Minne hävisi demokratia?

[jka]

No, jos tuo pätee, niin se julkisen talouden koko ja velkaantuminen, eivät ole se suurin ongelma, vaan se, ettei talous kasva. Vaikka mitään julkista taloutta tai velkaa ei olisi, tuo olisi suuri ongelma. Kasvun pitkäaikainen pysähtyminen voi johtua vain siitä, että tuottavuus ei kasva (väestöhän pysyy suht stabiilina). Onko sinulla a) jotain selitystä sille, miksi tuottavuus lakkaisi kasvamasta ja b) mitä pitäisi tehdä, että tuottavuus lähtisi uudelleen kasvuun?

Tämä on helppo. Kysy mielummin miksi ihmeessä tuottavuus nousisi seuravan vaikka 10 vuoden aikana? Niinpä, ei ole mitään syytä miksi se nousisi. Eikä mitään ole juurikaan edes tehtävissä asialle.

Ne harvat jotka enää tuottavaa työtä tekee ja voisivat tuottavuuttaan työssään ylipäätään parantaa on ajettu burnouttiin ja ne enneminkin downshiftaavat tulevaisuudessa. Myöskään investoinneilla ei saada tuottavuutta oleellisesti lisää. Sekin puoli on ajettu tappiin siinä työssä mitä Suomessa ylipäätään enää tehdään.

Julkisella sektorilla olisi vielä pelivaraa nostaa oleellisestikin työn tuottavuutta, mutta heikolta näyttää tuokin.

Ainoa mahdollisuus olisi, että 9% työttömän armeija saadaan töihin. Mutta tämä ei taas käy sosiaalidemokraateille koska se vaatisi sitä, että Suomi muutetaan palveluyhteiskunnaksi eli sosiaalidemokraattien kielellä piikayhteiskunnaksi.

Seuraava tuottavuuden kasvupyrähdys länsimaissa vaatii oleellisesti uusia teknologisia innovaatioita. Mutta niitäkään ei ole näköpiiriissä vähään aikaan. Umpikujassa ollaan.

[jka]

Miljardeihin tuijottaminen on väärä kohde. Velat maksetaan sillä, mitä tuotamme, eli BKT:lla.

Heh. Tämä on taas tätä sosiaalidemokraattista (väärin)ajattelua. BKT ei todellakaan ole sitä tuloa jolla valtio maksaa velat pois.

[sr]

Miljardeihin tuijottaminen on väärä kohde. Velat maksetaan sillä, mitä tuotamme, eli BKT:lla.

Heh. Tämä on taas tätä sosiaalidemokraattista (väärin)ajattelua. BKT ei todellakaan ole sitä tuloa jolla valtio maksaa velat pois.

Onhan. Täällähän on juuri puhuttu veroasteesta, eli verojen suhteesta BKT:hen. Veroja ei tarvitse korottaa, eli veroastetta muuttaa mihinkään, jos BKT kasvaa. Valtion tulot ovat siis kiinteästi kiinni siitä, mikä maan BKT on.

[sr]

Tämä on helppo. Kysy mielummin miksi ihmeessä tuottavuus nousisi seuravan vaikka 10 vuoden aikana? Niinpä, ei ole mitään syytä miksi se nousisi. Eikä mitään ole juurikaan edes tehtävissä asialle.

No, miksi se on sinusta kasvanut viimeisten 20:n vuoden aikana? Ja Suomessa siis keskimäärin nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin ja jopa nopeammin kuin USA:ssa. http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal16.pdf
(lähteenä OECD)

Ja muista, että sinun itsesi antamien tilastojen mukaan 1995 oli se vuosi, kun julkinen sektori oli suurimmillaan. Sinällään muuten tuossa antamassani käppyrässä on hauskaa se, että tuottavuuden kasvussa nopein pyrähdys tapahtui juuri 1990-luvun alussa, eli juuri siinä vaiheessa kun julkisen sektorin osuus kasvoi sinne huippuunsa.

Ne harvat jotka enää tuottavaa työtä tekee ja voisivat tuottavuuttaan työssään ylipäätään parantaa on ajettu burnouttiin ja ne enneminkin downshiftaavat tulevaisuudessa. Myöskään investoinneilla ei saada tuottavuutta oleellisesti lisää. Sekin puoli on ajettu tappiin siinä työssä mitä Suomessa ylipäätään enää tehdään.

Koskeeko tuo vain Suomea vai kaikkia muitakin maita? Jos koskee, niin mitä Suomessa on tapahtunut viimeisten 20:n vuoden aikana erilaista kuin muualla?

Ainoa mahdollisuus olisi, että 9% työttömän armeija saadaan töihin. Mutta tämä ei taas käy sosiaalidemokraateille koska se vaatisi sitä, että Suomi muutetaan palveluyhteiskunnaksi eli sosiaalidemokraattien kielellä piikayhteiskunnaksi.

Työttömät ovat suurelta osin matalan tuottavuuden työntekijöitä, vaikka heille työpaikka löytyisikin. En siis laskisi heidän varaan paljoakaan BKT:n nostamisen suhteen. Julkisen talouden kannalta heidän työllistämisessä huomattavasti sitä tulopuolta merkittävämpää olisi se, että he poistuisivat menopuolelta.

Seuraava tuottavuuden kasvupyrähdys länsimaissa vaatii oleellisesti uusia teknologisia innovaatioita. Mutta niitäkään ei ole näköpiiriissä vähään aikaan. Umpikujassa ollaan.

Mikäs innovoinnin on lopettanut? Milloin tuo pysähdys tapahtui?

[jka]

Onhan. Täällähän on juuri puhuttu veroasteesta, eli verojen suhteesta BKT:hen. Veroja ei tarvitse korottaa, eli veroastetta muuttaa mihinkään, jos BKT kasvaa. Valtion tulot ovat siis kiinteästi kiinni siitä, mikä maan BKT on.

Otetaan sitten saman tien 10 miljardia lisää lainaa ja palkataan kaikki työttömät valtion virkamiehiksi siirtämään papereita pöydän nurkasta toiseen. BKT nousi 10 miljardia ja samoin velka. Eli velka / BKT ei muuttunut miksikään. Vain sosiaalidemokraatti voi kuvitella, että tällä 10 miljardin BKT:n lisäyksellä maksetaan tuo 10 miljardin velka.

[jka]

No, miksi se on sinusta kasvanut viimeisten 20:n vuoden aikana? Ja Suomessa siis keskimäärin nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin ja jopa nopeammin kuin USA:ssa.

Yleisesti tietotekniikka ja internet. Pelkästään Suomessa 1990-luvulla Nokian ihme ja 2000-luvulla huonommin tuottavan teollisuuden alasajo. Eli puhdas rakennemuutos. Nokian ihme ja rakennemuutos tässä mittaakaavassa ovat yksittäisiä tapahtumia. Et pysty toistamaan niitä ja parantamaan edelleen tuottavuutta.

Koskeeko tuo vain Suomea vai kaikkia muitakin maita? Jos koskee, niin mitä Suomessa on tapahtunut viimeisten 20:n vuoden aikana erilaista kuin muualla?

Kyllä se tulee koskemaan kaikkia. USA on vielä sosiaalidemokratiakehityksessään vähän jäljessä mutta sekin tulee perässä.

Mikäs innovoinnin on lopettanut? Milloin tuo pysähdys tapahtui?

Ei se mihinkään ole loppunut, mutta joka vuosikymmen ei saada tuota kautta samaa boostia kuin tietotekniikasta ja internetistä. Jos halutaan samaa mittakaavaa niin täytyy ratkaista energiaongelma fuusio-reaktorilla tai jotain vastaavaa ennenkuin tuon varaan voi laskea samaa tuottavuuden kehitystä kuin viimeiseen 20 vuoteen.

Muuten tuossa sinun kuvassakin tuottavuus on ollut laskussa viimeiset 5 vuotta. Myöskään Suomen BKT ei ole edelleenkään sillä tasolla mitä se ole vuonna 2007. Viisi vuotta on jo mennyt laskusuunnassa. Mikäs tuon tuottavuuden nyt romautti kun ei romahtanut 90-luvun lamassakaan noin?

[sr]

Onhan. Täällähän on juuri puhuttu veroasteesta, eli verojen suhteesta BKT:hen. Veroja ei tarvitse korottaa, eli veroastetta muuttaa mihinkään, jos BKT kasvaa. Valtion tulot ovat siis kiinteästi kiinni siitä, mikä maan BKT on.

Otetaan sitten saman tien 10 miljardia lisää lainaa ja palkataan kaikki työttömät valtion virkamiehiksi siirtämään papereita pöydän nurkasta toiseen. BKT nousi 10 miljardia ja samoin velka. Eli velka / BKT ei muuttunut miksikään. Vain sosiaalidemokraatti voi kuvitella, että tällä 10 miljardin BKT:n lisäyksellä maksetaan tuo 10 miljardin velka.

Ja sinustako tuolla tavoin toimien valtion velka per BKT ei muuttuisi mihinkään? Mietipä uudestaan.

Minun pointtini oli se, että oleellista tämän velkakysymyksen kannalta on se, mitä on valtion (tai yleisesti julkinen) velka per BKT. Saamalla tämän laskuun voidaan velkaongelman sanoa olevan hallinnassa. Näin vaikka euroissa laskien velan määrä kasvaisikin.

[jka]

Onhan. Täällähän on juuri puhuttu veroasteesta, eli verojen suhteesta BKT:hen. Veroja ei tarvitse korottaa, eli veroastetta muuttaa mihinkään, jos BKT kasvaa. Valtion tulot ovat siis kiinteästi kiinni siitä, mikä maan BKT on.

Otetaan sitten saman tien 10 miljardia lisää lainaa ja palkataan kaikki työttömät valtion virkamiehiksi siirtämään papereita pöydän nurkasta toiseen. BKT nousi 10 miljardia ja samoin velka. Eli velka / BKT ei muuttunut miksikään. Vain sosiaalidemokraatti voi kuvitella, että tällä 10 miljardin BKT:n lisäyksellä maksetaan tuo 10 miljardin velka.

Ja sinustako tuolla tavoin toimien valtion velka per BKT ei muuttuisi mihinkään? Mietipä uudestaan.

Minun pointtini oli se, että oleellista tämän velkakysymyksen kannalta on se, mitä on valtion (tai yleisesti julkinen) velka per BKT. Saamalla tämän laskuun voidaan velkaongelman sanoa olevan hallinnassa. Näin vaikka euroissa laskien velan määrä kasvaisikin.

No takerrutaan sitten lillukanvarsiin.

Jos Suomen BKT on 180 miljardia ja velkaa 100 miljardia. En viitsi tarkistaa nyt tarkkoja lukja tähän hätään. Aika lähellä ollaan. Eli velka/BKT on 55%. Muutetaan luvut niin, että otettiin tuo 10 miljardia lisää velkaa. BKT siis 190 miljardia ja velkaa 110 miljardia. Velka/BKT on 57%. Joo, oleellisten lukujen äärellä tässä ollaan.

Tuossa sinun pointissa ei ole mitään miltä jos BKT ei kasva. Se taas oli minun pointtini. BKT ei ole kasvanut viimeiseen 5 vuoteen! Eikä tule kasvamaan jatkossakaan.

[sr]

No, miksi se on sinusta kasvanut viimeisten 20:n vuoden aikana? Ja Suomessa siis keskimäärin nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin ja jopa nopeammin kuin USA:ssa.

Yleisesti tietotekniikka ja internet. Pelkästään Suomessa 1990-luvulla Nokian ihme ja 2000-luvulla huonommin tuottavan teollisuuden alasajo. Eli puhdas rakennemuutos. Nokian ihme ja rakennemuutos tässä mittaakaavassa ovat yksittäisiä tapahtumia. Et pysty toistamaan niitä ja parantamaan edelleen tuottavuutta.

Hmm, ja tämä "yksittäinen tapahtuma" on tapahtunut juuri sinä aikana, kun sinusta sosiaalidemokraattinen politiikka on aiheuttanut tuhojaan. Mitä sinusta tuottavuuden kasvu ennen 1990-lukua (siis ennen kuin sosdem-politiikka vei koko käden) oli? Minulla ei ole Suomen lukuja noin pitkältä ajalta, mutta USA:n kohdalla käppyrää voi katsoa tästä:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/07/18/compensation-too/

Näyttäisi aika tasaiselta tuottavuuden nousulta 1950-luvulta nykypäiviin asti. Pieni notkahdus tuossakin on antidemarien Reaganin-Bushin kaudella (1980-luvulla) ja sitten jonkinlainen palautuminen demari-Clintonin kaudella (1990-luvulla) ja ehkä jälleen jonkinlainen notkahdus Bush 2:n kaudella 2000-luvun alku.

Koskeeko tuo vain Suomea vai kaikkia muitakin maita? Jos koskee, niin mitä Suomessa on tapahtunut viimeisten 20:n vuoden aikana erilaista kuin muualla?

Kyllä se tulee koskemaan kaikkia. USA on vielä sosiaalidemokratiakehityksessään vähän jäljessä mutta sekin tulee perässä.

USA oli huomattavan "demarillinen" Reaganin kauteen asti. Rikkaiden marginaaliverot olivat paljon korkeampia kuin Suomessa. Ja hyvin näytti puksuttavan.

Mikäs innovoinnin on lopettanut? Milloin tuo pysähdys tapahtui?

Ei se mihinkään ole loppunut, mutta joka vuosikymmen ei saada tuota kautta samaa boostia kuin tietotekniikasta ja internetistä. Jos halutaan samaa mittakaavaa niin täytyy ratkaista energiaongelma fuusio-reaktorilla tai jotain vastaavaa ennenkuin tuon varaan voi laskea samaa tuottavuuden kehitystä kuin viimeiseen 20 vuoteen.

Olisitko sinä pystynyt 1980-luvulla ennustamaan tätä internetin tuomaa boostia seuraaville vuosikymmenille? Tuskinpa. Miksi siis oletat, että pystyisit nyt ennustamaan, minkälaiset innovaatiot tuottavat seuraavat boostit? Tai vastaavasti, jos et näe mitään erityistä innovaatiota jo mielessäsi, niin päättelet siitä, ettei mitään ole tulossakaan?

Muuten tuossa sinun kuvassakin tuottavuus on ollut laskussa viimeiset 5 vuotta. Myöskään Suomen BKT ei ole edelleenkään sillä tasolla mitä se ole vuonna 2007. Viisi vuotta on jo mennyt laskusuunnassa. Mikäs tuon tuottavuuden nyt romautti kun ei romahtanut 90-luvun lamassakaan noin?

En tiedä. Ehkäpä se, että tuottavuus on kehittynyt niin nopeaa tahtia (vrt. USA ja etenkin EU), että hetkeksi on pakko hidastua jonkin verran ja antaa muiden ottaa kiinni. Lisäksi laskettelet jälleen valheita BKT:sta. Se ei suinkaan ole ollut viittä vuotta laskusuunnassa, vaan yksi voimakas lasku 2008 aiheutti sen, että vielä ei ole palattu sitä edeltäneelle tasolle. Sama tapahtui muuten 1990-luvullakin. Vasta vuosikymmenen puolivälissä palattiin sille 1990-tasolle, josta oli romahdukseen lähdetty. Toki tämä nykyinen lama on globaalisti paljon syvempi kuin 1990-luvun lama oli.

[jka]

Minulla ei ole Suomen lukuja noin pitkältä ajalta, mutta USA:n kohdalla käppyrää voi katsoa tästä:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/07/18/compensation-too/

Näyttäisi aika tasaiselta tuottavuuden nousulta 1950-luvulta nykypäiviin asti. Pieni notkahdus tuossakin on antidemarien Reaganin-Bushin kaudella (1980-luvulla) ja sitten jonkinlainen palautuminen demari-Clintonin kaudella (1990-luvulla) ja ehkä jälleen jonkinlainen notkahdus Bush 2:n kaudella 2000-luvun alku.

Tasaiselta? Katsotko samaa kuvaa taas ollenkaan kuin minä? 1995-2005 tuottavuuden kasvu oli kaksi kertaa niin nopeaa kuin missään vaiheessa 50 vuoteen. Mistäköhän johtui? ... Tietotekniikka ja internet.

Vuosien 1970 ja 1980 välillä tuottavuus taas polki käytännössä paikoillaan.

Historiassa on ollut useita vuosikymmenienkin jaksoja jolloin tuottavuus polkee paikoillaan. Parasta aikaa me elämme yhtä niistä. Ei tässä ole mitään ihmeellistä tilastojenkaan valossa.

[sr]

Jos Suomen BKT on 180 miljardia ja velkaa 100 miljardia. En viitsi tarkistaa nyt tarkkoja lukja tähän hätään. Aika lähellä ollaan. Eli velka/BKT on 55%. Muutetaan luvut niin, että otettiin tuo 10 miljardia lisää velkaa. BKT siis 190 miljardia ja velkaa 110 miljardia. Velka/BKT on 57%. Joo, oleellisten lukujen äärellä tässä ollaan.

Niin? Eli siis jos BKT kasvaa velkaa ottamalla, niin velka/BKT ei pienene. Minun pointtini oli se, että jos velka/BKT pienenee (kuten tapahtui 1990-luvun laman jälkeen, vaikka euroissa mitattu velka ei juuri pienentynytkään), ei velka ole erityinen ongelma.

Tuossa sinun pointissa ei ole mitään miltä jos BKT ei kasva. Se taas oli minun pointtini. BKT ei ole kasvanut viimeiseen 5 vuoteen! Eikä tule kasvamaan jatkossakaan.

Mistä ihmeestä tuon 5 vuotta laskua oikein tempaisit? BKT on kasvanut viimeiset 3 vuotta. Sitä ennen oli yksi raju pudotusvuosi. Ja näet tämän siinä velka/BKT käppyrässä. Siinä mentiin reilusti ylöspäin juuri sinä laskuvuotena ja sen jälkeen nousu on tasoittunut ja todennäköisesti kääntyy pian laskuun. Vaikka tämä lama on ollut globaalisesti paljon rankempi kuin 1990-luvun lama, Suomen velka/BKT ei ole revähtänyt yhtä suureksi kuin revähti 1990-luvulla (vaikka silloin lähtötaso oli melkein nollassa). On siis selvää, että julkinen talous oli paljon paremmin varautunut tähän lamaan kuin edelliseen.

Keynesiläisittäin ajatellen laman aikana valtion pitää juuri kasvattaa velkaa ja ylläpitää kulutusta, jotta lamasta päästään nopeammin yli. Ja tämä siis aivan riippumatta siitä, tehdäänkö tuo julkisen kulutuksen kasvatus "sosiaalidemokraattisesti" kaatamalla rahaa köyhille vai vaikka ostamalla omassa maassa valmistettuja tankkeja armeijalle. Ehkä tärkein syy sille, miksi Kreikka on niin toivottomassa tilassa, on se, ettei se ole voinut harjoittaa tätä julkista ekspansiota, vaan on kutistanut julkista sektoria ja sitä kautta syventänyt lamaansa. Parhaiten lamasta ovat selvinneet Pohjoismaat, Saksa ja Alankomaat, jotka ovat juuri kasvattaneet julkista alijäämää samalla, kun muut ovat kamppailleet sen kanssa, että saisivat sitä pienemmäksi.

Kansantaloutta tarkastellessa ei nimittäin toimi se, mikä toimii kotitaloudessa. Kun kotitalous joutuu talousvaikeuksiin tulojen laskun vuoksi, sen on todellakin järkevää kiristää vyötä ja vähentää kulutusta. Kansantalouden tasolla kulutuksen karsiminen lama-aikana johtaa kuitenkin entistä suurempaan pudotukseen tuloissa ja sitä kautta sellaiseen syöksykierteeseen, johon Kreikka on nyt joutunut. Kansantaloudelle oikea aika kiristää vyötä ja maksaa velkoja pois, on nousukausi. Juuri niin kuin Suomi toimi 1990-2008.

[jka]

En tiedä. Ehkäpä se, että tuottavuus on kehittynyt niin nopeaa tahtia (vrt. USA ja etenkin EU), että hetkeksi on pakko hidastua jonkin verran ja antaa muiden ottaa kiinni. Lisäksi laskettelet jälleen valheita BKT:sta. Se ei suinkaan ole ollut viittä vuotta laskusuunnassa, vaan yksi voimakas lasku 2008 aiheutti sen, että vielä ei ole palattu sitä edeltäneelle tasolle. Sama tapahtui muuten 1990-luvullakin. Vasta vuosikymmenen puolivälissä palattiin sille 1990-tasolle, josta oli romahdukseen lähdetty. Toki tämä nykyinen lama on globaalisti paljon syvempi kuin 1990-luvun lama oli.

Vielä ei olla palattu ja sitten kun jossain vaiheessa palataan sukelletaan taas. Katsopa Japanin BKT:n kehitystä vuoden 1990 jälkeen. Japanin BKT nousi lopullisesti merkittävästi huipputason yli vasta joskus 2010. Eli 20 vuoden jälkeen. Samalla tiellä ollaan.

Valtion menot on kuitenkin edelleen mitoitettu huippuvuoden 2007 mukaan. Jos ja kun seuraavat 20 vuotta BKT ei oleellisesti kasva niin mitä meinaat sosiaalidemokraattina tehdä?

[sr]

Minulla ei ole Suomen lukuja noin pitkältä ajalta, mutta USA:n kohdalla käppyrää voi katsoa tästä:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/07/18/compensation-too/

Näyttäisi aika tasaiselta tuottavuuden nousulta 1950-luvulta nykypäiviin asti. Pieni notkahdus tuossakin on antidemarien Reaganin-Bushin kaudella (1980-luvulla) ja sitten jonkinlainen palautuminen demari-Clintonin kaudella (1990-luvulla) ja ehkä jälleen jonkinlainen notkahdus Bush 2:n kaudella 2000-luvun alku.

Tasaiselta? Katsotko samaa kuvaa taas ollenkaan kuin minä? 1995-2005 tuottavuuden kasvu oli kaksi kertaa niin nopeaa kuin missään vaiheessa 50 vuoteen. Mistäköhän johtui? ... Tietotekniikka ja internet.

Vuosien 1970 ja 1980 välillä tuottavuus taas polki käytännössä paikoillaan.

1970-luvulla oli energiakriisi, joka varmasti vaikutti etenkin teollisuuden tuottavuuteen.

Historiassa on ollut useita vuosikymmenienkin jaksoja jolloin tuottavuus polkee paikoillaan. Parasta aikaa me elämme yhtä niistä. Ei tässä ole mitään ihmeellistä tilastojenkaan valossa.

Missä tuollainen "useiden vuosikymmenien" paikallaanpolkemisen jakso on huomattavissa sanotaan viimeiseltä sadalta vuodelta? Tuossa USA:n käppyrässä sen hitaimman jakson (1975-1995) aikana tuottavuus kasvoi 100%:sta 150%:in (vuoden 1948 luvusta). Ja siis "sosiaalidemokraattisessa" Suomessa viimeisten 20:n demarivuoden aikana on keskimääräinen kasvu tuottavuudessa ollut vielä sitä hehkuttamaasi USA:n nopeaa pyrähdystä nopeampaa. Vaikka siis tuottavuuden kasvu seuraavan 20:n vuoden aikana laskisi sille tasolle, mitä se oli USA:ssa tuon hitaimman kasvupätkän aikaan, tämä tarkoittaisi silti merkittävää lisäystä BKT:hen (olettaen työntekijämäärän pysyvän suht vakiona).

Mutta hienoa tietää, että sinulla on kristallipallo, josta voit lukea, mitä tuottavuus tulee seuraavat vuosikymmenet olemaan.

[jka]

1970-luvulla oli energiakriisi, joka varmasti vaikutti etenkin teollisuuden tuottavuuteen.

Ja nyt meillä ei ole mitään kriisiä joka vaikuttaisi mahdollisesti samalla tavalla?

[sr]

En tiedä. Ehkäpä se, että tuottavuus on kehittynyt niin nopeaa tahtia (vrt. USA ja etenkin EU), että hetkeksi on pakko hidastua jonkin verran ja antaa muiden ottaa kiinni. Lisäksi laskettelet jälleen valheita BKT:sta. Se ei suinkaan ole ollut viittä vuotta laskusuunnassa, vaan yksi voimakas lasku 2008 aiheutti sen, että vielä ei ole palattu sitä edeltäneelle tasolle. Sama tapahtui muuten 1990-luvullakin. Vasta vuosikymmenen puolivälissä palattiin sille 1990-tasolle, josta oli romahdukseen lähdetty. Toki tämä nykyinen lama on globaalisti paljon syvempi kuin 1990-luvun lama oli.

Vielä ei olla palattu ja sitten kun jossain vaiheessa palataan sukelletaan taas. Katsopa Japanin BKT:n kehitystä vuoden 1990 jälkeen. Japanin BKT nousi lopullisesti merkittävästi huipputason yli vasta joskus 2010. Eli 20 vuoden jälkeen. Samalla tiellä ollaan.

Jaaha, jälleen katsoit kristallipallostasi, että sukellus on edessä. Miksi olisi, kun talous näyttää kasvun merkkejä muualla maailmassa (ehkä niitä EU:n kriisimaita lukuunottamatta)?

Valtion menot on kuitenkin edelleen mitoitettu huippuvuoden 2007 mukaan. Jos ja kun seuraavat 20 vuotta BKT ei oleellisesti kasva niin mitä meinaat sosiaalidemokraattina tehdä?

Kuten jo sanoin, julkinen velka/BKT ei käytännössä kasva enää (viimeisen vuoden, eli 2011 kohdalla kasvua oli 48.4%:sta 48.6%:in). Jos talouskasvu jatkaa sillä uralla, millä se on nyt pari vuotta ollut (voit tietenkin kertoa meille, miksi se yhtäkkiä lähtisi juuri Suomessa sukeltamaan, kun muualla kasvetaan), niin tuo lähtee alaspäin.

Mutta kerropa meille nyt, mitä sitten sinusta pitäisi tehdä? Leikata julkista kulutustako ja siten saada aikaan samanlainen lama kuin Kreikassa ja Espanjassa (ja pienemmässä mitassa Britanniassa, jossa sielläkin valtion leikkauksilla satiin aikaiseksi "double dip" -lama, josta se näyttäisi nyt olevan vähitellen kääntymässä nousuun, tosin paljon hitaammin kuin muissa EU:n ei-kriisimaissa)?

[sr]

1970-luvulla oli energiakriisi, joka varmasti vaikutti etenkin teollisuuden tuottavuuteen.

Ja nyt meillä ei ole mitään kriisiä joka vaikuttaisi mahdollisesti samalla tavalla?

Ei samanlaista lähellekään. Öljyn hinta on toki korkealla, mutta yhteiskuntamme ei ole lähellekään samalla tavoin riippuvainen öljystä kuin oli 1970-luvulla, vaan energiajärjestelmissä on paljon enemmän diversiteettiä.

[jka]

1970-luvulla oli energiakriisi, joka varmasti vaikutti etenkin teollisuuden tuottavuuteen.

Ja nyt meillä ei ole mitään kriisiä joka vaikuttaisi mahdollisesti samalla tavalla?

Ei samanlaista lähellekään. Öljyn hinta on toki korkealla, mutta yhteiskuntamme ei ole lähellekään samalla tavoin riippuvainen öljystä kuin oli 1970-luvulla, vaan energiajärjestelmissä on paljon enemmän diversiteettiä.

Nyt en kyllä ajatellut öljyä. Et sitten mitään muita kriisejä näe tässä ympärillä, jotka voisivat mahdollisesti kestää vielä vuosia jopa vuosikymmenen?

[jka]

Mutta kerropa meille nyt, mitä sitten sinusta pitäisi tehdä?

Perusidea on niin simppeli, että sen pitäisi jopa soiaalidemokraatinkin ymmärtää.

Talous on syklistä ja syklit voivat kestää vuosikymmeniä. Valtion talous pitää siis mitoittaa syklin aallonpohjan mukaan. Ei huipun mukaan niinkuin nyt tehdään. Pelkästään tällä periaatteella ei tule koskaan missään taloussyklin vaiheessa mitään ongelmia. Päinvastoin tässä mallissa silloin kun sukelletaan niin on paljon enemmän elvytysvaraa jos sitä tarvitaan toisin kuin jos lamaan sukellettaessa ollaan jo mitoitettu kaikki menot edellisen huippuvuoden mukaan.

Eli valtio voi kasvattaa budjettian korkeintaan vain vuotuisen inflation verraan edellisestä laman pohjasta mitattuna. Jos reaalinen BKT kasvaa enemmän niin silti budjettia ei saa kasvattaa edes noususuhdanteen lopussa vaikka mieli tekisikin. Kun taas sukelletaan uuteen  lamaan niin budjettia ei tarvitse kuitenkaan leikata jos vaikka pukkaisi deflaatiota. Tästä saadaan jo suoraan mukava elvytysvara. Mahdollisesti tässä tilanteessa voisi sallia jopa velkaelvytyksenkin ja budjetin kasvattamisen. Mutta kun aallonpohja on taas ylitetty palataan normaaliin päiväjärjestykseen ja budjettia saa taas kasvattaa korkeintaan inflaation verran.

[Lalli IsoTalo]

Asiat, joista on vuosikymmenet, -sadat tai -tuhannet pystytty päättämään yksityisesti, ovatkin muka yhtäkkiä sellaisia, "ettei yksityinen päätöksenteko sovellu". Tosiasiassa nykypolitiikassa päätetään huomattavassa määrin asioista, joihin yksityinen päätöksenteko soveltuisi kyllä. Mutta ihmisille valehdellaan että ei muka sovellu. {clip}

Jokaisessa tapauksessa on tietysti kollektiiviuskovainen sitä mieltä, että hei täähän on ihan pakko päättää yhteisesti, koska on muka tehokkaampaa / oikeudenmukaisempaa / muuten vaan täytyy. Todellinen syy on se, että kollektiiviuskovainen uskoo kollektiivin päättävän asiasta niin kuin hän haluaa, jolloin hänelle on edullista että muut voidaan pakottaa siihen.

Hyväntekeväisyys
Tämä nykyajan metsärosvo Robin "kollektivisti" Hood ottaa rahasi ja jakaa saaliin ne itse valitsemalleen kohteelle, jotta saa tuntea hyvää omantuntoa vähäosaisten olojen parantamisesta ja koko maailman parantamisesta. Hän vie sinulta oikeuden määritellä ketä haluat tukea ja kuinka paljon. Hän vie sinulta oikeutesi tuntea hyvää omantuntoa, koska "sinä et kuitenkaan tukisi ketään, jos sinulle annettaisiin valinnanvapaus". Robin "kollektivisti" Hood luukuttaa rahasi myös kavereilleen omalle iloiselle joukkiolleen ja kansanvälisille pankkiireille, siis niille jotka saavat asiakkaita, kun kollektivistinen byrokratia pitää huolen siitä, että valtiot menot ovat tuloja suuremmat.

Asuminen
Kollektivisti päättää, että samalla alueella pitää oman rahan asuntoja ja sosiaalisti asuntotuotantoa. Jos kuulut keskiluokkaan, kollektivisti jättää sinulle vähemmän mahdollisuuksia valita millaisella alueella voit asua. Mitä vikaa olisi siinä, että kapungissa olisi opiskelijakaupunginosa, lapsiperhekaupunginosa, vanhustenkaupunginsa jne ... plus kollektivistin suosikki, seka-asuntotuotantokapunginosa? Kollektivisti karsii keskiluokan asumisvaihtoehtoja, koska hän tietää sinua paremmin mikä paras vaihtoehtosi. Hän myös haluaa piilottaa pois silmistä kollektivistisen politiikan ja väestönvaihtoprojektin seuraukset sekoittamalla ne valtaväestön sekaan.

Koulutus
Kollektivisti päättää, että koko väestön on saatava sama indoktrinointi, jotta heistä tulee hyvinvointivaltion kannattajia, eli eurososialisteja, eli kollektivisteja. Mitä vikaa olisi siinä, että vanhemmat valitsisivat itse millaisen koulutuksen lapset saavat? Se, että heistä ei tulisi systeemin aivopesemiä kollektivisteja, jotka kannattavat systeemiä, meni miten meni.

Hypoteesi
Lähiyhteisöllisyys on evoluution valossa luonteva toimintamalli. Aviopari voi omistaa yhdessä omaisuutta. Tutut perheet voivat omistaa yhdessä kesämökin tai purjeveneen. Niin kauan kuin yhteisön jäsenet tuntevat toisensa ja toimivat vapaaehtoisesti yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa, yhteisöllisyys toimii ihmisen kanssa yhteensopivasti.

Mitä isommaksi yhteisö kasvaa, sitä enemmän kaikki yrittävät lypsää yhteistä pyhää lehmää, ilman että kukaan haluaa ruokkia sitä. Seurauksena on lopulta pyhän lehmän kuolema.

Globaalimassakollektivismi eli kansanvälinen kommunismi on tuottanut tähän mennessä pelkkää kurjuutta ja kuolemaa: 100 miljoonaa oman maan kansalaista tapettu oman hallituksen toimesta (Black Book of Communism). Pikkuserkku eli kansallinen sosialismi (vasemmiston äärioikeisto) ei ole ollut ihan yhtä tehokas.

[sr]

Vasemmisto usein syytää oikeistoa ahneudesta, mutta itse olen sitä mieltä, että varsinainen ahneus löytyy vasemmalla. Vasemmistohan haluaa kollektivisoida varat, jotta ne voidaan jakaa omille porukoille. Vasemmistolainen kanattaa vahvaa tulonjakopolitiikka koska hän itse höytyy siitä. Varaton vasemmistolainen on sitä mieltä, että hänelle pitä antaa rahaa, jota muut ovat ansainneet työnteollaan.
Mitä muuta tämä on kun laiskuutta yhdistettynä pohjattomaan ahneuteen?!

Tämä ahneus sitten verhoillaan sitten reotriikkaan solidarisuudesta, heikkojen huolenpidosta jne. Haluan nähdä sen vasemmistolaisen, joka ei aja "solidaarisuutta" oma vaurastuminen mielessä. Haluan nähdä sen vasemmistolaisen, jonka oma palkka ei ole kiinni siitä että hän ajaa "solidaarisuutta" muiden rahoilla.

En tiedä, olenko "vasemmistolainen", mutta ajan solidaarisuutta tulonjaossa, vaikka itse en siinä ole hyötyjänä. (Siis taloudellisesti. Sitä kautta, että minusta niin syntyy parempi yhteiskunta, tietysti minäkin siitä hyödyn). Näin etenkin nykyisessä elämänvaiheessani, kun olen jo yhteiskunnalta lypsänyt ilmaisen koulutuksen peruskoulusta yliopistoon. Vähän aiheen sivusta voin myös kertoa kannattavani vapaaehtoisarmeijaan siirtymistä, vaikka itseltäni intti on jo aikoja sitten suoritettu, joten siinäkin ajamani asia on oman henkilökohtaisen edun vastaista. Ehkä sinulle on mahdotonta sellainen ajatus, etteivät kaikki ihmiset katso politiikkaa niin, että mitenköhän juuri minun henkilökohtainen etuni maksimoituisi, vaan ennemminkin, miten saisimme tuotettua kaikille ihmisille paremman yhteiskunnan.

Lisäksi kysymyksesi voi tietenkin kääntää toisinkin päin. Haluan nähdä sen oikeistolaisen, joka ei itse ole hyötymässä veronalennuksista ja tukien leikkauksista, vaan ajaa noita siksi, että sitä kautta mielestään saadaan aikaiseksi parempi (elinvoimaisempi, oikeudenmukaisempi, jne.) yhteiskunta. Miksi sinusta tämän vaatiminen ei ole ahneutta, mutta tuo yllä kuvaamasi on?

Mitä muuten käyttämääsi retoriikkaan tulee, niin aika harva on haluamassa "kollektivisoida varoja", vaan yleensä solidaarisuuteen liittyvät vaatimukset kohdistuvat lähes aina tuloihin ja niiden tasoittamiseen. Eläkeläismummujen isoja säästötilejä ei varmaan kukaan aja otettavaksi yhteiskunnalle, eikä edes ökyrikkaiden palatseja ja muskeliveneitä. Ainakaan siis samassa mitassa kuin ajetaan sitä, että sen ökyrikkaan tuloja jaetaan muillekin.

Omasta mielestäni noin asian pitääkin olla. Vaikka ihmiset jossain määrin voivatkin vaikuttaa tulotasoonsa, niin siihen vaikuttaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin siihen, miten ne ansaitsemasi rahat sitten käytät. Kaikki eivät voi tulla Nokian pääjohtajiksi, mutta kaikki voivat joko säästää tai kuluttaa rahojaan. Jos siis varoja tasoitettaisiin (siis verrattuna siihen, että tasoitetaan tuloja), seuraus olisi se, että tuloista riippumatta ihmiset panisivat kaiken kulutukseen, jottei jäisi varoja tasoitettavaksi. Sen sijaan tulojen suhteen harva hakeutuu matalatuloiseen työhön välttääkseen veroja, vaan kyllä töitä yleensä tehdään niin korkeapalkkaisessa työssä kuin mihin rahkeet riittävät, vaikka tuloista ei kaikkea omaan taskuun tulekaan.

[sivullinen.]

Mitä muuten käyttämääsi retoriikkaan tulee, niin aika harva on haluamassa "kollektivisoida varoja", vaan yleensä solidaarisuuteen liittyvät vaatimukset kohdistuvat lähes aina tuloihin ja niiden tasoittamiseen.

Minä olen ilmoittanut moneen kertaan haluavani. Nimenomaan poistaa euroaikana syntyneet ansiottomat varat.

Eläkeläismummujen isoja säästötilejä ei varmaan kukaan aja otettavaksi yhteiskunnalle, eikä edes ökyrikkaiden palatseja ja muskeliveneitä.

Nyt tuli sellainen vertaus, että voi olla satavarma sr:n omasta tilanteesta. Taitaa olla tilillä paljon rahaa ja työt vituttaa. Tuollaisella oma lehmä ojassa demariasenteella on saatukkin sitten koko järjestelmä viittä vailla romahdusta. Minun etujani, ette vie! Valtion - tai yksilöiden - menestymisen kannalta ei tuollaista voi mitenkään perustella. Jokaiselle eläkeläismummulle on taattava toimeentulo ja selviäminen, joten säästöt tulevat aina olemaan sen päälle. Ne eivät ikinä voi olla ainoa rahanlähde - koska niitä ei ole kaikilla.

[jmk]

Mitä muuten käyttämääsi retoriikkaan tulee, niin aika harva on haluamassa "kollektivisoida varoja", vaan yleensä solidaarisuuteen liittyvät vaatimukset kohdistuvat lähes aina tuloihin ja niiden tasoittamiseen.

Höpönlöpön. Tyypillistä sossuharhautusta.

Varainsiirtovero. Rahamarkkinavero. Kiinteistövero. Olipa aikoinaan varallisuusverokin. Näissä verotetaan varoja sellaisenaan tai varojen siirtymistä paikasta toiseen, eikä mitään tuloa.

Sossuilijan mielestä on varmaankin oikein esim. se, että jos myyn taloni 300 000 eurolla Matti Möttöselle, niin hinnasta 4 % eli 12 000 euroa menee valtiolle. Jos Matti Möttönen myy saman talon edelleen samaan hintaan Ville Virtaselle, taas menee varainsiirtoverona 12 000 euroa valtiolle, vaikka mitään tuloa ei syntynyt. Mitähän "tuloa" tässä mahdollisesti verotettiin? (Mahdollinen myyntivoiton vero on vielä erikseen ja siihen päälle. Siinäkin verotetaan myös inflaatiota, eli jo pelkästään se, että omaisuus on säilyttänyt arvonsa, on sossuilijan mielestä verotettavaa.)

[sr]

Eläkeläismummujen isoja säästötilejä ei varmaan kukaan aja otettavaksi yhteiskunnalle, eikä edes ökyrikkaiden palatseja ja muskeliveneitä.

Nyt tuli sellainen vertaus, että voi olla satavarma sr:n omasta tilanteesta. Taitaa olla tilillä paljon rahaa ja työt vituttaa. Tuollaisella oma lehmä ojassa demariasenteella on saatukkin sitten koko järjestelmä viittä vailla romahdusta. Minun etujani, ette vie! Valtion - tai yksilöiden - menestymisen kannalta ei tuollaista voi mitenkään perustella.

Ei ole tilillä paljoa rahaa. Oman hyötyni kannalta minun kannattaisi kannattaa vaikka juuri noita mummujen pankkitilien tyhjentämisiä. Mielestäni kuitenkin kirjoitin varsin selvästi perustelut sille, miksi minusta varallisuutta ei ole järkevää verottaa samalla tavoin kuin hyväksyn tulojen verottamisen. Perintöjen verottamisen suhteen olen kahden vaiheilla. Niihin pätee osin samat perustelut kuin varallisuuteen yleensäkin, mutta toisaalta niiden verottaminen tuntuu oikeudenmukaiselta.

Jokaiselle eläkeläismummulle on taattava toimeentulo ja selviäminen, joten säästöt tulevat aina olemaan sen päälle. Ne eivät ikinä voi olla ainoa rahanlähde - koska niitä ei ole kaikilla.

Ei kyse ole tuosta. Kyse on siitä, että miksi verottajan pitäisi suosia sitä, että panen rahani palamaan nyt ja heti verrattuna siihen, että teen sen vasta vuosien päästä. Varallisuuden verottaminen tarkoittaa juuri tätä.

[Markkanen]

Kun täällä joillakin on syvä antipatia valtion tai kunnan virkamiehiä kohtaan niin pyytäisin kuitenkin hieman tarkennusta asiaan. Jos PV lopettaa kasarmejaan niin virkamiehiä jää tuhansia työttömiksi. Parantuuko turvallisuus ja asepalveluksen suorittaminen haja-asutusalueilla?
Suomeen jää kohta enää muutama poliisilaitos. Työttömiä ei tule paljoa, mutta paraneeko turvallisuus? Mitä jos poliisin paikalle saaminen kestää vaikka pari tuntia?
Oikeustalot vähenevät dramaattisesti. Työttömiä ei tule, mutta virkoja ei täytetä kun joku jää eläkkeelle. Onko kivaa lähteä hoitamaan asioitaan oikeustalolle joka on vaikka 70km päässä?
Onko kivaa soittaa hätäkeskukseen kun saat vastauksen, että olet jonossa? jne. Jokainen virasto joka palvelee kansaa on joutunut leikkausten ja lakkautusten ahdinkoon. Säästöjä ei paljoa tule, mutta kansa kärsii. Tätäkö halutaan? Valmiin passin saaminen pol kansliasta voi kestää 5 tuntia jonossa. Voisiko joku kohdentaa hieman mitä tällä systemaattisella virkamiesten halveksunnalla oikein tarkoitetaan? Ketä pitäisi potkia pois? Mistä virastosta tai laitokselta? Aina puhutaan vaan virkamiehistä.

Ps. Tekisitkö sinä poliisin hommia suuressa kaupungissa 1850€ peruspalkalla nuorempana konstaapelina? Kyllä varmaan käy kateeksi julkisia palkkataulukoita. Keskiarvot ei kerro totuutta. Itse en ainakaan ole koskaan saanut sellaista palkkaa mitä ilta-alkuisten lehtien palkkavertailut näyttävät. Joku tienaa paljon ja monet vähemmän. Se on keskiarvo sitten. Ei se, mitä oikeasti joku tienaa.

[jka]

Vantaan äänestysprosentti 51%. Seuraavissa kuntavaaleissa Suomesta tulee löytymään monta kuntaa, joiden äänestysprosentti on alle 50. Demokratiaa viedään viemäristä alas kovaa vauhtia. Eipä voida oikein puhua edes tälläkään hetkellä enää enemmistöpäätöksistä kuntatasolla. Eliitti vei kaiken ja kansalle jäi luu käteen.

[sivullinen.]

Kun täällä joillakin on syvä antipatia valtion tai kunnan virkamiehiä kohtaan niin pyytäisin kuitenkin hieman tarkennusta asiaan. Jos PV lopettaa kasarmejaan niin virkamiehiä jää tuhansia työttömiksi.

Minulla on antipatioita virkamiehiä kohtaan, siis vastaan.

Sotilas ja virkamies ovat eri asioita. Ylipäätään sinun esimerkkisi ovat toisesta - siitä hyväksyttävän kuuloisesta - ääripäästä. Käytät 1800e/kk - peruspalkkana - tienaavaa suurkaupungin poliisia esimerkkinä. Se on ensinnäkin vääristelevä. Poliiseilla on aina lisiä palkassa, ja pääkaupunkiseudulla vielä enemmän. Todellinen palkka on ammattiyhdistyksen tarkasti vaalima salaisuus, mutta on lähempänä 2500e/kk kuin 1800e/kk - siis ennemmin välillä 2500-2150 kuin 2150-1800. Minä voisin samalla perusteella ottaa virkamiehistä esimerkiksi toisen ääripään. Ympäristötoimenjohtajan - palkka 5500e/kk; tarpeeton homma ja todella korkea palkka. Puhumme siksi aivan eri asioista; sinä puhut "virkamiehistä" ja minä puhun "virkamiehistä". Todellisuudessa ei ole yhtä ainoaa virkamiehen arkkityyppiä, joka vastaisi kaikkia.

Omat tutkimukseni ovat osoittaneet tilanteen huonouden. Ensinnäkin on näitä korkeapalkkaisia johtajia; jotka ovat poliittisesti valittuja. Sitten on hieman vähemmän tienaava, mutta silti yksityiseen sektoriin verratuna selvästi enemmän tienaava ryhmä. Kutsun heitä "puolipoliittisiksi ammattiyhditysturvaajiksi". He ovat olleet asemassaan niin kauan, että pystyvät siinä käyttämään valtaa ja ammattiyhdistysliikkeen ja julkisen päätöksenteon ristiinkytkentää. Vaikka he eivät ole poliittisessa päätöksenteossa mukana, he pystyvät tuhoamaan poliittisesti tehdyt päätökset ja aiheuttamaan suunnatonta tuhoa kaikille vallanpitäjille. Näillä avuillaan he kiristävät itselleen helpot työt ja suuret palkat. Tämä ryhmä on sosialismin selkäranka. Se vaatii "palveluiden turvaamista", mutta samalla myös on itse ansiokkaasti niitä tuottamassa. Ainoa ongelma on, että sen ryhmän edustajat alkavat olla eläkeiässä tai muuten kyllästyneitä tekemään tuottavia töitä; muuttavat työnsä vain heitä itseään tyydyttäviksi harrastuksiksi. Siksi on tarvittu kolmas ryhmä. Poliittisesta päätöksenteosta täysin irti oleva paarialuokka: halpatyövoima eli vuokratyövoima, maahanmuuttajatyövoima ja opiskelijatyövoima. Nämä tekevät töitä reilusti alle 1000e/kk - jos tekevät - eivätkä nauti mistään eduista. Näitä tarvitaan lisää, jos halutaan ylläpitää sosialistien vaatimia "palveluita", mutta nämä itse eivät niistä pääse nauttimaan. Sosialistien palvelut on suunnattu vain sosialisteille. Siinä on kuva Suomen työntilanteesta nykyään. Siinä tulee esiin sen ongelmat.

Kun tämä "halpatyövoima" joukko jatkuvasti kasvaa, ja samalla sen elintaso ero sosialisteihin ja johtajiin kasvaa, alkaa siitä tuntumaan, ettei ole demokratiaa. Heillä ei tunnu olevan mitään valtaa, vaikka heitä on suunnattoman paljon. Tilanne huipentuu kun 48% kansasta kuuluu tähän luokkaan. Sen jälkeen ei enää voida lisätä luokan kokoa - tai se saa vallan. Vaan ajaudutaan Kreikkamaiseen kaaokseen.

Ps. Tekisitkö sinä poliisin hommia suuressa kaupungissa 1850€ peruspalkalla nuorempana konstaapelina? Kyllä varmaan käy kateeksi julkisia palkkataulukoita. Keskiarvot ei kerro totuutta. Itse en ainakaan ole koskaan saanut sellaista palkkaa mitä ilta-alkuisten lehtien palkkavertailut näyttävät. Joku tienaa paljon ja monet vähemmän. Se on keskiarvo sitten. Ei se, mitä oikeasti joku tienaa.

Lähteitä.

Keskipalkka kaupungeittain

Helsinki   2 300 €

http://palkkavertailu.com/palkka/poliisi

Poliisin perustutkinto antaa kelpoisuuden vanhemman konstaapelin virkaan. Vanhemman konstaapelin peruspalkka on noin 1630 e/kk. Peruspalkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä, kuten henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa lisä ja esimerkiksi olosuhdelisä. Vastavalmistuneen poliisin säännöllisen työajan palkka on keskimäärin noin 2300 e/kk.

http://paraspalkka.blogspot.fi/2009/02/poliisin-palkka.html

Poliisiksi?

* Poliisiksi voi opiskella Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella.
* Keskipalkka 2 600 euroa.

http://www.city.fi/artikkeli/ammattirotuoppi/3562/

Poliisiksi opiskellaan poliisikoulussa ja vastavalmistuneen poliisin peruspalkka on keskimäärin noin 2300€ kuukaudessa.

http://poliisin.palkkatieto.com/

Missä oli se 1850e? Mutta se olikin peruspalkka, kuten sanoit. Elopin peruspalkka oli miljoona euroa. Päälle tulivat bonukset puolimiljoonaa ja muita lisiä kuusi ja puolimiljoonaa. Hänen palkkansa sanotaan olevan siten kahdeksen miljoonaa; ei yhtä miljoonaa. Propagandaa kielenkäytössä tulee välttää.

[Reinhardt42]

Sivulliselta kohtuu hyvä yhteenveto. On selkeästi funtsinut asioita. Tarpeellisia virkamiehiä kohtuupalkalla tässä maassa on paljon,
niitä toisenlaisia ihan helvetisti liikaa.

[guest7001]

Aika hyvä kirjoitus tulonsiirtoyhteiskunnasta... aihetta sivuten.

http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123524-vasuri-korottaa-aina

[sr]

Minä äänestin Kokoomusta 1990-luvulla koska kuvittelin sen olevan nimenomaan vastapaino jo silloin nähtävissä olevalle sosiaalidemokraattiselle kehitykselle. Mutta kun Kokoomus sitten pääsi valtaan 90-luvulla niin lopputulos oli vain entistä pahempi. Kokoomuus muuttui paljon enemmän sosiaalidemokraattiseksi kuin SDP on koskaan ollut. Nyt Kokoomus on hylännyt kaikki 90-luvun ihanteensa ja myy itseään ihan yhtä halvalla kuin kaikki muutkin tekisivät samassa tilanteessa. Jos edes Kokoomusta äänestämällä ei saanut vaihtoehtoa tälle pirun sosiaalidemokratialle niin millä sitten? Ei tämä ole mitään demokratiaa jos ei edes sitä äänestämällä joka olisi ollut aikoinaan paras vastapaino saanut lopulta muutosta aikaan vaan itse asiassa mentiin vain huonompaan suuntaan siinä asiassa jota vastaan äänestettiin.

Tuli tässä nyt tällainen uutinen vastaan: Nuorten Liiton varapuheenjohtaja Saul Schubak: "Kaikki julkinen sosiaaliturva pitää lakkauttaa asteittain järkevällä aikavälillä". Minulle ei tule mieleen, että kukaan Kokoomus-poliitikko olisi mennyt tuollaisia laukomaan sillä sinun kultaisella 1990-luvulla. Jos tuo lausunto on nyt sitä "enempää sosiaalidemokaattisuutta kuin SDP koskaan", niin kiinnostaisi tietää, että mikä sitten on antisosiaalidemokraattisuutta...

[jka]

Tuli tässä nyt tällainen uutinen vastaan: Nuorten Liiton varapuheenjohtaja Saul Schubak: "Kaikki julkinen sosiaaliturva pitää lakkauttaa asteittain järkevällä aikavälillä". Minulle ei tule mieleen, että kukaan Kokoomus-poliitikko olisi mennyt tuollaisia laukomaan sillä sinun kultaisella 1990-luvulla. Jos tuo lausunto on nyt sitä "enempää sosiaalidemokaattisuutta kuin SDP koskaan", niin kiinnostaisi tietää, että mikä sitten on antisosiaalidemokraattisuutta...

Miten yksittäisen kokoomusnuoren lausunto liittyy mitenkään Kokoomuksen harjoittamaan hallituspolitiikaan?

Vertaa nyt edes vaikka Viinasen valtiovarainministeriöintiä Kataisen valtiovarainministeriöintiin niin vertalussa on jotain mieltäkin.