2012-08-31 Opetusministeri: Selvitämme yhteisen uskontotiedon mahdollisuuden

[Faidros.]

^Ei pidä, vaan silloin kuin yrittäjä parhaaksi kokee. Harvoin maitokauppa kannattaa pitää aamuyöstä auki. Tai valokuvaamo, tai...

[Zoroaster]

Ei ole rekisteröintipakkoa; huoltajien ei tarvitse erikseen pyytää; kolmen sääntö koskee opetuksen järjestäjää, joka on yleensä kunta eli, jos saman kunnan peruskouluissa on kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa tai kolme uskonnotonta, niin omaa uskontoa/ET:a pitää opettaa (käytännössä näin ei kuitenkaan usein ole); Suomessa saattaa hyvin olla satoja kristillisiä yhteisöjä, mutta islamin kohdalla liikutaan parinkymmenen paikkeilla.

Käytännössä kuitenkin tarvitsee pyytää, sillä jos mitään ei erikseen pyydetä, niin lapsen oletetaan opiskelevan ev.lut.-uskontoa.

Kaikki kouluopetus nojaa humanismiin. Kouluopetus ei ylipäätään voi olla arvovapaata, koska koululla on kasvatustehtävä eikä kasvatus voi olla arvovapaata.

Uskontotieto pohjautuisi pitkälti uskontotieteeseen ja uskontotiede (teologiasta puhumattakaan) kärsii usein objektiivisuusongelmista verrattuna muihin tieteisiin. Vaikutusvaltainen uskontotieteellinen koulukunta nimittäin kieltää pyrkimykset selittää yliluonnollista tieteellisesti. ET:ssa tätä ongelmaa ei ole.

No sekulaari humanismi on kyllä eri asia. Sekulaari humanismi on käytännössä sama asia kuin vapaa-ajattelu, eli näin siis selkeästi asenteellinen uskontoja kohtaan.

Tällaista käytäntöä on toki paikoitellen esiintynyt vielä aivan viime aikoinakin, mutta se on selkeän lainvastaista. (Se, ettei kuulu ev.lut. kirkkoon kyllä selviää rekistereistä.)

Sekulaari humanismi ei ole sama asia kuin vapaa-ajattelu, sillä se on yksinkertaisesti humanismia, jossa ei oteta uskontoa lähtökohdaksi. Joku voisi itse asiassa sangen menestyksellisesti argumentoida, ettei mitään kristillistä humanismia voi olla olemassa, koska humanismi on ihmislähtöistä (Protagoras: "Ihminen on kaiken mitta.").

Vapaa-ajattelijoista toki moni suhtautuu islamiin samalla tapaa kuin suurin osa tälle palstalle kirjoittavista. Jos humanismiin katsotaan kuuluvan humanististen tieteiden harjoittaminen/niiden tuloksista perillä olo mukaan lukien tietysti myös uskontotiede, niin esimerkiksi Richard Dawkins ei ole humanisti.

[Zoroaster]

Heittäisitkö viitteitä näihin tutkimuksiin, kiitos. Eihän vaan ole mitään "christian science"-"tiedettä"?

En jaksa etsiä. Niistä uutisoitiin varsin laajasti aivan äskettäin. Tutkimuksella ei ollut mitään tekemistä kristillisyyden kanssa.

Kognitiivisessa uskontotieteessä on kyllä esitetty, että taipumus uskoa yliluonnollisiin olentoihin on ihmiselle myötäsyntyistä, mutta se on eräiden ihmiselle hyvin hyödyllisten synnynnäisten kognitiivisten kykyjen sivutuote. Tiedä sitten mihin kaikkeen tätä on väännelty. Alan tunnetuin edustaja Suomessa eli Ilkka Pyysiäinen ainakin siihen, ettei Jumalaa ole.

[Faidros.]

Heittäisitkö viitteitä näihin tutkimuksiin, kiitos. Eihän vaan ole mitään "christian science"-"tiedettä"?

En jaksa etsiä. Niistä uutisoitiin varsin laajasti aivan äskettäin. Tutkimuksella ei ollut mitään tekemistä kristillisyyden kanssa.

Kognitiivisessa uskontotieteessä on kyllä esitetty, että taipumus uskoa yliluonnollisiin olentoihin on ihmiselle myötäsyntyistä, mutta se on eräiden ihmiselle hyvin hyödyllisten synnynnäisten kognitiivisten kykyjen sivutuote. Tiedä sitten mihin kaikkeen tätä on väännelty. Alan tunnetuin edustaja Ilkka Pyysiäinen ainakin siihen, ettei Jumalaa ole.

Jos lasten/lapsenomaisten herkkäuskoisuutta pidetään hyveenä, tai jonkinlaisena todisteena jumalan olemassaolosta, ollaan kyllä kaukana metsässä ja ilman karttaa!
Minä pidän lapsista, joilla on terve kritiikki mielessä!
Ilman kritiikkiä ei ole kehitystä.

[Zoroaster]

Ei siinä ole kyse lapsen herkkäuskoisuudesta vaan karkeasti tästä: ihmisellä on (väitetysti) myötäsyntyinen taipumus jakaa maailman oliot kolmeen luokkaan: elottomat, elolliset ja persoonan omaavat. Eräänlainen synnynnäinen metafysiikka siis, jonka pohjalle maailman havainnoiminen ja siinä toimiminen rakentuu.

Näihin liittyy sitten (väitetysti) "tahaton/tarkoitukseton" taipumus yhdistellä näitä olioita epäintuitiivisesti tähän tapaan: eloton ja persoonan omaava, esim. pyhä vuori tai kallio; ruumiiton ja persoonan omaava, esim. jumalat.

Niitä, jotka haluavat hyödyntää tieteellisiä tutkimuksia mukamas todistamaan yliluonnollisen puolesta sitten riittää: K.V. Laurikaisen horinat aikanaan, Fritjof Capran Fysiikka ja tao, Tapio Puolimatka jne.

[Nuutti Hyttinen]

Sitä paitsi, koska olen yrittäjä, palkkaisin kovin mielelläni sunnuntaivuoroihin ateisteja. Ne tuskin kelpuuttais SUNNUNTAI- tai PYHÄPÄIVÄlisiä, vai mitä?

"Tuplapalkkapäivät" ovat nimenomaan kristillisiä: sunnuntai (muista pyhittää lepopäiväsi), Kristuksen syntymäjuhla (joulu), jne.
Koko systeemi rakentuu kristinuskolle.
Siksi mielestäni olisikin täysin reilua ja oikein, että kristityt eivät työskentelisi sunnuntaisin, juutalaiset lauantaisin eivätkä muslimit perjantaisin. Kukin saisi pyhittää lepopäivänsä. Tietenkään mitään pyhälisiä ei maksettaisi, vaan omantunnon mukaan kukin tekisi töitänsä henkilökohtaisten sopimuksiensa mukaisesti. Ateistit ja muut jumalattomat varsinkin saisivat tehdä töitä vaikka seitsemän päivää viikossa, jos niikseen tulee, kukas niitä ylhäältä ohjeistaisi.

Jätät ansiokkaasti huomioimatta, että kyse on nimenomaan lepopäivästä, ei uskontopäivästä. Totta kai voidaan sopia, että ateistit saavat itse päättää, mitkä viikonpäivät ovat heidän lepopäiviään, mutta tasapuolisuuden vuoksi viikottaiset lepopäivät kuuluvat ateisteille siinä missä muillekin. Silloin kuitenkin saattaisit joutua maksamaan lepopäivälisää vaikkapa keskiviikolta ja torstailta, jos ateisti haluaisi levätä ne päivät ja vaadit hänet töihin. Yhteiskunnan toiminnan kannalta on kuitenkin huomattavasti helpompi vaihtoehto, että toimistotyötä tekevillä on yhtenäiset viikkolepopäivät.

Mitä jouluihin ym. yleisiin vapaapäiviin tulee, ei ainakaan minulla ole mitään hinkua pitää juuri nimenomaisesti jouluaattoa, -päivää, tapaninpäivää, pitkääperjantaita ja pääsiäismaanantaita vapaana. Kuitenkin tasapuolisuuden nimissä kaikilla työntekijöillä tulee olla vuosittain sama määrä vapaapäiviä. Ateisteille uskonnollisten vapaapäivien lukumäärää vastaavan määrän päiviä voisi lisätä normaaleihin vuosilomapäiviin. Tämä kävisi minulle ja varmaan monelle muullekin mainiosti.

Ei ole rekisteröintipakkoa; huoltajien ei tarvitse erikseen pyytää; kolmen sääntö koskee opetuksen järjestäjää, joka on yleensä kunta eli, jos saman kunnan peruskouluissa on kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa tai kolme uskonnotonta, niin omaa uskontoa/ET:a pitää opettaa (käytännössä näin ei kuitenkaan usein ole); Suomessa saattaa hyvin olla satoja kristillisiä yhteisöjä, mutta islamin kohdalla liikutaan parinkymmenen paikkeilla.

Käytännössä kuitenkin tarvitsee pyytää, sillä jos mitään ei erikseen pyydetä, niin lapsen oletetaan opiskelevan ev.lut.-uskontoa.

Ja tässä onkin yksi keskeisistä syistä, miksi uskonnonopetus pitäisi poistaa kouluista kokonaan. Lapsihan ei voi valita nykymallissa hänelle opetettavaa uskontoa itse, vaan päätöksen tekevät hänen vanhempansa hänen puolestaan. Uskonnonvapaus on kuitenkin yksilönvapaus, eli päätös pitäisi olla lapsen itsensä tehtävissä ilman vanhempien painostusta. Fundamentalistinen islam nais- ja homovastaisine oppeineen on suunnilleen vastaavaa vihapropagandaa kuin jos lapset pakotettaisiin lukemaan Mein Kampfia ja Der Stürmeria, eikä moiselle pitäisi altistaa ketään vastoin omaa tahtoaan.

Samoin uskonnonopetuksen määrä peruskoulun kokonaistuntimäärästä on täysin järjetön:

Esimerkiksi uskonto on vanhan tuntijaon mukaan tärkeämpää kuin historia ja yhteiskuntaoppi yhteensä. Lapset istuvat uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneilla yhteensä 418 tuntia siinä missä historian ja yhteiskuntaopin tunneilla 380 tuntia.

(http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_tuntijaon_alma_mater/6218565)

Sen sijaan, että tuhlataan järjetön määrä aikaa epätieteelliseen scheisseen, olisi huomattavasti järkevämpää rajata pakollisen uskonnonopetuksen määrä vaikkapa yhden jakson mittaiseen yhden tai kahden viikkotunnin kurssiin yläasteikäisille oppilaille. Kurssi järjestettäisiin historian ja yhteiskuntaopin osana ja siinä käytäisiin läpi maailman keskeisten uskontojen synty ja keskeiset uskonkappaleet mahdollisimman neutraalista näkökulmasta. Jokainen, joka on kiinnostunut jostakin uskonnoista enemmän, voisi hakea siitä sitten itse lisää tietoa kirjastosta tai uskonnolliselta yhteiskunnalta itseltään. Vapautuvan tuntimäärän voisi käyttää historian ja yhteiskuntaopin, luonnontieteiden ja taloustiedon opetukseen, koska etenkin jälkimmäisen kohdalla monella tuntuu näin pikavippiaikana olevan paljon petrattavaa.

Hautaustoimen siirtäisin myös kuntien vastuulle ja sen jälkeen poistaisin kirkolta yhteisövero-osuuden. Kirkko voi verottaa omia jäseniään kuinka haluaa, mutta muiden rahoja touhuun älköön käytettäkö. Uskonnonvapauteen ei myöskään sovi tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen asema valtionkirkkoina, vaan kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia pitäisi kohdella lainsäädännössä samalla tavalla kuin muitakin yhdistyksiä eikä niille tai niiden jäsenille tule myöntää sen enempää erivapauksia kuin esimerkiksi Kulosaaren Työväen Ampujien jäsenille.

[Faidros.]

Sitä paitsi, koska olen yrittäjä, palkkaisin kovin mielelläni sunnuntaivuoroihin ateisteja. Ne tuskin kelpuuttais SUNNUNTAI- tai PYHÄPÄIVÄlisiä, vai mitä?

Jos aikaa liikenisi, tulisin uskonnottomana mieluusti sinulle töihin. Sopisimme keskenämme sopivan tunti- tai urakkapalkan ja en pyytäisi ylimääräistä viikonpäivistä, uskontopyhistä...jne. Ei mua kiinnosta mitä uskovaiset saa hommasta palkkaa, vaan se, mitä minä saan.
Valitettavasti olen kuitenkin yrittäjä, eikä ole ollut mahdollisuutta palkkatöihin 25:n vuoteen.

[IDA]

Okei. Eli joku on tehnyt tutkimuksen ja päätynyt siihen, että lapset on herkkäuskoisempia kuin aikuiset. Oooh, ihanko totta!?

Kysymys ei ollut tuostakaan. Pienellä vaivalla varmasti löytyy verkosta. Itse kunnioitan tiedettä niin paljon, että en viitsi sotkea sillä näitä keskusteluja

[Nuutti Hyttinen]

Okei. Eli joku on tehnyt tutkimuksen ja päätynyt siihen, että lapset on herkkäuskoisempia kuin aikuiset. Oooh, ihanko totta!?

Kysymys ei ollut tuostakaan. Pienellä vaivalla varmasti löytyy verkosta. Itse kunnioitan tiedettä niin paljon, että en viitsi sotkea sillä näitä keskusteluja

Sitten voinet pienellä vaivalla etsiä sen itse ja laittaa linkin, kun asiaa on kuitenkin sinulta jo useamman kerran kysytty?

[Leso]

PahaSilmä.
Jätät ansiokkaasti itse huomaamatta, että sunnuntai on se päivä, jolloin "Jumala" lepäsi luotuaan maailman. Siksi siis "lepopäivän pyhitys".

Muuhun en edes viitsi kommentoida, enkä, kuten huomaat, vaivautunut edes lainaamaan.

Olet ilmiselvästi palkansaaja, et palkanmaksaja.

[Sunt Lacrimae]

Tietyistä viesteistä tässä topicissa tulee lähinnä mieleen, että eräillä on karmea tarve repiä väkisin duunarin selkänahasta kaikki mahdollinen irti. Palkatkaa vaikka maahanmuuttajia, tuskin kuuluvat ammattiliittoon ja tuskin ovat kuulleet alansa työehtosopimuksesta hölkäsen pöläystäkään niin ei tarvitse koettaa puljata muidenkin vapaa-aikaa mäkeen.

Tai kyllä mulle kävisi ihan hyvin tienata könttänä esim. suurempi tuntipalkka ilman erillisiä sunnuntai- ja pyhälisiä mutta tämän "uskonnottomat pyhävapailla/lisillä yhyy"- keskustelun pointtina ei ilmeisesti olekaan tienestin tasapainottaminen vaan EK-läinen palkansaajan alas polkeminen.

Mainittakoon tässä, että työskentelen alalla jossa sunnuntaista nostettavassa tuplapalkassa ei lauantai-sunnuntaiöitä lukuunottamatta ole yhtään mitään järkeä etenkään muuhun viikonloppuun verrattuna koska useimmiten vaikka perjantaisin ja lauantaisin on sattuneesta syystä piruna enemmän hommaa kuin vaikka silloin sunnuntaina kun nuoriso valmistautuu kouluviikkoon ja känniapinoineet tavalliset kansalaiset nukkuvat pois morkkistaan työmaanantaita odotellen. Fiksumpi olisi joku tasapuolinen "viikonloppulisä".

[Leso]

Miten ihmeessä se nyt on voinut jäädä ymmärtämättä se seikka, ettei siinä "uskonnottomassa mallissa" enää olisi minkään sortin "sunnuntaita" eikä myöskään "lauantaita"?
Miten se nyt VOI olla niin vaikea tajuta ja irtautua "ikiaikaisesta" mallista?
Mikä tahansa päivä olisi "lauantai" taikka "sunnuntai".

Ilman tyhmiä lisiä, toki.

[Sunt Lacrimae]

Miten ihmeessä se nyt on voinut jäädä ymmärtämättä se seikka, ettei siinä "uskonnottomassa mallissa" enää olisi minkään sortin "sunnuntaita" eikä myöskään "lauantaita"?
Miten se nyt VOI olla niin vaikea tajuta ja irtautua "ikiaikaisesta" mallista?
Mikä tahansa päivä olisi "lauantai" taikka "sunnuntai".

Ilman tyhmiä lisiä, toki.

Lauantaivapailla ei muuten suomalaisessa työkulttuurissa ole yhtään mitään tekemistä minkään uskonnollisuusjuttujen kanssa, käsittääkseni viisipäiväinen työviikko alkoi yleistyä vasta 60- luvulla.

Olen edelleen sitä mieltä, että nykyisestä viikkorytmistä tässä ketjussa valittaneiden agendana on lähinnä heikentää palkansaajan asemaa, eikä lisävalituksesi varsinaisesti nyt todista mielipidettäni vääräksi. Olisi myöskin aika mielenkiintoista kuulla, miten tämä ehdotuksesi toimisi käytännössä kun vaikka toimistolla työryhmän yksi jäsen pitäisi vapaansa maanantai-tiistai-välillä, pari tiistai-keskiviikko-välillä ja loput torstai-perjantai-välillä.

[Leso]

[...] Olisi myöskin aika mielenkiintoista kuulla, miten tämä ehdotuksesi toimisi käytännössä kun vaikka toimistolla työryhmän yksi jäsen pitäisi vapaansa maanantai-tiistai-välillä, pari tiistai-keskiviikko-välillä ja loput torstai-perjantai-välillä.

Unohtuiko sulta pikkiriikkinen detalji? Minä olen se yrittäjä ja palkanmaksaja. Et kai oikeasti usko, että jättäisin palkolliseni toimittamaan töitään (MINUN TÖITÄNI) ilman valvontaa?

Kuten aiemmin mainitsin, nämä olisivat yksilöllisesti sovittavissa nämä työajat, eikö muka? Jos joku haluaa nim.om. keskiviikon vapaapäiväksi, niin mikä ettei. Jos se ei mulle kävisi, niin palkkaisin sen, jolle sopisi.

Ei mun firma niin iso ole, että ainakaan vielä tarttis työvuorolistoja pahemmin laatia. Ne kun sumplii asiat keskenään. 

[Sunt Lacrimae]

[...] Olisi myöskin aika mielenkiintoista kuulla, miten tämä ehdotuksesi toimisi käytännössä kun vaikka toimistolla työryhmän yksi jäsen pitäisi vapaansa maanantai-tiistai-välillä, pari tiistai-keskiviikko-välillä ja loput torstai-perjantai-välillä.

Unohtuiko sulta pikkiriikkinen detalji? Minä olen se yrittäjä ja palkanmaksaja. Et kai oikeasti usko, että jättäisin palkolliseni toimittamaan töitään (MINUN TÖITÄNI) ilman valvontaa?

Kuten aiemmin mainitsin, nämä olisivat yksilöllisesti sovittavissa nämä työajat, eikö muka? Jos joku haluaa nim.om. keskiviikon vapaapäiväksi, niin mikä ettei. Jos se ei mulle kävisi, niin palkkaisin sen, jolle sopisi.

Ei mun firma niin iso ole, että ainakaan vielä tarttis työvuorolistoja pahemmin laatia. Ne kun sumplii asiat keskenään. 

Miksi yhtäkkiä toteat "no kun se on pieni firma" vaikka olet aiemmin pitkin ketjua promonnut vastaavaa systeemiä ihan yleiseenkin käyttöön?

[Leso]

Miksi yhtäkkiä toteat "no kun se on pieni firma" vaikka olet aiemmin pitkin ketjua promonnut vastaavaa systeemiä ihan yleiseenkin käyttöön?

Toki yleiseen käyttöön vaikka Nokiassa, sikäli kun sitä enää Suomessa on.
Koetin lähinnä keventää sillä keinoin, että minua ei juuri kiinnosta työvuorojen vaihdot, jos tekijät ovat niistä keskenään sopineet ja ilmoittaneet minulle ja, ei vähäisinpänä seikkana, saaneet suunnitelmilleen "siunauksen", minultapa hyvinkin.

Se, miten isompi firma tällaiset asiat hoitaisi, ei tietenkään olisi minun ongelmani.
Eiköhän siellä yläkonttorissa jokin hyvä ratkaisu keksittäisi. Sellainen, joka kuitenkin polkisi jonkun työntekijän oikeuksia.

[Professori]

Jokainen, joka on kiinnostunut jostakin uskonnoista enemmän, voisi hakea siitä sitten itse lisää tietoa kirjastosta tai uskonnolliselta yhteiskunnalta itseltään.

Juuri tämä on nähdäkseni ainoa kestävä perustelu sille, miksi uskontoa pitäisi opettaa koulussa. Näin siksi, että mikäli kunkin uskonnon opetuksen sisältö olisi määritelty opetussuunnitelmassa, se olisi rehellistä ja sitä noudatettaisiin, se saattaisi ehkäistä erilaisten hihhuliliikkeiden menestystä jäsenvärväyksessään.

Tästä näkemyksestäni huolimatta kannatan vain jonkinlaista kaikille yhteistä, lyhyttä uskontotiedon kurssia koulussa. Näin siksi, että monet muut syyt painavat enemmän. Muun muassa se, etteivät kaikki uskonnonopettajat noudata opetussuunnitelmaa. Eivät islamin opetuksessa mutta eivät myöskään kristinuskon eri lahkojen opetuksessa, vaan omat uskomukset vaikuttavat opetukseen.

[Faidros.]

Jokainen, joka on kiinnostunut jostakin uskonnoista enemmän, voisi hakea siitä sitten itse lisää tietoa kirjastosta tai uskonnolliselta yhteiskunnalta itseltään.

Juuri tämä on nähdäkseni ainoa kestävä perustelu sille, miksi uskontoa pitäisi opettaa koulussa. Näin siksi, että mikäli kunkin uskonnon opetuksen sisältö olisi määritelty opetussuunnitelmassa, se olisi rehellistä ja sitä noudatettaisiin, se saattaisi ehkäistä erilaisten hihhuliliikkeiden menestystä jäsenvärväyksessään.

Pitäisikö kouluissa opettaa myös taikavarpujen taivutusta, tai kristalliheilurin käyttöä, tai kaukoparannusta, jotta niistä saataisiin ainoaa oikeaa tietoa, ettei vaan kukaan huijari yrittäisi pihlajanrisulla löytää kaivoa? Kaikkihan tietää, että jalava on ainoa oikea laji siihen.

[IDA]

Sitten voinet pienellä vaivalla etsiä sen itse ja laittaa linkin, kun asiaa on kuitenkin sinulta jo useamman kerran kysytty?

En jaksa etsiä asiaa, koska se ei nyt kiinnosta minua. Asiasta uutisoitiin varsin laajasti myös kansainvälisesti. Väite, että lapset olisivat uskonnottomia, ellei heille uskontoa opetettaisi on kuitenkin perusteiltaan väärä ja se on selvä asia ilman tuota tutkimustakin.

Mitä noin muuten keskustelun aiheeseen tuleen, niin yksityiskouluihin ja koulumaailman jakautumiseen niiden ja julkisten koulujen välillä tässä väistämättä ollaan menossa, joten keskustelu siinä mielessä laahaa ajastaan jäljessä.

[Miniluv]

Taidan tietää, mistä Markku puhuu. Valitettavasti en eilen löytänyt artikkelia. Asia liittyi muistaakseni siihen, että lapset näkevät luonnostaan tietoisen tekijyyden asioiden takana.

[Faidros.]

En jaksa etsiä asiaa, koska se ei nyt kiinnosta minua. Asiasta uutisoitiin varsin laajasti myös kansainvälisesti. Väite, että lapset olisivat uskonnottomia, ellei heille uskontoa opetettaisi on kuitenkin perusteiltaan väärä ja se on selvä asia ilman tuota tutkimustakin.

Jaksatko edes, vaikkei asia sinua nyt kiinnostakaan, perustella väitteesi.

[kekkeruusi]

Jokainen, joka on kiinnostunut jostakin uskonnoista enemmän, voisi hakea siitä sitten itse lisää tietoa kirjastosta tai uskonnolliselta yhteiskunnalta itseltään.

Juuri tämä on nähdäkseni ainoa kestävä perustelu sille, miksi uskontoa pitäisi opettaa koulussa. Näin siksi, että mikäli kunkin uskonnon opetuksen sisältö olisi määritelty opetussuunnitelmassa, se olisi rehellistä ja sitä noudatettaisiin, se saattaisi ehkäistä erilaisten hihhuliliikkeiden menestystä jäsenvärväyksessään.

Tästä näkemyksestäni huolimatta kannatan vain jonkinlaista kaikille yhteistä, lyhyttä uskontotiedon kurssia koulussa. Näin siksi, että monet muut syyt painavat enemmän. Muun muassa se, etteivät kaikki uskonnonopettajat noudata opetussuunnitelmaa. Eivät islamin opetuksessa mutta eivät myöskään kristinuskon eri lahkojen opetuksessa, vaan omat uskomukset vaikuttavat opetukseen.

Uskontojen yleistiedot ja yhteiskunnalliset vaikutukset voi opettaa yhteiskuntaopin tunneilla yläasteella ja historian vaikutusten osuus tulee joka tapauksessa historiantunneilla. Uskonnonopetus on uskontoon opettamista ja siten koululle kuulumaton asia. Mitään uskonnonopetusta tai elämänkatsomustietoa ei pitäisi kouluissa opettaa missään muodossa.

[Nuutti Hyttinen]

PahaSilmä.
Jätät ansiokkaasti itse huomaamatta, että sunnuntai on se päivä, jolloin "Jumala" lepäsi luotuaan maailman. Siksi siis "lepopäivän pyhitys".

Muuhun en edes viitsi kommentoida, enkä, kuten huomaat, vaivautunut edes lainaamaan.

Olet ilmiselvästi palkansaaja, et palkanmaksaja.

Henkinen laiskuus ja argumentum ad hominem eivät ole perustelu eivätkä vastaus. Työviikon pituus, kuten muutkin työelämän pelisäännöt, määräytyvät Suomessa ensisijaisesti työoikeudellisen lainsäädännön pakottavien määräysten (joista ei voi työntekijää sitovasti poiketa työntekijän vahingoksi), toissijaisesti työehtosopimuksen ja viime kädessä yksittäisen työntekijän työsopimuksen perusteella. Näytä minulle työoikeuteen liittyvä, tällä hetkellä Suomessa voimassa oleva laki tai työehtosopimus, jossa puhutaan jumalasta tai lepopäivän pyhityksestä jonkin määräyksen perustelemiseksi, niin näytän sinulle pinkin elefantin.

Miten ihmeessä se nyt on voinut jäädä ymmärtämättä se seikka, ettei siinä "uskonnottomassa mallissa" enää olisi minkään sortin "sunnuntaita" eikä myöskään "lauantaita"?
Miten se nyt VOI olla niin vaikea tajuta ja irtautua "ikiaikaisesta" mallista?
Mikä tahansa päivä olisi "lauantai" taikka "sunnuntai".

Ilman tyhmiä lisiä, toki.

Lisät eivät liity uskontoon millään tavalla, vaan lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin, joiden sisällön työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat yhdessä päättäneet. Olisitko poistamassa myös lomat ja työntekijöiden ikärajoitukset yhtä "tyhminä" EK-henkisen yrittäjän riistovapautta rajoittavina tekijöinä? Kilpailukykyhän paranee merkittävästi, jos tehtaissa raatavat ala-asteikäiset, itkevät lapsiorjat, joille ei tarvitse maksaa palkkaa, korkeintaan tarjota ruokaa ja sitäkin vain, jos ovat hoitaneet työnsä erityisen hyvin.

[Iloveallpeople]

Monikulttuurisuus ja perinteinen uskonnonopetus - mahtuvatko ne samaan kouluun?

VTL, KM Timo Himanen on tutkinut väitöstyössään strategioita, joilla pyritään hallitsemaan monikulttuurisuutta Euroopassa. Mikä rooli uskonnonopetuksella on yhä monikulttuurisemmassa Euroopassa?

Euroopassa uskotaan yhä enenevässä määrin, että tieto yhteiskunnassa olevista eri katsomusperinteistä ja avoin dialogi edistävät yhteiskuntarauhan ja suvaitsevaisuuden syntymistä. Kouluopetuksessa pidetään tärkeänä, että oppilaat tutustuvat monipuolisesti eri katsomusperinteisiin. Uskonnonopetuksella on tärkeä rooli monikulttuurisessa yhteiskunnassa tarvittavien kansalaistaitojen synnyttämisessä.

Himanen on arvioinut väitöstyössään Ison-Britannian, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta koskevia hallitusten linjauksia sekä opetusta ohjaavia asiakirjoja. Lisäksi työssä on analysoitu Euroopan neuvoston (Council of Europe) sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen uskonnonopetusta käsitteleviä asiakirjoja. Työn lähtökohtana on ollut tutkia minkälaisilla strategioilla Euroopassa pyritään hallitsemaan monikulttuurisuutta.

- Vaikka monikulttuuristuminen nähdään periaatteessa positiivisena asiana, samalla siitä ollaan huolestuneita. Tutkimuksen kohteena olleissa maissa on myönnetty, ettei kaikkien maahanmuuttajien integroituminen ole onnistunut. Erityistä huolta ovat aiheuttaneet uskonnolliset ryhmät, jotka kannattavat länsimaisille yhteiskunnille vieraita arvoja, Himanen toteaa.

Yhteiset arvot ja tieto kansalaisrauhan takeena

Monikulttuurisuuden hallitsemiseksi kehitetyissä strategioissa korostuu yhteenkuuluvuuden tunteen löytyminen kulttuuritaustoiltaan erilaisten kansalaisten välille. Yhteenkuuluvuuden perustana ovat liberalistiset arvot yksilön vapaudesta ja kansalaisten keskinäisestä tasa-arvosta.

Arvokonsensuksen uskotaan synnyttävän luottamusta kansalaisten välille. Tutkimuksen kohteena olleet valtiot määrittävät nykyään kansallisen identiteettinsä edellä mainittujen perusarvojen kautta.

Himasen mukaan yhä monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa uskonnonopetuksella on merkittävä rooli tulevien kansalaisten kasvattamisessa. Uskonnon opetuksen linjauksia tutkimalla selviää, että ainoastaan yhteen katsomusperinteeseen tutustumista ei enää pidetä riittävänä suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen ilmapiirin luomisessa.

- Pikemminkin Euroopassa katsotaan, että kaikkien oppilaiden tulee saada samansisältöistä opetusta, jonka keskiössä on puolueeton tieto eri katsomuksista. Samoin pidetään tärkeänä, että eri katsomuksia edustavat oppilaat voivat käydä keskenään dialogia, Himanen kertoo.

Himasen mukaan on huomionarvoista, että Euroopan neuvosto toivoo jäsenmaidensa löytävän yhtenäisiä uskonnonopetuksen toteuttamismalleja. Linjaus tarkoittaa sitä, ettei uskonnonopetuksen sisällöstä päättäminen ja opetuksen järjestäminen ole vain kansakunnan oma asia.

Uskonto voi näkyä ja kuulua – tietyissä rajoissa

Väitöstyössä vastataan myös kysymykseen uskonnon paikasta nykyajan monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Himanen osoittaa, ettei uskontoa haluta sulkea pois yhteiskunnan julkiselta alueelta. Uskontoon liittyvät kysymykset ovat perustavia etnisyyden sekä yksilöllisen ja kansallisen identiteetin kannalta.

- Täytyy kuitenkin huomauttaa, että ainoastaan sellaiset uskonnolliset käsitykset ja tulkinnat, jotka eivät ole ristiriidassa yhteiskunnassa vallitsevien perusarvojen kanssa, ovat tervetulleita vuoropuheluun sekulaarin yhteiskunnan kanssa, Himanen kertoo.

Uskonnolliset instituutiot eivät ole autonomisia toimijoita, vaan joutuvat arvioimaan omaa paikantumistaan suhteessa yhteiskunnan ydinarvoihin.

***

Lauantaina 22. syyskuuta kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Sirkkalan kampus, Janus-sali, Kaivokatu 12) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteen lisensiaatti ja kasvatustieteen maisteri Timo Himasen väitöskirja Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Kim Knott Lancasterin yliopistossa ja kustoksena professori Veikko Anttonen.

Timo Himanen (s. 1971) on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1990 Turun Kastun lukiosta. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi vuonna 1996 ja valtiotieteiden lisensiaatiksi 2001 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu uskontotieteen alaan.

Turun yliopisto

[Sunt Lacrimae]

PahaSilmä.
Jätät ansiokkaasti itse huomaamatta, että sunnuntai on se päivä, jolloin "Jumala" lepäsi luotuaan maailman. Siksi siis "lepopäivän pyhitys".

Muuhun en edes viitsi kommentoida, enkä, kuten huomaat, vaivautunut edes lainaamaan.

Olet ilmiselvästi palkansaaja, et palkanmaksaja.

Henkinen laiskuus ja argumentum ad hominem eivät ole perustelu eivätkä vastaus. Työviikon pituus, kuten muutkin työelämän pelisäännöt, määräytyvät Suomessa ensisijaisesti työoikeudellisen lainsäädännön pakottavien määräysten (joista ei voi työntekijää sitovasti poiketa työntekijän vahingoksi), toissijaisesti työehtosopimuksen ja viime kädessä yksittäisen työntekijän työsopimuksen perusteella. Näytä minulle työoikeuteen liittyvä, tällä hetkellä Suomessa voimassa oleva laki tai työehtosopimus, jossa puhutaan jumalasta tai lepopäivän pyhityksestä jonkin määräyksen perustelemiseksi, niin näytän sinulle pinkin elefantin.

Mielestäni esim. TES:ien sunnuntai- ja pyhäkorvauksia on aika vaikea nähdä uskonnollisista lähtökohdista toteutetuiksi. Kyllä ne perustuvat ihan siihen, että kyseiset päivät ovat muotoutuneet yleisiksi vapaiksi (tosin alunperin uskonnon vuoksi, pl. vaput, uudetvuodet, jne.) ja silloin työssä olevaa työntekijää palkitaan rahallisella lisäkorvauksella. Lukeeko Raamatussa jossain, että pyhitä lepopäivä ellei työnantaja maksa TES:n mukaista tuplapalkkaa? Ai ei vai? Hassua.

Olen tosin sitä mieltä, että lauantai- ja sunnuntailisät saisivat olla saman suuruisia (esim. vartiointialan TES:n nykyiseen lauantailisä 2e/h ja sunnuntai 100% vaikka 50% lisä sekä lauantai- että sunnuntaitunneilta) koska tuolle lisien väliselle ns. epäsuhdalle on melko vaikea keksiä perusteita alasta riippumatta.

[IDA]

Taidan tietää, mistä Markku puhuu. Valitettavasti en eilen löytänyt artikkelia. Asia liittyi muistaakseni siihen, että lapset näkevät luonnostaan tietoisen tekijyyden asioiden takana.

Juu. Lapset ovat sen verran viisaita, että heidän ei tarvitse valehdella itselleen kuinka jokin voisi antaa tai saada tyhjästä itselleen olemassaolon.

[Faidros.]

Taidan tietää, mistä Markku puhuu. Valitettavasti en eilen löytänyt artikkelia. Asia liittyi muistaakseni siihen, että lapset näkevät luonnostaan tietoisen tekijyyden asioiden takana.

Juu. Lapset ovat sen verran viisaita, että heidän ei tarvitse valehdella itselleen kuinka jokin voisi antaa tai saada tyhjästä itselleen olemassaolon.

Mistä nämä uskontodiedeilijät olivat löytäneet lapsia jotka ovat kehittyneet täysin ilman ulkoisia vaikutteita?
Kasvatettiinko heidät häkkikanalassa johon ruoka ja juoma toimitettiin luukusta?
Yhtenä päivänä ruokinnan jälkeen yksi lapsista tokaisee: "Heureka, luukun takana on jeesus".

Uskonto on tyhmän ihmisen yksinkertainen selitysmalli maailmasta, jota ei muuten pysty hahmottamaan. Juuri sen vuoksi uskontoja on tuhansia.
Tiede löytää ajan kanssa parhaan selityksen luonnonilmiöille ja siksi se on hyvin yhtenäinen verrattuna uskontoihin.

Veikkaan, että kundeilla on tallessa linkki tutkimukseen, mutta eivät kehtaa laittaa sitä esille.

[Tuomas3]

Eräs vaihtoehto olisi pakolliset kristinuskon tunnit ja vieläpä tunnustukselliset. Jos muslimeja rupeaisi tuo kyrsimään, niin sopiihan sitä lähteä pois maasta. Tällainen ratkaisu vaatisi suomalaisilta "munaa".

Jatkan vielä haaveilua. Luonnollisestikaan mitään moskeijoita ei saisi rakentaa, ei edes rukoushuoneita. Työpaikoilla ei tule sallia rukoilua kesken päivän. Töissä tehdään töitä, jos rukoileminen on tärkeää, sopii vaihtaa maata. Eikä kouluruokailussa tule ottaa huomioon muslimien ruokatoiveita. Jos ei kelpaa, ei ole pakko syödä. Ja ilman muuta sakot, jos nainen kävelee säkitettynä. Perusteena naamioituneena esiintyminen. Jos tuo on jonkun muslimien mielestä väärin, niin muuttakoon muslimimaahan.

Tuota vielä huomattavasti parempi vaihtoehto olisi vaihtaa kaikki uskontotunnit tunnustukselliseen saatananpalvontaan, niin saataisiin vielä varmemmin kaikki muslimit pois. Kaupanpäälle lähtisi muutkin fundamentalistihihhulit sekä ääriateistit.

[Saturoitunut]

Monikulttuurisuus ja perinteinen uskonnonopetus - mahtuvatko ne samaan kouluun?
...
Yhteiset arvot ja tieto kansalaisrauhan takeena

Monikulttuurisuuden hallitsemiseksi kehitetyissä strategioissa korostuu yhteenkuuluvuuden tunteen löytyminen kulttuuritaustoiltaan erilaisten kansalaisten välille. Yhteenkuuluvuuden perustana ovat liberalistiset arvot yksilön vapaudesta ja kansalaisten keskinäisestä tasa-arvosta.

Arvokonsensuksen uskotaan synnyttävän luottamusta kansalaisten välille. Tutkimuksen kohteena olleet valtiot määrittävät nykyään kansallisen identiteettinsä edellä mainittujen perusarvojen kautta.

Himasen mukaan yhä monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa uskonnonopetuksella on merkittävä rooli tulevien kansalaisten kasvattamisessa. Uskonnon opetuksen linjauksia tutkimalla selviää, että ainoastaan yhteen katsomusperinteeseen tutustumista ei enää pidetä riittävänä suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen ilmapiirin luomisessa.

- Pikemminkin Euroopassa katsotaan, että kaikkien oppilaiden tulee saada samansisältöistä opetusta, jonka keskiössä on puolueeton tieto eri katsomuksista. Samoin pidetään tärkeänä, että eri katsomuksia edustavat oppilaat voivat käydä keskenään dialogia, Himanen kertoo.
...

Kuulostaa aika hapokkaalta yrittää änkeä yksilön vapaus ja tasa-arvo -palikkaa kaikenmuotoisiin koloihin. Miten yhteenkuuluvuuden tunne voisi rakentua arvoille, jotka eivät ole yleismaailmallisia?

Kun ajattelee Yhdysvaltoihin muuttaneita, tulee mieleen, että he ovat amerikkalaisia maustettuna joillain hassuilla tavoilla vanhalta mantereelta. He ovat perustavanlaatuisesti amerikkalaisia, mutta sopivasti erilaisia. Monikultturismin piti tuottaa myös ranskalaisia, brittejä, ruotsalaisia ja suomalaisia, jotka ovat sopivasti erilaisia. Valitettavasti tulijat eivät ymmärtäneet länsimaisten arvojen ylivertaisuutta, joten nyt sitä yritetään opettaa heille kädestä pitäen. Jotta saataisiin niitä sopivan erilaisia ranskalaisia.

-

Yhteinen uskontotieto olisi mainio idea. Ensimmäiselle tunnilla voitaisiin käydä läpi se, miten kristinusko hävitti Rooman valtakunnan ja miten kristityt ottivat seuraavat tuhat vuotta ihan kybällä nekkuun vuoroin muslimeilta ja vuoroin toisiltaan. Käydään läpi skolastista höpölöpöä, keskinäistä sotimista ja vahingollisia harharetkiä pyhälle maalle. Tokalla tunnilla voidaan käydä läpi miten kristillinen mädätys on ottanut ihan kybällä nekkuun humanismilta oikeastaan renessanssista lähtien, miten tieteelle vihamielinen kristillisyys on jääräpäisyyttään meinannut koko ajan jäädä junasta, juossut junan aina lopulta kiinni ja myöntänyt, että pyörii se sittenkin. Käydään läpi modernin kristillisyyden keskeisin opinkappale eli banaanitodistus. Tunnin lopuksi voidaan todeta, että ev.lut. -kirkko on tätä nykyään onnellisesti eheytynyt osaksi SDP:tä. Kolmannella tunnilla voidaan sitten siirtyä islamiin ja käydä läpi profeetan koko rikosrekisteri kohta kohdalta...

Foorumilta puuttuu oppineen näköinen hymiö.

[mietinen]

Hommalla tulisi avata ketju pohtimaan suomalaisia arvoja. Jos ne eivät ole tiedossa, niin SDP kaivaa esiin imaamin ja arvot siinä.