Miten Suomen talous lähtisi nousuun?

[latrom]

Miksi velka on ongelma? Raha on vain bittejä ja niistä ei pitäisi olla pulaa. Järjestelmä pyörii ja on rakennettu velalle. Mistä yksityinen sektori saa pelimerkit lainan lyhentämisen? Mikä järki on romahduttaa bittien puutteen takia talous?

[Alkuasukas]

Velanotto on mittari yli varojen elämiselle. Jos velalla ei olisi väliä niin miksi valtio ei maksa kaikille 10 000€/kk perustuloa? Olisi mitä kuluttaa, sano.

[Rubiikinkuutio]

Miksi velka on ongelma?

En ole varma onko tuo tosissaan kysytty, mutta oli tai ei, niin velka on Suomessa pieni ongelma. Oikea ongelma on jatkuva reilusti yli varojen eläminen. Budjetti pitäisi saada tasapainoon. Nythän sitä ei edes yritetä.

Kuka tahansa tajuaa, että ei voi jatkuvasti elää yli varojen.

[junakohtaus]

Velanotto on mittari yli varojen elämiselle. Jos velalla ei olisi väliä niin miksi valtio ei maksa kaikille 10 000€/kk perustuloa? Olisi mitä kuluttaa, sano.

Koska vastikkeeton raha hetulle tuhoaa moraalin ja kaiken. Vastikkeeton raha y-tunnukselle ei sitä tee.

[kylttyyri]

Alennetaan veroja ja parannetaan palveluita. Näinhän se lähtee nousuun.

[Rubiikinkuutio]

Alennetaan veroja ja parannetaan palveluita. Näinhän se lähtee nousuun.

Tämä on kuin suoraan vasemmistoliiton suusta. 

[latrom]

Velanotto on mittari yli varojen elämiselle. Jos velalla ei olisi väliä niin miksi valtio ei maksa kaikille 10 000€/kk perustuloa? Olisi mitä kuluttaa, sano.

Velanotto on nykyisen talousjärjestelmän elinehto. Ilman velkaa ei ole rahaa. Ainoastaan sillä on väliä, että Suomen rahapolitiikka on ulkoistettu "markkinoille". Kaikenlaiset tulonsiirrot ja kansalaispalkat voidaan optimoida järjestelmätasolla sopiviksi. Tiukan maahanmuuttopolitiikan kanssa. Raha on ihmistä, työtä ja taloutta varten eikä itse tarkoitus. Nykyjärjestelmässä ensin tulee raha. Talousjärjestelmä vaatii pelimerkkejä, joita syntyy vain velkaantuvien tahojen kautta.

[Velmu]

Velanotto on mittari yli varojen elämiselle. Jos velalla ei olisi väliä niin miksi valtio ei maksa kaikille 10 000€/kk perustuloa? Olisi mitä kuluttaa, sano.

Velanotto on nykyisen talousjärjestelmän elinehto. Ilman velkaa ei ole rahaa. Ainoastaan sillä on väliä, että Suomen rahapolitiikka on ulkoistettu "markkinoille". Kaikenlaiset tulonsiirrot ja kansalaispalkat voidaan optimoida järjestelmätasolla sopiviksi. Tiukan maahanmuuttopolitiikan kanssa. Raha on ihmistä, työtä ja taloutta varten eikä itse tarkoitus. Nykyjärjestelmässä ensin tulee raha. Talousjärjestelmä vaatii pelimerkkejä, joita syntyy vain velkaantuvien tahojen kautta.

Höpö, höpö, höpö ja vielä kerran höpö. Kotitaloudet, firmat ja valtiot elävät kaikki samojen tosiasioiden kanssa. Menot eivät voi olla suuremmat kuin tulot.

[latrom]

Velanotto on mittari yli varojen elämiselle. Jos velalla ei olisi väliä niin miksi valtio ei maksa kaikille 10 000€/kk perustuloa? Olisi mitä kuluttaa, sano.

Velanotto on nykyisen talousjärjestelmän elinehto. Ilman velkaa ei ole rahaa. Ainoastaan sillä on väliä, että Suomen rahapolitiikka on ulkoistettu "markkinoille". Kaikenlaiset tulonsiirrot ja kansalaispalkat voidaan optimoida järjestelmätasolla sopiviksi. Tiukan maahanmuuttopolitiikan kanssa. Raha on ihmistä, työtä ja taloutta varten eikä itse tarkoitus. Nykyjärjestelmässä ensin tulee raha. Talousjärjestelmä vaatii pelimerkkejä, joita syntyy vain velkaantuvien tahojen kautta.

Höpö, höpö, höpö ja vielä kerran höpö. Kotitaloudet, firmat ja valtiot elävät kaikki samojen tosiasioiden kanssa. Menot eivät voi olla suuremmat kuin tulot.

Valtiolla on oma keskuspankki ja rahapolitiikalla on yhteiskunnallinen funktio. Valtio myös kerää veronsa omassa valuutassaan, joten valuutalle on kysyntää. Kotitalouksilla ja firmoilla omaa keskuspankkia ei ole. Rahassa on kyse suurelta osin pelimerkeistä, joita talous tarvitsee toimiakseen. Näitä pelimerkkejä syntyy vain velan kautta. Järjestelmätasolla valtio pystyy huolehtimaan pelimerkkien riittävyydestä siten, että se kuluttaa keskuspankin rahoittamana rahaa talouteen.

Ebolakani havainnollistaa järjestelmää kahden eri kuvan avulla:

http://ebolakani.blogspot.fi/2013/04/ekpn-rahapolitiikan-keskipitkan-tai_16.html

pari hyvää pointtia:

- toisin kuin yritys tai kotitalous, valtio on oman valuuttansa liikkeellelaskija (tästä johtuen valtiota ei voi verrata esim. yritykseen).
- valtion ei tarvitse lainata punaista puupenniäkään yksityiseltä sektorilta.
- valtion on ensin kulutettava (toteutettava alijäämäisiä budjetteja) ennen kuin se voi kerätä verotuloja.
- verotulot eivät rahoita valtion toimintoja. Alijäämät rahoittavat (doh!).
- valtio kykenee selviytymään mistä tahansa omassa valuutassa arvotetusta lakisääteisestä velvoitteesta. Toisin sanoen valtio ei voi koskaan mennä konkurssiin (toisin kuin yritys tai kotitalous).

Ebolakani jatkaa:

Tämän järjestelmän tarkoituksena on yhteiskunnan rakenteiden (koulutus, tuotantovälineet, infra jne.) pitkäjänteinen kehittäminen ja täystyöllisyys.

Mutta (aina se mutta) ennen kuin yksikään valtio pääsee nauttimaan edellä mainituista etuisuuksista, täytyy sillä olla aivan ikioma valuutta (sekä tietenkin sellaiset harhaanjohtajat jotka ymmärtävät tällaisen järjestelmän potentiaalin) kuten Iso-Britannialla, ameriikalla, Japanilla, Kanadalla ja Ruotsilla on.

EMU-mailla ei ole omaa valuuttaa! Jokainen EMU:n liittynyt maa luopui omasta valuutastaan ja omasta keskuspankistaan liittyäkseen eurojärjestelmään.

[Uuno Nuivanen]

(http://www.joelscoins.com/images/zimbpm100trillionr.jpg)

[Alkuasukas]

^ tämä.

[Rubiikinkuutio]

(http://www.joelscoins.com/images/zimbpm100trillionr.jpg)

Parasta noissakin seteleissä on, että niitäkin voi painaa niin paljon kuin paperia riittää.

[Uuno Nuivanen]

Kovin paljon pienempiä ei sitten kannata painaakaan, koska paperin arvo on suurempi kuin setelin ostovoima.

(http://photos.myjoyonline.com/photos/news/201205/976010940_838079.jpg)

Joulukortti Saksasta, ja siihen postimerkki:

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0e/DR_1923_327A_Korbdeckel.jpg/175px-DR_1923_327A_Korbdeckel.jpg)

[Aretposi]

Talous ei voi lähteä nousuun niin kauan kun 15-20 % valtion menoista katetaan velanotolla

.
Miten mielestäsi valtion velanotto estää talouden nousuun lähdön?

Velanotto on mittari yli varojen elämiselle. Jos velalla ei olisi väliä niin miksi valtio ei maksa kaikille 10 000€/kk perustuloa? Olisi mitä kuluttaa, sano

.
Jos ihminen ottaa velkaa ostaakseen asunnon tai yritys ottaa velkaa laajentaakseen toimintaansa, niin elävätkö ne silloin yli varojensa? Velanotto itsessään ei ole mittari yli varojen elämiselle, vaan itse asiassa esim. sijoittajat, joiden varallisuus kaiken aikaa vain kasvaa, ottavat hanakasti velkaa.

Jos valtio olisi velkaa vain itselleen (keskuspankilleen), se voisi periaatteessa maksaa kymppitonnin perustuloa kansalaisilleen, mutta tällä olisi niin vakavat seuraukset käsistä karkaavan inflaation ja valuutan arvon heikkenemisen vuoksi, ettei sellaista voi tehdä. Kun valtio on velkaa ulkomaille (niinkuin asian laita yleensä on), on sen pidettävä huoli myös "maineensa", luotettavuutensa, säilymisestä, jotteivät lainojen korot nousisi ja lainahanat sulkeutuisi.

Kotitaloudet, firmat ja valtiot elävät kaikki samojen tosiasioiden kanssa. Menot eivät voi olla suuremmat kuin tulot.

Ei pidä paikkaansa. Valtioon eivät päde samat säännöt kuin kotitalouksiin ja firmoihin, vaan sen talouspolitiikalla on aivan erilaiset tavoitteet, velvoitteet ja rajoitteet. Valtion on omien menojensa maksamisen lisäksi pidettävä silmällä koko kansantaloutta ja huolehdittava sen eri osien toimivuudesta. Oletko koskaan kuullut sektoritaseista?

Kansantalouden kolmen sektorin taseiden yhteenlaskettu loppusumma on aina nolla. Nämä sektorit ovat julkinen, yksityinen ja ulkomaankauppa. Julkisen sektorin ylijäämä tarkoittaa sitä, että valtio on kerännyt yksityiseltä sektorilta veroina enemmän tuloja kuin se on sinne menoina kuluttanut. Tämä julkisen sektorin ylijäämä aiheuttaa siten välttämättä yksityiselle sektorille saman suuruisen alijäämän. Julkisen sektorin alijäämä taas toimii päinvastaisesti, eli valtio on kuluttanut enemmän kuin verottanut, ja yksityiselle sektorille on täten kertynyt ylijäämä. Jommankumman sektorin on siis välttämättä velkaannuttava alijäämän vuoksi, ja nyt on vain kyse siitä kumpi velkaantuu, kotitaloudet&yritykset vai valtio...

...paitsi jos kolmas sektori eli ulkomaankauppa pystyy paikkaamaan tuon syntyneen alijäämän. Jos ei pysty silloin, kun maahan tuodaan enemmän kuin sieltä viedään, niin ulkomaan sektori pahentaa tilannetta vielä entisestään, ja jommankumman, joko julkisen tai yksityisen sektorin, on paikattava vielä sekin vaje omalla velanotollaan.

Valtion budjetin alijäämän (velanoton) vähentäminen tarkoittaa siis käytännössä sitä, että sen on verotettava yksityiseltä sektorilta enemmän kuin mitä se sinne kuluttaa. Kun kotitaloudet ja yritykset ovat nykyisessä taantumassa jo muutenkin erittäin tiukilla, eivät ne pysty rahoittamaan valtion säästöpyrkimyksiä. Ei pidä unohtaa, että valtion menojen leikkaaminen tarkoittaa tuon leikatun summan verran vähemmän tuloja yksityiselle sektorille.

Miten Suomen talous lähtisi nousuun?

3. Talous lähtee nousuun siinä vaiheessa, kun yritykset uskaltavat ryhtyä investoimaan.
2. Yritykset ryhtyvät investoimaan siinä vaiheessa, kun ne uskovat tuotteidensa/palveluidensa käyvän paremmin kaupaksi ja yrityksen tuoton paranevan.
1. Tuotteet/palvelut alkavat käydä paremmin kaupaksi siinä vaiheessa, kun kotimaisilla tai ulkomaisilla asiakkailla on halua ja vara ostaa niitä.   
Piste.

[Kyklooppi]

Puhtaan luomu ravinnon tuotanto olisi yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Meillä täällä olisi siihen kaikki potentiaali ja markkinat tulevaisuudessa
ovat kasvavat.

[Emo]

Talous lähtee nousuun mikäli lähtee, mutta tuskin lähtee ainakaan Suomessa merkittävään kasvuun seuraavaan sataan vuoteen.
Globaalistikin ajatellen talouden jatkuva kasvu on mahdottomuus, tai jos se saadaan keinotekoisesti jotenkin aikaiseksi niin kasvu tapahtuu hinnalla, joka  tuhoaa maapallon ihmisen elinympäristönä lopullisesti.

Nyt on vaan parasta tottua ajatukseen, että 1980-luku oli taloudellisestikin parasta aikaa ihmisen elämässä. Itse olin silloin teini ja vuosikymmenen lopussa nuori aikuinen, joten se oli kaikin puolin hyvinvoinnin aikaa itselleni muutenkin.
Miehenikin (poikaystävä silloin) sai ekasta työpaikastaan heti kättelyssä alleen komean työsuhdeauton, että lujaa meni. Tällaisesta ei nykyään kukaan vähän päälle parikymppinen vastavalmistunut näe enää edes unta.

Mutta yritetäänpä, josko maamme kyllästäminen lukutaidottomilla ja työhaluttomilla MAAHANMUUTTAJILLA toisi vaurautta ja taloudellista kasvua. Muuta ei liene reseptiksi päättäjillä ole tarjolla.

[Rubiikinkuutio]

Nyt on vaan parasta tottua ajatukseen, että 1980-luku oli taloudellisestikin parasta aikaa ihmisen elämässä.

80-luvullakin oli aikoja jolloin talouden nousu perustui valheelliseen valkaantumiseen, kuten esimerkiksi nykyäänkin.

[Emo]

Nyt on vaan parasta tottua ajatukseen, että 1980-luku oli taloudellisestikin parasta aikaa ihmisen elämässä.

80-luvullakin oli aikoja jolloin talouden nousu perustui valheelliseen valkaantumiseen, kuten esimerkiksi nykyäänkin.

Paljon mahdollista joo, mutta silloin se valhe kuitenkin sai aikaiseksi todellista hyvinvointia. Esimerkiksi julkinen terveydenhuolto toimi erinomaisesti.
Tämän päivän talousvalheet ovat niin epätoivoisia jo lähtökohtaisesti, että tappavat kuulijansa nauruun ja/tai vitutukseen.

Lisää maahanmuuttajia! Maahanmuuttaja on rikkaus, voimavara! VMP.

[Kyklooppi]

Nyt on vaan parasta tottua ajatukseen, että 1980-luku oli taloudellisestikin parasta aikaa ihmisen elämässä.

80-luvullakin oli aikoja jolloin talouden nousu perustui valheelliseen valkaantumiseen, kuten esimerkiksi nykyäänkin.

Kasari aikana elettiin unelmaa,tosin katteetta mutta kuitenkin.
Sitten seurasi jyrkkä syöksy mutta myöskin jyrkkä nousu,tuntui että ylärajaa ei ole.
Kaikenlaisiin kesä-sun muu juhliin joihin osallistui satoja ihmisiä roudattiin artisteja milloin mistäkin maailman kolkasta
ja piikki oli auki.
Tältä firmalta ei raha lopu,niin kauan kuin se on käytössä,totesi muuan johtoryhmän jäsen.
Kunnes kaiken mahdottumuus iski vasten kasvoja,niin yhteiskunnassa kuin omassakin elämässä.
Tässä sitä nyt ihmetellään.
Mutta ajat, ihmiset, firmat tulevat ja menevät,elämä jatkuu.
Nyt kun kaikkea elettyä kelailee tuntuu jotenkin epätodelliseltä,aivan kuin katselisi jonkun toisen
elettyä elämää.

[Vörå]

Suomen talous lähtee nousuun kun kokonaiskysyntä kasvaa. Tällä hetkellä lamassa on erityisesti yksityinen kysyntä, jota julkisen kulutuksen leikkaukset eivät auta vaan ne vain pahentavat tilannetta.

Nyt kaikki kuorossa opettelemaan seuraavia totuuksia:

1. Syömävelka pahasta!
2. Työllisyyttä kasvattava halpa investointivelka hyvästä!

[Emo]

Nyt on vaan parasta tottua ajatukseen, että 1980-luku oli taloudellisestikin parasta aikaa ihmisen elämässä.

80-luvullakin oli aikoja jolloin talouden nousu perustui valheelliseen valkaantumiseen, kuten esimerkiksi nykyäänkin.

Kasari aikana elettiin unelmaa,tosin katteetta mutta kuitenkin.
Sitten seurasi jyrkkä syöksy mutta myöskin jyrkkä nousu,tuntui että ylärajaa ei ole.
Kaikenlaisiin kesä-sun muu juhliin joihin osallistui satoja ihmisiä roudattiin artisteja milloin mistäkin maailman kolkasta
ja piikki oli auki.
Tältä firmalta ei raha lopu,niin kauan kuin se on käytössä,totesi muuan johtoryhmän jäsen.
Kunnes kaiken mahdottumuus iski vasten kasvoja,niin yhteiskunnassa kuin omassakin elämässä.
Tässä sitä nyt ihmetellään.
Mutta ajat, ihmiset, firmat tulevat ja menevät,elämä jatkuu.
Nyt kun kaikkea elettyä kelailee tuntuu jotenkin epätodelliseltä,aivan kuin katselisi jonkun toisen
elettyä elämää.

Tiedän tasan mistä puhut. Olin tuon firman juhlissa ulkomaita myöten. Kun on nähnyt hyvinvoinnin (myös Euroopan mittakaavassa), ei jaksa kuin hymähtää näille nykyisille saduille ja tarinoille nykyisestä Suomesta rikkaana hyvinvointivaltiona.

Elämä jatkuu, mutta rahallista hyvinvointia Suomen kansa ei enää lähivuosina ja vuosikymmeninä näe edes velkaan ja valheeseen pohjautuen.

[PaulR]

Kovin paljon pienempiä ei sitten kannata painaakaan, koska paperin arvo on suurempi kuin setelin ostovoima.

(http://photos.myjoyonline.com/photos/news/201205/976010940_838079.jpg)

Tarina kertoo saksalaisen kuljettaneen markkoja kottikärryillä, jättäneen vastaavan kuorman kadulle ja kiirehtineen takaisin. Setelit olivat keossa kadulla ja kärryt puhallettu.

80-luvulla olin kakara, mutta joulut jäivät mieleen. Sitä lahjan määrää sai kantaa sylin täydeltä monta kertaa kuusen altaa huoneeseensa. Vanhempien liikelahjoiksi saamat vuosikertaviinit, juustot ja härpäkkeet täyttivät yhden huoneen pinnat.

[jka]

Velan määrällä ei ole absoluuttisesti mitään väliä. Jos otettu velka kasvattaa samassa suhteessa talouden kononaistoimeliaisuutta niin velkaa voi ottaa rajattomasti. Jos pidetään kiinni vaikka Maastrichtin sopimuksen kiriteeristä että velkaa voi olla 60% BKT:stä niin jos velan otto lisää BKT:ta samassa suhteessa niin mitään ongelmaa ei koskaan tule olemaan.

Ongelma nykyisessä velan otossa on että se ei lisää talouden toimeliaisuutta. Yksityisen sektorin rahamäärän ja velan lisääntyminen menee asuntokupliin ja muihin rahamarkkinoiden kupliin. Julkisen sektorin velka taas menee tulonsiirtoihin jotka ei lopulta kasvata BKT:ta samassa suhteessa. Tulonsiirrot ainoastaan estää BKT:n romahduksen tai pitkittää romahdusta. Tulonsiirrot ovat vieläpä globaaleja. Esim. Kreikan kriisi rahoitetaan ottamalla uutta velkaa ihan muualla kuin Kreikassa mutta ei tuo lopulta johda mihinkään koska rakenteelliset ongelmat ovat niin suuria.

Ongelma on että talouden epätasapainotiloja korjataan velalla. Epätasapainotilat pitäisi korjata valuuttakursseilla kuten ennenkin.

Velan määrällä ei ole lopulta väliä vaan sillä mihin velkaa käytetään. Myöskään valuuttakursseilla ei ole mitään väliä jos ne korjaa talouden epätasapainotilat.

[Alkuasukas]

Jos ihminen ottaa velkaa ostaakseen asunnon tai yritys ottaa velkaa laajentaakseen toimintaansa, niin elävätkö ne silloin yli varojensa? Velanotto itsessään ei ole mittari yli varojen elämiselle, vaan itse asiassa esim. sijoittajat, joiden varallisuus kaiken aikaa vain kasvaa, ottavat hanakasti velkaa.

Onko sinulla hieman epäselvää investoinnin ja syömävelan ero? Asunnon osto kannattaa lähtökohtaisesti aina jos korko on alle 3%. Sijoittaja parantaa velalla oman pääoman tuottoa.

Valtio ottaa velkaa maksaakseen yletöntä tuhlaustaan, mm kaksikielisyys, kehitysapu, tukiaiset jnejnejne.

[-PPT-]

Suomalaisessa talouskeskustelussa pystyy rivien välistä havaitsemaan sellaisen ajatuksen että samalla kun hyväksytään, että vyötä on nyt kiristettävä ja saatava suitset velkaantumiselle ja julkisen sektorin paisumiselle niin sitten joskus kun taas talous kääntyy nousuun niin voidaan taas suoltaa rahaa sinne julkisen sektorin kankkulan kaivoon.

[Vörå]

Mitä nopeammin rakenteellinen vaje saadaan eliminoitua, sitä parempi. Mutta nykyisessä taloustilanteessa syömävelan karsimisen pitää lisätä resursseja investointi-velan ottamiseen. Missään tapauksessa julkista kokonaiskysyntää ei tule nyt supistaa. Kun ajat paranevat niin silloin julkisten investointien tarve vähentyy ja meillä on valmiina rakenteellisen vajeen korjaus, joten julkinen kulutus alkaa tällöin automaattisesti vähentyä nousukaudella, mikä onkin järkevää. Eli syömävelka pois, tilapäisesti tilalle investointivelkaa - nousukaudella ei enää ylikuumentavia investointeja vaan julkisen kulutuksen laskemista (mikä edellyttää, että tosiaan, ihan oikeasti, eliminoimme rakenteellisen vajeen ja teemme samalla suuret palvelutuotannon rakenneuudistukset). Ei pitäisi olla niin vaikea yhtälö.

[huhha]

Mitä nopeammin rakenteellinen vaje saadaan eliminoitua, sitä parempi. Mutta nykyisessä taloustilanteessa syömävelan karsimisen pitää lisätä resursseja investointi-velan ottamiseen. Missään tapauksessa julkista kokonaiskysyntää ei tule nyt supistaa. Kun ajat paranevat niin silloin julkisten investointien tarve vähentyy ja meillä on valmiina rakenteellisen vajeen korjaus, joten julkinen kulutus alkaa tällöin automaattisesti vähentyä nousukaudella, mikä onkin järkevää. Eli syömävelka pois, tilapäisesti tilalle investointivelkaa - nousukaudella ei enää ylikuumentavia investointeja vaan julkisen kulutuksen laskemista (mikä edellyttää, että tosiaan, ihan oikeasti, eliminoimme rakenteellisen vajeen ja teemme samalla suuret palvelutuotannon rakenneuudistukset). Ei pitäisi olla niin vaikea yhtälö.

Olen varauksella samaa mieltä. Nyt on vielä öljyn hintakin alhaalla, joten raskaita tieremontteja ja päällystämistä olisi kannattavaa tehdä.

Mutta julkisten investointien kanssa ei pidä kurkottaa enää yhtään ulommas. Investointien pitää olla korjaavia ja tehostavia, ei ekspansiivisia. Nykyisen infran hoitokin on käynyt paikoin ylivoimaiseksi, kun materiaalit ja työ ovat kallistuneet. Tällä tahdon sanoa, että jotain seututie 5834:sta ei pidä alkaa päällystämään. Ihmisillä on kova paikka tunnustaa, että meillä ei ole enää kaikkeen varaa. Tästä ei puhuta riittävästi, ja sen takia pitää olla varovainen, ettemme hirtä itseämme omaisuuteen. Suomessa ei tehdä aaveprojekteja eteläeurooppalaiseen tapaan, vaan esim. vedetään vesijohtoja ja pakotetaan maaseudun asujia liittymään ja maksamaan itsensä kipeäksi.

Lisäksi pitää muistaa, ettei mopolla mahdottomia. Jos yritetään tehdä liikaa, tulee tekijöiksi myös kakkosdivarin voimia. Kun on kiire kahmia valtion kaatamaa rahaa, kaikkea ei ehkä tehdä aivan viimeisen päälle.

[Alkuasukas]

Investoinnit saavat sitten olla jotain muuta kuin oopperataloja, kiasmoja ja muita huuhaalaitoksia.

[Sour-One]

Nyt on vaan parasta tottua ajatukseen, että 1980-luku oli taloudellisestikin parasta aikaa ihmisen elämässä.

80-luvullakin oli aikoja jolloin talouden nousu perustui valheelliseen valkaantumiseen, kuten esimerkiksi nykyäänkin.

1987 - 1990 valtion velannotto oli nollassa tai hyvin maltillista. Aiempaa 1980-lukua en tiedä.

[Alkuasukas]

Taidettiin tarkoittaa yksityistä kulutusta. Velkakulutus(kin) tuo valtiolle verotuloja.