteen nimessä), moniarvoisuudesta tai edes suvaitsevaisuudesta. Nyt muotia on moninaisuus. Perinteiseen tapaan merkityksetön termi jätetään määrittelemättä.

Kuluvat pirun nopeasti loppuun, tai rupeavat muuten vain haisemaan, nuo iskusanat?

[Johannes Nieminen]

Vantaan pitäisi antaa tähän lausunto maanantaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa. Esitys on luettavissa täältä:

http://192.49.193.12/ktweb/

Valitsee esityslistat ja sieltä kaupunginhallituksen. Pykälä näyttää olevan 82.

Hieman ihmettelen sitä, että lausunto on valmisteltu yhdessä naapurikaupunkien kanssa. Siitä voisi päätellä, että hyvin saman tyyppistä lausuntoa tullaan esittämään niin Espoossa kuin Helsingissä. Ennen kuin päädyin lukemaan työryhmän ehdotusta, luin kyseisen lausuntoesityksen, joka jo kertoi olennaiset kohdat. Itse strategiaehdotus on masentavaa luettavaa.

[Jukka Wallin]

Vantaan pitäisi antaa tähän lausunto maanantaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa. Esitys on luettavissa täältä:

http://192.49.193.12/ktweb/

Valitsee esityslistat ja sieltä kaupunginhallituksen. Pykälä näyttää olevan 82.

Hieman ihmettelen sitä, että lausunto on valmisteltu yhdessä naapurikaupunkien kanssa. Siitä voisi päätellä, että hyvin saman tyyppistä lausuntoa tullaan esittämään niin Espoossa kuin Helsingissä. Ennen kuin päädyin lukemaan työryhmän ehdotusta, luin kyseisen lausuntoesityksen, joka jo kertoi olennaiset kohdat. Itse strategiaehdotus on masentavaa luettavaa.

Itselleni tuli sähköpostissa Helsingin kaupungin toimesta kyseinen läpyskästä suppeampi versio.. Helsingissä oli lausunnossa jopa maahanmuutto ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajan allekirjoitus, vaikka lausunto pitäisi hyväksyä vasta tiistaina 5.3!! 

[chacha2]

Vantaan pitäisi antaa tähän lausunto maanantaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa. Esitys on luettavissa täältä:

http://192.49.193.12/ktweb/

Valitsee esityslistat ja sieltä kaupunginhallituksen. Pykälä näyttää olevan 82.

Hieman ihmettelen sitä, että lausunto on valmisteltu yhdessä naapurikaupunkien kanssa. Siitä voisi päätellä, että hyvin saman tyyppistä lausuntoa tullaan esittämään niin Espoossa kuin Helsingissä. Ennen kuin päädyin lukemaan työryhmän ehdotusta, luin kyseisen lausuntoesityksen, joka jo kertoi olennaiset kohdat. Itse strategiaehdotus on masentavaa luettavaa.

Tämä apulaiskaupunginjohtajan esityshän on todella hyvä:

Apulaiskaupunginjohtaja vs:n esitys:

Päätetään antaa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän ehdotuksesta seuraava lausunto:

"Työryhmän ehdotuksen mukaan ihmisten liikkuvuus pakottaa valtioita kilpailemaan osaajista ja tekemään muutoksia maahanmuuttokäytäntöihinsä sekä suunnittelemaan uusia maahanmuuttostrategioita. Maahanmuuton tulevaisuus 2020-hankkeessa on ollut tarkoitus määritellä Suomeen kohdistuvaa muuttoliikettä ja tuottaa maahanmuuttopolitiikan visio vuoteen 2020. Hanke on yksi hallitusohjelman kärkihankkeita.

Lausuttavaksi annettu ehdotus sisältää hyviä asioita, mutta on sisällöltään liian yleisluontoinen. Se ei ole niinkään linjaus maahanmuuton tulevaisuudesta, vaan keskittyy kuvaamaan taustoja ja vallitsevaa asiaintilaa. Lukijalle jää epäselväksi mm. se, minkälaista maahanmuuttoa ja missä mittakaavassa Suomen tulisi työryhmän mukaan tavoitella. Tavoitteen lisäksi hämäräksi jää se, millä keinoilla vision mukaiseen tavoitetilanteeseen voisi päästä ja mikä eri toimijoiden rooli tässä voisi olla.
.
.
Ehdotuksen mukaan toimeenpanon seurantaa ja raportointia koordinoi sisäasiainministeriö. Kotou- tumisen edistämisestä säädetyn lain 35 §:n mukaan taas työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamispolitiikan yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta ja ohjauksesta sekä kotouttamispolitiikan valtakunnallisesta arvioinnista ja seurannasta. Viranomaisten työnjakoon ja rooleihin liittyvät epätarkkuudet työryhmän ehdotuksessa eivät palvele ehdotuksessa esiin nostettua tavoitetta maahanmuuttohallinnon työnjaon ja vastuiden selkiinnyttämisestä.
.
.
Työryhmän esityksessä viitataan siihen, että Suomi voisi ottaa oppia muissa maissa tehdyistä virheistä ja onnistumisista. Nimenomaan maahanmuuton tulevaisuutta koskevaan strategiatekstiin olisi ollut luontevaa kirjata muiden maiden kokemuksista saatu oppi ja niihin pohjautuvat johtopäätökset siitä, miten Suomen maahanmuuton visiota ja keinoja tavoitetilaan pääsemiseksi tulisi kehittää ja uudistaa. Työryhmän ehdotus ei sisällä tällaista analyysia.

Strategialuonnoksessa korostetuilla maahanmuuttajien erityistarpeisiin luotavilla yksilöllisillä palveluja ei voida kestävällä tavalla ratkaista harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kotouttamispolitiikalle asettamia haasteita. Tilastokeskuksen tuoreen arvion mukaan Suomessa on vuonna 2020 noin 345 000 ulkomaan kansalaista. Se on määränä lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuu tuoreen väestöennusteen mukaan vuonna 2020 yhteensä yli 185 000 ja vuonna 2030 yhteensä lähes 270 000 maahanmuuttajaa. On mahdotonta ja tarpeetonta rakentaa erityispalveluja tälle kohdejoukolle. Vaikka Suomessa oleskelun alkuvaiheessa maahanmuuttajat saattavatkin tarvita joitain kohdennettuja erityispalveluja, on kotouttamispolitiikan lähtökohtana oltava se, että maahanmuuttajat käyttävät samoja perus- ja erityispalveluja kantaväestön boldauksetkanssa.

Jäämme odottamaan konkreettista toimenpideohjelmaa, jossa valtion ja kunnan vastuut rahoituksineen on selkeästi määritelty."

omat boldaukset ja alleviivaus

Varsinkin viimeinen lause kertoo siitä että työryhmän raportti semmoisenaan ei saa Vantaalta hyväksyttyä arvosanaa.
Lisätty: Jos siis esitys menee läpi.


Edit; kielioppivirhe, on se vaikeata

[Johannes Nieminen]

Joo. Ihmettelimme ryhmässä tuota lausuntoa. Se on yllättävän hyvä, ja meni vieläpä tuollaisena lävitse kaupunginhallituksessa.

[mietinen]

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian työryhmän ehdotuksen lausuntopyyntöjen määräaika on päättynyt 15.3.2013.

Lausunnot ovat luettavissa osoitteessa: Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian asiakirjat (pitää skrollata alaspäin sivua).

Lausuntoja on useilta keskeisiltä toimijoilta.

[Roope]

Lausuntoja on useilta keskeisiltä toimijoilta.

Käykääpä lukemassa noita lausuntoja. Kaikenlaisten haihattelujen vastapainoksi olisi tarvetta selkeälle ja Suomen etuja kunnioittavalle maahanmuuttostrategialle.

[mietinen]

Lausuntoja:

• Valtiovarainministeriö
• Sisäasiainministeriö, ei lausuntoa (koska vastuussa valmistelusta?)
• Työ- ja elinkeinoministeriö, ei lausuntoa (koska vastuussa valmistelusta?)
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• ------
• Maahanmuuttovirasto
• Suojelupoliisi
• Keskusrikospoliisi

[mietinen]

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää poistettavaksi luvussa 3.3.2, kolmas kappale "ja maahanmuuttopolitiikkaa on voitava arvostella"

Maahanmuutosta on keskusteltava monipuolisesti ja asiallisesti, ja maahanmuuttopolitiikkaa on voitava arvostella. Erilaisille mielipiteille on annettava tilaa ja maahanmuuttajien omat näkökulmat on tarpeen saada esiin. Tiedotusvälineillä on tässä  keskeinen rooli. Myös maahanmuuttoa koskevan tutkimustiedon tulisi näkyä yleisessä keskustelussa nykyistä paremmin.

[Raro]

Lausuntoja:

• Valtiovarainministeriö
• Sisäasiainministeriö
• Työ- ja elinkeinoministeriö, ei lausuntoa
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• ------
• Maahanmuuttovirasto
• Suojelupoliisi
• Keskusrikospoliisi

"Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan laaditun strategian linjaukset ovat hyväksyttäviä ja yhteiskunnan monimuotoisuuden lisääntymisen mukaisia."

Mitä varten tuollainen kirjaus on pitänyt tehdä? Miksi pitää leikkiä jotain YK-liittoa? Onko pakko tunnustaa ja toistaa mokupropagandaa rahoituksen turvaamiseksi? Onko tämä sashimi-tekniikkaa, jossa ensin annetaan hyvä vaikutelma kehuilla ja vasta sitten kerrotaan huonot (varsinaiset) asiat?

[mietinen]

Ulkomaista syntyperää olevia henkilöitä, joukossa myös kansalaisuuden saaneita oli neljännesmiljoona, noin 5 % väestöstä. Osuus on edelleen kasvusta huolimatta pohjoismaiden alhaisin.

Valtiovarainministeriön mukaan: "Kunnat voivat ehkäistä eriytymiskehitystä erityisesti kaavoituksen ja vuokra-asuntotuotannon keinoin. Pidemmällä aikavälillä eriytymiskehityksen haittoja voidaan lieventää myös kuntarakennetta kehittämällä." Kuntarakenteen kehittämisellä viitataan ilmeisesti pyrkimykseen jakaa Helsingin ongelmat lähikunnille.

Valtiovarainministeriön olisi voinut olettaa painottavan omassa arviossaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia ja vaativan myös stragian valmistelijoilta analyysiin perustuvaa suunnitelmallisuutta. Tavoitteet, vaihtoehdot ja vaikutukset, ne olisi mukava lukea kaikista julkisistahankkeista.


Lausuntoja löytyy paljon lisää osoitteesta:
http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=17916&tVNo=4&sTyp=Selaus

Ehdotus löytyy osoitteesta:
http://www.intermin.fi/download/39676_Tyoryhman_ehdotus_30.1.pdf

[Roope]

Maahanmuuttajien osuus suomalaisesta taitelijakunnasta on arvioiden mukaan suurin piirtein samaa suuruusluokkaa (n. 3 %) kuin heidän osuutensa koko väestöstä. Maahanmuuttajataiteilijoiden lähtömaat ovat myös pääosin samat kuin maahanmuuttajilla yleensä. Yksi poikkeus maahanmuuttajataiteilijakunnan taustassa kuitenkin on, nimittäin somalitaustaisten taiteilijoiden vähäinen osuus. Tilanteeseen voi olla useitakin syitä, jotka edellyttäisivät tarkempaa kartoittamista. Joka tapauksessa tämä herättää kysymyksen maahanmuuttajien tasa-arvoisista koulutus- ja työmahdollisuuksista. Onko niin, että sosiaalinen ja taloudellinen tai mahdollisesti kulttuurinen tausta vaikuttaa siten, ettei esimerkiksi taiteilijan ammattia koeta somalinuorten keskuudessa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi?
...
Taiteen edistämiskeskus
Minna Sirnö
Johtaja

Taiteen edistämiskeskuksen lausunto 15.3.2013

[ämpee]

Johtaja Minna Sirniö näyttää olevan pihalla yhtä tyylikkäästi kuin lintulauta.

En aio kertoa hänelle, miksi somalialaisia muotokuvamaalareita on niinkin vähän kuin on, enkä sitä, miksi somalialaisia rock-bändejä on niinkin vähän kuin on.

Hämmästyttävää miten vähällä järjellä varustettuja ihmisiä valitaankin yhteiskunnan rahoittamiin johtajien virkoihin, ja meillä sentään on käytössämme internet, jonka avulla erään väittämän mukaan voi tulla asiantuntijaksi kahdessa viikossa asiaan kuin asiaan.
Hämmästyttävän typeryyden lisäksi noita "johtajia" näyttää vaivaavan vähintään yhtä hämmästyttävä laiskuus.

Toisaalta, "tyhmä mutta ahkera" oli se maailman vaarallisin yhdistelmä, eli Minna ei ole sieltä uhkatekijöiden kärkipäästä.

[Roope]

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää poistettavaksi luvussa 3.3.2, kolmas kappale "ja maahanmuuttopolitiikkaa on voitava arvostella"

Noin siellä lausunnon lopussa tosiaan lukee.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää poistettavaksi luvussa 3.3.2, kolmas
kappale "ja maahanmuuttopolitiikkaa on voitava arvostella"

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson

Lausuntoon ei ollut liitetty minkäänlaista selitystä poistoesitykselle, joten siitä päätellen opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan maahanmuuttopolitiikkaa ei pidä voida arvostella, ja piste. Liekö itsensä kulttuuriministeri Arhinmäen kädenjälki, sillä hänhän on puuttunut ministeriössä pieniinkin asioihin.

[Saippuakupla]

23.4.2013

LAUSUNTO: Vähemmistövaltuutetun lausunto koskien Maahanmuuton tulevaisuus 2010 -strategiaa

Sisäasiainministeriössä valmistellaan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaa, ja strategian luonnos on ollut eri tahojen kommentoitavana kevään aikana.

Vähemmistövaltuutettu toteaa lausunnossaan työryhmälle, että Maahanmuuton tulevaisuus -strategiassa esitetyt tavoitteet ovat kannatettavia ja oikeansuuntaisia. On merkittävää, että maahanmuutto nähdään myönteisessä valossa.

Valtuutettu haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota muun muassa maassa olevaan ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymiseen, paperittomien oikeuksiin ja perheenyhdistämiskäytäntöihin.

Lausunto kokonaisuudessaan:

Vähemmistövaltuutetun lausunto koskien työryhmän ehdotusta Maahanmuuton tulevaisuus 2020 (pdf)

http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/fi/ajankohtaista/1/0/lausunto_vahemmistovaltuutetun_lausunto_koskien_maahanmuuton_tulevaisuus_2010_-strategiaa

[Saippuakupla]

Katsomme että vähemmistövaltuutetun resursseja yleensä ja toimivaltaa erityisesti työelämässä olisi lisättävä.

http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/download/43061_Vahemmistovaltuutetun_lausunto_koskien_tyoryhman_ehdotusta_Maahanmuuton_tule.pdf

Perin yllättävää! 

[Roope]

http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/download/43061_Vahemmistovaltuutetun_lausunto_koskien_tyoryhman_ehdotusta_Maahanmuuton_tule.pdf

Aioin kommentoida vähemmistövaltuutetun höperöintiä kohta kohdalta, mutta enpä jaksa parsia tekstiä:

Strategiaehdotuksen mukaan
"Perheen merkit
ys o
n o
tettava
huomioo
n
ty
övoiman
maahanmuuttoa kehitettäessä. Oleskelulupapäätöstä tehtäessä
kultakin
perheeltä
vaadittavaa tulotasoa on harkittava ottaen yksi
lölliset
ol
osuhteet huomioon
"
.
Vä
hemmistövaltuutettu
on
erittäin huolissaan
suomalaisista per
heeny
hdistämiskä
ytännöstä. Viime vuosien lainmuutosten
seurauksena perheenyhdistäminen on
,
erityisesti
kansainvälistä suojelua
saavien osalta
,
vaikeutunut huomattavasti.
My
ös t
yöntekijöi
ltä
va
ad
ittava
toimeentulo
on
usein niin korkea, että perheeny
hdistämi
ne
n ei tosiasiallisesti
ol
e mahdollista. Katsomme, että strategiapaperiin, tulisi kir
jata oikeus perhe
-
elämään
niin, että
tämä perusoikeus toteutuisi
yk
siselitteisesti
ka
ikkien
kohdalla.

Mikä tekee pdf:stä tällaista?

[akez]

^Joutessani näpräsin tekstin parissa. Alla teksti jotakuinkin kuosissaan.

Vähemmistövaltuutetun lausunto koskien työryhmän ehdotusta
Maahanmuuton tulevaisuus 2020

Vähemmistövaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua Maahanmuuton
tulevaisuus 2020 -työryhmän ehdotuksesta. Pidämme Maahanmuuton
tulevaisuus strategiassa esitettyjä yleisiä tavoitteita kannatettavina ja
oikeansuuntaisina. On merkittävää, että maahanmuutto nähdään myönteisessä
valossa.

3.1.1. Liikkuvuus on Suomelle mahdollisuus

Ehdotuksen mukaan Suomi tarvitsee nuoria, maahamme pysyvämmin jääviä
työmarkkinoiden käytössä olevia maahanmuuttajia ja aktiivista,
suunnitelmallista sekä kohdennettua työperustaista maahanmuuttoa.
Vähemmistövaltuutettu muistuttaa, että Suomessa on jo tällä hetkellä runsaasti
koulutettuja maahanmuuttajia, jotka eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä.
Katsomme, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää jo maassa olevaan
ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymiseen. Työllistymisen esteitä tulee
aktiivisesti pyrkiä poistamaan.
Strategiaehdotuksen mukaan "Perheen merkitys on otettava huomioon
työvoiman maahanmuuttoa kehitettäessä. Oleskelulupapäätöstä tehtäessä
kultakin perheeltä vaadittavaa tulotasoa on harkittava ottaen yksilölliset
olosuhteet huomioon". Vähemmistövaltuutettu on erittäin huolissaan
suomalaisista perheenyhdistämiskäytännöstä. Viime vuosien lainmuutosten
seurauksena perheenyhdistäminen on, erityisesti kansainvälistä suojelua
saavien osalta, vaikeutunut huomattavasti. Myös työntekijöiltä vaadittava
toimeentulo on usein niin korkea, että perheenyhdistäminen ei tosiasiallisesti
ole mahdollista. Katsomme, että strategiapaperiin, tulisi kirjata oikeus perheelämään
niin, että tämä perusoikeus toteutuisi yksiselitteisesti kaikkien
kohdalla.

3.1.2 Paremmat valmiudet kohdata liikkuvuuteen liittyvät haasteet

Vähemmistövaltuutettu näkee ongelmallisena ihmiskaupan ehkäisyn
yhdistämisen laittoman maahanmuuton torjuntaan. Suurin osa Suomessa
tunnistetuista ihmiskaupan uhreista ovat tulleet maahan laillisia reittejä
käyttäen. Uhrien oikeuksista ja avunsaantikanavista tiedottaminen on tärkeää
jo lähtömaissa, mutta myös Suomessa.
Kappaleessa käsitellään myös paperittomien oikeuksia. Strategian mukaan
luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumista on selvitettävä ja seurattava. Vähemmistövaltuutetun näkemyksen
mukaan kirjaus ei ole riittävä. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ei saa
olla sidottu virallisiin henkilöasiakirjoihin tai oleskelulupaan. Strategian tulee
turvata oikeuksien toteutuminen myös paperittomien kohdalla. Oikeuksien
toteutumiseen liittyvät kysymykset on pikaisesti ratkaistava, jotta Suomeen ei
synny suurempaa joukkoa ihmisiä, jotka ovat kaikkien oikeuksien, palveluiden
ja järjestelmän ulkopuolella.

3.1.3 Suomi kantaa vastuuta osana kansainvälistä yhteisöä

Myönteistä on, että ehdotuksen mukaan kiintiöpakolaispolitiikka on
jatkossakin keskeinen osa Suomen kansainvälisen suojelun politiikkaa. Tämän
lisäksi on tärkeää tehostaa viranomaistoimintaa niin, että vuosittaiset
pakolaiskiintiöt saadaan täyteen ja Suomeen saapuville on tarjolla riittävästi
kuntapaikkoja.

3.1.4 Joustavampi maahanmuuttohallinto ja toimivammat menettelyt

Strategiassa esitetyt visiot maahanmuuttohallinnon tehostamisesta ja
joustavuudesta ovat kannatettavia. Lupamenettelyjen tulee olla nopeita,
selkeitä ja ennakoitavia. On tärkeää että päätösten laatua seurataan ja
päätöksenteossa otetaan huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet.
Maastapoistamismenettelyn on oltava joustava ja ihmisarvoa kunnioittava.
Palautuksiin tulee luoda ulkopuolinen ja riippumaton valvontajärjestelmä.

3.3.1Yhtäläiset oikeudet kaikille

Kuten raportissa todetaan, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat
keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksia. Maahanmuuttajien kertomukset
kuitenkin osoittavat, että syrjintää ja rasismia esiintyy eri elämänalueilla.
Vaarana on, että maahanmuuttajat näkevät syrjinnän ja rasismin kokemukset
arkipäiväisinä, suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvina.
Vähemmistövaltuutetun toimiston selvityksen mukaan ammattitaitoista ja
alueellisesti kattavaa neuvontaa syrjinnän uhreille on vähän, eikä
viranomaisten kyky syrjinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen ole
riittävää. Syrjinnän uhreille tarjottavan neuvonnan tulee olla asiantuntevaa ja
alueellisesti kattavaa.
Katsomme että vähemmistövaltuutetun resursseja yleensä ja toimivaltaa
erityisesti työelämässä olisi lisättävä.

Rasismi ja ennakkoluuloiset asenteet eivät vähene automaattisesti
maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Eri väestöryhmien yhdessä tekemistä ja
toimimista arjessa, eli aitoa yhdessä elämistä on tuettava niin, että se ehkäisee
väestöryhmien eriytymisen.

Lopuksi

Eettinen rekryointi

Maahanmuuttostrategiassa olisi tärkeää pohtia myös rekrytointien eettisyyttä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n yleiskokous hyväksyi toukokuussa 2010
suositukset terveydenhuoltohenkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin eettisiksi
periaatteiksi. Suomi on WHO:n jäsenmaana sitoutunut niiden toimeenpanoon.
Niissä linjataan lähtömaiden ja vastaanottavien maiden sekä henkilöstön
oikeudet ja velvollisuudet. Eettisissä periaatteissa määritellään esimerkiksi se,
että kehittyneet maat eivät rekrytoisi terveydenhoitohenkilöstöä maista, joissa
henkilöstövajeet ovat huolestuttavalla tasolla. Työvoiman hankinnoissa
voitaisiin tehdä esimerkiksi kahdenvälisiä sopimuksia, joissa sovittaisiin
täydennyskoulutuksen tarjoamisesta rekrytoitavalle henkilöstölle.
Periaatteisiin on kirjattu myös se, että rekrytoitavalle henkilöstölle tarjottaisiin
mahdollisuuksia aika ajoin palata työskentelemään omaan maahansa.
Sisällöllisesti asiakirja on hyvin yleisluontoinen ja sisältää vähän konkreettisia
toimenpide-ehdotuksia. Se vaatii ehdottomasti rinnalleen konkreettisen
toimeenpanosuunnitelman sekä seurantajärjestelmän. On tärkeää että
strategian toteuttamiselle varataan tarvittavat resurssit ja tavoitteiden
toteuttamiselle laaditaan selkeä aikataulu.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet

Ylitarkastaja Päivi Keskitalo

EDIT lisäys. Piti ihan tsekata, kun tekstissä kohdan 3.1.4 jälkeen tulee seuraavana kohta 3.3.1. Näin tosiaankin on myös alkuperäistekstissä. Jokin kohta deletoitu luonnosvaiheen paperista?

[Saippuakupla]

Lausunnon toimittaneiden tahojen lausunnot löytyvät täältä:

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=17916&tVNo=4&sTyp=Selaus

[mietinen]

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia ja Ruotsin mellakat

Hallitukselta voisi tiedustella millä tavalla Ruotsin viimeaikaiset tapahtumat vaikuttavat Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaan. Paketin voisi sorvata tämän pohjalta: http://halla-aho.com/scripta/husbyn_herattamia_ajatuksia.html

Maahanmuutto 2020 -strategia pyrkii vastaamaan tulevaisuuden työllisyyskysymyksiin, Monitori, 5.11.2012

Sisäministeriössä valmistellaan uutta maahanmuuttostrategiaa. Työ käynnistettiin vuoden alussa hallitusohjelman suunnitelman mukaisesti ja nyt valmistelussa on edetty tiiviiseen kirjoitusvaiheeseen. Strategiahankkeen puheenjohtaja Pentti Visanen kertoo, että strategian punaisena lankana ovat Suomen työllisyyteen ja huoltosuhteeseen liittyvät kysymykset.

Maahanmuuttostrategiassa on tarkoitus ennakoida Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Hallitusohjelmassa maahanmuuttostrategian laadinta on liitetty Suomen talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Hankkeen puheenjohtaja, osastopäällikkö Pentti Visanen, kertoo Monitorin haastattelussa miten strategian valmistelu etenee.

Roopen viestissä on tämä viite ja muita huomioita.

Mitä ihmettä Salonen oikein selittää? Lähiösosiologi Matti Kortteinen selitti eilen radiossa varsin vakuuttavasti, että perinteiset asuntopolitiikan ratkaisut kuten sosiaalinen sekoittaminen eivät enää toimi maahanmuuttajien määrän lisääntyessä. Erilaiset temput voivat hieman hidastaa kehitystä ja ongelmien näkyväksi tuloa, mutta ne eivät ratkaise muussa politiikassa aiheutettuja ongelmia. 20-30 prosentin alue on vääjäämättä 10-20 vuoden päästä 50-90 prosentin alue, ellei maahanmuuttopolitiikkaa muuteta.

[Eino P. Keravalta]

Yksi poikkeus maahanmuuttajataiteilijakunnan taustassa kuitenkin on, nimittäin somalitaustaisten taiteilijoiden vähäinen osuus.

Minna on väärässä. Somaleista taitaa jopa valtaosa olla taiteilijoita, peräti elämäntapataiteilijoita. Ja mikseivät olisi, onhan heidät tänne tuotukin toiseutta edustamaan pelkällä läsnäolollaan. Monikultturistit ovat imeneet maahamme somaleita tehdäkseen heistä sirkuspellejä tuomaan väriä katukuvaan. Myös notkumisperformanssit kuuluvat asiaan, kuten myös äkkiä räjähtävät häppeningit, joissa joukko somaleita saattaa luoda jonkin yllättävän, totunnaisia länsimaisia arvoja haastavan tapahtuman. Ja taiteilijan kuuluukin olla yhteiskuntaan sopeutumaton ja aina sen kanssa riidoissa. Taiteilijan kuuluukin olla köyhä ja nauttia huumeita. Samaten taiteilijan kuuluu kärttää kaikenmaailman apurahoja yhteiskunnalta ja samalla valittaa, kuinka vittumaista hänellä on. Oma käsitykseni on, että somalikansa on suuri taiteilijakansa jopa niin, ettei muiden kansojen keskuudessa ole likimainkaan sitä määrää taiteilijoita kuin somaleilla.

PS: Se, että somalit eivät osaa kaupallistaa taidettaan on sitten kokonaan eri asia. Jos oikein muistan, ei Vincent van Gogh'kaan myynyt eläissään kuin yhden taulun.