HS: Sailas: Palkankorotusten oltava lähellä nollaa vuosia

[hkanime]

Hesarissa Sailaksen kommentti:

Nyt Sailaksen ykköshuolenaihe on Suomen kilpailukyky. Suomi on menettänyt viennin markkinaosuuksia Saksan ja Ruotsin tuotteille.

Osuuden raivaaminen takaisin on pitkä tie. Keinoja ovat pitkään jatkuva, hyvin maltillinen palkkapolitiikka sekä tehokkaampi tuotanto.

"Tarkoitan tosiaan hyvin pieniä palkankorotuksia", Sailas painottaa.

Mikä on hyvin pieni?

"Lähellä nollaa."

Mikä rankinta, lähes nollassa pitäisi mennä useita vuosia.

Puheet nollalinjasta eivät ilahduta palkansaajajärjestöissä. Sailas ei tätä ymmärrä.

"Se olisi palkansaajankin etu. Nyt on itsekästä ja fiksua tyytyä mataliin korotuksiin."

...

Muutenkin Sailas painottaisi valtion tulevissa säästöissä menoleikkauksia ja minimoisi veronkorotukset.

Ei kovin demaria puhetta. Sosiaalidemokratian puutteesta Sailasta on arvosteltu usein.

...

Jos Sailasta jokin turhauttaa, niin samojen keskustelujen käyminen vuodesta toiseen. Suomessa keskustellaan taas tai yhä vanhuuseläkeiän nostosta ja opintoaikojen lyhentämisestä. Kuten myös vuosi sitten. Ja sitä edeltävänä vuonna.

"Eikä mitään ole tehty."

Sailas hoputtaa molempia päätöksiä. Se auttaisi verorahoja riittämään palveluihin. Hyvinvointivaltiota ei voi enää paisuttaa, joten kasvavat hoivamenot pitäisi kaivaa nykyisten budjettien sisään.

"Pian nähdään, keitä ovat hyvinvointivaltion todelliset tukijat. He eivät ole niitä, jotka sanovat, ettei mitään saa muuttaa."

Mistä julkisista tehtävistä tai palveluista voisi sitten luopua?

"Tähän voin nyt vastata: miettikööt nuoremmat, minä jään eläkkeelle."

Harvoja sosialisteja, joita voin aidosti arvostaa. Sailas on älykäs mies, joka ei sorru vasemmistopopulismiin vaikka onkin demari. Jos Suomessa olisi lisää sailaksia, niin hätää ei olisi. Sailaksen eläköitymisen myötä, yksi valtion holtittoman rahankäytön jarrumies poistuu kuvioista.

[Ksenofobi]

"Tarkoitan tosiaan hyvin pieniä palkankorotuksia", Sailas painottaa.

Mikä on hyvin pieni?

"Lähellä nollaa."

Miksi ei stten nolla? Inflaation huomioon ottaen lähellä nollaa ja nolla on kumpikin palkanalennus. Jos kerran palkkojen alennus auttaa meitä, miksi auttaa itseään hitaammin? Nolla on parempi kuin mikään plus-merkkinen palkankorotus, ja miinus-merkkinen  on tietenkin parempi kuin nolla.

Tällä kaavalla ilmaistyö luo meille eniten hyvinvointia. Kokeillaanko?

[Salvation]

"Tarkoitan tosiaan hyvin pieniä palkankorotuksia", Sailas painottaa.

Mikä on hyvin pieni?

"Lähellä nollaa."

Miksi ei stten nolla? Inflaation huomioon ottaen lähellä nollaa ja nolla on kumpikin palkanalennus. Jos kerran palkkojen alennus auttaa meitä, miksi auttaa itseään hitaammin? Nolla on parempi kuin mikään plus-merkkinen palkankorotus, ja miinus-merkkinen  on tietenkin parempi kuin nolla.

Tällä kaavalla ilmaistyö luo meille eniten hyvinvointia. Kokeillaanko?

Ehdottomasti olisi syytä kokeilla. Voidaan toki sitten mennä pakon edessä radikaaleihin ratkaisuihin muutaman vuoden päästä.

[siviilitarkkailija]

Sailas jättää huomiotta viherperkeleen aiheuttaman ympäristö- ja energiasäästökustannuksen lisäykset. Toteuttamalla kalliita kierrätys ja jälleenkäsittelyratkaisuja sekä toistuvia ympäristö- ja ekomaksuja, suomalainen kuluttaja ja palkansaaja on ajettu käteenjäävän rahan suhteen aivan liian tiukalle. Mikäli haluamme ekomallisen kierrätystalouden, ilman rajua elintason romahdusta, ihmisten tulojen täytyy nousta ja rajusti. Palkankorotusten nollalinja ei ole perusteltu. Perustellumpaa olisi mm ulkoministeriön budjetin raju leikkaus mamuklusterin kustannusten vähentämiseksi.

[Nuivanlinna]

Sailas jättää huomiotta viherperkeleen aiheuttaman ympäristö- ja energiasäästökustannuksen lisäykset. Toteuttamalla kalliita kierrätys ja jälleenkäsittelyratkaisuja sekä toistuvia ympäristö- ja ekomaksuja, suomalainen kuluttaja ja palkansaaja on ajettu käteenjäävän rahan suhteen aivan liian tiukalle. Mikäli haluamme ekomallisen kierrätystalouden, ilman rajua elintason romahdusta, ihmisten tulojen täytyy nousta ja rajusti. Palkankorotusten nollalinja ei ole perusteltu. Perustellumpaa olisi mm ulkoministeriön budjetin raju leikkaus mamuklusterin kustannusten vähentämiseksi.

Mielestäni "TUPO-pöytään" olisi otettava myöskin elämisen hinta jolloin palkkavaatimuksista voitaisiin joustaa alentamalla energiamaksuja, vuokria ym elämää hankaloittavia ja kustannuksia nostavia "ajokorttiasetuksia".

[siviilitarkkailija]

Sailas ei ole rehellinen suhteessaan mamu- ja mokuklusterien menoihin ja niistä saatuun hyötyyn. Kysymys on siitä uskaltaako Sailas sanoa EDES eläkkeelle lähtiessään miten kallis ja epäonnistunut virhearvio koko työvoimapulakorjauspolitiikka maahanmuutolla oli ja on.

Osaajista on aina pula mutta aikaansaamattomia hanttityön- ja huuhaanpuhujia, kuten valtionsyyttäjiä, on pilvin pimein. Hyvä esimerkki roskalehdistö suhteesta oli Sailaksen vaatimus lähiseudun eurovankien palauttamisesta kotimaahansa kärsimään vankeustuomionsa. Ruotsinkielisten demlaoikeusviranomaisten hyppysissä asia pyritään estämään ja onkin estetty. Yksi ainoa vaatimus jonka pahantahtoiset ja epärehelliset oikeusministeriövirkamiehet ja -naiset ovat estäneet.

[siviilitarkkailija]

Kun katsomme yritystä joka toimii, niin olennaista on yhteisymmärrys ja yhteinen pyrkimys. Valtioyhtiöiden johtajien palkat ovat hyvä indikaattori yritysten maksukyvystä ja halusta. Sitä on. Koska yhtiötkin ovat koko henkilöstönsä summia niin tällöin kaikilla ryhmillä pitää olla oikeus saada työstään oikeutettu korvaus. Ja kun yhtiöjohdon palkkioiden määrä on noussut niin mitään perusteltua syytä ei ole tyytyä työntekijäpuolella vähempään saati nollaan.

[Nuivanlinna]

Koska julkisella sektorilta ei juurikaan leikata työpaikkoja, palkkakorotusten maksumiehiksi päätyvät pääasiassa yksityisen sektoriin työntekijät. Siis ne, jotka tosiasiassa rahoittavat koko rumban päätyvät työttömiksi. Ihan vähintään pitäisi siis päätyä nollalinjallle julkisella puolella.

Taannoin kun oli puhetta siitä vaatimuksesta että pitää olla 0,5 hoitajaa vanhusta kohden ja tähän ei muistaakseni päästy. Eli nykyinen hoitajan kustannus on halvempi koska alle tuon tavoitteen on jääty.
Jos tuo 0,5 hoitajan vaatimus olisi toteutunut, niin hoitajan palkkakustannuksen vaikutus hoitopäivämaksuun olisi ollut seuraava: Hoitajan palkkakulut 4000e/kk jaettuna 30vrk = 133e/vrk x0,5 = 66.5e/vrk.
Siis hoitajan palkkakulut vanhuspaikkaa kohden siinä unelmatilanteessa, että toimintayksikn vahvuudessa olisi 0,5 hoitajaa yhtä hoitopaikkaa kohden. Koska tuohon 0,5hoitajaa/hoitopaikka ei olla päästy, kustanuksen täytyy olla alhaisempi, olemmeko samaa mieltä?
Kokoomuslähteiden  http://www.terhikoulumies.fi/index.php/blogipaivitys/149-kotihoitoa-vai-vanhainkotipaikkoja mukaan vanhainkotipaikan hinta oli 181e/vrk.
Hoitajan unelmatilanne-palkkakulun ja hoitopäivän väliin jää silti 114 euroa. Eli lähtisitkö etsimään kenties säästöjä sieltä vai pudottamalla hoitajan palkkaa?

(Mikä on hoitajien keskipalkka Suomessa? Oma laskelmani 4000e kai mieluummin yläkanttiin.)

Entä vuokrien nousu, aiheutaako se palkankorotusvaatimuksia?
http://www.stat.fi/til/asvu/2012/03/asvu_2012_03_2012-11-02_tie_001_fi.html

Mitä aiheuttaa esim tämä

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/raskasta-liikennetta-uhkaa-kuljettajapula/2011/08/1380035#kommentit
Esimerkkinä vaikka yksityinen rautakauppa, jolla on oma kuorma-auto ja varastomies. Autolla käydään toimittamassa keikkoja. Varastomeihellä täytyy olla myös ammattipätevyysvaatimus täytettynä silloin kun hän ajaa kuorma-autoa, vaikka tittelinä on varastomies.

autonkuljettajien palkkauskustannuksiin?

Onko se varastomiehen ahneutta vai mitä?

[Jaska Pankkaaja]

Sailas on sen verran konkari että tietää verojen jo olevan tapissa ja niin lähellä eläkettä että voi puhua vapaasti. Niiden korotus kyllä kyykyttää rehellisiä muttei tuota enää lisää.

[Mockba]

Jos talousneroutta on laskea palkkoja, niin olkoon sitten niin.