Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[sr]

Eli oikeistolaisimmissa perustulomalleissa jos tekee puolipäivätyötä, niin lopputulos ei ole lähimainkaan kokopäivätyön palkkaa. Jonkunhan se pitää se perustulo kustaantaakkin.

No onhan se nyt aivan selvä ettei puolipäivätyöstä pidä saada kokopäivän palkaa 
Virkaloiset saavat tosin tupla- ja triplapalkkoja puolipäivätyöstä tai pelkästä tihutyöstä mutta se onkin jo eri juttu.

Virkaloiset? Miten olisivat erinäköisten firmojen hallitusten jäsenet? Esim. Nokian hallituksen jäsen saivat 2014 vuosipalkkiona 130 000 euroa, joka on palkkana varmasti suurempi kuin 99% kokopäivätyötä tekevien palkoista. He eivät kuitenkaan tee sitä hallitustyötä kokopäiväisesti (suurin osa hallituksen jäsenistä on käsittääkseni ihan muissa töissä kokopäiväisesti, joten eivät edes voisi tehdä sitä hallitustyötä kokopäiväisesti, vaikka haluaisivatkin).

Mutta pointtisi on erittäin hyvä. Se tuo esiin sen oikeudenmukaisen tulonjaon ongelman, joka tällä hetkellä vallitsee ja joka tulee tulevaisuudessa entisestään pahenemaan. Juttuhan on niin, että ihmisistä ei ole väärin, että jos joku paiskii enemmän töitä, niin hän myös saa enemmän rahaa. Sehän tuon lauseesi pohjaperiaate on. Mutta yhteiskunnan rakenne puhtaasti markkinoilla palkkoja ohjaten on menossa entistä enemmän siihen, että palkan suuruus riippuu enemmän onnesta (=synnynnäisistä ominaisuuksista kuten älykkyys) ja vähemmän siitä työmäärästä. Nuo Nokian hallituksen korvaukset ovat tästä hyvä esimerkki. Siellä hallituksessa pönöttää tyyppejä, jotka ovat kaiken järjen mukaan erittäin fiksuja ja joiden työn markkinoilla mitattava lisäarvo voi hyvinkin olla sen heidän saamansa korvauksen arvoinen, mutta se ei ole missään mitassa suhteutettu siihen (tunneissa mitattuun) työmäärään, mitä he tekevät.

Ja tähän suuntaan yhteiskunta on entistä enemmän menossa. Joidenkin työntekijöiden lisätyön arvo markkinoilla kasvaa hyvin suureksi, koska heidän työtään voidaan triviaalisti monistaa (esim. tietokoneohjelmoijat). Joidenkin arvo taas laskee, koska se voidaan korvata entistä enemmän koneilla. Vaikka menneisyydessä oikeudenmukainen tulonjako on saavutettu sillä, että ihmisille on maksettu heidän työnsä lisäarvon mukaan (koska tämä on suht hyvin korreloinut heidän työpanoksensa suuruuden kanssa), niin tulevaisuudessa tämä ei kerta kaikkiaan tule toimimaan, vaan jotain muuta pitää keksiä tilalle. Perustulo on hyvä askel tähän suuntaan, koska siinä lähtökohtana on juuri se, että tasoitetaan niitä markkinapalkkoja kuitenkaan turmelematta sitä ajatusta, että enemmän työtä tekemällä on mahdollista omaa tulotasoa nostaa.

Sekin on sci-fimpi juttu että tarvitseeko kenenkään tehdä enempää kuin puolipäivätyötä joskus tulevaisuudessa? Robotit ja jopa ne 3D tulostimet voivat hyvinkin tehdä uuden työpäivän lyhennyksen mahdolliseksi ilman kansalaisten tulojen romahdusta. Itse asiassa voisimme siirtyä 6 h päiviin vaikka jo nyt. Lopetettaisiin vain kaikki työn leikkiminen pilaviroissa ja laitettaisiin työttömätkin töihin niin se olisi siinä. Ei tietysti ilman ongelmia mutta ne olisivat ratkaistavissa.

Aivan, osa työstä tullaan noilla keinoilla korvaamaan. Ei kaikkea. Kysymys on se, että miten siitä edelleen tarvittavasta työstä saatava lisäarvo, joka tulee olemaan huiman suuri, jos sitä mitataan markkinoilla, jaetaan yhteiskunnassa. Tämä ei tule olemaan poliittisesti yksinkertainen kysymys, vaan kovaa vääntöä on tiedossa, koska ne korkean lisäarvon työntekijät eivät takuulla vapaaehtoisesti tule omasta etuoikeutetusta asemastaan luopumaan vapaaehtoisesti.

[Rubiikinkuutio]

Vaimo tosiaan lähtee opiskelemaan. Kertoi ettei saa tienata kuin tuon tai sitten kela perii takaisin.

Kyllä, mutta ei kaikkea kerralla?

[mannym]

Vaimo tosiaan lähtee opiskelemaan. Kertoi ettei saa tienata kuin tuon tai sitten kela perii takaisin.

Kyllä, mutta ei kaikkea kerralla?

Ei tiettävästi. Se on melko monimutkainen kuvio. Jos tulorajat ylittyy niin takaisinperintää tapahtuu. Lievimmillään muutamasta satasesta pahimman skenaarion koko vuoden tuet. Sain joskus sotilasavustusta josta perittiin kuukauden verran takaisin. Mikä myöhemmin palautettiin. Riippuu niin tätsyläisestä joka asiaa käsittelee

[sr]

Opiskelijoilla on nyt tilanne että työtä ei opiskelun ohella voi kovinkaan paljoa tehdä. Vaimo lähtee opiskelemaan, ei saa asumistukea mutta saa opintorahaa ja opintolainaa. Opiskelun aikana saa käydä töissä mutta tienestit eivät saa nousta 600 - 700€/kk suuremmiksi. Muuten loppuu opintorahat jne. Perustulolla opiskelija voisi työskennellä vapaasti opintojen ohessa. Kerryttäen lompakkoon täytettä sekä sitä hyvin tärkeää työkokemusta.

Minusta opiskelijalla juuri on perustavalla tavoin eri tilanne työttömiin verrattuna. He saavat varsin vaatimatonta opintorahaa (jotain vähän reilu 300 kuussa), mutta toisaalta saavat tienata juuri tuon mainitsemasi tulon ilman, että sitä napsaistaan pois. Jos ajatellaan kokopäiväistä opiskelijaa, niin miten ajattelit hänen muutenkaan jotain parin tonnin palkkaa nostavan? Ja kun vielä huomioi sen, että tuolla tulotasolla (bruttotulot alle 1000 kuussa) ei tulovero vielä leikkaa juuri mitään, niin opiskelijalle työnteko on hyvinkin kannattavaa touhua. Itse tein aikoinani opintojen ohessa 10 h /vk työtä ja se toi mukavasti lisätuloa opintorahan päälle, muttei kyllä paukuttanut niitä tulorajoja.

Työttömillä tilanne on ihan erilainen. He saavat kai tienata jotain pari sataa ja sen jälkeen aletaan työttömyyskorvausta leikata. Tästä seuraa se, että efektiiviseksi marginaaliveroksi (kuinka paljon bruttotulosta jää saamatta omaan taskuun) siellä tuloasteikon alkupäässä heille tulee järkyttävän korkea.

Mitä noita eri malleja katselen niin itse en ole ainoassakaan voittamassa. Tosin en häviäkään. Oma tilanne on +-0.

Opiskelijat olisivat perustulosysteemissä ehdottomasti voittajia, koska silloin kokopäiväinen opiskelu ilman työntekoa tulisi selvästi helpommaksi kuin mitä se on nykyisin pelkällä opintorahalla kitkuttaessa. Kansakunnan kannalta tästä olisi se hyöty, etteivät korkeasti koulutettavat ihmiset hassaisi aikaa opiskeluun ja sen aikana hanttihommia tekemiseen, vaan valmistuisivat nopeasti ja sen jälkeen tekisivät niitä hommia, joihin heidät on kalliilla koulutettu. Jos DI saadaan valmistumaan vuoden aiemmin ja siten hänen työuransa pitenee vuodella sillä, ettei hänen opiskelunsa pitene, kun hän on osa-aikatyössä jossain kaupan kassana, niin yhteiskunnan veropotti kasvaa.

Tällä hetkellä tuloverotus on progressiivinen. Sitä se tulisi olemaan jatkossakin. Kuten noissa malleissa työn tekeminen kannattaa. Omassa mallissa kuten muissakaan perustuloa ei veroteta suoraan pois. Vaan palkan verotus muuttuu tienestien mukaan. Jolloin keskituloisen perustulo/tulovero on valtion osalta + - 0.

Perustulo + tasavero tuottaa automaattisesti progressiivisen tuloveron. Sanotaan hyvin muodon vuoksi hyvin yksinkertainen malli, eli 500 €/kk perustulo ja 50%:n tasamarginaalivero. 1000 €/kk ansaitseva maksaa nettona 0%:n veroa, 2000 €/kk ansaitseva 25%:n veroa, 4000 €/kk ansaitseva 37.5%:n veroa jne. Käsittääkseni pieni- ja keskituloisia koskeva progressio on tuolla hyvin yksinkertaisella mallilla mahdollista virittää melko tarkasti samanlaiseksi kuin mitä se on nytkin. Ongelmia tuottavat suurituloiset. Jos systeemistä tehdään sellainen, ettei keskituloisten verotus kiristy, niin perustulo + tasavero -systeemiin siirtyminen tarkoittaisi suurituloisille veroalea, mikä ei tietenkään ole tarkoituksena. Jos taas systeemi viritetään niin, ettei suurtuloisten verotus kevene, keskituloisille systeemi tarkoittaisi nettotulojen laskua, joka ei myöskään ole tarkoituksena. Ainoa keino sen ratkaisuun, ettei perustulosysteemiin siirtyminen muuttaisi keski- ja suurituloisten nettotuloja, olisi käsittääkseni se, että tuon tasaveron päälle suurituloisille tulisi joku lisäprogressio.

Kun järjestelmä muuttuu edullisemmaksi valtiolle se tarkoittaa että se muuttuu edullisemmaksi kansalaiselle.

Näin tietenkin periaatteessa. Käytännössä asia voi tietenkin olla ihan toisin. Ja tietenkin siinäkin on eroa, keitä kansalaisia katsotaan.

[Aimo Räkä]

Jos systeemistä tehdään sellainen, ettei keskituloisten verotus kiristy, niin perustulo + tasavero -systeemiin siirtyminen tarkoittaisi suurituloisille veroalea, mikä ei tietenkään ole tarkoituksena.

Mitä haittaa siitä olisi? Nythän suurituloiset lappaavat ulkomaille verotusta pakoon. Onko se sitten toivottavaa?

[sr]

Jos systeemistä tehdään sellainen, ettei keskituloisten verotus kiristy, niin perustulo + tasavero -systeemiin siirtyminen tarkoittaisi suurituloisille veroalea, mikä ei tietenkään ole tarkoituksena.

Mitä haittaa siitä olisi? Nythän suurituloiset lappaavat ulkomaille verotusta pakoon. Onko se sitten toivottavaa?

Suurituloisille voidaan tietenkin antaa veroale, jos ollaan sitä mieltä, että sellainen tarvitaan ja sille on poliittista kannatusta. Minun pointtini oli vain se, että asia kerrallaan, eli jos halutaan keskustella siitä, pitäisikö toteuttaa perustulo, niin tähän keskusteluun on minusta turha sotkea sitä, miten verotaakka pitäisi kantaa keski- ja suurituloisten välillä, koska tuo jälkimmäinen keskustelu ei sinällään liity aiheeseen mitenkään, mutta omaa potentiaalin viedä keskustelun fokuksen itseensä, jonka jälkeen sitten tapellaan siitä, mitä keski- ja suurituloisten verotukselle pitäisi tehdä, sen sijaan, että keskusteltaisiin siitä, onko nykyinen ennen kaikkea pienituloisia koskeva tukiviidakko tarpeen korvata perustulolla.

Eli suurituloisten verojen alentamisesta voidaan keskustella vaikka ei tukisysteemille tehtäisi mitään. Tällöin luonnollisesti alennusta kannattavien pitää osoittaa yksi kolmesta: a) miksi verotulot eivät prosentin laskusta laskisikaan (periaatteessa kai mahdollista, mutta itse pidän hyvin epätodennäköisenä), b) miten menetyt verotulot korvataan tai c) mitä leikataan, jotta menetetyt verotulot saadaan katettua menopuolella. Ja ehkä bonuksena voisi vielä vastata siihen, mitä tehdä sen suhteen, että yhteiskunnan tuloerot entisestään tuollaisen suurituloisten veroalen seurauksena kasvaisivat (ks. aiempi postaukseni Jaska Pankkaajalle tässä ketjussa liittyen tuloihin tulevaisuudessa).

[Raksa_Mies]

"Tilastokeskus määrittelee tulonsiirroiksi kaikki asumisen tuet, eläkkeet, opintotuen/rahan, työttömyyskorvaukset yms. Nyt poistin ne kaikki. Puf ne ovat nyt poissa. Eläkeläiset eivät saa eläkettä jne. Koska todellisuudessa näin ei kuitenkaan käynyt. Tilanne on teoreettinen. Teoriassa voimme lakkauttaa valtionkin helposti. Käytäntö on se missä ongelma on."

mannym... leikkimaailmassasi näin todellakin voidaan toimia. Onko sinulla sellainen taikasauva, jota heilautat ja sitten ne on poissa? Eli, eiköhän se ollut tässä tämä keskustelu sinun kanssasi.

[Jaska Pankkaaja]

Virkaloiset? Miten olisivat erinäköisten firmojen hallitusten jäsenet? Esim. Nokian hallituksen jäsen saivat 2014 vuosipalkkiona 130 000 euroa, joka on palkkana varmasti suurempi kuin 99% kokopäivätyötä tekevien palkoista. He eivät kuitenkaan tee sitä hallitustyötä kokopäiväisesti (suurin osa hallituksen jäsenistä on käsittääkseni ihan muissa töissä kokopäiväisesti, joten eivät edes voisi tehdä sitä hallitustyötä kokopäiväisesti, vaikka haluaisivatkin).

Yksityisten omistaman pörssiyhtiön toimintaan en lähtisi puuttumaan. Mokian tapauksessa se olisi jopa järjetöntä koska omistus on pääosin ulkomaalaista mutta taitaa enemmistä noita palkkiota saavista maksaa veronsa Suomeen. joku Finnair on tietysti toinen juttu kuten nämä kaikenmaailman leikkityökeskukset kuten Trafi jossa ollaan polleaa johtajaa vaikka kysessä on pelkkä loisinta.

Mutta pointtisi on erittäin hyvä. Se tuo esiin sen oikeudenmukaisen tulonjaon ongelman, joka tällä hetkellä vallitsee ja joka tulee tulevaisuudessa entisestään pahenemaan. Juttuhan on niin, että ihmisistä ei ole väärin, että jos joku paiskii enemmän töitä, niin hän myös saa enemmän rahaa. Sehän tuon lauseesi pohjaperiaate on. Mutta yhteiskunnan rakenne puhtaasti markkinoilla palkkoja ohjaten on menossa entistä enemmän siihen, että palkan suuruus riippuu enemmän onnesta (=synnynnäisistä ominaisuuksista kuten älykkyys) ja vähemmän siitä työmäärästä. Nuo Nokian hallituksen korvaukset ovat tästä hyvä esimerkki. Siellä hallituksessa pönöttää tyyppejä, jotka ovat kaiken järjen mukaan erittäin fiksuja ja joiden työn markkinoilla mitattava lisäarvo voi hyvinkin olla sen heidän saamansa korvauksen arvoinen, mutta se ei ole missään mitassa suhteutettu siihen (tunneissa mitattuun) työmäärään, mitä he tekevät.

Ja tähän suuntaan yhteiskunta on entistä enemmän menossa. Joidenkin työntekijöiden lisätyön arvo markkinoilla kasvaa hyvin suureksi, koska heidän työtään voidaan triviaalisti monistaa (esim. tietokoneohjelmoijat). Joidenkin arvo taas laskee, koska se voidaan korvata entistä enemmän koneilla. Vaikka menneisyydessä oikeudenmukainen tulonjako on saavutettu sillä, että ihmisille on maksettu heidän työnsä lisäarvon mukaan (koska tämä on suht hyvin korreloinut heidän työpanoksensa suuruuden kanssa), niin tulevaisuudessa tämä ei kerta kaikkiaan tule toimimaan, vaan jotain muuta pitää keksiä tilalle. Perustulo on hyvä askel tähän suuntaan, koska siinä lähtökohtana on juuri se, että tasoitetaan niitä markkinapalkkoja kuitenkaan turmelematta sitä ajatusta, että enemmän työtä tekemällä on mahdollista omaa tulotasoa nostaa.

No nallekarkit eivät ole tasan ja hyväksyn asian  Tärkeintä on se että verorahaa ei jaettaisi "pönöttäjille" kuten nykyään tehdään vaan että yhteiskunta olisi selvästi pienempi.

Aivan, osa työstä tullaan noilla keinoilla korvaamaan. Ei kaikkea. Kysymys on se, että miten siitä edelleen tarvittavasta työstä saatava lisäarvo, joka tulee olemaan huiman suuri, jos sitä mitataan markkinoilla, jaetaan yhteiskunnassa. Tämä ei tule olemaan poliittisesti yksinkertainen kysymys, vaan kovaa vääntöä on tiedossa, koska ne korkean lisäarvon työntekijät eivät takuulla vapaaehtoisesti tule omasta etuoikeutetusta asemastaan luopumaan vapaaehtoisesti.

Ehkä täytyy vain hyväksyä se että jotkut voittavat. Jos joku keksii naurettavan kännykkäpelin ja rikastuu sillä on se mielestäni vähintään yhtä hyväksyttävää kuin saada samat rahat potkimalla tai pompottamalla palloa. Minä voin jättää pelin ostamatta ja pallopelin katsomatta, fair enough mulle. Lisäksi voi tehdä myös sellaisen pelin tai pompottaa palloa, pelimies ja pallovatta kun olen 

Yleisellä tasolla haluaisin sellaisen yhteiskunnan jossa perusasiat kuten koulutus ja terveydenhoito järjestetään järkevästi ja kustannustehokkaasti, yövartijamallin lisäksi, sossu kun olen. Muu pitäisi artistin maksaa itse. Tällä päästäisiin järkevään verotasoon, joku n. 13% tulovero ja 13% alvi voisivat olla tavoiteltavia, 19/19% vielä juuri siedettävä. Röökistä ja viinasta voisi periä vähän enemmänkin.

[mannym]

Keskustelua osaltasi arvon Raksa_mies ei vielä olekaan ollut. On ollut olkiukkoilua, viittauksia yksittäisiin eläkeläisiin, vammaisiin sun sellaisiin. Tähän mennessä yksikään perustulon osanen ei ole käynyt sinulle. Keskustele siinä sitten kun toinen vetä sormet korviin ja lallallaa.

Minusta opiskelijalla juuri on perustavalla tavoin eri tilanne työttömiin verrattuna. He saavat varsin vaatimatonta opintorahaa (jotain vähän reilu 300 kuussa), mutta toisaalta saavat tienata juuri tuon mainitsemasi tulon ilman, että sitä napsaistaan pois. Jos ajatellaan kokopäiväistä opiskelijaa, niin miten ajattelit hänen muutenkaan jotain parin tonnin palkkaa nostavan? Ja kun vielä huomioi sen, että tuolla tulotasolla (bruttotulot alle 1000 kuussa) ei tulovero vielä leikkaa juuri mitään, niin opiskelijalle työnteko on hyvinkin kannattavaa touhua. Itse tein aikoinani opintojen ohessa 10 h /vk työtä ja se toi mukavasti lisätuloa opintorahan päälle, muttei kyllä paukuttanut niitä tulorajoja.
Työttömillä tilanne on ihan erilainen. He saavat kai tienata jotain pari sataa ja sen jälkeen aletaan työttömyyskorvausta leikata. Tästä seuraa se, että efektiiviseksi marginaaliveroksi (kuinka paljon bruttotulosta jää saamatta omaan taskuun) siellä tuloasteikon alkupäässä heille tulee järkyttävän korkea.

Opiskelijoilla on tosiaan eri tilanne työttömiin verrattuna, enkä ajatellut parin tonnin palkkaa nostettavan. Mitä noita tuttuja on kuunnellut niin, töitä riittäisi enemmänkin kuin se 10h viikko. Työnantajille vaan on tympeetä sanoa ettei voi tehdä kun tuet paukkuu. Tosin jotkut työskentelevät opiskelujen ohella käyttämättä tukia, mikä kullekin sopii.

Opiskelijat olisivat perustulosysteemissä ehdottomasti voittajia, koska silloin kokopäiväinen opiskelu ilman työntekoa tulisi selvästi helpommaksi kuin mitä se on nykyisin pelkällä opintorahalla kitkuttaessa. Kansakunnan kannalta tästä olisi se hyöty, etteivät korkeasti koulutettavat ihmiset hassaisi aikaa opiskeluun ja sen aikana hanttihommia tekemiseen, vaan valmistuisivat nopeasti ja sen jälkeen tekisivät niitä hommia, joihin heidät on kalliilla koulutettu. Jos DI saadaan valmistumaan vuoden aiemmin ja siten hänen työuransa pitenee vuodella sillä, ettei hänen opiskelunsa pitene, kun hän on osa-aikatyössä jossain kaupan kassana, niin yhteiskunnan veropotti kasvaa.

Juurikin näin. Yksinkertaistamalla järjestelmää voidaan saada aikaan järkevämpiä tuloksia kuin nyt. Sen vuoksi kokeilu tulisi toteuttaa.

Perustulo + tasavero tuottaa automaattisesti progressiivisen tuloveron. Sanotaan hyvin muodon vuoksi hyvin yksinkertainen malli, eli 500 €/kk perustulo ja 50%:n tasamarginaalivero. 1000 €/kk ansaitseva maksaa nettona 0%:n veroa, 2000 €/kk ansaitseva 25%:n veroa, 4000 €/kk ansaitseva 37.5%:n veroa jne. Käsittääkseni pieni- ja keskituloisia koskeva progressio on tuolla hyvin yksinkertaisella mallilla mahdollista virittää melko tarkasti samanlaiseksi kuin mitä se on nytkin. Ongelmia tuottavat suurituloiset. Jos systeemistä tehdään sellainen, ettei keskituloisten verotus kiristy, niin perustulo + tasavero -systeemiin siirtyminen tarkoittaisi suurituloisille veroalea, mikä ei tietenkään ole tarkoituksena. Jos taas systeemi viritetään niin, ettei suurtuloisten verotus kevene, keskituloisille systeemi tarkoittaisi nettotulojen laskua, joka ei myöskään ole tarkoituksena. Ainoa keino sen ratkaisuun, ettei perustulosysteemiin siirtyminen muuttaisi keski- ja suurituloisten nettotuloja, olisi käsittääkseni se, että tuon tasaveron päälle suurituloisille tulisi joku lisäprogressio.

Tämä. Vaikka noita prosentteja viilaa suuntaan toiseen, niin se kannuste töiden tekoon olisi mielestäni paljon suurempi perustulossa kuin nykyisessä. Tuossa mallissa jos suurituloisten verotus kevenee valtion tulojen putoamatta niin en näe sitä pahana. Kannustaa ahkeruuteen kun vouti ei vie työsi hedelmiä.

Näin tietenkin periaatteessa. Käytännössä asia voi tietenkin olla ihan toisin. Ja tietenkin siinäkin on eroa, keitä kansalaisia katsotaan.

Katson asiaa yksinkertaisesta vinkkelistä. Jos valtion menot vähenevät perustulon myötä, niin valtion tulojen tarve pienenee. Täten se saattaa näkyä kokonaisveroasteessa kansalaisen kannalta sangen positiivisena.

[Raksa_Mies]

Virkaloiset? Miten olisivat erinäköisten firmojen hallitusten jäsenet? Esim. Nokian hallituksen jäsen saivat 2014 vuosipalkkiona 130 000 euroa, joka on palkkana varmasti suurempi kuin 99% kokopäivätyötä tekevien palkoista. He eivät kuitenkaan tee sitä hallitustyötä kokopäiväisesti (suurin osa hallituksen jäsenistä on käsittääkseni ihan muissa töissä kokopäiväisesti, joten eivät edes voisi tehdä sitä hallitustyötä kokopäiväisesti, vaikka haluaisivatkin).

Yksityisten omistaman pörssiyhtiön toimintaan en lähtisi puuttumaan. Mokian tapauksessa se olisi jopa järjetöntä koska omistus on pääosin ulkomaalaista mutta taitaa enemmistä noita palkkiota saavista maksaa veronsa Suomeen. joku Finnair on tietysti toinen juttu kuten nämä kaikenmaailman leikkityökeskukset kuten Trafi jossa ollaan polleaa johtajaa vaikka kysessä on pelkkä loisinta.

Mutta pointtisi on erittäin hyvä. Se tuo esiin sen oikeudenmukaisen tulonjaon ongelman, joka tällä hetkellä vallitsee ja joka tulee tulevaisuudessa entisestään pahenemaan. Juttuhan on niin, että ihmisistä ei ole väärin, että jos joku paiskii enemmän töitä, niin hän myös saa enemmän rahaa. Sehän tuon lauseesi pohjaperiaate on. Mutta yhteiskunnan rakenne puhtaasti markkinoilla palkkoja ohjaten on menossa entistä enemmän siihen, että palkan suuruus riippuu enemmän onnesta (=synnynnäisistä ominaisuuksista kuten älykkyys) ja vähemmän siitä työmäärästä. Nuo Nokian hallituksen korvaukset ovat tästä hyvä esimerkki. Siellä hallituksessa pönöttää tyyppejä, jotka ovat kaiken järjen mukaan erittäin fiksuja ja joiden työn markkinoilla mitattava lisäarvo voi hyvinkin olla sen heidän saamansa korvauksen arvoinen, mutta se ei ole missään mitassa suhteutettu siihen (tunneissa mitattuun) työmäärään, mitä he tekevät.

Ja tähän suuntaan yhteiskunta on entistä enemmän menossa. Joidenkin työntekijöiden lisätyön arvo markkinoilla kasvaa hyvin suureksi, koska heidän työtään voidaan triviaalisti monistaa (esim. tietokoneohjelmoijat). Joidenkin arvo taas laskee, koska se voidaan korvata entistä enemmän koneilla. Vaikka menneisyydessä oikeudenmukainen tulonjako on saavutettu sillä, että ihmisille on maksettu heidän työnsä lisäarvon mukaan (koska tämä on suht hyvin korreloinut heidän työpanoksensa suuruuden kanssa), niin tulevaisuudessa tämä ei kerta kaikkiaan tule toimimaan, vaan jotain muuta pitää keksiä tilalle. Perustulo on hyvä askel tähän suuntaan, koska siinä lähtökohtana on juuri se, että tasoitetaan niitä markkinapalkkoja kuitenkaan turmelematta sitä ajatusta, että enemmän työtä tekemällä on mahdollista omaa tulotasoa nostaa.

No nallekarkit eivät ole tasan ja hyväksyn asian  Tärkeintä on se että verorahaa ei jaettaisi "pönöttäjille" kuten nykyään tehdään vaan että yhteiskunta olisi selvästi pienempi.

Aivan, osa työstä tullaan noilla keinoilla korvaamaan. Ei kaikkea. Kysymys on se, että miten siitä edelleen tarvittavasta työstä saatava lisäarvo, joka tulee olemaan huiman suuri, jos sitä mitataan markkinoilla, jaetaan yhteiskunnassa. Tämä ei tule olemaan poliittisesti yksinkertainen kysymys, vaan kovaa vääntöä on tiedossa, koska ne korkean lisäarvon työntekijät eivät takuulla vapaaehtoisesti tule omasta etuoikeutetusta asemastaan luopumaan vapaaehtoisesti.

Ehkä täytyy vain hyväksyä se että jotkut voittavat. Jos joku keksii naurettavan kännykkäpelin ja rikastuu sillä on se mielestäni vähintään yhtä hyväksyttävää kuin saada samat rahat potkimalla tai pompottamalla palloa. Minä voin jättää pelin ostamatta ja pallopelin katsomatta, fair enough mulle. Lisäksi voi tehdä myös sellaisen pelin tai pompottaa palloa, pelimies ja pallovatta kun olen 

Yleisellä tasolla haluaisin sellaisen yhteiskunnan jossa perusasiat kuten koulutus ja terveydenhoito järjestetään järkevästi ja kustannustehokkaasti, yövartijamallin lisäksi, sossu kun olen. Muu pitäisi artistin maksaa itse. Tällä päästäisiin järkevään verotasoon, joku n. 13% tulovero ja 13% alvi voisivat olla tavoiteltavia, 19/19% vielä juuri siedettävä. Röökistä ja viinasta voisi periä vähän enemmänkin.

Minäkään en ymmärrä, miksi vaikkapa Nokian asioista päättävälle elimelle pitäisi antaa kenkää. Ja mitä tekemistä sillä ylipäänsä on perustulon tai sosiaaliturvan kanssa.

[sr]

Yksityisten omistaman pörssiyhtiön toimintaan en lähtisi puuttumaan. Mokian tapauksessa se olisi jopa järjetöntä koska omistus on pääosin ulkomaalaista mutta taitaa enemmistä noita palkkiota saavista maksaa veronsa Suomeen. joku Finnair on tietysti toinen juttu kuten nämä kaikenmaailman leikkityökeskukset kuten Trafi jossa ollaan polleaa johtajaa vaikka kysessä on pelkkä loisinta.

En minä mitään puuttumisesta ole puhunut. Minä tartuin siihen, kun sinä ensin sanoit, että totta kai kokopäivätyöstä pitää enemmän tienata kuin puolipäivätyöstä ja sitten sen perään keksit esimerkiksi vain jotkut "virkaloiset" (joista et muuten ole kaivanut mitään kunnon konkreettista esimerkkiä toisin kuin minä). Tarkoitukseni oli osoittaa, että kyllä osa-aikatyöllä on mahdollista tienata sellaisia palkkoja, jotka tavalliselle palkansaajalle tuntuvat täysin käsittämättömän isoilta (suomalaisten kokopäivätyöläisten mediaanipalkka lienee jotain neljännes niistä Nokian hallituksen jäsenten saamista korvauksista).

No nallekarkit eivät ole tasan ja hyväksyn asian  Tärkeintä on se että verorahaa ei jaettaisi "pönöttäjille" kuten nykyään tehdään vaan että yhteiskunta olisi selvästi pienempi.

No, miten määritellään "pönöttäjä"? Jos tekee videopelejä tai potkii palloa kymmenen vuotta ja sen jälkeen vetäytyy eläkkeelle 100 miljoonan potti takataskussa, niin onko sen lopun elämäänsä pönöttäjä vai ei? Onko sen loppuelämänsä ajan vähemmän pönöttäjä kuin henkilö, joka paiskii 20 vuotta työtä ja sitten täysin ilman omaa syytään joutuu työttömäksi?

Minä en hyväksy (=pidä oikeudenmukaisena) sitä, että nallekarkit ovat epätasaisesti jaettuna, ellei tälle ole hyvää perustetta. Entisaikaan tälle on ollut hyvä peruste ja se on ollut se, että ne, joille nallekarkkeja on kertynyt enemmän, ovat myös paiskineet enemmän töitä. Nyt ja tulevaisuudessa tämä linkki entistä enemmän murtuu ja puhtaasti markkinaehtoisella systeemillä nallekarkit menevät niille, joilla nyt vaan sattuu olemaan hyvä onni. En tiedä sinusta, mutta minusta ainakin yhteiskunnan nallekarkkien jakaminen puhtaasti onnen kaupalla joillekin harvoille ja valituille on epäoikeudenmukaista. Pallonpotkija tai videopelien vääntäjä eivät olisi pystyneet sillä omalla osaamisellaan kahmimaan sellaisia omaisuuksia 50 vuotta sitten, vaan ainoastaan se, että yhteiskuntamme on sellainen kuin on, mahdollistaa sen, että pallon potkinta ja videopelien vääntäminen ovat markkinoilla niin arvokasta työtä. Onko silloin tosiaan väärin, että se tuon kaiken mahdollistanut ympäröivä yhteiskunta ottaa osan siitä pallonpotkijan ja videopelivääntäjän työn lisäarvosta ja jakaa sen tasaisemmin kaikkien yhteiskunnan jäsenten kesken?

Ehkä täytyy vain hyväksyä se että jotkut voittavat. Jos joku keksii naurettavan kännykkäpelin ja rikastuu sillä on se mielestäni vähintään yhtä hyväksyttävää kuin saada samat rahat potkimalla tai pompottamalla palloa. Minä voin jättää pelin ostamatta ja pallopelin katsomatta, fair enough mulle. Lisäksi voi tehdä myös sellaisen pelin tai pompottaa palloa, pelimies ja pallovatta kun olen 

Miksi tuo "täytyisi vain hyväksyä"? Demokratiassahan me voimme vääntää säännöt oikeudenmukaisiksi, jos ne eivät sellaisia ole. Oleellista on se, että pelin pelaaminen ja pallopelin katsominen ovat ihmisille hyvinvointia. Suurella osalla ihmisistä ei ole myytävänä mitään sellaista, jolla olisi yhtä suuri arvo ja tämä tulee tulevaisuudessa entisestään pahenemaan, kun robotit ottavat tehtäväkseen entistä enemmän niitä töitä, joiden tekemiseen ei tarvita mitään selllaisia erityistaitoja kuin pallonpotkija tai pelien vääntäjä omaa. Jos jätämme koko systeemin tulonjaon vain markkinoiden harteille, on seuraus se, että siitä huolimatta, että robottityön vuoksi eläisimme suuremmassa yltäkylläisyydessä kuin koskaan, suuri osa ihmisistä joutuisi elämään varsin kurjasti, koska heidän työpanoksellaan ei olisi juuri mitään arvoa markkinoilla. Tämä murros (jonka ensimaininkeja nyt näemme) tulee rankasti heiluttamaan yhteiskunnan rakenteita tällä vuosisadalla. Meidän on pakko jotenkin muuttaa systeemeitä siinä vaiheessa, kun toisaalta elämme valtavassa yltäkylläisyydessä, mutta toisaalta suuren osan ihmisistä työpanoksella ei ole paskankaan väliä sen hyvinvoinnin tuotannon kanssa.

Yleisellä tasolla haluaisin sellaisen yhteiskunnan jossa perusasiat kuten koulutus ja terveydenhoito järjestetään järkevästi ja kustannustehokkaasti, yövartijamallin lisäksi, sossu kun olen. Muu pitäisi artistin maksaa itse. Tällä päästäisiin järkevään verotasoon, joku n. 13% tulovero ja 13% alvi voisivat olla tavoiteltavia, 19/19% vielä juuri siedettävä. Röökistä ja viinasta voisi periä vähän enemmänkin.

Mutta kysymys on, että mitä tehdään siinä tilanteessa, kun artistin työlle ei ole enää juuri mitään kysyntää markkinoilla, koska robotit tekevät kaikki ne työt, joihin hän kykenee halvemmalla ja paremmin? Onko todellakin ajatus se, että huolimatta siitä yltäkyltäisyydestä, jonka se robottityö tuottaa, tämän suuren massan oletetaan olevan tyytyväinen asemaansa vain siksi, että saavat koulutuksen ja terveydenhoidon? Itse en näe tuota mallia millään muotoa kestävänä. Se natisee jo nyt liitoksissaan, vaikka robotistuminen on vasta lähdössä todenteolla käyntiin (joillain aloilla tietenkin ollaan jo menty hyvin pitkälle, esim. kuinka moni enää asioi pankin tiskillä netin kautta pankkihommat hoitamisen sijaan?)

[sr]

Katson asiaa yksinkertaisesta vinkkelistä. Jos valtion menot vähenevät perustulon myötä, niin valtion tulojen tarve pienenee. Täten se saattaa näkyä kokonaisveroasteessa kansalaisen kannalta sangen positiivisena.

Ilman dynaamisia vaikutuksia valtion menot perustulon myötä voivat vähentyä vain sillä, että kaikkein köyhimpien asema heikkenee merkittävästi nykyisestään, johon tuskin ollaan valmiita. Tietenkin dynaamisten vaikutusten myötä valtio voi tässä periaatteessa voittaa paljonkin, mutta sitä on aika vaikea varmuudella sanoa, käykö tosiaan näin, ilman, että touhua oikeasti kokeillaan.

[Raksa_Mies]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

[possu]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

Hollannissa, Alaskassa ja Namibiassa on kokeiltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

[Raksa_Mies]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

Hollannissa, Alaskassa ja Namibiassa on kokeiltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

No vähänpäs om kannatusta maailmallakin perustulolle ja hyvä niin.

[sr]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

Hollannissa, Alaskassa ja Namibiassa on kokeiltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

No vähänpäs om kannatusta maailmallakin perustulolle ja hyvä niin.

Noin olisi voitu sanoa Suomessa aikoinaan, ja olla toteuttamatta naisten äänioikeutta ensimmäisenä maana (tai silloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta silti) Euroopassa.

Jonkun pitää olla fiksuissa asioissa edeltäkävijänä.

[Shemeikka]

Noin olisi voitu sanoa Suomessa aikoinaan, ja olla toteuttamatta naisten äänioikeutta ensimmäisenä maana (tai silloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta silti) Euroopassa.

Jonkun pitää olla fiksuissa asioissa edeltäkävijänä.

Täsmennän sen verran, että Suomi antoi ensimmäisenä maana maailmassa naisille täyden äänioikeuden. Uusi Seelanti antoi äänioikeuden naisille ensimmäisenä, mutta se oli jollain tapaa rajoitettu; rikkaat valkoiset naiset aviomiehensä luvalla saivat äänestää tms.

[Raksa_Mies]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

Hollannissa, Alaskassa ja Namibiassa on kokeiltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

No vähänpäs om kannatusta maailmallakin perustulolle ja hyvä niin.

Noin olisi voitu sanoa Suomessa aikoinaan, ja olla toteuttamatta naisten äänioikeutta ensimmäisenä maana (tai silloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta silti) Euroopassa.

Jonkun pitää olla fiksuissa asioissa edeltäkävijänä.

Fiksu pitää olla juu. Valtaosa maailmaa onkin ollut niin fiksu, että on jättänyt väliin kokeilut. Ja mitä vaikkapa tulee Hollantiin, niin perustulosta ei oikein voi puhua.

[possu]

Pahinta perustulossa olisi se että Suomessa siitä tulisi asumisperusteinen ja kaikki Suomeen asti päässeet mamut saisivat sen.

[sr]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

Hollannissa, Alaskassa ja Namibiassa on kokeiltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

No vähänpäs om kannatusta maailmallakin perustulolle ja hyvä niin.

Noin olisi voitu sanoa Suomessa aikoinaan, ja olla toteuttamatta naisten äänioikeutta ensimmäisenä maana (tai silloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta silti) Euroopassa.

Jonkun pitää olla fiksuissa asioissa edeltäkävijänä.

Fiksu pitää olla juu. Valtaosa maailmaa onkin ollut niin fiksu, että on jättänyt väliin kokeilut. Ja mitä vaikkapa tulee Hollantiin, niin perustulosta ei oikein voi puhua.

Valtaosa maailman maista on seurannut Suomea naisille äänioikeuden antamisessa ja etenkin ns. fiksut maat ovat tämän asian suhteen nykyisin täysin yksimielisiä.

Juuri tuota Hollannin tietä, eli vähitellen, olisi minusta perustuloa fiksua kokeilla Suomessakin. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan kuuluu kohta "toteutetaan perustulokokeilu", joten revi siitä.

[sr]

Pahinta perustulossa olisi se että Suomessa siitä tulisi asumisperusteinen ja kaikki Suomeen asti päässeet mamut saisivat sen.

Ensinnäkään tuo asumisperusteinen ei mitenkään välttämättä tarkoita, että kaikilla mamuilla olisi siihen oikeus samalla kellonlyömällä, kun hyväksytty leima pläjähtää oleskelulupahakemukseen. On täysin mahdollista toteuttaa perustulo niin, että sen piiriin päästäkseen on mamun ensin työskenneltävä ja maksettava veroja n vuotta. EU-kansalaisten kanssa tässä tulisi omat ongelmansa vastaan, koska sopimusten mukaan heitä ei saa sosiaaliturvasysteemissä kohdella eri tavoin omiin kansalaisiin verrattuna, mutta todennäköisesti a) tämän muutokselle löytyisi kannatusta muistakin EU-maista (esim. Britannia ajaa juuri tällä hetkellä sitä muutosta, etteivät EU-kansalaiset pääsisi suoraan sosiaalitukiin käsiksi maahan tultuaan) ja b) todennäköisesti olisi mahdollista junailla järjestelmä niin, että se ei muodollisesti sorra ketään. Sanotaan, että järjestelmään kirjoitetaan, että sisään päästäkseen on pitänyt asua Suomessa 5 vuotta. Suomalaisten 18-vuotiaaksi tulleiden nuorten on tietenkin helppo täyttää tämä ehto, vaikkeivät töitä olisikaan vielä paiskoneet.

[Raksa_Mies]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

Hollannissa, Alaskassa ja Namibiassa on kokeiltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

No vähänpäs om kannatusta maailmallakin perustulolle ja hyvä niin.

Noin olisi voitu sanoa Suomessa aikoinaan, ja olla toteuttamatta naisten äänioikeutta ensimmäisenä maana (tai silloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta silti) Euroopassa.

Jonkun pitää olla fiksuissa asioissa edeltäkävijänä.

Fiksu pitää olla juu. Valtaosa maailmaa onkin ollut niin fiksu, että on jättänyt väliin kokeilut. Ja mitä vaikkapa tulee Hollantiin, niin perustulosta ei oikein voi puhua.

Valtaosa maailman maista on seurannut Suomea naisille äänioikeuden antamisessa ja etenkin ns. fiksut maat ovat tämän asian suhteen nykyisin täysin yksimielisiä.

Juuri tuota Hollannin tietä, eli vähitellen, olisi minusta perustuloa fiksua kokeilla Suomessakin. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan kuuluu kohta "toteutetaan perustulokokeilu", joten revi siitä.

Äänioikeuden antaminen naisille oli fiksua. Se ei silti tee perustulosta millään tasolla fiksua. Ei, en revi mitään mistään.

[mannym]

Kun Suomessa annettiin äänioikeus naisille. Oli paljon ihmisiä jotka eivät hyväksyneet asiaa. Silloiset Raksa_miehet vastustivat naisten äänioikeutta mutta hävisivät. Nykyinen Raksa_mies vastustaa perustuloa, hallitusohjelmasta

Perustulokokeilu toteutetaan

joten Raksa_mies on jo nyt tappiolla raskaasti. Se tappio syvenee jos kokeilu todetaan onnistuneeksi ja sillä jatketaan.

[sr]

Monessako maassa on muuten käytössä perustulo tai jokin vastaava malli?

Hollannissa, Alaskassa ja Namibiassa on kokeiltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

No vähänpäs om kannatusta maailmallakin perustulolle ja hyvä niin.

Noin olisi voitu sanoa Suomessa aikoinaan, ja olla toteuttamatta naisten äänioikeutta ensimmäisenä maana (tai silloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta silti) Euroopassa.

Jonkun pitää olla fiksuissa asioissa edeltäkävijänä.

Fiksu pitää olla juu. Valtaosa maailmaa onkin ollut niin fiksu, että on jättänyt väliin kokeilut. Ja mitä vaikkapa tulee Hollantiin, niin perustulosta ei oikein voi puhua.

Valtaosa maailman maista on seurannut Suomea naisille äänioikeuden antamisessa ja etenkin ns. fiksut maat ovat tämän asian suhteen nykyisin täysin yksimielisiä.

Juuri tuota Hollannin tietä, eli vähitellen, olisi minusta perustuloa fiksua kokeilla Suomessakin. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan kuuluu kohta "toteutetaan perustulokokeilu", joten revi siitä.

Äänioikeuden antaminen naisille oli fiksua. Se ei silti tee perustulosta millään tasolla fiksua. Ei, en revi mitään mistään.

Sinulta meni pointti kokonaan ohi. Vaikka asia meistä nyt on päivänselvä, niin äänioikeuden antaminen naisille ei suinkaan ollut aikoinaan kaikkien mielestä fiksua, vaan sitä vastustettiin kovastikin, ihan niin kuin nyt vastustetaan perustuloa. Pointti on kuitenkin siinä, että siihen vastustukseen vetoaminen (sinun argumenttisi liittyen siihen, ettei sitä ole missään toteutettu) ei ole toimiva, minkä se naisten äänioikeusasia osoitti. Jos sinulla on rationaalisia argumentteja perustuloa vastaan, niin niistä voidaan keskustella.

[Shemeikka]

En usko että monikulttuurisessa, tasa-arvoa ajavassa Suomessa pystyttäisiin tai edes haluttaisiin toteuttamaan kansalaispalkka, joka tulisi vain Suomen kansalaisille. Tasa-arvon nimissä perustulo annettaisiin kaikille  Suomen asukkaille, ja se houkuttelisi entistä enemmän mamuja Suomeen.

[sr]

En usko että monikulttuurisessa, tasa-arvoa ajavassa Suomessa pystyttäisiin tai edes haluttaisiin toteuttamaan kansalaispalkka, joka tulisi vain Suomen kansalaisille. Tasa-arvon nimissä perustulo annettaisiin kaikille  Suomen asukkaille, ja se houkuttelisi entistä enemmän mamuja Suomeen.

Ei sitä pitäisikään niin toteuttaa. Ei olisi oikein, että Suomessa olisi joku ulkomaalainen vaikkapa 20 vuotta töissä ja maksaisi kiltisti veronsa, mutta sitten jos jäisi työttömäksi, ei olisikaan oikeutettu perusturvaan.

Kuten kirjoitin, järkevä tapa toteuttaa perustulo, olisi panna sen saamiselle joku aikaraja, joka pitäisi Suomessa asua ja kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus, jos tarkoituksena ei ole oikeasti tulla lypsämään suomalaisten veronmaksajien rahoja, mutta toisaalta ei myöskään kohtuuttoman rankka ehto sellaisia kohtaan, jotka oikeasti haluavat tulla rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Kaikki jotain hippianarkisteja lukuunottamatta ymmärtävät, että liian antelias puhtaasti asumisperusteinen sosiaaliturva ei ole toimiva malli maailmassa, jossa on niin suuret tuloerot kuin meillä on.

[Raksa_Mies]

(schnaps)
Sinulta meni pointti kokonaan ohi. Vaikka asia meistä nyt on päivänselvä, niin äänioikeuden antaminen naisille ei suinkaan ollut aikoinaan kaikkien mielestä fiksua, vaan sitä vastustettiin kovastikin, ihan niin kuin nyt vastustetaan perustuloa. Pointti on kuitenkin siinä, että siihen vastustukseen vetoaminen (sinun argumenttisi liittyen siihen, ettei sitä ole missään toteutettu) ei ole toimiva, minkä se naisten äänioikeusasia osoitti. Jos sinulla on rationaalisia argumentteja perustuloa vastaan, niin niistä voidaan keskustella.

Ei mennyt ohi. Perustulo on ideana typerä ja siksi sitä ei ole otettu käyttöön oikeastaan juuri missään. Argumentit olenkin jo esittänyt. 

[Aimo Räkä]

Toiset tykkää, toiset ei: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015082020207644_ul.shtml

[risto]

BBC:n haastattelema Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ohto Kanninen ehdottaa testaamaan ideaa 8 000 ihmisellä, joille maksettaisiin neljää erisuuruista summaa 280 ja 500 euron väliltä.

Juurikin näin! Summan on oltava pieni, eli jossain tuolla 300-500 välillä. Ei missään tapauksessa mitään passivoivaa 700€ / kk, puhumattakaan sitä suuremmista summista.

Vastustan kansalaispalkkaa henkeen ja vereen, mutta olen ehdottomasti perustulon kannalla.

Perustulo olisi mitä parhain sosiaalinen turvaverkko myös yrittäjälle. Pienyrittäjät tässä maassa kituuttavat työllisistä kaikkein eniten, ja oikeastaan mitään turvaverkkoa ei ole, jos hommat eivät vain suju, kuten nyt taantumassa monelle käy.

[Susanna Kaukinen]

Ei mitään tällasta loisimisoikeussosialismia. Työ tekee vapaaksi.