Presidentinvaalien seurantaketju 5.2.2012

[Hessu]

Haplotaxidalle: Tuottaako luetun ymmärtäminen vaikeuksia?

Kirjoitat totuuden vastaisesti omassa kommentissasi sanomalla siinä asioita, joita en ole missään vaiheessa maininnut. Kerro, missä kohdassa nimeän Ultra Bran tai Yrjänän Finlandian esittämisen yhteydessä.

Toimit kuin vanhan ajan  taistolaiset. Keksit asioita, jotta sanoma vahvistuisi.

Kirjoitan Haaviston takana olleesta vasemmmistolaisesta kulttuuriväestä yleisellä tasolla, kuten tekstistäni varsin selvästi näkyy. Kirjoitan heidän suhtautumisestaan tekijänoikeuslainsäädäntöön. En nimennyt ainoatakaan henkilöä. En voi nimetä ihmisiä tuon episodin taustalta, koska en heitä kaikkia varmuudella tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että taustatoimijoissa ja esittäjissä on musiikin alan ammattilaisia ja puoliammattilaisia. En nimeä ketään, jotta herneet pysyisivät pois nenästä.


Toivon mukaan yrität seuraavalla kerralla ensin ymmärtää ja kommentoit vasta sen jälkeen.

Politiikassa ja varsinkaan vaalikamppailun aikana henkinen sinisilmäisyys ei ole hyve.

En ehdi kommentoimaan enempää, koska täytyy painua hommiin.

[sattuma]

Jos jotakutakin täytyy syyttää, niin sitä joka lupaa kysyessään Teostolta – jonka heiniä tämäkin on - ja sen jälkeen Teoston ohjaamana kustantajalta, ei osannut ottaa tuollaista mahdollisuutta huomioon - jos siis mennään viattomuusperiaatteella. Se, että jos muut toimivat sen jälkeen hyvässä uskossa mainoksen teossa tai muuten samassa kampanjassa, ei tee niistä muista sen vuoksi ainoastaan omaa etuaan ajavia paskiaisia, niin kuin tunnut perustelevan.

Tekijänoikeuslainsäädäntö on siitä poikkeava siviilioikeuden ala, ettei se tunnusta viattomuusperiaatetta, eli bona fidea.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suku+tekee+sibeliuksesta+brandin/a160660


Kollegio pitää tiuhaan yhteyttä, sillä päätöksiä on tehtävä lähes päivittäin.

"Usein kyse on siitä, voiko jonkin kappaleen sovittaa toiselle orkestraatiolle.Yleensä annamme luvan", Virkkunen sanoo. Esimerkiksi Trio Töykeät sai sovittaa En etsi valtaa loistoa -laulun jatsiksi ja Lahden kaupunginorkesteri sai valtuudet Sibeliuksen viulukonserton varhaisen version konserttiin ja levytykseen.

Sen sijaan kansainvälinen autofirma, joka – vuosia sitten – halusi käyttää viidennen sinfonian loppusointuja automainoksessa, ei saanut lupaa, vaikka tarjolla oli miljoonien markkojen sopimus. Pertti Virkkunen arvelee, että nyt kollegio todennäköisesti hyväksyisi tarjouksen.

[Lucius Vorenius]

eivät punavihreät nyt niin kauheaa voittoa saaneet. Saivat nyt 37,4%

Seta sai pres. vaaleissa 2006 n. 52%

vas+vihr+sdp edk-vaaleissa yhteensä 34,5%

vas+vihr+sdp ylen gallupissa tammik 2012 yht. 34,9%

ja nyt siis oli keulakuvana Haavisto, joka oli hyvä sumuverho hänen taustavoimilleen.

Kommunistiset minipuolueet saivat vielä 0,5 prossaa mikä pitänee lisätä tuohon kevään 34,5%:iin eli 35%

loistava huomio! en tajunnut laskea kolmea Pohjois-Korea -puoluetta, ja kun vielä päälle lasketaan Ahvenanmaan Nauclerille annetut äänet 0,29% saadaan yhteensä 35,7%

siis edk -11 35,7% -> pres -12 37,4% 

Jos näitä tarkkaan lasketaan, niin 1. kierroksella sdp + vas + vihr = 6,7 + 5,48 + 18,76 = 30,94 %

Eli siis ek-11 35,7 % -> pres-12 30,94 %

Tosi pedantti laskisi vielä prosenttien sijaan äänimääriä.

[Mika.H]

Tosiasia on, että Haaviston äänimäärä = vihervasemmiston kannatus + rkp:n femakot. ei enmpää eikä vähempää. Hypellä päästiin toiselle kierrokselle (koska Lipponen hyytyi totaalisesti), mutta sillä toisella kierroksella se ei tuonut yhtään lisää ääniä joita ei olisi tullut muutenkin vihervasuri ehdokkaalle,

Eli se siitä ilmiöstä.

niin.

tuossa on nyt kiteytettynä se mitä oikein tapahtui.

pekka sai vasemmistoänkyröiden äänet + omat. ei muuta.

pekan voitto oli pääsy toiselle kierrokselle, ei muuta.

stadissa oli tosin pieni pekkahype, mutta aika tarkka vasemmisto+vihreät sekin oli.

[Sputnik]

Pienimmällä erolla on valittu Tarja Halonen vuonna 2000. Tuolloin Halosen ja Ahon äänimäärien ero oli 3,2 %.  Halosen prosentti oli 51,6 ja Ahon 48,4.
Seuraavana listalla on Halosen voitto Niinistöstä vuonna 2006. Äänimäärien ero oli 3,6 %. Halosen prosentti oli 51,8 ja Niinistön 48,2.
Kolmanneksi suurin ero syntyi 1994 Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välille, äänimäärien ero oli 7,8 %. Ahtisaaren prosentti oli 53,9 ja Rehnin 46,1.
Ylivoimaisesti suurin äänimäärien ero syntyi näissä vaaleissa. Niinistön ja Haaviston äänimäärien ero on 25,2 %.  Niinistön prosentti on 62,6 ja Haaviston 37,4.

Kenen muun tahansa kuin Haaviston kohdalla vastaavasta tuloksesta puhuttaisiin rökäletappiona.

Analyysisi on vain eräs tulkinta tilanteesta eikä suinkaan ainoa mahdollinen. Päättelet asioita vain lopputuloksesta ja unohdat mitä  tapahtui kampanjan aikana. Taidat poimia itsellesi sopivat rusinat pullasta.

Haavisto oli altavastaaja 5% kannatuksella kun kampanjat alkoivat. Hänellä taisi olla huomompi gallup-kannatus kun Lipposella, Väyrysellä ja Soinilla ja oli pitkälti dissattu luuseri kampanjan alussa. Haavistoa pidettiin lähinnä vitsinä.
Kakkoskierroksella hän kuitenkin nousi 19% kannatukseen jättäen muut haastajat taakseen. Tämähän on suorastaan fenomenaalinen nousu, joka on täysin verrattavissa persujen jytkyyn. Toisella kierroksella hän lähes jälleen kaksinkertaisti kannatuksensa.
Haavistolla oli siis rakettimainen nousu koko kampanjan aikana vaikka hän lopulta jäi kauas Niinistöstä.

Haaviston todellinen etäisyys Niinistöön oli kuitenkin vain puolet lopullisesta prosenttierosta koska jokainen prosentti mitä yksi voittaa toinen häviää. Haaviston olisi siis tarvinnut saada vain hieman yli 10%-yksikköä lisää voittaakseen pelin. Tämä persutuu ihan vaalimatematiikkaan.

Kiistatta Haaviston kampanja oli erittäin menestyksekäs vaikka hän myös hävisi paljon Ninistölle. Niinistö sai Haavistosta varsin mieluisan vastustajan koska Haavistoa vastaan pelasi oli kolme suurta miinusta: homous, vihreys ja sivarius.
Näillä asioilla on ratkaiseva periatteellinen vaikutus monen mielessä ja ne ohjasivat kakkoskierroksella paljon ruotsalaisten, kristillisten, perussuomalaisten ja keskustalaisen ääniä Niinistölle. Haavisto sai kerätä jämä-ääniä lähinnä demareilta ja vasemmistolta, joiden kannatus muutenkin oli alhainen ensimmäisellä kierroksella.

Kun siis huomoidaan alkuasetelma ja kokonaisuus, Haaviston menestys oli todellakin hyvä eikä sitä ole mitään syytä vähätellä. Se oli omanlaisensa poliittinen ilmiö vaikkei se kaikkia miellytäkkään. Samalla kansa kuitenkin asettui hyvin vahvasti Niinistön taakse eikä Haaviston liberaali linja/olemus saanut tarvittavaa nostetta.

Näin itsekin lähestyisin asiaa. Huomioitavaa on myös (jotta ei mennä sovittamaan kaikille hedelmille samaa lippalakkia), että Ahtisaari vs. Rehn ja Halonen vs. Aho toiset kierrokset olivat perinteisen oikeisto vs. vasemmisto asetelman mukaisia, jolloin kaikki puolueet heittäytyivät tuon asetelman mukaan lietsomaan kannattajiaan toisella kierroksella. Näissä 2012 vaaleissa vasemmistoehdokkaiden kannatus oli nyt mitä oli ja on selvää ettei oikeisto vs. oikeistovihreä -asetelma synnyttänyt samanlaista jännitettä (muiden seikkojen lisäksi) kuin noissa aiemmissa vaaleissa oli.

Tällä en mitenkään pyri himmentämään Niinistön voittoa, joka nyt lienee ollut jo vuosia selvä, koska kaveri on jo pitkään ollut valtakunnan ehdottomasti suosituin poliitikko (eikä aivan syyttä ottaen muun sakin huomioon). Nämä vaalit sinänsä oli vain Niinistön hävittävänä eikä kenenkään muun voitettavana.

[LW]

Eikä vihreä mies olisi voittanut Niinistöä, vaikka olisi ollut heterokin. Ei Suomessa sentään ihmiset niin umpihulluja ole!

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja on eri mieltä. Sinänsä toki varmaan totta, että homous, sivarius ja kirkkoon kuulumattomuus ajoivat monet Soinia tai Väyrystä ensimmäisellä kierroksella äänestäneet joko Niinistön taakse tai nukkuvien puolueeseen. Hyvin mahdollista kuitenkin, että juuri näillä seikoilla oli merkittävä osansa siinä, miksi Haavisto yleensä pääsi toiselle kierrokselle. Jos äijä olisi ollut Lipposen kaltainen seniili pökkelö, tuskin noistakaan olisi mitään vetoapua tullut, mutta kun mies kerran oli karismaattinen ja muutenkin hyvä ehdokas, niin syntyi sellainen Obama-tyylinen hurmosliike.

Hivenen hölmöä samaan aikaan vauhkoontua siitä, miten loistava tulos nyt tulikaan, ja samaan aikaan sovitella marttyyrinviittaa olalle.

Toisaalla ruotsalaiset toteavat poliittisen ilmapiirin muuttuneen, ja miettivät, että "...uskaltavatko vakiintuneet puolueet nyt selvästi asettua muukalaisvihamielisiä voimia vastaan?" Se ei tietenkään yllätä, että ruotsalaiset ovat täysin pihalla, mutta katsoo nyt, tekevätkö vakiintuneet puolueet saman virheen. Perussuomalaisten vastavoimana toimiminen on persujen pillin mukaan tanssimista sekin, ja jos muut kyykyttävät yhteistoimin persuja, se vain antaa puolueelle sympatiapisteet ja erinomaisen tekosyyn sille, miksi mitään ei saada aikaan. Jos vielä tuolla tavoin itsensä ryvettävä hallitus hirttää itsensä katastrofaalisesti epäonnistuneeseen europolitiikkaan, niin Jytky 1 voi näyttää vielä pieneltä tuhnulta.

[kekkeruusi]

Pienimmällä erolla on valittu Tarja Halonen vuonna 2000. Tuolloin Halosen ja Ahon äänimäärien ero oli 3,2 %.  Halosen prosentti oli 51,6 ja Ahon 48,4.
Seuraavana listalla on Halosen voitto Niinistöstä vuonna 2006. Äänimäärien ero oli 3,6 %. Halosen prosentti oli 51,8 ja Niinistön 48,2.
Kolmanneksi suurin ero syntyi 1994 Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välille, äänimäärien ero oli 7,8 %. Ahtisaaren prosentti oli 53,9 ja Rehnin 46,1.
Ylivoimaisesti suurin äänimäärien ero syntyi näissä vaaleissa. Niinistön ja Haaviston äänimäärien ero on 25,2 %.  Niinistön prosentti on 62,6 ja Haaviston 37,4.

Kenen muun tahansa kuin Haaviston kohdalla vastaavasta tuloksesta puhuttaisiin rökäletappiona.

Analyysisi on vain eräs tulkinta tilanteesta eikä suinkaan ainoa mahdollinen. Päättelet asioita vain lopputuloksesta ja unohdat mitä  tapahtui kampanjan aikana. Taidat poimia itsellesi sopivat rusinat pullasta.

Niin, eihän sillä lopputuloksella tosiaan mitään väliä ole. Rusinoita pullasta vain.

Toisella kierroksella hän lähes jälleen kaksinkertaisti kannatuksensa.

Asiaan s a a t t o i vaikuttaa se, että kilpailijoita oli kuusi vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella.

Haaviston todellinen etäisyys Niinistöön oli kuitenkin vain puolet lopullisesta prosenttierosta koska jokainen prosentti mitä yksi voittaa toinen häviää. Haaviston olisi siis tarvinnut saada vain hieman yli 10%-yksikköä lisää voittaakseen pelin. Tämä persutuu ihan vaalimatematiikkaan.

Aivan. Minunkin olisi pitänyt saada vain viisi osumaa enemmän loton arvonnassa ja olisin voittanut päävoiton. Olen siis moraalinen voittaja.

Kiistatta Haaviston kampanja oli erittäin menestyksekäs vaikka hän myös hävisi paljon Ninistölle. Niinistö sai Haavistosta varsin mieluisan vastustajan koska Haavistoa vastaan pelasi oli kolme suurta miinusta: homous, vihreys ja sivarius.

Homous ja jopa vihreys toivat hänelle niin paljon ääniä, että ei olisi ollut toiselle kierrokselle mitään asiaa ilman niitä.

Näillä asioilla on ratkaiseva periatteellinen vaikutus monen mielessä ja ne ohjasivat kakkoskierroksella paljon ruotsalaisten, kristillisten, perussuomalaisten ja keskustalaisen ääniä Niinistölle. Haavisto sai kerätä jämä-ääniä lähinnä demareilta ja vasemmistolta, joiden kannatus muutenkin oli alhainen ensimmäisellä kierroksella.

Noita väitteitäsi et pysty millään todistamaan.

Kun siis huomoidaan alkuasetelma ja kokonaisuus, Haaviston menestys oli todellakin hyvä eikä sitä ole mitään syytä vähätellä. Se oli omanlaisensa poliittinen ilmiö vaikkei se kaikkia miellytäkkään.

Kyllähän se Niinistön ylivoimaisuus oli se todellinen ilmiö näissä vaaleissa. Haavisto nyt oli vain se ehdokas seitsemästä haastajasta joka sattui pääsemään finaaliin.

Samalla kansa kuitenkin asettui hyvin vahvasti Niinistön taakse eikä Haaviston liberaali linja/olemus saanut tarvittavaa nostetta.

Tai sen liberaaliuden puute oli vaikuttava tekijä. Näennäisliberaalius ja näennäissuvaitsevaisuus ei vakuuttanut.

[sattuma]

pekka sai vasemmistoänkyröiden äänet + omat. ei muuta.

pekan voitto oli pääsy toiselle kierrokselle, ei muuta.

stadissa oli tosin pieni pekkahype, mutta aika tarkka vasemmisto+vihreät sekin oli.

Pekka Haavisto 2012  1.076.957 ääntä
SDP+Vas.+Vihr 2011 1.013.769 ääntä

ero 63.188 ääntä

[Haplotaxida]

Haplotaxidalle: Tuottaako luetun ymmärtäminen vaikeuksia?

Kirjoitat totuuden vastaisesti omassa kommentissasi sanomalla siinä asioita, joita en ole missään vaiheessa maininnut. Kerro, missä kohdassa nimeän Ultra Bran tai Yrjänän Finlandian esittämisen yhteydessä.

Toimit kuin vanhan ajan  taistolaiset. Keksit asioita, jotta sanoma vahvistuisi.

Kirjoitan Haaviston takana olleesta vasemmmistolaisesta kulttuuriväestä yleisellä tasolla, kuten tekstistäni varsin selvästi näkyy. Kirjoitan heidän suhtautumisestaan tekijänoikeuslainsäädäntöön. En nimennyt ainoatakaan henkilöä. En voi nimetä ihmisiä tuon episodin taustalta, koska en heitä kaikkia varmuudella tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että taustatoimijoissa ja esittäjissä on musiikin alan ammattilaisia ja puoliammattilaisia. En nimeä ketään, jotta herneet pysyisivät pois nenästä.

Eikös Ultra Bra ollutkaan vasemmistolaista kulttuuriväkeä? Tiputetaan nimi (Vartiainen, Yrjänä ja Kela jne) kerrallaan ja katsotaan, ketkä jäävät jäljelle, jotta nähtäisiin, että kuinka vasemmistolaisesta kulttuuriväestä voidaan puhua yleisesti tämän episodin tiimoilta, tietynlaisina. Toki, et nimennyt ketään, koska siinä tapauksessa vasemmistolaisesta kulttuuriväestä puhuminen olisi kovin vaikeutunut.

Ainoa todella erilainen ja merkittävä kampanjatapaus oli Finlandian esittäminen Helsingin rautatieaseman hallissa. Tämän Haaviston muusikkotukijat tekivät ilman Sibeliuksen perikunnan lupaa. Siis ne henkilöt, jotka ovat suuna, päänä ja takapuolena huutamassa tekijänoikeuksien perään.

Finlandia-episodi kertonee riittävästi siitä, millaisella moraalisella tasolla punavihreä taiteilijaporukka liikkuu. Oman edun kohdalla ollaan millin tarkkoja, muilla ei ole niin väliä.

Uskon, että kyse on ajatustavasta, jonka mukaan sodassa kaikki keinot ovat sallittuja, jos niiden avulla saavutetaan voitto. Vasemmistolainen kulttuuriväki on toiminut hyötynäkökohdan, ei oikeusmotiivin, perusteella. Muussa tapauksessa on ymmärrettävä, että kyseessä on melkoinen ammattitaidon puute.

Niin tai näin, niin vaikka ammattilaisia olisi ollut tiimissä mukana, niin se ei todista mitään noiden väitteiden puolesta. Niiden osalta, jotka ovat uskoneet kaiken olleen kunnossa ja selvitetty.

Toisaalta, tässähän voisi herättää keskustelua siitä, että miten tekijänoikeuksiin pitäisi ylipäätänsä suhtautua näin vanhojen ja vieläpä yhteiseksi koettujen teoksien kohdalla, mutta sehän ei ketään kiinnosta.

[Mika.H]

Pekka Haavisto 2012  1.076.957 ääntä
SDP+Vas.+Vihr 2011 1.013.769 ääntä

ero 63.188 ääntä

+ ärkoopeen bidee-siipi.

aika lähellä jo ollaan.

[Roope]

Poliittisesti tärkeät ja ajankohtaiset asiat eivät edenneet vaalikampanjan aikana pätkääkään. Toisella kierroksella liikuttavan samanmieliset presidenttiehdokkaat tekivät muutaman mukanokkelan yrityksen napata kannattajia toistensa taskuista ja todellisen debatin sijaan jakelivat samoja sisällöttömiä latteuksia muun muassa suvaitsevaisuudesta ja ihmisarvosta. Ihmisoikeudet olivat molempien sydäntä lähellä, kärjistynyttä nettikeskustelua paheksuttiin, eikä kumpikaan voinut tinkiä pakkoruotsista tuumaakaan. Molemmat ehdokkaat olivat etenkin toisella kierroksella muovattavaa mielikuvatuotetta, jolla varovasti houkuteltiin päättämättömiä äänestäjiä, mutta vältettiin ärsyttämästä jo plakkarissa olevia. Etenkin vältettiin ärsyttämästä toimittajia ja tiedotusvälineitä.

Jos ehdokkailla oli todellisia eroja, niin niitä oli vaikea hahmottaa kaikkien ristikkäisten mielikuvien takaa. Molempien taustaryhmät leikittelivät niin antaumuksellisesti esimerkiksi konservatiivin ja liberaalin käsitteillä, ettei taatusti jäänyt jäljelle mitään yksittäistä asiaa, jonka voisi väittää ratkaisseen vaalit suuntaan tai toiseen. Äänestäjälle oli tarjolla monipuolinen smörgåsbord, josta saattoi valita kumman tahansa äänestyspäätöstä tukevat argumentit sekä liberaaleista että konservatiivisista mauista, Niinistöstä nuorten syrjäytyneiden kaverina tai Haavistosta pienyrittäjien ystävänä.

Vaalit olivat loppujen lopuksi establishmentin ja mielikuvamarkkinoinnin juhlaa. Eipä siis ihme, että kohta ilmestyy yhteinen kirja Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämpiltä ja Ahtisaaren kampanjassa työskennelleeltä Jussi Lähteeltä.

Nämä kaksi ihmisryhmää eivät pitkällä tähtäimellä sovi yhteen, koska ne vaativat erilaista politiikkaa sekä käytännössä että tyylillisesti. Itseäni ei yhtään haittaisi se, että Vihreissä nousisi esiin nykyistä paljon enemmän Haaviston ja Soininvaaran kaltaisia ihmisiä, jotka ovat jonkin puolesta, eivätkä vain persuja vastaan. Järkeviä tyyppejä, joiden kanssa olisi usein ilo olla eri mieltä, ja jotka eivät itsekään vetäisi siitä hernettä nenään, että kaikki eivät soita samaa levyä.

Helpompi vaihtoehto on kuitenkin yrittää profiloitua suvaitsevaisten ykköspuolueeksi ja pahojen rasistipersujen vastustamisen tirehtööriksi. Se lienee myös enemmän puolueen jäsenten ja kannattajien valtaosan mieleen.

Suunnilleen näin minäkin sen näen. Kun Tuija Brax kannustaa Haavistoa tukeneita puhumaan ja kuuntelemaan kuin Haavisto, niin aiemman perusteella tulkitsen tämän lähinnä yrityksenä pitää keskustelu kaikin keinoin mukavuusalueella, tarvittaessa Lex Braxin voimin. Tarjolla on haavistomaista sääliä niitä väärinäänestäjiä kohtaan, jotka eivät ole poliittisesti vaarallisia. Muuten myllytys rasismista, äärioikeistosta ja Halla-ahosta tulee jatkumaan yhä raskaammin (Ruotsista lainatuin) asein, kuten vasemmistoliiton, Höblän ja Magman suunnalta on ollut jo nähtävissä.

[sattuma]

Pekka Haavisto 2012  1.076.957 ääntä
SDP+Vas.+Vihr 2011 1.013.769 ääntä

ero 63.188 ääntä

+ ärkoopeen bidee-siipi.

aika lähellä jo ollaan.

RKP 2011 125.785
Lisäksi Keskustan varapuheenjohtajat  Anneli Saarikko ja Timo Kaunisto.
Keskustassa voi olla näitä viherhippejä tuon puuttuvan 64.000 äänen verran.

[Haplotaxida]

http://www.talouselama.fi/uutiset/suku+tekee+sibeliuksesta+brandin/a160660

Finlandian oikeuksista ei puhuta mitään. Luettu juttu joo, aikaisemmin. Sibelius olisi itse ollut varmaan innoissaan siitä, että olisi tullut tunnetuksi sibelius-kynsien hoitosarjasta.

[andrus]

Lisäksi persuista sairaanhoitajat ja Kontulat vähäosaiset.

[jopelius]

Pienimmällä erolla on valittu Tarja Halonen vuonna 2000. Tuolloin Halosen ja Ahon äänimäärien ero oli 3,2 %.  Halosen prosentti oli 51,6 ja Ahon 48,4.
Seuraavana listalla on Halosen voitto Niinistöstä vuonna 2006. Äänimäärien ero oli 3,6 %. Halosen prosentti oli 51,8 ja Niinistön 48,2.
Kolmanneksi suurin ero syntyi 1994 Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välille, äänimäärien ero oli 7,8 %. Ahtisaaren prosentti oli 53,9 ja Rehnin 46,1.
Ylivoimaisesti suurin äänimäärien ero syntyi näissä vaaleissa. Niinistön ja Haaviston äänimäärien ero on 25,2 %.  Niinistön prosentti on 62,6 ja Haaviston 37,4.

Kenen muun tahansa kuin Haaviston kohdalla vastaavasta tuloksesta puhuttaisiin rökäletappiona.

Kiistatta Haaviston kampanja oli erittäin menestyksekäs? vaikka hän myös hävisi paljon Ninistölle. Niinistö sai Haavistosta varsin mieluisan vastustajan koska Haavistoa vastaan pelasi oli kolme suurta miinusta: homous, vihreys ja sivarius.
Näillä asioilla on ratkaiseva periatteellinen vaikutus monen mielessä ja ne ohjasivat kakkoskierroksella paljon ruotsalaisten, kristillisten, perussuomalaisten ja keskustalaisen ääniä Niinistölle. Haavisto sai kerätä jämä-ääniä lähinnä demareilta ja vasemmistolta, joiden kannatus muutenkin oli alhainen ensimmäisellä kierroksella.

Tuohon miinuksien joukkoon kannattaa laskea yleinen kelpoisuus.

Mihin tahansa, pienimpäänkin valtion tai kunnan virkaan, edellytetään jonkinlaista kouluttautumista. Ylioppilas on saanut ainoastaan lukion päästötodistuksen. Se kertoo että yleinen oppivelvollisuus on tullut hoidettua kaikkein matalimman tason mukaan. Se kertoo paljon ihmisestä vaikka kuinka koetettaisiin selittää asiaa paremmaksi. Meitä on Suomessa satojatuhansia jotka ovat kovasti ahertaen ja velkaa ottaen saaneet opintonsa hoidettua, kuka mihinkin tavoitteeseensa asti. Varsin moni lisäksi uskoo opiskelujensa olleen välttämättömiä tulevien tehtäviensä kannalta.Tiedän että moni arvosti suuresti esim. Presidentti Koivistoa siitä että hän jaksoi itsenäisesti kouluttautua kelpoiseksi, hoitamaan jopa tasavallan korkeinta virkaa.

Kun Haaviston kohdalla yhdistää kaikki miinustekijät (vaikka jättäisi tuon homouden pois) niin syntyy kuva henkilöstä joka on ottanut elämäntehtäväkseen selvitä maailman halki mahdollisimman helpolla, puhumalla ja selittämällä. Tähän voi vielä lisätä täysin valheellisen ja jopa laittoman toiminnan ympäristöministerinä 1990-luvulla, erityisesti Natura-2000 hankkeen yhteydessä. Hän ei ollut silloinkaan tehtäväänsä ns. kelpoinen eikä osannut hoitaa virkaansa. Puolueen jäsenkirja ei tuo pätevyyttä, se on nähty varsin monessa tapauksesa.

Eipä siisi ihme että hän sai käytännössä vain ja ainoastaan yhtyneiden vihersosialistien äänet. Onko se sitten voitto tai tappio, vaikea sanoa. Iloitkoon kuka haluaa.

[sattuma]

Vaalit olivat loppujen lopuksi establishmentin ja mielikuvamarkkinoinnin juhlaa. Eipä siis ihme, että kohta ilmestyy yhteinen kirja Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämpiltä ja Ahtisaaren kampanjassa työskennelleeltä Jussi Lähteeltä.

ekka Haaviston presidentin- vaalikampanjan kokemukset kootaan toukokuussa ilmestyväksi kirjaksi. Kirjan kirjoittajina ovat kampanjapäällikkö Riikka Kämppi sekä kampanjaa ja sen suunnittelua reilun vuoden ajan läheltä seurannut kirjailija, blogisti ja politiikantarkkailija Jussi Lähde. Kirjan kustantaja on Helsinki-kirjat.

- Kun sain kutsun tulla vetämään Haaviston vaalikampanjaa aloin etsiä aiempia suomalaisia vaalikampanjoita koskevaa kirjallisuutta. Sain huomata, ettei sellaisia juuri ole kirjoitettu, Riikka Kämppi kertoo.

Kirjan toisella kirjoittajalla, Jussi Lähteellä, on tekijänä kokemuksia niin presidentti Ahtisaaren kuin Sauli Niinistön kuuden vuoden tapaisesta vaalikampanjasta.

- Haavisto-ilmiön osoitti, että ylhäältä alaspäin suunnattujen kampanjoiden aika on ohi. Kirja nostaa esiin sen, miten Haaviston kampanja suunniteltiin ja toteutettiin perinteisen politiikanteon mallien vastaisesti. Ihmiset huomasivat tuon ja vastasivat kustuun. Tämä teki Pekka Haaviston kampanjasta kokoaan suuremman kampanjan, Lähde pohtii. Lähde pohtii kirjassa myös poliittisen kampanjoinnin muuttumista sekä Haavisto-ilmiön yhtäläisyyksiä vuoden 1994 presidentti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin kampanjoihin.

- Viime vuoden heinäkuussa Porin SuomiAreenassa järjestimme keskustelutilaisuuden, jossa Elisabeth kertoi omia kokemuksiaan ehdokkaana olosta Pekka Haavistolle, kuvaamme kirjassa tuon ja joukon muita kampanjan tarinaan ja ehdokkaan ajatteluun voimakkaasti vaikuttaneita hetkiä, Kämppi kertoo.

Kirja sisältää niin Pekka Haaviston kuin kampanjaa tehneiden ihmisten sekä pitkäaikaisten politiikan tarkkailijoiden haastatteluja sekä tarkan kuvauksen siitä, miten vuoden 2012 presidentinvaalien ennakkoasetelmat murtuivat. Kirja perustuu Riikka Kämpin kampanjapäiväkirjaan, lukuisten ihmisten vaalitilaisuuksista tekemään dokumentaatioon sekä Jussi Lähteen havaintoihin kampanjan keskeisistä suunnittelukokouksista viimeisen vuoden ajalta.

Siinä on taas puolueeton blogisti

http://www.helsinkikirjat.fi/haavisto-ilmiosta-kirja

[Maatiaisjuntitar]

FB:ssä Vihreät koettaa kovasti houkutella Haavistofaneja jäsenikseen... ja näyttää osin toimivan.
Eipä yllättänyt, että he käyttävät todellakin hyväkseen tilannetta...

[ikuturso]

Katais-uutinen mustine silmineen oli hilpeintä tälle päivälle (anteeksi vain katainen...)

Löysin videonkin, jossa Katainen 20 vuoden päästä muistelee eilisiltaa (kohdasta 0:50 eteenpäin)
http://www.youtube.com/watch?v=NPiGJBHVadA

-i-

[Sputnik]

FB:ssä Vihreät koettaa kovasti houkutella Haavistofaneja jäsenikseen... ja näyttää osin toimivan.
Eipä yllättänyt, että he käyttävät todellakin hyväkseen tilannetta...

Idioottejahan ne olisi ellei yrittäisi. Niinhän Kokoomuskin on onnistuneesti tehnyt viime vuodet, kääntänyt Sauli Niinistön kansansuosion tasaisesti mutta varmasti puolueen kannatukseksi.

Iso ero on vaan se, että Kokoomus on ehdottomasti Suomen "pätevin" puolue. Tällä tarkoitan sitä että Kokoomuksen puoluekoneisto (kaikki lähijärjestöt huomioiden) toimii pirun ammattimaisella otteella ja saa muut puolueet näyttämään lähinnä harrastelijoilta.

[Siili]

Täsmälleen samalla lailla meni Elisabeth Rehnin kanssa. Hän oli ensimmäinen varteenotettava naisehdokas presidentiksi ja oli vähällä voittaa. Hän ei voittanut mutta raivasi tien Haloselle, joka lopulta pääsi läpi. Halosesta ei olisi koskaan tullut presidenttiä ilman Rehniä.

Tämmöinen jossittelu on aika tyhjänpäiväistä.  Jos Rehnillä oli realistiset mahdollisuudet päästä presidentiksi ensikertalaisena, miksei sitten Halosella?

Ihmetelen katkeruutta mitä Haavisto edelleen herättää. Haavisto hävisi vaalit mutta keskustelu hänen huonoudesta senkun velloo ja lokasangot ovat edelleen ahkerassa käytössä.

Jospa joku pitää häntä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä siitä, kuinka tyhjänpäiväinen hype voi nostaa diletantin lähelle presidentin virkaa?  Läheltä piti -tilanteen analysointi voi estää tuollaisia onnettomuuksia tulevaisuudessa.

[Emo]

Meillä on ollut seksuaalivähemmistötaustainen presidentti jo 12 vuotta. Ei toki virallisesti, mutta onhan salaisuus julkinen.

Ei tuo Haaviston teko nyt mikään niin mullistava ollut. Mullistavaa nykyoloissa on, että meillä on maassa herra presidentti, jolla on nainen vaimona! Se, jos mikä, on vallankumouksellista!!!

[Emo]

http://www.hs.fi/politiikka/Politiikan+tutkija+%C3%84%C3%A4nestysprosentti+huolestuttaa+nuorten+into+ilahduttaa/a1305555053411

"Aika häkellyttävän voimakas signaali", kommentoi politiikan tutkija Ville Pernaa presidentinvaalien alhaista äänestysprosenttia.

Kertaakaan aikaisemmin äänestysprosentti ei suoran kansanvaalin aikana ole jäänyt toisella kierroksella yhtä alas eli 68,9:ään. Esimerkiksi vuonna 1950, kun Juho Kusti Paasikivi äänestettiin valitsijamiesvaalilla presidentiksi, äänestysprosentti oli 63.

"Jopa 1978, kun Kekkonen valittiin viimeiselle kaudelleen vaalissa, jota voi pitää oppikirjaesimerkkinä presidentinvaalien antikliimaksista, äänestysprosentti oli 69,9."

Äänestysprosentin alhaisuus kertoo Pernaan mukaan siitä, että kaikille itä- ja pohjoissuomalaisille ei löytynyt ehdokasta, jonka puolesta he olisivat halunneet äänestää. Toinen syy alhaiseen prosenttiin on, että asetelmaa pidettiin ennalta selvänä.

Pernaan mukaan on harvinaista, että jopa viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli korkeampi kuin nyt presidentinvaalissa.

Positiivinen signaali Pernaan mielestä oli nyt se, että nuoret löysivät Haaviston kampanjan kautta muodon, jolla osallistua politiikkaan.

"Toivottavasti tämä kantaa eteenpäin kunnallisvaaleissakin, vaikkei niissä olekaan luvassa samanlaista fanikulttuuria."

Mitähän positiivista tuossakin on?tehdään koko politiikasta pelleilyä ja fanitusta, ja sitten ollaan niin otettuja, että kylläpä politiikka kiinnostaakin "nuoria" 

[Sputnik]

http://www.hs.fi/politiikka/Politiikan+tutkija+%C3%84%C3%A4nestysprosentti+huolestuttaa+nuorten+into+ilahduttaa/a1305555053411

"Aika häkellyttävän voimakas signaali", kommentoi politiikan tutkija Ville Pernaa presidentinvaalien alhaista äänestysprosenttia.

Kertaakaan aikaisemmin äänestysprosentti ei suoran kansanvaalin aikana ole jäänyt toisella kierroksella yhtä alas eli 68,9:ään. Esimerkiksi vuonna 1950, kun Juho Kusti Paasikivi äänestettiin valitsijamiesvaalilla presidentiksi, äänestysprosentti oli 63.

"Jopa 1978, kun Kekkonen valittiin viimeiselle kaudelleen vaalissa, jota voi pitää oppikirjaesimerkkinä presidentinvaalien antikliimaksista, äänestysprosentti oli 69,9."

Äänestysprosentin alhaisuus kertoo Pernaan mukaan siitä, että kaikille itä- ja pohjoissuomalaisille ei löytynyt ehdokasta, jonka puolesta he olisivat halunneet äänestää. Toinen syy alhaiseen prosenttiin on, että asetelmaa pidettiin ennalta selvänä.

Pernaan mukaan on harvinaista, että jopa viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli korkeampi kuin nyt presidentinvaalissa.

Positiivinen signaali Pernaan mielestä oli nyt se, että nuoret löysivät Haaviston kampanjan kautta muodon, jolla osallistua politiikkaan.

"Toivottavasti tämä kantaa eteenpäin kunnallisvaaleissakin, vaikkei niissä olekaan luvassa samanlaista fanikulttuuria."

Mitähän positiivista tuossakin on?tehdään koko politiikasta pelleilyä ja fanitusta, ja sitten ollaan niin otettuja, että kylläpä politiikka kiinnostaakin "nuoria" 

Mitäpä muuta valtaoikeudettoman presidentin valinta on kuin "pelleilya ja fanitusta"?

[Topi Junkkari]

Meillä on ollut seksuaalivähemmistötaustainen presidentti jo 12 vuotta. Ei toki virallisesti, mutta onhan salaisuus julkinen.

On kuitenkin jännää, että media pidättäytyi revittelemästä julkisella salaisuudella sen 12 vuotta. Vaikka takuulla tiesivät, ihan ihmisten nimiä myöten. Eikös meillä ollut aikoinaan noin 25 vuoden ajan pressa, jonka yksityiselämän yksityiskohdista myös oltiin häveliäästi hiljaa, vaikka monet tiesivät?

[Farrow]

Meillä on ollut seksuaalivähemmistötaustainen presidentti jo 12 vuotta. Ei toki virallisesti, mutta onhan salaisuus julkinen.

On kuitenkin jännää, että media pidättäytyi revittelemästä julkisella salaisuudella sen 12 vuotta. Vaikka takuulla tiesivät, ihan ihmisten nimiä myöten. Eikös meillä ollut aikoinaan noin 25 vuoden ajan pressa, jonka yksityiselämän yksityiskohdista myös oltiin häveliäästi hiljaa, vaikka monet tiesivät?

Mihin tuo perustuu että Halonen kuuluisi seksuaalivähemmistöön? Tarkoitan, että onko se nyt ihan oikeasti niin, vai onko vaan tehty jotain johtopäätöksiä esim. siitä että hän on ollut SETA:n toiminnassa mukana (jossa kyllä on heteroitakin mukana)? Noh, toisaalta, eipä tuolla väliä ole. Kiinnostaa vaan tietää mihin oletus "julkisesta salaisuudesta" perustuu, ja onko kyseessä vaan "urbaani legenda" joka on lähtenyt elämään, vai ihan oikeasti toteen todistettu?

[normi]

http://www.hs.fi/politiikka/Politiikan+tutkija+%C3%84%C3%A4nestysprosentti+huolestuttaa+nuorten+into+ilahduttaa/a1305555053411

"Aika häkellyttävän voimakas signaali", kommentoi politiikan tutkija Ville Pernaa presidentinvaalien alhaista äänestysprosenttia.

Kertaakaan aikaisemmin äänestysprosentti ei suoran kansanvaalin aikana ole jäänyt toisella kierroksella yhtä alas eli 68,9:ään. Esimerkiksi vuonna 1950, kun Juho Kusti Paasikivi äänestettiin valitsijamiesvaalilla presidentiksi, äänestysprosentti oli 63.

"Jopa 1978, kun Kekkonen valittiin viimeiselle kaudelleen vaalissa, jota voi pitää oppikirjaesimerkkinä presidentinvaalien antikliimaksista, äänestysprosentti oli 69,9."

Äänestysprosentin alhaisuus kertoo Pernaan mukaan siitä, että kaikille itä- ja pohjoissuomalaisille ei löytynyt ehdokasta, jonka puolesta he olisivat halunneet äänestää. Toinen syy alhaiseen prosenttiin on, että asetelmaa pidettiin ennalta selvänä.

Pernaan mukaan on harvinaista, että jopa viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli korkeampi kuin nyt presidentinvaalissa.

Positiivinen signaali Pernaan mielestä oli nyt se, että nuoret löysivät Haaviston kampanjan kautta muodon, jolla osallistua politiikkaan.

"Toivottavasti tämä kantaa eteenpäin kunnallisvaaleissakin, vaikkei niissä olekaan luvassa samanlaista fanikulttuuria."

Mitähän positiivista tuossakin on?tehdään koko politiikasta pelleilyä ja fanitusta, ja sitten ollaan niin otettuja, että kylläpä politiikka kiinnostaakin "nuoria" 

Haaviston vaalivalvojaiset olivatkin tämän tykkäämisnappulapolitikoinnin huipennus. loppujen lopuksi tuloksella ei ollut väliä vaan niillä bileillä. Hävisitte vaalit, mikä fiilis? "Hyvä fiilis, mahtavaa. Jee, bissee, siiderii, ihquu, suvishomolua, miljoona, jee..." Tuossa se nuorten haavistohypettäjien poliittinen sisältö.

Tavastialle voi mennä muutenkin bilettämään ja dokaamaan ja kuuntelemaan erikoisia bändejä ja olemaan tiedostava...

Vanhan valtaajat olivat aikoinaan naurettavia, mutta taitaa tää nykyinen facebookista elämän sisällön saava nuoriso olla vielä naurettavampaa.

[normi]

Meillä on ollut seksuaalivähemmistötaustainen presidentti jo 12 vuotta. Ei toki virallisesti, mutta onhan salaisuus julkinen.

On kuitenkin jännää, että media pidättäytyi revittelemästä julkisella salaisuudella sen 12 vuotta. Vaikka takuulla tiesivät, ihan ihmisten nimiä myöten. Eikös meillä ollut aikoinaan noin 25 vuoden ajan pressa, jonka yksityiselämän yksityiskohdista myös oltiin häveliäästi hiljaa, vaikka monet tiesivät?

Mihin tuo perustuu että Halonen kuuluisi seksuaalivähemmistöön? Tarkoitan, että onko se nyt ihan oikeasti niin, vai onko vaan tehty jotain johtopäätöksiä esim. siitä että hän on ollut SETA:n toiminnassa mukana (jossa kyllä on heteroitakin mukana)? Noh, toisaalta, eipä tuolla väliä ole. Kiinnostaa vaan tietää mihin oletus "julkisesta salaisuudesta" perustuu, ja onko kyseessä vaan "urbaani legenda" joka on lähtenyt elämään, vai ihan oikeasti toteen todistettu?

Eiköhän tuo viimeistään sitten historian kirjoituksissa selviä ja jos ei, niin tehdään nukketeatterinäytelmä, jossa asia todistetaan suuntaan tai toiseen tai kolmanteen. ja näytetään sitten telkkarissa, niin sitten se on totta.

ja tuo on täyttä skeidaa ettei asialla muka ole väliä. Käydyt vaalit osoittivat, että se on ERITTÄIN merkityksellinen asia.

[Topi Junkkari]

Kiinnostaa vaan tietää mihin oletus "julkisesta salaisuudesta" perustuu, ja onko kyseessä vaan "urbaani legenda" joka on lähtenyt elämään, vai ihan oikeasti toteen todistettu?

Politiikan ja median sisäpiiri tiesi, mutta tämä foorumi ei ole oikea paikka sisäpiirintiedon levittelyyn. Eihän kenenkään seksuaalista suuntautumista tietenkään voi todistaa juridisessa mielessä (ei myöskään niiden kehitysmaista Suomeen pyrkivien "homomiesten"), mutta jonkinlaista tietoa on ollut saatavilla jo iät ja ajat.

[Farrow]

Kiinnostaa vaan tietää mihin oletus "julkisesta salaisuudesta" perustuu, ja onko kyseessä vaan "urbaani legenda" joka on lähtenyt elämään, vai ihan oikeasti toteen todistettu?

Politiikan ja median sisäpiiri tiesi, mutta tämä foorumi ei ole oikea paikka sisäpiirintiedon levittelyyn. Eihän kenenkään seksuaalista suuntautumista tietenkään voi todistaa juridisessa mielessä (ei myöskään niiden kehitysmaista Suomeen pyrkivien "homomiesten"), mutta jonkinlaista tietoa on ollut saatavilla jo iät ja ajat.

Kuulutko sä sitten johonkin tuollaiseen sisäpiiriin, vai mistä on kyse? Juoruista, vai tiedosta? Vai "kaveri kertoi"?

[Siili]

Täsmälleen samalla lailla meni Elisabeth Rehnin kanssa. Hän oli ensimmäinen varteenotettava naisehdokas presidentiksi ja oli vähällä voittaa. Hän ei voittanut mutta raivasi tien Haloselle, joka lopulta pääsi läpi. Halosesta ei olisi koskaan tullut presidenttiä ilman Rehniä.

Tämmöinen jossittelu on aika tyhjänpäiväistä.  Jos Rehnillä oli realistiset mahdollisuudet päästä presidentiksi ensikertalaisena, miksei sitten Halosella?

Ehkä olet liian nuori muistamaan noita vaalikeskusteluja. Samat jutut mitä nyt on pyörinyt Haaviston homouden/vihreyden ympärillä oli meneillään Rehnin naiseuden/ruotsinkielisuuden ympärillä. Silloin nainen presidenttinä pidettiin kovin vaikeana asiana, erityisesti konservatiivisilla seuduilla.
Rehn ei mukamas ollut sopiva koska nainen ei ole jämäkkä kuten mies. Oli noloa, että Rehnin mies olisi "first lady". Miten armeijan käymätön voisi olla ylipäällikkö? Mitä ulkomailla ajetellaan? Voiko tavata islamin johtajia? Eihän hitaasti suomea puhuvaa hurria voi äänestää jne. Täysin sama keskstelu käytiin silloin kun nyt.

Enter Halonen ja kaikki naiseuteen liittyvät ongelmat olivatkin hävinneet kun tuhka tuuleen. Kukaan ei enää vakavasti kyseenalaistanut naisen mahdollisuutta olla presidentti. Se asia oli jo käsitelty Rehnin aikana ja kansa oli tottunut naispresidentin mahdollisuuteen. Saatiin ärrävikainen epäedustava naisehdokas, joka voitti.

Näin ne jutut kuule vaan muuttuvat.

Eli Rehnillä ei mielestäsi ollut mahdollisuuksia voittaa.  Minusta ei silloin pitäisi käyttää ilmaisua "oli vähällä voittaa".