Suomi ja NATO - yleiskeskustelu

[Julleht]

Vastataanpa sitten, vaikka tämä alkaa mennä jo varsin sivuun ketjun aiheesta.

Itseasiassa tuossa ei ole kysy väitteestä, vaan arvelusta. Se taas perustuu muistikuvaan siitä, että eduskunnassamme olisi jo ehtinyt istua myös kurdiaktivisteja. Näitä löytyy ympäri Eurooppaa poliittisesta kentästä. Etenkin Saksassa.

Jos näiden henkilöiden kohdalla on kyse asyylillä tulleesta kurdista, niin nämä ovat varsin usein juuri niitä PKK:n jäseniä (asiasta on ollut juttua Euroopan mediassa). Kenties näitä on jopa enemmistö. Millä muuten selittäisit sen, että mm. Helsingin kaduilla on nähty satapäisten kurdilaumojen mielenosoituksia, joissa on liehunut avoimesti PKK:n lippuja. Tekipä joku näiden kurdien iskuryhmä takavuosina jopa polttopullohyökkäyksen Turkin suurlähetystöön Helsingissä. Nuo seikat eivät ole taatusti jääneet Turkin suurlähetystöltä huomaamatta. Samoin myös se, että maan poliittinen johto ja media näyttävät vielä pyrkivän peittelemään kyseisiä sattumuksia. Se vuorostaan voi johtaa siihen, että turkkilaiset saattavat katsoa terroristijärjestö PKK:n jäsenien olevan Suomessa valtiovallan erityissuojeluksessa.

... mutta kuten sanottu, niin kyse on arvelusta, joten jääköön se jo unohtamani nimikin tähän esille kaivamatta.

Arvostaisin suuresti, jos pidättäytyisit roiskimasta etenkin preesensissä tälläisiä helposti tarkistettavia juttuja, kun ne ovat kategorisesti niin pielessä etkä pysty niitä perustelemaan muuten kuin sanomalla "enhän minä väitä mitään", notta kunhan tuot näkökulmia ja kysyt kysymyksiä ja arvelet asioita. Tai ainakin tekisit sen viiden sekunnin googlehaun ensin.


Lainauspyramidi pois.

[ikuturso]

Suomi hakee NATO-jäsenyyttä.

https://yle.fi/uutiset/3-12446433

Suomen ylin valtiojohto eli presidentti ja keskeiset ministerit päättivät tänään iltapäivällä Suomen Nato-hakemuksesta.

Eikös se ole huomenna maanantaina eduskunnassa? TP-UTVA tekee esityksen ja se tuodaan vielä isoon saliin.

Uutisointi on taas tuota epämääräistä schaibaa, niin kuin YLE:llä yleensäkin:

• Suomen ylin valtiojohto eli presidentti ja keskeiset ministerit päättivät tänään iltapäivällä Suomen Nato-hakemuksesta.
• Koko hallitus sinetöi selonteon vielä tänään kello 17. Huomenna eduskunta käsittelee sitä.

Miksi eduskunta käsittelee, jos asia on jo päätetty?

Pitäisikö uutisoinnin olla: päättivät esittää Nato-hakemuksen jättämistä eduskunnalle?

-i-

MUOKS: Eivät tiedä edes toimittajiensa nimiä.
Artikkelissa heti valheellisen otsikon jälkeen:
TULIKUKKA FRESNES DE, HANNU TIKKALA, LAURA TOLONEN

Käsittääkseni se on DE FRESNES 

[andrus]

Äkkiä se takki kääntyy täälläkin.

Kääntyyhän se, kun ryzzä lataa kovat piippun ja alkaa ammuskelemaan rajanaapuriaan.

Jatkossa on sitten turha itkeä kun tukipaketteja ja muita viedään läpi ilman kansanäänestystä jne.

Tässä maassa on aina kaikki viety läpi ilman kansanäänestyksiä. Jos äänestyksen lopputulos ei ole sitova, kyseessä on pelkkä mielipiteen ilmaisu, ei kansan päätös.

Pahoittelen viestini loppuosan sivupolkua.

Voidaan varmaankin todeta että ylivoimaisesti eniten tälläkin palstalla ollaan kansanäänestystä vaadittu nimenomaan tähän Nato-kysymykseen joten on paikallaan nostaa se tikunnokkaan ja tavallaan vedenjakajaksi. Tärkeämpää mahdollista kansanäänestystä ei tässä maassa enää tulla järjestämään. Eli melkeinpä voidaan lopettaa siitä lässyttäminen jatkossa minkä tahansa asian yhteydessä kuten omalla tavalla totesitkin. Nykyinen vallitseva kansan mielipide on että Natoon ja mars. Ei siinä mitään. Helppohan se on olla tiedossa olevan voittajan puolella. Samaan hengen vetoon voidaan todeta että mitä tahansa Marin jatkossa muuta puuhaakaan niin se tulee hyväksyä, pulinat pois. Koska enemmistö kansasta on tyytyväinen pääministeri Marinin toimintaan. Tämä on juuri sitä logiikkaa jota Halla-ahokin on jo vuosia kirjoituksissaan tuonut esiin. Eli kaksoisstandardit kunniaan.

[Kirjolohikäärme]

^^ Presidentti ja valtioneuvosto kirjoittivat hakemuksen.  Hakemusta ei lähetetä eduskunnalle vaan NATOlle.

NATO ja Suomi mahdollisesti neuvottelevat sopimuksen.  Eduskunta päättää allekirjoittaako ja noudattaaako Suomi tätä sopimusta.  Vähän turha edes laittaa hakemusta postiin jos on etukäteen päätetty, että sopimusta ei allekirjoiteta.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään.

[Friedrich81]

Arvostaisin suuresti, jos pidättäytyisit roiskimasta etenkin preesensissä tälläisiä helposti tarkistettavia juttuja, kun ne ovat kategorisesti niin pielessä etkä pysty niitä perustelemaan muuten kuin sanomalla "enhän minä väitä mitään", notta kunhan tuot näkökulmia ja kysyt kysymyksiä ja arvelet asioita. Tai ainakin tekisit sen viiden sekunnin googlehaun ensin.

Eihän täällä Suomessa ole kuin parisataa näitä työväenpuolueen kannattajia. Tuskinpa tuolla demarin riveissä löytyy ketään PKK:n "jäsentä". Kannattajia varmasti löytyy, mutta "jäseniä"...epäilen kovasti. 

Epäilen todella kovasti liittyykö Turkin vaatimus PKK:n tai siihen suhtautumiseen. Kyseessä on ilmeisesti Turkin vaatimus saada viranomaiset kurdien kimppuun. Turkille kurdien kiusaaminen on kaikki kaikessa. Menestyvä ja vapaasti toimiva kurdiyhteisö olisi suuri vaara Turkille.

Nämä kurdithan pystyvät keräämään resursseja ja käyttämään ne omien tavoitteisen ajamiseen eli autonomian pystyttämiseen.

Suomesta myydään muutenkin kaikkea aseita ja varusteita turkkilaisille, mutta se suostuuko Suomi menemään niin syviin altaisiin, että täällä alettaisiin pistämään kurdit kovaan seurantaan on yksi suurimmista kysymyksistä.

Suomi tuskin haluaa nimensä tahrata sortamalla vähemmistöjä. Turkin vaatimus eivät todennäköisesti mene läpi.


Lainauspyramidi pois.

[Friedrich81]

Huomauttakoon, että Kurdistanin työväenpuolue on Kiinan ja Venäjän kanssa yhteistyötä tekevä taho. Tästä syystä sekä Kiina että Venäjä eivät ole lisänneet järjestöä terroristilistalleen. Sveitsi ja Intia myös kieltäytyivät lisäämästä järjestöä terroristilistalleen, koska PKK on heidän mielestä liian suuri järjestö 6 miljoonilla kannattajallaan.

Sain selville, että Kurdistanin työväenpuolue ei kuitenkaan tykkää suomalaisista johtuen Turkin ja Suomen välisestä yhteistyöstä.

Joskus aikoinaan nämä kurdit pidättivät kahta suomalaiskiipeilijää noin kolme viikkoa. Myöhemmin kun heiltä kysyttiin miksi teitä pidätettiin, niin he olivat olleet kuulemma jossain miinaalueella, joka oli tehty ansaksi turkkilaissotilaille. Kiipeilijöille oli sanottu "ei sillä nyt väliä olen kuka mongoli tuota miinaa painaa, mutta tällä kertaa olkoon tämä meidän varoituksemme: emme tykkää maastanne, sillä olette sitä samaa toisen maailmansodan opportunistisakkia. Mongoli ol mongoli vaikka se nimensä muuttaa."

En tiie ketä kutsuisi näitä "työväenpuoluen sosialisteiksi", mutta väärässähän he ovat. Nämä ovat ennne kaikkea rasisteja ja terroristeja.

[ikuturso]

^^ Presidentti ja valtioneuvosto kirjoittivat hakemuksen.  Hakemusta ei lähetetä eduskunnalle vaan NATOlle.

NATO ja Suomi mahdollisesti neuvottelevat sopimuksen.  Eduskunta päättää allekirjoittaako ja noudattaaako Suomi tätä sopimusta.  Vähän turha edes laittaa hakemusta postiin jos on etukäteen päätetty, että sopimusta ei allekirjoiteta.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään.

Kirjoittivat?

Jos Eduskunta hyväksyy perustuslain mukaan kansainväliset velvoitteet, niin ei Presidentti ja valtioneuvosto vielä ole voineet mitään hakemusta kirjoittaa. Tai ainakaan lähettää, koska asiaa ei ole käsitelty eduskunnassa.

Artikkelissa otsikoitiin Suomi hakee jäsenyyttä. Ikään kuin se olisi jo päätetty. Tässä asiassa presidentillä ja pääministerillä on toimeenpanovalta, mutta päätäntävalta on eduskunnalla. Eli eivät voi edetä asiassa ennen eduskunnan päätöstä. Näin minulle on opetettu.

-i-

[Kirjolohikäärme]

Jos Eduskunta hyväksyy perustuslain mukaan kansainväliset velvoitteet, niin ei Presidentti ja valtioneuvosto vielä ole voineet mitään hakemusta kirjoittaa. Tai ainakaan lähettää, koska asiaa ei ole käsitelty eduskunnassa.

Perustuslain 93 antaa ihan selvän työnjaon.

(1) Presidentti+VN voivat ehdottaa ja lähettää hakemuksia.

(2) Hakemus ei sido Suomea mihinkään.  Hakemus johtaa aikanaan ehdotukseen sopimuksesta.  Eduskunta aikanaan päättää allekirjoitetaanko sopimus.

Tässä täytyy vain ymmärtää, että ehdotus ja sopimukseen sitoutuminen ovat kaksi eri asiaa.  Perustuslaki 93 vääntää tämän rautalangasta: eduskunta päättää mihin kansainvälisiin sitoumuksiin laitetaan nimi alle.

[ikuturso]

Jos Eduskunta hyväksyy perustuslain mukaan kansainväliset velvoitteet, niin ei Presidentti ja valtioneuvosto vielä ole voineet mitään hakemusta kirjoittaa. Tai ainakaan lähettää, koska asiaa ei ole käsitelty eduskunnassa.

Perustuslain 93 antaa ihan selvän työnjaon.

(1) Presidentti+VN voivat ehdottaa ja lähettää hakemuksia.

(2) Hakemus ei sido Suomea mihinkään.  Hakemus johtaa aikanaan ehdotukseen sopimuksesta.  Eduskunta aikanaan päättää allekirjoitetaanko sopimus.

Tässä täytyy vain ymmärtää, että ehdotus ja sopimukseen sitoutuminen ovat kaksi eri asiaa.  Perustuslaki 93 vääntää tämän rautalangasta: eduskunta päättää mihin kansainvälisiin sitoumuksiin laitetaan nimi alle.

Hesari toisessa artikkelissa:

SUOMEN Nato-jäsenyyden hakemisesta päättää siis tp-utva, mutta hakemus ei lähde vielä sinä päivänä, kun päätös tehdään.

Päätöksen jälkeen hallitus antaa eduskunnalle toisen selonteon tai tiedonannon. Ulkoministeriö on jo aloittanut sen valmistelun.

Lue lisää: HS:n tiedot: Ulkoministeriössä on jo alettu valmistella Nato-hakemukseen johtavaa toista selontekoa

Toinen selonteko on lyhyt perustelu, miksi Suomi hakee Natoon. Hakemus lähtee Naton päämajaan vasta, kun eduskunta on vastannut myös tähän toiseen selontekoon. Siihen menee todennäköisesti joitakin päiviä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008782452.html

Jo on oudosti tämäkin laki tulkittu.

TP-UTVA voi laatia hakemuksen, mutta eivät lähettää sitä. Voivat päättää mutteivät toimia.

Joka tapauksessa vaikka he "päättävät hakea" tuo heidän päätöksensä on alistettava eduskunnan käsittelyyn ennen kuin hakemuksen voi lähettää.

-i-

[Roope]

Turkin ulkoministeriltä vaatimus­lista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle

Turkin ulkoministeri kertoi vaatimuksista Naton ulkoministerien kokouksen jälkeen puhuessaan turkkilaisille toimittajille.

TURKIN ulkoministeri Mevlut Cavusoglu sanoi sunnuntaina, että Ruotsin ja Suomen on lopetettava terroristien tukeminen maissaan, annettava selkeät turvatakuut ja poistettava Turkille asetetut vientikiellot, kun ne hakevat Naton jäsenyyttä.

Cavusoglun kommenteista kertoo Reuters.

Ulkoministeri puhui turkkilaisille toimittajille Naton ulkoministerien kokouksen jälkeen Berliinissä. Hän sanoi, että Turkki ei uhkaile ketään tai hae vaikutusvaltaa, vaan puhuu erityisesti Ruotsin tuesta kurditaistelijaryhmä PKK:lle. Turkki pitää PKK:ta terroristijärjestönä.

Ilta-Sanomat 15.5.2022

[qwerty]

VNS 3/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon

Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Yhdessä sovitut kansainväliset sitoumukset ja Euroopan turvallisuutta koskevat periaatteet eivät estäneet sotaa Euroopassa. Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta (2022:18) arvioidaan tarkemmin turvallisuusympäristön muutosta ja sen vaikutuksia Suomelle.

Liittyminen Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) on prosessi, joka perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen kymmenenteen artiklaan. Naton jäsenvaltiot tekevät päätöksen uusien jäsenvaltioiden kutsumisesta yksimielisesti. Uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein. Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi järjestön yhteisiin linjauksiin. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen.

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Mikäli Suomea vastaan Naton jäsenenä kohdistettaisiin sotilaallista voimankäyttöä, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon suunniteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä olisi uskottava turvallisuusratkaisu. Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistaisivat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella.

Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella ja Suomen lähialueilla kasvaisi.

Liittymiskeskusteluissa katetaan viisi osa-aluetta. Nämä ovat poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

Nato-jäsenyyden myötä Suomi sitoutuisi Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton perussopimukseen sekä järjestön toimintaa määrittäviin ohjausasiakirjoihin. Niistä keskeisin on niin sanottu strateginen konsepti, joka määrittää järjestön ydintehtävät, yhteisen puolustuksen, kriisinhallinnan ja yhteistyövaraisen turvallisuuden.

Vuonna 2022 Naton vuosibudjetti on noin 2,5 miljardia euroa. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat yhteiseen budjettiin. Yhteinen budjetti koostuu pääasiassa kolmesta osasta: siviili- ja sotilasbudjeteista sekä Naton turvallisuusinvestointiohjelmasta. Siviilibudjetti rahoitettaisiin ulkoministeriön momentilta. Eri hallinnonalojen budjettimomenteilta katettaisiin Nato-jäsenyydestä aiheutuvia muita kustannuksia.

Nato-jäsenyyden vuotuinen suora lisäkustannus olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen puolustusbudjetista. Lisäksi osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, monikansallisiin suorituskykyhankkeisiin, johtamisjärjestelmiin ja valmiusvaatimuksiin liittyisi lisäkustannuksia. Naton jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Lisäksi rajaturvallisuuden ja huoltovarmuuden resursseista on huolehdittava. Nato-jäsenyyden myötä suoria kustannuksia muodostuisi myös lisähenkilöstön lähettämisestä Naton päämajaan sekä sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä muihin rakenteisiin. Nato-asioiden parissa työskentelevän henkilöstön määrää olisi vahvistettava, ulkoministeriössä, puolustusministeriössä ja sisäministeriössä, Suomen Nato-edustustossa sekä Puolustusvoimissa.

Perustuslaissa ei rajoiteta Suomen mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti. Jäsenyys Natossa ei merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko Pohjois-Atlantin sopimuksen alueen yhteistä puolustusta. Suomen lainsäädäntö rakentuu pääosin kansallisen puolustuksen ajatukselle, mutta lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty siten, että se tukee kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä. Tämä varmistaa osaltaan Suomen lainsäädännön yhteensopivuuden Naton velvoitteiden kanssa, joskin lainsäädäntöä olisi tarvittaessa mahdollista tarkistaa myös itse liittymisen voimaantulon jälkeen. Naton jäsenenä Suomen olisi sitouduttava Pohjois-Atlantin sopimuksen lisäksi myös muihin Naton kansainvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat joukkojen ja henkilöstön asemaa, tietoturvallisuutta sekä teknisluonteisia kysymyksiä. Naton jäsenvaltio ei voi pitää voimassa eikä sitoutua uusiin sopimuksiin, jotka olisivat Pohjois-Atlantin sopimuksen vastaisia. Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan, eikä se ole esteenä liittymiselle. Demilitarisointia kunnioitetaan ja Suomi on varautunut puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta tarpeellisin toimenpitein. Tämän johdosta Pohjois-Atlantin sopimuksen ja Ahvenanmaata koskevien sopimusten välillä ei ole ristiriitaa.

Suomi on jo rauhankumppanina sitoutunut suojaamaan Suomen ja Naton kesken vaihdettavaa turvallisuusluokiteltua tietoa Suomen ja Naton välisen tietoturvallisuussopimuksen ja hallinnollisen järjestelyn perusteella. Suomen lainsäädännön yhteensopivuus suhteessa Naton tietoturvallisuusvelvoitteisiin on varmistettu Suomen tehdessä edellä mainitut tietoturvallisuussopimukset, joten lainsäädännön muuttamiseen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä tarpeita.

Suomi täyttää Naton puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Naton jäsenenä Suomen puolustus yhteensovitettaisiin osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta, mikä tarkoittaisi osallistumista yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon kaikilta osin. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen. Suomelle olisi tärkeää, että Naton sisällä Pohjois-Euroopan puolustuksen järjestelyjä voidaan suunnitella kokonaisuutena.

Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin. Suomi osallistuisi myös erikseen sovittavalla tavalla joihinkin rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, esimerkiksi Baltian ja Islannin yhteiseen ilmavalvontaan sekä nopean toiminnan joukkoihin. Suomi osallistuisi myös Naton harjoitustoimintaan nykyistä kattavammin, ja osallistuisi Naton operatiivisiin suunnitelmiin sekä niiden edellyttämiin johtamisrakenteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Suomi liittyisi Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistuisi yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön. Lisäksi Suomi osallistuisi nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön.

Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta toimeenpantaisiin asteittain jäsenyyden astuttua voimaan.

Hallitus sitoutuu siihen, että eduskunta ja sen valiokunnat voivat tiiviisti seurata hakemuksen käsittelyä sekä liittymiskeskusteluja.

Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.

[toumasho]

15. päivä toukokuuta on kaatuneiden muistopäivä. Sillä on iso symbolinen arvo. Se olisi aika iso näpäytys Venäjälle, jos NATO-hakemus Suomelta lähtee silloin ja Ruotsilta joko samana päivänä, tai päivää myöhemmin.

Ennustin oikein sen osalta, että asia virallistettiin silloin. Ei tätä varmaan kukaan kyllä rekisteröinyt ulkomailla, mutta on tällä oma merkityksensä.

[AJIH]

Erikoinen vuosi alkaa muuttamaan mieltä Nato-kannastaan tuo 2020. Silloinhan ei siis tapahtunut mitään, miksi Natoa olisi pitänyt ajatella. Jos vuosi olisi ollut 2014, kun Venäjä hyökkäsi edellisen kerran Ukrainaan, niin siinä olisi edes joku logiikka. Mutta toisaalta silloin koko asia ei kiinnostanut ketään.
Kyllä mä nyt väitän paskapuheeksi näitä Marinin juttuja.

Jos uskoo selityksiin tai teorioihin eliitin kontakteista (joita jotkut nimittävät salaliittoteorioiksi), niin sellaiselle tuo sopii yhteen sen kanssa, että 2020 Sanna Marin oli vastikään noussut pääministeriksi ja käynyt puhumassa Davosissa World Economic Forumin vuosikokouksessa (https://www.weforum.org/agenda/2020/01/this-is-what-the-worlds-youngest-prime-minister-said-at-davos-2020/), ja sitten alkoikin tämä covid-kriisi.

[Hohtis]

Jos Eduskunta hyväksyy perustuslain mukaan kansainväliset velvoitteet, niin ei Presidentti ja valtioneuvosto vielä ole voineet mitään hakemusta kirjoittaa. Tai ainakaan lähettää, koska asiaa ei ole käsitelty eduskunnassa.

Perustuslain 93 antaa ihan selvän työnjaon.

(1) Presidentti+VN voivat ehdottaa ja lähettää hakemuksia.

(2) Hakemus ei sido Suomea mihinkään.  Hakemus johtaa aikanaan ehdotukseen sopimuksesta.  Eduskunta aikanaan päättää allekirjoitetaanko sopimus.

Tässä täytyy vain ymmärtää, että ehdotus ja sopimukseen sitoutuminen ovat kaksi eri asiaa.  Perustuslaki 93 vääntää tämän rautalangasta: eduskunta päättää mihin kansainvälisiin sitoumuksiin laitetaan nimi alle.

Kuuntelin ylen ohjelmaa ja tämä on tosiaan näin. Hakeminen hyväksytetään tarpeettomasti Eduskunnalla, jotta se saataisiin sitoutettua neuvotellun sopimuksen hyväksymiseen. Hakea siis voisi ilmankin Eduskuntaa, muttei liittyä.

Ylimääräisellä käsittelyllä haluttaneen sitouttaa eduskuntapuolueet tulevaan päätökseen, ettei Naton jäsenkutsun jälkeen aloiteta kansallista iltalypsyä. Joko opportunistisista syistä tai jonkin vieraan vallan -köh- painostamana.

[qwerty]

Lienee jo ketjussa mutta linkataan uudelleen.

The North Atlantic Treaty
Washington D.C. - 4 April 1949

Sopimusteksti jossa jokaisella sanalla on tarkoitus. Vain 14 artiklaa. Mielenkiintoinen huomio 5 artiklasta.

The Parties agree that an armed attack against one or more of them in Europe or North America shall be considered an attack against them all...

Esimerkkinä. P-Korea tuhoaa E-Koreassa olevan jenkkien sotilasyksikön ei riitä laukaisemaan artiklaa. Enpä tienny tuollaista. Attack against one on siis rajoitettu koskemaan vain P-Amerikkaa ja Eurooppaa. Plus artiklassa 6 erikseen mainitut.

Yleisellä tasolla tuolla Naton virallisissa teksteissä vikana on Pohjois-Makedonian hakemus ja sen hyväksyminen. Hakemus vetämään 6.2.2019 Hyväksyttiin jäseneksi 27.3.2020

17.5.2022 lienee päivä jolloin etsivät salasanat ja pääsevät lisäämään uuden tekstin, tai kaksi

Suomen ja Ruotsin kohdalla ei mene noin kauaa? Arvaan että olemme jäseniä vielä tänä vuonna. Sen verran ollut höpinää nopeutetusta käsittelystä ja sen sellaisesta että tuskin tässä vuotta tarvitsee olla välitilassa ja "vain" brittien turvatakuiden varassa.

Tuosta VNS 3/2022 vp pari poimintaa

Naton jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen.

Meillä on jotain 3%? Kun mukaan lasketaan asevelvollisuus. Lienee heittämällä top 3 koko organisaatiossa?

Nato-jäsenyyden vuotuinen suora lisäkustannus olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen puolustusbudjetista.

Eli luokkaa mitätön.

[Lahti-Saloranta]

Putinin erikoisoperaatio tarjosi Suomelle sauman hakea Naton jäsenyyttä. Tarjosipa vielä erinomaisen hyvän perusteen hakea jäsenyyttä. Painostuskaan ei auta kun hakemus on jo valmiina ja laajalti hyväksytty. Naton jäsenyyden ajajat saavat kiittää Putinia päämääräänsä pääsemisestä. On se Putin sellainen lobbari että parempaa saa etsiä eväiden kanssa.

[Tavan]

Ilmeisestikin Ukrainan sota todella on Venäjälle jotain kultaakin kalliimpaa, suorastaan välttämätöntä ja eksistentiaalista, kun se lähti kyseiseen toimenpiteeseen tietäen, että se käytännössä tulee johtamaan NATO:n itälaajentumiseen Suomessa.

[Lahti-Saloranta]

Kuuntelin Saulin haastattelua missä hän tylytti Putinia perustellessaan Naton jäsenyyden hakemista. Ensinnäkin Sauli totesi että Suomi on ollut liittoutumaton omasta tahdostaan ja kun Putin varoitti Suomea jäsenyyden hakemisesta niin hän samalla oli viemässä Suomelta sitä omaa tahtoa. Toinen juttu oli  Putinin hyökkäys Ukrainaan. Totesipa että Venäjä voi katsoa peiliin.

[Lalli IsoTalo]

Ilmeisestikin Ukrainan sota todella on Venäjälle jotain kultaakin kalliimpaa, suorastaan välttämätöntä ja eksistentiaalista, kun se lähti kyseiseen toimenpiteeseen tietäen, että se käytännössä tulee johtamaan NATO:n itälaajentumiseen Suomessa.

Putinin koplalla on koko ajan ollut sama pelisuunnitelma, jota se on toteuttanut muuttuvista olosuhteista riippumatta.

Sun Tzun mukaan hyvä sotapäällikkö osaa muuttaa suunnitelmiaan lennosta ja improvisoida tilanteen mukaan, ja viestittää muuttuneet suunnitelmat taistelukentälle. (Hänen aikanaan viestitys tapahtui liputtamalla!)

Putin taas iskee edelleen päätään Ukrainan saveen. Mutta Suomen liittyminen NATOon ja katastrofaalinen sota pakottavat Putinin muuttamaan radikaalisti 20-vuotissuunnitelmaansa.

[Intermarium]

Ilmeisestikin Ukrainan sota todella on Venäjälle jotain kultaakin kalliimpaa, suorastaan välttämätöntä ja eksistentiaalista, kun se lähti kyseiseen toimenpiteeseen tietäen, että se käytännössä tulee johtamaan NATO:n itälaajentumiseen Suomessa.

Niin tai sitten se "NATO:n itälaajentuminen" ainakaan Suomen suuntaan ei sittenkään ole Venäjälle niin merkittävä asia, kuin mitä tähän asti on annettu ymmärtää.

[qwerty]

Nyt kun hakemuksen jättäminen on käytännössä Saletissa ( ) niin voidaan jännätä kuinka nopeasti tämänkin demarin takki kääntyy linjalle että olin koko ajan NATO mielinen. Vitsi, vitsi. Hiljaista on ollut twiittaaminen tässä kysymyksessä. Onneksi Puolueen media suojelee tällaiselta pikku naarmulta

https://twitter.com/TarjaHalonen
132,7 t. seuraajaa

edit: Lienee ainoa poliitikko joka ei ole ottanut kantaa tähän historialliseen päätökseen. Eikä kysytä! Hyvin te vedätte siellä stalinistinavetassa ja hyysärissä.

[akez]

Ilmeisestikin Ukrainan sota todella on Venäjälle jotain kultaakin kalliimpaa, suorastaan välttämätöntä ja eksistentiaalista, kun se lähti kyseiseen toimenpiteeseen tietäen, että se käytännössä tulee johtamaan NATO:n itälaajentumiseen Suomessa.

Niin tai sitten se "NATO:n itälaajentuminen" ainakaan Suomen suuntaan ei sittenkään ole Venäjälle niin merkittävä asia, kuin mitä tähän asti on annettu ymmärtää.

Kun katsoo jenkkiläisten geopolitiikan eksperttien kirjoituksia (mm. Brzezinski), niin niistä välittyy selvästi se, että Ukraina on eräänlainen "pivot"-valtio, joka ratkaisee voimasuhteita Euraasiassa (win or loose, molemmille osapuolille). Siksi kyse on Venäjälle USA:n muodostamasta kriittisestä eksistentiaalisesta ja valtapoliittisesta uhasta. Tämä seikka saattaa olla meidän onnemme. Tämän maan pusikot eivät kiinnosta ketään, paitsi potentiaalisena uhkana Venäjää vastaa. Siksi nykykoohotus täällä vaikuttaa varsin tontulta. Jos lukee talousuutisia, niin monessa jutussa hehkutetaan, kuinka tulemme tienaamaan hyvin tällä NATO-jäsenyydellä (vrt. haittamaahanmuutto). Ettei vaan kokoomus ja Sauli koijaa apinoita taas kerran?

[Totti]

Ei sillä ole mitään merkitystä onko maa korruptoitunut tai varastavatko oligarkit rahoja. Ei kukaan taistele näiden asioiden puolesta tai niitä vastaan. Ukrainalaiset rakentavat tämän sodan puitteissa omaa kansallista tarinaa samalla lailla kun Suomi 1939. Tästä sodasta syntyy ukrainalaisten identiteetti, kansallinen yhtenäisyys ja kansallismielisyyden koko pohja, jonka päälle rakennetaan uusi Ukraina. Tässä sodassa syntyy myös ne maan sankarit, joihin voidaan heikkona hetkenä tukeutua ja joita muistellaan kansallisten juhlapäivien puitteissa.

Niin, mikähän lienee totuus tämän sodan merkityksestä ukrainalaiisille?

Juuri se minkä yllä kirjoitin.

Sotaa käydään jo ainakin kahdeksatta vuotta, jos aika lasketaan Donbassin alueen kähinöiden alkamisesta. Sitä käydään pitkälti azovolaisten vetäminä, USA:n kouluttaman 20 000 sotilaan osaamana. Koulutusta, osaamista, tietoa ja etenkin aseita tulee koko ajan lisää, samoin tulee uhreja. Ukrainassa on paljon venäläismielisiä, unkarinkielisiä ym. vähemmistöjä, sekä tietysti ns. perusunkarilaisia, Donbassin ja Krimin alueen asukkaista puhumattakaan.

Mitä yrität tällä sanoa? Että soditaan venäjänkielisten hävittämiseksi Ukrainassa? Haluan muistuttaa siitä, että sotaa käydään Ukrainan maaperällä Venäjän aloitteesta. Jos pidät uhrimäärää ongelmana, syyttävän sormen kannattaa osoittaa Venäjää ei Ukrainaa.

Pidän todennäköisenä, että Venäjä ei tule Donbassin alueesta luopumaan ja maareitti Krimille pidettäneen.

Tämä on mielipideasia ja itsen olen tyystin toista mieltä tästä. Veikkaan, että Ukraina tulee saamaan takaisin kaikkiin 2013 jälkeen varastetut alueet. Perustelen tämän sillä, että Venäjän armeija ja itse asiassa koko hallinto alkaa olemaan erittäin hataralla pohjalla eikä Venäjä pysty pitämään Ukrainalta viedyt alueet.

Venäjän ja Putinin kulissit pysyvät ehkä vielä pystyssä ja moni haluaa uskoa niihin, mutta niiden takana ei ole enää juuri mitään. Yleensähän asia on niin, että jos jokin näyttää huonolta, se on yleensä 10 tai 100 kertaa huonompi. Politiikan epäonnistumisiahan yritetään aina peittää, joten näkyvä osa on aina vain murto-osa todellisuudesta. Etenkin Venäjän osalta tämä on enemmän sääntö kun poikkeus.

Tuskin kukaan kehtaa rehellisesti olemaan sitä mieltä, että Venäjän sotaseikkailu on ollut menestys tai edes kohtuullinen. Se epäonnistuminen jonka nyt näemme, on siis tosiasiassa paljon suurempi ja Venäjä on kaikesta päätelleen syvässä kriisissä niin sotilaallisesti, taloudellisesti kun hallinnollisesti.

Ukrainan joukkojen taistelumoraalista ja tappioista ei ole tietoa -  venäläisillä tahoa ja miehiä riittää.

Yrität ilmiselvästi johtaa lukijoita harhaan täysin totuudenvastaisilla vihjailuilla. Ukrainalaisten taistelumoraali on tunnetusti korkea kun Venäjä taas kärsii massiivisista tappiopista ja rekrytointiongelmista.

Kun aseet vaikenevat, niin ehkä sen jälkeen saadaan todenmukainen käsitys miksi sotaan edes ajauduttiin.

Miten sodan alusta voisi olla edes mitään epäselvyyksiä?

Muutuisiko keskustelun sävy Hommalla, jos esimerkiksi palastuisi, että Buchan terroriteot olivat ukrainalaista käsialaa, tai että azovolaistaistelijat syyllistyvät sotarikoksiin käyttämällä ihmiskilpiä sotimalla siviilien seassa - vähän samaan tapaan kuin palestiinalaiset tekevät.

 

Nyt toistat jo niin selvästi Venäjän levittämää tarinaa, että herää kysymys millä asialla oikein olet liikenteessä.

[Totti]

Turkin ulkoministeriltä vaatimus­lista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle

Turkin ulkoministeri kertoi vaatimuksista Naton ulkoministerien kokouksen jälkeen puhuessaan turkkilaisille toimittajille.

Ilta-Sanomat 15.5.2022

Kuten tässä ketjussa jo on uumoiltu, niin Turkin puheet ovat pelkkää iltalypsyä.

On syytä palauttaa mieleen, että Turkki on valtiona suuntaamassa kohti konkurssia.

Turkin inflaatio on 70% vuositasolla ja on trendimäisessä nousussa. Turkin valtionvelka ei ole jättimäinen (noin 41% BKT:sta), mutta noin puolet siitä on ulkomaalaisessa valuutassa ja liiran sulaessa velka muuttuu kalliimmaksi joka päivä vähentäen valtion taloudellista liikkumavaraa. Yksityisen sektorin lyhytaikaisesta lainakannasta noin 75% on ulkomaalaisessa valuutassa ja alkaa muodostumaan suureksi riskiksi liiran laskiessa. Turkin kauppatase on vahvasti negatiivinen heiluen kuukausitasolla 5-10 miljardin välillä tuonnin hyväksi ja on kasvamassa päin. Turkin ulkomaan valuuttavarat ovat brutto noin 66 mrd USD ja nettona vain noin 15 mrd, joka rajoittaa mahdollisuuksia ylläpitää liiran arvoa.

Turkin taloudellinen asema on siis tukala ja jos muutosta ei saada aikaan pian, Erdoganilla on edessään talousromahdus. Eli jotain pitäisi tehdä.

Erdogan on kuitenkin onnistunut kiristämään miljardeja rahaa mm. EU:ta uhkaamalla päästää "syyrialaiset" Eurooppaan. Uudet Naton jäsenyyshakemukset avaavat jälleen uuden mahdollisuuden hänelle pelastaa taloutensa hetkeksi kiristämällä lisää rahaa sekä lännestä että idästä.

Vaikkei Putin ja Erdogan ole kovin hyviä kavereita, Putin on takuulla pirauttanut Ankaraan ja luvannut rahoittaa Erdogania jos hän torppaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset. Erdogan on vuorostaan nyt pirauttanut Ruotsiin, Suomeen, Natoon ja EU:iin kerjäten rahaa.

Turkkilaisena torihuijarina Erdogan käy nyt siis huutokauppaa siitä kuka tarjoaa paremman diilin. Veikkaan, että Erdogan ei lopulta torppaa Nato-hakemuksia koska hänelle työnnetään tarpeeksi seteleitä taskuun, Ruotsi saattaa luovuttaa jonkun hankalan kurdin Erdoganin kidutuskammioihin eikä hän halua riskeerata hankkeita, jonka puitteissa Turkki potkittaisiin kauhukakarana ulos Natosta jossain vaiheessa. Eli "diplomaattinen" ratkaisu löytyy lopulta mutta kaikkia yksityiskohtia tuskin saamme tietää.

[toumasho]

Nyt kun hakemuksen jättäminen on käytännössä Saletissa ( ) niin voidaan jännätä kuinka nopeasti tämänkin demarin takki kääntyy linjalle että olin koko ajan NATO mielinen. Vitsi, vitsi. Hiljaista on ollut twiittaaminen tässä kysymyksessä. Onneksi Puolueen media suojelee tällaiselta pikku naarmulta
https://twitter.com/TarjaHalonen
132,7 t. seuraajaa
edit: Lienee ainoa poliitikko joka ei ole ottanut kantaa tähän historialliseen päätökseen. Eikä kysytä! Hyvin te vedätte siellä stalinistinavetassa ja hyysärissä.

NATO-jäsenyydellä on myös muita sisäpoliittisia vaikutuksia. Eräs merkittävimpiä on se, että Kokoomukselta katoaa nyt yksi vaali-elementti kokonaan pois.

Kokoomus on liputtanut viimeiset kolmekymmentä vuotta vaaleista toiseen olevansa Suomen NATO-myönteinen puolue. No, nyt se on sitten taputeltu, mistäs se Kokoomus seuraavaksi pitää yhtälailla melua? Jos korvaavat teemat ovat tyhmiä, kuten matalapalkka-maahanmuuton puolella oleminen, suomalaisten palkat suohon, niin se voi näkyä hyvin äkkiä kannatuksen laskuna.

Vasemmisto voi taas nostattaa profiiliaan mekkaloimalla NATO:n ydinaseista. Viis siitä, että tuleeko niitä koskaan Suomeen, mutta asiasta voi nyt rummuttaa loputtomiin, kun olemme päässeet ydinase-liittoon mukaan.

[Faidros.]

Toivottavasti Niikko tippuu eduskunnasta.

Mika Niikko (ps) on kolmas Nato-vastustaja, joka pitää puheenvuoron. Niikon mukaan Nato-päätös on tehty kiiruhtamalla, eikä Suomen turvallisuustilanne ole muuttunut.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008809832.html

[ikuturso]

Toivottavasti Niikko tippuu eduskunnasta.

Mika Niikko (ps) on kolmas Nato-vastustaja, joka pitää puheenvuoron. Niikon mukaan Nato-päätös on tehty kiiruhtamalla, eikä Suomen turvallisuustilanne ole muuttunut.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008809832.html

Jos joku on kanssasi Natosta eri mieltä, toivot, että tämä putoaa eduskunnasta.

Niikko on kuitenkin nuivahko konservatiivi persu. Hänellä on paljon konservatiivikristittyjen kannatusta. Kuka tulisi tilalle?

Paljon mieluummin toivoisin, että Niikko ja kaltaisensa pysyisivät eduskunnassa ja sieltä putoaisi kaikki kommunistit pois. Ja kaikki tyttöhallituksen ministerit.

-i-

[Faidros.]

Ei mun kantani perustu pelkästään hänen kantaansa NATOsta. Kaikki raamattuseikkailut ja kiinakeissit...

[duc]

Putinin erikoisoperaatio tarjosi Suomelle sauman hakea Naton jäsenyyttä. Tarjosipa vielä erinomaisen hyvän perusteen hakea jäsenyyttä. Painostuskaan ei auta kun hakemus on jo valmiina ja laajalti hyväksytty. Naton jäsenyyden ajajat saavat kiittää Putinia päämääräänsä pääsemisestä. On se Putin sellainen lobbari että parempaa saa etsiä eväiden kanssa.

Tämä on yksi syy, miksi pidin Putinin hyökkäystä virheenä Venäjän kannalta. Suomen kannalta Putinin virhe on onnenpotku, jos Venäjä-suhdetta ajattelee vain puolustuspoliittisesti. Monta kertaa liittyminen on ollut tarjottimella, 1990-luvulla Neuvostoliiton hajotessa ja 2000-luvulla balttien liittyessä. Nyt lopulta mennään eikä vain meinata. Putin rikkoi välit ehkä parhaan naapurinsa kanssa eli Suomen. Harmi, että Venäjän Karjalan kanssa on nyt vaikeampaa pitää yhteyksiä, mutta ehkä näin on lopulta parempi, ainakin Suomen PV:n kannalta, joka lienee jo nyt Nato-yhteensopiva Kalasnikov-rynkkyä lukuunottamatta.

[Faidros.]

Tämä ei jostain syystä tullut tuohon Niikko-viestiini.
https://hommaforum.org/index.php/topic,132270.msg3340765.html#msg3340765