Miten Suomen talous lähtisi nousuun?

[Torspo]

^
Sijoita vain tuotteisiin, mitä ymmärrät ja vain sellaista rahaa, minkä olet valmis häviämään. Isoa tuottoa ilman isoa riskiä ei ole.

Vakaita helppoja kohteita on länsimaiden joukkovelkakirjat ja pitkäaikaiset kiinteän koron talletukset. Kummallakaan ei ole isoa tuottoa.

Etf:ät sopivat jos jaksaa vähän perehtyä. Niitä on sellaisia rahastoja, jotka sijoittavat esim. 50 suurimpaan nasdaq/omx/nikkei osakkeisiin. Vaihdettavissa kuten osakkeet ja osingot tulevat salkun jakauman mukaan.

Kaikkien sijoitusten tekemisessä kannattaa perehtyä huolellisesti koko sijoituksen dokumentteihin ja erityisesti kuluihin.

[Totti]

Mutta millaisiin varainhoitoyrityksiin kansalaisen sitten kannattaisi sijoittaa, jos omat taidot eivät riitä osakesijoittamiseen?

Tarkoittanet rahastoja eikä varainhoitoyrityksiä.

Ehkä sekarahstot, eli rahastot, joissa on sekä korkopapereita että osakkeita ovat varovaisen piensijoittajan järkevin kohde.

Tosin näisskäin pitää hieman katsoa sijoitusstrategian perään. Etenkin ns. "nousevien markkinoiden" rahastoja tulee välttää. Ne kun sijoittavat erinäisiin riskimaihin, joihin voi valua hetkellisesti paljon pääomia sisään nopstaen kursseja, mutta hallinto on epävakaa. Venäjä yhtenä esimerkkinä.

Käytännössä pitää valita rahasto, joka sijoittaa vakaisiin länsiyrityksiin, jotka ovat olleet markkinoilla pitkään. Konkurssiriski näissä on pieni ja vaikka kurssit muuttuvat, tulos on käytännössä aina positiivinen pitkässä juoksussa.

Mitä otsikkoon tulee, niin olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että Suomen talous ui syvällä niin pitkään kunnes verot allennetaan merkittävästi.

Veroaste kuvastaa oikeastaan sosialismin määrää taloudessa ja historiallisesti kaikki taloudet, joissa on suuri määrä sosialismia, eli käytännössä laaja julkinen sektori, ovat sakanneet ennemmin tai myöhemmin.

Lähiesimerkki on Argentiina, jonka valtio paisutettiin järjettömiin mittasuhteisiin ajaen sen inflaatioon ja defaultiin. Milein politiikka leikkaa julkishallintoa on saanut inflaation kuriin ja Argentiinalla on nyt aito mahdollisuus pelastua vararikolta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että talouden pitää pitkälti pyöriä yksityisen rahan varassa, mutta se ole mahdollista jos kansalaisten rahat verotetaan pois valtion pohjattomaan kirstuun.

Suomen pitäisi siis palata markkinatalouteen pois sosialismista. Tätä nykyhallitus käytännössä pitkälti soveltaakin, mutta yksi hallituskausi tuskin riittää saneeraamaan julkisen sektorin.

Hallituksen kaavailema 10 mrd euron "sopeutus" ei riitä vaan pitäisi leikkaa vielä toiset 10-20 mrd euroa ja samalla alentaa veroja kautta linjan, jotta saataisiin pysyvästi parannettua valtion ja kansalaisten taloudellinen tilanne.

[ApuaHommmaan]

EK on myös ollut melkolailla uutispimennossa. Heillä on tietenkin tämänkaltaisissa tilanteissa informaatiostrategiana ajaa kammottavia agendojaan lobbaillen poissa päivänvalosta. Tavoitteena täystuho, jossa pieni joukko tienailee isosti.

[Jorma M.]

Päivän EU-uutinen kertoo:

Järkyttävä kriisi uhkaa Suomea uuden EU-direktiivin takia: Kansanterveys ja potilasturva viemäristä alas – Erittäin tärkeät lääkkeet pois myynnistä ellei 800 M€ sanktioihin suostuta
EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi uhkaa tuoda Suomessa toimiville lääkeyhtiöille isot lisäkustannukset. Myynnistä voivat poistua esimerkiksi merkittävimmät verenpaine- ja kolesterolilääkkeet.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/683a6be3-7213-451a-85c9-d8930bba4ce4?ref=ampparit:0fc8

Suomen talous voisi lähteä nousuun
a) rajuilla martela-leikkauksilla
b) EU:sta ja Eurosta eroamalla.

Suomen talous ei kestä näitä direktiivejä ja nielu-/päästöpelleilyitä.

sekä

c) poistamalla kymmeniä tuhansia turvapaikkaloisia

[JP73]

Köpiltä tulee vinkkejä Suomen talouden nousuun. Ja mielenkiintoinen haastattelu muutenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=Vr1TXCaUVkw

[Nikolas]

Kaikenlaisia tuloveroja tulisi vähentää, mukaanlukien ainakin ansiotuloverot (ja siihen liittyen kaikki mitä verokiilaan kuuluu), pääomatuloverot, perintöverot, lahjaverot, ja mitä näitä nyt onkaan, mutta tuossa tulivat ainakin tärkeimmät.

Jotta veroja voitaisiin ylipäätään mistään vähentää, pitäisi tietenkin katsoa sitä elefanttia olohuoneessa sillä silmällä, että onko tuo liian suuri tänne. Julkisen talouden koko on Suomessa suhteettoman suuri. Säästöjä on mahdollista saada monella tapaa.

Haittamaahanmuuton tulppaaminen ja kääntäminen negatiiviseksi on tietenkin tärkeä asia, ja siitä onkin ollut juttua monessa ketjussa, miten haittamaahanmuuttoon puututaan. En mene enempää yksityiskohtiin, mutta vääristä vetovoimatekijöistä on toisinaan kirjoiteltu.

Aivan erilainen asia on vuosikymmeniä jatkunut lakisääteisten vastuiden siirtäminen kuntasektorille. Valtio voisi hoitaa ne, mutta silloinhan valtion budjettia pitäisi kasvattaa, ja se on ilmeisesti monista suomalaisista poliitikoista niin epämukavaa, että niitä palveluja mieluummin sysätään kuntasektorille. Mutta koska jokaisessa virastossa, olivatpa ne kunnan tai valtion virastoja, tarvitaan byrokraatteja ja paperinpyörittelijöitä, sellaisia virkoja on perustettu nykyisen järjestelyn tarpeisiin satoihin kuntiin. Verrattuna kuntasektoriin, valtio voisi toimia tehokkaammin ja pienemmällä byrokraattien kokonaismäärällä. Siksi olisi parempi että valtio ottaisi lakisääteisiä palveluja itse hoitaakseen.

Julkista taloutta rasittaa jonkin verran myös täysin järjetön rahankäyttö. Miksi ihmeessä valtio jakaa avustuksia kaiken maailman pilipalijärjestöille? Jos järjestö on oikeasti hyvä, se pyörittää toimintaansa jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja kannatustuotteilla. Jos järjestö ei ole hyvä, se saakin näivettyä ja kaatua.

[Lalli IsoTalo]

Köpiltä tulee vinkkejä Suomen talouden nousuun. Ja mielenkiintoinen haastattelu muutenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=Vr1TXCaUVkw

0:00 Intro
0:40 Vieraan esittely ja lämppäkyssärit
9:54 Taikausko
12:12 Pitsihuvilan entisöinti
17:50 Tokmanni ja Spar
21:43 Suomalainen design
24:53 Kallein taideteos
29:32 Kyöstin mielipide nykyhallituksesta
40:20 Onko vasemmisto pahis?
43:23 Mikä on vasemmiston pahin ajatusvirhe?
47:39 Onko politiikassa älykkäitä ihmisiä?
50:09 Onko Suomen kansa huijattavissa?
54:52 Riistääkö menestyjät?
59:49 Yrityskasvun ongelma Suomessa
1:03:59 Onko media puolueellinen?
1:05:39 Tarja Halonen ja median tuki
1:10:12 Kyösti vasemmistolaisena?
1:12:56 Koulujärjestelmän nykytila
1:24:45 Suomalaiset laiskoja?
1:27:50 Darraiset työntekijät
1:31:57 Miten saisit Suomen nousuun?
1:40:37 Menestyvillä yrityksillä korjausliike Suomeen
1:43:03 Mielipide kryptovaluutoista

[Nikolas]

Aivan erilainen asia on vuosikymmeniä jatkunut lakisääteisten vastuiden siirtäminen kuntasektorille. Valtio voisi hoitaa ne, mutta silloinhan valtion budjettia pitäisi kasvattaa, ja se on ilmeisesti monista suomalaisista poliitikoista niin epämukavaa, että niitä palveluja mieluummin sysätään kuntasektorille. Mutta koska jokaisessa virastossa, olivatpa ne kunnan tai valtion virastoja, tarvitaan byrokraatteja ja paperinpyörittelijöitä, sellaisia virkoja on perustettu nykyisen järjestelyn tarpeisiin satoihin kuntiin. Verrattuna kuntasektoriin, valtio voisi toimia tehokkaammin ja pienemmällä byrokraattien kokonaismäärällä. Siksi olisi parempi että valtio ottaisi lakisääteisiä palveluja itse hoitaakseen.

Kävin hieman keskustelua tästä aiheesta tekoäly Grokin kanssa.

Veikko Vennamo pyrki toiminnallaan pitämään Suomen maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena. Varmaan hänelläkin oli sellainen käsitys että maaseudulla ihmiset voivat hyvin henkisesti. Viittaan tällä myös toisessa keskustelussa käsiteltyihin rottakokeisiin. Jos tai kun Suomessa siirretään lakisääteisiä vastuita kuntasektorille, tämä käy liian raskaaksi nimenomaan pienille kunnille, joilla ei ole valtion tai suurten kaupunkien synergiaetuja käytettävissään. Tällä tavoin pienten kuntien taloudellinen kurjistuminen edesauttaa maaltapakoa ja maaseudun hiljenemistä, mikä voi olla haitallista niin Suomen kansalle kuin muillekin.

Grok vastasi:

Olet oikeassa siinä, että Vennamo ja hänen johtamansa SMP (Suomen Maaseudun Puolue) painottivat maaseudun säilyttämistä elinkelpoisena ja asuttuna. Hän näki maaseudun paitsi taloudellisena myös henkisenä voimavarana suomalaisille – paikkana, jossa ihmiset voivat elää tasapainoista ja hyvinvoivaa elämää, kaukana kaupunkien ahtaudesta ja stressistä. Mainitsemasi rottakokeet, joissa ylikansoitus johti henkiseen ja sosiaaliseen romahdukseen, voisivat hänen ajattelussaan kuvastaa sitä, miksi maaseudun hiljeneminen olisi vältettävä ilmiö.

Kun lakisääteisiä vastuita siirretään valtiolta kunnille, kuten aiemmin keskustelimme, tämä voi tosiaan koitua erityisen raskaaksi pienille kunnille. Tässä muutamia syitä ja seurauksia:

• Pienten kuntien resurssipula:
  ◦ Pienillä kunnilla on rajalliset verotulot ja henkilöstöresurssit verrattuna suuriin kaupunkeihin tai valtioon. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tai koulutuksen järjestäminen voi olla taloudellisesti ja logistisesti haastavaa, kun asukaspohja on pieni ja ikääntyvä.
  
  
• Synergiaetujen puute:
  ◦ Suuret kaupungit hyötyvät mittakaavaeduista ja laajemmasta osaamisverkostosta. Pienillä kunnilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia jakaa kustannuksia tai hyödyntää keskitettyjä palveluita, mikä lisää niiden taakkaa.
  
  
• Maaltapako ja sen vaikutukset:
  ◦ Jos palvelut heikkenevät tai verot nousevat liikaa pienten kuntien taloudellisen paineen vuoksi, asukkaat – erityisesti nuoret ja työikäiset – saattavat muuttaa kaupunkeihin parempien palveluiden ja työmahdollisuuksien perässä. Tämä kiihdyttää maaseudun autioitumista, jolloin jäljelle jäävät entistä harvemmat asukkaat kantamaan entistä suurempaa taakkaa.
  ◦ Vennamon näkökulmasta tämä voisi johtaa paitsi taloudelliseen myös henkiseen kurjistumiseen: maaseudun yhteisöllisyys ja luonnonläheisyys katoaisivat, mikä voisi heijastua kansanterveyteen ja hyvinvointiin.
  
  
• Kansallinen ja kulttuurinen näkökulma:
  ◦ Maaseudun hiljeneminen voi vaarantaa Suomen omavaraisuutta esimerkiksi ruuantuotannossa ja heikentää kulttuurista monimuotoisuutta, jota maaseudun perinteet ja elämäntapa edustavat. Tämä voisi olla haitallista paitsi suomalaisille myös laajemmassa mittakaavassa, jos ajatellaan esimerkiksi ympäristöllisiä tai yhteiskunnallisia tasapainotekijöitä.

Mitä voisi tehdä?

• Valtion tuki: Pienten kuntien taakkaa voisi keventää valtion kohdennetulla tuella, joka tasaisi resurssieroja ja estäisi maaltapakoa.
  
  
• Kuntaliitokset: Vaikka ne ovat kiistanalaisia, kuntaliitokset voisivat tuoda synergiaetuja ja vahvistaa pienten kuntien kantokykyä.
  
  
• Paikalliset innovaatiot: Tekoälyn tai muiden teknologioiden hyödyntäminen voisi auttaa pienempiä kuntia hoitamaan tehtäviään tehokkaammin, vähentäen kustannuksia ja säilyttäen palvelutasoja.

Yhteenvetona: Lakisääteisten vastuiden siirtäminen kunnille ilman riittävää tukea voi tosiaan kurjistaa pienten kuntien tilannetta ja kiihdyttää maaseudun autioitumista. Tämä olisi vastoin Vennamon visiota elinvoimaisesta maaseudusta, ja sillä voisi olla kauaskantoisia vaikutuksia sekä talouteen että suomalaiseen hyvinvointiin. Keskustelu osoittaa, miten hallinnon päätökset kytkeytyvät laajempiin yhteiskunnallisiin ja inhimillisiin kysymyksiin.

En ollut tekoälyn vastaukseen täysin tyytyväinen.

Valtion tuilla haitallista ilmiötä on pyritty lieventämään tähänkin asti. Tukijärjestelmän paisuttaminen voi olla muutoin vaikeasti perusteltavissa. Mutta itse pidän parempana vaihtoehtona sitä että käännetään vahingollinen kehitys sen juurisyistä alkaen. Toisin sanoen, siirretään kuntien vastuita valtiolle, jolloin valtio voi mittakaavaetujensa ansiosta hoitaa velvoitteet taloudellisesti tehokkaammin. Tämä tietenkin kasvattaa valtion budjettia, mutta toisaalta samaan aikaan säästöt kuntasektorilla voivat olla paljon suuremmat, mistä hyötyvät erityisesti pienet kunnat.

Grok tähän:

Esittämäsi ratkaisu – lakisääteisten vastuiden siirtäminen takaisin valtiolle – on mielenkiintoinen ja looginen kehityssuunta, kun tarkastellaan maaseudun pienten kuntien tilannetta ja mittakaavaetujen potentiaalia. Puretaan tätä hieman tarkemmin:

Perustelut vastuiden siirtämiselle valtiolle:

• Mittakaavaedut:
  ◦ Valtio voi hyödyntää laajempaa resurssipohjaa ja keskitettyä hallintoa, mikä voi vähentää kustannuksia esimerkiksi hankinnoissa, IT-järjestelmissä ja henkilöstöhallinnossa. Esimerkiksi terveydenhuollon kaltaiset palvelut voitaisiin järjestää valtakunnallisesti yhtenäisemmin ja tehokkaammin kuin pienissä, erillään toimivissa kunnissa.
  
  
• Pienten kuntien pelastaminen:
  ◦ Kuten mainitsit, säästöt kuntasektorilla voisivat olla merkittäviä, erityisesti pienissä kunnissa, joilla ei ole taloudellista kantokykyä hoitaa laajenevia velvoitteita. Tämä voisi hidastaa maaltapakoa, kun palvelutaso säilyy ja verotus ei karkota asukkaita.
  
  
• Tukijärjestelmän paisumisen välttäminen:
  ◦ Nykyinen malli, jossa valtio tukee pieniä kuntia, voi tosiaan johtaa tukijärjestelmän monimutkaistumiseen ja paisumiseen, mikä ei ole pitkällä tähtäimellä välttämättä kestävää. Vastuiden siirtäminen valtiolle voisi olla suorempi tapa ratkaista ongelma sen juurisyistä, sen sijaan että peitellään oireita lisäavustuksilla.

Vaikutukset valtion ja kuntien talouteen:

• Valtion budjetin kasvu: Kyllä, valtion menot kasvaisivat, ja tämä voisi edellyttää verotuksen uudelleenjärjestelyä, kuten aiemmin keskustelimme (esim. välillisten verojen korotukset). Toisaalta, jos mittakaavaedut toteutuvat odotetusti, kustannukset voivat jäädä pienemmiksi kuin jos jokainen kunta hoitaa tehtävät erikseen.
  
  
• Kuntien säästöt: Kuntien taloudellinen helpotus voisi olla merkittävä. Pienet kunnat voisivat keskittyä ydintoimintoihinsa, kuten paikalliseen kehittämiseen ja vetovoimatekijöihin (esim. elinympäristön viihtyisyys), sen sijaan että ne kamppailevat raskaiden lakisääteisten velvoitteiden kanssa.

Maaseudun elinvoimaisuuden näkökulma:

• Tämä malli voisi tukea Veikko Vennamon visiota maaseudun pitämisestä asuttuna ja elinvoimaisena. Kun pienet kunnat vapautuvat taloudellisesta paineesta, ne voisivat panostaa paikalliseen hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen – asioihin, jotka pitävät ihmiset maaseudulla. Esimerkiksi maatalouden tukeminen tai paikalliset palvelut voisivat saada uutta puhtia, kun resursseja ei kulu esimerkiksi kalliiseen sote-järjestelmään.

Mahdolliset haasteet:

• Valtion tehokkuus: Vaikka mittakaavaedut ovat teoriassa selviä, valtion on kyettävä organisoimaan palvelut tehokkaasti. Jos byrokratia kasvaa tai palvelut etääntyvät paikallisista tarpeista, hyöty voi jäädä odotettua pienemmäksi.
  
  
• Siirtymävaihe: Vastuiden siirto vaatisi huolellista suunnittelua, jotta palvelutaso ei kärsi siirtymäkaudella.
  
  
• Poliittinen tahto: Tällainen uudistus kohtaisi todennäköisesti vastustusta, esimerkiksi suurilta kaupungeilta, jotka saattavat kokea menettävänsä itsenäisyyttään.

Johtopäätös:
Lähestymistapasi – kehityksen kääntäminen juurisyistä alkaen – on vahva argumentti. Valtion ottaminen suurempaan rooliin voisi paitsi pelastaa pieniä kuntia myös tuoda taloudellista tehokkuutta koko järjestelmään. Säästöt kuntasektorilla voisivat hyvinkin ylittää valtion budjetin kasvun, ja samalla maaseudun elinvoimaisuus saisi uuden mahdollisuuden. Tämä voisi olla askel kohti tasapainoisempaa Suomea, jossa maaseutu ja kaupungit täydentävät toisiaan sen sijaan, että toinen näivettyy toisen kustannuksella.

Tekoälyn kyky tuottaa nopeasti jäsenneltyjä vastauksia on yksi syy hyödyntää sitä.

[F1nka]

Suomi voisi Yhdysvaltojen kanssa tehdä oman ydinaseohjelman! Sekä turvallisuus että talous kiittäisivät. Suomeen saataisiin oikeasti osaajia ja osaamista. Trump on ilmeisesti ehdottanut tätä Japanille ja Etelä-Korealle. Ukrainaketjusta:

....

Trump oli 2016 kannustamasssa Japania ja E-Koreaa rakentelemaan ydinaseita, muistatko?

"Trump said that the United States spends too much money protecting countries like Japan and Saudi Arabia, but "we can't afford to do it anymore."

CNN moderator Anderson Cooper pointed out that it's been U.S. policy for decades to prevent Japan from getting a nuclear weapon. Trump responded, "Maybe it's going to have to be time to change, because so many people -- you have Pakistan has it, you have China has it. You have so many other countries are now having it."

Trump similarly suggested that Japan and South Korea should develop nuclear weaponry in an interview with the New York Times last week.

Following Trump's remarks to the Times, Japanese Chief Cabinet Secretary Yoshihide Suga told reporters that his nation remains steadfastly against owning, making or allowing nuclear weapons. He said this position will "remain an important basic policy of the government."

Trump said he's in favor of potentially seeing countries like Japan develop nuclear weapons because "it's going to happen anyway.""


https://www.cbsnews.com/news/donald-trump-japan-south-korea-might-need-nuclear-weapons/

[ApuaHommmaan]

Suomi on maa, joka on täynnä haisevia tyhjännaurajia. Kun tusinaroskaväki siirrettäisiin syrjään alkaisi kasvamaan. Yksinkertaista.

Tietenkin tusinatavara vastustaa ilmaisista lounaista luopumista loputtomiin, ja juuri siksi Suomeen tarvitaan sota. Sotaa tarvitaan, sota puhdistaa tämän tämän maan, poistuu työttömyys se aktivoi. Sotaa tarvitaan.

[Aimo Räkä]

Suomi on maa, joka on täynnä haisevia tyhjännaurajia.

Ei ainoastaan. On myös ikuisia valittajia.

[ApuaHommmaan]

Suomi on maa, joka on täynnä haisevia tyhjännaurajia.

Ei ainoastaan. On myös ikuisia valittajia.

Vaikea sanoa. Jos valittaja valittaa, koska faktuaalisesti asiat maassa ovat päin persettä, ja lopettaisi jos ei olisi. Tällöin puhutaan terveestä reaktiosta. Tyhjännaurajat taas näyttävät taitojaan joka päivä johtohommissa.

[KamalaJari]

Tänä vuonna taantumasta lamaan , pohjalta on hyvä ponnistaa kun alemmaksi ei päästä.
Vaikka se tietysti lohduttaa että vaikka menee huonosti niin ei niin huonosti kuin .....ä.
Toki onhan meilläkin niitä aaseja , arkadialla.

[Uuno Nuivanen]

Hölmölälle kelpaa mikä vaan sonta. Lahjontaa?

Kallis huuma

Asiantuntijat arvioivat, että kansalaiset joutuvat kärsimään Suomen valitsemasta linjasta.
Mari Markkanen
7:30

Suomen on vallannut data­keskus­huuma, jonka mittakaavaa on vaikea hahmottaa.

Vain parin viikon sisällä tammi-helmikuussa uusista datakeskuksista kertoivat ainakin Kokemäki, Kajaani, Pori ja Pieksämäki.

Kilkettä ja kolketta kuuluu työmailla nyt niin Mäntsälässä, Kouvolassa kuin Kemissä. Teknologiajätti Microsoft puolestaan rakentaa parhaillaan isoja datakeskuksiaan Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin.

Toinen jätti Google laajentaa Haminan datakeskustaan jälleen uudella hallilla. Viime vuoden lopulla se kertoi myös aikeistaan rakentaa palvelin­keskuksensa Kajaaniin ja Muhokselle, mitä varten se on ostanut maata noin 2 100 hehtaaria eli liki 3 000 jalkapallokentän verran.

Miljardi-investointeja hehkutetaan Suomen teollisuus­historian suurimmiksi.

Juhlapuheissa datakeskusten tuomien työpaikkojen ja verotulojen maalaillaan pelastavan pitkään ahdingossa kyntäneen Suomen. Poliitikkojen puheista saa käsityksen, että on lottovoitto kätilöidä datakeskus Suomeen.

Mikä on totuus?

Useat asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että huumalla voi olla tylyt seuraukset.

Asiantuntijoiden huolen voi kiteyttää niin, että datakeskukset vaativat valtavasti energiaa ja yhteiskunnan varoin rakennettavaa infrastruktuuria, mikä saattaa nostaa sähkön ja sähkönsiirron hintaa kaikille. Samalla datakeskusten tuoma hyöty Suomelle jää pieneksi. ...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011061070.html

[Nikolas]

Tarvitaan lisää rehellistä yritystoimintaa, ts. enemmän uusia yrityksiä Suomeen. Ja mitenköhän se sitten onnistuisi? Kysyin tekoälyltä, ja se esitti neljää keinoa:

• Digitaalinen rekisteröinti
  
  
• Mentorointiverkosto
  
  
• Verokannustimet T&K:lle
  
  
• Valtion takaamat lainat

[repo]

^Säästä sähköä ja lopeta tekoälyn käyttö (kts. Uuno Nuivasen juttunosto edellä). Tekoälyn käyttö ei ainakaan minua vakuuta, päinvastoin.

Mitä on "Digitaalinen rekisteröinti"? Tai ehkä paremmin mitä tai millaista toimintaa sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä? Olen 100% samaa mieltä, tarvitaan lisää rehellistä yritystoimintaa, uutta ja vanhaa, ihan sama kun vain olisi paljon erilaisia yrityksiä eikä odoteta jotain "uutta nokiaa".

2. on "meh!".

3. on sekin jokseenkin "meh!", mutta jos ei kerran muuhun pystytä, haluta tai osata niin sitten vaikka tällä kannustimella. Tää on vain niin nähty, että näissä kannustimissa toteutuu todennäköisemmin ainoana innovaationa "hei me tienataan tällä verokannustimella!". Ja taas tarvitaan jokunen virkakyösti ja -tiina biznessfinlandiin penkomaan, mikä yritys ja sen t&k-osaston se tai tuo t&k-ryhmä on oikeutettu verohuojennuksiin.

4. Ei enää enempää tätä. Tämä liittyy vahvasti edelliseen kohtaan 3. Ongelma on yrityksissä liialliseksi noussut herkkänahkaisuus ottaa riskejä. Jos niitä otetaaan, niin sitten se ainut innovaatio on ulkoistaa riskit veronmaksajille. Tietysti yritykset, riskiä ottavat ja veroja maksavat yritykset, ovat veronmaksajia siinä kuin luonnolliset henkilöt, mutta näkemykseni on, että vero-optimointi on mennyt liiallisuuksiin. Syyt tähän ovat 1) liiallinen verotus ja 2) kohtien 3 ja 4 kaltaiset kannustimet "innovoida" järjestelmän hyväksikäytöllä, joka taas luo vain uutta tuottamatonta järjestelmää eli byrokratiaa.

[Nikolas]

Mitä on "Digitaalinen rekisteröinti"? Tai ehkä paremmin mitä tai millaista toimintaa sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä?

Katso liite.

[ApuaHommmaan]

Ihmiset pettävät, valehtelevat jne. koko ajan. Avain talouskasvuun olisi ulkoistaa pois ne, joiden näytöt ovat ohkaisiksi todettu. Valehtelijoita voi kutsua valehtelijoiksi, eikä antaa tuhannetta mahdollisuutta samoille tahoille.

[KamalaJari]

Verotus ja työvoimakustannukset ja AY liikkeen ylivalta ja järkyttävät TES veivaukset.
Tässä muutamia mainitakseni jotka tekevät yrittämisestä hankalaa ja ajoittain mahdotonta.
Eipä noille kiveenhakatuille asioille mitään voi ja niiden kanssa pitää kitkua , globaalissa maailmassa firmat menevät sinne missä ei ole niin ahdistava ilmapiiri.
Paikallisten on sitten vaan koitettava pärjätä .

[ApuaHommmaan]

Vähän on halveksuttavampia asioita, kuin se että häviäjät kekkuloi vuosikymmenestä toiseen kasan päällä painostaen toisiakin kurjuuteen.

[Nikolas]

Kävin hieman keskustelua tästä aiheesta tekoäly Grokin kanssa.

Suomihan on oikea anti-DOGE, varsinainen paperinsiirtelijöiden pikku paratiisi. Sen lisäksi että valtiolla on kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetontakin byrokratiaa, sen määrä on varmuuden vuoksi vähintään tuplattu kuntasektorille, ja siihen vielä maakunnat ja sote-himmelit päälle. Sitten joku vihreä tiedostavaisena kiekaisee ettei hallitus antanut verotusoikeutta maakunnille. Niin kuin se olisi se päällimmäinen asia mitä tässä maassa tarvitaan; lisää veroja.