"Sosiaalityöntekijät ovat lain yläpuolella"

[Lodi]

Ja lapsen hoitoon/vanhemmuuteen ei edes taida olla lain määräämää promillerajaa? Noin aihetta kaukaa viistäen.

En tajua, miksi alkoholiin suhtaudutaan niin hysteerisesti näissä huostaanottojutuissa. Ei tarvitse kuin pari saunaolutta juoda, niin lasta tullaan ottamaan huostaan niin että ovenkarmit meinaavat mennä mukana. Ei pikku kännikään minun mielestäni mitään haittaa, jos käyttäytyy asiallisesti.

No älähän nyt liioittele.  Kukaan ei tule hakemaan humalassa olevilta vanhemmilta lapsia pois.
Eri asia on sitten alkoholismi silloin, kun se haittaa selkeästi lapsen kasvatuksen ja jopa vaarantaa pienen lapsen turvallisuuden.

Toisaalta - jos on iältään selkeää vanhempien kokoaikaista hoitamista tarvitseva lapsi, ei molempien vanhempien tule olla
yhtäaikaa humalassa. Siitä lapsesta on huolehdittava. Se nyt vain on vanhempien tehtävä.

Suoritin tuossa avoimessa taannoin kasvatustieteen perusopintoja. Siellä jonkun kurssin yhteydessä käytiin jotain case-skenaarioita, jossa kysyttiin mitä tehdään, kun selvästi alkoholilta haiseva isä hakee lastaan päiväkodista/esikoulusta/alaluokalta. Vastaus oli, että lasta ei saa antaa tälle, pitää yrittää löytää selvin päin oleva täysi-ikäinen lähisukulainen, perhepäivähoitaja tms. joka ottaa lapsen huostaan, sekä ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle, joka aloittaa tarvittaessa toimenpiteet.

Olin tyrmistynyt. Tulin itse aikanaan 7-vuotiaana itse koulusta kotiin, jossa odotti umpikänninen isäukko paistamassa jauhelihapihvejä hirveässä käryssä keittiössä. Tämä toistui hyvin usein. Pihvit oli hyviä, eikä tullut itselle suuria traumoja tuosta eikä alkoholiongelmaa. Nyt minulle kerrottiin oikein yliopistossa, että minut olisi lähes pitänyt ottaa huostaan tuolloin, koska olin kännisen isäukon vastuulla, kunnes äitini tuli töistä, tai että minulle olisi pitänyt noina päivinä löytää suunnilleen joku sijaiskoti tai -vanhempi, jonka luokse mennä kunnes joku selvin päin oleva saapuu kotiin.

Olin eri mieltä tuolla kurssilla. Sain paheksuvia katseita osakseni.

-i-

Päiväkoti-ikäinen ja kouluikäinen lapsi on eri juttu.
Olen aivan samaa mieltä, että jos selkeästi humalassa oleva vanhempi tulee hakemaan päiväkodista
lasta, on asiaan reagoitava. Jos on haettava lapsi päiväkodista, ei silloin ole syytä juopotella.
Lapsi haetaan selvin päin ja jos on pakko juoda niin odotetaan, että se toinen vanhempi tulee kotiin ja aletaan juominen vasta sitten.

[Tabula Rasa]

Ja lapsen hoitoon/vanhemmuuteen ei edes taida olla lain määräämää promillerajaa? Noin aihetta kaukaa viistäen.

En tajua, miksi alkoholiin suhtaudutaan niin hysteerisesti näissä huostaanottojutuissa. Ei tarvitse kuin pari saunaolutta juoda, niin lasta tullaan ottamaan huostaan niin että ovenkarmit meinaavat mennä mukana. Ei pikku kännikään minun mielestäni mitään haittaa, jos käyttäytyy asiallisesti.

No älähän nyt liioittele.  Kukaan ei tule hakemaan humalassa olevilta vanhemmilta lapsia pois.
Eri asia on sitten alkoholismi silloin, kun se haittaa selkeästi lapsen kasvatuksen ja jopa vaarantaa pienen lapsen turvallisuuden.

Toisaalta - jos on iältään selkeää vanhempien kokoaikaista hoitamista tarvitseva lapsi, ei molempien vanhempien tule olla
yhtäaikaa humalassa. Siitä lapsesta on huolehdittava. Se nyt vain on vanhempien tehtävä.

Suoritin tuossa avoimessa taannoin kasvatustieteen perusopintoja. Siellä jonkun kurssin yhteydessä käytiin jotain case-skenaarioita, jossa kysyttiin mitä tehdään, kun selvästi alkoholilta haiseva isä hakee lastaan päiväkodista/esikoulusta/alaluokalta. Vastaus oli, että lasta ei saa antaa tälle, pitää yrittää löytää selvin päin oleva täysi-ikäinen lähisukulainen, perhepäivähoitaja tms. joka ottaa lapsen huostaan, sekä ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle, joka aloittaa tarvittaessa toimenpiteet.

Olin tyrmistynyt. Tulin itse aikanaan 7-vuotiaana itse koulusta kotiin, jossa odotti umpikänninen isäukko paistamassa jauhelihapihvejä hirveässä käryssä keittiössä. Tämä toistui hyvin usein. Pihvit oli hyviä, eikä tullut itselle suuria traumoja tuosta eikä alkoholiongelmaa. Nyt minulle kerrottiin oikein yliopistossa, että minut olisi lähes pitänyt ottaa huostaan tuolloin, koska olin kännisen isäukon vastuulla, kunnes äitini tuli töistä, tai että minulle olisi pitänyt noina päivinä löytää suunnilleen joku sijaiskoti tai -vanhempi, jonka luokse mennä kunnes joku selvin päin oleva saapuu kotiin.

Olin eri mieltä tuolla kurssilla. Sain paheksuvia katseita osakseni.

-i-

Päiväkoti-ikäinen ja kouluikäinen lapsi on eri juttu.
Olen aivan samaa mieltä, että jos selkeästi humalassa oleva vanhempi tulee hakemaan päiväkodista
lasta, on asiaan reagoitava. Jos on haettava lapsi päiväkodista, ei silloin ole syytä juopotella.
Lapsi haetaan selvin päin ja jos on pakko juoda niin odotetaan, että se toinen vanhempi tulee kotiin ja aletaan juominen vasta sitten.

Njaah, samalle päivälle sattuu ero, työpaikan meno, talon palaminen tms, niin saattaa olla että muutema maistuu. Se että jos kerran tai kaksi tulee pienessä(ei väkivaltaisena) lapsen hakemaan niin en vielä sillä soittaisi soskuja. Sitten jos se taas alkaa olla säännönmukaista niin soitto voisi olla hyvinkin aiheellinen.

[Lodi]

Ja lapsen hoitoon/vanhemmuuteen ei edes taida olla lain määräämää promillerajaa? Noin aihetta kaukaa viistäen.

En tajua, miksi alkoholiin suhtaudutaan niin hysteerisesti näissä huostaanottojutuissa. Ei tarvitse kuin pari saunaolutta juoda, niin lasta tullaan ottamaan huostaan niin että ovenkarmit meinaavat mennä mukana. Ei pikku kännikään minun mielestäni mitään haittaa, jos käyttäytyy asiallisesti.

No älähän nyt liioittele.  Kukaan ei tule hakemaan humalassa olevilta vanhemmilta lapsia pois.
Eri asia on sitten alkoholismi silloin, kun se haittaa selkeästi lapsen kasvatuksen ja jopa vaarantaa pienen lapsen turvallisuuden.

Toisaalta - jos on iältään selkeää vanhempien kokoaikaista hoitamista tarvitseva lapsi, ei molempien vanhempien tule olla
yhtäaikaa humalassa. Siitä lapsesta on huolehdittava. Se nyt vain on vanhempien tehtävä.

Suoritin tuossa avoimessa taannoin kasvatustieteen perusopintoja. Siellä jonkun kurssin yhteydessä käytiin jotain case-skenaarioita, jossa kysyttiin mitä tehdään, kun selvästi alkoholilta haiseva isä hakee lastaan päiväkodista/esikoulusta/alaluokalta. Vastaus oli, että lasta ei saa antaa tälle, pitää yrittää löytää selvin päin oleva täysi-ikäinen lähisukulainen, perhepäivähoitaja tms. joka ottaa lapsen huostaan, sekä ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle, joka aloittaa tarvittaessa toimenpiteet.

Olin tyrmistynyt. Tulin itse aikanaan 7-vuotiaana itse koulusta kotiin, jossa odotti umpikänninen isäukko paistamassa jauhelihapihvejä hirveässä käryssä keittiössä. Tämä toistui hyvin usein. Pihvit oli hyviä, eikä tullut itselle suuria traumoja tuosta eikä alkoholiongelmaa. Nyt minulle kerrottiin oikein yliopistossa, että minut olisi lähes pitänyt ottaa huostaan tuolloin, koska olin kännisen isäukon vastuulla, kunnes äitini tuli töistä, tai että minulle olisi pitänyt noina päivinä löytää suunnilleen joku sijaiskoti tai -vanhempi, jonka luokse mennä kunnes joku selvin päin oleva saapuu kotiin.

Olin eri mieltä tuolla kurssilla. Sain paheksuvia katseita osakseni.

-i-

Päiväkoti-ikäinen ja kouluikäinen lapsi on eri juttu.
Olen aivan samaa mieltä, että jos selkeästi humalassa oleva vanhempi tulee hakemaan päiväkodista
lasta, on asiaan reagoitava. Jos on haettava lapsi päiväkodista, ei silloin ole syytä juopotella.
Lapsi haetaan selvin päin ja jos on pakko juoda niin odotetaan, että se toinen vanhempi tulee kotiin ja aletaan juominen vasta sitten.

Njaah, samalle päivälle sattuu ero, työpaikan meno, talon palaminen tms, niin saattaa olla että muutema maistuu. Se että jos kerran tai kaksi tulee pienessä(ei väkivaltaisena) lapsen hakemaan niin en vielä sillä soittaisi soskuja. Sitten jos se taas alkaa olla säännönmukaista niin soitto voisi olla hyvinkin aiheellinen.

Jos samalle päivälle sattuu ero, potkut jne niin ei siitä lasta saa rangaista.
Tämä on se kaava, joka toistuu niin monesti: Lapsesta huolehtiminen on laiminlyöty, mutta vanhemman mielestä siihen löytyy SYY.
Se, että löytyy SYY onkin sitten se oikeuttava tekijä lapsen laiminlyömiseen tämän vanhemman mielestä.
Kun vanhempi ei toimi lapsen edun ja hyvinvoinnin mukaisesti, on siinä ainekset huostaanotolle. On lapsen tulevaisuuden kannalta aivan sama, onko vanhemman mielestä asioiden tilaan jokin SYY. 

Lapsen etu on se, joka ratkaisee. Tämä on aika yksinkertaista.

[Tabula Rasa]

VÄÄRIN: Kaksi riviä asiaa, järkyttävän pitkä sitaatti.

Kerro millä tavalla automaattisesti tekee laiminlyönniksi jos puhaltaa ajokelvottoman lukeman? Muutenkin täysin kohtuutonta tekstiä. Kyllä tässäkin pitää olla järjenkäyttö mukana.

[Fiftari]

Entä mikä on lapsen etu? Entäpä jos juuri huostaanotto on se syy jonka takia lapsi/lapset kasvavat kieroon?

[Lodi]

Ja lapsen hoitoon/vanhemmuuteen ei edes taida olla lain määräämää promillerajaa? Noin aihetta kaukaa viistäen.

En tajua, miksi alkoholiin suhtaudutaan niin hysteerisesti näissä huostaanottojutuissa. Ei tarvitse kuin pari saunaolutta juoda, niin lasta tullaan ottamaan huostaan niin että ovenkarmit meinaavat mennä mukana. Ei pikku kännikään minun mielestäni mitään haittaa, jos käyttäytyy asiallisesti.

No älähän nyt liioittele.  Kukaan ei tule hakemaan humalassa olevilta vanhemmilta lapsia pois.
Eri asia on sitten alkoholismi silloin, kun se haittaa selkeästi lapsen kasvatuksen ja jopa vaarantaa pienen lapsen turvallisuuden.

Toisaalta - jos on iältään selkeää vanhempien kokoaikaista hoitamista tarvitseva lapsi, ei molempien vanhempien tule olla
yhtäaikaa humalassa. Siitä lapsesta on huolehdittava. Se nyt vain on vanhempien tehtävä.

Suoritin tuossa avoimessa taannoin kasvatustieteen perusopintoja. Siellä jonkun kurssin yhteydessä käytiin jotain case-skenaarioita, jossa kysyttiin mitä tehdään, kun selvästi alkoholilta haiseva isä hakee lastaan päiväkodista/esikoulusta/alaluokalta. Vastaus oli, että lasta ei saa antaa tälle, pitää yrittää löytää selvin päin oleva täysi-ikäinen lähisukulainen, perhepäivähoitaja tms. joka ottaa lapsen huostaan, sekä ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle, joka aloittaa tarvittaessa toimenpiteet.

Olin tyrmistynyt. Tulin itse aikanaan 7-vuotiaana itse koulusta kotiin, jossa odotti umpikänninen isäukko paistamassa jauhelihapihvejä hirveässä käryssä keittiössä. Tämä toistui hyvin usein. Pihvit oli hyviä, eikä tullut itselle suuria traumoja tuosta eikä alkoholiongelmaa. Nyt minulle kerrottiin oikein yliopistossa, että minut olisi lähes pitänyt ottaa huostaan tuolloin, koska olin kännisen isäukon vastuulla, kunnes äitini tuli töistä, tai että minulle olisi pitänyt noina päivinä löytää suunnilleen joku sijaiskoti tai -vanhempi, jonka luokse mennä kunnes joku selvin päin oleva saapuu kotiin.

Olin eri mieltä tuolla kurssilla. Sain paheksuvia katseita osakseni.

-i-

Päiväkoti-ikäinen ja kouluikäinen lapsi on eri juttu.
Olen aivan samaa mieltä, että jos selkeästi humalassa oleva vanhempi tulee hakemaan päiväkodista
lasta, on asiaan reagoitava. Jos on haettava lapsi päiväkodista, ei silloin ole syytä juopotella.
Lapsi haetaan selvin päin ja jos on pakko juoda niin odotetaan, että se toinen vanhempi tulee kotiin ja aletaan juominen vasta sitten.

Njaah, samalle päivälle sattuu ero, työpaikan meno, talon palaminen tms, niin saattaa olla että muutema maistuu. Se että jos kerran tai kaksi tulee pienessä(ei väkivaltaisena) lapsen hakemaan niin en vielä sillä soittaisi soskuja. Sitten jos se taas alkaa olla säännönmukaista niin soitto voisi olla hyvinkin aiheellinen.

Jos samalle päivälle sattuu ero, potkut jne niin ei siitä lasta saa rangaista.
Tämä on se kaava, joka toistuu niin monesti: Lapsesta huolehtiminen on laiminlyöty, mutta vanhemman mielestä siihen löytyy SYY.
Se, että löytyy SYY onkin sitten se oikeuttava tekijä lapsen laiminlyömiseen tämän vanhemman mielestä.
Kun vanhempi ei toimi lapsen edun ja hyvinvoinnin mukaisesti, on siinä ainekset huostaanotolle. On lapsen tulevaisuuden kannalta aivan sama, onko vanhemman mielestä asioiden tilaan jokin SYY. 

Lapsen etu on se, joka ratkaisee. Tämä on aika yksinkertaista.

Kerro millä tavalla automaattisesti tekee laiminlyönniksi jos puhaltaa ajokelvottoman lukeman? Muutenkin täysin kohtuutonta tekstiä. Kyllä tässäkin pitää olla järjenkäyttö mukana.

Nimenomaan. Järkeä pitää (pitäisi...) käyttää myös lapsista huolehdittaessa ja lapsia kasvatettaessa.

[Lodi]

Entä mikä on lapsen etu? Entäpä jos juuri huostaanotto on se syy jonka takia lapsi/lapset kasvavat kieroon?

No, kyllä käytännössä 99% tapauksista se kieroon kasvaminen johtuu siitä, että lasta ei ole tarpeeksi ajoissa
huostaanotettu ja sitten muiden, esimerkiksi sijaisperheen on todella vaikeaa saada lapsi rauhoittumaan ja
luottamaan siihen, että hänestä välitetään ja huolehditaan.

[Tabula Rasa]

Kerro millä tavalla automaattisesti tekee laiminlyönniksi jos puhaltaa ajokelvottoman lukeman?

Minun mielestäni hieman yli puoli promillea ei tee asiaa millään tavoin laiminlyönniksi ja niin ajattelee tuskin kukaan.

Lapsen "edun" määrittely on tässä suhteessa yksiselitteinen: lapsen etu on, että hänen kasvunsa ja kehityksensä ei millään tavoin vanhempien alkoholinkäytön tai muun toiminnan vuoksi vaarannu.

On tosin yksi poikkeus, joka on syytä mainita. Jos molemmat vanhemmat ovat juoneet 2-3 olutta ja lapsen terveydentilassa tapahtuu äkillinen muutos, on tilanne problemaattinen.

Ihanhan tuossa aikasemmin oli tapaus jossa vanhempi oli tällaisessa tilanteessa osannut tilata taksin ja joutunut juomisen takia ongelmiin.

[KalleK]

Tämä "lapsen etu" alkaakin olla jo melkoisen hassu käsite. Kukaan ei oikein tunnu enää ymmärtävän, mitä sillä loppujen lopuksi oikein tarkoitetaan. Vähän samaa jargonia kuin tämä Kataisen ja kumppaneiden viljelemä "vastuunkantuu". Se tarkoittaa juuri sitä, mitä kullakin hetkellä sen halutaan tarkoittavan ja sen taikasanan sanomisen turvin voidaankin sitten tehdä tai perustella mitä tahansa. Minulle nuo sanat tarkoittavat tällä hetkellä suurinpiirtein samaa sisällöltään kuin "kikkeliskokkelis".

Se, mikä sosiaalialan ihmisillä näyttää olevan pahemman kerran hukassa, on kokonaisuuden hahmoittamisen taju. He eivät ymmärrä sitä, että lapsen kannalta on herttaisen yhdentekevää, tuleeko isi kerran pikkusievässä päiväkodista hakemaan, kun se sama isi on kuitenkin jo saattanut vuosikaudet hoitaa lapsensa äärimmäisen tunnollisesti, rakastavasti ja selvinpäin. Ei, yksi virhe ratkaisee (sossujen silmissä). Sitten alkaa pyörät pyöriä ja isistä aletaankin löytämään jos jonkinlaista vikaa ja etenkin kun siinä on hämmentämässä kostonhimoisena vielä ex-puoliso, lapsen äiti, niin show on valmis. Lapsikin alkaa hämmentymään ympärillä pyörivästä sossu/psykologi/mitälie-armeijasta, jotka yhtenään ovat lasta haastattelemassa ja kyselemässä outoja. Ongelmia kehitetään tyhjästä. Ei lapsi tällaista ymmärrä, vaan hänestä tulee pelokas.

Yksi ainoa lastensuojeluilmoitus - vaikka olisi kuinka perätön ja mitättömästä asiasta tehty - saattaa olla se ratkaiseva, kun aletaan päättää lapsen asumisesta, huoltajuudesta yms. Siis miesten kohdalla. Naiset näyttävät kiemurtelevan vaikka mistä ulos selitellen ummet ja lammet ja sossutädit nyökyttelevät ymmärtäväisinä päitään, että "on se ikävää, kun sinulla on ollut niin rankkaa. Että jouduit ihan päissään hakemaan lapsenkin päiväkodista, koska se paskiais-isä halusi vaan olla töissä".

Minun mielestäni lapsen etu tarkoittaa juuri sitä ihteään. Eli jos ei nyt ihan vauvasta puhuta, mutta senikäisestä että on jo vuosikausia historiaa vanhemmilla hoitajina, niin silloin on syytä äärimmäisen tarkasti miettiä, kuinka iso asia se nyt sitten loppujen lopuksi onkaan, jos äiti tai isä tekee yhden moitittavan teon. Sossuilla on vaan tapana suurennella asioita gargantualaisiin mittasuhteisiin asti, se kun sattuu olemaan heidän työ, ikävä kyllä.

Virheitä meistä tekee jokainen, se on selvä. Myös kasvatuksessa Toisia niistä virheistä vaan rankaistaan eri asteikolla kuin toisia. Erovanhemmat ovatkin erityisesti suurennuslasin alla ja mitä riitaisempi ero, sitä enemmän niitä virheitä kytätään ja niistä pyritään rokottamaan mahdollisimman tehokkaasti. Ja siinä sossut auttavat enemmän kuin mielellään. Onko se lapsen etu?

[Lodi]

Tämä "lapsen etu" alkaakin olla jo melkoisen hassu käsite. Kukaan ei oikein tunnu enää ymmärtävän, mitä sillä loppujen lopuksi oikein tarkoitetaan. Vähän samaa jargonia kuin tämä Kataisen ja kumppaneiden viljelemä "vastuunkantuu". Se tarkoittaa juuri sitä, mitä kullakin hetkellä sen halutaan tarkoittavan ja sen taikasanan sanomisen turvin voidaankin sitten tehdä tai perustella mitä tahansa. Minulle nuo sanat tarkoittavat tällä hetkellä suurinpiirtein samaa sisällöltään kuin "kikkeliskokkelis".

Se, mikä sosiaalialan ihmisillä näyttää olevan pahemman kerran hukassa, on kokonaisuuden hahmoittamisen taju. He eivät ymmärrä sitä, että lapsen kannalta on herttaisen yhdentekevää, tuleeko isi kerran pikkusievässä päiväkodista hakemaan, kun se sama isi on kuitenkin jo saattanut vuosikaudet hoitaa lapsensa äärimmäisen tunnollisesti, rakastavasti ja selvinpäin. Ei, yksi virhe ratkaisee (sossujen silmissä). Sitten alkaa pyörät pyöriä ja isistä aletaankin löytämään jos jonkinlaista vikaa ja etenkin kun siinä on hämmentämässä kostonhimoisena vielä ex-puoliso, lapsen äiti, niin show on valmis. Lapsikin alkaa hämmentymään ympärillä pyörivästä sossu/psykologi/mitälie-armeijasta, jotka yhtenään ovat lasta haastattelemassa ja kyselemässä outoja. Ongelmia kehitetään tyhjästä. Ei lapsi tällaista ymmärrä, vaan hänestä tulee pelokas.

Yksi ainoa lastensuojeluilmoitus - vaikka olisi kuinka perätön ja mitättömästä asiasta tehty - saattaa olla se ratkaiseva, kun aletaan päättää lapsen asumisesta, huoltajuudesta yms. Siis miesten kohdalla. Naiset näyttävät kiemurtelevan vaikka mistä ulos selitellen ummet ja lammet ja sossutädit nyökyttelevät ymmärtäväisinä päitään, että "on se ikävää, kun sinulla on ollut niin rankkaa. Että jouduit ihan päissään hakemaan lapsenkin päiväkodista, koska se paskiais-isä halusi vaan olla töissä".

Minun mielestäni lapsen etu tarkoittaa juuri sitä ihteään. Eli jos ei nyt ihan vauvasta puhuta, mutta senikäisestä että on jo vuosikausia historiaa vanhemmilla hoitajina, niin silloin on syytä äärimmäisen tarkasti miettiä, kuinka iso asia se nyt sitten loppujen lopuksi onkaan, jos äiti tai isä tekee yhden moitittavan teon. Sossuilla on vaan tapana suurennella asioita gargantualaisiin mittasuhteisiin asti, se kun sattuu olemaan heidän työ, ikävä kyllä.

Virheitä meistä tekee jokainen, se on selvä. Myös kasvatuksessa Toisia niistä virheistä vaan rankaistaan eri asteikolla kuin toisia. Erovanhemmat ovatkin erityisesti suurennuslasin alla ja mitä riitaisempi ero, sitä enemmän niitä virheitä kytätään ja niistä pyritään rokottamaan mahdollisimman tehokkaasti. Ja siinä sossut auttavat enemmän kuin mielellään. Onko se lapsen etu?

Yhden lastensuojeluilmoituksen perusteella ei sinänsä mitään tapahdu. Asia tutkitaan ja jos todetaan ilmoituksen olleen aiheeton niin se on siinä. Lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi joutuneet vanhemmat tietenkin yrittävät aina antaa sen kuva, että kyse on vain yhdestä pienestä virheestä ja ilkeät sossutädit ryöstivät lapsen.  Siitähän aina on juuri pohjimmiltaan kyse: Se oma elämänhallinta ja objektiivisuus omasta toiminnasta on niin paljon vinossa, että lapsi ei saa kunnollista kasvatusta ja vanhemmuuden turvaa. Syitä haetaan aina (siis: aina) ulkopuolelta ja nimenomaan niistä sossuista.

Se on käsittääkseni kyllä totta, että katkeroituneet/vihaiset exät tekevät joskus aiheettomia ilmoituksia. Tässä sitten punnitaan sen sossun ammattitaito. Siinä työssä kuitenkin kaikkea enemmän tai vähemmän tervettä koko ajan nähtyään ja pengottuaan parkkiintuu kyllä näkemään todellisen tilanteen.   

[Lodi]

Kerro millä tavalla automaattisesti tekee laiminlyönniksi jos puhaltaa ajokelvottoman lukeman?

Minun mielestäni hieman yli puoli promillea ei tee asiaa millään tavoin laiminlyönniksi ja niin ajattelee tuskin kukaan.

Lapsen "edun" määrittely on tässä suhteessa yksiselitteinen: lapsen etu on, että hänen kasvunsa ja kehityksensä ei millään tavoin vanhempien alkoholinkäytön tai muun toiminnan vuoksi vaarannu.

On tosin yksi poikkeus, joka on syytä mainita. Jos molemmat vanhemmat ovat juoneet 2-3 olutta ja lapsen terveydentilassa tapahtuu äkillinen muutos, on tilanne problemaattinen.

Ihanhan tuossa aikasemmin oli tapaus jossa vanhempi oli tällaisessa tilanteessa osannut tilata taksin ja joutunut juomisen takia ongelmiin.

Kyllä, se on mahdollista. Siksi sanoinkin, että tällainen tapaus on problemaattinen. Viranomaisen kannalta siinä on lukuisia arveluttavia asioita samassa paketissa: lapsi, sairaus, vanhempi, alkoholi. Ajatus alkaa rientämään ja herää kysymyksiä perheen kokonaistilanteesta.
Näin se menee, vaikka vanhempi olisi pienessä sievässä ensimmäistä kertaa eläessään.

Tässä tuli esille hyvä sana: Kokonaistilanne.

[guest8096]

Entä mikä on lapsen etu? Entäpä jos juuri huostaanotto on se syy jonka takia lapsi/lapset kasvavat kieroon?

No, kyllä käytännössä 99% tapauksista se kieroon kasvaminen johtuu siitä, että lasta ei ole tarpeeksi ajoissa
huostaanotettu ja sitten muiden, esimerkiksi sijaisperheen on todella vaikeaa saada lapsi rauhoittumaan ja
luottamaan siihen, että hänestä välitetään ja huolehditaan.

Voi se olla noinkin. Toisaalta asia on vaikeasti arvioitavissa ja tuo prosenttiluku voi olla mitä vain välillä 0-100 asian esittäjän omien ennakkokäsitysten mukaan. Uskon että monessa tapauksessa lapset ovat mitä ovat johtuen geeneistä ja seuraavaksi eniten vaikuttavat omanikäiset kaverit, mikäli koti nyt on edes suunnilleen tavallinen koti.

[Lodi]

Entä mikä on lapsen etu? Entäpä jos juuri huostaanotto on se syy jonka takia lapsi/lapset kasvavat kieroon?

No, kyllä käytännössä 99% tapauksista se kieroon kasvaminen johtuu siitä, että lasta ei ole tarpeeksi ajoissa
huostaanotettu ja sitten muiden, esimerkiksi sijaisperheen on todella vaikeaa saada lapsi rauhoittumaan ja
luottamaan siihen, että hänestä välitetään ja huolehditaan.

Voi se olla noinkin. Toisaalta asia on vaikeasti arvioitavissa ja tuo prosenttiluku voi olla mitä vain välillä 0-100 asian esittäjän omien ennakkokäsitysten mukaan. Uskon että monessa tapauksessa lapset ovat mitä ovat johtuen geeneistä ja seuraavaksi eniten vaikuttavat omanikäiset kaverit, mikäli koti nyt on edes suunnilleen tavallinen koti.

Pitää nyt muistaa, että niistä tavallisista kodeista ei niitä lapsia huostaanoteta. Kyllä kyseessä on ongelmakoti.
Niissä tavallisissakin kodeissa ja perheissä on lapsilla ongelmia ja murheita. Niitä ratkoo sitten ne lapsiensa kasvattamiseen sitoutuneet vanhemmat paremmin tai huonommin tuloksin.

Geenit ratkaisevat paljon. Myös vanhempien antamalla esimerkillä ja ohjeistuksella on suuri merkitys.

Pilkunnu**ijoille nyt tiedoksi, että siirryn kirjoittamaan yleisemmällä tasolla - en niinkään suhteessa huostaanottoihin:
Liian monessa perheessä on vallalla käsitys, että lapset kasvavat itsekseen ja/tai että koulussa huolehditaan kasvatuksesta.
Lapsi tarvitsee kuitenkin kasvaessaan ohjausta ja opastusta muussakin kuin käytännön asioissa. Se - kuten ylipäänsä kasvatuksen kokonaisvastuu - on nimenomaan vanhempien tehtävä. Koulu on opetusta varten, eikä nykyisessä koulujärjestelmässä mitään arvokasvatusta edes pystyisi antamaankaan. 

[guest8096]

Pitää nyt muistaa, että niistä tavallisista kodeista ei niitä lapsia huostaanoteta. Kyllä kyseessä on ongelmakoti.

Näin siis teoriassa. Käytännössä monilla on toisenlaisia kokemuksia. Lisäksi tavallinen koti ja ongelmakoti ovat vaikeasti määriteltäviä asioita.

[Lodi]

Pitää nyt muistaa, että niistä tavallisista kodeista ei niitä lapsia huostaanoteta. Kyllä kyseessä on ongelmakoti.

Näin siis teoriassa. Käytännössä monilla on toisenlaisia kokemuksia. Lisäksi tavallinen koti ja ongelmakoti ovat vaikeasti määriteltäviä asioita.

Jos nuo kaikki "monilla" käytäisiin perinjuurin läpi, niin taitaisi muutama jäädä käteen sellaisia, joissa liikutaan jollain harmaalla alueella sen huostaanoton suhteen.
Toiseen suuntaan sen sijaan on esimerkkejä valtava määrä. Aivan liian monta lasta jää auttamatta, kun sossut eivät tiedä tilanteesta tai eivät ehdi.
Vallalla on myös ollut sellainen lapsenomainen tukemisperinne - perheen tilannetta "seurataan" ja vanhempia "tuetaan" aivan liian pitkään.

[Semiurbaani]

Miten on mahdollista, että äiti antaa jonkun pahoinpidellä vauvaansa?

Vaikka äiti olisi mikä tiikeri, niin vihaiselle miesjoukolle ei yksi nainen voi mitään.

Miten äiti vauvoinensa on joutunut sellaiseen tilanteeseen?  Mistä löytyy vihainen miesjoukko, joka pahoinpitelee
vauvaikäistä lasta?  Todella outoa.

Jotensakin menee jauhamiseksi. Johan sen piti tulla täysin selväksi, että äiti vauvoineen joutuu sellaiseen tilanteeseen selvin päin kauniina kesäisenä alkuiltana linja-autopysäkillä. Vihainen miesjoukko löytyy sisäministeriön leivistä, kun selviää, että nainen on vanha poliisin vastustaja.

Pitää nyt muistaa, että niistä tavallisista kodeista ei niitä lapsia huostaanoteta. Kyllä kyseessä on ongelmakoti.

Näin siis teoriassa. Käytännössä monilla on toisenlaisia kokemuksia. Lisäksi tavallinen koti ja ongelmakoti ovat vaikeasti määriteltäviä asioita.

Ja sitten ovat vielä epätavalliset kodit eli kaikki ne, joiden asukkaat eivät naapurien mielestä elä oikein ja sehän sitten naapureita ärsyttää. Epätavallinen harrastus riittää.

Yhden lastensuojeluilmoituksen perusteella ei sinänsä mitään tapahdu. Asia tutkitaan ja jos todetaan ilmoituksen olleen aiheeton niin se on siinä. Lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi joutuneet vanhemmat tietenkin yrittävät aina antaa sen kuva, että kyse on vain yhdestä pienestä virheestä ja ilkeät sossutädit ryöstivät lapsen.  Siitähän aina on juuri pohjimmiltaan kyse: Se oma elämänhallinta ja objektiivisuus omasta toiminnasta on niin paljon vinossa, että lapsi ei saa kunnollista kasvatusta ja vanhemmuuden turvaa. Syitä haetaan aina (siis: aina) ulkopuolelta ja nimenomaan niistä sossuista.

Lodi se vaan jaksaa, vaikka tässä topicissa on jo otettu esille tapauksia, joissa yhdestä lastensuojeluilmoituksesta on otettu lapsi - ainiin mutta eihän sitä olekaan otettu huostaan vaan vain otettu. Eli ei ole tapahtunut mitään.

[Jaska Pankkaaja]

Miten on mahdollista, että äiti antaa jonkun pahoinpidellä vauvaansa?

Vaikka äiti olisi mikä tiikeri, niin vihaiselle miesjoukolle ei yksi nainen voi mitään.

Miten äiti vauvoinensa on joutunut sellaiseen tilanteeseen?  Mistä löytyy vihainen miesjoukko, joka pahoinpitelee
vauvaikäistä lasta?  Todella outoa.

Jotensakin menee jauhamiseksi. Johan sen piti tulla täysin selväksi, että äiti vauvoineen joutuu sellaiseen tilanteeseen selvin päin kauniina kesäisenä alkuiltana linja-autopysäkillä. Vihainen miesjoukko löytyy sisäministeriön leivistä, kun selviää, että nainen on vanha poliisin vastustaja.

Pitää nyt muistaa, että niistä tavallisista kodeista ei niitä lapsia huostaanoteta. Kyllä kyseessä on ongelmakoti.

Näin siis teoriassa. Käytännössä monilla on toisenlaisia kokemuksia. Lisäksi tavallinen koti ja ongelmakoti ovat vaikeasti määriteltäviä asioita.

Ja sitten ovat vielä epätavalliset kodit eli kaikki ne, joiden asukkaat eivät naapurien mielestä elä oikein ja sehän sitten naapureita ärsyttää. Epätavallinen harrastus riittää.

Yhden lastensuojeluilmoituksen perusteella ei sinänsä mitään tapahdu. Asia tutkitaan ja jos todetaan ilmoituksen olleen aiheeton niin se on siinä. Lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi joutuneet vanhemmat tietenkin yrittävät aina antaa sen kuva, että kyse on vain yhdestä pienestä virheestä ja ilkeät sossutädit ryöstivät lapsen.  Siitähän aina on juuri pohjimmiltaan kyse: Se oma elämänhallinta ja objektiivisuus omasta toiminnasta on niin paljon vinossa, että lapsi ei saa kunnollista kasvatusta ja vanhemmuuden turvaa. Syitä haetaan aina (siis: aina) ulkopuolelta ja nimenomaan niistä sossuista.

Lodi se vaan jaksaa, vaikka tässä topicissa on jo otettu esille tapauksia, joissa yhdestä lastensuojeluilmoituksesta on otettu lapsi - ainiin mutta eihän sitä olekaan otettu huostaan vaan vain otettu. Eli ei ole tapahtunut mitään.

Lodilla ei vain ole tietoa näistä asioista vaan viranomaisusko on liikuttavaa. Mun penskoja ei ole huostaanotettu mutta kun päiväkodin johtajaa ei mun naama ja mielipiteet, mitäs kysyi, miellyttäneet niin jopa istuttiin palaverissa keskustelemassa tarhatätien "huolesta". "Todisteiksi" oli koottu käsittämättömiä väitteitä joita sitten alettiin faktoihin perustuen meidän toimesta purkamaan ja vääriksi osoittamaan. Ainoa rikos, minkä kyllä myönsinkin, oli se että minut oli nähty yhden kerran lauantaina juovan keskiolutta pullon suusta paikallisen siwan nurkalla paikallisten velikultien seurassa. Tämän perusteella minua pidettiin rappioalkoholistina.

Varsinaisten sos äämmien kunniaksi on sanottava että he lähtivät jopa kesken pois palaverista kun asia ei selvästikään enää heille  heidän oman ilmoituksensa perusteella lastensuojelumielessä kuulunut. Vastaava episodi näyteltiin myöhemmin hermoheikon, esim. sairaslomalla n. 10 kk/vuodessa olevan pilleristilääkärin arvion perusteella. Äiti kun käytti kuulemma liian kovaa kieltä. Näistä prosesseista opin kyllä sen että mitä tahansa voidaan väittää eikä väittäjille tule mitään sanktiota.

Jos samanlaisiin ongelmiin joutuu jo valmiiksi vaikeuksissa oleva mutta asiansa kuitenkin kohtuudella klaaraava yksinäinen ihminen niin minä väitän että isoja ongelmia on luvassa, siis ongelmia veronmaksajien kustantamana ei apua mitä ehkä tarvittaisiin.

Kaveripiirissä on monia samantapaisia kokemuksia, erilaisia sosiaalikyyliä on aivan liikaa, kenkää vaan perseisiin sanon minä. Ja taidan mennä katsomaan on siellä siwankulmalla ketään

[Adolf Stege]

Pullon suusta. Voi voi... Asia olis eri, jos olisi ollut lasi.

[guest8096]

Viime vuosina on monia lapsia erotettu vanhemmistaan pelkästään "asiantuntijoiden" lausuntojen perusteella. On päädytty insestiepäilyyn, jonka perustella vanhemmat on vangittu, esimerkiksi lapsen koulukaverin ilmiannon perusteella tai jonkin lapsen piirustusta koskevan tulkinnan takia. Esimerkkejä tällaisista ovat, että pyssyn kuvat lapsen piirustuksessa tarkoittavat penistä ja osoittavat kiistatta, että lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tai sammakko. Tai koiranpentua kaipaavan lapsen tekemä kuva hymyilevästä koirasta. Kaikki nämä piirrokset ovat johtaneet lapsen repimiseen kotoaan ja vanhempiensa luota Suomessa.

Siinä eivät auta mitkään puheet "ongelmaperheistä" tai "tavallisista perheistä" kun sosiaalipuoskarit käyttävät mielivaltaansa.

[Huolestunut Kansalainen]

Viime vuosina on monia lapsia erotettu vanhemmistaan pelkästään "asiantuntijoiden" lausuntojen perusteella. On päädytty insestiepäilyyn, jonka perustella vanhemmat on vangittu, esimerkiksi lapsen koulukaverin ilmiannon perusteella tai jonkin lapsen piirustusta koskevan tulkinnan takia. Esimerkkejä tällaisista ovat, että pyssyn kuvat lapsen piirustuksessa tarkoittavat penistä ja osoittavat kiistatta, että lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tai sammakko. Tai koiranpentua kaipaavan lapsen tekemä kuva hymyilevästä koirasta. Kaikki nämä piirrokset ovat johtaneet lapsen repimiseen kotoaan ja vanhempiensa luota Suomessa.

Siinä eivät auta mitkään puheet "ongelmaperheistä" tai "tavallisista perheistä" kun sosiaalipuoskarit käyttävät mielivaltaansa.

Kovat väitteet vaativat kovat todisteet. Onko sinulla tarjota listaa kaikista näistä tapauksista joiden perusteella olet päätynyt arvioimaan lukumääräksi "monet"?

[Jaska Pankkaaja]

Viime vuosina on monia lapsia erotettu vanhemmistaan pelkästään "asiantuntijoiden" lausuntojen perusteella. On päädytty insestiepäilyyn, jonka perustella vanhemmat on vangittu, esimerkiksi lapsen koulukaverin ilmiannon perusteella tai jonkin lapsen piirustusta koskevan tulkinnan takia. Esimerkkejä tällaisista ovat, että pyssyn kuvat lapsen piirustuksessa tarkoittavat penistä ja osoittavat kiistatta, että lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tai sammakko. Tai koiranpentua kaipaavan lapsen tekemä kuva hymyilevästä koirasta. Kaikki nämä piirrokset ovat johtaneet lapsen repimiseen kotoaan ja vanhempiensa luota Suomessa.

Siinä eivät auta mitkään puheet "ongelmaperheistä" tai "tavallisista perheistä" kun sosiaalipuoskarit käyttävät mielivaltaansa.

Kovat väitteet vaativat kovat todisteet. Onko sinulla tarjota listaa kaikista näistä tapauksista joiden perusteella olet päätynyt arvioimaan lukumääräksi "monet"?

Ehheh. Tällainen lista = laiton henkilörekisteri + paljon muuta hirveä laitonta. Mikset sää postaa listaa joka osoittaa että nämä tapaukset ovat olemattomia?

Ensimmäiseksi huostatapauksissa toki tähdennetäänkin että jos asiasta nousee kohua niin mahdollisuudet saada lapsi takaisin on nolla. Moni jo valmiiksi vaikeuksissa oleva ihminen romahtaa kun hän ymmärtää oman voimattomuutensa koneiston rattaissa.  Näistä kuluvan vuoden perhesurmista on taatusti osa sosämmien työtä.

[Semiurbaani]

Ensimmäiseksi huostatapauksissa toki tähdennetäänkin että jos asiasta nousee kohua niin mahdollisuudet saada lapsi takaisin on nolla. Moni jo valmiiksi vaikeuksissa oleva ihminen romahtaa kun hän ymmärtää oman voimattomuutensa koneiston rattaissa.  Näistä kuluvan vuoden perhesurmista on taatusti osa sosämmien työtä.

Eipä noita kohua pahemmin synny. Pitää olla todella törkeä tapaus tai jotenkin erikoinen, ennenkuin huostaanotto kelpaa lehdistölle.

Mutta siinähän tähdentävät. Liftariäitikahinassa sossut eivät lapsen viemisen jälkeisenä päivänä suostuneet keskustelemaan äidin kanssa ja ilmoittivat, että lapsi viedään Tyksistä, jossa oli tutkittavana (mitään ei löytynyt) vastaanottokotiin eikä asiasta keskustella. Sitten selvitetään.

Eipä viety vastaanottokotiin vaan palautettiin kotiin kun Iltalehti ja Ilta-Sanomat julkaisi sitä seuraavana päivänä tapauksen lööpeissä. Onneksi oli se liftaaminen siinä, jos olisin törmännyt poliisiin jossain muualla niin eipä olisi iltapäivälehtiin kelvannut.

[Lodi]

Tämä ajatus siitä, että lastensuojelusossut ryöstelevät mielivaltaisesti kunnollisten perheiden lapsia johtuu niistä aika ajoin lehtiin tulevista roskajutuista. Joku oman itsensä ympärillä pyöriskelevä, elämänhallintansa hukannut vanhempi, jolta on saatu lapsi/lapset pelastettua kertoo omaa tarinaansa toimittajalle. Tällainen taas myy hyvin, koska on niin herkullista lukea lehdestä, kuinka järjestelmä kyykyttää pieniä, kunnollisia ihmisiä.

[Lodi]

Viime vuosina on monia lapsia erotettu vanhemmistaan pelkästään "asiantuntijoiden" lausuntojen perusteella. On päädytty insestiepäilyyn, jonka perustella vanhemmat on vangittu, esimerkiksi lapsen koulukaverin ilmiannon perusteella tai jonkin lapsen piirustusta koskevan tulkinnan takia. Esimerkkejä tällaisista ovat, että pyssyn kuvat lapsen piirustuksessa tarkoittavat penistä ja osoittavat kiistatta, että lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tai sammakko. Tai koiranpentua kaipaavan lapsen tekemä kuva hymyilevästä koirasta. Kaikki nämä piirrokset ovat johtaneet lapsen repimiseen kotoaan ja vanhempiensa luota Suomessa.

Siinä eivät auta mitkään puheet "ongelmaperheistä" tai "tavallisista perheistä" kun sosiaalipuoskarit käyttävät mielivaltaansa.

Joopa joo. Nämä ovat juuri sitä urbaanilegendaa, jota jaksetaan suoltaa.
Piirustuksen perusteella ei lasta huostaanoteta. Kyllä kyseessä on se kokonaistilanne.

[Semiurbaani]

Tämä ajatus siitä, että lastensuojelusossut ryöstelevät mielivaltaisesti kunnollisten perheiden lapsia johtuu niistä aika ajoin lehtiin tulevista roskajutuista. Joku oman itsensä ympärillä pyöriskelevä, elämänhallintansa hukannut vanhempi, jolta on saatu lapsi/lapset pelastettua kertoo omaa tarinaansa toimittajalle. Tällainen taas myy hyvin, koska on niin herkullista lukea lehdestä, kuinka järjestelmä kyykyttää pieniä, kunnollisia ihmisiä.

Niihin neljään tapaukseen, jotka listasin, en ole tutustunut lehtien palstoilta.  Ja vaikka Hesaria ei voi miksikään huippuasialehdeksi sanoa, niin en ihan esim. Kuukausiliitettä sanoisi roskalehdeksi. Samoin kun Turun Sanomissa oli iso juttu kemiöläisestä äidistä, jonka mies kuoli ja äiti meni pyytämään apua jaksamiseensa niin se apu olikin lasten nappaaminen sijaishuoltoon.  Minusta sekin oli aika vakuuttava juttu eikä ns. roskajuttu.

[ElinaElina]

Muistatteko Karpon ohjelmassa kun perheeltä Viljakkalan Väinänperässä vietiin lapset, kun oli liikaa koiria ja huono talo. Hallinto-oikeus palautti lapset sillä perusteella, että keltään ei saa viedä huonon talon takia lapsia, vaan on avustettava talon korjauksissa tai osoitettava uusi asunto. Koirista päästiin sellaiseen sopuun, ettei ne sitten juoksennelleet sisätiloissa, niitä oli tosi paljon. Lapset ehti olla monta vuotta Kyrönlahden porakaivon omistavalla yrittäjällä siinä lähellä.

Asunto-olot on Tampereellakin olleet huostaanoton peruste, ainakin periaatteessa. Kun juopot on kerätty samaan taloon ja lapsiperheelle annettaisiin siitä talosta asunto, niin sossussa on sanottu, että jos muutatte siihen, lapset viedään. Samoin asunnottomilta viedään lapset.

[Lasse]

Ainahan on vaihtoehto se, että annetaan lapsen kärsiä vain sen takia, että ei uskalleta tehdä mitään, minkä joku toimittaja voi tulkita
vanhempien jahtaamiseksi ja "etujen" polkemiseksi. Voitaisiin lopettaa koko lastensuojelujärjestelmä ja todeta hurskaasti, että kyllä lapsen vanhemmat osaavat lapsensa hoitaa. Sehän olisi helppoa.  Tämä olisi askel kohti sitä täydellistä maailmaa. . .

Jep, olisihan se vaihtoehto, mutta kuka on tuollaista ehdottanut?
Vaikuttaa siltä, että jäsen Lodin maailmassa lastensuojelu ei kerta kaikkiaan voi tehdä virheitä. Tämä on tullut erittäin selväksi.
Kaikki kritiikki on kelvottomien vanhempien kiemurtelua, lapsen etua vastaan.

Itse tosin olen sitä mieltä, että se lapsen etu on tärkein. Mielipiteitä tietenkin on monia.  Jotkut ovat esimerkiksi sitä mieltä, että pedofiilejä jahdataan yhteiskunnassamme - vaikka eiväthän he (omasta mielestään) koskaan voisi tehdä pahaa lapselle.

Minunkin mielestäni lapsen etu on tärkein. Jotkut ovat esimerkiksi sitä mieltä, että sijaisperheissä lapsia käytetään seksuaalisesti hyväksi jopa kymmenen kertaa enemmän, kuin kahden biologisen vanhemman perheissä, vaikka eiväthän nuo sijaisperheet (omasta mielestään) koskaan voisi tehdä pahaa lapselle.

Are There Certain Factors that Put A Child at Risk for Sexual Abuse?
http://www.d2l.org/site/c.4dICIJOkGcISE/b.6250785/k.620E/Are_There_Certain_Factors_that_Put_A_Child_at_Risk_for_Sexual_Abuse.htm

Family structure is the most important risk factor in child sexual abuse. Children who live with two married biological parents are at low risk for abuse. The risk increases when children live with step-parents or a single parent. Children living without either parent (foster children) are 10 times more likely to be sexually abused than children that live with both biological parents. Children who live with a single parent that has a live-in partner are at the highest risk: they are 20 times more likely to be victims of child sexual abuse than children living with both biological parents (Sedlack, et. al., 2010).

(korostus minun)

Tieto on Yhdysvalloista ja tutkijan koko nimi on Andrea J. Sedlack, Ph.D. En kyseistä artikkelia vielä onnistunut löytämään (yritän vielä paremmalla ajalla, jos tähdet ovat suotuisia), mutta vastaavia löytyy  kyllä pilvin pimein. Joidenkin lasten ongelmat eivät lakkaa huostaanottoon, vaan jopa pahenevat.

Ai niin, anna kun mä arvaan: Ei koske Suomea?

Entä mikä on lapsen etu? Entäpä jos juuri huostaanotto on se syy jonka takia lapsi/lapset kasvavat kieroon?

No, kyllä käytännössä 99% tapauksista se kieroon kasvaminen johtuu siitä, että lasta ei ole tarpeeksi ajoissa
huostaanotettu ja sitten muiden, esimerkiksi sijaisperheen on todella vaikeaa saada lapsi rauhoittumaan ja
luottamaan siihen, että hänestä välitetään ja huolehditaan.

Perustuuko tuo 99% johonkin tutkimukseen? Jos kyllä, haluaisin tutustua siihen.

[Lasse]

Löysin vanhemman  kirjoituksen, joka sopii aihepiiriin täydellisesti:

Aihe: Lastensuojelu paisuu - miksi?  (Luettu 298 kertaa)
http://hommaforum.org/index.php/topic,29589.msg393594.html#msg393594

Seuraavassa malliesimerkki siitä, miten vaarallista on luoda käyttöön työkalu, jonka avulla objektiivisuus häivytetään omasta ajattelusta ja siirrytään subjektiivisuuteen.

Tässä tapauksessa lastensuojeluviranomaisten käyttämä huoli-luokittelu on johtanut lukuisiin perusteettomiin huostaanottoihin koko maassamme.

Huoliluokittelun kehittäjä, STAKESIN tutkimusprofessori Tom Arnkil markkinoi huoliluokitustaan näin:

"Harmaan vyöhykkeen kartoitukset ovat siis fiilispohjaisia, sananmukaisesti

mutua. Mutta mutut eivät ole olematon asia. Se, että ammattilainen on
huolissaan, on objektiivinen fakta. Huoli vaikuttaa toimintaan ja toiminta
seurauksineen vahvistaa tai muuttaa orientaatiota. (Arnkil, Eriksson ja Saikku
1998, 8-11).

Eräässä mielessä lastensuojeluperheet ovat erityisen klubin jäseniä. Harva
perhehän saa sillä tavoin lapsille leirejä, päivähoidon järjestelyjä
asunto-olojen järjestämistä, harrastusrahaa yms. kuin lastensuojeluperheet.

Klubiin pääsee siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä merkitsee lyhenteen LS rekisteriinsä. Siinä kaikki. Eikö olisi houkuttelevaa saada perhe, jota
neuvolassa, päivähoidossa, koulussa tai muualla on koetettu auttaa vaikka miten, tällaiseen etuoikeutettuun klubiin? Houkuttelevaa ehkä, mutta asiakas säikähtää.

(...) lähes puolet niistä asiakkaista joiden lasten tilanteesta työntekijöillä oli
huolta, koki kontaktissa huostaanoton uhkaa. Se on aika hurjaa! Työntekijällä on siis jonkin verran huolta, ja huoltaja kokee huostaanoton uhkaa! Tuollaisessa tilanteessa klubin esittely ei ehkä tule tulkituksi tueksi. Sosiaalitoimiston lastensuojelu kauhistuttaa ? ja niinpä sen resurssit pysyvät loitolla. (Arnkil & Eriksson & Saikku 1998. 8-11.)"

Kaisa Hintikan pro gradu-työssä enemmän faktoja:
http://tutkielmat.uta.fi/haekokoversio.php?id=20396


Tässä välissä kuluu 10 vuotta aikaa, minä aikana käynnistellään erilaisia "HUOLI PUHEEKSI"- projekteja naisten ompelukerhoa muistuttavissa kokoonpanoissa. Lastensuojeluviranomaisten taholta alkaa kuulumaan kummia. Huolikoulutetut lastentarhojen ja koulujen työntekijät tekevät lastensuojeluilmoituksia, jos lapsi näkee painajaista päiväunilla, jos lapsella on sukat eri paria, tai jos lapsen naama on suttuinen aamulla tarhaan tullessa. Huolikoulutettujen "huoliasiantuntijoiden" muodostamat, yleensä naisista koostuvat, huoleen perustuvat moniammatilliset työryhmät perustavat laittomia rekistereitä perheistä, sekä puuttuvat esimerkiksi hiukan vilkkaampien poikien elämään aivan kuin pikkupoika ei saisi olla vilkas.


Kaikki tämä saavuttaa huoliluokituksen kehittäjän, Tom Arnkilin, joka esittää vakavan vetoomuksen omaa huoliluokitustaan vastaan:

""Vakava vetoomus:


Älkää leimatko lapsia
huolten vyöhykkeistöllä!

Kouluista ja sosiaali- ja terveysalan työpaikoilta on kantautunut tyrmistyttäviä viestejä: Stakesin kehittämää huolen vyöhykkeistöä käytetään lasten ja nuorten luokittelemiseen.

Tällainen vyöhykkeistön käyttö on täysin vastoin alkuperäisiä periaatteita. Stakesin kouluttamat ihmiset tuskin kävisivät luokittelemaan. Päinvastoin, he ovat kertoneet hyvin huolestuneina havainnoistaan.

Täytyy siis olla kyse "villistä" menetelmän käytöstä, jossa käyttäjä ei tunne lähtökohtia eikä tarkoitusta. Esitämmekin nyt kaikille lasten, nuorten tai perheiden kanssa työskenteleville vakavan vetoomuksen: Älkää leimatko lapsia, nuoria tai asiakkaita huolen vyöhykkeistöllä! Huolet vaihtuvat, leimat jäävät.

Huolen vyöhykkeistö on vertauskuvallinen väline, joka tavallaan kysyy: millaisessa tilanteessa, "vyöhykkeellä", koet olevasi? Se koostuu neljästä pääsarakkeesta: ei huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke ja suuri huoli. Väline tähtää siihen, että työntekijät voisivat tunnistaa omat huolensa ja puuttua niihin sekä kehitellä yhdessä hyviä toimintatapoja.

Pitää puuttua
omaan huoleen

Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Oikein käytettynä vyöhykkeistö tarjoaa pohjaa hyvien käytäntöjen kehittelyyn: pohditaan kokemuksia vaihtaen, mitkä käytännöt pitävät huolet loitolla, mitkä huojentavat pieniä tai suurempiakin huolia.

Tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Hyvien käytäntöjen pohtimisesta on saatu erinomaisia kokemuksia paitsi työntekijöiden kesken myös yhdessä lasten ja huoltajien kanssa.

Tällaisiin tarkoituksiin me allekirjoittaneet vyöhykkeistön loimme vuosia sitten. Nyt olemme syvästi huolissamme siitä, että välinettä on alettu käyttää myös lasten luokitteluun: pienen huolen lapsi, harmaan vyöhykkeen lapsi, jne. Kaameata!


Rekisterit voivat
olla laittomia

Meille on kantautunut viestejä, joiden mukaan joissakin kunnissa jopa ohjeistetaan luokittelemaan lapsia. Opetushallituskin joutuu täsmentämään ohjeitaan, joista oli saatu vääriä käsityksiä.

Jos kirjataan nimiä, syntyy rekisteri. Vyöhykkeistön irvikuvakäytöllä syntyy suorastaan laittomia rekistereitä.

Rekistereiden tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia. Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin? Mitä hyvinvointia edistävää lapset ja nuoret saavat sillä, että heidät luokitellaan?

Kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan rekisterissä olevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä ei saa luovuttaa ilman asianosaisten suostumusta. Kulkevatko luettelot näkyvillä? Tehdäänkö luokitteluja yhdessä?

Sosiaalipalveluissa saa tehdä rekistereitä, jos palvelun saaminen edellyttää tietojen antamista - ja asiakkaalta saadaan suostumus. Asiakkaalle on annettava kirjallinen selitys rekisterin tarkoituksesta ja käytöstä ja vielä suullisestikin selvitettävä, mistä on kyse.

Lisäksi on tietysti täytettävä tietoturvasäännökset. Ne rekisterit, joita nyt laaditaan huolen vyöhykkeistöä väärinkäyttäen, eivät luultavasti täytä yhtäkään lain kriteereistä. Minkä palvelun saamisen ehto kirjaaminen on? Onko kysytty lupa? Miten rekisteriin vienti perustellaan? Miten rekistereitä säilytetään? Miten merkinnät saa pois?

Jos ohjeissa kehotetaan nimeämään nekin lapset, joista ei ole huolta, ollaan räikeästi ja epäilyksettä laittomuuden puolella niin koulu- kuin sosiaalitoimessakin.

Laittomat ohjeet
kumottava

Lasten luokittelu ylläkuvattuun tapaan vaarantaa toiminnan perustan, vanhempien ja lasten luottamuksen. Olemme kuulleet, että jossain vanhemmat ovatkin nostaneet metakan. Mekin nostaisimme.

Onneksi on paljon työntekijöitä, jotka kieltäytyvät noudattamasta moisia ohjeita. Niiden, jotka kehottavat laittomuuksiin, tulisi ymmärtää heti kumota ohjeensa.

Ehkäisevä työ on tärkeää. Viime aikojen murheelliset tapahtumat - kaksi kauhistuttavaa joukkomurhaa kouluissa - korostavat varhaisen puuttumisen tarpeellisuutta. Mutta nekään eivät perustele käytäntöjä, jotka lyövät leimoja ja murentavat luottamusta - ja uhmaavat laillisuutta. Varhainen puuttuminen on parhaimmillaan varhaista avointa yhteistyötä. Huolen vyöhykkeistön kehittäjinä vetoamme vakavasti: älkää käyttäkö välinettä leimaamiseen!

TOM ARNKIL
Tutkimusprofessori, Stakes

ESA ERIKSSON
Kehittämispäällikkö, Stakes "

http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin+arkisto/2008/8/sivu/20.htm


Tom Arnkilin vetoomukset tosin kaikuvat kuuroille korville, vaikka hän itse on koko huoliluokituksen kehittänytkin! Huostaanotoista on nimittäin selvää hyötyä monille arvovaltaisille tahoille. Kannattaakin kysyä itseltään, kuka tästä kaikesta hyötyy. On täysin selvää, että esimerkiksi OAJ:n arvovalta on kasvanut huolityökalun tulemisen myötä. Lisäksi näyttäisi siltä, että huostaanotoista on tullut tuottoisa bisnes, kuten tutkimusprofessori Matti Rimpelä toteaa:

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2216173/lasten-huostaanotoista-tulossa-megaluokan-bisnes

Varatuomari Leeni Ikonen on myös pitkään ollut huolissaan perusteettomien huostaanottopäätösten vuoksi: http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle valtaisan määrän tuomioita, myös lasten huostaanottoa koskevissa asioissa.

Tuomiot löytyvät netistä osoitteesta:

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/suomi.php


Lisälukemista esimerkiksi JP Roosin huostaanottokirjassa:
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/huostaanottokirja.htm



Ehdotan uudelle Muutos-puolueelle nyt kampanjointia tätä mutu-hullutusta vastaan, jonka seurauksena viattomat lapset joutuvat kärsimään ja trendi on kasvava:
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Lapsuusjaperhe/lastensuojeluteksti.htm.

Mutuun perustuva täysin perusteeton huostaanotto aiheuttaa aina pahoja traumoja lapsille.

Meinasin ensin korostella pätkiä tuosta viestistä, mutta kun se on kokonaisuudessaan aika tymäkkää kamaa, niin olkoon, lukekaa ajatuksella.

Laitan tähän kuitenkin yhden pätkän uudestaan:
"Tässä välissä kuluu 10 vuotta aikaa, minä aikana käynnistellään erilaisia "HUOLI PUHEEKSI"- projekteja naisten ompelukerhoa muistuttavissa kokoonpanoissa. Lastensuojeluviranomaisten taholta alkaa kuulumaan kummia. Huolikoulutetut lastentarhojen ja koulujen työntekijät tekevät lastensuojeluilmoituksia, jos lapsi näkee painajaista päiväunilla, jos lapsella on sukat eri paria, tai jos lapsen naama on suttuinen aamulla tarhaan tullessa. Huolikoulutettujen "huoliasiantuntijoiden" muodostamat, yleensä naisista koostuvat, huoleen perustuvat moniammatilliset työryhmät perustavat laittomia rekistereitä perheistä, sekä puuttuvat esimerkiksi hiukan vilkkaampien poikien elämään aivan kuin pikkupoika ei saisi olla vilkas."

Uskomatonta.

edit:

Toisesta viestistä:

Katkelmia alun perin vuonna 1998 ilmestyneestä kirjoituksesta "Huolen harmaa vyöhyke", joka on varhaisen puuttumisen (Varpu) ideologinen alkulähde:

"                   Monisyisissä elämäntilanteissa järkeisjohtoinen päättely on auttamattoman hidas
                   ja kapea-alainen. Onneksi ihmisellä on kaksi muutakin suuntautumiskeinoa:
                   emootiot ja moraalinen orientoituminen. Emootioissa tehdään nopeata ja
                   kokonaisvaltaista yhteenvetoa tilanteesta, moraalinen suuntautuminen on
                   velvoittavuuskynnyksen      koettelua:  onko     toimittava,  voinko   vetäytyä.
                   Kognitiiviset, emotionaaliset ja moraaliset suuntautumiskeinot toimivat yhdessä,
                   punoutuneina ja toisiaan täydentäen, muodostaen intuition perustan. (...) (Arnkil, Eriksson & Saikku 1998, 8-11.)

(korostus minun)   

[Saippuakupla]

Suoritin tuossa avoimessa taannoin kasvatustieteen perusopintoja. Siellä jonkun kurssin yhteydessä käytiin jotain case-skenaarioita, jossa kysyttiin mitä tehdään, kun selvästi alkoholilta haiseva isä hakee lastaan päiväkodista/esikoulusta/alaluokalta. Vastaus oli, että lasta ei saa antaa tälle, pitää yrittää löytää selvin päin oleva täysi-ikäinen lähisukulainen, perhepäivähoitaja tms. joka ottaa lapsen huostaan, sekä ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle, joka aloittaa tarvittaessa toimenpiteet.

Olin tyrmistynyt. Tulin itse aikanaan 7-vuotiaana itse koulusta kotiin, jossa odotti umpikänninen isäukko paistamassa jauhelihapihvejä hirveässä käryssä keittiössä. Tämä toistui hyvin usein. Pihvit oli hyviä, eikä tullut itselle suuria traumoja tuosta eikä alkoholiongelmaa. Nyt minulle kerrottiin oikein yliopistossa, että minut olisi lähes pitänyt ottaa huostaan tuolloin, koska olin kännisen isäukon vastuulla, kunnes äitini tuli töistä, tai että minulle olisi pitänyt noina päivinä löytää suunnilleen joku sijaiskoti tai -vanhempi, jonka luokse mennä kunnes joku selvin päin oleva saapuu kotiin.

Olin eri mieltä tuolla kurssilla. Sain paheksuvia katseita osakseni.

-i-

Päiväkoti-ikäinen ja kouluikäinen lapsi on eri juttu.
Olen aivan samaa mieltä, että jos selkeästi humalassa oleva vanhempi tulee hakemaan päiväkodista
lasta, on asiaan reagoitava. Jos on haettava lapsi päiväkodista, ei silloin ole syytä juopotella.
Lapsi haetaan selvin päin ja jos on pakko juoda niin odotetaan, että se toinen vanhempi tulee kotiin ja aletaan juominen vasta sitten.

Noin se menee päivähoidossa, mutta ensin koetetaan saada yhteys toiseen huoltajaan tai papereihin merkittyyn varahakijaan, jotta tämä noutaisi lapsen. STM:n Päivähoidon turvallisuussuunnittelu -oppaassa ohjeistetaan:

Lapsen luovuttaminen päivähoidosta hoitopäivän päättyessä on edelleen osa päivähoitoa ja tapahtuu aina päivähoidon henkilökunnan vastuulla. Päivähoitohenkilökunnan velvollisuus on varmistua siitä, että olosuhteet myös lasta haettaessa ovat lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivat. Henkilökunnan on tarvittaessa arvioitava lasta noutamaan tulleen henkilön kyky ottaa vastuu lapsen hoidosta ja turvallisuudesta. Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai muutoin huumaantuneelle henkilölle. Lasta ei saa luovuttaa myöskään silloin, kun hakijan käyttäytyminen muutoin antaa aiheen epäillä hänen kykyään vastata lapsen turvallisuudesta. Arvaamattomasti käyttäytyvän tai väkivaltaisen hakijan kohtaamista koskevia ohjeita on esitetty liitteessä 2.

Jos lasta ei voi luovuttaa häntä hakemaan tulleelle henkilölle, selvitetään, voiko toinen huoltaja tai varhaiskasvatussuunnitelmaan merkitty varahakija noutaa lapsen. Mikäli lasta ei voi luovuttaa häntä hakemaan tulleelle henkilölle, tai häntä ei haeta päivähoidosta sovittuna aikana ja lapsen huoltajiin tai varahakijoihin ei saada yhteyttä, asia siirretään viime kädessä lastensuojeluviranomaisten hoidettavaksi. Kunta antaa tar- vittaessa tähän liittyviä yksityiskohtaisempia ohjeita.

[ikuturso]

Noin se menee päivähoidossa, mutta ensin koetetaan saada yhteys toiseen huoltajaan tai papereihin merkittyyn varahakijaan, jotta tämä noutaisi lapsen. STM:n Päivähoidon turvallisuussuunnittelu -oppaassa ohjeistetaan:

Lapsen luovuttaminen päivähoidosta hoitopäivän päättyessä on edelleen osa päivähoitoa ja tapahtuu aina päivähoidon henkilökunnan vastuulla. Päivähoitohenkilökunnan velvollisuus on varmistua siitä, että olosuhteet myös lasta haettaessa ovat lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivat. Henkilökunnan on tarvittaessa arvioitava lasta noutamaan tulleen henkilön kyky ottaa vastuu lapsen hoidosta ja turvallisuudesta. Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai muutoin huumaantuneelle henkilölle. Lasta ei saa luovuttaa myöskään silloin, kun hakijan käyttäytyminen muutoin antaa aiheen epäillä hänen kykyään vastata lapsen turvallisuudesta. Arvaamattomasti käyttäytyvän tai väkivaltaisen hakijan kohtaamista koskevia ohjeita on esitetty liitteessä 2.

Jos lasta ei voi luovuttaa häntä hakemaan tulleelle henkilölle, selvitetään, voiko toinen huoltaja tai varhaiskasvatussuunnitelmaan merkitty varahakija noutaa lapsen. Mikäli lasta ei voi luovuttaa häntä hakemaan tulleelle henkilölle, tai häntä ei haeta päivähoidosta sovittuna aikana ja lapsen huoltajiin tai varahakijoihin ei saada yhteyttä, asia siirretään viime kädessä lastensuojeluviranomaisten hoidettavaksi. Kunta antaa tar- vittaessa tähän liittyviä yksityiskohtaisempia ohjeita.

Määrittele "päihtynyt". Tuolla Yliopiston casessa pelkkä oluenhajuinen hengitys riitti. Olen itsekin joskus ottanut lounaspitsan kanssa oluen keskellä päivää.

Sitten on vielä alkoholistit ja ei-alkoholistit. Jos perheessä on vaikka isukki, jolle viina maistuu, mutta tämä on pöhnässäkin säyseä, suoriutuu ruoanlaitosta ja päivitäisistä askareista, tämä saattaa olla pikku pöhnässäkin ihan kelpo kasvattaja. Jollakin raivoraittiilla taas voi mopo karata käsistä jo muutamasta kaljasta.

Isäukon baariringissä oli muutama äijä, jotka olivat paistaneet aivonsa viinalla siihen kuntoon, ettei niistä tiennyt selvin päinkään ovatko humalassa vai eivät. Näiden "normaalikäytökseen" ei muutama kalja vaikuttanut pätkän vertaa, ja kännissä olivat lähinnä lauhkeita melankolisia lampaita. Olisiko näiltä pitänyt lapset ottaa kokonaan pois, vai vaan silloin kun olivat humalassa? Kenen päikyntädin ammattitaito riittää kertomaan ovatko nämä humalassa vai ei?

-i-