Anarkokapitalismi

[sr]

Sanalla "orja" on ikävä negatiivinen sävy kun taas joissakin piireissä samaa tarkoittavalla sanalla "verovelvollinen" on neutraalimpi tai jopa positiivinen sävy.

Niinpä. Nyt tulit osoitettua, että koko juttusi onkin puhdasta retoriikkaa, etkä uskalla keskustella niitä termejä käyttäen, joilla muut ymmärtäisivät, mitä oikeasti olet sanomassa. Sinun on retoriikassasi pakko vääntää termit tarkoittamaan jotain muuta kuin se, mitä ihmiset niillä ymmärtävät, koska tiedät, että kuvaamasi yhteiskunta sisältää niin vastenmielisiä piirteitä, kuten esim. sen, että siellä pidettäisiin moraalisesti täysin ok:na sitä, että toisten hädänalaista tilaa voisi käyttää hyväkseen ja saada heidät sitoutumaan täysin kohtuuttomiin sopimuksiin "vapaaehtoisesti".

[Foundation]

Juoksuhiekkaesimerkissä auttajaehdokas tarjoaa siis vapaaehtoista sopimusta olettaen, että auttajaehdokas ei ole itse aiheuttanut juoksuhiekkaan juuttuneen henkilön tilannetta. He siis neuvottelevat pelastamisen ehdoista. Jos ehdot eivät juoksuhiekkaan juuttuneelle kelpaa, niin hän voi sanoa sopimukselle "ei kiitos".

Auttajaehdokas voisi hyvinkin myös todeta, että auttaminen on liian riskialtista eikä siksi ole kannattavaa - sama lopputulos.

Auttajaehdokkaan pitää ensin saada juoksuhiekkaan juuttunut hädästä pois.

[Kari Kinnunen]

Auttajaehdokkaan pitää ensin saada juoksuhiekkaan juuttunut hädästä pois.

Eikäkö kapitalistin pitää ensin saada maksu pelastusoperaatiosta. Tai sitten pelastettava jää vankeuteen kunnes pelastusmaksu on maksettu.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Auttajaehdokkaan pitää ensin saada juoksuhiekkaan juuttunut hädästä pois.

Eikäkö kapitalistin pitää ensin saada maksu pelastusoperaatiosta. Tai sitten pelastettava jää vankeuteen kunnes pelastusmaksu on maksettu.

Maksuehdot ja kaikki muukin voi olla sopimuksen mukaan.
Mitään velvollisuutta auttaa ihmisiä ilmaiseksi ei ole.

Kapitalisti pyrkii maksimoimaan voiton. Siksi pulassa olevan auttaminen on kannattavaa vain, jos siitä jää riskinottamisen jälkeen riittävästi voittoa. Kapitalismissa elettäessä kaupan kumpikin osapuoli hyötyy kaupasta ja kauppa syntyy vapaaehtoiseen sopimukseen perustuen.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Tuo juoksuhiekkaesimerkki on kiinnostava ja samalla ehkä ihmisten mooraalia peilaava. Ei voi ainakaan BMHF:ää lieroilusta syyttää, koska jos tarkoituksena on saada ihmiset suhtautumaan myönteisesti anarkokapitalismiin, niin silloin tuo esimerkki luultavasti kannattaisi sivuuttaa.

Omasta mielestä ihminen kidutuksen alaisena tai välittömässä hengenhädässä luonnostaan selviytymisviettinsä takia sanoo mitä pelastaja haluaa, jotta saisi vielä elää/kidutus loppuu. En itse koe, että sopimus tuollaisessa tilanteessa olisi pitävä, mutta ymmärrän argumentin.

Miten mikään yhteiskuntamalli ratkaisee tuollaisen tilanteen moraalisesti kestävällä tavalla?

Jos ihmisten velvollisuus olisi rangaistuksen uhalla auttaa hädässä olevia toisia ihmisiä yhteiskunnan lakien mukaan, niin ketä rankaistaan, jos pelastamiseen velvoitettu henkilö menehtyy tai vahingoittuu itse yrittäessään auttamista?

Aivan niin - se äänestämään vaivautunut idioottijoukko pääsee aina kuin koira veräjästä, vaikka ovat syyllisiä pakkolakeihin, jotka aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä joillekin muille yksilöille ja vaikeuttavat heidän elämäänsä. Mutta omasta mielestään he ovat viattomia - he vain äänestivät vaaleissa.

[Kari Kinnunen]

Mitään velvollisuutta auttaa ihmisiä ilmaiseksi ei ole.

Kapitalisti pyrkii maksimoimaan voiton. Siksi pulassa olevan auttaminen on kannattavaa vain, jos siitä jää riskinottamisen jälkeen riittävästi voittoa. Kapitalismissa elettäessä kaupan kumpikin osapuoli hyötyy kaupasta ja kauppa syntyy vapaaehtoiseen sopimukseen perustuen.

Tässäpä se taitaakin olla perustavalaatuinen ero ajattelutapojemme välillä. Ymmärrän ajatusmaailmaasi nyt paremmin. Luvalla sanoen, melko vastenmielinen ajattelutapa sinulla.

[Bill Milton Hicks Friedman]

millä keinoin itse lähtisit muuttamaan yhteiskuntaa tai haluaamaasi aluetta anarkokapitalistiseen suuntaan? Vai tyydytkö vain tekemään parhaasi mukaan pimeänä hommia / tarjoat töitä ja maksamaan mahdollisimman vähän veroja ilman äänestämistä? Vai minkä keinon olet itse valinnut parhaaksi?

No ensin täytyy toki arvioida, että kannattaako sitä ympärillä olevaa yhteiskuntaa yrittääkään muuttaa vai onko helpompaa muuttaa sinne missä ihmiset ovat jo hieman avoimempia anarkokapitalistiselle elämäntyylille.

Nukketeatteridemokratioissa tai sossulandioissa ei äänestämisen kautta kyllä voi paljoakaan vaikuttaa. Mutta siellä missä verot ovat jo valmiiksi alhaalla ja yksityistä omistusta pidetään kunniassa, niin sinne kannattaa muuttaa ja siellä kannattaa kaikki taloudellinen investointi tehdä ml. vakavasti otettava työura.

http://yle.fi/uutiset/suomi_hukkaa_veroeurosi_maailmalle__tuhansia_korkeakoulutettuja_lahtee_joka_vuosi/8502323

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ok. Ihan uteliaisuudesta, muutitko itse jonnekin? Jos muutit, niin häiritsikö kuitenkaan yhtään jättää mahdollisesti perhettä tai ystäviä taakseen? Ja mikä on mielestäsi lähimpänä tuota ihannetta, USA vai jokin muu? En siis rupea väittämään vastauksistasi vastaan, vaan ihan puhtaasta uteliaisuudesta kysyn.

Tuli muutettua, mutta tavoitteena on vielä muuttaa joko Sveitsiin, kaukoitään (nollaverotusmaita), Australia-NZ, New Hampshire, California, Kanada. Ei sillä, että noissa kaikissa olisi nollaverotus, vaan yleisen elämänlaadun kannalta paremmat olosuhteet (ilmasto, kuluttajamarkkinat jne) ja avaramielisemmät ihmiset.

Perheen ja etenkin ystävien jättäminen toki häiritsee jonkin verran, mutta tosiystävät pysyvät kuitenkin ystävinä aina, lentokoneet lentävät ja nykyään sosiaalisen median kautta homma pyörii muutenkin. Lisäksi uusiin ihmisiin voi tutustua työn puolesta tai aloittamalla joukkuelajien harrastuksen.

Omaa kaveripiiriä seuraillessa porukkaa on muuttanut yllättävän paljonkin ulkomaille joko pysyvästi tai ajoittain sopivan tilaisuuden tullen. Ei heitä kiinnosta Suomen valtion tulevaisuus tai kilpailukyky yms., vaan se mistä saa parhaimmat edut elämäntilanteeseen.

[Foundation]

Eikäkö kapitalistin pitää ensin saada maksu pelastusoperaatiosta. Tai sitten pelastettava jää vankeuteen kunnes pelastusmaksu on maksettu.

Ei.

Hädänalainen on saatava hädästä pois, että voitaisiin tehdä sopimuksia. Alueen arvolle ei tee myöskään hyvää, jos siellä jätetään ihmiset kuolemaan.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Eikäkö kapitalistin pitää ensin saada maksu pelastusoperaatiosta. Tai sitten pelastettava jää vankeuteen kunnes pelastusmaksu on maksettu.

Ei.

Hädänalainen on saatava hädästä pois, että voitaisiin tehdä sopimuksia. Alueen arvolle ei tee myöskään hyvää, jos siellä jätetään ihmiset kuolemaan.

Moraalisesti hyvien ihmisten anarkokapitalismissa ihmisten auttamiseksi olisi olemassa mekanismit. Riippuen heidän omasta varallisuudestaan ja arvoistaan, nuo mekanismit olisivat joko tehokkaampia tai vähemmän tehokkaita kuin ns. "hyvinvointiyhteiskunnassa".

Onko hyvinvointiyhteiskunta ratkaissut köyhyysongelman?

Jos on, niin miksi Hursti, pelastusarmeija jne.?

[Foundation]

Moraalisesti hyvien ihmisten anarkokapitalismissa ihmisten auttamiseksi olisi olemassa mekanismit. Riippuen heidän omasta varallisuudestaan ja arvoistaan, nuo mekanismit olisivat joko tehokkaampia tai vähemmän tehokkaita kuin ns. "hyvinvointiyhteiskunnassa".

Yksityinen on tehokkaampi kuin julkinen.

[sr]

Tuo juoksuhiekkaesimerkki on kiinnostava ja samalla ehkä ihmisten mooraalia peilaava. Ei voi ainakaan BMHF:ää lieroilusta syyttää, koska jos tarkoituksena on saada ihmiset suhtautumaan myönteisesti anarkokapitalismiin, niin silloin tuo esimerkki luultavasti kannattaisi sivuuttaa.

Omasta mielestä ihminen kidutuksen alaisena tai välittömässä hengenhädässä luonnostaan selviytymisviettinsä takia sanoo mitä pelastaja haluaa, jotta saisi vielä elää/kidutus loppuu. En itse koe, että sopimus tuollaisessa tilanteessa olisi pitävä, mutta ymmärrän argumentin.

Miten mikään yhteiskuntamalli ratkaisee tuollaisen tilanteen moraalisesti kestävällä tavalla?

Kuten sanottua, moraalisesti kestävää olisi se, jos ihmisillä olisi oikeus irtisanoutua kohtuuttomista sopimuksista jälkikäteen. Eli siis perustuslaki, joka eksplisiittisesti kieltää jotain kohtuuttomuuksia, kuten vaikkapa juuri orjuuden. En myöskään näe, että auttamisvelvollisuus, joka siis poissulkee kohtuuttomat vaatimukset auttajalle itselleen, olisivat monenkaan mielestä moraalittomia. Miten itse, olisitko oikeasti sitä mieltä, että auttamisvelvollisuus hengenhädässä olevaa kohtaan silloin, jos itselle siitä ei seuraa kohtuutonta haittaa, on moraalisesti väärin? Tai kysytään asiaa toisinpäin, etkö itse paheksuisi sellaisen henkilön moraalia, joka ei auttaisi toista ihmistä hengenhädässä, jos auttajalle itselleen ei auttamisesta koituisi kohtuutonta haittaa?

Jos ihmisten velvollisuus olisi rangaistuksen uhalla auttaa hädässä olevia toisia ihmisiä yhteiskunnan lakien mukaan, niin ketä rankaistaan, jos pelastamiseen velvoitettu henkilö menehtyy tai vahingoittuu itse yrittäessään auttamista?

Ensinnäkin, miksi tuossa pitäisi ketään rangaista? Toiseksi, juuri kukaan ei vaadi sitä, että jos pelastajan pitää asettaa itsensä hengenvaaraan, hänellä edelleen olisi pelastamisvelvollisuus ja häntä rangaistaisiin, jos hän silti ryhtyisi pelastamaan.

Aivan niin - se äänestämään vaivautunut idioottijoukko pääsee aina kuin koira veräjästä, vaikka ovat syyllisiä pakkolakeihin, jotka aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä joillekin muille yksilöille ja vaikeuttavat heidän elämäänsä. Mutta omasta mielestään he ovat viattomia - he vain äänestivät vaaleissa.

Häh? Mihin pakkolakeihin nyt viittaat? Mikä "pakkolaki" on aiheuttanut auttajien kuolemia?

[Jack]

Olenko vapaa elämään elämääni muita vahingoittamatta omistaen ne maa-alueet ja resurssit, jotka olen omalla työlläni ja vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuen muita vahingoittamatta hankkinut?

Jos en ole, niin voitko perustella miksi en ole ja millä oikeudella sinä ja mahd. joukkiosi olette oikeutettuja kyykyttämään minua ja muita?

En aio kyykyttää ketään, eikä minulla myöskään ole joukkiota, joka niin tekisi – ellei valtiota, jonka tarjoamia (muilta ihmisiltä veroina ryöstettyjä) taloudellisia etuisuuksia nautin, katsota joukkiokseni.

Mitä tulee kysymyksen ensimmäiseen osaan, niin vastauksen taustoittamiseksi lainaan pätkän tekstiä Takkirauta blogia kirjoittavalta nimimerkki Ruukinmatruunalta:

"Ihmisillä, aivan täysin sukupuolesta riippumatta, on täsmälleen niin paljon oikeuksia kuin mitä a) he itse kykenevät itselleen ottamaan ja b) mitä nokkimisjärjestyksessä heidän yläpuolellaan olevat suostuvat heille antamaan. Mikäli lähdemme siitä, että mitään jumalia tai transkendenttia lainsäätäjää ei olemassa, ihmisoikeudet ovat tällöin pelkkiä sosiaalisia konstruktioita ja voidaan abrogoida milloin tahansa jos suuremman väkivaltapotentiaalin omaavat ihmisolennot, aivan sukupuolesta riippumatta, niin päättävät."

Siinäpä se.

Bill Milton Hicks Friedman voi olla vapaa elämään elämäänsä edellä mainitsemillaan ehdoilla – kunnes tulee joku suuremman väkivaltapotentiaalin omaava ihmisolento ja päättää toisin. Onko mitään muuta tehtävissä kuin hankkia vielä suurempi väkivaltapotentiaali?

Valtiolla on väkivaltapotentiaalia, ja tällä potentiaalilla se suojelee yksittäisiä kansalaisia muiden väkivaltapotentiaalin omistavien tahojen muodostamaan uhkaa vastaan. Suojelulla ikävä kyllä on hintansa. Joudumme alistumaan verojen maksamiseen ja sääntöihin, jotka valtio määrää noudatettavaksemme. Jos emme alistu, valtio on yhtä armoton kuin ne, joilta se siihen asti on suojellut meitä. Onhan valtio loppujen lopuksi vain yksi roisto muiden joukossa. Se varjelee reviiriänsä kuin mikä tahansa mafiajärjestö.

Vaihdetaan esimerkkiin Bill Milton Hicks Friedmanin tilalle venäläinen liikemies Vladimir Yefremov. Onko hänellä vapaus elää elämäänsä muita vahingoittamatta omistaen ne maa-alueet ja resurssit, jotka hän on omalla työllään ja vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuen muita vahingoittamatta Karjalan kannakselta hankkinut? Mitä tehdään, jos paikalle tulee Matti Hatakka Suomesta ja sanoo, että maa-alueet kuuluvat hänelle, koska hänen sukunsa ne aikoinaan omalla työllään ja vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuen muita vahingoittamatta itselleen hankki?

Jos asia ratkaistaan venäläisen liikemiehen hyväksi, niin kuin todennäköisesti tehdään, silloin myönnetään, että valtiollisella väkivallalla toteutetut omaisuuksien siirrot menevät yksityisten sopimusten ohi, ja viime kädessä niiden perusteella ratkaistaan, kuka mitäkin omistaa.

Vastaavia asevoimin aikaansaatuja ja ratkaistuja kiistoja maaomistuksista on olemassa eri puolilla maailmaa, mm. entisen Jugoslavian alueella sekä Lähi-idässä, jossa tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa ja omaisuutensa uusille omistajille. Onko esimerkiksi israelilaisella Zeev Erdanilla oikeus elää siirtokuntaan rakentamassaan talossa ja omistaa se – vai kuuluuko oikeus sittenkin arabille nimeltä Ahmad Zahalka, joka omisti maa-alueen aikaisemmin, ja joka valtion toimesta pakotettiin lähtemään?

Mitä taas tulee vapaaehtoisiin sopimuksiin, niin nekin ovat hieman venyvä käsite. Vapaaehtoisuus ei nimittäin välttämättä ole aidosti vapaaehtoista, jos toinen sopijapuoli on ylivoimaisessa asemassa, jossa hän pystyy tuhoamaan toisen osapuolen, ellei sopimusta synny. Sopimuksissa niin kuin kaikessa muussakin toteutuu vahvemman laki.

Kun haaveillaan valtion lakkauttamisesta, kuten anarkokapitalistit ehdottavat, kannattaa ensiksi miettiä mikä valtio pohjimmiltaan on, miten se on syntynyt, ja onko sen hävittäminen ylipäätään mahdollista.

Jukka Hankamäki tiivistää blogissaan perinteisen sopimusteorian valtion synnystä seuraavasti:

"Yhteiskuntasopimuksella tarkoitetaan oikeusfilosofista perustelua, jonka mukaisesti alun perin luonnontilassa eläneet ihmiset muodostivat valtion välttääkseen mielivallan ja anarkian."

Valtiottomassa tilassa eläneet ihmiset siis perustivat valtion välttääkseen valtiottoman tilan. Eikö määritelmä tunnu siltä, kun se olisi muotoiltu jälkikäteen lähinnä valtion olemassaolon oikeuttamiseksi.

Edellä mainitun "sopimuksen" synnystä ei ole jäänyt kirjallisia todisteita, joten tapahtumasta voitaneen esittää erilaisia spekulaatioita. Oma arvioni on se, että "sopimus" on esitelty ihmisille miekka kädessä tavalla, joka ei ole jättänyt vaihtoehtoja.

Perustelen olettamukseni sillä, että tällä tavalla uusia valtioita nykyisinkin syntyy, jos vanha valtio romahtaa ja hetken ajan vallitsee valtioton tila. Erilaiset asejoukkiot tarjoavat alistumisesta niiden valtaan mafiatyylisiä sopimuksia, joihin sisältyy suojelu muilta asejoukkioilta. Valtion olemassaolon edellytyshän on, että sillä on yksinoikeus verojen keräämiseen, ja sen alueella vallitsee sen itsensä väkivaltamonopoli.

Täysin luonnonmukaisessa tilassa valtioita ei ole syntynyt eikä synny edelleenkään. Ihmiskuntahan eli satoja tuhansia vuosia metsästäjä-keräilijöinä ennen ensimmäisten valtioiden ilmaantumista. Jos ihmisillä oli jo tuolloin tarve tehdä sopimus valtioin perustamisesta, mikseivät he tehneet sitä aikaisemmin? Miksi piti odottaa satoja tuhansia vuosia?

Oleellinen tekijä valtion perustamiselle kauan sitten ja vielä nykyisinkin on se, että ainakin osa ihmisistä asuu vakituisesti samassa paikassa ja kerää ruokaa ja vaatteita ja tarvikkeita yli päivittäisen tarpeensa. Tällöin ihmisiä voidaan verottaa, ja se on valtion olemassaolon kaikkein keskeisin edellytys. Ilman verotusta eli ihmisiltä pakolla kerättyjä resursseja ei voi olla valtiota.

Ensimmäiset valtiot syntyivät sen jälkeen, kun osa ihmisistä oli lopettanut kiertelemisen vuodenaikojen mukaan ja jäänyt yhteen paikkaan asumaan, viljelemään maata ja hoitamaan kotieläimiä. Tässä vaiheessa alkoi kertyä resursseja, joita voitiin verottaa. Kiertelevät joukkiot ryöstivät viljelijöiltä ruokaa ja tarvikkeita ja veivät ne omiin kotipaikkoihinsa, joista vähitellen alkoi muodostua ryöstetyn tavaran varastoalueita ja samalla tulevien kaupunkivaltioiden alkuja. Ryöstäjien kylät kasvoivat ja kehittyivät. Niihin vietiin väkisin myös ihmisiä orjiksi ja palvelijoiksi. Maanviljelijät joutuivat antamaan poikiaan rosvojoukkojen sotilaiksi. Tällä tavalla vahvistettiin paitsi armeijoita, myös "liitoa" suhteessa alamaisiin. Kaupungeiksi kehittyviin kyliin saapui myös rakentajia ja kauppiaita ja eri alojen "yrittäjiä" - jos tällaista nimitystä jo tuohon aikaan voitiin käyttää.

Yksi asia oli hyvin tärkeä. Sen merkitys käy ilmi arkeologien esille kaivamista tuhansia vuosia vanhoista kaupungeista. Niissä kaikissa on merkittävällä paikalla paitsi hallitsijan palatsi, myös uskonnollinen temppeli. Tämä on todiste siitä, että maallinen valta on ymmärtänyt jo varhaisessa vaiheessa yhdistää voimansa hengellisen vallan kanssa. Jälkimmäisen tehtävä on ollut uskotella alamaisille, että hallitsija on jumala tai edustaa jumalaa tai ainakin on jumalan erityisessä suojeluksessa. Näin ollen hallitsijaa vastaan nouseminen on niin hengellisessä kuin maallisessakin mielessä ankarimmalla mahdollisella tavalla rangaistava teko. Palkkioksi hallitsijan apuna toimimisesta uskonnolliset johtajat ovat saaneet nauttia rikkauksista ja vallasta ja etuoikeutetusta asemasta yhteiskunnassa. Tämä on ollut käytäntö nykypäiviin asti, vaikkakin juuri nyt on länsimaisissa yhteiskunnissa on meneillään murroskausi, jossa vanhaa uskontoa korvataan uudella.

Miten valtio saadaan lakkauttamaan itsensä, jotta tilalle syntyisi anarkokapitalistinen tila? Valtio takaa eliitille valtaa ja etuisuuksia. Miten eliitti saadaan luopumaan vaivalla hankkimastaan vallasta ja etuoikeuksista?

Jos anarkokapitalismi on mahdollinen, miksei maailma jo ole siirtynyt anarkokapitalismiin? Miksi vielä viivytellään? Miksi vasta 0,001 prosenttia ihmisistä on oivaltanut, että anarkokapitalismi olisi parempi vaihtoehto kuin nykyinen ihmisiä riistävä valtio?

Huomautan taas lopuksi, että tunnen sympatiaa anarkokapitalismin ajatusta kohtaan ja suhtaudun monilta osin hyvin kielteisesti nykytyyppiseen valtioon, jonka anarkistien tavoin koen olevan väkivaltainen pakkokoneisto. Kannatan tasa-arvoa ja siihen kuuluvaa maksimaalista yksilönvapautta. En ole tulossa joukkioineni häiritsemään Bill Milton Hicks Friedmania hänen vapaassa anarkokapitalistisessa elämässään.

[Foundation]

Kuten sanottua, moraalisesti kestävää olisi se, jos ihmisillä olisi oikeus irtisanoutua kohtuuttomista sopimuksista jälkikäteen. Eli siis perustuslaki, joka eksplisiittisesti kieltää jotain kohtuuttomuuksia, kuten vaikkapa juuri orjuuden.

Myös markkinat hoitavat kohtuuttomia sopimuksia pois. Kohtuuton sopimus on lisäriski sijoittajalle.

[MattiL]

Valtio on sanamagiaa.

Ei ole. Valtio on sana, joka tarkoittaa asiayhteydestä riippuen vaihtoehtoisesti kahta asiaa:
1. Suvereenisti hallittua maa-aluetta
2. Edellämainittua maa-aluetta suvereenisti hallitsevaa organisaatiota
Vain kaltaisesi anarkokapitalistit kieltäytyvät käyttämästä valtio-sanaa kaikista suvereeneista alueista, mutta mitkä niistä jäävät valtiokäsitteen ulkopuolelle, on edelleen hämärän peitossa.

Kyllä anarkian mahdollisuuden tunnustavat myös muut kuin anarkokapitalistit. Minun mielestäni valtion täytyy kutsua itseään valtioksi, jotta se olisi valtio. Valtio on siis sanamagiaa.

Anarkokapitalismissa kuitenkin olisi täysi kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus.

Eli siis vain kehollinen itsemääräämisoikeus on täysi, eli ristiriitatilanteessa omistusoikeus väistää? Ketään ei siis saisi häätää pois tontiltaan?

En väittänyt, että vain kehollinen itsemääräämisoikeus on täysi ja että omistusoikeus olisi toissijainen. Kehollinen itsemääräämisoikeus ei tarkoita sitä, että ei saisi häätää.

Miten nämä oikeudet olisivat anarkokapitalismissa toteutettu käytännössä? Toisin sanoen miten kaikki saadaan kunnioittamaan kaikkien muiden yllämainittuja oikeuksia? Se ei voi perustua pakkovaltaan, jota anarkokapitalismissa ei ole eikä se voi perustua vapaaehtoisuuteenkaan, koska se jättää oikeuksien loukkaajat rankaisematta. Se ei myöskään voi perustua henkilökohtaiseen voimakeinosuojaukseen, koska kaikki eivät siihen kykene.

Anarkokapitalismissa olisi todennäköisesti rikollisia, jotka eivät kunnioittaisi toisten oikeuksia. Rikollisuutta torjuttaisiin paljolti nykyiseen tapaan paitsi että valtion sijasta rikollisuutta torjuisivat yksityiset. Pakkovaltaa anarkokapitalismissa siis olisi mutta ei valtion. Anarkokapitalismissa samoin kuin valtioissakin henkilökohtainen suojaus olisi tärkeässä roolissa.

Anarkokapitalismissa luultavasti jokainen alue olisi jonkun omistuksessa ja omistaja tarjoaisi lain suojaa myös ilmaiseksi tuossa tapauksessa.

Eli aivan niinkuin valtiot tekevät.

Niin. Valtiot voivat tosin veloittaa lainkäytöstä samoin kuin anarkokapitalismissakin yksityiset.

Myös demokraattisilla poliitikoilla on suvereeni valta eli orjanomistajan valta.

Ei ole. Demokratioissa suvereeni valta on kansalla ja poliitikot ovat kansanvallalle alisteisia.

Kansa ei ole yksilö, jolla voisi olla valta. Edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että kansalainen äänestää omistajistaan aika ajoin.

Sosialistit tekevätkin väärän dikotomian. Kyseessä on pohjimmiltaan sama asia.

No ei taatusti ole sama asia. Poliittista lainsäädäntövaltaa, joka määrittelee pelin säännöt, on vain poliitikoilla. Omaisuuden käytöstä päättävää taloudellista valtaa on myös yksityisomistajilla. On aivan loogisesti kaksi eri asiaa määritellä säännöt ja pelata näiden sääntöjen puitteissa. Sosialistit nimenomaisesti kieltävät tämän dikotomian, koska he eivät kannata yksityistä omistusta, heille kaikki omistus on valtiovaltaa.

Lainsäädäntövalta on myös taloudellista valtaa. Suomi on melko sosialistinen valtio, koska täällä valtio päättää lainsäädännöllä julkisesta sektorista, joka on suurempi kuin yksityinen.

Kyllä valtio voisi tunnustaa anarkokapitalistisen alueen suvereniteetin.

Niin voisi, mutta anarkokapitalismin autuutta ymmärtämätön valtio (ymmärtämätön siksi, ettei itse ole halunnut hajota anarkokapitalismiin) tunnustaisi anarkokapitalistisen alueen jokaisen maaomistuksen valtiona erikseen, koska valtion mielestä vain toinen valtio voi olla suvereeni. Anarkokapitalistisella vyöhykkeellä kun ei ole kokonaisuutena minkäänlaista ylintä valtaa pitävää katto-organisaatiota, jonka suvereniteettia edes voisi tunnustaa.

Kyllä valtion mielestä myös anarkistinen alue voi olla suvereeni. Anarkokapitalismissa olisi jokaisella alueella aina ylintä valta pitävä organisaatio eli yksityinen maanomistaja.

Kyllä anarkokapitalismissa olisi pakkovaltaa varsinkin kehollisen itsemääräämisoikeuden ja yksityisen omistusoikeuden puolustamisessa.

Pakkovaltaa yli kaikkien kehojen ja maanomistajien kutsutaan yleisesti valtioksi, joten sellaista ei anarkokapitalismissa voi olla. Henkilökohtainen pakkovalta yli kaikkien muiden kehojen ja maanomistajien tuottaa pelkän kaaoksen.

Ei ole olemassa maailmanvaltiotakaan, jolla olisi pakkovaltaa yli kaikkien kehojen ja maanomistajien. Tilanne on siis nykyisin melko samanlainen anarkistinen kuin anarkokapitalismissakin, paitsi että valta on keskitetty harvoille poliitikoille.

Missä muka suvereenia maanomistajaa sanotaan valtionpäämieheksi?

Kaikkialla, missä maanomistaja on suvereeni, eli ei millekään valtiolle alisteinen.

Tuo on vain sinun kielenkäyttöäsi. Et ole osoittanut, että kukaan muu olisi tuota mieltä.

Toki suvereeni anarkokapitalistinen valta muistuttaisi valtiota.

Se olisi joka suhteessa kuin valtio, lukuunottamatta anarkokapitalistin itsensä siitä käyttämää nimitystä.

Anarkokapitalismin oleellinen ero nykyiseen valtioon olisi se, että anarkokapitalismissa olisi voimassa yksilön suvereniteetti. Se on merkittävä ero.

Anarkokapitalismissa kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus olisivat pääosin selviä.

No eivät todellakaan ole. Ihan perusjutut puuttuvat, mistä nämä oikeudet tulevat, kuka ne  myöntää ja kenelle mitäkin, kuka ne turvaa, kuka ratkaisee ristiriidat, kuka rankaisee oikeuksien loukkaajia? Koko systeemi on täysin hajallaan, on vain yksi ylimalkainen periaate, mutta ei mitään konkreettista.

Sinä et vain tunne anarkokapitalismia. Anarkokapitalismissa oikeudet tulisivat yleisesti tunnustetuista periaatteista, joita pidettäisiin voimassa tarvittaessa voimakeinoin. Anarkokapitalismissa olisi siis yksityisiä vartijoita ja yksityisiä tuomioistuimia, jotka ratkaisisivat ristiriitoja ja rankaisisivat oikeuksien loukkaajia. Voisi olla myös yksityisiä vankiloita ja yksityisiä armeijoita.

Kyllä maailmassa on nytkin voimassa monia eri lakijärjestelmiä, vaikka maailma on yksi ja sama alue.

Maailma on jakautunut valtioiksi kutsuttuihin alueisiin, joissa kussakin on oma lakijärjestelmänsä. Näiden jakaminen vielä pienempiin, jopa huoneiwston kokoisiin alueisiin olisi äärimmäisen epäkäytännöllistä ja tehotonta.

Yksilön suvereniteetti ei olisi äärimmäisen epäkäytännöllistä ja tehotonta vaan äärimmäisen käytännöllistä ja tehotonta. Nykyinen valtio on johtanut epäkäytännölliseen ja tehottomaan sosiaalidemokratiaan, jossa on kauhea byrokratia ja poliitikkojen ja byrokraattien mielivaltaa. Anarkokapitalismissa olisi suuruuden ekonomiaa, joten monet ihmiset voisivat valita saman oikeusjärjestelmän, jos se olisi käytännöllistä ja tehokasta. Sen sijaan valtiossa valtio päättää väkivaltakoneistonsa avulla epäkäytännöllisen ja tehottoman järjestelmänsä ylläpidosta ja estää käytännöllisemmät ja tehokkaammat vaihtoehdot.

[Bill Milton Hicks Friedman]

En aio kyykyttää ketään, eikä minulla myöskään ole joukkiota, joka niin tekisi – ellei valtiota, jonka tarjoamia (muilta ihmisiltä veroina ryöstettyjä) taloudellisia etuisuuksia nautin, katsota joukkiokseni.

Katsotaan, jos äänestät.

Valtiolla on väkivaltapotentiaalia, ja tällä potentiaalilla se suojelee yksittäisiä kansalaisia muiden väkivaltapotentiaalin omistavien tahojen muodostamaan uhkaa vastaan.

Suojeleeko paremmin kuin se väkivaltapotentiaali, jonka vapaa ihminen kykenisi vapailta markkinoilta ostamaan?

Jos suojelee, niin miksi yksityisiä vartijafirmoja jne on olemassa?
Jos suojelee, niin miksi ihmiset joutuvat toisinaan puolustautumaan itse väkivallalta?

Suojelulla ikävä kyllä on hintansa. Joudumme alistumaan verojen maksamiseen ja sääntöihin, jotka valtio määrää noudatettavaksemme. Jos emme alistu, valtio on yhtä armoton kuin ne, joilta se siihen asti on suojellut meitä. Onhan valtio loppujen lopuksi vain yksi roisto muiden joukossa. Se varjelee reviiriänsä kuin mikä tahansa mafiajärjestö.

Kun kerran ymmärrät mistä on kyse, niin oletko valmis harkitsemaan sitä, että tuo valtion "suojelupalvelu" yksityistetään ja avataan kilpailulle?

Millä valtiolla on muuten paras suojelukoneisto ja jos kannattamallasi valtiolla ei sitä ole, niin mikset muuta siihen valtioon, jossa se on?
Jos kannattamallasi valtiolla on paras suojelukoneisto, niin tulisiko mielestäsi sitä käyttää muidenkin valtioiden ihmisten suojelemiseen vaikka vastoin heidän tahtoaan?

valtiollisella väkivallalla toteutetut omaisuuksien siirrot menevät yksityisten sopimusten ohi, ja viime kädessä niiden perusteella ratkaistaan, kuka mitäkin omistaa.

Myös yksityisellä väkivallalla toteutetut omaisuuden siirrot menevät sekä yksityisten että valtiollisten sopimusten ohi. Ei se silti ole argumentti kannattaa moraalitonta valtiollista tai yksityistä väkivaltaa.

Onko esimerkiksi israelilaisella Zeev Erdanilla oikeus elää siirtokuntaan rakentamassaan talossa ja omistaa se – vai kuuluuko oikeus sittenkin arabille nimeltä Ahmad Zahalka, joka omisti maa-alueen aikaisemmin, ja joka valtion toimesta pakotettiin lähtemään?

Tuntematta tapauksen yksityiskohtia ja todistusaineistoa, on vaikeaa lähteä spekuloimaan. Oikeudenmukaisesti talo kuuluu sille, joka on sen saanut omalla työllään ja vapaaehtoisiin sopimuksin perustuen aikaan muita vahingoittamatta. Romaneillakaan ei ole oikeutta vallata jotain taloa vain siksi, että asukkaat ovat poissa tai eivät pärjää romanisosiaalidemokraattijoukkion väkivallalle.

Mitä taas tulee vapaaehtoisiin sopimuksiin, niin nekin ovat hieman venyvä käsite. Vapaaehtoisuus ei nimittäin välttämättä ole aidosti vapaaehtoista, jos toinen sopijapuoli on ylivoimaisessa asemassa, jossa hän pystyy tuhoamaan toisen osapuolen, ellei sopimusta synny. Sopimuksissa niin kuin kaikessa muussakin toteutuu vahvemman laki.

Perustuslaki, lait, vaalit, oikeuden tuomiot, sekä edellämainittujen toimeenpanokin ovat venyvä käsite.

Mikäli toinen sopijaosapuoli ei uhkaa toista osapuolta väkivallalla tai käytä väkivaltaa, niin sopimus on vapaaehtoinen, jos se syntyy. Vapaaehtoisuuden määritelmä on se, että sopimukseen suostuvaa ihmistä ei uhata väkivallalla tai fyysiseti pakoteta johonkin. Huomautan, että epätoivoisessa tilanteessa olevien ihmisten hyväksikäyttö on toki moraalisesti arvelluttavaa, mutta se ei ole pakottamista sanan varsinaisessa merkityksessä.

Miten valtio saadaan lakkauttamaan itsensä, jotta tilalle syntyisi anarkokapitalistinen tila? Valtio takaa eliitille valtaa ja etuisuuksia. Miten eliitti saadaan luopumaan vaivalla hankkimastaan vallasta ja etuoikeuksista?

Miten Sveitsissä siirryttiin aikanaan suoraan demokratiaan?

Ihmisten on ymmärrettävä, että eliitti on tarpeeton ja eliitin valta on murrettava. Kyseessä on oltava jonkinlainen joukkoherääminen. Edustuksellisesta demokratiasta siirtyminen suoraan demokratiaan on askel kohti anarkiaa, koska yksilön vaikutusvalta kasvaa. Mitä pienemmissä maa-alueissa suoraa demokratiaa harjoitetaan, sitä enemmän valtaa yksilöllä elinympäristössään.

Jos anarkokapitalismi on mahdollinen, miksei maailma jo ole siirtynyt anarkokapitalismiin? Miksi vielä viivytellään? Miksi vasta 0,001 prosenttia ihmisistä on oivaltanut, että anarkokapitalismi olisi parempi vaihtoehto kuin nykyinen ihmisiä riistävä valtio?

Suurin osa ihmisistä on jonkinlaisia auktoriteettiuskovaisia. Jos auktoriteetti ei ole omat vanhemmat, jumala(t) jne, niin kyllä aika usea ateistiksi itseään kutsuva hurahtaa valtiouskovaisuuteen (demokratia, kommunismi jne).

Anarkokapitalistinen sopimusyhteiskunta on mahdollinen jollakin maa-alueella kunhan kriittinen massa alueella ylittyy. Ei suoraan demokratiaankaan siirrytty ensimmäisten tuhansien vuosien aikana.

[Hagbard]

Kyllä anarkian mahdollisuuden tunnustavat myös muut kuin anarkokapitalistit.

Eihän tässä siitä olekaan kysymys. Anarkia, ihan siinä missä muutkin -arkiat, tarvitsevat toimiakseen suvereeneja itsehallintoalueita. Mikään hallintojärjestelmä ei voi toimia, käytännössä olla olemassa ilman, että on määritelty sen hallitsema alue ja sen valta sillä alueella on tunnustettu.

Anarkia siis tarvitsee valtionsa. Se voi olla joko yksi valtio, jonka sisällä anarkia toimii, ulospäin se esiintyy valtiona saadakseen tunnustukset ja voidakseen puolustaa itseään ulkoisia hyökkääjiä vastaan. Toinen vaihtoehto on jakaa alue anarkokapitalistisesti maanomistajien minivaltioiksi. 

Valtio on siis sanamagiaa.

Se on sanamagiaa vain sinulle. Sinähän tässä uskot, että jos suvereenista itsehallintoalueesta käyttää valtio-nimitystä, se menee jotenkin pilalle, muuttuu joksikin muuksi kuin mitä se on. Meille muille valtio on pelkkä lyhyempi nimi suvereenille itsehallintoalueelle. Me muut emme usko, että sanalla on mitään taikavoimaa muuttaa kohdettaan joksikin muuksi.

En väittänyt, että vain kehollinen itsemääräämisoikeus on täysi ja että omistusoikeus olisi toissijainen.

Se nyt oli ainoa mahdollinen tulkinta lausumastasi. Kysymyshän oli, kumpi oikeuksista väistää niiden ajautuessa ristiriitaan? Nyt vedät siis vastauksesi takaisin ja ollaan taas lähtötilanteessa. Voisinko siis saada uuden vastauksen?

Kehollinen itsemääräämisoikeus ei tarkoita sitä, että ei saisi häätää.

Häätö ei ole mahdollista loukkaamatta kehollista itsemääräämisoikeutta. Tarkoittaako tämä siis sitä, että omistusoikeus on suurempi oikeus, keho-oikeudet väistävät?

Pakkovaltaa anarkokapitalismissa siis olisi mutta ei valtion.

Sanamagiaa. Pakkovalta on ihan sama asia, harjoittaako sitä valtiot vai yksityiset maanomistajat.

Anarkokapitalismissa luultavasti jokainen alue olisi jonkun omistuksessa ja omistaja tarjoaisi lain suojaa myös ilmaiseksi tuossa tapauksessa.

Eli aivan niinkuin valtiot tekevät.

Niin.

No miksi sitten sitkeästi yrität väittää, ettei anarkokapitalismissa olisi valtioita?

Valtiot voivat tosin veloittaa lainkäytöstä samoin kuin anarkokapitalismissakin yksityiset.

Valtiot voivat kerätä toimintansa rahoittamiseksi veroja samoin kuin anarkokapitalismissakin "yksityiset". Laitoin "yksityiset" lainausmerkkeihin, koska anarkokapitalismissa kaikki on "yksityistä", valtiotkin; ei ole mitään tarvetta erotella "yksityistä" "ei-yksityisestä", sana on silloin täysin turha, vailla merkitystä.

Kansa ei ole yksilö, jolla voisi olla valta.

Ahaa... Valta on siis sinusta jotain sellaista, joka voi olla vain yhdellä yksilöllä kerrallaan? Tämä pätee siis myös yksityisbisnekseen siinä missä valtioihinkin, vai? 

Edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että kansalainen äänestää omistajistaan aika ajoin.

Eli yhtiökokouksessa osakkeenomistajat äänestävät itselleen uuden omistajan joka vuosi. Omistajan yksikössä, koska valta voi olla vain yhdellä yksilöllä.

Sinulla on omituinen käsitys demokratiasta. Erilainen, mutta yhtä omituinen kuin Bill Miltonilla.

Lainsäädäntövalta on myös taloudellista valtaa.

Raja on toki sumea, koska lainsäädännöllä voidaan ohjata taloudellisen vallan käyttäjiä haluttuun suuntaan. Mutta loogisesti kyse on eri asioista. Hjallis Harkimo käyttää jääkiekossa taloudellista valtaa hallitsemalla joukkuetta ja hallia, mutta hänellä ei ole valtaa säätää jääkiekon pelisääntöjä. Kansainvälisen jääkiekkoliiton sääntönikkarit taas eivät voi vaikuttaa Harkimon talouspäätöksiin.

Kyllä valtion mielestä myös anarkistinen alue voi olla suvereeni. Anarkokapitalismissa olisi jokaisella alueella aina ylintä valta pitävä organisaatio eli yksityinen maanomistaja.

Näin on. Mutta suvereeni tarkoittaa sitä, että siihen suhtaudutaan kuin valtioon suhtaudutaan: Se jätetään rauhaan  hoitamaan omat asiansa ja sen kanssa solmitaan diplomaattisia ja kaupallisia sopimuksia ja se kutsutaan mukaan kansainvälisiin järjestöihin.

Ei ole olemassa maailmanvaltiotakaan, jolla olisi pakkovaltaa yli kaikkien kehojen ja maanomistajien.

Ei olekaan. Mutta on alueellisia valtioita, joilla on pakkovalta yli kaikkien alueellaan olevien kehojen ja maanomistajien. Aivan niin olisi myös anarkokapitalismissa.

Anarkokapitalismin oleellinen ero nykyiseen valtioon olisi se, että anarkokapitalismissa olisi voimassa yksilön suvereniteetti. Se on merkittävä ero.

Anarkokapitalismissa vain maanomistajat olisivat suvereeneja, ilman mitään eroa monarkioihin tai diktatuureihin. Maattomat yksilöt eivät olisi suvereeneja.

Sinä et vain tunne anarkokapitalismia.

En tunnekaan, koska sinä et suostu kertomaan.

Anarkokapitalismissa oikeudet tulisivat yleisesti tunnustetuista periaatteista, joita pidettäisiin voimassa tarvittaessa voimakeinoin.

Eivät oikeudet voi tulla "periaatteista". Oikeudet tulevat vain ja ainoastaan siitä, että valtaapitävät tahot niitä myöntävät. 

[Jack]

Katsotaan, jos äänestät.

Äänestin piraattipuoluetta, joka kannattaa yksilönvapautta ja vastustaa kontrollia. Koska puolueella ei ollut mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan eduskuntaan, katsoin äänestämisen lähinnä viihteelliseksi mielipiteen ilmaisemiseksi.

Jos äänestäminen katsotaan hyväksymisen osoitukseksi valtion muodostamaa väkivaltajoukkiota kohtaan tai peräti siihen liittymiseksi, eikö verojen maksaminen ja armeijan käyminen ja lakien noudattaminen ole myös sitä?

Suojeleeko paremmin kuin se väkivaltapotentiaali, jonka vapaa ihminen kykenisi vapailta markkinoilta ostamaan?

En tiedä, kenestä vapaasta ihmisestä on kyse, mutta omat taloudelliset resurssini ainakin ovat niin rajalliset, että en pystyisi ostamaan väkivaltapotentiaalien palveluja.

Jos valtio lakkaisi olemasta, ja rosvojengit saisivat vapaat kädet ihmisten ryöstämiseen, erilaisten suojelupalvelujen tarve luonnollisesti kasvaisi. Kenellä olisi varaa tällaiseen suojeluun ja kenellä ei, se jäisi nähtäväksi. Sitä paitsi, eikö väkivaltapotentiaalien palveluja voisi käyttää myös pahan tekoon eli ryöstelemiseen. Olisiko vaara, että tilanne johtaisi väkivaltapotentiaalien väliseen sotaan, jossa vahvin lopulta voittaisi? Kuka laatisi säännöt sille, mitä saa tehdä ja mitä ei? Kuka tuomitsisi, jos sääntöjä rikotaan? Mitä tehtäisiin niille, jotka eivät haluaisi noudattaa sääntöjä vaan pelaisivat mieluummin omilla säännöillään? Tämä kaikki on varmaankin selitetty anarkoliberalismin teorioissa, joten täytyypä etsiä vastauksia sieltä.

Jos suojelee, niin miksi yksityisiä vartijafirmoja jne on olemassa?
Jos suojelee, niin miksi ihmiset joutuvat toisinaan puolustautumaan itse väkivallalta?

En ole väittänyt, että valtio suojelisi kansalaisiaan täydellisesti. Koen jopa niin, että totalitaariseksi poliisivaltioksi kehittymässä oleva nykyinen valtio itsessään alkaa olla yhä enemmän uhka kansalaisilleen.

Kun kerran ymmärrät mistä on kyse, niin oletko valmis harkitsemaan sitä, että tuo valtion "suojelupalvelu" yksityistetään ja avataan kilpailulle?

En näe estettä tällaiselle, kunhan toimintaa kontrolloidaan riittävän hyvin.

Millä valtiolla on muuten paras suojelukoneisto ja jos kannattamallasi valtiolla ei sitä ole, niin mikset muuta siihen valtioon, jossa se on?
Jos kannattamallasi valtiolla on paras suojelukoneisto, niin tulisiko mielestäsi sitä käyttää muidenkin valtioiden ihmisten suojelemiseen vaikka vastoin heidän tahtoaan?

Käsite "kannattamani valtio" ei kuvaa mielestäni hyvin sitä, mitä ajattelen nykyisestä valtiosta. Paremmin tosiasioita kuvaava käsite olisi ehkä valtio, jota juuri ja juuri toistaiseksi siedän, koska realistisia vaihtoehtoja ei ole näköpiirissä. Pidän valtiota rikollisjoukkiona, jonka tyrannian alaisuudessa on pakko olla halusipa tai ei.

Tänä aamuna viimeksi pulssini nousi, kun luin lehdestä uutisen, jossa kerrottiin valtion takavarikoineen kansalaisten autoja erilaisten lainrikkomusten seurauksena. Ja kuinka ollakaan TAAS kerran lehdessä haastateltiin samaa "lainsäätäjäpoliisia", joka on ollut ennenkin esillä tämän asian yhteydessä, ja josta tehtiin sivun kokoisia lehtijuttuja jo 1980-luvulla. Epäilen, että aloite uutiseen on tullut tältä poliisilta itseltään.

Lehtijutussa kerrottiin autojen huutokaupasta ja niiden uusista "omistajista". Ajattelin, että jos minun autoni joskus myydään poliisin huutokaupassa, uuden "omistajan" ilo autostani ei tule olemaan pitkä. Pidän häntä varkaana, joka poliisin avulla on saanut omaisuuttani haltuunsa. Millaisia ajatuksia mieleeni tuli, sen jätän tarkemmin kertomatta. Toivon tietysti, että omaisuuttani ei koskaan olisi poliisihuutokaupassa, mutta mistä sitä koskaan tietää.

Omaisuutta koskevissa asenteissani olen ehkä lähimpänä anarkokapitalistien käsityksiä. En hyväksy valtion toimeenpanemia omaisuuden pakko-ottoja eli laillistettua varkautta. Omaisuuden loukkaamattomuuden käsite mainitaan jopa useissa Raamatun kymmenestä käskystä, joten kyseessä on todella perustava ja ikivanha arvo. Ja tätä arvoa vastaan nykyinen ateisti-sosialistinen järjestelmä hyökkää kaikin keinoin.

Omaisuuden pakko-ottaminen valtiolle osana rikoksesta tuomittavaa rangaistusta on siinäkin mielessä väärin, että se johtaa epätasa-arvoon. Yksi lain rikkoja saa teostaan ankaramman rangaistuksen ja toinen saa lievemmän rangaistuksen täysin sattumanvaraisen seikan eli omaisuuden arvon perusteella. Tasa-arvo edellyttäisi, että seuraukset lain rikkomisesta ovat kaikille samat.

Nimitin edellä mainittua poliisia "lainsäätäjäpoliisiksi" sen vuoksi, että hän käynnisti autojen takavarikoinnin Suomessa ja sai siten lain tulkinnan muuttumaan. Ennen toiminnan alkua hän kirjoitti toisen poliisin kanssa aihetta koskevan yleisönosastokirjoituksen, joka julkaistiin monissa eri lehdissä.

On mielestäni kyseenalaista ja vallan kolmijako-opin vastaista, että poliisi puuttuu lainsäädäntöön ja lakien tulkintaan. Suomessahan tilanne on jo niin paha, että poliisi käytännössä säätää lakeja. Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja on rikoskomisario, asiantuntijoina lakien säätämisessä käytetään poliiseja, kansanedustajina toimii poliiseja. Jopa presidenttimme on entinen nimismies. Pahimmillaan eduskunta toimii poliisin kumileimasimena eli säätää jälkikäteen poliisille mieluisia lakeja poliisin käytettyä haluamiansa oikeuksia ensiksi laittomasti. Näin tapahtui mm. veneilijöiden sakottamisessa tarkastamattomista jauhesammuttimista. Myös erilaisten poliisin salakuuntelu- ym. oikeuksien historia on tämän tyyppinen.

Suurin osa ihmisistä on jonkinlaisia auktoriteettiuskovaisia. Jos auktoriteetti ei ole omat vanhemmat, jumala(t) jne, niin kyllä aika usea ateistiksi itseään kutsuva hurahtaa valtiouskovaisuuteen (demokratia, kommunismi jne).

Siinäpä se. Tästä samasta asiasta olen monesti kirjoittanut ja miettinyt syitä yleiseen auktoriteettiuskoon. Karismaattisten diktaattoreiden kansansuosio johtunee siitä, että heidän kauttaan tavallinen alistettu kansalainen voi kokea jonkinlaista suuruuden korviketta. Jos diktaattori tekee onnistuneita sotilaallisia valloituksia, kansalainen voi kokea olevansa osa mahtavaa valloittajakansaa, vaikka hän itse ei olisi yhtään mitään. Tämän tunteen kuvitella, kun katsoo videota Pohjois-Korean mahtipontisista sotilasparaateista ja kuvittelee olevansa tavallinen köyhä kadunmies paraatia seuraamassa. Oma poikakin ehkä marssii ylväänä voittamattomissa joukoissa. Tapahtumat ovat kuin suurta joukkohypnoosia.

Mtä taas arkipäiväisempään laki- ja auktoriteettiuskovaisuuteen tulee, niin sen syyt lienevät geneettisessä perimässämme. Ihmiset ovat biologisessa mielessä "yhteisöeläimiä", ja yhteisön kiinteyden ja elinvoiman säilyttämiseksi heihin on "ohjelmoitu" koodinpätkä, joka saa heidät alistumaan yhteisön arvoihin ja kuriin. Tällaista ominaisuutta on lähes mahdotonta murtaa, mistä johtuen anarkistinen - anteeksi vain BMHF - elämämäntapa ei tunnu mahdolliselta.

Anarkokapitalistinen sopimusyhteiskunta on mahdollinen jollakin maa-alueella kunhan kriittinen massa alueella ylittyy. Ei suoraan demokratiaankaan siirrytty ensimmäisten tuhansien vuosien aikana.

Yhtä mahdollista on, että tietyllä maa-alueella syntyy pieni valtio maanomistajan määrätessä säännöt "omalla maallaan". Millainen valtio? Orjavaltio kenties? Tai jokin vapaampi vaihtoehto? Kaikki on mahdollista. Vai onko ulkopuolella asuvilla anarkokapitalisteilla kenties veto-oikeus yksityisen maanomistajan yksityiseen sopimusyhteiskuntaan, missä orjat "vapaaehtoisesti" raatavat köyhyydessä, ja isäntä loikoillee linnassaan yksityisen poliisiarmeijansa suojelemana? Yksityinen maa, yksityiset säännöt. Mitä siihen on kenelläkään sanomista. Ja ainahan orjat (nälkäpalkatut siirtotyöläiset ym.) voivat lähteä, kunhan vapaaehtoinen sopimus loppuu - ellei sitä ole tehty eliniäksi. 

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jos äänestäminen katsotaan hyväksymisen osoitukseksi valtion muodostamaa väkivaltajoukkiota kohtaan tai peräti siihen liittymiseksi, eikö verojen maksaminen ja armeijan käyminen ja lakien noudattaminen ole myös sitä?

Äänestäminen katsotaan toki valtion kannattamiseksi.

Veroja maksetaan pakotettuna, armeijan käyminen on miehille lähes pakollinen, lakeja valvotaan väkivallan uhalla. Ei mafiaorganisaation uhreja voida katsoa mafiaorganisaation kannattajiksi.

Suojeleeko paremmin kuin se väkivaltapotentiaali, jonka vapaa ihminen kykenisi vapailta markkinoilta ostamaan?

En tiedä, kenestä vapaasta ihmisestä on kyse, mutta omat taloudelliset resurssini ainakin ovat niin rajalliset, että en pystyisi ostamaan väkivaltapotentiaalien palveluja.

Työssä käyvät ihmiset ovat varattomia, koska verotus. On tuloveroa, ALV, bensavero, autovero, kiinteistövero jne. Kun kaikki verot laskee yhteen kaikissa tuotantovaiheissa, niin ei ole ihme, ettei ihmisillä ole varaa ostaa parempia turvallisuuspalveluita, terveyspalveluita yms oikeasti olennaista.

Tottakai osa porukasta käyttäisi tulonsa kaikenmaailman ennustajiin, päihteisiin jne, mutta se on heidän asiansa.

Jos valtio lakkaisi olemasta, ja rosvojengit saisivat vapaat kädet ihmisten ryöstämiseen, erilaisten suojelupalvelujen tarve luonnollisesti kasvaisi.

Miksi tuo siirtymä valtiosta anarkokapitalismiin tapahtuisi yhtäkkiä?

Eikö ensin voida yksityistää poliisipalvelut, sitten alkaa päättämään läänitasolla lainsäädännöstä, sitten kuntatasolla jne. Kohta naapurikuntien firmat kilpailevat toisten kuntien asiakkaista.

Omaisuutta koskevissa asenteissani olen ehkä lähimpänä anarkokapitalistien käsityksiä. En hyväksy valtion toimeenpanemia omaisuuden pakko-ottoja eli laillistettua varkautta. Omaisuuden loukkaamattomuuden käsite mainitaan jopa useissa Raamatun kymmenestä käskystä, joten kyseessä on todella perustava ja ikivanha arvo. Ja tätä arvoa vastaan nykyinen ateisti-sosialistinen järjestelmä hyökkää kaikin keinoin.

Mikset muuttaisi sinne missä ihmisillä on enemmän samankalaiset asenteet kuin Suomessa?

Mtä taas arkipäiväisempään laki- ja auktoriteettiuskovaisuuteen tulee, niin sen syyt lienevät geneettisessä perimässämme. Ihmiset ovat biologisessa mielessä "yhteisöeläimiä", ja yhteisön kiinteyden ja elinvoiman säilyttämiseksi heihin on "ohjelmoitu" koodinpätkä, joka saa heidät alistumaan yhteisön arvoihin ja kuriin. Tällaista ominaisuutta on lähes mahdotonta murtaa, mistä johtuen anarkistinen - anteeksi vain BMHF - elämämäntapa ei tunnu mahdolliselta.

Laumakuriakin on niin eri tasoja (vrt. Saudi-Arabia vs. Portugal) että vaikka anarkia olisi mahdoton saavuttaa ei se silti huono tavoite ole. Mikäli vapauksien puolesta ei taistele ja saavutettuja vapauksia puolusta, niin ne menetetään.

Anarkokapitalistinen sopimusyhteiskunta on mahdollinen jollakin maa-alueella kunhan kriittinen massa alueella ylittyy. Ei suoraan demokratiaankaan siirrytty ensimmäisten tuhansien vuosien aikana.

Yhtä mahdollista on, että tietyllä maa-alueella syntyy pieni valtio maanomistajan määrätessä säännöt "omalla maallaan". Millainen valtio? Orjavaltio kenties? Tai jokin vapaampi vaihtoehto? Kaikki on mahdollista. Vai onko ulkopuolella asuvilla anarkokapitalisteilla kenties veto-oikeus yksityisen maanomistajan yksityiseen sopimusyhteiskuntaan, missä orjat "vapaaehtoisesti" raatavat köyhyydessä, ja isäntä loikoillee linnassaan yksityisen poliisiarmeijansa suojelemana? Yksityinen maa, yksityiset säännöt. Mitä siihen on kenelläkään sanomista. Ja ainahan orjat (nälkäpalkatut siirtotyöläiset ym.) voivat lähteä, kunhan vapaaehtoinen sopimus loppuu - ellei sitä ole tehty eliniäksi.

Ovatko demokraattiset valtiot lopettaneet orjuuden maailmasta?

Anarkokapitalismin perusidea on se, että omaisuus syntyy työn ja vapaaehtoisten sopimusten kautta ja kaiken sen mitä ihmiset haluavat, tarjoaa markkinat. Mitään takeita sille ei ole, etteikö ihmiset haluaisi varastaa toisiltaan ja muutenkin estää toisia ihmisiä elämästä haluamallaan tavalla, vaikka eivät vahintoittaisi muita. Päinvastoin - sosiaalidemokratiaan perustuvat valtiothan ovat todiste siitä, että jotkut ihmiset haluavat jatkuvasti uhkailla, kiristää, vangita ja mahdollisesti jopa murhata toisia ihmisiä.

[MattiL]

Anarkia siis tarvitsee valtionsa. Se voi olla joko yksi valtio, jonka sisällä anarkia toimii, ulospäin se esiintyy valtiona saadakseen tunnustukset ja voidakseen puolustaa itseään ulkoisia hyökkääjiä vastaan. Toinen vaihtoehto on jakaa alue anarkokapitalistisesti maanomistajien minivaltioiksi.

Anarkiassa määritelmän mukaan ei ole valtiota mutta on itsehallintoa. Anarkokapitalismissakaan valtioita määritelmän mukaan ei olisi mutta olisi kapitalistista itsehallintoa.

Se on sanamagiaa vain sinulle. Sinähän tässä uskot, että jos suvereenista itsehallintoalueesta käyttää valtio-nimitystä, se menee jotenkin pilalle, muuttuu joksikin muuksi kuin mitä se on. Meille muille valtio on pelkkä lyhyempi nimi suvereenille itsehallintoalueelle. Me muut emme usko, että sanalla on mitään taikavoimaa muuttaa kohdettaan joksikin muuksi.

Valtio ei ole sanamagiaa vain minulle. En usko, että itsehallintoalue välttämättä menee pilalle valtionimityksestä. Suomen kielessä yleisesti tunnustetaan anarkian mahdollisuus eikä pidetä valtiota välttämättömänä niin kuin sinä.

En väittänyt, että vain kehollinen itsemääräämisoikeus on täysi ja että omistusoikeus olisi toissijainen.

Se nyt oli ainoa mahdollinen tulkinta lausumastasi. Kysymyshän oli, kumpi oikeuksista väistää niiden ajautuessa ristiriitaan? Nyt vedät siis vastauksesi takaisin ja ollaan taas lähtötilanteessa. Voisinko siis saada uuden vastauksen?

Lukutaitosi ei ole kovin hyvä, kun keksit sellaista, jota en kirjoittanut. Anarkokapitalismissa määriteltäisiin kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus niin, että ne eivät olisi keskenään ristiriidassa.

Häätö ei ole mahdollista loukkaamatta kehollista itsemääräämisoikeutta. Tarkoittaako tämä siis sitä, että omistusoikeus on suurempi oikeus, keho-oikeudet väistävät?

Häätö on mahdollinen loukkaamatta kehollista itsemääräämisoikeutta. Anarkokapitalismissa kehollinen itsemääräämisoikeus ei olisi niin määritelty, että häätö ei olisi mahdollinen. Anarkososialismissa varmaan olisi.

Pakkovaltaa anarkokapitalismissa siis olisi mutta ei valtion.

Sanamagiaa. Pakkovalta on ihan sama asia, harjoittaako sitä valtiot vai yksityiset maanomistajat.

Valtion laaja alueellinen monopoli on paljon pahempaa pakkovaltaa kuin yksityinen omistusoikeus. Valtio on johtanut aika sosialistiseen byrokratiaan.

No miksi sitten sitkeästi yrität väittää, ettei anarkokapitalismissa olisi valtioita?

Anarkokapitalismi muistuttaisi valtioita jossain määrin mutta se määritelmänsä mukaan ei sisältäisi valtioita.

Valtiot voivat kerätä toimintansa rahoittamiseksi veroja samoin kuin anarkokapitalismissakin "yksityiset". Laitoin "yksityiset" lainausmerkkeihin, koska anarkokapitalismissa kaikki on "yksityistä", valtiotkin; ei ole mitään tarvetta erotella "yksityistä" "ei-yksityisestä", sana on silloin täysin turha, vailla merkitystä.

Määritelmänsä mukaan anarkokapitalismissa ei olisi valtioita.

Ahaa... Valta on siis sinusta jotain sellaista, joka voi olla vain yhdellä yksilöllä kerrallaan? Tämä pätee siis myös yksityisbisnekseen siinä missä valtioihinkin, vai?

On irvokasta väittää, että minulla kansalaisella olisi poliittista valtaa, kun ääneni ei ratkaise vaaleissa. Kansanvalta on illuusio, jolla puolustellaan poliittisen eliitin mielivaltaa.

Eli yhtiökokouksessa osakkeenomistajat äänestävät itselleen uuden omistajan joka vuosi. Omistajan yksikössä, koska valta voi olla vain yhdellä yksilöllä.

Yhtiöt eivät omista osakkeenomistajia vaan päinvastoin. Sen sijaan valtiot käyttävät suvereenia valtaa alamaisiinsa.

Sinulla on omituinen käsitys demokratiasta. Erilainen, mutta yhtä omituinen kuin Bill Miltonilla.

Minulla on realistinen käsitys demokratiasta. Sinulla on palvova suhde demokratiaan ja siksi kannatat poliittisen eliitin mielivaltaa.

Raja on toki sumea, koska lainsäädännöllä voidaan ohjata taloudellisen vallan käyttäjiä haluttuun suuntaan. Mutta loogisesti kyse on eri asioista. Hjallis Harkimo käyttää jääkiekossa taloudellista valtaa hallitsemalla joukkuetta ja hallia, mutta hänellä ei ole valtaa säätää jääkiekon pelisääntöjä. Kansainvälisen jääkiekkoliiton sääntönikkarit taas eivät voi vaikuttaa Harkimon talouspäätöksiin.

Maailmassa ei ole liberaalia valtiota, joka päättäisi vain pelisäännöistä.

Näin on. Mutta suvereeni tarkoittaa sitä, että siihen suhtaudutaan kuin valtioon suhtaudutaan: Se jätetään rauhaan  hoitamaan omat asiansa ja sen kanssa solmitaan diplomaattisia ja kaupallisia sopimuksia ja se kutsutaan mukaan kansainvälisiin järjestöihin.

Noin valtiot voisivat suhtautua myös anarkokapitalistiseen alueeseen.

Ei olekaan. Mutta on alueellisia valtioita, joilla on pakkovalta yli kaikkien alueellaan olevien kehojen ja maanomistajien. Aivan niin olisi myös anarkokapitalismissa.

Määritelmän mukaan anarkokapitalismissa ei olisi valtioita.

Anarkokapitalismissa vain maanomistajat olisivat suvereeneja, ilman mitään eroa monarkioihin tai diktatuureihin. Maattomat yksilöt eivät olisi suvereeneja.

Kyllä anarkokapitalismissa myös muut kiinteistönomistajat ja vuokralaiset voisivat olla suvereeneja. Maattomat yksilöt voisivat anarkokapitalismissa yleensä helposti valita sopivan maan itselleen, kun taas valtioiden välillä valitseminen ei anna läheskään yhtä paljon valinnanvaraa.

Sinä et vain tunne anarkokapitalismia.

En tunnekaan, koska sinä et suostu kertomaan.

Kyllä minä suostun, mutta lukutaitosi on aika heikko. Jos haluat rautalangasta väännetyn kertomuksen, voit lukea anarkokapitalismista kirjoitetun kirjan.

Eivät oikeudet voi tulla "periaatteista". Oikeudet tulevat vain ja ainoastaan siitä, että valtaapitävät tahot niitä myöntävät.

Oikeudet tulevat valtaapitäviltä tahoilta kyllä mutta periaatteet ovat noiden valtaapitävien tahojen mielessä.

[Hagbard]

Anarkiassa määritelmän mukaan ei ole valtiota mutta on itsehallintoa.

Taas sorruit siihen sanamagiaan. Ei se itsehallinto muuksi muutu sillä, että sitä lakataan sanomasta valtioksi.

Suomen kielessä yleisesti tunnustetaan anarkian mahdollisuus eikä pidetä valtiota välttämättömänä niin kuin sinä.

Useimmat varmaankin tunnustavat anarkian mahdollisuuden vain merkityksessä hallinnon romahtamisesta seuraava kaaos. Anarkistien mielestä anarkia voi olla ihan toimiva yhteiskuntajärjestelmä, mutta sekään ei voi toimia, olla olemassa, ellei sillä ole suvereenia itsehallintoaluetta.

Sillä, kutsutaanko aluetta valtioksi vai ei, ei ole merkitystä muille kuin sanamaagikoille. Suvereeni tarkoittaa sitä, että siellä on jokin taho hallitsemassa ilman, että ulkopuoliset puuttuvat sen asioihin. Hallinto tarkoittaa sitä, että siellä on organisoitunut yhteiskunta, lainsäädäntö ja väkivaltamonopoli. 

Anarkokapitalismissa määriteltäisiin kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus niin, että ne eivät olisi keskenään ristiriidassa.

Ei se ristiriita määrittelemällä minnekään katoa, jos yhden keho on toisen omistamalla maalla. Jompaakumpaa oikeuksista tai molempia joudutaan rajoittamaan. Joko maanomistajan oikeutta päättää omaisuutensa käytöstä rajoitetaan tai yksilön oikeutta päättää kehonsa käytöstä rajoitetaan.

Häätö on mahdollinen loukkaamatta kehollista itsemääräämisoikeutta.

Miten? Se ei yksinkertaisesti ole loogisesti mahdollista muuten kuin rajoittamalla sitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kehollista itsemääräämisoikeutta ei koskaan myönnetäkään täysimääräisenä, vaan se määritellään väistyväksi oikeudeksi, omistusoikeutta alempiarvoiseksi. 

Valtion laaja alueellinen monopoli on paljon pahempaa pakkovaltaa kuin yksityinen omistusoikeus. Valtio on johtanut aika sosialistiseen byrokratiaan.

Blaa blaa blaa. Mikä tekee valtion monopolista pahempaa kuin yksityinen monopoli? Millä tapaa sosialistinen byrokratia on pahempaa kuin kapitalistinen byrokratia?

Anarkokapitalismi muistuttaisi valtioita jossain määrin mutta se määritelmänsä mukaan ei sisältäisi valtioita.

Eli siis pelkkää sanamagiaa.

On irvokasta väittää, että minulla kansalaisella olisi poliittista valtaa, kun ääneni ei ratkaise vaaleissa. Kansanvalta on illuusio, jolla puolustellaan poliittisen eliitin mielivaltaa.

On irvokasta väittää, että minulla kuluttajalla olisi taloudellista valtaa, kun ostopäätökseni ei vaikuta mihinkään. Vapaa markkinatalous on illuusio, jolla puolustellaan talouseliitin mielivaltaa.

Yhtiöt eivät omista osakkeenomistajia vaan päinvastoin. Sen sijaan valtiot käyttävät suvereenia valtaa alamaisiinsa.

Demokratiassa kansa käyttää suvereenia valtaa poliitikkoihinsa aivan samalla tavalla kuin osakkeenomistajat käyttävät suvereenia valtaansa yhtiön hallitukseen.

Sinulla on palvova suhde demokratiaan ja siksi kannatat poliittisen eliitin mielivaltaa.

Nimenomaan en kannata mitään eliitin mielivaltaa. Mutta jos saisi valita, niin mieluummin demokraattisen eliitin mielivalta kuin talouseliitin mielivalta, koska demokraattinen eliitti on ainakin teoriassa mahdollista vaihtaa parempaan.

Maailmassa ei ole liberaalia valtiota, joka päättäisi vain pelisäännöistä.

Onhan toki kaikilla valtioilla myös omaisuutta hoidettavanaan.

Mutta suvereeni tarkoittaa sitä, että siihen suhtaudutaan kuin valtioon suhtaudutaan: Se jätetään rauhaan  hoitamaan omat asiansa ja sen kanssa solmitaan diplomaattisia ja kaupallisia sopimuksia ja se kutsutaan mukaan kansainvälisiin järjestöihin.

Noin valtiot voisivat suhtautua myös anarkokapitalistiseen alueeseen.

Nimenomaan. Se otettaisiin mukaan valtiona valtioiden joukkoon. Vain anarkokapitalistia itseään tämä vituttaa, mutta hän nielee kiukkunsa, koska sopimus on muilta osin hänelle itselleen hyvin edullinen, hänhän joutuu vain sietämään sitä, että hänen rakkaudella rakentamaansa kapitalistista yksityisomistusta kutsutaan valtioksi.

Määritelmän mukaan anarkokapitalismissa ei olisi valtioita.

Määrittele ihan rauhassa, mitä lystäät. Kyse on kuitenkin vain siitä, kuka hallitsee mitäkin aluetta.

Kyllä anarkokapitalismissa myös muut kiinteistönomistajat ja vuokralaiset voisivat olla suvereeneja.

Ei ole mahdollista, että yksilö ilman omaa hallintoaluetta olisi suvereeni. Suvereeni valta voi olla vain maantieteellisellä alueella, vain aluerajat voivat määrätä sen, kenen lainsäädäntö on voimassa, kenen valta on suvereeni missäkin.

Maattomat yksilöt voisivat anarkokapitalismissa yleensä helposti valita sopivan maan itselleen, kun taas valtioiden välillä valitseminen ei anna läheskään yhtä paljon valinnanvaraa.

Eivät voisi, koska kenelläkään maanomistajalla ei olisi mitään velvollisuutta tai taloudellista insentiiviä päästää alueelleen ketään sellaista, jolle ei ole mitään tarvetta.

Oikeudet tulevat valtaapitäviltä tahoilta kyllä mutta periaatteet ovat noiden valtaapitävien tahojen mielessä.

Miten ihmeessä tämä muka eroaa valtiosta?

[MattiL]

Anarkiassa määritelmän mukaan ei ole valtiota mutta on itsehallintoa.

Taas sorruit siihen sanamagiaan. Ei se itsehallinto muuksi muutu sillä, että sitä lakataan sanomasta valtioksi.

Ei itsehallinto tietysti muutukaan. Minun mielestäni valtio on suomen kielessä sanamagiaa eikä ole väärin huomata sitä.

Sillä, kutsutaanko aluetta valtioksi vai ei, ei ole merkitystä muille kuin sanamaagikoille.

Suomen kielen kannalta sillä on merkitystä.

Ei se ristiriita määrittelemällä minnekään katoa, jos yhden keho on toisen omistamalla maalla. Jompaakumpaa oikeuksista tai molempia joudutaan rajoittamaan. Joko maanomistajan oikeutta päättää omaisuutensa käytöstä rajoitetaan tai yksilön oikeutta päättää kehonsa käytöstä rajoitetaan.

Laissa ei kannata silti olla ristiriitaa vaan oikeudet kannattaa määritellä ristiriidattomasti.

Häätö on mahdollinen loukkaamatta kehollista itsemääräämisoikeutta.

Miten? Se ei yksinkertaisesti ole loogisesti mahdollista muuten kuin rajoittamalla sitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kehollista itsemääräämisoikeutta ei koskaan myönnetäkään täysimääräisenä, vaan se määritellään väistyväksi oikeudeksi, omistusoikeutta alempiarvoiseksi.

Kehollista itsemääräämisoikeutta ei anarkokapitalismissa eikä liberalismissa määritellä niin, että olisi oikeus vallata toisen maa. Niitä ei silti tarvitse asettaa toistensa yläpuolelle.

Blaa blaa blaa. Mikä tekee valtion monopolista pahempaa kuin yksityinen monopoli? Millä tapaa sosialistinen byrokratia on pahempaa kuin kapitalistinen byrokratia?

Anarkokapitalismissa parasta on se, että siinä ei olisi vastaavaa yksityistä monopolia kuin valtiossa vaan vapaa kilpailu. Sosialistinen valtio on epäpätevää ideologiaa, kun taas kapitalismissa kilpailun paine pitää yksityisten yritysten byrokratiaa kurissa.

Anarkokapitalismi muistuttaisi valtioita jossain määrin mutta se määritelmänsä mukaan ei sisältäisi valtioita.

Eli siis pelkkää sanamagiaa.

Anarkokapitalismi ei ole pelkkää sanamagiaa vaan se eroaa huomattavasti valtioista: anarkokapitalismissa ei nimittäin olisi laajaa alueellista monopolia.

On irvokasta väittää, että minulla kuluttajalla olisi taloudellista valtaa, kun ostopäätökseni ei vaikuta mihinkään. Vapaa markkinatalous on illuusio, jolla puolustellaan talouseliitin mielivaltaa.

Ostopäätöksesi on sinulle merkittävä ja sillä on myös pieni vaikutus muuhun maailmaan. Vapaa markkinatalous ei ole illuusio ja se on huomattavasti tasa-arvoisempaa kuin sinun kannattamasi sosialismi, jossa poliittisella eliitillä on totaalinen valta.

Demokratiassa kansa käyttää suvereenia valtaa poliitikkoihinsa aivan samalla tavalla kuin osakkeenomistajat käyttävät suvereenia valtaansa yhtiön hallitukseen.

Kuten sanoin, kansa ei ole yksilö, jolla voi olla valta. Demokratiassa poliittisella eliitillä on mielivalta päättää alamaisten elämästä, mitä ei ole juuri missään osakeyhtiössä.

Nimenomaan en kannata mitään eliitin mielivaltaa. Mutta jos saisi valita, niin mieluummin demokraattisen eliitin mielivalta kuin talouseliitin mielivalta, koska demokraattinen eliitti on ainakin teoriassa mahdollista vaihtaa parempaan.

Sinä kannatat sosialismia eli käytännössä kannatat poliittisen eliitin mielivaltaa. Kannattamasi sosialistisen valtion mielivalta on nimenomaan sosialistisen talouseliitin mielivaltaa. Demokraattinen eliitti on huomattavasti pysyvämpää kuin kapitalistinen tuottaja, joka joutuu joka ostopäätöksellä vapaan valinnan alaiseksi. Kapitalistinen eliitti on kuluttajan suvereniteetin alainen ja siksi kurissa.

Nimenomaan. Se otettaisiin mukaan valtiona valtioiden joukkoon. Vain anarkokapitalistia itseään tämä vituttaa, mutta hän nielee kiukkunsa, koska sopimus on muilta osin hänelle itselleen hyvin edullinen, hänhän joutuu vain sietämään sitä, että hänen rakkaudella rakentamaansa kapitalistista yksityisomistusta kutsutaan valtioksi.

Ei anarkokapitalistia välttämättä haittaa se, että anarkokapitalistista aluetta kutsutaan valtioksi. Se on vain oppimattomuutta samaan tapaan kuin ateismin kutsuminen uskonnoksi.

Määritelmän mukaan anarkokapitalismissa ei olisi valtioita.

Määrittele ihan rauhassa, mitä lystäät. Kyse on kuitenkin vain siitä, kuka hallitsee mitäkin aluetta.

Suomen kielessä anarkokapitalistinen alue ei välttämättä ole valtio.

Kyllä anarkokapitalismissa myös muut kiinteistönomistajat ja vuokralaiset voisivat olla suvereeneja.

Ei ole mahdollista, että yksilö ilman omaa hallintoaluetta olisi suvereeni. Suvereeni valta voi olla vain maantieteellisellä alueella, vain aluerajat voivat määrätä sen, kenen lainsäädäntö on voimassa, kenen valta on suvereeni missäkin.

Kiinteistön omistajalla tai vuokralaisella on nimenomaan hallitsemansa alue.

Maattomat yksilöt voisivat anarkokapitalismissa yleensä helposti valita sopivan maan itselleen, kun taas valtioiden välillä valitseminen ei anna läheskään yhtä paljon valinnanvaraa.

Eivät voisi, koska kenelläkään maanomistajalla ei olisi mitään velvollisuutta tai taloudellista insentiiviä päästää alueelleen ketään sellaista, jolle ei ole mitään tarvetta.

Kapitalismissa on paljon valinnan varaa, vaikka kenelläkään ei olisi velvollisuutta myydä. Maattomalla yksilöllä on yleensä ostovoimaa, joka luo taloudellisen insentiivin palvella tätä.

Oikeudet tulevat valtaapitäviltä tahoilta kyllä mutta periaatteet ovat noiden valtaapitävien tahojen mielessä.

Miten ihmeessä tämä muka eroaa valtiosta?

Anarkokapitalismi poikkeaa valtiosta tietysti siinä, että julkista sektoria ei ole. Suomen kielessä yksityistä sektoria ei kutsuta valtioksi.