2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[jmm]

Melko kova kannanotto vaikutusvaltaiselta valtion virkamieheltä.

En tiedä tunnustetaanko Suomessa käsitettä 'vulgar abuse' mutta Halla-Ahon matelija kommentti, kukaan ei pidä demaria matelijana Halla-Ahon puheista riippumatta, menisi käsitteen piiriin 'häiriintynyttä vihanlietsojaa', joka kyllä näytää kirjamellisesti otettavaksi, paljon helpommin.

Mutta kyllä sillä Soinivaaralla näyttää muutenkin muutama inkkari hypänneen kanootista.

Minusta tuo olisi ihan hyväksyttävä lausunto jos Vartiainen olisi vaaleilla valittu poliitikko. Korkea-arvoiselta virkamieheltä kansanedustajasta sanottuna tuollaista on minusta mahdoton hyväksyä. En voi uskoa, että tuollainen henkilö voisi hoitaa virkaansa asiallisesti ja puolueettomasti.

[Roope]

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tarttui Heureka-foorumissa pitämässään puheessa kiistanalaiseen aiheeseen eli työvoiman tarjontaan ja työperäiseen maahanmuuttoon. Liikanen osoitti tukensa työperäisen maahanmuuton lisäämiselle.

–Tämähän on kansalaiskeskustelussa aika vaikea aihe, koska ihmiset sanovat, että miten tämä toimii, kun pitää työn tarjontaa lisätä ja työuria pidentää, mutta samaan aikaan on työttömyyttä, Liikanen alusti.

Hän viittasi Suomen Pankin tutkimukseen, joka osoittaa työvoiman tarjonnan lisääntymisen pitkällä aikavälillä nostavan työllisyyttä ja lisäävän kasvua, ei lisäävän työttömyyttä.

Konkreettinen esimerkki tästä on naisten tulo työmarkkinoille. Aikanaan naisten työllistymisen pelättiin tekevän miehet työttömiksi.

–Kukaan ei Suomessa enää tällaista esitä. Mutta naisten tulo työmarkkinoille on ollut valtava muutos, ja se on lisännyt meidän työllisyysastetta, Liikanen sanoi.

–Maahanmuuttajienkin suhteen on paljon tutkimusta tehty samasta aiheesta.

Uusi Suomi: Erkki Liikanen: Tämä "vaikea aihe" on Suomen tärkein tehtävä 26.8.2013

Liikanen ei sano sitä suoraan, mutta hän puhuu non-skilled-väen maahanmuutosta. Koulutettujen ihmisten työperäinen maahanmuutto ei nimittäin ole kiistanalainen aihe, eikä siinä ole ollut enää esteitä sen enempää EU:n sisältä kuin EU:n ulkopuoleltakaan. Liikanen ajanee siis "työvoiman tarjonnan lisäämistä" poistamalla EU:n ulkopuolisen matalapalkkamaahanmuuton viimeisetkin esteet, kuten Vartiaisen ylistämä Ruotsi teki muutama vuosi sitten.

Matalapalkka-alojen maahanmuuton lisäämisen vertaaminen naisten työmarkkinoille tuloon on Liikaselta (SDP) pohjanoteeraus. Luulisi hävettävän, mutta ilmeisesti ei, kun kerran hankkiutui lausunnollaan samaan seuraan Vartiaisen (SDP) ja Kianderin (?) kanssa. Haluaisin nähdä sen tutkimuksen, jossa kouluttamattomien ihmisten haaliminen Suomeen siivoushommiin, ravintola-alalle tai "työvoimareserviksi" muuttuisi meille yhteiseksi siunaukseksi. On paremminkin näyttöä siitä, että tällainen johtaa kaikenlaisen haittamaahanmuuton lisääntymiseen ja kaksiin työmarkkinoihin, joilla pätevät erilaiset säännöt. Kehitystä on myöhemmin mahdoton perua.

[Blanc73]

Liikanen osoitti tukensa työperäisen maahanmuuton lisäämiselle.

Työvoimaperäistä maahanmuuttoa tulee silloin kun töitä on tarjolla, tai niinkuin nyt esim rakennusalalla halpatyövoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat.  Sosiaaliturvan houkuttelemia loisia(voimavarat^TM) tulee suhdanteista riippumatta.

[Roope]

Liikanen pakittaa maahanmuuttopuheissaan turvautuen parempien argumenttien puutteessa olkiukkoiluun. Toistaa vielä tuon hölmön esimerkkinsä. "Kun naiset tulivat työmarkkinoille, eivät kaikki miehet joutuneet työttömiksi."

Uusi Suomi kysyi Erkki Liikaselta, pitäisikö Suomeen yrittää houkutella lisää maahanmuuttajia. Liikanen ei halunnut suoraan ottaa kantaa asiaan.

–Mutta aina ajatellaan niin, että työvoiman lisääminen johtaa työttömyyden kasvuun. Kävin esimerkkejä läpi, ja kun naiset tulivat työmarkkinoille, eivät kaikki miehet joutuneet työttömiksi. Totta kai joskus joku näppärä nainen korvasi jonkun vähän luovaliikkeisemmän miehen, mutta keskimäärin tarjonta loi töitä ja aktiivista toimintaa, Liikanen sanoo Uudelle Suomelle.

Liikasen mukaan myös maahanmuuton suhteen tulee katsoa, mitä tutkimukset kertovat.

–Usein maahanmuuttajat ovat tehneet sellaisia töitä, joita paikallisväestö ei ole tehnyt. Se on tosiasia, mutta ei yksin lääke, Liikanen sanoo.

–Sitä, että tarjontaa ei saisi lisätä yhtään ja se lisäisi työttömyyttä, ei historia todista.

Liikasen mukaan "työvoiman tarjonnan kasvattaminen on se ensimmäinen suuri rakenneuudistus, jossa tarvitsee mennä eteenpäin".

Uusi Suomi: "Maahanmuuttajat tekevät töitä, joita kantaväestö ei tee" 26.8.2013

[akez]

Haluaisin nähdä sen tutkimuksen, jossa kouluttamattomien ihmisten haaliminen Suomeen siivoushommiin, ravintola-alalle tai "työvoimareserviksi" muuttuisi meille yhteiseksi siunaukseksi.

Sellaista tutkimusta ei varsin ymmärrettävistä syistä tulla näkemään. Tutkimus nimittäin samalla väittäisi, että esim. koko Afrikan teleporttaaminen tänne huomenna koituisi meille siunaukseksi. Niin paksuun pullaan tukehtuisi jo niin Vartiainen, kuin Liikanenkin.

[Avaritia]

Eurooppalainen Suomi ry edustaa vartiais-kianderilaisuutta ja heidän julkaisut ovat sitä itseään. Varsinainen konsensusbroilerien kanala.

Raportti maahanmuutosta: http://www.eurooppa-paiva.fi/assets/publications/raportti7_verkkoversio.pdf
Suomella on kansallisista itsekkäistä lähtökohdista syytä harjoittaa mahdollisimman liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa.
- Ralf Sund

Kansalaisnumero, jossa mm. Hannu-Pekka Ikäheimo
(graduna mokutusta: Maahanmuuttajien integroituminen Pirkanmaan työmarkkinoille - työllistyneiden näkökulma http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03826.pdf) kirjoittaa populismista:http://www.eurooppa-paiva.fi/assets/publications/Eurooppalainen_0113_Netti-1.pdf

EU:n perustajaisät visioineen Euroopan yhdentymisestä:
http://www.eurooppa-paiva.fi/assets/publications/01-32euroopparaportti_lores.pdf

Turvallisuusnumero:
http://www.eurooppa-paiva.fi/assets/publications/turvallisuusraportti_verkkoversio.pdf

Kenen Eurooppa?
http://www.eurooppa-paiva.fi/assets/publications/ES_Raportti_0109_netti.pdf
Eve Kyntäjä luottaa kuoriutuviin kultamuniin: Maahanmuuttajista voi tulla suomalaiselle yhteiskunnalle yksi keskeinen keino selvitä tulevasta väestöpohjan ikääntymiseen liittyvästä työvoiman saatavuusongelmasta.

Eve taitaa olla myös Matti Vanhasen linjoilla maahanmuuttopolitiikkaan äänestämisellä vaikuttamisesta:
Myös poliittisen eliitin puhe, jossa poliittisella arvovallalla keskitytään maahanmuuttajien aiheuttamiin ongelmiin vedoten "järkeviin syihin" sekä oman maan ja kansan etuihin ja hyvinvointiin, vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin ja arvoihin. Kansalaisille ei siis saa antaa mielikuvaa, että he voisivat itse päättää heitä koskevista asioista.

Mokuttavuudessaan hyvin hapokasta tavaraa mitä nyt useampaa julkaisua silmäillyt. Pahinta on, että päättävissä asemissa olevat aidosti uskovat näihin tai pahantahtoisuuksissaan tahtovat vain tuhota ja rahastaa tuholla.

[Pyöräilijä]

Pääjohtaja Liikanen on väärässä - ja tietää sen varmasti itsekin.

Liikanen on kokenut poliittinen kettu, joka katsoo, mistä tuulee ja yrittää kääntää viirinsä oikealla hetkellä oikeaan asentoon. Nyt hänellä on vielä kiiikarissa oma poliittinen muistopatsaansa, johon hän toivoo hakattavan tulikirjaimin " Kansakunnan ja sosialidemokratian Suuri Poika, jota Suomen kansa ikuisesti muistaa ja kiittää".

Väite 1. Maahanmuuttajat helpottavat hoitajapulaa, joka pahenee väestön ikääntyessä

Todellisuudessa puute hoitajista on pahentunut koko sen ajan kun Suomessa on harjoitettu aktiivista ja kehitysmaita suosivaa maahanmuuttopolitiikkaa vuodesta 1991 alkaen. Viime vuosina hoitajia on hankittu Suomeen täsmäkoulutuksella esimerkiksi Filippiineiltä ja Espanjasta, koska aiemmista maahanmuuttajista ei ole saatu koulutettua hoitajia lainkaan siihen mittaan kuin oli tarkoitus.

Väite 2. Maahanmuuttajat tarttuvat niihin  tehtäviin, joita suomalaiset vieroksuvat.

Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa vaan jokainen tietää, että esimerkiksi metsämarjanpoimijat lennätetään Suomeen loppukesästä Thaimaasta saakka. Yhtään ainutta aiemmin saapunutta maahanmuuttajaa kuten afrikkalaista tai arabia ei ahkerimpien ja ammattimaisten marjanpoimijoiden joukosta löydä - ei tosin kovin montaa suomalaistakaan.

Laivasiivous on toinen hyvä esimerkki. Ruotsin ja Tallinan lauttoja siivoavat espanjalaiset, virolaiset ja suomalaiset pätkätyöntekijät - eivät ne muuttajat, jotka saapuivat Suomeen 1990-luvun alussa.

Väite 3. Maahanmuuttajat maksavat yhteisiä ja kasvavia kustannuksia kun väestö ikääntyy.

Tämä väite ei ole totta, koska vain osa maahanmuuttajista hyödyttää työllään ja veronmaksullaan yhteiskuntaa. Näitä tuottavia maahanmuuttajia ei ole kuitenkaan asetettu Suomessa maahanmuuttopolitiikassa etusijalle millään luokittelulla tai pisteytyksellä.

Esimerkiksi somalit ja iralaiset ovat vahvasti tappiollisia muuttajia, koska heidän huoltosuhteensa on poikkeuksellisen raskas. Yksi somali, joka käy töissä ja maksaa veroa, ei pysty elättämään 10-15 muuta somalia, jotka ovat työelämän ulkopuolella.

Opetus 1:

Ne maahanmuuttajat, jotka saapuvat maahan ilman työpaikkaa jäävätkin vaille työtä, jolleivat ponnistele ankarasti. He eivät automaattisesti hakeudu uusiin tai vapautuviin työpaikkoihin kun ovat tottuneet taikaseinään. Uusiin töihjin on siis jouduttu vartavasten hankkimaan uusia maahanmuuttajia.

Kansantaloudessa työ ja työpaikka vaaditaan aina ennen niiden tekijää. Talousteoriassa tätä sanotaan kysynnän ja tarjonnan laiksi. Kysyntä ohjaa tarjontaa kaikilla markkinoilla - myös työmarkkinoilla.

Suomen taloushistoriassa ei voida osoittaa yhtään ajanjaksoa, jolloin työvoima olisi muuttunut työpaikoiksi, kuten Kiander ja Vartiainen esittävät. Eikä missään tapauksessa sitten vuoden 1991, jolloin maahanmuutto avattiin rajoituksista. Sen sijaan voidaan osoittaa, että työpaikkoja ei ole kuin muutamina lyhyinä jaksoina ollut tarpeeksi työvoimaan verrattuna. 

Työttömyys onkin Suomen taloushistorian leimaavin tilanne - ei pula työvoimasta.

Opetus 2.

On luokatonta, että meillä ei ole vieläkään raakaa tilastotietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa, vaan Liikanen, Kiander ja Vartiainen saavat esittää julkisesti mitä puppua tahansa.  Kiitos ex-ministeri Astrid Thorsin.

Liikanen, Vartiainen tai Kiander voivat vielä väittää, että Suuri Kurpitsa tulee ja pelastaa, kun vaan jaksamme siihen uskoa ja sitä odottaa.

.

[Roope]

Pääjohtaja Liikanen on väärässä - ja tietää sen varmasti itsekin.

Pääjohtaja Liikanen eilen Heurekassa loppupuheenvuorossaan:

"Ei ole mitään niin halpaa konsulttia kuin toisten kokemus, epäonnistumisten myötä. Että jos joku muualla on yrittänyt samaa - onnistunut jossain, epäonnistunut toisessa - se kokemus pitää ilman muuta käyttää hyväksi."

Liikanen ei puhunut maahanmuutosta, mutta juuri siihen tuo pätee erityisen hyvin. Kaikki tarvittava olisi opittavissa Ruotsin kokemuksista, mutta edelleen Suomessa halutaan toistaa ihan itse Ruotsin maahanmuuttopolitiikassaan tekemät virheet, nyt myös työperäisessä maahanmuutossa.

[Avaritia]

Persut eivät ymmärrä kianderilais-vartiaisuutta, mikä häpeä.

Perussuomalaiset kuulivat asiantuntijaa - toinen ei tajua, toinen "poistaa varmistimen"
Keskiviikko 28.8.2013 klo 19.11

Perussuomalaisten kansanedustajat eivät usko ekonomisteja talousasioissa.

Pentti Kettunen kertoo "poistavansa pistoolistaan varmistimen", kun asiantuntija puhuu valtiovarainvaliokunnassa. (INKA SOVERI)

LUE MYÖS
Soini: Eläkekatto neljään tonniin

Jari Lindströmin ei ymmärrä Vartiaisen logiikkaa. (FRANK LEIMAN)

Juhana Vartiaisen puheet eivät miellytä perussuomalaisten kansanedustajia. (JOEL MAISALMI / AL)
Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset ei usko Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen tai muidenkaan ekonomistien oppeihin julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämisessä.

Jyväskylässä keskiviikkona kaksipäiväisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen päättäneet perussuomalaiset tarjoavat ratkaisuksi omia lääkkeitään, joilla muun muassa kannustettaisiin työnantajia työllistämään yli 55-vuotiaita ja yli 63-vuotiaita pysymään töissä.

- Esimerkiksi se, että tuodaan lisää työvoimaa Suomeen ja se lisää työn tarjontaa, se ei ole minulle oikein auennut. Voi olla, että minulla ei riitä kapasiteetti sitä tajuamaan, sanoi eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jari Lindström (ps.), joka on vastannut puolueen linjausten valmistelusta.

- Silloin kun Juhana Vartiainen tulee kuultavaksi valtiovarainvaliokuntaan, niin noin kuvaannollisesti minä poistan pistoolista varmistimen. En ole ollenkaan samaa mieltä hänen kanssaan asioista, totesi toinen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajista, Pentti Kettunen (ps).

Perussuomalaiset alentaisi työnantajan eläkemaksuja alle 30- ja yli 55-vuotiailta, jotta työllisyys paranisi näissä ikäryhmissä. Eläkejärjestelmän rahoitus turvattaisiin nostamalla paremmin työllistyvien ikäluokkien maksuja. Tel-maksujen alentamisen suuruuteen perussuomalaiset eivät ota vielä kantaa, vaan haluavat ensin nähdä hallituksen budjettiratkaisut.

Eläkeikäisille verokannuste pysyä töissä

Perussuomalaiset myös alentaisi pienten yritysten työnantajamaksuja. Yli 63-vuotiaiden työssäoloa ryhmä kannustaisi verovähennyksillä. 63-vuotias saisi vähentää verotettavasta ansiotulosta 1 000 euroa, 64-vuotias 1 500 euroa ja 65-vuotias ja sitä vanhempi 2 000 euroa vuodessa.

Lindström ei usko, että eläkeikäisten verovähennys voisi merkitä matalapalkkaisten töiden tarjoamista eläkeläisille.

Eläkeiän lakisääteisen alarajan nostamista perussuomalaiset ei kannata. Jos työmarkkinajärjestöt sellaisesta sopivat, asiaan aiotaan kuitenkin tyytyä eli mitään seuraavaan hallitukseen osallistumisen kynnyskysymystä siitä ei aiota tehdä.

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013082817424415_uu.shtml

Lihavointi minun.

[Roope]

Olen Suomeen palattuani koettanut puolustaa työn tarjontaa kohentavia uudistuksia. Niitä tarvitaan, koska julkistaloutemme muuten vajoaa krooniseen heikkouden tilaan väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä.
Siksi eläkeikää on nostettava, työperäistä maahanmuuttoa lisättävä, rakenteellista työttömyyttä alennettava ja työn tekemistä salpaavia kannustinloukkuja purettava.

Koska vasemmisto ja ammattiyhdistysliike vastustavat monia tällaisia uudistuksia, minulta kysytään toisinaan, mihin sijoitun poliittisella kartalla ja onko minusta Ruotsissa tullut "oikeistolainen". Hufvudstadsbladetin entinen päätoimittaja Björn Månsson kutsui minua hiljattain eräässä suomalais-ruotsalaisessa seminaarissa "huonoksi sosiaalidemokraatiksi".

[...]

Suomen Kuvalehti: Juhana Vartiainen: Onko minusta tullut oikeistolainen? 10.12.2013

Vartiainen heittää säännöllisin väliajoin julkisuuteen tämän saman väitteen maahanmuuton lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta ei koskaan tarkenna, mitä käytännön toimenpiteitä hän oikein haluaa ja miksi. Ilmeisesti hän on samalla asialla kuin Himanenkin eli pitämässä tietyt poliittiset näkemykset esillä. Maahanmuuttopoliittiseen dialogiin Vartiainen ei halua osallistua yhtään sen enempää kuin Himanenkaan.

Ei 100 000 vaan yli 400 000
...
Suurempi maahanmuutto on muuten myös Ruotsin Suomea edullisempien työttömyyys- ja tuotantolukujen takana - siitä enemmän tulevissa bloggauksissa.

Suomen Kuvalehti: Juhana Vartiainen

[Uuno Nuivanen]

    

Kiitä Vartiaista, kun osaajakultamunajengi raiskaa tyttäresi/vaimosi.

[BeerBelly]

Maahanmuuttajien työttömyys on Ruotsissa selvästi korkeampi kuin Ruotsissa syntyneiden. Mitä sieniä Juhana Vartiainen salaattiinsa pilkkoo?

[guest3656]

Olen Suomeen palattuani koettanut puolustaa työn tarjontaa kohentavia uudistuksia. Niitä tarvitaan, koska julkistaloutemme muuten vajoaa krooniseen heikkouden tilaan väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä.
Siksi eläkeikää on nostettava, työperäistä maahanmuuttoa lisättävä, rakenteellista työttömyyttä alennettava ja työn tekemistä salpaavia kannustinloukkuja purettava.

Koska vasemmisto ja ammattiyhdistysliike vastustavat monia tällaisia uudistuksia, minulta kysytään toisinaan, mihin sijoitun poliittisella kartalla ja onko minusta Ruotsissa tullut "oikeistolainen". Hufvudstadsbladetin entinen päätoimittaja Björn Månsson kutsui minua hiljattain eräässä suomalais-ruotsalaisessa seminaarissa "huonoksi sosiaalidemokraatiksi".

[...]

Suomen Kuvalehti: Juhana Vartiainen: Onko minusta tullut oikeistolainen? 10.12.2013



Työn tarjonnan lisääminen ei yksin auta työllisyyden nostamisessa. Jos työlle ei ole kysyntää, työllisyys ei lisäänny. Työn tarjonnan lisääminen tarkoittaakin vain työttömyyden lisäämistä.

Jos taas työn tarjonnan lisäämisen olettaisiin lisäävän myös työn kysyntää, lisääntyisi myös työpaikkojen määrä. Ongelmaksi Vartiaisen ajattelussa muodostuu tällöin se, minkälaisia nämä uudet työpaikat ovat? Ovatko ne kaivatulla vientisektorilla, jonka verotuloilla julkishallintoa pyöritetään vaiko nimenomaan julkissektorilla, jolloin uusista työpaikoista ei ole mitään hyötyä.

Vartiainen toimii varoittavana esimerkkinä henkilöstä, joka oman koulutuksensa ja arvovaltansa turvin ajaa tuhoisaa monikulttuurisuuden agendaa. Vartiainen perustelee maahanmuuton tarpeellisuutta lainkaan kategorisoimatta itse maahanmuuttoa. Mitään evidenssiä teesiensä järkevyydestä Vartiaisella ei ole taaskaan esittää.

[n.n.]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottaa maahanmuuton tuntuvaa kasvattamista työikäisen väestön lisäämiseksi. Vartiainen kirjoittaa kolumnissaan VATT:n verkkosivuilla, että Suomessa uskotaan liiaksi talousongelmien ratkeamiseen viennin kasvattamisella.
Juhana Vartiaisen mukaan Ruotsi on maahanmuuttoa hyödyntämällä ratkaissut Suomea paremmin työllisyysasteen kasvattamisen.
Ruotsin työllisyys on Vartiaisen mukaan kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225 000 hengellä. Kasvusta 45 prosenttia on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. Samaan aikaan Suomessa työvoima on supistunut.
Työllisyysasteen kasvu saattaa Vartiaisen mukaan selittää sitä, että Ruotsissa myös investoinnit ovat kasvaneet Suomea enemmän. Työvoiman supistaminen saattaa Vartiaisen mukaan houkutella yritykset investoimaan muualle kuin Suomeen.
Vartiaisen mukaan Suomen vientiinkin vaikuttaa pitkällä aikavälillä vientituotteita tuottavien osaavien ihmisten määrä. Vain vientikysyntään tuijottaminen johtaa äänestäjät ja päättäjät harhaan, kirjoittaa Vartiainen. YLE

Työllisyys kasvanut X henkilöllä. Yleensä näkee jonkinlaisen %-luvun.

e. linkki

[Veturinainen]

Juhana Vartiaisen mukaan Ruotsi on maahanmuuttoa hyödyntämällä ratkaissut Suomea paremmin työllisyysasteen kasvattamisen.
Ruotsin työllisyys on Vartiaisen mukaan kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225 000 hengellä. Kasvusta 45 prosenttia on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua.

Olisi hyvä myös kuulla miten tämä projekti on vaikuttanut elintasoon ja -ympäristöön.

[huhha]

Olo-pallia viillä, Okkam! Massaa tilaa dna-vandaali, taas, sammakko. Ällii vailla polo...

[Kni]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottaa maahanmuuton tuntuvaa kasvattamista työikäisen väestön lisäämiseksi.

Mainitsematta jää, että lisättävän väestön pitäisi olla myös työkykyistä, työtaitoista ja työhaluista.

[Marius]

Ruotsin työllisyyden kasvusta 45% on maahanmuuttajien työllisyyden kasvua, sanoo Vartija.
Tämä ei voi pitää paikkaansa, vaan on valehtelua, sillä maahanmuuttajat eivät vie työpaikkoja.

[Kokoliha]

Vartiaisen mukaan Suomen vientiinkin vaikuttaa pitkällä aikavälillä vientituotteita tuottavien osaavien ihmisten määrä. Vain vientikysyntään tuijottaminen johtaa äänestäjät ja päättäjät harhaan, kirjoittaa Vartiainen.

Ja miten humanitaarisella maahanmuutolla kasvatettiin vientituotteita tuottavien osaavien ihmisten määrää? Ehkäpä Juhana kertoo sen meille seuraavassa jaksossa.

[disodium]

Ihanaa kun puhutaan taas lukutaidottomasta somalista ja kanadalaisesta lääkäristä samassa lauseessa.

[koli]

Kyllähän se jatkuva mamuteollisuuden kasvu työpaikkoja luo, siis julkiselle sektorille. Vastaanottokeskuksia nousee kuin sieniä sateella ja niihin tosiaan tarvitaan myös työntekijöitä. Sitten kaikki mamukoordinaattorin virat, mamuyhdistykset, tulkit yms. On se kiistatonta, että mamutus tuo työpaikkoja. Minkälaiset työpaikat ovat sitten hyödyksi valtion taloudelle onkin toinen kysymys...

[kriittinen_ajattelija]

Kannatan enemmin kestävää kehitystä ja nollakasvua, kuin talouskasvua hinnalla millä hyvänsä.

En ole talouskasvu-uskovainen, olen ateisti.

[Jurvakainen]

Ruotsin työllisyys on Vartiaisen mukaan kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225 000 hengellä. Kasvusta 45 prosenttia on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua.

Mitenkäs raiskaus- ja muiden rikostilastoiden laita? Kuinka paljon rikastava maahanmuutto on niitä kasvattanut.

Ai niin, eihän tästä saakaan puhua kahvipöydässä. 

[Miniluv]

Kyllä tämä on maahanmuuton taloudellinen logiikka, että maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa, ja pitävät siltä osin työvoimakustannuksia kurissa. Sen takia maahanmuutto hyödyttää nimenomaan yrityksiä ja kuluttajia, eikä niinkään sitten näitä muita matalapalkka-alojen työntekijöitä, joiden oma suhteellinen asema yleensä heikkenee maahanmuuton seurauksena.

Lainattu etusivullekin.

[Ari-Lee]

Nämä Valtion Vartiaiset ovat siitä mielenkiintoinen tutkimuskohde että kun puhutaan säästöistä niin vartiaiset puhuvat menoista ja kun puhumme menoista vartiaiset puhuvat säästöistä.

Vaikka Ruotsissa olisi 5 miljoonaa syyrialaista se ei vartiaisille riitä koska huoltosuhde heikkenee. Täytyy saada miljoonia alikehittyneitä ihmisiä lisää mutta nekään eivät riitä, väestö vanhenee. Täytyy saada lisää "pyllynpyyhkijöitä" joita Vartiainen sanoo talouden menestystarinaksi. Nouseehan BKT:kin!

Sossujen poskettomia päästelevän Juhana VATT Vartiaisen ei tarvitsekaan olla päästämättä sammakoita koska eläkevirka. Hän saa piereskellä mielin määrin ja vaikka taivas sortuisi niskaan sama ripulointi jatkuu aina vain. Samaan aikaan säästetään yhdistelemällä, lakkauttamalla ja irtisanomalla hyödyllisiä ja tarpeellisia ja välttämättömiä valtion ja kuntien suorittavia instansseja. Eihän ne ole keneltäkään pois.

Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus:

http://www.vatt.fi/juhana-vartiainen

Laskin 59 kovapalkkaista tutkijaa + 1 kpl siviilipalvelusmies. Näistä ei tietenkään voida säästää vaan säästöt on otettava vaikka lakkauttamalla vankiloita, vanhustenhoidosta ja vaikka synnytysosastoilta.

Maahanmuuttoviraston ohella tämä tukimuskeskus olisi saatava pikaiseen käsittelyyn.

[Nuivanlinna]

Kyllä tämä on maahanmuuton taloudellinen logiikka, että maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa, ja pitävät siltä osin työvoimakustannuksia kurissa. Sen takia maahanmuutto hyödyttää nimenomaan yrityksiä ja kuluttajia, eikä niinkään sitten näitä muita matalapalkka-alojen työntekijöitä, joiden oma suhteellinen asema yleensä heikkenee maahanmuuton seurauksena.

Lainattu etusivullekin.

YLE:

Valitettavasti etsimääsi sivua ei löytynyt
Tarkasta, että kirjoitit osoitteen oikein. Kiinnitä huomiota isoihin ja pieniin kirjaimiin.
Tarkasta myös, että käytät osoitteessa kauttaviivoja /, etkä kenoviivoja \.
Osoitteessa ei myöskään voi käyttää välilyöntejä.
Etsimäsi sivu on myös saatettu poistaa, siirtää tai nimetä uudelleen.

Siirry Areenan etusivulle tai kokeile hakua.

Jopas sattui.....

[Boon Choo]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/65235-vartiainen-tama-tieto-saattaa-yllattaa

Ainoa tieto mikä meikäläistä yllättää on se, että miten Vartiainen on päässyt ylijohtajaksi ja miten saa pitää paikkansa.

Vai kasvaa talous kun tuodaan lisää ihmisiä maahan. Ja investointejakin tulee. Jatkuvaa kasvua kun tätä jatketaan ikuisuuteen. Jotakin on jäänyt ymmärtämättä joko minulta tai Vartiaiselta.

Jos pelkkä väestönkasvu takaa talouskasvun, niin miksi meillä ei tueta syntyvyyttä voimakkaammin? Neuvoloita, koulutusta, opiskelija-asuntoja - velkarahalla tietysti.

Eikö Vartiainen osaa kertoa, että isompi kakku ei takaa isompaa viipaletta? Eikö Vartiainen osaa kertoa, että kun kakku on tarpeeksi iso ja siivut liian pienet, itse kakkukin alkaa lopulta pienentyä?

[FlyinHighAgain]

Vartiainen se vaan ei lakkaa hämmästyttämästä. Kirjoittamastaan kolumnista hän jättää reippaasti pari olennaista tekijää mainitsematta, nimittäin ensiksi sen että Suomessa valuuttana on käytössä euro ja Ruotsissa kruunu, sekä sitten myös pikkuriikkisen pointin että Suomen ja Ruotsin teollisuuden rakenteilla on suuri ero, vertailu ei ole suoraan mahdollista.

Kolumni myöskin vilisee taas kerran käsittämättömyyksiä ja epämääräisiä tilastoväitteitä, kuten kaverin sanailussa tapana onkin, kun massiivisen maahanmuuton iloja leveällä pensselillä ja viher-punaisella värillä taivaanrantaan maalaillaan.

Minäkin olen tavannut pienten ja keskisuurten yritysten johtajia, jotka kertovat lopettavansa tuotannon Suomessa kun täällä ei enää löydy tekijöitä

Minä taas Vartiaisesta poiketen en, sen sijaan olen tavannut yrittäjiä jotka irtisanovat tai lopettavat toimintansa kannattamattomuuden takia. No varmaan olen tavannut ihan väärää porukkaa.

Globaalin talouden yritykset eivät ala Helsingin Sanomien etusivulla mainostaa "työvoimapulaansa" tai odottaa, että viranomaiset ja ammattiliitot vihdoin suostuvat myöntämään maahanmuuton "tarpeen". Ne siirtävät tyynesti tuotantonsa Baltiaan tai Kiinaan tai minne vain muualle

Ahaa, minä kun luulin että syynä oli se että Baltian maissa tuntipalkat huitelevat siinä 4-5e luokassa ja Aasiassa ehkä kymmenissä senteissä, kyse olikin työvoimapulasta Vai tarkoittikohan Juhana kuitenkin halpatyövoimapulaa...Vaikea on suuren ajattelijan syvällisyyksistä selvää ottaa. Se miksi maahanmuuton "tarve" on lainausmerkeissä herättää pienen kysymyksen...

Sinänsä uskon kyllä, kuten tuossa edellä on ansiokkaasti esitettykin että kehitysmaapohjaisella maahanmuutolla on työllisyyttä edistävä vaikutus, aiemmin mainitun maahanmuuttoteollisuuden ohellahan työllistyy mukavasti runsaslukuinen joukko poliiseja sekä turvallisuuden ammattilaisia, pelastuslaitosta, korjausrakentajia yms, tosin en kyllä sinänsä surkealla talostietämykselläni edelleenkään tajua miten tämmöisellä voi olla kansantaloutta nostava vaikutus.

Jos pitäisi näistäkin löpinöistä jotakin johtopäätöstä tehdä, tulee ensimmäisenä vaihtoehtona mieleen mokutuskulttuurinen aivopesu- entisen jatkeena (kun talousasiatkin on vedetty kuvaan näinkin raskaalta tasolta kyse siis on koko rintaman vyörytyksestä), toisena tavaton huumorintaju, ns superhumoristi potenssiin 2 ja kolmantena epäuskottavampi, pysyvä homokaasumyrkytys.  Olipa miten oli, hämärä esitys jälleen kerran, onnea vaan Suomelle eli meille kaikille tämänkin neron rekrytoinnista.

[Roope]

Juhana Vartiainen: Suomi ei elä vain vientikysynnästä

Suomen rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää taloudellisen potentiaalimme vahvistamista. Julkistalouden kestävyyden kannalta keskeistä on työllisyysasteen nostaminen. Mutta työllisyysasteen nostaminen ja työikäisen väestön lisääminen maahanmuuton kautta palvelee muutenkin talouskasvua.

Suomessa elää valitettavan voimakkaana merkantilistinen käsitys, jonka mukaan talousongelmamme ratkeavat viime kädessä vain vientikysynnän kasvun kautta. Viennin kasvu toki kohentaa tilannettamme, mutta vienti ei ole ainoa hyvinvoinnin lähde. Ja vienninkin määräävät pitkällä aikavälillä meidän omat tarjontatekijämme  eli se, paljonko meillä on osaavia ihmisiä vientituotteita tuottamassa. Siksi vain vientikysyntään tuijottaminen johtaa äänestäjät ja päättäjät harhaan.

Tuttu ja havainnollinen vertailukohde on naapurimaamme Ruotsi. Konjunkturinstitutin tuoreesta ennusteesta (Konjunkturläget December 2013) ilmenee, että Ruotsin vientiennuste on vuosille 2014 ja 2015 jokseenkin samaa luokkaa kuin Suomen eli 2,7 ja 5,3 prosenttia. Suomen vientiennuste samoille vuosille on VM:n tuoreen katsauksen (Suhdannekatsaus 2/2013) mukaan 3,6 ja 4,1 prosenttia eli keskimääräinen kasvu on miltei yhtä nopeaa. Ruotsin bruttokansantuote kasvaa kuitenkin samana vuosiparina, 2014 ja 2015, yhteensä yli 5 prosenttia, kun taas Suomen kasvu jää noin puoleen tästä.

Ero syntyy esimerkiksi investoinneista, jotka VM:n mukaan jatkavat meillä supistumistaan vielä ensi vuonna. Tärkein eroa luova tekijä on kuitenkin yksityinen kulutus. Ja juuri näissä tekijöissä näkyy Ruotsin pitkäjänteisempi talouspolitiikka ja tarjontatekijöistä huolehtiminen. Ruotsin kestävyysvaje on selvästi Suomen vajetta pienempi, ja kotitaloudet suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti, ilman pelkoa uusista leikkauksista ja veronkorotuksista.

Ruotsissa on myös kaukokatseisemmin huolehdittu työllisyysasteesta ja työikäisen väestön kasvusta. Niinpä työikäinen väestö, työvoima ja työllisyys jatkavat Ruotsissa kasvuaan vuosina 2014-2015. Työttömyysaste on toki samaa vajaan 8 prosentin luokkaa kuin meillä, mutta Ruotsin työtunnit ja työllisyys kasvavat – toisin kuin meillä. Ruotsin työllisyys onkin vuoden 2010 jälkeen kasvanut noin 225 000 hengellä. Maahanmuuttoon epäluuloisesti suhtautuvia suomalaisia saattaakin yllättää tieto, että 45 prosenttia tästä kasvusta eli noin 102 000 henkilöä on ulkomailla syntyneiden (maahanmuuttajien) työllisyyden kasvua.

Maahanmuuttajien työllisyysaste jää toki edelleen jälkeen kantaväestöstä, mutta Ruotsin suurempi maahanmuuttajavirta on ilman muuta yksi maan talouteen kasvuvoimaa tuova tekijä.

Tällaiset tekijät voivat puolestaan osaltaan selittää Ruotsin korkeampaa investointiastetta. Suomen työvoima supistuu, ja silloin ei ole kovin yllättävää, että myös investoinnit supistuvat. Minäkin olen tavannut pienten ja keskisuurten yritysten johtajia, jotka kertovat lopettavansa tuotannon Suomessa kun täällä ei enää löydy tekijöitä. Globaalin talouden yritykset eivät ala Helsingin Sanomien etusivulla mainostaa "työvoimapulaansa" tai odottaa, että viranomaiset ja ammattiliitot vihdoin suostuvat myöntämään maahanmuuton "tarpeen". Ne siirtävät tyynesti tuotantonsa Baltiaan tai Kiinaan tai minne vain muualle. Järkevästi toimiva kansainvälinen yritys saattaa hyvinkin nähdä Suomen maana, jossa ei ole kovin kiinnostavaa kasvupotentiaalia. Työvoima supistuu ja siitäkin supistuvasta resurssista ottaa julkinen työnantaja kasvavan osuuden. Jos tällaiset kasvutekijät eivät ole kunnossa, voi olla aivan turhaa koettaa brändätä Suomea joulupukilla tai cleantechillä.

VATT 28.12.2013

Vartiainen vertaa taas Suomea Ruotsiin ja valittaa työvoimapulasta, mutta ei vieläkään suostu tarkentamaan, millaisia maahanmuuttajia hän haluaisi Suomeen enemmän ja millaisin keinoin.

Ainoa mainittava ero Suomen ja Ruotsin työperäisen maahanmuuton politiikassa on EU:n ulkopuolelta matalapalkka-aloille tulevien työlupien saatavuusharkinta, joka vielä jonkin verran rajoittaa esimerkiksi siivoojien maahanmuuttoa. Rajoituksia on kuitenkin vähennetty vuosi vuodelta etenkin pääkaupunkiseudulla. Ruotsi luopui työlupien saatavuusharkinnasta muutama vuosi sitten, mutta se johtikin EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien pyrkimiseen juuri niille aloille (mm. ravintolatyöntekijöiksi), joilla maahanmuuttajien työttömyys ja hyväksikäyttö on ollut jo valmiiksi suurinta.

Vartiainen ei esitä eikä pystykään esittämään sellaista tutkimusta, jonka mukaan Ruotsin nykyinen maahanmuuttopolitiikka olisi hyödyttänyt Ruotsia suhteessa muihin maihin. Matalapalkka-alojen saatavuusharkinnan poistaminen ei ole palvellut ruotsalaista yhteiskuntaa mutta kylläkin työlupia välittäviä rikollisia ja EU-alueelle pääsystä pimeästi maksavia kouluttamattomia ja kielitaidottomia siirtolaisia.

Maahanmuuttajien työllisyysaste jää toki edelleen jälkeen kantaväestöstä, mutta Ruotsin suurempi maahanmuuttajavirta on ilman muuta yksi maan talouteen kasvuvoimaa tuova tekijä.

Mitä iloa on teoreettisesta "kasvuvoimasta", kun Ruotsissa ero maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteen välillä on OECD-maiden suurin? Ruotsin nykyinen maahanmuutto heikentää maata, ei vahvista sitä, ellei sitten pidä väkiluvun kasvua ensisijaisena tavoitteena. Siinä tapauksessa Suomea kannattaa verrata Nigeriaan eikä Ruotsiin.

Globaalin talouden yritykset eivät ala Helsingin Sanomien etusivulla mainostaa "työvoimapulaansa" tai odottaa, että viranomaiset ja ammattiliitot vihdoin suostuvat myöntämään maahanmuuton "tarpeen". Ne siirtävät tyynesti tuotantonsa Baltiaan tai Kiinaan tai minne vain muualle. Järkevästi toimiva kansainvälinen yritys saattaa hyvinkin nähdä Suomen maana, jossa ei ole kovin kiinnostavaa kasvupotentiaalia.

Aivan ilmeisesti Vartiainen tarkoittaa "viranomaisten ja ammattiliittojen maahanmuuton tarpeen myöntämisellä" työlupien saatavuusharkinnasta luopumista, vaikka ei sitä tekstissä suoraan sanokaan. Mitä ihan konkreettisesti ovat nämä "globaalin talouden yritykset", jotka kärsivät suomalaisten viranomaisten ja ammattiliittojen jarruttelusta? Toisin kuin Vartiainen vihjailee, EU:n ulkopuolelta tulevien työlupien saatavuusharkinta koskee enää vain pientä matalapalkka-alojen joukkoa, eikä näillä aloilla ole tekemistä "globaalin talouden yritysten" investointipäätösten kanssa.

Vartiainen ei puhu hämärästi ja hämäävästi vahingossa vaan tarkoituksella pitääkseen asiantuntija-auktoriteettiinsa vedoten yllä mielikuvaa työvoimapulasta, tiukasta maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuton lisäämisen siunauksellisuudesta. On toimittajien tehtävä vaatia pehmeitä puhuvaa Vartiaista täsmentämään, mitä hän oikeasti maahanmuuttopolitiikalta haluaa.

e: miten=>mitä

[Ari-Lee]

Täytyi kaivaa inettiä ja pääsen korjaamaan virheellisen käsitykseni Valtion Taloustutkimuskeskuksen ylijohtajan viran kestosta:

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. VATT tuottaa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen käytön tehokkuuteen ja tuottavuuteen sekä kansantalouden pitkän aikavälin kehitykseen, kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Valtiovarainministeriö julistaa täytettäväksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen
YLIJOHTAJAN VIRAN.
Virka täytetään 1.3.2012 lukien määräajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi kerrallaan.

http://www.vm.fi/vm/fi/02_ministerio/05_tyopaikat/vatt_ylijohtaja.pdf

Ylijohtaja johtaa tutkimuskeskuksen toimintaa. Hän vastaa tutkimuskeskuksen toiminnan ja talouden asianmukaisesta järjestämisestä ja tuloksellisuudesta, tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä laitoksen toimintaa ja taloutta koskevasta raportoinnista. Ylijohtajan tulee seurata tutkimuskeskuksen toimialan kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisten uudistusten ja parannusten toteuttamiseksi.

Kelpoisuusvaatimuksena tutkimuskeskuksen ylijohtajan virkaan on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Virkaan valittavalta edellytetään säädettyä kotimaisten kielten taitoa. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää lisäksi monipuolista kokemusta taloustieteellisestä tutkimuksesta sekä hyvää englannin kielen taitoa.

Lisäansioiksi virkaa täytettäessä katsotaan julkisen talouden ja talouspolitiikan instituutioiden tuntemus, erityinen perehtyneisyys VATT:n tutkimuksellisiin painopistealueisiin, kokemus kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä sekä hyvät valmiudet tutkimustoiminnan strategiseen johtamiseen.

Ylijohtajan virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n tarkoittama selvitys sidonnaisuuksistaan.

Eli aivan sama mistä ylijohtaja lässyttää kunhan lässyttää. Seuraava ylijohtaja voikin olla maailmankatsomukseltaan päinvastainen.