Suomi ja NATO - yleiskeskustelu

[Faidros.]

Kukaan ei ole hyökkäämässä Venäjälle. Putin tarvitsee vihollista sisäpolitiikan hoitoon, kun sitä ei riittävästi ollut, hyökkäsi ja miehitti Ukrainaa.
Taas kansa palvoo "voittajaa".

Ukraina hajosi koska valtio ei kyennyt valvomaan ja ylläpitämään yhteyttä ja valtiollista uskottavuutta. Putin varmasti myötävaikutti mutta enemmän hyödynsi Ukrainan heikkoudenntilaa.

Olennaista on kysyä : Miksi Ukrainan hallituksen joukot ei kyenneet lyömään kapinallisten armeijaa?

Ukraina hajosi, koska Venäjä ei saanut ylläpidettyä väkisin venäläismielistä hallitusta Ukrainassa.

[hattiwatti]

Kukaan ei ole hyökkäämässä Venäjälle.

Ehkei, sillä maahan jonka doktriiniin kuuluu miniydinaseet ei paljoa kannata. Jokatapauksessa strategisia valmisteluja tehdään täyttä häkää sitä varten, käyttäen tukikohtana minimaita, joiden menetys tuskin Washingtonissa ei paljoa painaisi. Reunamaana olisi hyvä Suomenkin tarkkailla kehitystä, sillä voipi koskea meitä itseäkin. Ovathan poliitikkomme tekemässä parhaansa jotta Suomen sotilasvoima käytetäisiin Baltian puolustamiseen.

Putin tarvitsee vihollista sisäpolitiikan hoitoon,

On ollutkin aika tyhmä länneltä joka haluaisi hänet kaataa antaa lahjaksi tälläinen viholliskuva, vieläpä meitä itseämme enemmän vahingoittavilla kauppasodilla ja vastaavilla. Putinin kannatus oli laskemassa heikon taloudenpidon vuoksi, mutta kun tuli sapelinkalistelua ja sanktiota, niin ei se paljoa enää painanut kun talousongelmat oli mahdollista pistää sanktioiden piikkiin. Vaikutus on ollut sama ihan kaikissa maissa jotka myös sanktioiden kohteena, ja korkeammat politiikot tietävät tämän kyllä. Tismalleen samansuuntainen vaikutus tulee olemaan sotavalmisteluilla, jotka eivät välttämättä tähtää sotaan mutta jostain syystä niitä nyt vain tehdään.

[Faidros.]

Paljonko on muuten muutama vuosi, tai lähivuosina, kun kyselyn aloituksesta on jo muutama vuosi?
Toivottavasti tulevaisuudessa ei Hommalla ole kyselyä: Milloin Suomen olisi pitänyt liittyä NATOon? Noh, ei huolta, koska Venäjällä Homma olisi Putin-nuorten tiedotuskanava.

[siviilitarkkailija]

Ukraina hajosi koska valtio ei kyennyt valvomaan ja ylläpitämään yhteyttä ja valtiollista uskottavuutta. Putin varmasti myötävaikutti mutta enemmän hyödynsi Ukrainan heikkoudenntilaa.

Olennaista on kysyä : Miksi Ukrainan hallituksen joukot ei kyenneet lyömään kapinallisten armeijaa?

Ukraina hajosi, koska Venäjä ei saanut ylläpidettyä väkisin venäläismielistä hallitusta Ukrainassa.

Tämä ei vastaa kysymykseen: Miksi Ukrainan hallituksen joukot eivät kyenneet lyömään kapinallisia?

[Faidros.]

^Koska "kapinalliset" oli kapinalliset + Venäjä.

Okei, vastakysymyksenä: Miksi kapinalliset eivät menestyneet ollenkaan, ennenkuin Venäjän rajalla, vaikka Janukovitsilla oli SUURI kansanenemmistö takanaan?
A) Natsit, juutalaiset, anarkistit, CIA, NATO... jne.?
B) Kansan enemmistän tuki oli feikkiä?
C) Putinin hallinto myöhästyi, Kiovaa olisi pitänyt pommittaa heti.

[hattiwatti]

^ Olivat äärettömän demoralisoituneita, kun eivät taistelleet omalla maallaan.

Suomi olisi voinut hajota kahtia sisällissodan seurauksena talvisodan aattona; tämä estyi kun ensitöikseen Stalin pommitti työläiskaupunginosia jolloin myös täkäläiset kommunistit kehottivat taistelemaan. Mm. Mannerheim sisällissota-päällikkönä tajusi tämän skenaarion vaarat ja kehotti siksi kaikkiin myönnytyksiin talvisotaa edeltävissä neuvotteluissa, koska katsoi Suomen armeijan hajoavan sodassa. Mutta ei tapahtunut koska työläisalueiden pommitukset.

Sama juttu Ukrainan sodassa, separatistien kannatus oli käsittääkseni vain noin 30% luokkaa, vaikka öbaut kaikki Itä-Ukrainalaiset olivat suuremman autonomian kannalla, ja vastustivat EU:n kanssa solmittua kauppasopimusta joka olisi sotkenut Venäjälle suuntautuvan teollisuuden tuhoten arviolta 400 000 työpaikkaa (Janukovitsin arvio jonka esitti EU:lle syynä miksi olisi halunnut lisäaikaa sopeutumiseen mihin EU ei suostunut). Sitten kun sen vallankaappaushallituksen (jota idässä ei tunnustettu) komentama armeija aloitti siviilikaupunkien tykityksen niin johan separatistiliike kasvoi räjähdysmäisesti. Tämä toiminta pari vuotta sitten kerrottiin avoimesti jopa hesarissa. Eli sama ilmiö tavallaan kuin talvisodassa. Sikäläisillä oli valtava motivaatio puolustaa itseään, mutta riviukrainalaisilla ei ollut suurta motivaatiota tehdä offensiivia alueelle joka ei ollut heidän maataan (kuten myös Mannerheim tiesi ettei jatkosodassa Suomen armeija olisi totellut jos olisi komennettu Hitlerin toiveiden mukaisesti hyökkäämään vaikka Leningradiin).

Aika paljonhan näitä ymmärtää historian kautta. Sotilaspoliittisesti siviilikaupunkien tykittäminen EU:n rahoittaman hallituksen toimesta (joka muuten tekee meistä tämän toiminnan osapuolen välillisesti) ei sisältänyt mitään järkeä. Mutta ehkäpä päämäärä olikin muualla? Kuten vaikkapa Venäjän imemisellä humanitääriseen operaatioon, joka olisi antanut mahdollisuuden lyödä se lopullinen kiila tämän ja Euroopan väliin jotta Euraasian integraatio olisi tapettu lopullisesti? 
Itselleni historiasta tulee mieleen, miten Saksaa ennen II maailmansotaa alettiin häiriköidä Puolan toimesta teurastelemalla Preussin ja emä-Saksan välillä olevilta puolalaisalueilta germaaniväestöä korostetun brutaalilla tavalla, joka varmasti koitteli Hitlerin kärsivällisyyttä. Hitler itse olisi halunnut vetää moottoritien ja rautatien Itä-Preussiin, ja kertoi "F.D Rooseveltin syyllisyys sotaan" pamfletissaan joka perustui Reichstagissa pidettyyn puheeseen 1942, että aina kun oli lähellä saada polakkien kanssa sopimuksen asiasta, niin USAn suurlähettiläs onnistui estämään ratkaisun. Ehkä oli jotain isompaa suunnitteilla, jotain hyvin identtistä kuin missä Ukrainaakin käytetään vain suurvaltojen välisenä pelinappulana, Puolalle niinä aikoina?
http://wwww.tappis.0catch.com/eras_mielipide_maailmansodasta.htm

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_ja_Saksa_hyokkasivat_liit.htm

Ehkä historia toistaa itseään, tavassa missä pienemmillä mailla on tapana olla isompien välisiä pelinappuloita. Tämä on hyvä tässäkin maassa aina muistaa.

[hattiwatti]

Okei, vastakysymyksenä: Miksi kapinalliset eivät menestyneet ollenkaan, ennenkuin Venäjän rajalla, vaikka Janukovitsilla oli SUURI kansanenemmistö takanaan?

Janukovits, samoin kun aiempi vastahdokkaansa taitelivat hieman yli puolen kansan tuella, joka tekikin maasta varsin epävakaan.

Vain koska noilla alueilla etninen yhdenmukaisuus oli tarpeeksi suurta, Krimin jälkeen siis. Muuallahan etniteetit olivat varsin hajallaan. Lisäksi juuripa tuolla Ukit aloittivat sen siviilikaupunkien tykityksen joka muunsi lähinnä paikallista autonomiaa pitkään halunneen liikkeen, voimakkaaksi separatistiliikkeeksi, ilmeisesti laajempia ulkoa ohjattuja päämääriä varten kun lapsikin tietää ettei sotaa omia kansalaisia pommittamalla voiteta. Lisäksi jo tsaarinajoista lähtien tuo alue oli valtava sotateollisuuden keskittymä, jonka vuoksi aseista ei todellakaan ollut pulaa. Tämä olikin syy siihen miksi mm. Hitler halusi hyökätä Donbassiin enennkuin Moskovaan jonka vuoksi Moskovan taistelu meni pieleen.

[Faidros.]

Hienoa analytiikkaa Hattiwatti ja nopeasti!  Mulla menee hetki ja toinen maiskutellessani tätä.

[hattiwatti]

Ainakin keskittyy tähän tematiikkaan ainakin jotenkuten.

Miksi Ukrainan hallituksen joukot eivät kyenneet lyömään kapinallisia?

40 miljoonan asukkaan maa toki olisi voinut muutama tuhat rajan yli rynnäköinyttä potkaista mennen tullen takaisin, sen tietävät kaikki. Mutta sisällissodan dynamiikka on monimutkaisempi. Tässä yhteydessä on hyvä ellei välttämätöntä käsitellä vertauskohtia historiasta, ja laajempaa kuviota.

Ketjun aiheeseen liittyen. Jos oletetaan, että Suomi on NATOssa kuten jotkut toivovat, ja mihin poliittinen johtomme ajaa, ja Ukraina myös, niin mitä tapahtuisi tuollaisessa tilanteessa. Tätä sopii pohtia, sillä mm. Suomen nuivan skenen näkyvin johtohahmo joka itse puheidensa perusteella kannattaa moista skenaariota, ja haluaa kustannuksista piittamatta Suomen olevan mahdollisimman sisällä taloussodassa, koska Ukrainan asiat kuulemma ovat meidän... niin olisi kiva jos asiaa pohdittaisiin laajemminkin. Yllättävän vähän on tapahtunut tässä vuosien varrella, vaan loputtomasti kapaloidutaan talvisodan muistoon.

Itse olen paljonkin viettänyt aikaani alueella jonka hajotessa valtava ihmismäärä menehtyi ja seuraamukset vaikuttavat politiikkaan tänäkin päivänä, kun suurempien valtojen divina et impera - vallankäyttö lähti lapasesta. Ehkä siksi olen ollut varsin aktiivinen kirjoittaja vaikkapa Syyrian sisällissota, kuten myös Ukrainan konflikti ketjuissa ja kiinnostuntu vastaavista kun on oppinut tajuamaan miten monimutkainen sisäisten konfliktien joihin sekaantuu ulkoa eri osapuolia dynamiikka on. Se mua  juuri häiritsee miten vahvasti juuripa Suomessa projisoidaan tälläisiä sotkuja joksikin talvisodaksi, kun etnisesti yhdenmukaisessa kansallisvaltiossa ei ymmärretä mitä etnisesti hajanaisissa maissa oleviin kiistoihin voi liittyä.

[Faidros.]

Ketjun aiheeseen liittyen. Jos oletetaan, että Suomi on NATOssa kuten jotkut toivovat, ja mihin poliittinen johtomme ajaa, ja Ukraina myös, niin mitä tapahtuisi tuollaisessa tilanteessa. Tätä sopii pohtia, sillä mm. Suomen nuivan skenen näkyvin johtohahmo joka itse puheidensa perusteella kannattaa moista skenaariota, ja haluaa kustannuksista piittamatta Suomen olevan mahdollisimman sisällä taloussodassa, koska Ukrainan asiat kuulemma ovat meidän... niin olisi kiva jos asiaa pohdittaisiin laajemminkin. Yllättävän vähän on tapahtunut tässä vuosien varrella, vaan loputtomasti kapaloidutaan talvisodan muistoon.

Kyllä nuivan skenen näkyvin johtohahmo tajusi, että Ukrainan aika NATOon pääsemiseksi meni silloin, kun Venäjä kerkesi tallaamaan varpaansa rajan yli, samoin oli Georgiassa.
Toivon vaan, ettei näin käy joskus myös Suomen kanssa.

Kustannuksista piittaamatta kukaan ei voi olla NATOn kannalla, jossain tulee vastaan saman rahan investointi omaan puolustukseen ja pysyminen esimerkiksi Turkin puolustusvelvoitteen ulkopuolella.

Kun tietäisi, mitä siellä kabineteissa on sovittu NATOn kanssa, niin tietäisi pitäisikö olla tyytyväinen vai ei?

NATOn täysjäsenyydestä äänestäminenkin olisi todella vaikeaa, koska kukaan ei tiedä kuinka pitkällä jo olemme NATO-tiellä.

[hattiwatti]

Valitettavasti tunnut olevan täysin oikeassa. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea kabineteissa on sovittu. Tuskin mitään maan edun mukaista, kun on ylikansallista politiikkaa täältä neuvoteltuna seurannut muutaman vuoden.

Jokatapauksessa jo tämä kuvio tekee Suomesta arvoyhteisön sotien vastaanottavaisen osapuolen potentiaalisesti http://mvlehti.net/2016/07/23/ministeri-niinisto-lahettaa-100-suomalaissotilasta-isis-rintamalle-irakiin/

... ja eri asia millainen ansa Barzanin kurdimafiaan kytkeytyminen on Suomelle. Ovat jenkkien kanssa aikamoisessa liitossa, mutta hallintoalamaiset eivät tykkää koska korruptio, ja Irakin hallinto ei tykkää kun vievät öljyä laittomasti pois maasta. Kuvio on hyvin eri kuin vaikka Syyrian kurdien puolella jotka nojaavat Öcalanin ideologiaan. Mielestäni tässä on taas yksi lukemattomista ansoista joiden kautta Suomi kiedotaan askel askeleelta osaksi transatlanttistista sotilasliittoa, koska maamme strateginen sijainti. Jos tänne vastineeksi tulisi ISIS-terrorihyökkäys, niin varmasti integraatiota syvennettäisiin heti muita päämääriä ajatellen. Onhan sitä varten tänne roudattu viisinumeroinen määrä potentiaalisia taistelijoitakin.

Oma juttunsa on myös kahdenvälinen soppari britannian kanssa puolustuksen suhteen - tämän Jussi Niinistö piti piilossa kansaa edustavilta poliitikoilta ja voi miettiä, että miksiköhän näin?

Tälleen tämä menee samaan malliin kuin EU-integraatio, pienin askelin....

Edit: Suomi-soltut menevät Mosulin läheiselle rintamalle, mutta Irak itse on sanonut ettei siellä tarvita yhtään ketään ulkopuolista sotkemaan!

https://www.almasdarnews.com/article/iraq-mp-no-need-us-forces-mosul-liberation-offensive/

... joka herättääkin aina vaan enemmän kysymyksiä.

[Mika]

NATOn täysjäsenyydestä äänestäminenkin olisi todella vaikeaa, koska kukaan ei tiedä kuinka pitkällä jo olemme NATO-tiellä.

Minusta tämä on kyllä aivan selvä asia.  Suomi ei ole Naton jäsen, eikä siis ole turvatakuiden piirissä.

Jos jotain on kabineteissa sovittu, niin se koskee todenäköisesti vain sellaista tilannetta, jossa Venäjä hyökkää sekä Baltiaan että Suomeen. Pahin skenaario on kuitenkin se, että Venäjä  päättää vallata vain Suomen, mutta välttää joutumasta aseelliseen konfliktiin Baltiassa tai muualla Euroopassa.

[kelloseppä]

...
Vain koska noilla alueilla etninen yhdenmukaisuus oli tarpeeksi suurta, Krimin jälkeen siis. Muuallahan etniteetit olivat varsin hajallaan.
...

Koska etniset kysymykset ovat itäisen Ukrainan nykytilanteen ymmärtämiseksi varsin olennaisia, kysyn nim. hattiwatilta seuraavaa:

Millä perusteilla itäisen Ukrainan "etninen yhdenmukaisuus oli tarpeeksi suurta"? Mitä se semmoinen "etninen yhdenmukaisuus" nimenomaan itäisessä Ukrainassa oikein oli ja on? Mitkä perusteet "etnisen yhdenmukaisuuden" kannalta katsottiin Itä-Ukrainassa riittäviksi, jotta yksilö katsottiin kuuluvaksi tiettyyn etniseen ryhmään, mutta suljettiin pois jostakin toisesta etnisestä ryhmästä?

Jugoista asti näitä on pohdittu ja oma vaatimaton mielipiteeni on se, että monoetnisestä lähtökohdasta käsin on toisinaan vaikeahkoa mieltää monietnisten valtiomuodostelmien vs. yksilön suhdetta toisiinsa erityisesti etnisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Nähdäkseni itäisen Ukrainan osalta tämä on poikkeuksellisen vaikeaa.

[Sarma]

http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220291-onko-maailmanjarjestys-muuttumassa

Onko maailmanjärjestys muuttumassa?

Yksi viime aikojen keskustelun päähuolista on ollut se, miten Brexit vaikuttaa lähiaikojen talouskehitykseen Suomessa ja maailmalla. Etenkin Turkin tapahtumien valossa kannattaa kuitenkin huolestua enemmän siitä, miten vakiintunut kansainvälinen järjestelmä on muuttumassa.

Vakiintunut kuva nykykehityksen pääsuunnista

Yhdysvallat jäi kylmän sodan päätyttyä ainoaksi todelliseksi supervallaksi, jonka ydinsateenvarjo suojasi myös läntistä Eurooppaa. Maailma ei kuitenkaan alkanut siirtyä historian lopun teorioiden mukaisesti kohti demokraattisesti hallittua markkinataloutta, vaan kommunistinen puolue on pitänyt valtansa Kiinassa ja Venäjä ohella moni muukin maa on ajautunut kohti yksinvaltaa. Venäjä pyrkii palauttamaan menetetyn suurvalta-asemansa, ja radikaali islamismi taistelee länsimaista sivilisaatiota vastaan äärimmäisen julmin menetelmin. Oikeistopopulistiset liikkeet ovat lisänneet kannatustaan vauraissa länsimaissa, ja monissa köyhissä maissa valta on ajautunut valtion sijasta keskenään taistelevien klaanien käsiin.

Jännitteistä huolimatta isoilta sodilta on vältytty, eikä Itä-Euroopan kansandemokratioiden kaaduttua muodostuneessa kansainvälisessä järjestyksessä ole tapahtunut oleellisia siirtymiä Venäjän Ukrainaan tunkeutumista lukuunottamatta. Kreikan velkakriisikään ei johtanut euroalueen hajoamiseen.

Perusodotuksena on ollut se, että maailman kehitys jatkuu vastaisuudessakin kutakuinkin tähänastisten suuntaviivojen mukaisesti. Demokraattisten instituutioiden odotetaan vahvistuvan keskiluokan kyllästyessä työnsä tulosten valumiseen epädemokraattisten vallanpitäjien taskuihin. Lisäksi on painotettu vapaan ajattelun roolia talouden uusiutumisessa.

Onko kehityksen kuva muuttumassa?

Etenkin Venäjällä on alettu viime aikoina lanseerata yhä näkyvämmin ajatusta siitä, että liberaali demokratia edustaa pian ohimenevää historian kehitysvaihetta. Muun muassa Venäjän ja Kiinan esimerkin katsotaan osoittavan, että yksinvaltaiset ja autoritaarisesti johdetut yhteiskunnat kykenevät toimimaan tehokkaammin ja järjestyneemmin kuin kansalaisten mielialojen ailahteluista riippuvaiset ja loputtomiin riitoihin herkästi juuttuvat läntiset demokratiat. Lain kunnioituksen ja yksilön vapauksien tilalle halutaan nostaa johtajan auktoriteetti ja hänen tahtonsa mukaisesti ylläpidetty kuri ja järjestys, johon myös oikeuslaitos, lainsäätäjät ja muut instituutiot joutuvat mukautumaan.

Tämä ajattelutapa näyttää viime aikoina lähentäneen Venäjän ja Kiinan johtoa toisiinsa, vaikkeivät maiden välit muutoin kovin läheisiä olisikaan. Paljolti samankaltaisen näkemyksen omasta merkityksestään jakavat nykyisin muun muassa Abdel Fattah al-Sisi Egyptissä, Viktor Orban Unkarissa, Recet Tayyib Erdogan Turkissa, Benjamin Netanyahu Israelissa, Rodrigo Duterte Filippiineillä sekä Robert Mugabe Zimbabwessa. Oikeistopopulististen liikkeiden nousu kertoo vahvan miehen kaipuun elpymisestä myös länsimaissa. Esimerkiksi tästä käy Donald Trumpin eteneminen vakiintuneen poliittisen eliitin vastustuksesta huolimatta republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi.

Maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkeessä

Euroopan Unioni on alkanut murentua reunoiltaan Britannian kansanäänestyksen myötä. Maanosan poliittista yhtenäisyyttä on koetellut Itävallan presidentinvaali, jossa vapauspuolueen ehdokas tuli lähes valituksi ja joka joudutaan vielä uusimaan. EU-kriittiset voimat jylläävät muissakin Euroopan maissa, ja Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen johtaa Ranskan presidenttigallupeissa. Yhdysvalloissa puolestaan presidentinvaali voi hyvinkin päätyä Donald Trumpin voittoon.

Ehkä isoin siirtymä on kuitenkin meneillään Turkissa, missä presidentti Erdogan käyttää armeijan epäonnistunutta vallankaappausyritystä oman kaappauksensa viikunanlehtenä. Tapahtumien taustalla lienee pelko, jota Erdogan tuntee sekä Venäjän johtoa että oman maansa valistuneita kansalaisia kohtaan. Nyt presidentti voi yrittää viedä maansa Nato-jäsenyydestä huolimatta Venäjän strategiseksi liittolaiseksi. Tämä muuttaisi radikaalisti asetelmia Syyrian sisällissodassa. Venäjä ja Turkki voisivat sopia keskenään maan eri väestöryhmien etujen yhteensovittamisesta niin, että Yhdysvallat ja Nato jäävät pelkän sivustakatsojan asemaan.

Turkin ja Venäjän lähentyminen vaikuttaisi oleellisesti myös Ukrainan kriisin asetelmiin, sillä Turkki on Ukrainan ja Venäjän ohella kolmas keskeinen Mustan meren rantavaltio. Venäjän ja Turkin välien katkettua Venäjällä oli täysi syy pelätä Ukrainan ja Turkin yhteispeliä. Nyt sen sijaan länsi saattaa joutua todistamaan Venäjän ja Turkin yhteispeliä Ukrainan kriisin ratkaisuyrityksissä.

Muutoinkin Venäjän ja Turkin lähentymisessä olisi kyse oleellisesta siirtymästä maailman voimasuhteissa, onhan Turkissa noin kahdeksankymmentä miljoonaa asukasta, maan bruttokansantuote kaksi kolmannesta Venäjän vastaavasta ja sillä on vahva armeija. Naton Turkissa sijaitsevalla lentotukikohdalla on oleellinen rooli sotilasliiton kokonaisstrategiassa.

Länsi ja Suomi ahtaalla

Edellä kuvatut tapahtumat kertovat koko läntisen modernisaatioprojektin ajautumisesta suuriin vaikeuksiin. Myös maailmanrauha voi joutua uhanalaiseksi kansainvälisen järjestelmän vakiintuneiden rintamien lähtiessä liikkeeseen ja valtiojohtajien ajaessa entistä häikäilemättömämmin oman maansa etuja.

Suomen osalta tilanne ei näytä hyvältä. Venäjän asemien vahvistuminen itäisen Välimeren alueella lisää todennäköisesti maan ruokahalua myös Itämeren alueella. Donald Trump on ilmoittanut, että hänen presidenttikaudellaan USA ei tulisi automaattisesti puolustamaan edes kaikkia Naton jäsenmaita. Tuolloin on turha odottaa Yhdysvaltojen tukevan kovin merkittävästi Suomen ja Ruotsin kaltaisia ei-jäsenmaita.

Kannattaa muistaa myös Venäjän johdon mieltymys taktisiin yllätyksiin. Juuri nyt länsimaat ja Naton johto kiinnittävät kaiken huomionsa Turkin tapahtumiin. Tällöin Itämeren alue jää katveeseen, jossa uusiin aloitteisiin pyrkivän osapuolen on helppo operoida.

Liialliseen pessimismiin ei kannata vaipua

Vaikka tämänhetkiset kehitysnäkymät ovat huolestuttavia, en usko siirtymien jäävän kaikilta osiltaan kovin pysyviksi. Jos presidentti Erdogan todella pyrkii heikentämään Turkin suhteita länteen ja viemään maataan läheisempään yhteistyöhön Venäjän kanssa, strategialla olisi tuhoisa vaikutus Turkin talouteen. Lisäksi monet koulutetut turkkilaiset hakeutuisivat ulkomaille kaikista muuttoliikkeen rajoittamispyrkimyksistä huolimatta. Elintason nopean nousun kääntyminen jyrkäksi laskuksi ajaisi kansalaiset ennen pitkää presidenttiään vastaan.

Yhtä lailla uskon itsevaltaisen hallinnon ja siihen liittyvien vallanperimysongelmien johtavan muuallakin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen stagnoitumiseen tavalla, joka saa kansalaiset jälleen ymmärtämään demokratian arvon. Mutta paljon ikäviä asioita voi tapahtua ennen tuohon vaiheeseen pääsemistä. Siksi lähivuosina tarvitaan kipeästi sekä huippudiplomatiaa että todellisia valtiomieskykyjä.

[törö]

Brexitin takia on alkanut näyttää siltä, että NATO voi kohta olla ainoa Eurooppaa koossa pitävä voima. Sen takia siihen kannattaisi liittyä nyt kun Venäjä tarjoaa hyvän tekosyyn.

[xor_rox]

Brexitin takia on alkanut näyttää siltä, että NATO voi kohta olla ainoa Eurooppaa koossa pitävä voima. Sen takia siihen kannattaisi liittyä nyt kun Venäjä tarjoaa hyvän tekosyyn.

Tähän sopii hyvin ihailemani hyperfederalisti Alexander Stubbin lausahdus.

EU ja NATO ovat saman kolikon eri puolet.

[Jukka Wallin]

^ Olivat äärettömän demoralisoituneita, kun eivät taistelleet omalla maallaan.

1. Mutta ei tapahtunut koska työläisalueiden pommitukset.

2. http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_ja_Saksa_hyokkasivat_liit.htm

Ikävä tuottaa tähän sinun pitkään kirjoitukseen pettymys, että kaikkia sotlasosastoja ei siiretty rintamalle, koska herrat pelkäsivät joukkojen moraalin heikoksi. Päätalo kirjoittaa myös omasta kokemuksistaan ja myös tunnelmista, kun hänen sotlasyksikköä ei siirretty rintamalle sotimaan.

Ei kannata lainata Juhani Putkisen kirjotuksia, kun ne ovat ehkä lievästi sanottuna "värittyneitä"..

[Sarma]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080421994871_uu.shtml

Näkökulma: Mikään ei ole sattumaa


Suomi varautuu ja pelkää jäävänsä yksin, kirjoittaa Iltalehden Juha Ristamäki.

LUE MYÖS
Suomi osallistui sotapeliin: Karu kuva Venäjän ja lännen kriisistä

Suomi on vahvasti mukana sotaharjoituksissa Naton ja Yhdysvaltain kanssa, mutta myös erilaisissa Venäjää koskevissa tutkimushankkeissa ja sotapeleissä.

Viime joulukuussa puolustus- ja ulkoministeriö lähtivät mukaan maailmankuulun yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin Venäjä-aiheiseen tutkimusprojektiin. Suomen osuus hankkeesta on noin 100 000 euroa.

Brookings-instituuttia johtaa Strobe Talbott, joka toimi aikoinaan presidentti Bill Clintonin varaulkoministerinä. "Venäjän revisionismi: Seuraukset lännelle" -nimisen hankkeen tarkoituksena on kartoittaa, mitä Venäjä ja Vladimir Putin oikein tavoittelevat lännen suhteen.

lll

Kesäkuussa Washingtoniin kokoontui merkittävä joukko amerikkalaisten ajatushautomoiden ja tutkimuslaitosten Venäjä-asiantuntijoita. Paikalla oli luonnollisesti Venäjä-eksperttejä Suomesta.

Lähetysneuvos Sini Paukkusen mukaan tapaamisessa todettiin, että turvallisuuspolitiikassa Venäjän suorituskyky ja strateginen yhteistoiminta on tehostunut merkittävästi.

- Jatkuva konfliktitila voidaan nähdä eräänlaisena "uutena normaalina" ja joidenkin näkemysten mukaan Venäjä esittää sen lännen aiheuttamana pyrkien lännen normien nakertamiseen ja vaikuttamiseen sisältä päin, Paukkunen tiivistää.

"Putin-hankkeen" päätösseminaari pidetään loppusyksystä Helsingissä.

lll

Center for a New American Security (CNAS) -ajatushautomo on niinikään lähellä Yhdysvaltain demokraattista puoluetta. Sen järjestämään harjoituksen ja sotapelin (josta kerrotaan oheisessa jutussa) kustannuksiin Suomen ulko- ja puolustusministeriö osallistuivat yhteensä vajaalla 70 000 eurolla.

Kirjoituspöytäharjoituksessa käytiin läpi, millä tavalla Baltiassa, Pohjoismaissa, Natossa ja Yhdysvalloissa tulisi reagoida erilaisiin Venäjän aggressioihin. Suomesta oli mukana kolme korkeaa virkamiestä.

Vakuuttava ratkaisu -nimisen CNAS-harjoituksen raportissa alleviivataan, että Suomella ja Ruotsilla pitää olla täysi ymmärrys siitä, millaisia tukipyyntöjä niille voisi tulla, jos Yhdysvallat tai pieni maakoalitio ryhtyvät lähialueilla toimimaan Venäjän aggression uhatessa.

lll

Tämä tarkoittaa tukipyyntöjä nopeassa tilanteessa, jossa Natokaan ei ehdi vauhtiin mukaan. Tällaisia tukikyselyjä voivat olla esimerkiksi pyynnöt lentää Suomen ja Ruotsin ilmatilassa ja käyttää Suomen ja Ruotsin lentokenttiä muun muassa tankkaukseen.

Kaikkeen varaudutaan. Ei ole sattumaa, että Suomi solmi isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Ei ole sattumaa, että yhdysvaltalainen lento-osasto harjoitteli toukokuussa Rissalassa. Suomi haluaa antaa Venäjän suuntaan vahvan signaalin valmistautumisestaan kriisien varalta.

Suomalaisten turvallisuuspolitiikasta päättävien pahin pelko tässä tilanteessa on, että Yhdysvallat ja Venäjä pääsevätkin sopuun suurvaltojen etupiireistä, ja Suomi jää ei-kenenkään-maalle.

[Sarma]

Brexitin takia on alkanut näyttää siltä, että NATO voi kohta olla ainoa Eurooppaa koossa pitävä voima. Sen takia siihen kannattaisi liittyä nyt kun Venäjä tarjoaa hyvän tekosyyn.

Tähän sopii hyvin ihailemani hyperfederalisti Alexander Stubbin lausahdus.

EU ja NATO ovat saman kolikon eri puolet.

Nykyinen tilannehan on se,että USA,EU ja Nato yhteistyöhän vaan syvenee koko ajan täysin suunnitellusti.
USA,EU ja Nato johtajat itse puheissaan korostavat yhtenäisyyttään ja kertovat täydentävänsä toisiaan.Olevansa samaa porukkaa.
Tässä muutamia otteita esim.viimeisten kokoontumisten lausunnoista:

EU Donald Tusk:
http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/07/08-tusk-remarks-eu-us-leaders-meeting-warsaw/
(kone käännös)

Monien vuosien olemme tehneet yhteistyötä vahvistaa suhteita Euroopan ja Yhdysvaltojen. Tänään, että tällaisia ​​ponnisteluja on vieläkin näkyvissä. Muistan, kun 27 vuotta sitten, se oli kotikaupungissani Gdanskin jäsenten Solidaarisuus tyytyväinen George Bush vanhempi ulkopuolella kuuluisan portin Gdanskin telakalla. Olimme laulamassa: "Nie ma Wolności bez Solidarności", joka tarkoittaa "Ei ole vapautta ilman solidaarisuutta". Tiesimme jo silloin, että meidän äskettäin saavuttanut vapauden vaatisi puolustus ja takeet, jotka - on maailmanlaajuinen ulottuvuus - merkitsi mahdollisimman tiivistä yhteistyötä Euroopan ja Yhdysvaltojen. Tänään voimme toistaa, että lause on vain pieni muutos; se on säilyttänyt merkityksensä. "Ei ole vapautta Euroopassa ilman Atlantic solidaarisuutta."

Huolehtiminen yhtenäisyyttä koko poliittisen yhteisön West on avain, onko puhumme kansanäänestystä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ukrainan tilanne tai tulevaisuuden kauppasopimuksia. Ymmärrämme, kuinka paljon vaivaa ja kuinka monta uusia väitteitä meidän, jotta poliittisia entropia ja hajoamista.

Tiedämme, että geopoliittiset seuraukset Brexit voi olla hyvin vakavia. Ylläpitäminen mahdollisimman lähellä EU: n suhteista ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on Euroopan ja Amerikan kiinnostusta. On kuitenkin yhtä tärkeää lähettää tänään vahvan viestin koko maailmassa, joka Brexit, kun surulllinen ja mielekäs, koska se on, on vain tapaus, eikä alku prosessille. Kaikille vastustajien sisäpuolella ja ulos, jotka toivovat jatko Brexit, haluan sanoa selväsanaisesti: et näe ruudulla sanat: "jatketaan."

Ei ole hyvä vaihtoehto transatlanttista yhteistyötä. Kaikki ne, jotka arvostavat meidän perusperiaatteita vapauden, oikeusvaltiota, demokratiaa, ihmis- ja kansalaisoikeudet, on toimittava hyväksi tähän yhteistyöhön. Tämä on pohjimmiltaan meidän siteet Amerikan, joka tunnetaan nimellä New World, ja Euroopassa, tunnetaan vanhan mantereen. Tiedämme kuitenkin, että lisäksi vanhan maailman ja uuden maailman, on myös maailman toisistaan, eri arvoilla ja eri strategisiin tavoitteisiin. Ja se on liittolaisia, myös Yhdysvalloissa, Euroopassa ja täällä Puolassa. Vuonna julkisten keskustelujen Washington, Lontoossa, Berliinissä, Pariisissa ja Varsovassa, kuulemme epädemokraattinen iskulauseita enemmän ja enemmän, vaativat kansallisen itsekkyyden, eristäytymistä, euroskeptisyyttä. Olisi hyvä, jos selvästi tänään, että jokainen, joka kääntyy Amerikassa, vahingoittaa Eurooppaa; kuka hyökkää Euroopan unionin vahingoittaa Amerikassa. Ja joka horjuttaa liberaalin demokratian, vahingoittaa yksi ja toinen.

Olemme rakentaneet liberaalidemokratian määrätietoisesti molemmin puolin Atlanttia. Olemme seuranneet opetukset saman tutkijat, olemme innoittamana samat poliittiset filosofiat. Meidän on nyt suojella tätä perintöä, sekä runsas ja jopa yllättävän raikas.

EU Juncker:
http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-16-2457_en.htm
(kone käännös)

Siksi meidän velvollisuutemme on osoittaa yhtenäisyyttä, ja vahvistavat uudelleen yhteiset arvot. Ihmisoikeudet, vapaus, demokratia ja keystone johon toiset levätä, oikeusvaltiota. He menevät ytimeen euroatlanttisen liitto. Ne tekevät meistä, keitä me olemme. Ne tekevät takaavat elämäntapaamme.

Yhdysvalloissa, Nato ja Euroopan unioni ovat keskeisiä pilareita maailmanjärjestystä. Me täydentävät toisiaan, ja yhdessä tarjoavat rauhaa ja vakautta Euroopassa, naapurimaissamme ja sen jälkeen.

Meidän yhdistetty vahvuus on edelleen valtava. Mutta silti voimme tehdä tiiviimpää yhteistyötä, ja siksi olemme täällä tänään.

EU Juncker:
http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-16-2460_en.htm
(kone käännös)

Julistuksessa allekirjoitamme tänään selkeä viesti: vahvempi Euroopan unioni tarkoittaa vahvempaa NATO, ja vahvempi NATO tarkoittaa vahvempaa EU.

Toimiamme ja resurssit täydentävät toisiaan. Mutta tänään olemme päättäneet tehdä enemmän. Meidän on käytettävä kaikkia välineitä käytössämme.

Tämä on alue, jossa unionin on oltava kunnianhimoinen. Viime viikolla Federica Mogherini esitteli EU: n maailmanlaajuisen strategian ulko- ja turvallisuuspolitiikan että valtion- ja hallitusten. Tämä on selkeästi poliittisen kunnianhimon.

Euroopan unioni pyrkii puolestaan ​​kokonaan. 18 viime kuukauden aikana olemme jo tehneet paljon. Työmme on meneillään.
Tämän vuoden huhtikuussa, aloitimme strategiamme hybridi uhkia. Tämä on merkki muuttuvassa maailmassa - jos sotilaallinen uhka on yksi monista. Meidän Euroopan ulkosuhdehallinto on nyt tiiviissä yhteistyössä NNaton tätä eteenpäin, varsinkin kun se tulee havaita ja vastata hybridi uhkia.

Tietoverkkojen aloitimme tällä viikolla uuden julkisen ja yksityisen sektorin vahvistaa tätä elintärkeää alalla. Seuraavan neljän vuoden aikana pyrimme mobilisoimaan 1,8 miljardia euroa uusiin investointeihin.

Voimakkaampi eurooppalainen puolustus vaatii vahvempaa eurooppalaista puolustusteollisuus. Tämä on mahdollista vain, jos jäsenvaltiot eivät yhteistyötä.

Myöhemmin tänä vuonna tulemme taulukko meidän Defence toimintasuunnitelma. Se kokoaa yhteen kaikki työkalut, että Euroopan unioni voi tarjota - politiikkaamme, ohjelmat ja rahoitus - tukemaan puolustusyhteistyön ja meidän puolustusteollisuuden.
Tutkimus tulee olemaan tärkeä rooli, meidän ohjelmia rahoittaa uusia tutkimusta, jotka tukevat puolustusteollisuus. Valmisteleva toimi arvoinen 90 miljoonaa euroa on jo sovittu.

Samaan aikaan olemme syventää yhteistyötä kumppaneiden kanssa naapurimaissamme. Tänään enemmän kuin koskaan, kehitys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä.

Aiemmin tällä viikolla päättänyt muuttaa meidän vakautusvälineen ja rauhan.

Kiitos päätökseen, voimme nyt vahvistaa kumppanin kykyä: vuoteen 2020 mennessä, me jakaa jopa 100 miljoonaa euroa rakentaa tietoturvaominaisuudet - myös sotilaalliset - jotta kumppanimme voivat paremmin ehkäistä ja vastata kriiseihin.

Ja lopuksi, meidän merenkulun yhteistyö Nato on jo osoittanut tehokkuutensa. Osana vastauksena pakolaiskriisiin, NATO tekee tiivistä yhteistyötä EU: n sotilaallinen operaatio Sophia ja EU: n rajaturvallisuusvirasto Frontex, suorittaa tiedustelu- ja valvonta Egeanmerellä.
Nämä ovat monilla aloilla, joilla EU-Nato yhteistyö on käytännöllinen ja kiireellinen. Meidän roolit ovat toisiaan täydentäviä, mutta meillä on täysi syy tehdä läheisempää yhteistyötä.

Kuten kohdata epävakautta, tämä ei ole aikaa itsetutkiskeluun tai eristäytymistä. Meidän on osoitettava yhtenäisyyttä ja uusi päämäärä. Tämä on pohjimmiltaan meidän yhteisen julistuksen tänään, joka oli kuullut kaikkia jäsenvaltioita sekä järjestöjen ja yhdessä olemme jo suuntaamassa sanoista tekoihin.

Kiitos Jens.

EU:
http://ec.europa.eu/news/2016/07/20160707_en.htm
(kone käännös)

EU ja Nato syventää yhteistyötä

Tämänpäiväisessä Naton huippukokoukseen Varsovassa, puheenjohtaja Juncker allekirjoittivat yhteisen julistuksen EU-Nato yhdessä Naton pääsihteerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Lisäksi hän vaati transatlanttisen yhtenäisyyden rinnalla Yhdysvaltain presidentti Barack Obama.

"Julistuksessa olemme allekirjoittaneet tänään selkeä viesti: vahvempi Euroopan unioni tarkoittaa vahvempaa NATO, ja vahvempi NATO tarkoittaa parempaa Euroopan unionissa", sanoi presidentti Juncker allekirjoittamisen jälkeen uuden sopimuksen. "Toimintamme ja resursseja täydentävät toisiaan. Mutta tänään olemme päättäneet tehdä enemmän. Meidän on käytettävä kaikkia välineitä käytössämme."

Presidentti mainitsi useita aloja, joilla EU tarjoaa jo poliittisia, aineellista ja taloudellista tukea, myös vastaus hybridi uhkia, investointeja Euroopan tietoverkkojen alalla ja merenkulun yhteistyö vastauksena pakolaiskriisiin. Hän korosti EU: n sitoutumista tulevaisuuteen sen puolustusteollisuuden: "Myöhemmin tänä vuonna tulemme taulukko meidän Defence toimintasuunnitelman. Se kokoaa yhteen kaikki työkalut, että Euroopan unioni voi tarjota - politiikkaamme, ohjelmat ja rahoitus - tukemaan puolustus yhteistyö ja meidän puolustusteollisuuden. "

Aiemmin päivällä, puheenjohtaja Juncker tapasi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Donald Tusk. Kaikki kolme vahvisti jälleen EU: n, Yhdysvaltojen ja Naton keskeinen pilaria maailmanjärjestystä. "Ensimmäinen tehtävä on osoittaa yhtenäisyyttä, ja vahvistavat uudelleen yhteiset arvot: ihmisoikeudet, vapaus, demokratia ja keystone johon toiset levätä, oikeusvaltio", sanoi presidentti Juncker. "He menevät ytimeen euroatlanttisen liitto. Ne tekevät meistä, keitä me olemme. Ne takaavat elämäntapaamme."

Lopuksi, puheenjohtaja Juncker vahvisti, että TTIP oli keskusteltu, ja lisäsi, että "haluamme ne päätökseen ennen tämän vuoden loppua", jota Euroopan komissio on saanut mandaatin EU: n valtionpäämiehet ja hallitusten.

Tausta:

Komission puheenjohtaja Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk ja korkean edustajan / varapuheenjohtajan Mogherini käyvät Naton huippukokouksessa 08-09 07 ja on EU: n ja Yhdysvaltojen johtajien tapaaminen Yhdysvaltain presidentti Obama.

Perjantaiaamuna, puheenjohtaja Juncker, puheenjohtaja Tusk ja korkean edustajan / varapuheenjohtajan Mogherini tapasi Yhdysvaltain johtaman valtuuskunnan presidentti Obama . Tapaaminen tarjosi tilaisuuden korostaa transatlanttista yhtenäisyyttä ja keskustella yhteisistä poliittisia, taloudellisia ja kansainvälisen turvallisuuden haasteita. Lisäksi se tarjosi ensimmäisen tilaisuuden keskustella tuloksista Britanniassa kansanäänestyksen yhdessä kokouksen jälkeen korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry, lopussa kesäkuussa.

Ennen Naton huippukokouksesta, presidentit Juncker ja Tusk rinnalla Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, allekirjoitti EU-Nato yhteisen julistuksen . Ensimmäinen laatuaan, yhteisen julistuksen seuraa keskustelua EU-Nato yhteistyö viime Eurooppa-neuvoston 28 kesäkuu 2016.ja mukaisesti puhelun EU: n valtionpäämiehet ja hallitusten merkitsee tärkeää kehittää edelleen EU -NATO yhteistyö kerrallaan ennennäkemättömän turvallisuushaasteita idästä ja etelästä.

Myöhemmin, kolme EU: n edustajat osallistuvat Nato-huippukokouksessa , joka alkaa perjantaina iltapäivällä ja päättyy lauantaina.

Vuonna puoli riviä Summit, useita kahdenvälisiä kohtaamisia tapahtuu myös.

[hattiwatti]

^ Tuo on hyvä ja tärkeä postaus. NATOn omilla verkkosivuilla mm. Euroopan integraation edistäminen katsotaan erääksi tavoitteeksi, mikä tekee 'kansallismielisistä' NATO-kannattajista aika mielenkiintoista väkeä. Varsinkin jos kannattaa NATOa kiihkeästi, ja samalla on päättänyt ettei EU-eron epärealistisuus yhtäkkiä pädekään, niin onhan se outo yhdistelmä. Kukahan näkyvä poliitikko Suomen kansalllis-skenestä tulee mieleen tällä yhdistelmällä?

[hattiwatti]

Tämä viesti aiheesta, josta NATO-kannattajat Suomessa ovat kumman hiljaa kannattaa postata tänne. On nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Erdogan syyttää Länttä osallisuudesta vallankaappausyritykseen

Turkin median mukaan NATO:n salainen armeija Gladio on 15. heinäkuuta tehdyn vallankaappausyrityksen organisatorinen alullepanija. Erdogan ja Turkin hallitus aikovat päättäväisesti hajottaa tämän rinnakkaisorganisaation.

Deutsche Wirtschafts Nachrichten 3.8.2016 juttu saksaksi

Turkkilaisten medialähteiden mukaan Turkissa toimii yhä aktiivisesti NATO:n Gladio-rakenne, jota etenkin britit ja USA käyttävät saadakseen poliittista vaikutusvaltaa Turkissa. Saarnaaja Fethullah Gülenin liike on vain yksi haara tässä rakenteessa. Turkkilainen lehtimies Özcan Tikit kertoo, että Turkin hallitus ei ole jähmettynyt vain siihen tulkintaan, että Gülen-liike olisi 15. heinäkuun vallankaappausyrityksen alullepanija. Vallankaappausyritys paljastuu kansainvälisesti mielekkääksi vasta silloin, jos tarkastellaan Gladio-rakennetta Turkissa. "Jos aiotaan palauttaa uudelleen luottamus Lännen instituutioihin, niin Gladio on raivattava pois tieltä Turkissa - kuten on tapahtunut jo useissa länsimaissa", kirjoitti Tikit Habertürk-lehdessä.

Hallituskriittinen tutkiva web-sivusto OdaTV luokittelee myös vallankaappausyrityksen Gladion hankkeeksi, josta Gülen-liike on osa. Tämä NATO:n verkosto on vastuussa lukuisista Turkissa viime vuosikymmenien aikana tehdyistä poliittisista murhista. Tässä kontekstissa Erdogania vastaan Lännessä käytävää kampanjaa ei voida pitää demokraattisten intressien ilmentymänä.

Kurdimyönteisen HDP-puolueen Ertugrul Kürkcü väitti jo viime vuonna, että Gladio oli kurdilakimies Tahir Elci'hiin kohdistuneen hyökkäyksen takana, kertoo T24.

Turkin patrioottisen puolueen [Vatan Partisi] Dogu Perincek on ollut vallankaappausyrityksen jälkeen huomattavasti optimistisempi. Vallankaappausyritysyön aikana murskattiin USA:n Turkissa 70 vuoden ajan aktiivisesti toiminut Gladio-rakenne, siteerasi Ulusal Kanal Perincekiä. Erdogan irtautuu transatlanttisesta leiristä ja Turkki kyseenalaistaa NATO-jäsenyytensä. Aiemmin Erdogan on toiminut USA:n intressien mukaisesti. Erdoganin alkaessa ottaa etäisyyttä hän päätyi kuitenkin USA:n kohteeksi, toteaa Perincek.

Vallankaappausyrityksen jälkeen jäi kuitenkin vielä kaksi vaaraa, joihin Turkin on varauduttava. "Mitä vastapuoli voi tehdä nyt? He tulevat lietsomaan ISIS:iä käymään Turkin kimppuun ja Syyrian pohjoisen käytävän suunnalle muodostuu tästä lähtien suora uhka" siteerasi Ajanshaber Perincekiä. 

Erdogan on joka tapauksessa päättänyt murskata Gladion. Sillä valtion päämies on huomannut - vaikkakin vasta myöhään -, että NATO vahingoittaa Turkin alueellista yhtenäisyyttä.

Milliyet-lehti kertoo, että USA on mm. Latinalaisessa Amerikassa pitänyt hengissä useitakin diktatuureja puolivirallisen sotilaallis-paramilitäärin Gladio-rakenteen avulla. Tämä konsepti on käytössä maailmanlaajuisesti. Lopullinen tavoite on kuitenkin hallita Turkkia taloudellisesti. Gladio-konsepti ja uusliberalismi kulkevat käsi kädessä ja ne molemmat ovat uhka kansakunnille.

Entinen Turkin poliisin salaisen palvelun johtaja Bülent Orakoglu sanoo, että Gladio on aktiivinen myös Euroopassa ja etenkin siellä. "USA:n ja EU:n välillä raivoaa merkittävä taloussota. Brittien päätös syöksi EU:n hajoamisen partaalle. Ranskan iskut liittyvät suoraan EU-kysymykseen. On olemassa mahti, joka haluaa hajottaa EU:n. Tämä mahti on uusi muoto Gladiosta, joka suorittaa operaatioitaan väestön keskuudessa. Olen sillä kannalla, että Euroopassa toimii Gladio-rakenne, joka pyrkii EU:n hajottamiseen", siteerasi Ajans Haber Orakoglua.

USA loi Eurooppaan kylmän sodan aikana salaisen armeijan. Tämän piti aktivoitua mahdollisen Neuvostoliiton hyökkäyksen sattuessa ja organisoida vastarintaa. Tämä NATO:n salainen armeija, joka kuului Gladio-verkostoon, suoritti useissa Euroopan maissa terrori-iskuja ja se organisoi useita "hämäysoperaatioita" (false flag) tehdäkseen poliittisen ilmapiirin suotuisaksi USA:n intresseille. Hämäysmenetelmää käytettiin jo toisen maailmansodan aikana. Yksi tunnetuimmista "hämäysoperaatioista" oli SS:n tekemä hyökkäys Gleiwitzin radioasemalle 31. elokuuta 1939. Sotien jälkeisenä aikana Bolognan isku vuonna 1980 oli Gladion suorittama. Italian parlamentin asettama tutkintakomitea totesi mm. Bolognan rautatieaseman pommi-iskun yhteydessä, että "tämän verilöylyn organisoivat tai sitä tukivat henkilöt Italian instituutioissa toimineet henkilöt, jotka olivat yhteydessä USA:n salaiseen palveluun." Saksan vasemmistopuolue on tehnyt parlamentissa useita kyselyjä Gladio-verkoston toiminnasta Saksassa.

Tähän mennessä eurooppalaista NATO:n salaista armeijaa ei ole lakkautettu virallisesti.

Mutkikkaaksi menee ...

[artti]

Kenen nato/otan haluaa hallitsevan Bosborinsalmea ja Suezia: ak party ja muslim brotherhood vai juntta. Onko meillä hyökkäysliitto otan vai puolustusliitto nato.

Kreml otti maat yksitellen, monta maata väkivaltaisesti yksitellen ottamalla kävi niin, että Kreml otti niin paljon maita, että kun nämä sitten päättivät irtautua niin Kremlin voimat eivät riittäneet. Kun haalii yksitellen paljon niin luo tilanteen, että kohtaa ne kaikki yhtä aikaa.

Pakottamalla luotu imperiumi hajoaa, kun pakkovalta heikkenee. Kun näitä liittokuntia kokoaa niin maat harjoittelee ja sovittelee systeemejä vapaaehtoisesti, vain sillä tavalla saadaan kestävä rakenne, jossa halutaan olla, kun se tehdään vapaaehtoisista.

[UgriProPatria]

Ne on Ruattissa lukeneet Hommaforumia!

Suamettumisen ja itään rauhallisesti asennoitumisen tauti levinnyt jo länsirajan yli!

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/%E2%80%9Dven%C3%A4j%C3%A4n-provosoimaton-hy%C3%B6kk%C3%A4ys-ruotsiin-tai-suomeen-ep%C3%A4realistinen%E2%80%9D-ruotsalaiset-ulkopolitiikan-tuntijat-varoittavat-natosta/ar-BBvlssJ?li=BBr5KbI&ocid=mailsignoutmd

Näin lukee, uskokaa, tai älkää:

"Venäjän provosoimaton hyökkäys Ruotsiin tai Suomeen epärealistinen" - Ruotsalaiset ulkopolitiikan tuntijat varoittavat Natosta 4/14

Uusi Suomi Uusi Suomi
Katja Incoronato
4 tuntia sitten
JAA

Lisääntyvät jännitteet Itämeren alueella tarkoittavat sitä, että Suomi ja Ruotsi saattavat joutua vedetyiksi mukaan yhteenottoihin. Näin arvioivat Ruotsin entinen ulkoministeri Hans Blix, Ruotsin entinen Washingtonin suurlähettilä Rolf Ekéus, Ruotsin entinen Moskovan suurlähettiläs Sven Hirdman, Ruotsin entinen Helsingin suurlähettiläs Ulf Hjertonsson ja Ruotsin entinen Tokion suurlähettiläs Krister Kumlin yhteisessä mielipidekirjoituksessaan Dagens Nyheterissä.

Samalla he kuitenkin toteavat, ettei suora hyökkäys Suomeen tai Ruotsiin tai edes Baltian maihin ole kovin todennäköinen.

–Se, että Venäjä provosoimatta hyökkäisi Ruotsiin tai Suomeen tuntuu täysin epätodennäköiseltä ja epärealistiselta. Konflikti Venäjän ja Baltian maiden välillä tuntuu historian ja nykyisten ristiriitojen pohjalta todennäköisemmältä. Toisaalta on vaikea nähdä, mitä Venäjä voittaisi sotilaallisessa konfliktissa näiden pienten maiden kanssa. Sillä ei ole strategista käyttöä alueille, joiden väestö suhtautuu venäläisiin kielteisesti. Lisäksi Baltian maat ovat Yhdysvaltojen ja Naton suojeluksessa, eikä ole todennäköistä, että Venäjä ottaisi riskin sodasta Natoa vastaan Baltian maiden takia, he sanovat.

Kirjoittajat pitävät vuoropuhelua ja hyviä keskusteluyhteyksiä Venäjän kanssa tärkeinä ja sanovat, että tässä Ruotsin tulisi ottaa mallia Suomesta.

–Poliittisten kontaktien ylläpitäminen Venäjän kanssa ei tarkoita sitä, että Venäjän valtionjohdon toimet pitäisi hyväksyä, he huomauttavat.

Kirjoittajien mukaan Ruotsin, tai Suomen, Nato-jäsenyys ei parantaisi turvallisuustilannetta.

–Se ei vähentäisi Venäjä-uhkaa. Jos Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon yhdessä, kasvaisi Venäjän ja Naton välisen yhteenoton riski merkittävästi.

Kirjoittajien mukaan juuri nyt terrorismi on paljon suurempi turvallisuusuhka kuin Venäjä.

                             

Taidetaan sittenkin välttää 3. maailmansota. Ainaskin Itämerensota. Huh.

[orientexpressen]

^

Jostain syystä Nato lisää turvallisuutta Baltiassa, mutta heikentää sitä Suomessa ja Ruotsissa. Perin kummallista...

[xor_rox]

^

Jostain syystä Nato lisää turvallisuutta Baltiassa, mutta heikentää sitä Suomessa ja Ruotsissa. Perin kummallista...

Totuus taitaa olla karumpi, sillä miksi Suomea niin vimmatusti halutaan NATOon puolustamaan nimenomaan Baltiaa? Taakanjakosopimuksestahan jäsenyydessä olisi kysymys ja sen myöntää jo johtavat NATO-trollitkin, kuten Ulkopoliittinen instituutti.

[ikuturso]

Viimeaikaisten uutisten valossa esitän, että tämän ketjun otsikko muutetaan muotoon: "Pitäisikö Suomen liittoutua sotilaallisesti Turkin kanssa".

Otsikkomuutoskaan ei muuttaisi mielipidettäni tämän ketjun aiheeseen, joka siis on edelleen jyrkän kielteinen.

-i-

[orientexpressen]

Totuus taitaa olla karumpi, sillä miksi Suomea niin vimmatusti halutaan NATOon puolustamaan nimenomaan Baltiaa? Taakanjakosopimuksestahan jäsenyydessä olisi kysymys ja sen myöntää jo johtavat NATO-trollitkin, kuten Ulkopoliittinen instituutti.

Esitän vaihtoehtoisen teorian: Baltian maiden liittyessä Natoon Nato oli varma, että myös Suomi kohta liittyisi, ja niipä Baltian maiden Nato-jäsenyys hyväksyttiin, koska niitä tarvitaan puolustamaan Suomea.

[Hippo]

Jostain syystä Nato lisää turvallisuutta Baltiassa, mutta heikentää sitä Suomessa ja Ruotsissa. Perin kummallista...

Ei mitään kummallista kun vetää pään ulos perseestään ja tarkastelee maailmaa. Baltian maat itsenäistyivät hajonneesta Neuvostoliitosta, Suomi ja Ruotsi ei. Baltian mailla ei ollut käytännössä minkäänlaisia puolustusvoimia, Suomella ja Ruotsilla oli. Baltian maissa on massiivinen venäläisvähemmistö, Suomessa ja Ruotsissa ei ole. Suomi ja Ruotsi eivät ole sama asia kuin Baltian maat.

[xor_rox]

NATO:n jäseneksi vuonna 2004 liittynyt ja eurostotasavallaksi vuonna 2007 muuttunut Bulgaria lämmittelee v. 2014 haudattua South Streamia sekä v. 2015 haudattua Rosatomin kanssa suunniteltua ydinvoimalaprojektia.

Alla Google-käännös. Linkin takaa alkuperäinen artikkeli.

Russia and Bulgaria will resume the robot on the project "South Stream"

Russia and Bulgaria will set up working groups that will discuss the resumption of work on the various energy projects. Bloomberg reported, citing the statement of the Prime Minister of Bulgaria Boyko Borisov received in the mail.

We are talking, including the construction of gas pipeline "South Stream" and NPP "Belene".

August 5, Russian President Vladimir Putin had a telephone conversation with Borisov. It was reported that they discussed issues of bilateral cooperation "with emphasis on the implementation of joint projects in the energy sector." The two sides also discussed the establishment of working groups to address these projects, reports "Interfax" referring to the Bulgarian government.

[xor_rox]

Esitän vaihtoehtoisen teorian: Baltian maiden liittyessä Natoon Nato oli varma, että myös Suomi kohta liittyisi, ja niipä Baltian maiden Nato-jäsenyys hyväksyttiin, koska niitä tarvitaan puolustamaan Suomea.

Enpä ole tuollaisesta skenaariosta juuri viitteitä nähnyt. Sen sijaan Alexander Stubbin mukaan Suomi on jo nyt sitoutunut puolustamaan Baltiaa. Mitään tähän liittyviä sopimuksia ei ole tuotu julkisuuteen, eikä myöskään suunnitelmaa siitä, miten tuo resurssoitaisiin heikentämättä omaa puolustustamme, mutta täytyyhän sen pitää paikkansa, jos ex-pääministeri näin sanoo.