Psykologiaa: miksi Islam?

[Arvoton]

Oisko niin, että oikeasti nainen ei piittaa keskustelusta ja oikeuksista, vaan että joku sanoo ja määrää. Elämä on silloin helppoa. On oikeasti olemassa oikea ja väärä, joita ei tarvitse itse punnita. Sama "turvallisuushan" koetaan vanhoillislestadiolaisten ja monien muiden lahkojen sisällä.

Monille muillekin länsimaalaisille on työlästä elää länsimaisen vapauden myötäsynnyttämän oman vastuun kanssa koskien omia valintoja, mutta kun ketjussa oli puhetta naisista.

[Emo]

Monille muillekin länsimaalaisille on työlästä elää länsimaisen vapauden myötäsynnyttämän oman vastuun kanssa koskien omia valintoja, mutta kun ketjussa oli puhetta naisista.

Raamatun mukaan ihminen on itse vastuussa, niin mies kuin nainenkin, omista tekemisistään. Onhan sen hyväksyminen länsimaalaiselle vastuuttomalle ihmiselle työlästä.

[AuggieWren]

On vähän hassua että pelkistetään maailma kahteen kastiin - länsimaalaiset ja muslimit. Suurin osa maailman ihmisistä elää ei-länsimaisissa kulttuureissa ja tasa-arvo on heikko kaikkialla paitsi lähinnä länsimaissa.

Miksi sitten pitäisi ihannoida epätasa-arvoisia kulttuureita?

[Miniluv]

Oisko niin, että oikeasti nainen ei piittaa keskustelusta ja oikeuksista, vaan että joku sanoo ja määrää. Elämä on silloin helppoa. On oikeasti olemassa oikea ja väärä, joita ei tarvitse itse punnita. Sama "turvallisuushan" koetaan vanhoillislestadiolaisten ja monien muiden lahkojen sisällä.

Monille muillekin länsimaalaisille on työlästä elää länsimaisen vapauden myötäsynnyttämän oman vastuun kanssa koskien omia valintoja, mutta kun ketjussa oli puhetta naisista.

http://www.clarionproject.org/analysis/staggering-numbers-women-converting-islam?ModPagespeed=noscript

75% käännynnäisistä islamiin naisia ja vanhoillisimmat suunnat kiinostavat eniten.

Monet kääntyvät nimenomaan avioiduttuaan muslimimiehen kanssa. Tätä ilmiötä ei varmaan ole kotimaisisten kristillisten suuntausten kanssa, ainakaan tässä määrin? Ainakaan suomalaiset kristityt miehet eivät saa feministinaisissa esiin hellan luo-viettiä, turkkilaiset ja afrot sen sijaan...

[Jaska Pankkaaja]

Oisko niin, että oikeasti nainen ei piittaa keskustelusta ja oikeuksista, vaan että joku sanoo ja määrää. Elämä on silloin helppoa. On oikeasti olemassa oikea ja väärä, joita ei tarvitse itse punnita. Sama "turvallisuushan" koetaan vanhoillislestadiolaisten ja monien muiden lahkojen sisällä.

Monille muillekin länsimaalaisille on työlästä elää länsimaisen vapauden myötäsynnyttämän oman vastuun kanssa koskien omia valintoja, mutta kun ketjussa oli puhetta naisista.

Tässähän se ydin on: OSA naisista haluaa että Mies määrää siis alistua täysin tai melko kokonaan, alalajina osa naisista haluaa myös turpaansa säännöllisesti. On meinaan tullut läheltä nähtyä useampikin tapaus..

Siksi OSA naisista on niin kovasti kaikenlaisten lahkojen ja linnahörhöjen perään. Se on vain biologiaa.

Väitän että yo joukko on suurempi kuin haloslaista feminismiä aivan oikeasti kannattavien osuus.

Ristiriita naisten biologisen alistumishalun ja ylhäältä painostetun ideologisen femakkoilun välillä sekä tämän tuoma miesten väärät roolit perheissä ovat myös merkittäviä syitä avioeroihin.

Silti uskoisin miesten alkoholismin olevan suurin yksittäinen syy eroihin. 

Hahha, kelasin just mielessäni tuttuja ja kavereita, aikas joukko, ja huomasin ettei yksikään ns. femakko ole enää naimisissa. Sovinisti(sika) porukasta taas valtaosa naimisissa tai ainakin jonkinlaisessa avoliitossa.

[Tragedian synty]

Siksi, että Islam näyttää olevan rakenteeltaan sellainen että se tarjoaa vahvemman henkisen yhteisön kuin kristinusko. Muslimit ovat vahvoja uskossaan. Heiltä puuttuu kristityille ominainen 'kevyt' versio uskosta. Jos olet muslimi, olet sitä lopun ikäsi. Islamin uskosta ei lähdetä pois netissä tehtävällä eroilmoituksella kuten ev.lut. seurakunnasta.
Siksi Islam on vahvoilla. Se on ehdoton usko. Tuolla ehdottomuudellaan se tosin kävelee yli ihmisoikeuksien, naisten oikeuksien, tasa-arvon, demokratian, jne.

Ilmeisesti se on yksinkertaisten ihmisten uskonto. Niiden, jotka  asettavat uskon edellä mainittujen perusoikeuksien ja teknistieteellisen ja taloudellisen menestyksen edelle.

Tämä on täyttä totta. Ihminen on luontaisesti hyvin hengellinen olento, ja islamin tiukka uskonnollisuus tuntuu monesta maallistuneessa yhteiskunnassa varttuneesta selittämättömällä tavalla houkuttelevalta. Monesti käännynnäisethän ovat juuri vannoutuneimpia mokuttajia. He ovat tyytymättömiä monikultturismiin, tekemällä tehtyyn uskontoon, joten he kaipaavat sen tilalle ihan oikeaa uskontoa, jolle on vuosisatojen aikana kehittynyt kaikki se, mitä vaaditaan todella vahvalta psykologiselta doktriinilta.

Hengellisesti pirstaloituneessa ihmisyhteisössä ryhdytään aina hakemaan turvaa jostain auktoriteetista. Loppujen lopuksi meillä kaikilla on jokin "ylempi" henki, tavoite tai ihanne. Jollakulla aito uskonto (minä), jollakulla poliittinen idealismi (Arhinmäki, Stubb), jollakulla hedonismi tai oma taloudellinen ja/tai poliittinen menestys (Barroso, Wahlroos), jollakulla alistuminen jollekin ihaillulle henkilölle (erilaisten tähtien fanit), jollakulla omistautuminen jollekin itseä suuremmalle (kuten perheelle tai isänmaalle).

[Mangustin]

Allah itsessään on arvaamaton, eikä kukaan muslimi voi viime kädessä olla varma pelastumisestaan vaikka tekisi nuo temputkin. Allah voi silti päättää syöstä ihmisen helvettiin, jos tahtoo.

Kristinuskossa on kerrottu, kuka on tie, totuus ja elämä.
Allah sensijaan hääräilee kuin kunnon ennalta-arvaamaton allah konsanaan.

Emo unohtaa, että islamissa ei ole perisyntikäsitystä. Aatamin ja Eevan synti ei rikkonut heidän jälkeläistensä jumalasuhdetta.

Ihmisen on siten paljon helpompi noudattaa käskyjä oman halunsa ja järkensä varassa, ja Allahkin  tulee vastaan.

Koska islam ei anna eikä voikaan antaa selvää vastausta syyllisyys- ja syntikysymykseen, panee muslimi toivonsa Jumalan suurpiirteisyyteen. Jumalan armo on jalomielisen ruhtinaan armoa, joka ei suhtaudu pikkujuttuihin kovin tarkasti. Islamin Jumala on ytimeltään pehmeä – päinvastoin
kuin yleensä kuvitellaan. Hän antaa armossaan muslimien hyvien töiden painaa vaa'assa tuhatkertaisesti.

http://www.teolinst.fi/julkaisut/iustitia15/15_9.pdf

Eikös toi vaaka ole alunperin egyptiläisten innovaatio? Sydämen piti punnittaessa olla tasapainossa höyhenen kanssa tai muuten sielunsyöjä vie.

If the deceased successfully passed these unpleasant demons, he or she would reach the Weighing of the Heart. In this ritual, the heart of the deceased was weighed by Anubis, using a feather, representing Ma'at, the goddess of truth and justice. The heart would become out of balance because of failure to follow Ma'at and any hearts heavier or lighter than her feather were rejected and eaten by the Ammit, the Devourer of Souls. Those souls that passed the test would be allowed to travel toward the paradise of Aaru.

https://en.wikipedia.org/wiki/Duat

Islamissa riittää 51% hyvyys. Toi hyvyyden ja pahuuden keskinäinen mitattavuus vaan on hankalaa ja siinä kohtaa juuri oikeauskoisuus, hajj ja rukoukset auttaa Allahin armeliaisen armahtavuuden saavuttamisessa.

[Siili]

Jos tarkastelee hyvin pitkiä periodeita, niin voi ehkä sanoa, että kristinuskossa maallistuminen alkoi uskonpuhdistuksen aikoihin, mutta islamissa se ei ole vielä alkanut samalla tavalla, koska se on niin nuori uskonto?

Minua ei ateistina kiinnosta tippaakaan spekuloida islamin tulevalla kehityksellä.  Meinaatko todellakin, että muslimien nykyperseilyä pitää nyt vain sietää, koska inkvisitio ja ristiretket?

Ateistina olen helvetin iloinen, että elän (tapa)kristillisessä yhteiskunnassa enkä esimerkiksi Bangladeshissä.  Ihmettelen suuresti, miksi fiksun tuntuiset sekulaaritkin ihmiset pitävät suunsa kiinni, kun näkevät uuden maahan saapuvan taikauskon tuottavan selvää vahinkoa. 

[Emo]

Jos tarkastelee hyvin pitkiä periodeita, niin voi ehkä sanoa, että kristinuskossa maallistuminen alkoi uskonpuhdistuksen aikoihin, mutta islamissa se ei ole vielä alkanut samalla tavalla, koska se on niin nuori uskonto?

Minua ei ateistina kiinnosta tippaakaan spekuloida islamin tulevalla kehityksellä.  Meinaatko todellakin, että muslimien nykyperseilyä pitää nyt vain sietää, koska inkvisitio ja ristiretket?

Ateistina olen helvetin iloinen, että elän (tapa)kristillisessä yhteiskunnassa enkä esimerkiksi Bangladeshissä.  Ihmettelen suuresti, miksi fiksun tuntuiset sekulaaritkin ihmiset pitävät suunsa kiinni, kun näkevät uuden maahan saapuvan taikauskon tuottavan selvää vahinkoa.

Arvaas ettenkö minä ihmettele ihan samaa asiaa? Suvivirttä nämä kyllä jaksavat vastustaa, mutta islamin räikeät ihmisoikeusloukkaukset viitataan kintaalla jos nyt edes niinkään vahvasti reagoidaan.

[Vouti]

Jos tarkastelee hyvin pitkiä periodeita, niin voi ehkä sanoa, että kristinuskossa maallistuminen alkoi uskonpuhdistuksen aikoihin, mutta islamissa se ei ole vielä alkanut samalla tavalla, koska se on niin nuori uskonto?

Tarkastelu on virheellinen. Analogiaa kristillisyyden ja islamin välille ei voida vetää, eikä kristillisyyden kehityksestä voida päätellä mitään islamin tulevasta kehityksestä. Toisekseen kristillisyyden maallistumiseen ei millään muotoa ole vaikuttanut uskonnon ikä, vaan ympäröivän yhteiskunnan asteittainen muutos hengellisestä maailmankuvasta tieteelliseen. Islamilaisella maailmalla on mahdollisuudet saman information käyttöön. Tällä hetkellä modernismia ollaan käytännössä hylkäämässä. Viimeisenä ja kaikkein tärkeimpänä kohtana; Islamin lähdemateriaali ei anna mahdollisuutta rauhaan, suvaitsevaisuuteen tai ihmisten väliseen tasa-arvoon ilman käsityskyvyn ylittävää itsepetosta (vert. NL:n ja DDR:n palvonta Suomessa).

        - Vouti

[matkamiehiii]

Siksi, että Islam näyttää olevan rakenteeltaan sellainen että se tarjoaa vahvemman henkisen yhteisön kuin kristinusko. Muslimit ovat vahvoja uskossaan. Heiltä puuttuu kristityille ominainen 'kevyt' versio uskosta. Jos olet muslimi, olet sitä lopun ikäsi. Islamin uskosta ei lähdetä pois netissä tehtävällä eroilmoituksella kuten ev.lut. seurakunnasta.
Siksi Islam on vahvoilla. Se on ehdoton usko. Tuolla ehdottomuudellaan se tosin kävelee yli ihmisoikeuksien, naisten oikeuksien, tasa-arvon, demokratian, jne.

Ilmeisesti se on yksinkertaisten ihmisten uskonto. Niiden, jotka  asettavat uskon edellä mainittujen perusoikeuksien ja teknistieteellisen ja taloudellisen menestyksen edelle.

Tämä on täyttä totta. Ihminen on luontaisesti hyvin hengellinen olento, ja islamin tiukka uskonnollisuus tuntuu monesta maallistuneessa yhteiskunnassa varttuneesta selittämättömällä tavalla houkuttelevalta. Monesti käännynnäisethän ovat juuri vannoutuneimpia mokuttajia. He ovat tyytymättömiä monikultturismiin, tekemällä tehtyyn uskontoon, joten he kaipaavat sen tilalle ihan oikeaa uskontoa, jolle on vuosisatojen aikana kehittynyt kaikki se, mitä vaaditaan todella vahvalta psykologiselta doktriinilta.

Hengellisesti pirstaloituneessa ihmisyhteisössä ryhdytään aina hakemaan turvaa jostain auktoriteetista. Loppujen lopuksi meillä kaikilla on jokin "ylempi" henki, tavoite tai ihanne. Jollakulla aito uskonto (minä), jollakulla poliittinen idealismi (Arhinmäki, Stubb), jollakulla hedonismi tai oma taloudellinen ja/tai poliittinen menestys (Barroso, Wahlroos), jollakulla alistuminen jollekin ihaillulle henkilölle (erilaisten tähtien fanit), jollakulla omistautuminen jollekin itseä suuremmalle (kuten perheelle tai isänmaalle).

Ihminen on uskonnollinen eläin ja jos nykykulttuuri ei pysty tarjoamaan ihmisellä uskonnollis-rituaalisia kokemuksia niin se korvautuu toisella.  Etenkin jos ja kun talouskriisi ym. jatkuu niin uskonnolle tulee euroopassa yhä enemmän kysyntää, oli se sitten Islam, helluntai-kristinusko, henkilökultti-kommunismi, kansallisosialismi tai jotain muuta, rationaalinen ateismi se ei ainakaan tule olemaan.

Euroopan suurin heikkous tällä hetkellä on että meillä ei ole mitään idealogiaa mihin samaistua/mistä saada uskoa paremmasta, olemme vain suuri joukko individualisteja ja kuten sanotaan yksin olet heikko mutta ryhmässä vahva. Tästä syystä niinkin vähäpätöinen kuin arabien aavikkouskonto on saavuttamassa jalansijaa euroopassa eli vain täyttämässä uskonnollista tyhjiötä. Venäjällähän toisaalta taas monet muslimit on kääntymässä Venäjän valtauskontoon eli ortoksilaisuuteen koska Venäjällä ei ole uskonnollista tyhjiötä eikä Venäjä ole heikko muutenkaan. Sitä ennen neuvostoliitto oli pakkokäännyttänyt lähi maitten muslimit ateistiseen kommunismiin, niin vain se vahvempi kulttuuri jyrää alleen heikommat.

En ole koskaan kuulunut kirkkoon. Olen ateisti enkä ole vakaumustani kyseenalaistamassa, mitä naturalistiseen maailmakatsomukseeni tulee. Sen sijaan olen tutkimusnäytön perusteella alkanut kyseenalaista suhtautumistani uskontoihin yhteiskunnallisena ja psykologisena ilmiönä.

Viime vuosikymmenen uusateistit, "neljä hevosmiestä" eivät tehneet minuun järin suurta vaikutusta, koska samat ajatukset joita he hieman väsyneesti pyörittelevät kävin itse läpi omassa päässäni joskus 5-15-vuotiaana.

Paljon mielenkiintoisempi älyllinen keskustelu käytiin samoihin aikoihin kognitiivisen uskontotieteen puolella uskontojen tieteelliseksi selittämiseksi. Siinä missä melko ideologinen uusateismi hallitsi kirjamarkkinoita 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, empiirisen uskontotieteen perustalta on kirjoitettu uskontoihin paljon ymmärtäväisemmin suhtautuvia kirjoja 2010-luvulla. Niitä on esitellyt muun muassa New Scientist uskontoaiheisessa teemanumerossaan.

Erikoista on se, että maailman ehkä vaikutusvaltaisin empiristi – siis tieteellisen menetelmän kannattaja ja siitä valistava tieteen popularisoija – Richard Dawkins nojaa monessa uskontoon liittyvässä kysymyksessä ennemminkin (ateistiseen) ideologiaan kuin (empiiriseen) tieteeseen.

Kognitiivisella uskontotieteellä on varsin vakuuttavaa näyttöä siitä, että toisin kuin Dawkins ja muut hevosmiehet ajattelevat, uskonnollinen tapa ajatella nousee ihmisen luontaisista kognitiivisista valmiuksista, ja ilman "indoktrinaatiotakin" uskonnollisen ajattelun alkeismuodot syntyisivät uudelleen sukupolvessa tai kahdessa. Sen sijaan tieteellinen menetelmä on opetettava joka sukupolvelle uudestaan. Se ei tee tieteestä vähemmän arvokasta, päinvastoin. On hyvä ymmärtää,  että rationaalinen sivilisaatio on haavoittuva, ja edellyttää sen perinnön jatkuvaa vaalimista.

Uskonnolla on myös positiivisia sosiaalisia vaikutuksia, väittävät uskontotieteilijät. Uskonnollisilla uskomuksilla taatusti on kielteisiä vaikutuksia, mutta minusta näyttää siltä, että Dawkins ja kumppanit ovat syyllistyneet kirsikanpoimintaan lukiessaan uskonnon syyksi kaiken ihmisluonnon raadollisuuden ja kieltäytyessään näkemästä, miten uskonto voi kanavoida näitä irrationaalisia piirteitä harmittomiin uomiin, ja parhaimmillaan myös ruokkia ihmisluonnon positiivisia piirteitä.

Alain de Botton ehdottaa äskettäin suomeksikin julkaistussa teoksessaan Uskontoa ateisteille, että maallistuneen yhteiskunnan tulisi ottaa uskonnoista niiden hyvät piirteet samalla kun varsinaisesta yliluonnollisesta jumaluskosta luovuttaisiin.

Uskonnoton aikamme ei voi enää hyväksyä uskontojen yliluonnollista ja dogmaattista sisältöä. Silti olisi suuri menetys, jos kaiken tuon hylätessämme luopuisimme myös kaikesta siitä viisaudesta, jota uskonnot pitävät sisällään. Vuosisatojen ajan uskonnot ovat tarjonneet lohtua, vaalineet yhteisöllisyyttä ja painineet kuolevaisuutemme kanssa. Näin tehdessään ne ovat luoneet korvaamattomia psyykkisiä ja sosiaalisia mekanismeja, joista maallistuneenkaan yhteiskunnan ei pitäisi luopua.

Tämä logiikka on siis täysin vastakkainen sille ateistin suusta usein kuultavalle hokemalle, jossa päätellään että koska kristinuskon kosmologiset, geologiset ja biologiset opinkappaleet ovat naurettavia, ei tällaisten paimentolaiskansojen tuhansia vuosia vanhoilla eettisilläkään käsityksillä voi olla mitään arvoa. Yhtä hyvin voi kuitenkin todeta että jos uskonto on säilynyt tuhansia vuosia, se kaikista puutteistaan huolimatta on ilmeisesti ainakin suhteellisen hyvin sopusoinnussa ihmisluonnon kanssa. Samaa ei voi aina sanoa niistä edistyksellisistä opinkappaleista, joita kristinuskon perintöä vastaan taistelevat arvoliberaalit haluavat uskontojen tilalle asettaa. Kristinuskon perisyntikäsitys voi olla validi ihmiskuva, vaikka se onkin sekä ikävä että kääritty pakettiin, joka sisältää joukon ilmiselvästi järjettömiä uskomuksia.

Tässä de Botton hakee mielestäni hieman utopistisesti jonkinlaista keinotekoista valistususkontoa, eräänlaista uskonnollista esperantoa. Voisiko olla mahdollista suunnitella uskomusjärjestelmä rituaaleineen ja pyhine paikkoineen niin, että se vetoaisi ihmisen alkukantaisiin vaistoihin mutta ei sisältäisi yliluonnollista ja dogmaattista sisältöä?

Yhdistelmä tieteellistä maailmankuvaa ja protestanttista työetiikkaa on ollut myös Harvardin yliopiston historiantutkija Niall Fergusonin mielestä länsimaiden maailmanvallan perusta, yhdessä markkinatalouden instituutioiden kanssa. Nyt meneillään oleva historiallinen kokeilu, jossa työetiikka vähitellen korvautuu hedonismilla, voi ajan mittaan osoittautua virheeksi.

En oikein usko de Bottonin ajatukseen puhtaalta pöydältä suunnitellusta uskonnosta. Todennäköisesti siitä tulisi jotain aivan muuta kuin suunnittelija alun perin aikoi. En ylipäätään usko tällaiseen suunnitteluoptimismiin, enkä varsinkaan tällaisissa asioissa.

Ehkä realistisempaa on – meidän ateistien, joihin myös sekä Ferguson että de Botton lukeutuvat – luopua uskonnonvastaisuuestamme ja tukea niitä vakiintuneita, organisoituja uskontoja, jotka vastaavat ihmisten uskonnollisiin tarpeisiin, ja jotka eivät ole ristiriidassa tieteen ja demokratian kanssa.

Määritelmä auki:

- Vakiintuneita ja organisoituja, koska muoti-ilmiöihin ja yksilölliseen hengellisyyteen ei voi luottaa yhteiskunnan arvopohjana.

- Jotka vastaavat ihmisten uskonnollisiin tarpeisiin – suomalainen luterilaisuus alkaa olla jo niin väljähtynyttä, että se ei enää täytä tätä tehtävää. Jos yhteiskuntaan syntyy uskonnollinen tyhjiö, se pyrkii täyttymään, ja väljähtynyt uskonto ei enää toimi tulppana fundamentalistisille uskonnoille.

- Jotka eivät ole ristiriidassa tieteen kanssa. Kreationismi on pesiytynyt Suomessa lähinnä herätysliikkeisiin.

- Jotka eivät ole ristiriidassa demokratian kanssa. Pysyvät siis omalla paikallaan yhteiskunnassa hengellisellä alueella eivätkä määrittele yhteiskunnallisia instituutioita. Tällä mittarilla islam on hyvin vähän uskonto ja hyvin suurelta osin poliittinen ideologia.

Suomalaista luterilaisuutta voi lähinnä kritisoida siitä, että se on päässyt hengellisesti väljähtymään niin latteaksi, että se on jättänyt liikaa tilaa juuri niille hurmosliikkeille, joihin militanttien ateistien kannattaisi taistelutahtonsa kohdentaa.

http://www.tiede.fi/blog/2013/05/05/uskonnoista-tieteesta-ja-demokratiasta/

[eräsmiesvaan]

Islam on muuttumaton systeemi, joka pakottaa muut systeemit joko mukautumaan sen reunamille taikka häviämään pois. Länsimainen systeemi lähtee perimmiltään siitä, että ei ole mitään systeemiä mitä ei voitaisi muuttaa toisenlaiseksi.

Länsimaissa on siis lähdetty väärin, taikka jopa ihan valheellisin, premissein integroimaan islamia osaksi nykyistä yhteiskuntaa ja lopputuloksena tullaan saamaan epäonnistuminen.

[odir34r55]

Ihminen on uskonnollinen eläin ja jos nykykulttuuri ei pysty tarjoamaan ihmisellä uskonnollis-rituaalisia kokemuksia niin se korvautuu toisella.  Etenkin jos ja kun talouskriisi ym. jatkuu niin uskonnolle tulee euroopassa yhä enemmän kysyntää, oli se sitten Islam, helluntai-kristinusko, henkilökultti-kommunismi, kansallisosialismi tai jotain muuta, rationaalinen ateismi se ei ainakaan tule olemaan.

Tietääkseni ns. sosiobiologinen selitysmalli, jossa väitetään, että esim. tarve uskontoon olisi ihmisille geeniperimässä jo annettu, on tieteessä nykyään erittäin epäsuosittu. Nähdäkseni ihminen voi elää usein myös ilman jonkinlaista uskontoa. Tietenkin jos uskonto määritellään jonkinlaiseksi maailmanselitykseksi tai maailmankatsomukseksi, niin sillon voisi ehkä sanoa, että sellainen on pakko yhteisöllä tai ihmisellä olla - mutta se "uskonto" voisi ehkä olla myös esim. uskomista diversiteettiin, suvaitsevaisuuteen yms.?

[törö]

Tietääkseni ns. sosiobiologinen selitysmalli, jossa väitetään, että esim. tarve uskontoon olisi ihmisille geeniperimässä jo annettu, on tieteessä nykyään erittäin epäsuosittu. Nähdäkseni ihminen voi elää usein myös ilman jonkinlaista uskontoa.

Suurin osa ihmisistä elää siinä uskomusmaailmassa josta he uskovat saavansa hyötyä.

Uskonto tarjoaa kuolemattomuutta, joten se kuuluu yleensä pakettiin, vaikka kehitys onkin vähentänyt muuten sen tarvetta. Lääkäri parantaa tehokkaammin kuin rukous, jos rahat loppuvat käydään Sossussa eikä kyselemässä almuja kirkolta, sielunhoitoa saa kallonkutistajalta ja niin edelleen.

Uskomusmaailman ei silti tarvitse olla rationaalinen vaan tarjolla olevat rationaaliset ratkaisumallit ovat vain osoittautuneet uskontoa tehokkaammiksi ja herättävät luottamusta sen takia.

Mainonta on lähes pelkkää uskomusten levittämistä ja hyvin vaikuttaa kannattavan.

Uskomuksia syntyy myös ilman mainontaa.

Harva esim. ihmettelee miten Google corp. taikoo pelkällä mainonnalla rahat uusien palveluiden kehittämiseen, palvelinfarmeihin ja nähtävästi rajattomaan kaistan leveyteen, vaikka tiedostojen ja valokuvien jakamiseen erikoistuneet palveluntarjoajat ovat yleensä hyvin nihkeitä antamaan mitään kunnollista ilmaiseksi.

Ilmaiseksi saa rajallista tallennustilaa ja kaistanleveyttä sekä tiedostojen jakamisessa myös turhautumista aiheuttavia odotusaikoja, vaikkei tiedonsiirtoon tarvita läheskään yhtä paljon kaistanleveyttä kuin siinä tapauksessa, että lataa saman kokoisen tiedoston YouTubeen ja se katsotaan pari sataa kertaa, mikä on vielä hyvin vähän. YouTube myös tekee videosta useamman version eri käyttötarkoituksiin, mikä kasvattaa tallennustilan tarvetta.

Tämä johtuu siitä, että Google tarjoaa hyviä palveluita ilmaiseksi, mikä riittää tekemään siitä luotettavan firman, vaikka kaiken järjen mukaan sen täytyy olla tiedustelupalvelun, luultavasti NSA:n, kulissifirma. Sen liiketoiminta selvästikin on tappiollista, vaikka sen ei tarvitsekaan maksaa veroja, mikä on myös aika erikoista. Ikään kuin valtion kannalta olisi täysin samantekevää maksaako se veroja vai ei, mikä on johdonmukaista vain siinä tapauksessa, että se tarvitsee toimintaansa valtion rahoitusta.

Tiedonkeruulla se kuitenkin voi kattaa kulunsa, sillä itsestään syntyneen luotettavan maineen takia sitä käytetään turhan varomattomaksi. Jokainen sen saama yrityssalaisuus hyödyttää jotain Yhdysvaltalaista firmaa ja kasvattaa valtion verotuloja.

Siitä on samasta syytä suuri apu myös perinteisessä tiedustelutoiminnassa.

Ylipäätään netistä ei saa promojen lisäksi ilmaiseksi mitään rahan arvoista vaan vakituinen sähköpostiosoitekin kannattaa ottaa suosiolla nettiyhteyden tarjoajalta, jolla on varaa antaa se kaupanpäällisinä. Joku @pp.inet.fi on ehkä vähän juntti pääse osoitteelle, mutta huomattavasti luotettavampi kuin jonkin tiedonlouhintafirman pääte.

Joo, Google on ehkä vähän OT esimerkki, mutta kuvaa aika hyvin kuinka enemmistön aivot toimivat kun tarjolla on jotain kivaa.

Uskonnot ja ideologiat ovat yleensä aika samanlaisia viritelmiä kuin Google-usko. Helppoheikki lupailee jotain kivaa ja porukka haluaa uskoa saavansa sen, ja ummistaa sen tähden omasta tahdostaan silmänsä siltä, että helppoheikki myös kusettaa uskovia jollain tavalla.