Valtionyhtiöt

[Liskohallitus]

Yleensä monopoli yksityisessä omistuksessa siis tuottaa kalliit hinnat ja/tai heikkoa palvelua. Tästä on vaikka kuinka paljon esimerkkejä maailmalla ja Suomessakin.

Saisiko esimerkkejä niin katsotaan miten tämä monopoli on syntynyt tai pysyy monopolina?

[Teaparty]

Omistuspohjan korjaaminen on ensimmäinen askel haitallisten monopolien purkamisessa.

Jos olisit lukenut tätä ketjua, niin olisit huomannut, että ns. luonnollisista monopoleista on jo ollut puhetta.
Nämä ovat monopoleja, joita ei voi purkaa muuta kun lakkauttamalla koko toiminta. Eräs esimerkki luonnollisesta monopolista ovat tiet, rautatiet, sähköverkko jne.

Näitä luonnollisia monopoleja ei kannata yksityistää koska silloin altistetaan kansalaisten kriittisä palveluja yksityisen yrityksen voitontavoitteluintressille. Eli suomeksi: hinnat nousevat rajusti.

Luonnolisten monopolien lisäksi on lakisääteisiä monopoleja (oligopoleja) kuten vaikkapa Itella (posti), Alko ja Veikkaus. Näitä ei voi yksityistää lain takia joskin toiminta itsessään voisi olla kaupallisellakin pohjalla ilman haittaa kansalaisille. Lakisääteiset monopolit perustuvat lähes aina jonkilaiseen moraaliin ja ovat siten aikaansa sidottuja.

Työttömyys on suoraa seurasta taloudellisen toimeliaisuuden vähäisyydestä. Se taas on Suomen tapauksessa pitkälti seurausta siitä, että kaikki ostovoima on siirretty verotuksella pois kansalaisilta julkiselle sektorille.

Se on totta. Suomi alkaa yhä enemmän muistuttamaan kehitysmaata. Meillä on muutama  suuryritys ja satoja tuhansia mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähinnä yrittäjää itse. Yritysten keskiluokka on erittäin ohut.
Numeroissa: 99,1% (2010) kaikista yrityksistä työllistävät alle 50 ihmistä ja ne työllistävät 48% koko työvoimasta. Keskisuuria yrityksiä 50-249 hlöä on vain 0,7% ja työllisävät 16% työvoimasta. Suuria yli 250 hlöä työllistäviä yrityksiä on 0,2% ja ne työllistävät 36% työvoimasta.

Suomen työmarkkinat ovat siis työllistämisen osalta polarisoituneet vahvasti pieniin ja suuriin yrityksiin. Asetelma, joka muistuttaa kehitysmaiden alikehittynyttä teollisuutta missä joko ollaan töissä valtion suuryrityksissä tai puuhastellaan viljelijänä omalla tontilla.

On naurettava kuvitelma, että valtio bisneksen pyörittäjänä olisi jotenkin kansalaisten edun mukaista.

Luonnolisten monopolien osalta valtion pyörittämä liiektoiminta on lähes aina kansalaisten eduksi.

Luonnollisia monopoleja ei ole. Jos sen sijaan sovitaan, että valtion pitää joku homma hoitaa, pidän kaikkien kannalta vahingollisena toimintana näennäisen yksityistä osakeyhtiömuotoa. Osakeyhtiömuodossa operatiivinen johto ei vastaa toimistaan demokratialle vaan hallituksen henkilöjäsenille. Hallitusjäsenet eivät edusta ketään muuta kuin itseään hallituksessa, heidät vain valitaan omistajien toiveita myötäillen, mutta omistaja ei puutu yksittäisen hallitusjäsenen toimintaan. Kun omistajana on valtio, hallitusjäsenet tekevät mitä lystäävät, ja yleinen etu ei toteudu.

Puolustusvoimat, poliisi ja oikeuslaitos lienee järkevää pitää valtiollisina instansseina mutta osakeyhtiömuoto sopii niihin melko huonosti.

[Teaparty]

Yleensä monopoli yksityisessä omistuksessa siis tuottaa kalliit hinnat ja/tai heikkoa palvelua. Tästä on vaikka kuinka paljon esimerkkejä maailmalla ja Suomessakin.

Saisiko esimerkkejä niin katsotaan miten tämä monopoli on syntynyt tai pysyy monopolina?

Vaikkapa nyt Brittien rautatiet on ollut malliesimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisestä josta tuli täysi fiasko.
Yksityisellä puolella Microsoft on hyvä esimerkki de facto monopolista, jonka tuotteet ovat olleet ala-arvoisia kilpailun puuttuessa.

Brittien rautatiet toimivat aivan mainiosti. Fiasko on ollutta ja mennyttä. Sen sijaan VR on fiasko.

[sivullinen.]

Brittien rautatiet toimivat aivan mainiosti. Fiasko on ollutta ja mennyttä. Sen sijaan VR on fiasko.

Britanniassa junaliikenteen yksityistäminen sujui joten kuten hyvin. Sen sijaan rautateiden yksityistäminen johti katastrofiin. Kulut monin kertaistuivat ja laatu tippui radikaalisti. Tästä oli Talouselämässä tämän vuoden puolella kolumnikin, mutta en sitä löytänyt tähän hätään. Sen sijaan törmäsin vanhempaan kirjoitukseen. Siinä aika selvästi kerrotaan tilanteesta.

"Britannian kokemus osoittaa, että infrastruktuuria ei pidä yksityistää", sanoo arvostettu alan asiantuntija, Oxfordin yliopiston yritysjohtotieteen professori John Kay. "Infrastruktuuri on yleensä niin sanottu luonnollinen monopoli, eikä yksityistämisestä sinänsä ole hyötyä, ellei se johda kilpailuun."

http://www.talouselama.fi/uutiset/britannia+salakansallistaa+rautateita/a2053416

VR on kyllä fiasko. Korruptio kukoistaa siinä firmassa. Siitä ei pääse mihinkään.

[Arvoton]

Ainahan yksityistäminen kannattaa. Ajatellaan vaikka armeijaa. Sitä puolustetaan, jolla on eniten rahaa maksaa. En tarkoita valtiota, koska se on silloin jo yksityistetty. Kuten sairaalat, päiväkodit ja koulutkin. Yksityinen on tehokasta!

Mutta mihin -ttuun täällä enää valtiota tarvitaan? Estämään maahanmuutto? Jos ihmisen elämä koostuu eri firmojen ja vakuutusyhtiöiden asiakkuuksista ja pelkästä ostamisesta ja myymisestä, mitä meille enää jää jäljelle? Eikö silloin ole jo yksi -tun hailee, tuleeko tälle maantieteelliselle alueelle Afrikka vai ei?

Mihin se yksityistäminen sitten päättyy? Mihin asti pelkkä tehokkuusajattelu ulottuu? Mä voin yhtiöittää itsenikin aivan hyvin, ei sen puoleen. Loppuupa keinotekoinen pakko hyviin tapoihin, yhteistyöhön ja kohteliaisuuteen, jos voin alkaa laskuttamaan niistä. Jos kaveri on kaatunut kadulla, kysyn hänen vakuutusyhtiötään, jotta voin laskuttaa auttamisesta.

Tehdään maailmasta yksi valtava basaari!!

[Phantasticum]

En tiedä, mihin sijoitun tällä mielipiteellä poliittisella kartalla, mutta myös minä olen Valtion Rautateiden yksityistämistä vastaan. Englannissa homma meni puihin. Valtionyhtiönä VR on viime aikoina hoitanut oman hommansa huonosti ja keskittynyt junaliikenteen hoitamisen sijasta lähinnä imagonrakennukseen. Valitettavasti jälki on ollut myös sen mukaista. Junalla matkustaminen on suhteettoman kallista ja aina välillä perille pääsyn kanssakin on ongelmia.

[Liskohallitus]

Yleensä monopoli yksityisessä omistuksessa siis tuottaa kalliit hinnat ja/tai heikkoa palvelua. Tästä on vaikka kuinka paljon esimerkkejä maailmalla ja Suomessakin.

Saisiko esimerkkejä niin katsotaan miten tämä monopoli on syntynyt tai pysyy monopolina?

Vaikkapa nyt Brittien rautatiet on ollut malliesimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisestä josta tuli täysi fiasko.

http://liberalismi.net/wiki/Iso-Britannian_rautatiet

Kun brittirautatiet yksityistettiin, rataverkko jäi yhden yhtiön, Railtrackin, haltuun, ja sen ylläpito oli edelleen sekä tuettua että rankasti säädeltyä. Tarkoituksena oli, että rahoitus olisi lopulta saatu puhtaasti yksityisiltä (mikä onkin täysin mahdollista kun homma tehdään oikein), mutta kun tavoitteena oli myös rataverkon laajentaminen ja uusiminen yksityisin varoin, sielläkin missä tuo ei ollut kannattavaa, ja vieläpä myyntivoitto valtiolle, insentiiviongelmat hävittivät yksityiset sijoitukset. Samaan ongelmavyyhteen kuului myös seuraavan hallituksen hätäisesti kasaama ympäristötukipaketti, joka veti Railtrackia kokonaan toiseen suuntaan. Railtrackin rahoitus meni pitkäksi aikaa retuperälle, eikä yksityiseen toimintaan sopeutuminenkaan taatusti ollut rautatiebyrokraateille helppoa.

Varsinainen junaliikenne jaettiin järjettömän pieniin (paha asia), samoilla yhteyksillä kilpaileviin (sinänsä hyvä asia) yrityksiin, joita estettiin kilpailulainsäädännöllä yhdistymästä silloinkaan kun se olisi ollut tehokasta (paha asia). Näin tehtiin kilpailuttamisen nimissä, mutta tässä mentiin aika pahasti yli -- markkinoista yritettiin tehdä täydellisemmät kuin ne luonnostaan ovat. Myös yksityiskohtainen aikataulu- ja hintasääntely kytkeytyivät tähän -- valtio yritti tällä tavalla aikaansaada yksityisesti rahoitetun mutta myös valtion täsmällisiä mielihaluja seuraavan järjestelmän. Sääntelyllä pyrittiin parantamaan palveluntasoa väkisin, hävittämään yksityistämisen "windfall"-voitot sekä harrastamaan aggressiivista monopolikontrollia. Tuloksena oli mm. äärimmäisen ikäviä "regulatory capture"-tyyppisiä ongelmia reittien ja ratasiivujen jaossa ja kannattamattomia reittejä, kun lippujen hintoja ei saanutkaan asettaa järkevästi. Pieni yhtiökoko teki tästä vielä siinä mielessä ikävämmän tilanteen, että kannattamattomien reittien johdonmukainen alasajo ei ollut mahdollista -- jonkun piti kuitenkin ostaa nekin, eikä tappioita voitu tasata suuremman yritysmassan yli.

Yksityistämisellä tavoiteltiin myös sekundaarista päämäärää, eli ekohenkistä raideliikenteen lisäämistä. Tämän takia yksityistämissuunnitelmaan kuului myös monimutkainen kannustinjärjestelmä jolla pyrittiin saamaan yksityiset pumppaamaan rahaa raideliikenteeseen, joka oli muutenkin monilla alueilla ylimitoitettua. Tuloksena oli valtion tuottama hintakupla, yksityistettävien reittien ja kaluston ylihinnoittelu, sekä konkursseja.

Edelleen kannattaa muistaa, että rautatiet yksityistettiin kun ne olivat jo päässeet rapakuntoon. Niin raideverkko kuin laitekantakin olivat yksityistämisen aikaan kovassa uudistustarpeessa. Onnettomuusriskit saatiin pidettyä kurissa oikeastaan vain jatkuvasti kasvavalla valtionrahoituksella ja huonosti toimivalla junaliikenteellä. Siinä vaiheessa kun yksityistäminen pakotti toiminnan tehostamiseen, osa riskeistä sitten toteutui tilapäisesti kasvaneina myöhästelyinä ja onnettomuuksina. Nykyään brittirautatiet ovat keskimyöhästymisissä, onnettomuuksissa per kilometri ja laitekannan keski-iässä mitaten paremmassa kunnossa kuin kertaakaan parinkymmenen yksityistämistä edeltäneen vuoden aikana.

Olipa todellista yksityistämistä ja vapaata markkinaa.

Tästä fiaskosta tulee mieleen USA:n sähköongelmat yksityistämisen jälkeen. "Yksityiset" yritykset toimivat hintasäännöstelyn alla. Sähkön tuotantohinta oli korkeampi kuin myyntihinta ja uutta tuotantokapasiteettia ei saanut rakentaa. Seurauksena sähkökatkot ja selitys kuinka vapaat markkinat eivät saa hoidettua kriittisiä palveluja. Aika paha hoitaa kun liittovaltio estää.

Akateemisessa talousblogissa vastaavaa vouhotusta on esiintynyt liittyen Etelä-Amerikan "yksityisiin" vesiprojekteihin.

[sivullinen.]

Vaikkapa nyt Brittien rautatiet on ollut malliesimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisestä josta tuli täysi fiasko.

http://liberalismi.net/wiki/Iso-Britannian_rautatiet

Upeasti osasit vetää täysin puolueellisen artikkelin tähän asiaan. Jossa vielä todetaan että yksityistettiin, mutta yksityistäminen meni perseelleen koska se ei ole yksityistämistä vaan joku muu on yksityistämistä vaan ei se jonka ennen epäonnistumista sanottiin olleen yksityistämistä. Oikea idiotismin malliesimerkki.

Samalla tavalla perustelivat muuten läntiset kommunistit Neuvostoliiton kommunismin surkeutta: Eihän se nyt ole kommunismia. Se on kurjaa eikä toimi. Kommunismi on kivaa ja toimii. Joten ei se mitenkään voi kommunismia olla.

Ison britannian rautateiden yksityistäminen oli esimerkki epäonnistuneesta tapahtumasta. MOT

[Liskohallitus]

Vaikkapa nyt Brittien rautatiet on ollut malliesimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisestä josta tuli täysi fiasko.

http://liberalismi.net/wiki/Iso-Britannian_rautatiet

Upeasti osasit vetää täysin puolueellisen artikkelin tähän asiaan. Jossa vielä todetaan että yksityistettiin, mutta yksityistäminen meni perseelleen koska se ei ole yksityistämistä vaan joku muu on yksityistämistä vaan ei se jonka ennen epäonnistumista sanottiin olleen yksityistämistä. Oikea idiotismin malliesimerkki.

Samalla tavalla perustelivat muuten läntiset kommunistit Neuvostoliiton kommunismin surkeutta: Eihän se nyt ole kommunismia. Se on kurjaa eikä toimi. Kommunismi on kivaa ja toimii. Joten ei se mitenkään voi kommunismia olla.

Ison britannian rautateiden yksityistäminen oli esimerkki epäonnistuneesta tapahtumasta. MOT

[Teaparty]

Tänään sitten vuorossa Altia

http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2012/03/16/nyt-katuu-altia--olisi-pitanyt-kertoa-palkkioista-avoimesti/201225403/12

Jokainen joka kuvittelee, että valtionyhtiöt ovat veronmaksajille Hyvä Diili (tm), on hölmö, jolta sopiikin viedä rahat. Sama porukka, joka vastustaa kuola suupielistä valuen tasaveroja, pitää kynsin hampain kiinni valtionyhtiöistä. Valtionyhtiöt eivät peri tasaveroa vaan ne verottavat kuluttajaa regressiivisesti, mikä satuttaa vähätuloisia vieläkin enemmän. Vaikka olenkin tasaverojen kannattaja, en sentään kannata regressiivistä verotusta, ja pidän erityisenä tyhmyytenä rahan jakamista tyhjäntoimittajille, joita istuu näiden muka-firmojen johdossa ja hallituksissa.

[Velmu]

Valtionyhtiöiden hallintoneuvostot, hallitukset ja ylin johto on ymmärtääkseni lähes poikkeuksetta valittu puolueisiin kuuluvista henkilöistä.
Voisiko joku tarmokas ottaa selville, mihin puolueisiin nämä järjettömistä Finnairin maksamista palkkioista johtajilleen päättäneet hallituksen jäsenet kuuluvat? Tietysti kiinnostaa myös työssä pysymisestä palkkioita saaneiden johtajien puolueet tai se, kuuluvatko he yleensä mihinkään puolueeseen. Edelleen kiinnostaa vaikka viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta keille ministereille on kulloinkin kuulunut valtion yhtiöiden valvonta.

Toivottavasti jollain on viitseliäisyyttä ja aikaa ottaa nämä selville. Poliitikkojen hurskastelu ja kauhistelu asian johdosta nyt, kun ne tulivat yleiseen tietoon, ottaa pannuun. Niin makaa kuin petaa.

[Teme]

Suomen valtion yrityssalkku on pääasiassa perua erilaisista valtionmonopoleista, toiminnoista, joihin ei ole ollut yksityistä tarjontaa tai strategisista omistuksista. Kokonaisuudessaan valtion yritysomistukset ovat suhteellisen loogisia ja maltillisia ja oman aikansa sijoituksia.

Aika pitkälti näin. Kuitenkin tuossa valtion yrityssalkussa on olemassa yrityksia, jotka voitaisiin ykyisin yksityistää, vaikka niiden tausta onkin alunalkaen sellaisessa toiminnassa johon ei ollut saatavilla syystä tai toisesta yksityistä rahaa, joko lainkaan tai riittävästi.

Suurensuurta kritiikin aihetta valtio-omistuksen osalta ei ole yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta. Silti koko kenttä tulisi käydä läpi ja siistiä: optioita ei tulisi jakaa valtionyhtiöissä lainkaan, poliitikot pois johtokunnista, joidenkin yritysten myynti ja ehkä joidenkin ostaminen.

Valtion roolia pitäisi tarkastella toki jatkuvasti, mutta kattavaläpikäynti itäisi tehdä oikeastaan kerran vaalikauden aikana jokatapauksessa.

Kaikki valtionyhtiöt ja valtion omistamat osakkeet muissa yrityksissä pitäisi myydä ja myyntitulot pitäisi käyttää valtionvelan poismaksamiseen.

Valtion ei pitäisi omistaa yhtäkään osaketta yhdestäkään yrityksestä.

En näe paljon järkeä esim. valton omaisuutta hoitavan yrityksen yksityistämisessä. Toinen kysymys on sitten se pitäisikö se olla yritysmuotoisen yhteisön käsissä, vai voisiko se olla esim. virasto. Toisaalta valtiolla on sen verran merkittävä omistupotti, ettei sitä voi myydä kerralla. Tai no voi, mutta hinta on ihan naurettava. Valtiolla voi siis jatkossakin olla osakkeita. Toisaalta osakkuus joissakin yhtiössä voi olla järkevää. Tällöin tosin se yritys itsessään täytyy olla jollakin tavalla merkittävä valtion toiminnan kannalta.

No esimerkiksi monopoleja ei tulisi myydä, vrt digiverkko, kenties myös junaliikenne, siitä on osin ristiriitaisia tutkimuksia. Syrjäseutujen palveluita voi harvoin tuottaa liiketaloudellisesti kannattavasti.

Infraa noin yleisesti ottaen ei pitäisi myydä pois. Infran hoitoon ei tosin tarvita yrityksiä, vaan sen voi hoitaa virasto. Mitä tulee operaattoritasoon, vaikka manitussa junaliikenteessä se on kokonaan eriasia. Tällä hetkellä ainoastaan HSLlä on mahdollisuus käyttää lähijunia yhtenä joukkoliikenteensä muotona. Tämä mahdollisuus pitäisi olla kaikilla kaupunkiseuduilla. VR ei sitä palvelua tule tarjoamaan, eikä kunnat saa sitä VRn ohi järjestää. Se on yksi nyky systeemin ongelmista. On sikäli totta, ettei syrjäseutujen palveluita voi aina järjestää taloudellisesti. Toisaalta mikään ei estä ostopalveluiden käyttämistä vaikka kilpauluttamalla palvelun tajoajat. Näin toimitaan mm. PK-seudun bussiliikenteessä. Tai no rautateillä sen estää laki.

Britit yksityistivät rautatiensä, mutta onnettomuuksia alkoi sattumaan tuhkatiheään, niin se oli pakko sosialisoida takaisin.

Britannia on yksityistänyt järjestelmällisesti infraa. Ensin meni sähköt, sitten viemärit sen jälkeen junat ja tällä hetkellä puuhataan moottoriteiden yksityistämistä. Brittien tapa on mielestäni väärä. Väärän siitä tekee nimen omaa tuo infran yksityistäminen. Briteissä pilkottiin valtion rautatieyhtöä paloihin ja rata toiminnot asemineen päivineen, jonka jälkeen palat myytiin. Tulos oli, noh ei niin mairitteleva. Mikäli tästä opitaan Suomessa jotain niin radat tulisi jättää viraton (ei siis yrityksen) hoidettaviksi. Asemat voi olla vaikka valtion kiinteistöfirmalla, jos niihin saataisiin jatkossa vaikka muutakin toimintaa kuin VR osakkuusyhtiön (Avecrako se nyt oli) nakkiputkia. Itse junaliikenne eli ns. operaattoritaso voitaisiin avata kilpailulle. Valtion ja kuntien tai kuntayhtymien hankkimissa yhteyksissä tarjouskilpailu ratkaisisi voittajan, jolloin VR ikeasti joutuisi kilpailemaan markkinoilla. Tämän lisäksi jokainen alalle tuleva voi järjestää omia yhteyksiään. Tämä toki karsisi paljon nykyimuotoista VRää, mutta se tuskin olisi ongelma kuin VRn politrukeille.

Tässä aalla alkavat joka voisi myydä:

Alko: Viinakauppa
Altia: Viinatehdas ja -tukku

Alkoa ei voida myydä nykyisen alkoholilainsäädännön vallitessa. Alko itse asiassa tuskin muutenkaan olisi kovin himoittu kohde. Myyntiverkosto on tietysti kattava, mutta ei välttämättä kovinkaan kannattava. Kannattavuutta voidaan arvioida tarkemmin kun katsotaan tilinpäätöstietoja, joissa ilmenee liikevaihdon olleen 1,2mrd € ja liikevoiton vajaa 72 milj. €. Tosin liikevaihdosta alkoholiveron osuus on noin puolet.
Altian viinatehtaa voisi hyvinkin myydä, mutta tukkutoimintoja oikeastaan ei, jos alkoholilakia ei muuteta.

Palaan vielä Finavia-esimerkkiin, koska se äkkiseltään tuntuu ilmiselvältä valtion palvelulta, ja saattaa olla, että nykyinen ratkaisu on optimaalinen. Mutta ilmailuliikenteen voisi järjestää muutenkin kuin Finnairin suihkukoneilla. Kevyemmille koneille riittää pienempi kiitorata ja helikopterille ei tarvita sitäkään. Tällä hetkellä tämä Finavian monopoli estää esimerkiksi helikopteriyrittäjän tulon Kuopio-Helsinki -reitille. Jos pikkukentät vain lakkautettaisiin ja Finnairin annettaisiin lentää minne haluaa, tilalle voisi tulla yrittäjiä tekemään hommat halvemmalla ja nopeammin.

En tunne suomalaista lainsäädäntöä niin syvällisesti, mutta joku tuntenee, että saako Suomessa kuka tahansa perustaa lentokentän -siis joko ostaa tai rakentaa? Mikäli saa, niin Finavian rooli on vähintäänkin ongelmallinen. Finaviahan on paitsi viranomainen, niin myös lentokenttiä operoiva yritys. Finavian tehtäviin kuuluu kentiensä turvatarkastukset sekä mikä ongelmallisempaa se vastaa "ilmatilan käytön hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolisessa ilmatilassa".

Toisaalta yrityksen tehtävänä on tuottaa omistajilleen rahaa, voittoa. Käytöllisesti Finavia kompensoi voittoa tuottavilla kentillä tappiollisten kuluja ja se ei ole yrityksen toiminnan kannalta kestävää toimintaa. Oma juttunsa on sitten se, että tarvitseeko Suomi ja Finavia 24 lentokenttää. Oikeampi luku olisi 4-6 kenttää. Silloin käytännössä mukana olisi Hki-Vantaa, Hki-Malmi, Tampere-pirkkala, Oulu ja ehkä Rovaniemi. Kaikki muut kentät Finavia voisi hyvin myydä tai jos ei mene kaupaksi, niin sulkea.

Tätä samaa ajattelua kannattaa jatkaa kaikkien julkisen palveluiden osalta ja miettiä, miten erilainen maa Suomi voisi olla, jos kysyntä ja tarjonta pääsisivät toimimaan. Raskaasti julkisen sektorin dominoima kotimarkkina on syy sille, että suomalaiset kasvuyritykset ovat harvassa. Niiltä puuttuu kotimainen kysyntä, joka antaisi tilaa ja aikaa kypsytellä liiketoimintaa kansainvälistä markkinaa varten.

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä

Luonnollisia monopoleja ei ole.

Yhtä hyvin voisi sanoa, ettei monopoleja ole. Luonnollisia monopoleja on, mutta käytännössä ne liittyvät aina infraan. Tuskimpa sinäkään ajattelet, että kun meillä on rata Helsingistä Tampereelle olemassa, niin sen omistaisi joku ja joku toinen voisi rakentaa kilpailevat kiskot viereen.

[sivullinen.]

Toisin hieman historiallista vertailukohtaa tähänkin keskusteluun. On nimittäin Ruotsi(-Suomen) kuningaskunnassa ennenkin eletty aikoja jolloin valtio (kuningaskunta) on päättänyt "yksityistää" omaisuutensa. Ehkä kuuluisin tarina sijoittuu kuningatar Kristiinan aikaan.

Ruotsin suuri soturi kuningas Kustaa II Adolf oli käynyt saksan maalla sotaa paavillisia vastaan ja ryöstänyt Prahan ja hankkinut paljon omaisuutta kuningaskunnalle. Mutta sitten kävi niin kurjasti että kuningas kaatui Lytzenin taistelussa, ja valta jäi hänen tyttärelleen Kristiinalle. Kristiina ei ollut tarkka rahan suhteen vaan tuhlasi koko kuningaskunnan kassan, lahjoitti aatelisille maat ja verotus oikeudet ("yksityisti maan"). Lopulta kuningaskunta joutui - yllätys, yllätys - taloudellisiin vaikeuksiin. Kristiina päätti jättää uppoavan laivan ja muutti Roomaan paavin suojaan: Petti siis isänsä, joka oli paavia vastaan taistellut kuolemaansa asti, ja maansa ja kansansa, mutta sellaisia maanpettureita valtiojohdosta joskus löytyy. Mutta tarinan loppu onkin se mielenkiintoisin. Mitä siis on tuleman. Kristiinan jälkeen valtaan astui serkkupoika nimeltä Kaarle X Kustaa. Tämä urhoollinen mies, joka ei näitä sen aikaisia Eurostoliitto hankkeita arvostanut, päätti periä takaisin Kristiinan lahjoittamat rahat ja maat. Sopivat lait ja pykälät tehtiin, ja homma pistettiin toimeen. Tulos oli loistava. Kristiina oli jakanut kuningaskunnan omaisuutta 200 000 hopeataalerin arvosta, mutta Kaarle X Kustaa keräsi sitä takaisin 400 000 hopeataalerin arvosta. Siis "sosialisoi" tuplasti sen määrän mikä oli "yksityistetty". Ja taas oli kuningaskunta vahva ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Loppu.

[tyhmyri]

Kristiina ei ollut tarkka rahan suhteen vaan tuhlasi koko kuningaskunnan kassan, lahjoitti aatelisille maat ja verotus oikeudet ("yksityisti maan"). Lopulta kuningaskunta joutui - yllätys, yllätys - taloudellisiin vaikeuksiin. Kristiina päätti jättää uppoavan laivan ja muutti Roomaan paavin suojaan: Petti siis isänsä, joka oli paavia vastaan taistellut kuolemaansa asti, ja maansa ja kansansa, mutta sellaisia maanpettureita valtiojohdosta joskus löytyy.

Jos olisin kyyninen mies, niin väittäisin sinun vihapuhuneen ja käyttäneen tietoisesti vertauskohtaa nykyaikaan. Mutta koska en ole kyyninen mies muuten kuin pankkitilini äärellä, niin oletan sinun pelkästä historiaa koskevaan tietoon kohdistuvan rakkautesi voimasta kertoneen tämän tarinan meille.

[Teaparty]

Finnairin yhtiökokous olikin sitten hilpeä tilaisuus ja kaikkia kovasti nauratti.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201203143069

Bongasin kuvista kokouksen eturivistä uuden hallitusjäsenen, jota en tunnistanut edes nimen perusteella. Wikipedia kertoo, että hän on Kepan puheenjohtaja ja vaikuttaa myös seuraavissa hallituksissa: YLE, Konstsamfundet, Plan Suomi ja Magma-ajatuspaja. Työhistoriasta löytyy Punainen Risti. Kotitehtäväksi jätän selvittää keitä muita kyseisten organisaatioiden hallituksissa istuu ja missä muissa hallituksissa he taas istuvat.

Säätiöt, valtionyhtiöt, Kepat sun muut kansalaisen rahoilla porsastelevat organisaatiot ovat pienen joukon käsissä, joka tapaa toisiaan hallitusten kokouksissa - tänään Finnairin kokouksessa ja huomenna jonkun fundetin banketilla. Tämä lössi pyörittää sitä kuuluisaa mutta varsin näkymätöntä 57 prosenttia Suomen BKT:sta, ja ottaa toki itselleenkin. Puoluekartalta erkopee ja esdeepee ovat huomattavan hyvin edustettuina.

Valtionyhtiöt, säätiöt, työeläkeyhtiöt, 'yleishyödylliset' yhdistykset, ... Aika paljon on porukkaa nettosaajina tässäkin maassa.

[Phantasticum]

En ole tätä asiaa niin kauheasti pohtinut, mutta sen verran mitä olen, olen sen kannalla, että valtion kannattaisi omistaa perusinfra. Suomen kokoisessa harvaan asutussa maassa peruspalvelujen pitäisi kuulua kaikille, myös syrjäseutujen asukkaille. Jos tämä on jonkun mielestä kommunismia, niin sitten on. Ylen pitkä juttu linkissä.

Perusinfra tuottaa hyvin, mutta rapistuu

Yhteiskunnan tekniset verkostot kuten tiet ja vesijohdot rapistuvat, vaikka niitä ylläpitävät kunnalliset liikelaitokset saisivat suuriakin tuottoja. Syynä on se, että poliittiset päättäjät ohjaavat teknisten verkostojen käytöstä saatavat tulot muihin kohteisiin.

Valtion Teknisen tutkimuskeskuksen VTT:n, Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston tuoreen tutkimusraportin mukaan markkinainvestointeihin verrattuna yhteiskunnan perusrakenneverkostojen eli infrastruktuurin omistus on varsin riskitöntä. Syykin on selvä. Infrastruktuurista kertyviä tuottoja eivät suhdanteet ja pörssikurssit heilauttele.

[...]

Energia ja satamat tuottojen kärjessä

Tuottoisinta bisnestä tehdään energiasektorilla, jossa sijoitetun pääoman tuotto kipuaa noin 13 prosenttiin. Toiseksi eniten tuottavat satamat, jotka ylsivät keskimäärin kymmenen prosentin vuotuiseen tuottoon.

Voittoja selittävät energian vakaa kysyntä sekä satamien paikallinen monopoliasema. Hyviä sijoituskohteita ovat myös vesi- ja liikenneverkostot.

[...]

Perusinfran julkinen omistus luonnollista

Vaikka esimerkiksi Isossa-Britanniassa on nostettu esiin ajatuksia tieverkoston yksityistämisestä, Suomessa ei Pekka Leviäkankaan mielestä perusinfrastruktuurin omistussuhteita juuri ole syytä muuttaa, sillä useimmissa tapauksissa yhteiskunnalliset perusverkostot ovat luonnollisia monopoleja, joilla ei edes ole toimivia markkinoita. Ne soveltuvat siten hyvin julkiseen omistukseen.

[...]

- Siellähän vallitsee normaali markkinatilanne jo muutenkin. Onko julkisella toimijalla siellä todellakin jotain tekemistä? Sitä voidaan kyllä kysyä, pohtii tutkija Pekka Leviäkangas.

http://yle.fi/alueet/oulu/2012/03/perusinfra_tuottaa_hyvin_mutta_rapistuu_3355389.html

[sivullinen.]

^ Muistuupa mieleeni oikea "kreikkalainen yksityistäminen" kotimaamme pääkaupungista. Nimittäin Helsingin Vesi päätettiin "yksityistää". Kaupunki perusti yhtiön [Vantaa ja Espoo kuuluvat samaan kuvioon] jolle myi vesiyhtiönsä. Uusi yhtiö sai rahat kauppaan ottamalla suuren lainan jonka takaajaksi tuli Helsingin kaupunki. Rahat menivät siis  Helsingin budjettiin "myyntivoittona". Jäljelle jäi laina joka on "yksityisen" yhtiön eikä siten lisää Helsingin velkaisuutta. Tosin jos yhtiö ei voi lainaansa maksaa, tulee se takaajana toimivan kaupungin maksettavaksi. Mutta ihme olisi jos näin kävisi sillä helsinkiläiset tarvitsevat vettä ja saavat siitä maksaa. Loistavaa kikkailua. Rehellisessä maassa kaupungilla olisi nyt taseessa muutama miljardi enemmän velkaa, ja viime vuosien "myyntivoittojen" kokoinen aukko tulosarakkeessa. Vaikka tämä esimerkki liittyi kuntien eikä valtion "yksityistämis"toimiin on se hyvä esimerkki. Siirrellään summia tilitä toiselle niin saadaan tilanne näyttämään hyvältä.

Tarkemmin tuolta:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=4570027#4570027

Keksin muuten miten saadan Suomi velattomaksi! Perustetaan AB Suomen Valtionevelka OY, jolle Suomen valtio antaa täyden takauksen. Siirretään kaikki valtionvelka sille. Velallisten suostutteluksi annetaan välirahaa, mutta muuta ongelmaa se ei aiheuta sillä takaajana on edelleen valtio. Sen jälkeen ei valtiolla ole enää velkaa. On vain takauksia! Niskalenkki markkinoista on saavutettu - tai ainakin ollaan kansaa kusetettu.

[Teaparty]

http://yle.fi/uutiset/valio_nostamassa_maidon_hintaa_lahes_kolmanneksen/6444259

Homman komukkaorkesteri voisikin kommentoida tätä uutista. Valtionyhtiöt kun ovat kerran niin hyvä bisnes, että tuottavat rahaa valtiolle eikä tartte maksaa niin paljoa veroja.

Samalla voi kertoa miten hyvä juttu on se, että veronmaksajat omistavat tappiota tekevän Hevososakeyhtiön.

[Phantasticum]

Tyhmä tiedustelee, millä tavalla Valio on valtionyhtiö?

[Nuivanlinna]

Tyhmä tiedustelee, millä tavalla Valio on valtionyhtiö?

Ei millään tavalla.

[ElenaDaylights]

Valio ei ole valtionyhtiö vaan maito-osuuskuntien omistama yhtiö joka valmistaa, jalostaa ja markkinoi maitotuotteet. Sinänsä outoa kilpailuvirasto asettaa samalle viivalle osuuskuntatoiminnan ja osakeyhtiön periaattet. Tässä maitospektaakkelissa kun ei ole kuluttajan kannalta muuta kuin hävittävää.

[Teaparty]

Tyhmä tiedustelee, millä tavalla Valio on valtionyhtiö?

Seison korjattuna.
Sehän onkin vain tavanomainen kartelli.

[nevahood]

Ihan mielenkiintoinen tämä Valiovääntö, vaikka valtionyhtiöstä ei olekaan kyse. Osuuskuntana kierrettiin kartelli, eli tuottajat eivät kilpaile keskenään hinnoilla. Tosin touhu on jossain määrin kääntynyt tuottajia vastaan. Samalla voidaan vetää tuottajahinta niin alas, että maitotilalliset ovat tiukilla. Polkuhinnottelulla yritetään pitää muut toimijat ulkopuolella.

Minulla tosin ei ole mitään Valiota vastaan. Ainoa alallaan, joka panosta riittävästi tuotekehitykseen. Uutta maitotuotetta pukkaa vähän väliä, uusia valmistustapoja laktoosittomille tuotteille jne. Valion huomaa vasta, kun käy ulkomailla. Kaupastakaan ei tahdo saada muuta kuin valmiiksi hapantunutta tinkimaitoa...

[sivullinen.]

Osuuskuntana kierrettiin kartelli, eli tuottajat eivät kilpaile keskenään hinnoilla.

Eipä ole neuvottelupöydän toisellakaan puolella markkinataloutta yhtään enempää. Kaupan keskusliikkeet ovat samanlaisia kartelleja. Kartellitaloudessa yksittäiset toimijat tuhotaan välittömästi. Kartellit vain kasvavat ja kasvavat kunnes valtion on pakko ottaa niiden hallinto käsiinsä - kuten on Nokiassa käynyt ja kuten tulee STXässä käymään.

Pakkoluovuttajat pakkoluovutetaan - siis suuryritykset tulevat vielä suurempien syömiksi. Se on kapitalismin laki - ja Marxin mukaan se johtaa aina kommunismiin.

[Alkuasukas]

Midon tuottajahintakin on jo 0,45€/l, joten oletettavasti tuo 30% on/pitäisi olla ainakin 15-20 senttiä

[sivullinen.]

Kilpailuvirasto määräsi että Valion polkuhinnoittelu pitää lopettaa. Nyt Valio sanoo korottavansa tukkuhinnat 30% (eli muutamalla sentillä litralta) ja väittää kilpailuviraston määränneen asian näin.

Samainen kävi minunkin mielessäni. Valio on varmasti jo kauan odottanut mahdollisuutta korottaa hintoja. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä suunnitelmatalous-Suomessa ihan miten sattuu. Muuten olisi samainen kilpailuvirasto tullut uhkailemaan monopoliaseman väärinkäytöllä; tai duopolejahan Suomessa on koska monopolit ovat poliittisesti vääräoppisia selviä suunnitelmatalouden merkkejä.

hkanime, olet viime aikoina onnistunut osumaan hyvin asioissa kohdilleen. Entisaikojen liioittelu on vähentynyt - ellei jopa aivan hävinnyt - ja tilalle on tullut totuudenmukaisuuteen pyrkivät tiedot omilla mielipiteillä kuorrutettuina. Onnittelut muutoksesta.

[ikuturso]

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Valion laiton toiminta, jonka puitteissa ollaan alihinnoiteltu tuotteet pyrkimyksenä ajaa kilpailijat markkinoilta. Valiolla on siis ollut pyrkimys monopolitilanteeseen, jossa se olisi myöhemmin voinut sanella maidon hinnan mielensä mukaan kuluttajien haitaksi.

Onko tästä jo markkinaoikeuden päätös, että toiminta on ollut laitonta?

Mielestäni kilpailuvirasto ei ole tuomioistuin. Valio on osuuskunta, jota omistaa tuottajat. Valio on tilittänyt voittojaan tuottajille, jolloin kilpailuvirasto on tulkinnut tukkuhinnan ja tuottajien saaman hinnan (ostohinta + voitto-osuus) erotuksen liian pieneksi. Arla saattaa maksaa tuottajilleen saman kuin Valio ostovaiheessa, mutta tilittää voitot Ruotsiin, jolloin tämä on kilpailuviraston mielestä se hienompi ja kannatettavampi malli.

Kerrankin kun maataloustuottajille menee suurempi prosentti tukkuhinnasta, kuin maataloustuotteissa yleensä, niin se on väärin. Parempi kai tilittää voitot Ruotsiin ja maksaa suomalaisille maidontuottajille maataloustukea verorahoista vieläpä heikolla hyötysuhteella EU:n kautta kierrätettynä.

Näin se Suomen alasajo etenee.

-i-

[ikuturso]

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Valion laiton toiminta, jonka puitteissa ollaan alihinnoiteltu tuotteet pyrkimyksenä ajaa kilpailijat markkinoilta. Valiolla on siis ollut pyrkimys monopolitilanteeseen, jossa se olisi myöhemmin voinut sanella maidon hinnan mielensä mukaan kuluttajien haitaksi.

Onko tästä jo markkinaoikeuden päätös, että toiminta on ollut laitonta?

Mielestäni kilpailuvirasto ei ole tuomioistuin.

Valiohan on jo aikaisemmin saanut tuomion määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä eikä Kilpailuvirasto kovin hepposin perustein lähde vaatimaan valtavia sakkoja (70 milj.). Kilpailuvirasto on yleensä ollut asiantunteva näissä jutuissa, joten ilman virallista tuomiotakin voidaan aika turvallisesti olettaa Valion rikkoneen lakia.

Siehän sälli oot. Oikea selvänäkijä. Ryhdy lautamieheksi.

http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=tiedotteet&sivu=tied/t-2012-28

Pidän epätodennäköisenä, että totuus olisi kovin paljon poikkeava siitä mitä Kilpailuvirasto sanoo.

Kuunnellaan siis mitä kilpailuvirasto sanoo. Linkkaamasi dokumentin viimeinen lause:

Julkinen versio Kilpailuviraston päätöksestä ja markkinaoikeusesityksestä julkaistaan tammikuussa osoitteessa kkv.fi.

Tuo, että kilpailuvirasto oli laskenut myös tuottajille jaettavat osuuskuntatoiminnan tuotot maidon kustannuksiin oli Valion edustajan vastaus kilpailuviraston väitteisiin jossain televisiouutisissa.

-i-

[Teaparty]

Tämä voisi olla STX-ketjussakin, mutta tuuppaanpa tänne.

Muissakin yhteyksissä kunnostautunut elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toteaa Kauppalehden haastattelussa mm. seuraavaa.

...kestävä kasvu ei voi perustua mihinkään muuhun kuin kannattaviin yksityisen sektorin työpaikkoihin. "Valtio ei voi yrittää yrittäjän puolesta", Vapaavuori huomauttaa

Kauppalehti

Herää kysymys, missä oikeasti on tämän rikoksista tuomitun, todistettavasti veronmaksajien rahoja väärin käyttäneen Sekoomusministerin substanssiosaaminen? Tarjoaakohan Sinnetännemäki Vapaavuorelle Virheiden pussista seuraavan kierroksen?

Vapaavuoren osaamista voi lähteä etsimään vaikkapa pohjoisnavalta länteen. Mutta papukaijaksi hokee kerrankin ihan oikeaa asiaa.

[Machine Head]

Tämä voisi olla STX-ketjussakin, mutta tuuppaanpa tänne.

Muissakin yhteyksissä kunnostautunut elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toteaa Kauppalehden haastattelussa mm. seuraavaa.

...kestävä kasvu ei voi perustua mihinkään muuhun kuin kannattaviin yksityisen sektorin työpaikkoihin. "Valtio ei voi yrittää yrittäjän puolesta", Vapaavuori huomauttaa

Kauppalehti

Herää kysymys, missä oikeasti on tämän rikoksista tuomitun, todistettavasti veronmaksajien rahoja väärin käyttäneen Sekoomusministerin substanssiosaaminen? Tarjoaakohan Sinnetännemäki Vapaavuorelle Virheiden pussista seuraavan kierroksen?

Niinpä. Jos yrittäminen ei kuulu valtiolle, niin silloin valtionkaan ei pidä sotkeutua yrityksien toimintaa niin kuin se nyt tekee.
Valtiolla on yrityksiin nähden oikeuksia ja yrityksille jää vastuut ja velvollisuudet. Eihän se niin voi olla.
Jos valtiolla on oikeuksia, sillä tulee olla myös vastuu ja velvollisuudet.