2012-11-05 Monitori: Vaikutusten arviointi maahanmuuttostrategiassa

[mietinen]

Maahanmuutto 2020 -strategia pyrkii vastaamaan tulevaisuuden työllisyyskysymyksiin, Monitori, 5.11.2012

Sisäministeriössä valmistellaan uutta maahanmuuttostrategiaa. Työ käynnistettiin vuoden alussa hallitusohjelman suunnitelman mukaisesti ja nyt valmistelussa on edetty tiiviiseen kirjoitusvaiheeseen. Strategiahankkeen puheenjohtaja Pentti Visanen kertoo, että strategian punaisena lankana ovat Suomen työllisyyteen ja huoltosuhteeseen liittyvät kysymykset.

Maahanmuuttostrategiassa on tarkoitus ennakoida Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Hallitusohjelmassa maahanmuuttostrategian laadinta on liitetty Suomen talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Hankkeen puheenjohtaja, osastopäällikkö Pentti Visanen, kertoo Monitorin haastattelussa miten strategian valmistelu etenee.

Strategiassa pureudutaan työllisyysteemaan, mutta pohditaanko myös muita maahanmuuton kysymyksiä tästä näkökulmasta?

Työelämän kysymykset kytkeytyvät monilla tavoin Suomeen muuttavien henkilöiden, vasta tuloaan harkitsevien ja täällä asuvien elämäntilanteisiin. Työn teon kysymykset liittyvät myös toimeentuloedellytyksiin ja oleskelulupakysymyksiin.

Strategiassa pyritään paneutumaan maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseen ja esimerkiksi ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuuteen siirtyä opintojensa jälkeen suomalaiseen työelämään.

Jos mietitään Suomeen työn takia muuttaneita henkilöitä, niin heidän puolisoidensa ja perheidensä viihtymisellä on tärkeä merkitys siinä, että osaava työvoima saadaan pysymään Suomessa.

2020-hanke järjesti tilaisuuden, jossa useat eri sidosryhmät pohtivat maahanmuuttohallinnon uudistamista. Tapahtumassa nousi esille kotouttamiseen liittyvien tilastotietojen puute. Miten tulevaisuuden ennakointi onnistuu ilman näitä tietoja tai onko tarkoituksena aloittaa tietojen systemaattinen kerääminen?

Tietoja kyllä kerätään, mutta tiedot ovat hajallaan eri viranomaisten rekistereissä. Tietojen analysoinnissa on myös puutteita. Tästä syystä luotettavan kokonaiskuvan saaminen maahanmuuton tilasta voi olla vaikeaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistunut selvitys kotouttamisen osaamiskeskuksesta ja Maahanmuuttovirasto valmistelee puolestaan selvitystä maahanmuuton osaamiskeskuksesta.

Osaamiskeskusten tarkoituksena on muun muassa eri lähteistä saatavien tietojen käsittely ja analysointi. Tarkemmasta tiedosta tulee olemaan hyötyä maahanmuuttotyön suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Millä lailla poliittiset vaikuttajat tulevat osallistumaan strategian työstämiseen?

Strategiaa on tarkoitus käsitellä kotouttamis- ja maahanmuuttopoliittisessa ministeriryhmässä vielä kaksi kertaa ennen vuoden vaihdetta. Sen jälkeen, kun työryhmän työ on valmistunut, strategia on tarkoitus lähettää lausunnolle.

Lausuntojen perusteella viimeistelty strategia viedään kotouttamis- ja maahanmuuttopoliittiselle ministeriryhmälle ja sen jälkeen koko valtioneuvoston hyväksyttäväksi.

Milloin strategia lähtee lausunnoille?

Lausuntokierros järjestetään sen jälkeen, kun strategia on luovutettu eli näillä näkymin lausunnolle lähettäminen tapahtuu helmikuun 2013 alussa.

Lisätietoja hankkeesta: www.intermin.fi/maahanmuutto2020
Video Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta: www.youtube.com/user/Sisaministerio?feature=watch
Twitter: twitter.com/maahanmuutto

Teksti: Kaisa Huikuri

Samoja asioita on käsitelty mm. viestiketjussa Seminaari 9.11.: Saatavuusharkinta - työntekijöiden suojelua vai hyväksikäyttöä?.

[Jouko]

"Aasialaiset tulevat!" Ei pitäisi olla uusi asia esim. thaimaalaiset naiset. Mutta sitä ei ole katsottu hyvällä vaikka he ovat tulleet rakkauden perässä ja ryhtyneet jopa töihin.

[nuiseva]

Montako virkamiestä tarvitaan laskemaan, mikä on maahantulijan hyöty/haitta yhteiskunnalle?
Paljonko se maksaa, kun nämä virkamiehet osaamiskeskuksissaan strategioiden kanssa puuhastelevat?
Ja paljonko maksaa se, kun virkamiesten strategialaskelmia aletaan toteuttaa käytännössä?

Voin auttaa virkamiehiä alkuun pienillä faktoilla:

--Maksuton koulutus kenelle tahansa ulkomaalaiselle on pelkkää persnettoa ainakin koko tämän opiskelun ajan.

-- Aloille, joissa on suomalaisia työttömänä reservissä ei kannata lisätyövoimaa ulkomailta tuoda tai kouluttaa, todennäköisesti joutuvat sinne reservin jatkeeksi, jos eivät täysin suomea osaa. Jos ulkomailta halutaan kuitenkin osaajia tuoda, näissä ulkomaan tuontitapauksissa on kaksi ehtoa:
1. tuoja on firma, joka työntekijän tarvitsee ja se sitoutuu pitämään työntekijän suomalaisilla työehdoilla ainakin sen huutavan työvoimapulan yli, eli viisi vuotta.
2. Jos koulutetaan näille aloille, peritään tulijalta lukukausimaksu ja tämän täytyy elättää itsensä Suomessa opiskelujen ajan

Tästä nyt puuttuu se puppusanageneraattorin tuottamat 200 sivua, joka häivyttää mukavasti asioiden todellisen luonteen.

[Brandöt]

Maahanmuuttostrategiassa on tarkoitus ennakoida Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Pointsit siitä kun yritetään ennakoida, mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin tämä asia (ilmiö kaikessa laajuudessaan) ei ole kovin hyvin ennakoitavissa. Etenkään tilanteessa, jossa ei tunnusteta tosiasioita ensiksi.

Hallitusohjelmassa maahanmuuttostrategian laadinta on liitetty Suomen talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen

Eli toisin sanoen kantaväestön asemaa työmarkkinoilla heikennetään ulkomailta tuodun työvoiman avulla; työolosuhteita tai palkkausta (puhumattakaan muista eduista - tai pikemminkin niiden puutteesta) ei tarvitse laittaa kuntoon, kun vähempään tyytyvät ihmiset tulevat tilalle ja tekevät saman työn alemmilla tulostavotteilla.

Ihmeellistä tässä vain on se, miksi ja miten niin suuri osa kansasta on aivan laput silmillä tästä asiasta. Miksi ei vastarinta ole suurempaa?

[Roope]

Työryhmän esitys maahanmuuttostrategiasta lausunnoille

Suomen maahanmuuttostrategiaa pohtinut työryhmä luovutti esityksensä tänään ministeri Päivi Räsäselle. Työryhmän ehdotus lähetetään seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle. Valtioneuvosto päättää strategiasta kevään lopussa lausuntokierroksen jälkeen.

Strategiaa on valmisteltu sisäministeriön johdolla Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –hankkeessa. Kyseessä on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista, jonka tavoitteissa painotetaan Suomen talouskasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviä kysymyksiä.

Strategian valmistelutyöhön on osallistunut niin poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita kuin työelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Osana strategian laadintaa järjestettiin myös verkossa kysely, johon osallistui yli sata kansalaista Otakantaa.fi –sivustolla.

Työryhmän esitys maahanmuuttostrategiasta lähetetään lausuntokierrokselle lähipäivinä.

Strategiaan voi tutustua osoitteessa www.intermin.fi/maahanmuutto2020

Tiedote 30.1.2013

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus (pdf)

[Roope]

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus (pdf)

Masentavaa, toteutuessaan katastrofaalista.

[Tykkimies Pönni]

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus (pdf)

Masentavaa, toteutuessaan katastrofaalista.

Katastrofaalisuus on tarkoituksellista. Tuhomokutusta.

[guest3656]

Suomi ei toden totta aio toistaa muiden virheitä maahanmuutossa. Suomalainen yhteiskunta ja sen resurssit aiotaan valjastaa täysimittaisesti pelkästään kehitysmaiden tarpeisiin. Suomalainen, Afrikan neekerin asia on sinua asiasi!

[Näkkileipä]

Tämän työryhmän esittäjät syyllistyvät "Kiihottamiseen maahanmuuttajia kohtaan" jos tämä menee läpi.

[Nihkeys]

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus (pdf)

Hassuna yksityiskohtana sivun 11 maahanmuuttajien väestöpyramidi muistuttaa sienipilveä.

[Suvaitsija]

3.1.3 Suomi kantaa vastuuta osana kansainvälistä yhteisöä

Konfliktit ja turvattomuus aiheuttavat osaltaan kansainvälistä liikkuvuutta. Valtaosa ihmisistä, jotka jättävät kotinsa hakeakseen suojelua toisesta maasta, jää kotimaansa lähialueille. Osa hakee suojelua myös kauempaa. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut suojelemaan niitä, jotka joutuvat lähtemään kotiseudultaan vainon, vakavien ihmisoikeusloukkausten tai aseellisten selkkausten vuoksi. Myös heidän oikeutensa perheenyhdistämiseen turvataan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

? Suomessa annetaan tulevaisuudessakin korkeatasoista suojelua, joka turvaa yhtäläiset oikeudet ja etuudet kaikille suojelun tarpeessa oleville.

Kansainväliset sopimukset, kansainväliset sitoumukset, kansainväliset velvoitteet. Ainoa perustelu löysälle maahanmuuttopolitiikalle näyttää olevan joku mystinen ja määrittelemätön kansainvälinen laki, jota tämänkään bullshitbingon kirjoittajat eivät tunne. Mitään lähdekirjallisuutta ei luonnollisesti tarjota viitteeksi.

Muutamia muita latteuksia:

? Maahanmuuttajien sijoittumista työelämään on tuettava yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, etenkin monimuotoisuusjohtamista ja työelämän asenneilmapiiriä kehittämällä.

? On huolehdittava siitä, että julkiset palvelut soveltuvat maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien erityistarpeisiin on luotava yksilöllisiä palveluita

? Työelämän tulee olla valmis vastaanottamaan maahanmuuttajia. Myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä on tuettava aktiivisesti.

? Maahanmuuttajayhteisöjen ja kantaväestön välistä sekä maahanmuuttajayhteisöjen keskinäistä myönteistä kanssakäymistä on edistettävä ennakkoluulojen vähentämiseksi.

? Asuinalueiden eriytymiskehitystä on vähennettävä huolehtimalla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnasta ja tasapainoisesta alueellisesta jakautumisesta.

? Myönteistä asenneilmapiiriä on luotava aktiivisin toimenpitein.

Esipuheessa läpyskän tarkoituksen kerrotaan olevan kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, mutta pikaisen lukemani perusteella koko läpyskä haiskahtaa joltain somalien positiivinen diskriminaatio-oppaalta, joka on täynnä mitä typerämpiä mokukliseitä. Minkä takia tätä varten on tarvittu työryhmä? Voisin kirjoittaa tällaisen mitäänsanomattoman sepustuksen päivässä, ajattelematta mitään. En tosin nähnyt siinä mitään säväyttäviä muutoksiakaan. Samaa rikkaus & voimavara-lässynläätä, mitä tässä on kuunneltu 20 vuotta. Tosin Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien edustajien täydentävä lausuma selotuksen lopussa kuulostaa aika ikävältä:

EU:n ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden työnteko-oikeutta koskeva työvoiman saatavuusharkinta poistetaan.

Orjatyövoimapulalta haiskahtaa.

[rölli2]

Eihän tämän tutkimuksen lopputulos voi olla muuta kuin maahanmuuttoa ylistävä. Johtopäätös tulee olemaan, että maahanmuutolla on ollut suomelle vain positiivisia vaikutuksia. suomi tarvitsee entistä enemmän mahhanmuutajia erityisesti afrikasta. Nämä afrikkalaiset ovat paitsi eksoottisia ja tuovat värinää yhteiskuntaan he myös tuovat laajemman käsityksen työmoraalista. Lisää rahaa afrikkalaisille, unohtamatta Itä-euroopasta tulevia työnhakijoita

[nuiv-or]

Maahanmuutosta on keskusteltava monipuolisesti ja asiallisesti, ja
maahanmuuttopolitiikkaa on voitava arvostella. Erilaisille mielipiteille on annettava
tilaa ja maahanmuuttajien omat näkökulmat on tarpeen saada esiin. Tiedotusvälineillä
on tässä keskeinen rooli. Myös maahanmuuttoa koskevan tutkimustiedon tulisi näkyä
yleisessä keskustelussa nykyistä paremmin.

? Maahanmuutosta käytävää yhteiskunnallista keskustelua on tuettava oikeilla
tiedoilla, ja sitä on aktivoitava ja laajennettava.

Maahanmuuttokeskustelun sävy vaikuttaa yleiseen asenneilmapiiriin. Etenkin
arvojohtajilla, poliitikoilla ja viranomaisilla on vastuu paikkansa pitävän tiedon
välittämisestä. Heidän on tiedostettava se, että he vaikuttavat maahanmuuttoa koskeviin
mielikuviin. He ovat myös avainasemassa, kun tuomitaan ja ehkäistään ennalta
vihapuhetta ja viharikoksia.

Myönteinen asenne maahanmuuttajia kohtaan helpottaa uusien tulijoiden asettumista
Suomeen. Se vaikuttaa niin lasten koulunkäyntiin, nuorten opiskeluintoon kuin
aikuisten työllistymiseen. Osaavan työntekijän jääminen Suomeen riippuu ratkaisevasti
paitsi hänen omasta myös hänen perheensä viihtymisestä. Kielteiset asenteet puolestaan
voivat johtaa esimerkiksi vaikeuksiin saada Suomeen ulkomaista työvoimaa ja tänne jo
tulleiden työntekijöiden poismuuttoon.

?

Asuinalueet ovat arjen kohtaamispaikkoja. Asumisen eriytymiskehityksen
pysähdyttäminen ja asuinalueiden kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita, joilla tuetaan
moninaisuuden hyväksymistä. Suomessa on hyvät edellytykset ehkäistä kaupunkien
sisäistä eriarvoistumista ja tästä syntyviä vastakkainasetteluja.

Työryhmä elää jossain rinnakkaistodellisuudessa.

Maahanmuuttajat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Monet osaavat toimia suomalaisessa
palvelujärjestelmässä ja oppivat suomen tai ruotsin kieltä ilman erityisiin
kotouttamistoimenpiteisiin ohjaamista.

Laiton maahanmuutto Schengen-alueelle on yhä globaalimpaa ja järjestäytyneempää.
Euroopan mittakaavassa laiton maahanmuutto Suomeen on kuitenkin vähäistä. Suurin
osa, yli 90 %, laittomasta maahanmuutosta Suomeen tulee tällä hetkellä Schengen-
alueen kautta. Schengen-alueen sisärajojen kautta tulevaan muuttoon ei viranomaisilla
ole mahdollisuutta puuttua rajatarkastuksilla, minkä vuoksi maan sisällä tapahtuvan
viranomaisvalvonnan merkitys korostuu. Laittoman maahantulon torjunnassa on aina
huomioitava oikeus kansainväliseen suojeluun.

Miksei, ja mitä on "viranomaisvalvonta" ?



Moninaisuus toistuu tässä tuhomokutusraportissa 18 kertaa. Katso siguni.

[guest3656]

Digi-hesarin päivän oksennus:

Meidän tulisi iloita jokaisesta maahanmuuttajasta

Tä­mä on maa­han­muut­to­kes­kus­te­lun ke­vät. Sen ta­kaa tuo­re tors­tai­na luo­vu­tet­tu Maa­han­muu­ton tu­le­vai­suus 2020 -st­ra­te­gia. Toi­von, et­tä se ot­taa huo­mioon niin sa­no­tun kier­to­muu­ton ja yli­ra­jai­suu­den.

Meil­lä on liian vä­hän ih­mi­siä, ve­ron­mak­sa­jia, ku­lut­ta­jia ja yk­si­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lu­jen tuot­ta­jia. Täs­tä joh­tuu myös kun­tak­rii­si. Mei­dän pi­täi­si ol­la on­nel­li­sia jo­kai­ses­ta uu­des­ta tu­li­jas­ta, jo­ka ek­syy tän­ne Eu­roo­pan vii­mei­seen erä­maa­han.

Myös maas­sao­lon sta­tus­ta tu­li­si voi­si muut­taa työn pe­rus­teel­la. Nyt kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­nut tur­va­pai­kan­ha­ki­ja voi teh­dä kah­ta va­ki­tuis­ta työ­tä aloil­la, jot­ka ei­vät kan­ta­suo­ma­lai­sil­le kel­paa. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton mu­kaan nä­mä ei­vät ole alo­ja, joil­la oli­si Suo­mes­sa työ­voi­ma­pu­la.

Sa­maan ai­kaan rek­ry­toin­ti­fir­mat tuo­vat kok­ke­ja ja sii­voo­jia kol­man­sis­ta mais­ta. He ei­vät tee töi­tä suo­men kie­len tai­don tai tut­kin­non tur­vin.

Kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa ol­laan jo muut­ta­mas­sa, ja pää­kau­pun­ki­seu­dun työ- ja elin­kei­no­toi­mis­toi­hin pal­ka­taan 50 asian­tun­ti­jaa edis­tä­mään maa­han­muut­ta­jien työl­li­syyt­tä. On jo ai­ka­kin, kos­ka työ­voi­ma­pu­la on ol­lut tie­dos­sa 1990-lu­vul­ta läh­tien.

Hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ke­hi­tys, maa­han­muut­to- ja työl­li­syys­po­li­tiik­ka kuu­lu­vat yh­teen. Tä­mä laa­ja kent­tä vaa­tii mo­nen­vä­li­siä toi­mia. Nä­mä ei­vät ole yk­sin kan­sal­li­sia ky­sy­myk­siä. Suo­mes­sa täl­lais­ta ajat­te­lua pi­de­tään roh­kea­na, vaik­ka tut­ki­jat ovat to­den­neet vält­tä­mät­tö­män ke­hi­tyk­sen suun­nan jo ai­kaa sit­ten.

Kat­ja Bloi­gu
kult­tuu­rin­tut­ki­ja, Van­taa

http://www.hs.fi/paivanlehti/01022013/mielipide/Meid%C3%A4n+tulisi+iloita+jokaisesta+maahanmuuttajasta/a1359608604218

[Suvaitsija]

Kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa ol­laan jo muut­ta­mas­sa, ja pää­kau­pun­ki­seu­dun työ- ja elin­kei­no­toi­mis­toi­hin pal­ka­taan 50 asian­tun­ti­jaa edis­tä­mään maa­han­muut­ta­jien työl­li­syyt­tä. On jo ai­ka­kin, kos­ka työ­voi­ma­pu­la on ol­lut tie­dos­sa 1990-lu­vul­ta läh­tien.

Millainen ihminen kykenee moiseen täysin ristiriitaiseen kaksoisajatteluun ja vielä peräkkäisissä lauseissa? Siis valtion pitää palkata virkamiehiä keksimään maahanmuuttajille töitä, koska meillä on työvoimapula? Ö ä ö. No näillä hulluilla on toki aina oma lehmä ojassa. Eihän sitä tiedä, jos vaikka itselle irtoaisi elinikäinen pesti jostain monikulttuurisuusosaamislaitoksesta, eikä julkinen uskonjulistus ainakaan asiaa haittaa.