Ympäristöystävällisiä hehkulamppuja saa ja kannattaa myydä ja ostaa

[Mursu]

Kuinka paljon sitä energiaa säästyy, kun näitä elohopealamppuja valmistetaan?
Vai mikä on koko ketjun loppusumma, säästyykö mitään?

Luuletko, että energia on ilmaista muualla? Tuotteeseen käytetty energia maksaa aina vähemmän kuin tuotteen hinta. Viisi hehkulamppua masaa ehkä pari euroa. Niiden sähkö maksaa n. 33 euroa. Yksi energiansäästölamppu maksaa ehkä 10 euroa ja sen sähkö n. 8 euroa.

[Mursu]

Muistelen jostain lukeneeni, että energiansäästölamppu on sähköverkolle induktiivinen kuorma ilman kuormitusta tasaavaa kondensaattoria. Nyt sitten kustannussyistä EU sallii, suuressa viisaudessaan, ilman konkkaa olevien lamppujen myynnin kuluttajille. Lopputuloksena lampun voimalaitokselle päin näkyvä tehonkulutus on helposti 1,5-kertainen tai vielä suurempi "viralliseen" kulutukseen verrattuna. Mutta ei hätää, maailma pelastuu. Tai no, ainakin lamppujen valmistajien katteet pelastuvat.

Joku tekniikkaa paremmin tunteva korjannee mikäli muistan väärin.

Siis energiansäästölamput tuottavat loistehoa. Niin tuottavat monet muutkin laitteet, kuten televisiot ja tietokoneet. Loisteho ei ole mitään hukkaan mennyttä tehoa vaikka se pitääkin verkon suunnittelussa ottaa huomioon. Tavallinen kuluttaa ei maksa loistehosta. Teollisuus maksaa siitä oman tariffin mukaan.

[Nuivanlinna]

Yksilötasolla voi hehkulampun aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensoida varmastikin siten, että jättää yhden kerran elämässään lentämättä Thaimaaseen saakka lomailemaan.

Missäs tämä Thaimaase on? Tällaiset vertailut ovat mielekkäitä vain, jos kyse on jotenkin vaihtoehtoisesta asiasta. Tuoko esimerkiksi hehkulamput niin paljon iloa elämään, ettei tarvitse matkustaa sinne Thaimaahan?

Saakka.

[Mursu]

Kuten tuossa yllä mainitsin, niin tuo urbaanilegenda "hehkulamppuhuijauksesta" on hölynpölyä. Paksu lanka hehkulampussa pidentää käyttöikää, mutta heikentää hyötysuhdetta. Lamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus (= lampun hinta + sähkökulutus käyttöiän aikana) on pieni.

Tuo on sitkeässä elävä salaliittoteoria. Osaltaan syynä on se, että siinä on pisara totuutta mukana. Hehkulamppukartelli todellakin määritteli kestoiäksi 1000 tuntia ja kontrolloi, ettei pidempikäisiä lamppuja tehty. Tässä kuitenkin tuo oli myös kuluttajan etu. Olen monella foorumilla tapellut asiasta eikä porukka tunnu uskovan millään. Vaan esimerkkinä annetaan juuri näitä Itäblokin maiden lamppuja. Itäblokissa kuitenkaan ei asioita välttämättä tehty parhaalla mahdollisella tavalla. Siellä saattoi hehkulamppujen tuotannossa olla ongelmia, joten tehdään hieman pidempikestoisia ja poltetaan sitten lisää ruskohiiltä.

Hehkulamppuhuijaus on onnistunutta vasuripropagandaa, kun hommallakin se on nielty. Jos 60 watin lampun kesto halutaan tuplata täytyy tehdä 66 watin lamppu, jotta saadaan sama valomäärä. Jos lamppu maksaa 50 senttiä ja sähkö 10 senttiä, niin tuon tuplakestolampun kustannukset ovat 50 c + 10 c * 66 * 2 = 13,70 euroa. Kaksi tuhannen tunnin lamppua maksaa 2 * (50 c + 10 c * 60) = 13,00 euroa.

[jahve]

Kuten tuossa yllä mainitsin, niin tuo urbaanilegenda "hehkulamppuhuijauksesta" on hölynpölyä. Paksu lanka hehkulampussa pidentää käyttöikää, mutta heikentää hyötysuhdetta. Lamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus (= lampun hinta + sähkökulutus käyttöiän aikana) on pieni.

Tuo on sitkeässä elävä salaliittoteoria. Osaltaan syynä on se, että siinä on pisara totuutta mukana. Hehkulamppukartelli todellakin määritteli kestoiäksi 1000 tuntia ja kontrolloi, ettei pidempikäisiä lamppuja tehty. Tässä kuitenkin tuo oli myös kuluttajan etu. Olen monella foorumilla tapellut asiasta eikä porukka tunnu uskovan millään. Vaan esimerkkinä annetaan juuri näitä Itäblokin maiden lamppuja. Itäblokissa kuitenkaan ei asioita välttämättä tehty parhaalla mahdollisella tavalla. Siellä saattoi hehkulamppujen tuotannossa olla ongelmia, joten tehdään hieman pidempikestoisia ja poltetaan sitten lisää ruskohiiltä.

Hehkulamppuhuijaus

http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/hehkulamppuhuijaus

http://www.youtube.com/watch?v=JLsxtTYy8WA

"Tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan, mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti, kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää, ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin. Tuotteiden elinikää on lyhennetty tieten tahtoen kuluttajien kysynnän varmistamiseksi. Muuan vaikutusvaltainen mainontaa tutkiva lehti totesi 1920-luvulla, että kestokulutushyödyke on bisneksenteon murheenkryyni."

[Sour-One]

Hehkulampun lankoja kun olisi paksuntanut 20%, niin nehän olisivat lähes ikuisia kapineita. Ei käy, koska myynti romahtaisi. Tai no, nythän se romahti nollaan

Hehkulamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus lampun hinta + sähkön hinta olisi pieni. Siksi kestoksi standardoitiin noin 1500 tuntia. Erikoiskäyttöön on ehkä ollut saatavissa paksulankaisia, pitkään kestäviä hehkulamppuja.

Energiansäästölampun kesto on noin 10 000 tuntia.

Lasketaanpa energiansäästölampun taloudellisuus. Jos poltan 60 W hehkulamppua 10 000 tuntia, niin sähköä kuluu 600 kWh, mikä maksaa siirtohintoineen noin 60 euroa. Jos sen korvaa 15 W energiansäästölampulla, niin sähköä kuluu vain 15 euron edestä. Säästöä olisi 45 euroa, mutta tämä ei ota huomioon sitä, että vastaavasti asunnon lämmitystä pitää nostaa 45 watin verran. Jos talo on sähkölämmitteinen, niin todellinen säästö on 45 euron sijasta ehkä 9 euroa. Jos talo on kaukolämmitteinen, niin säästö on 45 euron sijasta noin 25 euroa. Lopputulos on se, että sähkölämmitteisessä talossa energiansäästölamput eivät ole taloudellisesti kannattavia, mutta muulla tavalla lämmitetyssä ovat.

Jos laskelmaan ottaa mukaan lampunvaihdosta tulevan työkustannuksen, niin silloin voi sanoa, että energiansäästölamput ovat kaikissa taloissa taloudellisia.

Jos tarvitaan lampun nopeaa syttymistä, niin silloin energiansäästölamppua ei voi käyttää. Hehkulampuille on vielä markkinarako.

Energiansäästölamput ovat vain hyvin lievästi myrkyllisiä. Lampussa on 3 milligrammaa elohopeaa. Ainakin joskus takavuosina kalaa sai myydä, jos siinä oli elohopeaa korkeintaan 1 mg kilogrammassa kalaa. Ja tämä raja ylittyi ajoittain järvikalassa.

Onko kaukolämpölämmitys kalliimpaa kuin sähkölämmitys?

Lämmitetäänkö taloa kesälläkin? Itse kyllä viilennän.

[jmk]

Onko kaukolämpölämmitys kalliimpaa kuin sähkölämmitys?

No jos ei nyt kalliimpaa, niin ei kovin paljon halvempaakaan. Vantaan Energian uudessa hinnastossa kaukolämpö maksaa talvella 7 senttiä/kWh kun sähkö maksaa 10 senttiä/kWh.

Ei ole tuossa kyllä enää paljon jäljellä siitä että kaukolämmön aiheuttama kuormitus on "kolmanneksen" sähköstä. Voi olla että jollain mittarilla jollekulle se on kolmanneksen mutta kuluttajalle asti se ei kyllä tunnu. Kyllä tossa ollaan jo lähellä sitä että lämmityskautena ei paljon kannata sähköä säästää kaukolämpötalossakaan.

[Tuomas3]

Mulla on reilu vuosi sitten vaihdetut energiasäästölamput useimmissa huoneissa ja yksikään ei ole vielä poksahtanut, joten kokemus on ollut hyvä. Hehkulamppuja sain vaihtaa about neljän kuukauden välein ja joissain jäivät kannat kiinni lamppuun. Olen tosin sitä mieltä, että tietyissä paikoissa tarvitaan nopeasti kirkastuvia valoja.

[Ajattelija2008]

Onko kaukolämpölämmitys kalliimpaa kuin sähkölämmitys?

No jos ei nyt kalliimpaa, niin ei kovin paljon halvempaakaan. Vantaan Energian uudessa hinnastossa kaukolämpö maksaa talvella 7 senttiä/kWh kun sähkö maksaa 10 senttiä/kWh.

Ei ole tuossa kyllä enää paljon jäljellä siitä että kaukolämmön aiheuttama kuormitus on "kolmanneksen" sähköstä. Voi olla että jollain mittarilla jollekulle se on kolmanneksen mutta kuluttajalle asti se ei kyllä tunnu. Kyllä tossa ollaan jo lähellä sitä että lämmityskautena ei paljon kannata sähköä säästää kaukolämpötalossakaan.

Kaukolämmön hinta ainakin Helsingissä on hilattu huimasti yli tuotantokustannusten. Kyseessä on tavallaan piilotettu kiinteistövero, jonka avulla Helsingin Energia tekee ison voiton joka vuosi.

Kansantalouden kannalta toki kannattaa korvata sähkölämmitys hiilen polttamisella.

Toivottavasti joskus vielä saamme 15 W ledilamput, niin silloin hehkulampulle on nopeasti syttyvä korvaaja. Ledin valo ei kuitenkaan ole jatkuvaspektristä, joten todella laadukasta valoa vaativissa kohteissa pitää käyttää halogeenilamppuja.

[Sylvia borin]

Energiansäästölampuissa ei ole mitään hyvää. Niiden ainoa tarkoitus lienee rahastaa ahneitten taskuun enemmän kuin sähkölampuilla. Muutoksen perusteiksi piti sitten keksiä jotain mukajärkevää pseudohöpinää ja ympäristönsuojelu käy siihen aina yhtä hyvin, vaikka lamput joka vaiheessaan syntymästään kuolemaan ovat myrkkyä ympäristölle.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/al+halpa+energiansaastolamppu+voi+kayda+kalliiksi/a637918

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194681805264/artikkeli/halpa+energiansaastolamppu+voi+sytyttaa+kotisi+palamaan.html

Tietysti jos foliopipoilemaan rupeaisin, voisin epäillä myös pyrkimyksiä laajamittaiseen rahvaan tyhmentämiseen tuhoamalla aivoja elohopealla, nyt, kun sitä ei saada enää tupattua jokaiseen suuhun amalgaamipaikoissa ja rokotuskriittisiäkin alkaa olla enemmän. Jotenkin se elohopea aina halutaan tunkea tavisihmisen jokapäiväiseen elämään ja mitä lähemmäs, sitä parempi.

[jmk]

Kaukolämmön hinta ainakin Helsingissä on hilattu huimasti yli tuotantokustannusten. Kyseessä on tavallaan piilotettu kiinteistövero, jonka avulla Helsingin Energia tekee ison voiton joka vuosi.

Helppohan se on KL-hintoja nostaa, kun kaukolämmön myyjällä on monopoliasema. Ja kun vielä energialaitoksen omistaa kaupunki, jossa valtaa pitää sosialistinen kok-dem-vihreä akseli niin hintojen nostoon on tuplamotiivi: paitsi rahan keruu kaupungin pohjattomaan kassaan, myös ilkeiden kiinteistönomistajaporvarien kurittaminen.

Sähkö on kilpailun piirissä, siinä ei onnistu ihan samalla tavalla.

[Kalevi Aronen]

Mulla oli keittiössä 40 Watin hehkulamppu ja korvasin sen 1,6 Wattisella LED-lampulla. On kirkkaampi ja syttyy samoin heti.

No oletpas melkoisen Aladdinin taikalampun löytänyt, jos sulla 1,6-wattinen on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu. Mikähän puoti näitä taikalamppuja myy ja millä tuotemerkillä?

Voi olla, että olet 1,6-wattisen ledin sinne 40-wattisen hehkun tilalle tuupannut, mutta että olisi kirkkaampi tai edes läheskään niin kirkas, on kyllä fuulaa.

Tosta voi tavailla eri lampputyyppien valaistusvoimakkuuksia.

Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.

Sen satawattisesi voit korvata 3-wattisella LED-lampulla, syttyy heti ja kestää vuosia.

No niin varmaan joo ja lehmät lentää. Oikeasti se satawattinen hehkulamppu tekee paattiarallaa 1300 lumenia ja samaan valaistukseen tarvittaisiin joku 20-25-wattinen pienloistelamppu tai ledi. Se 20-wattinen pienloistelamppu kyllä marketista löytyy mutta on hervoton jöötti eikä luultavasti mahdu kysyjän valaisimeen 100-wattisen hehkulampun tilalle. Sitä 20-wattista lediä puolestaan ei marketista edes löydy enkä tiedä mistä erikoiskaupastakaan löytyy (ja jos löytyisi, maksaisi varmaan satasen kun jo 5-6 watin pikkutuikut tuppaavat maksamaan 20-30 euroa).

Aivan, varsin tieteellistä, ei se mitään. Toisaalta 400 lumenia pöydän pinnalla on suosituksen mukainen. Satawattista lamppua ei juuri ole tarvittu, tommonen 40-Wattinen on sopiva kotikäyttöön. Mutta ostin mainitun 1,6 Wattisen ledilampun Honkkarista, maksoi joku 6 euroa. Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.
Ledilamppu ei lämpiä kovinkaan paljon joten suurin osa käytetystä tehosta valaisee. Hehkulampussa on merkittävä osuus infrapunalla, jota taas ei Ledilampussa ole.

[jmk]

Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.

No voi huoh ja hallelujaa! Johan mä edellisessä viestissä sanoin, että asia on jo todettu omin silmin:

Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.

Varmemmaksi vakuuteksi tässä kamerakuvaa. Seinävalaisimessa on vierekkäin 40 watin hehkulamppu (Philips) ja 6 watin ledilamppu (Pleomax). Kuvassa on vastakkaiseen seinään vajaan kahden metrin päähän teipattu valkoinen paperiarkki, jota varjostetaan talouspaperirullan hylsyllä.

Vasen varjo on hehkulampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 6 watin ledilamppu.
Oikea varjo on ledilampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 40 watin hehkulamppu.
Näet jo omin silmin, että vasen varjo (eli ledin valaisema alue) on paljon pimeämpi kuin oikea varjo (eli hehkulampun valaisema alue). Jos et vieläkään usko niin katso vaikka kuvankäsittelyohjelmassa pikseliarvoja.

Empiirinen koe kertoo täsmälleen samaa kuin myyntipakkauksien ja esitteiden lumen-arvot: edes 6 watin ledi (jonka luvataankin tuottavan vain 300 lumenia ja vastaavan 25W hehkulamppua) ei riitä korvaamaan 40 watin hehkulamppua (myyntipakkauksen mukaan 415 lumenia).

Tässä valossa jutut 1,6 watin ledistä, joka on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu, ovat silkkaa satua. Mutta hei, voithan tutkia asiaa empiirisesti.

[Sour-One]

Säästävätkö energiansäästölamput mitään, jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys?

Energiansäästölampuilla syntyy säästöä, vaikka rakennuksen lämmitystapana on hyvin säädetty ja suunniteltu suorasähkölämmitys. Tällöin hehkulamppujen hukkalämmöstä voidaan hyödyntää noin 70%.

Lamppujen käyttöön lämmityskäytössä yleisesti liittyy sama ongelma kuin esimerkiksi pesukoneiden, pakastinten ja jääkaappien. Niiden sijainti ja ohjaus eivät useinkaan ole järkeviä lämmitystarpeita ajatellen. Lämmityskauden ulkopuolella lamppujen hukkatehot pahimmassa tapauksessa jäähdytetään ulos asunnoista, mikä edelleen lisää energiankulutusta ja heikentää hehkulampun energiatehokkuutta energiansäästölamppuun verrattuna.

Teksti on täyttä pötyä. Kodinkoneet ovat ideaalisia lämmittäjiä. Olemme menneet niiden varassa kesäkuun alusta lähtien aina viime viikkoon saakka, paitsi mitä nyt pari kertaa on tunnelmatakkaa poltettu. Ja mitä tulee "lämmityskauden ulkopuoliseen" hehkujen käyttöön, niin silloin valon tarve on aika vähäinen, kun se aurinko ei pahimmillaan laske ollenkaan.

Rakkauden ministeriö on tehtäviensä tasalla.

En minä esimerkiksi nuku samassa tilassa kodinkoneiden kanssa. Se on totta, että Suomessa kesäisin tarvii vähemmän keinovaloa, mutta vaikkapa parhaillaan on jo liian hämärä lukea.

En minäkään, mutta vankka empiirinen kokemus osoittaa, että ei tarvitsekaan. Kodinkoneet pitävät 100 neliötä asuttavana kesäisin, ja sähkölasku on naurettava. Ja nyt on tosin liian hämärä lukea iltaisin, mutta niinpä ovat yötkin kylmiä, joten hehku on tässäkin yliveto.

Lisäys: tosin talomme ikkunaseinä on etelään päin, joten sillä on merkittävä vaikutus asiaan.

Lisäys 2: nytkään ei ole yhtään lamppua päällä.

Edelleenkin ihmettelen tarvettasi lämmittää huoneistoasi kesällä; minä ainakin viilennän ILPillä. Kuinka ideaaleja mielestäsi ovat hehkulamppujen ja kodinkoneiden sijainti lämmitysmielessä?

[Sour-One]

Säästävätkö energiansäästölamput mitään, jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys?

Energiansäästölampuilla syntyy säästöä, vaikka rakennuksen lämmitystapana on hyvin säädetty ja suunniteltu suorasähkölämmitys. Tällöin hehkulamppujen hukkalämmöstä voidaan hyödyntää noin 70%.

Lamppujen käyttöön lämmityskäytössä yleisesti liittyy sama ongelma kuin esimerkiksi pesukoneiden, pakastinten ja jääkaappien. Niiden sijainti ja ohjaus eivät useinkaan ole järkeviä lämmitystarpeita ajatellen. Lämmityskauden ulkopuolella lamppujen hukkatehot pahimmassa tapauksessa jäähdytetään ulos asunnoista, mikä edelleen lisää energiankulutusta ja heikentää hehkulampun energiatehokkuutta energiansäästölamppuun verrattuna.

Teksti on täyttä pötyä. Kodinkoneet ovat ideaalisia lämmittäjiä. Olemme menneet niiden varassa kesäkuun alusta lähtien aina viime viikkoon saakka, paitsi mitä nyt pari kertaa on tunnelmatakkaa poltettu. Ja mitä tulee "lämmityskauden ulkopuoliseen" hehkujen käyttöön, niin silloin valon tarve on aika vähäinen, kun se aurinko ei pahimmillaan laske ollenkaan.

Rakkauden ministeriö on tehtäviensä tasalla.

En minä esimerkiksi nuku samassa tilassa kodinkoneiden kanssa. Se on totta, että Suomessa kesäisin tarvii vähemmän keinovaloa, mutta vaikkapa parhaillaan on jo liian hämärä lukea.

En minäkään, mutta vankka empiirinen kokemus osoittaa, että ei tarvitsekaan. Kodinkoneet pitävät 100 neliötä asuttavana kesäisin, ja sähkölasku on naurettava. Ja nyt on tosin liian hämärä lukea iltaisin, mutta niinpä ovat yötkin kylmiä, joten hehku on tässäkin yliveto.

Lisäys: tosin talomme ikkunaseinä on etelään päin, joten sillä on merkittävä vaikutus asiaan.

Lisäys 2: nytkään ei ole yhtään lamppua päällä.

Edelleenkin ihmettelen tarvettasi lämmittää huoneistoasi kesällä; minä ainakin viilennän ILPillä. Kuinka ideaaleja mielestäsi ovat hehkulamppujen ja kodinkoneiden sijainti lämmitysmielessä?

Siis minä puhun vain omasta kokemuksestani. Kyse on siitä, että (1) asun sähkölämmitteisessä talossa, (2) jossa ikkunat ovat etelään päin (n. 5 metriä ikkunoita), (3) pidän hehkulamppujen valosta ja (4) emme juuri tarvitse valoa kesäkautena, joten en lämmitä hehkulampuilla kesäkautena. Meillä on nyt kolme sähkölaitetta päällä: tämä kone, jääkaappi/pakastin ja koneellinen ilmanvaihto. Kuten aiemmin sanoin, olemme menneet kesäkuun alusta lähtien kodinkoneiden ja auringon lämmöllä. Satunnaiset hehkulamppuvalaisut vaatehuoneessa ja tarkkaa työtä tehdessä ja suihkua ottaessa. Viime yö oli tosin viileä, joten pistin Kermansaven takan pienellä annoksella töihin.
Kävin muuten juuri kaupasta 20 kappaletta nelikymppisiä kynttilälamppuja varmuudeksi.

Sorry, piti vastata toiselle nicille.

En kyllä ymmärrä mitä hyvää kodinkoneiden tuottamassa lämmössä on. Toki ne talvella vähän antaa lämpöä, mutta lämpö on haitaksi itse koneelle, kun vapautuva lämpö lämmittää pääasiassa vain itse konetta, kun on syvennyksessä, keittiökaapistoissa kiinni yms. Toisekseen kesällä se pieni osa mikä lämmöstä vapautuu huoneistoon onpelkästään turha lämmönlähde, kesällä kun ei tarvitse muutoinkaan ollenkaan lämmitystä; päinvastoin. Mitä tulee energiansäästölamppuihin/hehkulamppuihin, lämmitän mieluummin huoneistoa siihen tarkoitetulla laitteilla tehokkaammin.

En ymmärrä miks jengi täällä ihmettelee miksei rainbow energiansäästölamput toimi kauaa; paskalla laadulla on yleensä taipumus olla paskaa laatua. Toki ovat halpoja, mutta käytössä tulevat kalliimmiksi kuin laadukkaat lamput.

[Sour-One]

Mitä tulee energiansäästölamppuihin/hehkulamppuihin, lämmitän mieluummin huoneistoa siihen tarkoitetulla laitteilla tehokkaammin.

No, jutustellaan nyt hetki tästä vielä ihan ystävällisesti. Minä nimittäin ajattelen niin, että minun asuinpaikkani leveysasteilla hehkulamppu on ideaalinen nimenomaan siksi, että se on ikään kuin tuplafunktionaalinen silloin kun sitä tarvitaan. Siis siksi, että se tuottaa sekä lämpöä että valoa silloin kun niitä molempia tarvitaan. Mikään sen tekemä ei mene hukkaan meillä, joten hyötysuhde on... todella korkea. Toisaalta on paljon puhuttu siitä, että tuo lämmönlähteen pistemäisyys on epäedullista kokonaistalouden kannalta, mutta - pahoittelut - en usko tähän väitteeseen. Nykytalot ovat tiivistettyjä, infrapunasäteily leviää valon nopeudella kaikkialle ja ympärillä lämmittyvä ilma liikkuu koneellisen ilmastoinnin ansiosta koko ajan.

Mutta teen nyt vaikka kmruuskalle syötin, ja totean, että tärkein syy hehkulamppujen käyttöön ja massiiviseen varastointiin on minulla yksinkertaisesti se, että se ärsyttää Virheitä. Loppuun sopivat Axel-palmut:

Ystävällisesti tottakai; kuinkas muuten? Mielestäni se hyötysuhde on huono kyseisen lämmönlähteen sijainnin takia.

[jmk]

Toisaalta on paljon puhuttu siitä, että tuo lämmönlähteen pistemäisyys on epäedullista kokonaistalouden kannalta, mutta - pahoittelut - en usko tähän väitteeseen. Nykytalot ovat tiivistettyjä, infrapunasäteily leviää valon nopeudella kaikkialle ja ympärillä lämmittyvä ilma liikkuu koneellisen ilmastoinnin ansiosta koko ajan.

Näinpä, ja pääasiassahan se hehkulampun tuottama lämpöenergia lähtee nimenomaan säteilynä (erään diplomityön mukaan konvektiona ja johtumisena 13-22 % ja loput siis säteilynä). Jos hehkulamppu valaisee suoraan huoneen pintoja niin sinne se lämpökin suoraan menee. Valaisimesta tietysti riippuu missä määrin säteily osuu ensin johonkin varjostimeen tms.

[Sour-One]

Toisaalta on paljon puhuttu siitä, että tuo lämmönlähteen pistemäisyys on epäedullista kokonaistalouden kannalta, mutta - pahoittelut - en usko tähän väitteeseen. Nykytalot ovat tiivistettyjä, infrapunasäteily leviää valon nopeudella kaikkialle ja ympärillä lämmittyvä ilma liikkuu koneellisen ilmastoinnin ansiosta koko ajan.

Näinpä, ja pääasiassahan se hehkulampun tuottama lämpöenergia lähtee nimenomaan säteilynä (erään diplomityön mukaan konvektiona ja johtumisena 13-22 % ja loput siis säteilynä). Jos hehkulamppu valaisee suoraan huoneen pintoja niin sinne se lämpökin suoraan menee. Valaisimesta tietysti riippuu missä määrin säteily osuu ensin johonkin varjostimeen tms.

Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?

[AstaTTT]

Ystävällisesti tottakai; kuinkas muuten? Mielestäni se hyötysuhde on huono kyseisen lämmönlähteen sijainnin takia.

Fysikaalisesti lämpö siirtyy säteilemällä, johtumalla ja konvektion avulla (tarkistin Wikipediasta  ). Lamppu säteilee, joten sen sijainnilla ei ole kovin paljon merkitystä, vai? Toinen juttu, joka Sour-Onen kommentista tuli mieleen, että kautta aikojen ja rintamamiestaloissakin lämmönlähteet on sijoitettu talojen ytimeen, ei ikkunoille, kuten patterit nykyisin.

Ei mulla muuta, tuokin ylitti tosiasialliset tietoni asiasta.

Mutta hehkulamppuja aion varastoida. 

[jmk]

Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?

No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.

Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.

[Sour-One]

Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?

No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.

Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.

Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?

[P]

Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?

No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.

Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.

Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?

Ja konvektio taas sekoittaa ilmaa..  Jonkun 60w lämönlähteen kanssa eristetyssa tilassa. Tuskin on sijainnilla hirveää merkitystä.

[Sour-One]

Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?

No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.

Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.

Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?

Ja konvektio taas sekoittaa ilmaa..  Jonkun 60w lämönlähteen kanssa eristetyssa tilassa. Tuskin on sijainnilla hirveää merkitystä.

Kuinka hyvin siis ilma sekoittuu varjostimen sisällä?

[P]

Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?

No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.

Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.

Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?

Ja konvektio taas sekoittaa ilmaa..  Jonkun 60w lämönlähteen kanssa eristetyssa tilassa. Tuskin on sijainnilla hirveää merkitystä.

Kuinka hyvin siis ilma sekoittuu varjostimen sisällä?

Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun.. tai varjostimeen, vaan siirtyy huoneilmaan.

[jmk]

Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun..

Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.

[Sour-One]

Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun..

Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.

Keskustellaas hieman okt:n lämmityksestä, mikä on mielestänne paras tapa lämmittää eli utelen lähinnä mitä kautta lämpö välitetään huoneistoon.

[P]

Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun..

Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.

Keskustellaas hieman okt:n lämmityksestä, mikä on mielestänne paras tapa lämmittää eli utelen lähinnä mitä kautta lämpö välitetään huoneistoon.

Paras tapa lämmittää on tuskin lampujen kautta, siitä voinemme olla yhtä mieltä. Mutta koska Suomessa valoa tarvitaan , silloin, kun pääasiassa on kylmä, hehkulamppu, jonka valmistamiseen ei käytetä elohopeaa ja muista myrkkyjä on sopivissa kohteissa yksi pikkukomponentti.

Lämmitysjärjestelmistä/rakentamisesta taitaa olla jo ketju? Jos ei ole, niin avaa sellainen?

[Rubiikinkuutio]

Toimivatko nuo LED lamput kuinka moni saunan lämpötiloissa? Edelleen on sopiva korvaaja löytymättä saunanlampuksi. Suurikantainen, pieni koko ja 25W hehkulampun teho (mahdollisesti huomattavasti allekkin) riittää mainiosti.

[Sour-One]

Toimivatko nuo LED lamput kuinka moni saunan lämpötiloissa? Edelleen on sopiva korvaaja löytymättä saunanlampuksi. Suurikantainen, pieni koko ja 25W hehkulampun teho (mahdollisesti huomattavasti allekkin) riittää mainiosti.

Kovinhan nuo niitä ledejä saunaan myyvät. Entäs kuituvalo? Tarvitsis sit kyll tehdä remppaa enemmänkin.

[jmk]

Paras tapa lämmittää on tuskin lampujen kautta, siitä voinemme olla yhtä mieltä. Mutta koska Suomessa valoa tarvitaan , silloin, kun pääasiassa on kylmä, hehkulamppu, jonka valmistamiseen ei käytetä elohopeaa ja muista myrkkyjä on sopivissa kohteissa yksi pikkukomponentti.

Joo, siinä vaiheessa kun talon lämmitysteho on talvella vaikka 4000 W (oli sitten kaukolämpöä, sähköä, öljyä tai muuta) niin valaistuksessa mahdollisesti kuluvat muutama sata wattia ovat ns. rikka rokassa, eli eivät ne hukkaan mene mutta niiden vaikutus esim. siihen miten mukavasti lämpö jakautuu talon eri osissa on aika pieni, sen määrää varsinainen lämmitysjärjestelmä (ja se, miten hyvin on eristetty, vetääkö esim. nurkista, lattianrajoista, ovenraosta jne.)