Miten määritellä "suomalainen"?

[Marius]

Asenne ei vaikuta geeneihin.
Eikä tahto.

Muuten hyvä esitys.

Onelinerin sijasta olisit voinut hiukan perustellakin kantaasi. Mutta olkoon.

Ympäristö vaikuttaa geenien toimintaan. Tätä on epigeneettinen säätely. Tahtotila ja asenne muokkautuvat ympäristön mukana, ainakin osittain myös epigeneettisen säätelymekanismin välityksellä.

Genetiikka on siis paljon muutakin kuin genomi. Geeniperimän vaikutus ei olekaan niin kiveen hakattua ja determinististä kuin aiemmin on kuviteltu. 

Sinun siirtosi.

Ympäristö vaikuttaa lajeihin kun ympäristö muuttuu.
Muutoksiin voi kulua kymmeniä tuhansia tai miljooniakin vuosia.
Evoluutio ei piittaa asenteista, tunteista tai tahdosta.

[Artisti]

Asenne ei vaikuta geeneihin.
Eikä tahto.

Muuten hyvä esitys.

Onelinerin sijasta olisit voinut hiukan perustellakin kantaasi. Mutta olkoon.

Ympäristö vaikuttaa geenien toimintaan. Tätä on epigeneettinen säätely. Tahtotila ja asenne muokkautuvat ympäristön mukana, ainakin osittain myös epigeneettisen säätelymekanismin välityksellä.

Genetiikka on siis paljon muutakin kuin genomi. Geeniperimän vaikutus ei olekaan niin kiveen hakattua ja determinististä kuin aiemmin on kuviteltu. 

Sinun siirtosi.

Ympäristö vaikuttaa lajeihin kun ympäristö muuttuu.
Muutoksiin voi kulua kymmeniä tuhansia tai miljooniakin vuosia.
Evoluutio ei piittaa asenteista, tunteista tai tahdosta.

Keskustellaan evoluutiosta toisessa ketjussa, muuten tämä menee ikäväksi väännöksi.

Ympäristö muokkaa geenien luennan lisäksi tehokkaasti asenteita, tunteita ja tahtoakin, tämähän on päivänselvää. Laitetaan samalla geeniperimällä varustettu vauva Isis-taistelijan perheeseen, suomalaiseen lääkäriperheeseen, boheemiin taiteilijaperheeseen, duunariperheeseen tai Afrikkalaiseen savimajassa asuvaan perheeseen. 20 vuoden kuluttua näemme lopputuloksena täysin erityyppisiä aikuisia, täysin toisistaan poikkeavat asenteet, tunteet ja tahto.

Epigeneettinen säätely vaikuttaa geenien luentaan jo yhden sukupolven aikana (muutamassa viikossa jopa). Epigeneettinen säätely nimenomaan takaa, että yksilö kykenee hyödyntämään elinympäristöänsä parhaalla mahdollisella tavalla. On siis turha puhua tässä yhteydessä miljoonista vuosista. Jopa aikuisilla voi muutamassa viikossa geenien luenta muuttua joko suotuisaan tai huonoon suuntaan.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26238466

Oleellista ei nykykäsityksen mukaan ole pelkästään se, mitä geenejä ihmisellä on varastossa, vaan miten niitä geenejä käyttää hyväkseen.

[aksuilija]

Suomalaisen määritelmä
* Pakollinen vaatimus: käy töissä tai kouluttautuu niin, että pääsee töihin.
* Valinnainen vaatimus: osaa puhua ainakin auttavasti suomenkieltä.
* Valinnainen vaatimus: suorittaa asepalveluksen, mikäli on mies ja on sopivassa iässä.

[Mila A]

Ympäristö muokkaa geenien luennan lisäksi tehokkaasti asenteita, tunteita ja tahtoakin, tämähän on päivänselvää. --- 20 vuoden kuluttua näemme lopputuloksena täysin erityyppisiä aikuisia, täysin toisistaan poikkeavat asenteet, tunteet ja tahto.

Miten ihmeessä olisi päivänselvää, että ympäristö muokkaa tunteita ja tahtoa? Ne ovat enemmän synnynnäisen temperamentin määrittämää. Geenit määrittävät jokaisen synnynnäisen temperamentin, valmiudet stressinsietokykyyn ja tavan suhtautua ympäristöön ja uusiin kokemuksiin. Suomalainen professori L. Keltikangas-Järvinen on muun muassa tutkinut aihetta paljon. Nancy Seagal, evoluutiopsykologi, joka osallistui Minnesotan kaksosperhetutkimukseen, kommentoi näin:

"Olimme yllättyneitä geeniperimän vaikutuksesta tiettyihin käytösmalleihin, kuten uskonnollisuus ja sosiaaliset asenteet. Yllätyimme, sillä oletimme että niiden täytyy tulla perheeltä [ympäristöstä]."

[Purppura]

Asenne ei vaikuta geeneihin.
Eikä tahto.

Muuten hyvä esitys.

Sensijaan geenit ja poikkeamat vaikuttavat yksilön tapaan ajatella asioita.

[Artisti]

Ympäristö muokkaa geenien luennan lisäksi tehokkaasti asenteita, tunteita ja tahtoakin, tämähän on päivänselvää. --- 20 vuoden kuluttua näemme lopputuloksena täysin erityyppisiä aikuisia, täysin toisistaan poikkeavat asenteet, tunteet ja tahto.

Miten ihmeessä olisi päivänselvää, että ympäristö muokkaa tunteita ja tahtoa? Ne ovat enemmän synnynnäisen temperamentin määrittämää. Geenit määrittävät jokaisen synnynnäisen temperamentin, valmiudet stressinsietokykyyn ja tavan suhtautua ympäristöön ja uusiin kokemuksiin. Suomalainen professori L. Keltikangas-Järvinen on muun muassa tutkinut aihetta paljon. Nancy Seagal, evoluutiopsykologi, joka osallistui Minnesotan kaksosperhetutkimukseen, kommentoi näin:

"Olimme yllättyneitä geeniperimän vaikutuksesta tiettyihin käytösmalleihin, kuten uskonnollisuus ja sosiaaliset asenteet. Yllätyimme, sillä oletimme että niiden täytyy tulla perheeltä [ympäristöstä]."

Mihin tutkimukseen viittaat? Aika ikävää lainata tekstiä mutta jättää lähde ilmoittamatta. Linkki olisi plussaa.

Mutta on päivänselvää että kasvuympäristö muokkaa lapsen tunteita ja jopa uskonnollisuutta, olisi aivan absurdia väittää muuta. Ympäristön vaikutus muokkaa koko ajan ajatusmaailmaamme, tunne-elämäämme ja uskomuksiamme. Totalitaristisessa valtiossa elävien ihmisten ihailu suurta johtajaa kohtaan hyvänä esimerkkinä. Myös tottelevaisuuskokeissa on saatu ihmiset jopa "tappamaan" toisiaan.

[Hakkapeliitta]

Mielestäni suomalainen on Suomessa riittävän pitkään asunut henkilö, joka on tietysti Suomen kansalainen ja puhuu sujuvaa Suomea. Tunnen yhden Venäjällä syntyneen kaverin joka on lapsena muuttanut Suomeen eikä hänellä ole minkäänlaista aksenttia. Vasta muutaman vuoden tuntemisen jälkeen sain kuulla, että hän on Venäjältä, ja se tuli ihan täytenä yllätyksenä. Sen jälkeen vasta huomasin, että no joo, onhan hänessä sellaista venäläisen näköisyyttä. Sama pätee tietysti myös toisen polven maahanmuuttajiin. Ihon värillä ei mielestäni ole tässä kohtaa merkitystä.

Mutta mikäli halutaan painottaa suomalaisia juuria, niin puhutaan sitten vaikka etnisistä suomalaisista, tai kantasuomalaisista, mutta suomalainen voi olla muutenkin.

[Shemeikka]

Suomalaisen määritelmä
* Pakollinen vaatimus: käy töissä tai kouluttautuu niin, että pääsee töihin.
* Valinnainen vaatimus: osaa puhua ainakin auttavasti suomenkieltä.
* Valinnainen vaatimus: suorittaa asepalveluksen, mikäli on mies ja on sopivassa iässä.

Hitto, that rules me out. Kaksi kolmesta ei taida riittää suomlaisuuteen; en ole töissä enkä ole suorittanut asepalvelusta, kieltä osannen kuitenkin.

Takaisin ketjuun: on olemassa kahdenlaisia suomalaisia; Suomen kansalaisia jotka eivät aina ole etnisiä suomalaisia, esim Ozan Yanar tai Belle Selene Xia ja etnisiä suomalaisia jotka eivät aina ole Suomen kansalaisia, esim Ruotsin taikka Venäjän suomalaiset.

[Mila A]

Ympäristö muokkaa geenien luennan lisäksi tehokkaasti asenteita, tunteita ja tahtoakin, tämähän on päivänselvää. --- 20 vuoden kuluttua näemme lopputuloksena täysin erityyppisiä aikuisia, täysin toisistaan poikkeavat asenteet, tunteet ja tahto.

Miten ihmeessä olisi päivänselvää, että ympäristö muokkaa tunteita ja tahtoa? Ne ovat enemmän synnynnäisen temperamentin määrittämää. Geenit määrittävät jokaisen synnynnäisen temperamentin, valmiudet stressinsietokykyyn ja tavan suhtautua ympäristöön ja uusiin kokemuksiin. Suomalainen professori L. Keltikangas-Järvinen on muun muassa tutkinut aihetta paljon. Nancy Seagal, evoluutiopsykologi, joka osallistui Minnesotan kaksosperhetutkimukseen (so. Minnesota Twin Family Study), kommentoi näin:

"Olimme yllättyneitä geeniperimän vaikutuksesta tiettyihin käytösmalleihin, kuten uskonnollisuus ja sosiaaliset asenteet. Yllätyimme, sillä oletimme että niiden täytyy tulla perheeltä [ympäristöstä]."

Mihin tutkimukseen viittaat? Aika ikävää lainata tekstiä mutta jättää lähde ilmoittamatta. Linkki olisi plussaa.

Mutta on päivänselvää että kasvuympäristö muokkaa lapsen tunteita ja jopa uskonnollisuutta, olisi aivan absurdia väittää muuta. Ympäristön vaikutus muokkaa koko ajan ajatusmaailmaamme, tunne-elämäämme ja uskomuksiamme. Totalitaristisessa valtiossa elävien ihmisten ihailu suurta johtajaa kohtaan hyvänä esimerkkinä. Myös tottelevaisuuskokeissa on saatu ihmiset jopa "tappamaan" toisiaan.

Lihavoin tutkimuksen nimen valmiiksi ja lisäsin alkuperäiskielisen nimen. Alunperin oli artikkeliin linkki, kuten tapaan tekstieni lopussa ilmoittaa, muokatessa jäi pois. (Jos et löydä näillä tiedoilla, niin kotiin palattuani etsin sivuhistoriasta.)

Anteeksi, ymmärränkö nyt oikein että on päivänselvää, että ympäristö muokkaa tunteita ja uskonnollisuutta, koska se on päivänselvää? Vai mennäänkö tässä jotenkin ristiin asiassa: se, mitä lähinnä tarkoitan, on se, että tunneilmaisu sisältyy temperamenttiin joka puolestaan on synnynnäinen tapa reagoida ärsykkeisiin. En kiellä, etteikö ympäristö vaikuta ollenkaan, mutta nykytiedon valossa ei niin paljon, kuin aiemmin on luultu. Lähi-idän kulttuurit hieman erikseen, sillä totalitaristisen järjestelmän tavoin ihmisillä on tieto siitä, ettei ateismi/kristinusko/jne. ole hyväksyttäviä vaan paikoin jopa kuolemalla rangaistavia.

Totalitaristisissa valtioissa ihmisillä on tapana peittää todelliset asenteet ja ajatukset, sillä se malli opitaan jo lapsena elossapysymistä edesauttamaan. Tottelevaisuuskokeet taas eivät sovellu persoonan kehityksen, synnynnäisen temperamentin ja asenteiden arvioimiseen, sillä siinä toimitaan voimakkaan auktoriteetin pelossa paineen alaisena.

Olen samaa mieltä, että ympäristö muokkaa jatkuvasti ajatusmaailmaamme ja uskomuksia, kun uutta tietoa jäsennetään osaksi vanhaa, sen sijaan temperamenttiin ympäristö ei juurikaan vaikuta: ihminen voi kuitenkin oppia säätelemään tunneilmaisuaan omaansa vertaisryhmän vastaavaan reflektoiden.

[Artisti]

Ympäristö muokkaa geenien luennan lisäksi tehokkaasti asenteita, tunteita ja tahtoakin, tämähän on päivänselvää. --- 20 vuoden kuluttua näemme lopputuloksena täysin erityyppisiä aikuisia, täysin toisistaan poikkeavat asenteet, tunteet ja tahto.

Miten ihmeessä olisi päivänselvää, että ympäristö muokkaa tunteita ja tahtoa? Ne ovat enemmän synnynnäisen temperamentin määrittämää. Geenit määrittävät jokaisen synnynnäisen temperamentin, valmiudet stressinsietokykyyn ja tavan suhtautua ympäristöön ja uusiin kokemuksiin. Suomalainen professori L. Keltikangas-Järvinen on muun muassa tutkinut aihetta paljon. Nancy Seagal, evoluutiopsykologi, joka osallistui Minnesotan kaksosperhetutkimukseen (so. Minnesota Twin Family Study), kommentoi näin:

"Olimme yllättyneitä geeniperimän vaikutuksesta tiettyihin käytösmalleihin, kuten uskonnollisuus ja sosiaaliset asenteet. Yllätyimme, sillä oletimme että niiden täytyy tulla perheeltä [ympäristöstä]."

Mihin tutkimukseen viittaat? Aika ikävää lainata tekstiä mutta jättää lähde ilmoittamatta. Linkki olisi plussaa.

Mutta on päivänselvää että kasvuympäristö muokkaa lapsen tunteita ja jopa uskonnollisuutta, olisi aivan absurdia väittää muuta. Ympäristön vaikutus muokkaa koko ajan ajatusmaailmaamme, tunne-elämäämme ja uskomuksiamme. Totalitaristisessa valtiossa elävien ihmisten ihailu suurta johtajaa kohtaan hyvänä esimerkkinä. Myös tottelevaisuuskokeissa on saatu ihmiset jopa "tappamaan" toisiaan.

Lihavoin tutkimuksen nimen valmiiksi ja lisäsin alkuperäiskielisen nimen. Alunperin oli artikkeliin linkki, kuten tapaan tekstieni lopussa ilmoittaa, muokatessa jäi pois. (Jos et löydä näillä tiedoilla, niin kotiin palattuani etsin sivuhistoriasta.)

Anteeksi, ymmärränkö nyt oikein että on päivänselvää, että ympäristö muokkaa tunteita ja uskonnollisuutta, koska se on päivänselvää? Vai mennäänkö tässä jotenkin ristiin asiassa: se, mitä lähinnä tarkoitan, on se, että tunneilmaisu sisältyy temperamenttiin joka puolestaan on synnynnäinen tapa reagoida ärsykkeisiin. En kiellä, etteikö ympäristö vaikuta ollenkaan, mutta nykytiedon valossa ei niin paljon, kuin aiemmin on luultu. Lähi-idän kulttuurit hieman erikseen, sillä totalitaristisen järjestelmän tavoin ihmisillä on tieto siitä, ettei ateismi/kristinusko/jne. ole hyväksyttäviä vaan paikoin jopa kuolemalla rangaistavia.

Totalitaristisissa valtioissa ihmisillä on tapana peittää todelliset asenteet ja ajatukset, sillä se malli opitaan jo lapsena elossapysymistä edesauttamaan. Tottelevaisuuskokeet taas eivät sovellu persoonan kehityksen, synnynnäisen temperamentin ja asenteiden arvioimiseen, sillä siinä toimitaan voimakkaan auktoriteetin pelossa paineen alaisena.

Olen samaa mieltä, että ympäristö muokkaa jatkuvasti ajatusmaailmaamme ja uskomuksia, kun uutta tietoa jäsennetään osaksi vanhaa, sen sijaan temperamenttiin ympäristö ei juurikaan vaikuta: ihminen voi kuitenkin oppia säätelemään tunneilmaisuaan omaansa vertaisryhmän vastaavaan reflektoiden.

Kun viittaat johonkin tutkimukseen, niin olisi kiva saada linkki, eikä pelkästään tutkimuksen nimeä ilman mitään vuosilukuja, ilman lehden nimeä tms. No joo, en jaksa.

Mutta kommentoin nyt kuitenkin tuota evoluutiopsykologi Nancy Seagalin oletettua kommenttia, että: "Olimme yllättyneitä geeniperimän vaikutuksesta tiettyihin käytösmalleihin, kuten uskonnollisuus ja sosiaaliset asenteet. Yllätyimme, sillä oletimme että niiden täytyy tulla perheeltä [ympäristöstä]."

Pari asiaa nousee heti mieleeni. Miksi Nancy Seagal oli yllättynyt tutkimustuloksesta? Miksi Nancy Seagal kuvittelee, että geeniperimän ja uskonnollisen vakaumuksen välillä vallitsee kausaliteetti? Minulla ei edelleenkään ole tutkimusta käytössäni eikä tutkimusasetelmaa (pyydän linkkaamaan koko tutkimuksen tänne, pdf-tiedostokin käy). Nyt ei ole muuta tietoa kuin epäluotettava Wikipedia-artikkeli, jota voisin itsekin muokata mieleisekseni halutessani:
https://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Twin_Family_Study. Tuon artikkelin mukaan koko twin study koostuu useammista itsenäisistä tutkimuksista: Minnesota Twin Registry, Minnesota Twin Study of Adult Development, Minnesota Twin Family Study (Male Project), Minnesota Twin Family Study (Female Project), Sibling Interaction and Behavior Study. Niin että mihin noista viittaat?


Tuon Wikipedia-artikelin mukaan "It seeks to identify the genetic and environmental influences on the development of psychological traits." Eli kyseisen tutkimuksen tarkoitus on etsiä psykologisten piirteiden taustalla olevaa genetiikkaa ja ympäristötekijöitä. Jos tutkimuksen tavoite on nimenomaan etsiä geneetiikkaa, se voi löytää genetiikkaa sieltäkin, missä sitä ei oikeasti ole. Selitän tätä näkökantaani: 1. En tiedä tutkimusasetelmasta mitään, mutta oletetaan, että identtiset kaksoset erotetaan toisistaan synnytyssairaalassa ja sijoitetaan kahteen perheeseen. 2. Kymmenen vuotta myöhemmin tutkijat haastattelevat lapsia ja huomaavat, että molemmat ovat uskonnollisia. Sama kuvio saattaa toistua muissakin perheissä, joko ollaan uskossa tai ei olla. Koska tutkimuksen tavoite on löytää genetiikkaa, niin tutkijat raportoivat julkaisussaan löytäneensä mahdollisesti syy-yhteyden uskonnollisuuden ja genetiikan välillä. Kunnianhimoisten tutkijoiden silmissä kiiltää jo kansainvälinen maine ja maallinen kunnia... Mutta! Yhtäkään geeniä ole ole oikeasti identifioitu, eivätkä tutkijat pysty nimeämään, mitkä geenit assosioituvat uskonnollisuuteen. Kaksosten samanaikaisella uskonnollisuudella voi olla toki monia muitakin syitä kuin samanlainen geeniperimä, mutta tutkimuksen tarkoitus on hakea genetiikkaa, niinpä sitä "löydetään". Kaksosten uskonnollisuuden samanaikaisuutta voidaan vain arvuutella, mutta vedenpitäviä todisteita ei ole. Syynä voi olla esimerkiksi asuminen sellaisella alueella, jossa uskonnollisuus on yleistä muutenkin, USA:ssahan on kunnia-asia kutsua itseään uskovaiseksi ja uskonnolliseksi, vaikka öisin kävisi maksullisissa naisissa ja käyttäisi huumeita.

Kaksosten isoäiti voi olla uskovainen ja rukoilla Jumalaa kaksosten avuksi ja että kaksoset löytäisivät Jumalan. Niinpä Jumala kutsuu näitä kaksosia jo pienestä pitäen, ja he tekevät uskonratkaisunsa jo lapsina, vaikka asuvat eri perheissä, genetiikasta riippumatta. Kaksostutkijat eivät usko Jumalaan, mutta he uskovat geeneihin, joista eivät itsekään ole tietoisia, niinpä he päätyvät julkaisemaan arvelunsa, että on yllättävää, vastoin kaikkea sitä mitä he ovat aiemmin luulleet olevan totta, että uskonnollisuus saattaisikin olla geeneissä!

Jumalavertaukseni ei ole muuten yhtään huonompi loogisesti kuin geeniteoria, koska tutkijat eivät kykene esittämään, mikä tai mitkä geenit aiheuttavat uskonnollisuuden oirekuvan. He uskovat genetiikkaan, mutta eivät kykene todistamaan geenien olemassaoloa. Minäkin uskon Jumalaan, mutta en kykene todistamaan Hänen olemassaoloaan. Kausaliteetti on kuitenkin edelleen todistamatta. Nancy Seagalin yllättyneisyys johtui siitä, että hän psykologina tietää kyllä hyvin tarkkaan, että kasvuympäristö vaikuttaa hyvin voimakkaasti ihmisen psyykkisiin ominaisuuksiin, ja nyt tutkimuksessa näytti viimeinkin siltä, että uskonnollisuus ja muut psyykkiset piirteet johtuisivat sittenkin ainakin osittain geeneistä. Niin kauan kuin uskonnollisuuden genetiikka on nimeämättä, kyseessä on uskon asia.

Luulen, että nyt on käynyt vanhanaikaisesti, ja kyseessä on klassinen tutkimusharha, tyypin 1 virhe.

[Mila A]

Kun viittaat johonkin tutkimukseen, niin olisi kiva saada linkki, eikä pelkästään tutkimuksen nimeä ilman mitään vuosilukuja, ilman lehden nimeä tms. No joo, en jaksa.

En halua olla epäkohtelias, mutta jos luit tekstini, niin viittasin alunperin tiedeuutissivuston artikkeliin, jossa muun muassa N. Segal tutkimusta kommentoi, ja joka jäi muokatessa vahingossa pois. Ei ole mitään syytä olla noin hyökkäävä ja alentuva.

Miksi Nancy Seagal oli yllättynyt tutkimustuloksesta? Miksi Nancy Seagal kuvittelee, että geeniperimän ja uskonnollisen vakaumuksen välillä vallitsee kausaliteetti?

Yllättyneisyyden voisin kuvitella johtuvan esimerkiksi siitä, että hypoteesi oli erilainen, kuten itsekin myöhemmin totesit. Miksi N. Segal ryhmineen sitten näkee yhteyden tässä? Tähän voi olla hyvä perehtyä tarkemmin tutustumalla tarkemmin alan metodiikkaan ja siihen, miten perinnöllisyyttä arvioidaan näissä. Minulla ei - eikä nähtävästi sinullakaan - moisesta ymmärrystä ole.

Jos tutkimuksen tavoite on nimenomaan etsiä geneetiikkaa, se voi löytää genetiikkaa sieltäkin, missä sitä ei oikeasti ole.

Laama-agilityargumentti. No, kyllä. Onneksi on tiedeyhteisö ja tieteellinen prosessi estämässä pahimpia harha-askeleita. Osa myös huomataan jälkikäteen.

Mutta! Yhtäkään geeniä ole ole oikeasti identifioitu, eivätkä tutkijat pysty nimeämään, mitkä geenit assosioituvat uskonnollisuuteen. Kaksosten samanaikaisella uskonnollisuudella voi olla toki monia muitakin syitä kuin samanlainen geeniperimä, mutta tutkimuksen tarkoitus on hakea genetiikkaa, niinpä sitä "löydetään".

Hypoteesi aiheesta on. Muuten ajattelen, että nu kuvaamasi asiat varmaan raportoidaan tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa. Ja jatkotutkimuksiin liittyen:

The Minnesota study gave scientists a new understanding of the role of genes and environment on human development, Segal said. In the future, twin studies will aim to link specific genes to specific behaviors, as well as investigate epigenetics — what turns genes on or off, she said.

(http://www.livescience.com/47288-twin-study-importance-of-genetics.html)

Jumalavertaukseni ei ole muuten yhtään huonompi loogisesti kuin geeniteoria, koska tutkijat eivät kykene esittämään, mikä tai mitkä geenit aiheuttavat uskonnollisuuden oirekuvan.

En ole ollenkaan samaa mieltä. Väite siitä, että geeneillä näyttää olevan aiemmin oletettua suurempi merkitys, pohjaa aiempaan tutkittuun tietoon ihmisestä, vaikka hypoteesi vielä onkin. Sen sijaan Jumalan olemassaolo (tai olemattomuus) ei pohjaa tutkittuun tietoon, siitä nimi "uskonto". Neurobiologian saralla on tehty jonkin verran tutkimusta uskonnollisuudesta, jos aihe kiinnostaa.

Luulen, että nyt on käynyt vanhanaikaisesti, ja kyseessä on klassinen tutkimusharha, tyypin 1 virhe.

Ajatteletko niin? Ole ihmeessä yhteydessä tutkimusryhmään. He varmaan arvostavat tilaisuutta saada korjata virheensä.

Pahoittelen hieman syrjähtelevää kurssia tässä, kanssakeskustelijat. Tämä jääköön minun osaltani tähän geeneistä ja ympäristöstä identiteettiä muovaamassa.

[Artisti]

Kun viittaat johonkin tutkimukseen, niin olisi kiva saada linkki, eikä pelkästään tutkimuksen nimeä ilman mitään vuosilukuja, ilman lehden nimeä tms. No joo, en jaksa.

En halua olla epäkohtelias, mutta jos luit tekstini, niin viittasin alunperin tiedeuutissivuston artikkeliin, jossa muun muassa N. Segal tutkimusta kommentoi, ja joka jäi muokatessa vahingossa pois. Ei ole mitään syytä olla noin hyökkäävä ja alentuva.

Miksi Nancy Seagal oli yllättynyt tutkimustuloksesta? Miksi Nancy Seagal kuvittelee, että geeniperimän ja uskonnollisen vakaumuksen välillä vallitsee kausaliteetti?

Yllättyneisyyden voisin kuvitella johtuvan esimerkiksi siitä, että hypoteesi oli erilainen, kuten itsekin myöhemmin totesit. Miksi N. Segal ryhmineen sitten näkee yhteyden tässä? Tähän voi olla hyvä perehtyä tarkemmin tutustumalla tarkemmin alan metodiikkaan ja siihen, miten perinnöllisyyttä arvioidaan näissä. Minulla ei - eikä nähtävästi sinullakaan - moisesta ymmärrystä ole.

Jos tutkimuksen tavoite on nimenomaan etsiä geneetiikkaa, se voi löytää genetiikkaa sieltäkin, missä sitä ei oikeasti ole.

Laama-agilityargumentti. No, kyllä. Onneksi on tiedeyhteisö ja tieteellinen prosessi estämässä pahimpia harha-askeleita. Osa myös huomataan jälkikäteen.

Mutta! Yhtäkään geeniä ole ole oikeasti identifioitu, eivätkä tutkijat pysty nimeämään, mitkä geenit assosioituvat uskonnollisuuteen. Kaksosten samanaikaisella uskonnollisuudella voi olla toki monia muitakin syitä kuin samanlainen geeniperimä, mutta tutkimuksen tarkoitus on hakea genetiikkaa, niinpä sitä "löydetään".

Hypoteesi aiheesta on. Muuten ajattelen, että nu kuvaamasi asiat varmaan raportoidaan tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa. Ja jatkotutkimuksiin liittyen:

The Minnesota study gave scientists a new understanding of the role of genes and environment on human development, Segal said. In the future, twin studies will aim to link specific genes to specific behaviors, as well as investigate epigenetics — what turns genes on or off, she said.

(http://www.livescience.com/47288-twin-study-importance-of-genetics.html)

Jumalavertaukseni ei ole muuten yhtään huonompi loogisesti kuin geeniteoria, koska tutkijat eivät kykene esittämään, mikä tai mitkä geenit aiheuttavat uskonnollisuuden oirekuvan.

En ole ollenkaan samaa mieltä. Väite siitä, että geeneillä näyttää olevan aiemmin oletettua suurempi merkitys, pohjaa aiempaan tutkittuun tietoon ihmisestä, vaikka hypoteesi vielä onkin. Sen sijaan Jumalan olemassaolo (tai olemattomuus) ei pohjaa tutkittuun tietoon, siitä nimi "uskonto". Neurobiologian saralla on tehty jonkin verran tutkimusta uskonnollisuudesta, jos aihe kiinnostaa.

Luulen, että nyt on käynyt vanhanaikaisesti, ja kyseessä on klassinen tutkimusharha, tyypin 1 virhe.

Ajatteletko niin? Ole ihmeessä yhteydessä tutkimusryhmään. He varmaan arvostavat tilaisuutta saada korjata virheensä.

Pahoittelen hieman syrjähtelevää kurssia tässä, kanssakeskustelijat. Tämä jääköön minun osaltani tähän geeneistä ja ympäristöstä identiteettiä muovaamassa.

Älä nyt loukkaannu, mutta kyllä minua ärsyttää tuollainen pelkän hypoteesin esittäminen faktana! Närkästys tässä kohdassa on aiheellista eikä alentuvaa. Närkästy takaisin jos olet varma asiastasi, äläkä vetäydy syytellen pois keskustelusta.

Se geeni/geenit, joka aiheuttaa uskonnollisuutta, on edelleen nimeämättä! Sen sijaan voin nimetä montakin ympäristötekijää, jotka johtavat uskonnollisuuteen: kasvatusvanhempien oma uskonnollisuus päällimmäisenä. Jos kasvatusvanhemmat käyvät kirkossa, jossa myös kaikkien kavereiden perheet käyvät sunnuntaisin, on hyvin todennäköistä, että myös lapsesta tulee uskonnollinen. Siinä oli yksi ympäristötekijä. Kerron sinulle toisen ympäristötekijän heti kun nimeät minulle yhden uskonnollisuutta aiheuttavan geenin.

[b_kansalainen]

b_kansalainen:

Myönnät siis itsekin, että etnisyys joka tapauksessa vaikuttaa ainakin ulkonäön kautta siihen miten ihmiset segregoituu. Näin toki on. Olemme sentään tästä samaa mieltä.

Toisille se ulkonäkö on ongelma. Minulle ei. Kulttuurilliset erot ovat merkittävämpiä. Idi Aminilta näyttävä natsi on ihan yhtä vastenmielinen kuin Tom Cruiselta näyttävä natsi 

1) Tutkimus: Näin suomalaiset tulivat Euroopan älykkäimmäksi kansaksi
=> http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288763844947.html

Yksi artikkeli ei vielä todista mitään. Onko asiasta tehty vertaisarvioitua tutkimusta?

Jääkausi kohotti suomalaisten älykkyysosamäärää, koska älykkäät ihmiset "selviytyivät muita todennäköisemmin ja pääsivät jatkamaan sukuaan", artikkelissa arvioidaan.

Tuosta herää ensimmäiseksi kysymys, miksi inuiitit eivät ole maailman älykkäin kansa? No, ehkä he vielä elävät vasta sitä älykkyyttä vahvistavaa vaihetta 

Toinen suomalaisten älykkyyttä kohentanut hetki oli tutkijoiden mukaan pahat katovuodet ja niitä seurannut suuri nälänhätä 1600-luvun lopussa, jolloin väestöstä kuoli noin kolmannes.

Voisivat seuraavaksi tutkia, miten nälänhätä Afrikassa on lisännyt sikäläisen väestön älykkyyttä.

Uutisen perusteella vaikuttaa jokseenkin huuhaalta.

2)  Adoptoitu kanadalaismies selvitti menneisyytensä ja sai nimen luonteenlaadulleen – "Sitä kutsutaan sisuksi"
=> http://yle.fi/uutiset/adoptoitu_kanadalaismies_selvitti_menneisyytensa_ja_sai_nimen_luonteenlaadulleen__sita_kutsutaan_sisuksi/8171903

Bawden tunsi olevansa erilainen kuin muut. Hän nautti saunasta, maastohiihdosta ja ralliautoilusta sekä luonnosta. Bawden pystyi ratkaisemaan matemaattisia ongelmia koulussa eri tavalla kuin toiset, ja teki asioita valtavalla määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä.

Noilla ominaisuuksilla olisi sukutaustaksi voinut paljastua yhtä hyvin myös ruotsalainen perimä.

Te toki saatte olla kanssani eri mieltä, mutta sinäkin mielestäni sinänsä myönsit sen perimän vaikuttavan ainakin ulkonäön kautta. Tätä muuten ei kannattaisi vähätellä, koska juuri ulkonäön, tuoksujen - ja sen sellaisen - perusteella ihmiset ovat tunnistaneet lähisukulaisiaan ja juuri tämä on viime kädessä solidaarisuuden perusta.

Tuoksut solidaarisuuden perustana :-) Siinä olisikin jollekin punavihertävällä sosiologille oiva väitöskirjan aihe. Siskoni koira voi tunnistaa minut tuoksun perusteella, mutta siskoni ei, kun edes käytä mitään keinotekoisia ihotuoksuja.

Viime kädessä mielestäni totuus koko asiasta on se, ettei kulttuuri ja etnisyys oikeasti ole järkevästi erotettavissa toisistaan.

Minun näkökulmasta ne ovat täysin erillisiä asioita ilman eri todistelua. Jos haluat todistaa toisin, niin tee vaikka väitöskirja Lola Odusogan tai Jani Toivolan afrikkalaisten geenien vaikutuksesta subjektin suomalaisuuteen.

Jos maahanmuuton vastustamisen motiiveja pitää hakea genetiikasta asti, niin silloin ollaan linjalla, joka ei varmasti vetoa suureen suomalaisten keskituloiseen keskiluokkaan, jolla menee edelleen ihan hyvin. Suurin huolenaihe heillä kun on mahdollinen lomapäivien menetys ymv.

[b_kansalainen]

Se, että joku mamu pitää itseään suomalaisena on parhaimmillaan vain larppausta. Kansamme historia on niin pitkä, ettei joku voi noin vain astua sisään ja väittää, että se historia olisi myös hänen historiansa.

Jos unohdetaan lainsäädännön näkökulma suomalaisesta, niin silloin suomalainen on ihminen, joka pitää itseään suomalaisena ja riittävän moni muukin pitää häntä suomalaisena. Riittävän moni tarkoittaa käytännössä ainakin sitä, että ihmisen suomalaisuus ei tule jatkuvasti kyseenalaistetuksi riittävän monen taholta Riippuu siis ihan asiayhteydestä ja paikalla olevista henkilöistä, kuka on suomalainen muutenkin kuin Suomen kansalaisena.

[Susanna Kaukinen]

b_kansalainen, ei keskiluokan typeryys ja välinpitämättömyys muuta suomalaisen määritelmää. Voivat hyvin olla asiassa harhateillä.

[b_kansalainen]

b_kansalainen, ei keskiluokan typeryys ja välinpitämättömyys muuta suomalaisen määritelmää. Voivat hyvin olla asiassa harhateillä.

Tavan kansa ei mieti suomalaisuuden määritelmää ja äänestäjien enemmistöä ei kiinnosta suomalaisuuden määritelmä, eikä genetiikka. Oma toimeentulo sen sijaan heitä kiinnostaa.

Jos haluat saada jotain aikaan, niin unohda Ukko Ylijumala, genetiikka, Lapuan Liike  ja kaikki muu vastaava. Tie kansalaisen sydämeen käy lompakon kautta.

[Haplotaxida]

Yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta merkityksellisintä on se, että millaisiin arvoihin ja uskomuksiin ihminen uskoo tai on uskomatta – ja millaista huomisen maailmaa kannattaa. Maailma on avautunut myös täällä oleville, henkisesti, eikä kyse ole vain valtiollisista rajoista tai suomalaisuuden käsitteestä.

Itse koen suomalaisuuden ja Suomen kansalaisuuden ennen kaikkea lähivaikuttamisen ja - demokratian mahdollisuutena, verrattuna vallan ja vaikuttamisen pakenemiseen esim. Euroopan keskuksiin. Niillä on ennen kaikkea välinearvo, joka voi muuttaa luonnettaan lyhyessäkin ajassa tai jopa kadota kokonaan tuhansien, viimeistään satojen tuhansien, miljoonien vuosien aikana.

Tässä hetkessä asuville merkityksellisintä on toki tietysti tämä hetki ja välitön lähitulevaisuus.

[Pollard]

b_kansalainen, ei keskiluokan typeryys ja välinpitämättömyys muuta suomalaisen määritelmää. Voivat hyvin olla asiassa harhateillä.

Tavan kansa ei mieti suomalaisuuden määritelmää ja äänestäjien enemmistöä ei kiinnosta suomalaisuuden määritelmä, eikä genetiikka. Oma toimeentulo sen sijaan heitä kiinnostaa.

Jos haluat saada jotain aikaan, niin unohda Ukko Ylijumala, genetiikka, Lapuan Liike  ja kaikki muu vastaava. Tie kansalaisen sydämeen käy lompakon kautta.

Ei pidä paikkaansa. White flight alkaa todella helposti. Oliko se vain 3% kun pinnoista paikallisesti muuttuu mustiksi, niin valkoiset alkavat vaihtamaan maisemaa.

Asiat eivät kiinnosta sen takia, koska niitä ei ole ennen tarvinnut mietiä. Nyt ne asiat ovat todella ajankohtaisia ja ongelmana tuntuu olevan lähinnä se, että eräät koittavat pitää asioita piilossa.

[Paxe]

Jos haluat saada jotain aikaan, niin unohda Ukko Ylijumala, genetiikka, Lapuan Liike  ja kaikki muu vastaava. Tie kansalaisen sydämeen käy lompakon kautta.

Kuten päättäjät ovat jo kauan sitten huomanneet tässä pakolaisasiassa, tuo korostamani lause toimii myös kääntäen; Aylanista lähtien noita pakolaisia, joista suurin osa on naisia ja lapsia, tulevat äärimmäisestä hädästä ja köyhyydestä yms. jargonia...
Ja näin nähdään: Tie kansalaisen lompakkoon käy sydämen kautta.

[Roope]

Svenska Ylellä juttua 16-vuotiaana Suomeen turvapaikanhakijana Sri Lankasta saapuneesta Harry Mertasesta (silloin vielä Kugamoorthy), joka ei kitise suomalaisuuden määritelmästä, vaan päätti olla suomalainen. Ja on.

- Minä päätin, että jos haluan onnistua rakentamaan täällä uuden elämän, minun on hyväksyttävä kulttuuri ja elämäntapa. Samalla unohdin oman kulttuurini ja kieleni ja panostin suomen kieleen, ja olen siitä nykyään iloinen.

Mertanen on naimisissa suomalaisen naisen kanssa ja samalla muutti sukunimensä Kugamoorthysta Mertaseksi. Perheensä ylläpitämiseksi hänellä on kaksi eri työtä, kokopäivätyö ja sen lisäksi viikonlopputyö ovivahtina yöelämässä.

Mertasen neuvo maahantulijoille, jotka haluavat jäädä Suomeen, on lyhyt ja hyvä: Hyväksykää kulttuuri, maassa maan tavalla. Pitäkää positiivinen asenne, älkää valittako. Silloin ei tarvitse miettiä, tuleeko hyväksytyksi vai ei.

- Riippuu aika pitkälle itsestä, kuinka täällä pärjää.  (käännös)

Svenska Yle: Finsk, finskare, Harry - flyktingen Kugamoorthy blev Mertanen 14.1.2015

Luultavasti yksi tärkeä tekijä nopeassa integroitumisessa oli se, että Harryn perheenyhdistämishakemus hylättiin.

[UgriProPatria]

Kun tietää mitä on suomalaisuus, on helppo määrittää, kuka on suomalainen ja kuka ei.
Suomalainen on henkilö, joka on suomalainen.

[Larva]

Mä olen miettinyt tätä asiaa paljon ja alan kallistua yhä enemmän sille kannalle, että suomalainen ei voi olla, jos ei 1) puhu suomea (edes välttävästi), 2) pidä maastamme ja suomalaisista ja 3) kunnioita ainakin suurinta osaa Suomen laista. Jotenkin varsinkin tuo kielikysymys sekä rakkaus suomalaiseen kulttuuriin nousevat kärkeen. Ilman suomen kieltä ei olisi suomalaisiakaan.

[UgriProPatria]

Mä olen miettinyt tätä asiaa paljon ja alan kallistua yhä enemmän sille kannalle, että suomalainen ei voi olla, jos ei 1) puhu suomea (edes välttävästi), 2) pidä maastamme ja suomalaisista ja 3) kunnioita ainakin suurinta osaa Suomen laista. Jotenkin varsinkin tuo kielikysymys sekä rakkaus suomalaiseen kulttuuriin nousevat kärkeen. Ilman suomen kieltä ei olisi suomalaisiakaan.

Olennainen on myös suomalainen henki, ajattelutapa, Suomen monipuolisen maan, pikkukaupunkien ja maaseudun mullasta nouseva.

"Alussa oli suo, kuokka ja Jussi."

[Shemeikka]

Henkilön suomalaisuuden määrittävät muut kuin henkilö itse. Suomessa asuva somali voi tuntea itsensä suomalaiseksi, mutta se ei tarkoita että muut somalit tai suomalaiset/Suomessa asuvat pitävät häntä suomalaisena.

Ja suomea puhuva etninen suomalainen voi pitää itseään vaikkapa ruotsalaisena tai maailmankansalaisena, mutta muut monesti pitävät häntä suomalaisena.

Kansallisuus on kuin viina; itse luulee vain ottavansa ilon irti elämästä mutta muitten mielestä on surkea rapajuoppo.

[Rubiikinkuutio]

Henkilön suomalaisuuden määrittävät muut kuin henkilö itse. Suomessa asuva somali voi tuntea itsensä suomalaiseksi, mutta se ei tarkoita että muut somalit tai suomalaiset/Suomessa asuvat pitävät häntä suomalaisena.

Oikeastihhan he eivät edes tunne itseään suomalaiseksi. En ole ikinä nähnyt yhtään euroopastakaan tulevaa maahanmuuttajaa, joka oikeasti tuntisi itsensä suomalaiseksi, vaan kaikki puhuvat erilaisista välitiloista ja monista identiteeteistä. Ja nämä eurooppalaiset monet vieläpä eivät eroa ulkonäöllisesti perinteisistä suomalaisista ja heidän kultuurrinsa on huomattavan paljon lähempänä meitä kuin vaikkapa somalien.

Todellisuudessa somalit hakenevat sillä suomalaisuuden hokemisella hyväksyntää muilta suomalaisilta vaikka eivät oikeasti itse tunnekkaan olevansa oikeasti suomalaisia.

[siviilitarkkailija]

Kansallisuus on kuin viina; itse luulee vain ottavansa ilon irti elämästä mutta muitten mielestä on surkea rapajuoppo.

Minusta tuossa määritelmässä menee sekaisin eurostoliittolaisuus ja kansallisuus. Kansallisuudelle ja kansallistunteelle on rajat. Eurostoliiton uber-ihmisille sensijaan ei näytä olevan mitään tolkkua tai rajaa kun liitelevät hybriksessään.

Kansallisuus on kuin kalja. Kaljaa voi juoda ja sitä juodaan mutta varsinaiseen känniin pääseminen ei oikein onnistu millään. Parhaimmillaan on kun seurataan laadukasta jalkapalloa hyvässä seurassa. Liittovaltio on kuin viina. Pieninäkin annoksina aiheuttaa vakavaa päihtymistä ja sekavuustiloja joita seuraa armoton krapula. Nautitaan yksin, ei seurassa.

[junakohtaus]

Jos oletamme vilpittömyyden, henkilön minimissään täytyy kysyttäessä vastata olevansa suomalainen. Vilpittömyyden vaatimus ei täyty, milloin henkilö brassaillakseen ilmoittaa olevansa kosmopoliitti, vaikka on niin umpifinski kuin olla voi plus muut vastaavat rajatapaukset.

Täältä katsoen on olemassa jonkinlainen ylisukupolvinen me, jota ei voi sormia napsauttamalla lakkauttaa ja johon ei voi heittämällä lisätä asioita. Itse olen avoimempaa linjaa ja pidän mahdollisena liittyä jengiin mukaan vailla henkilökohtaista suhdetta suomalaisuuden menneeseen jatkumoon, mutta minunkin näkemykseni mukaan pelkällä passilla on vain juridisia ominaisuuksia.

[Saturnalia]

Henkilön suomalaisuuden määrittävät muut kuin henkilö itse. Suomessa asuva somali voi tuntea itsensä suomalaiseksi, mutta se ei tarkoita että muut somalit tai suomalaiset/Suomessa asuvat pitävät häntä suomalaisena.
Ja suomea puhuva etninen suomalainen voi pitää itseään vaikkapa ruotsalaisena tai maailmankansalaisena, mutta muut monesti pitävät häntä suomalaisena.

Noinhan se usein on. Oma kuva itsestä poikkeaa usein voimakkaastikin siitä mikä kuva muilla sinusta on. Itse pidän itseäni varttivenäläisenä suht lukeneena stadilaisena, mutta enemmistön mielestä olen umpisuomalainen maalaisjuntti. En minä sitä sinänsä pahalla ota, maalaisuus on ok. Ihan hyvähän se on että suomalaisena pidetään. Jotkut kyllä huomaavat pientä eroa, mutta tarkkasilmäisyys vaatii luopumista mahdollisuudesta paheksua, ja on siksi harvinaista. Objektiivisuus kun on heikko vastustaja halulle tuntea ylemmyyttä. Se on aina hauskaa kun itse maalla kasvanut Helsinkiin hiljattain muuttanut on ihan varma että minä ole maalta. En jotenkin edusta heille kuvaa jostakin stereotyyppisestä stadilaisesta. Suvakit ovat ihan varmoja usein että olen 100% suomalainen, koska se mahdollistaa minun haukkumiseni. Toisinaan tuottaa nautintoa tuottaa heille pettymys, vaikka konservatiivimulkku olenkin.

[Kimmo Pirkkala]

Todellisuudessa somalit hakenevat sillä suomalaisuuden hokemisella hyväksyntää muilta suomalaisilta vaikka eivät oikeasti itse tunnekkaan olevansa oikeasti suomalaisia.

Aivan. "Miksi meitä ei hyväksytä suomalaisiksi" pitää sisällään sen, että se alkuperäinen etnisyys koetaan huonompana asiana.

Tähän lankaan ei pitäisi mennä, sillä etnisyys ei ole yhtä kuin arvo ja sen sanominen, että x ei ole suomalainen ei ole yhtä kuin sen x:n dissaaminen.

[Elemosina]

Naistenlehdessä arvioidaan suomalaisuutta arktisen sijaintimme perustella.
Huom. Yllättäen ei sisällä mokumokua juurikaan!

Oletko arktinen luonne – Testaa, kuinka suomalainen olet

Arktinen persoonallisuus on temperamentti, jonka karuissa pohjoisen olosuhteissa eläneet ihmiset ovat kehittäneet pärjätäkseen. Psykiatri Antti Liikkanen väittää, että yli puolella suomalaisista on sellainen.

Mitä yhteistä on Marimekon perustajalla Armi Ratialla, poliitikko Paavo Lipposella ja näyttelijä Ville Haapasalolla? Kyllä, he ovat kaikki suomalaisia. Ja he kaikki ovat vaikutusvaltaisia talouden, yhteiskuntaelämän tai taiteen tekijöitä.

Mutta siinä ei ole vielä koko totuus ainakaan, jos uskomme psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkasta. Hän väittää, että edellä luetelluilla henkilöillä on lisäksi arktinen persoonallisuus. Eikä vain heillä vaan myös esimerkiksi entisellä YK:n apulaispääsihteerillä ja ministerillä Helvi Sipilällä, diplomi-ekonomi Lenita Airistolla, kirjailija Jari Tervolla sekä hirviölaulaja Lordilla alias Tomi Putaansuulla.

Ja ehkä myös sinulla.

Mikä ihmeen arktinen persoonallisuus?

– Arktinen persoonallisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan temperamenttia, jonka karuissa ja kovissa olosuhteissa eläneet ihmiset ovat kehittäneet pärjätäkseen, kertoo Antti Liikkanen, joka on tutkinut vuodenaikojen, stressin ja perinnöllisyyden vaikutusta ihmismieleen.

Rohkeutta ja periksiantamattomuutta

Poikkeuksellinen rohkeus ja periksiantamattomuus ovat Antti Liikkasen mukaan esimerkkejä arktiselle persoonallisuudelle tyypillisistä piirteistä.

– Arktisia piirteitä ovat myös työhulluus, saalistusvietti ja muukalaispelko sekä toisaalta luovuus ja sisukkuus, Antti Liikkanen listaa.

Arktiset ihmiset asuvat Liikkasen määritelmän mukaan 60. leveyspiirin yläpuolella, siis Suomen korkeudella.

– Olemme siitäkin harvinaisia, että käytännössä näin pohjoisessa sijaitsevia kokonaisia valtioita ei ole juuri muita kuin Suomi, Liikkanen sanoo.

– Yhteensä arktisella alueella asuu noin 10 miljoonaa ihmistä, ja heistä puolet on suomalaisia. Luultavasti esimerkiksi inuiiteilla on samoja arktisia piirteitä kuin meillä suomalaisilla.

Tutkimusten mukaan 40–60 prosentilla suomalaisista on kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja sopeutua. Tämän perusteella voitaisiin väittää, että noin puolet suomalaisista on persoonallisuudeltaan arktisia. Loput ovat sitten jotakin muuta, kenties keskieurooppalaisempaa tai ainakin vähemmän arktista ihmistyyppiä.
...
Näin arktinen ihminen käyttäytyy Facebookissa

Arktinen muinaisihminen keräsi saalista silloin, kun luonto oli siihen otollinen. Samoin tekee arktinen nykyihminen: hän metsästää, viljelee, kalastaa, marjastaa ja sienestää.

– Saalistamisemme on kärjistynyt jopa ahneuden asteelle. Haalimme ja varastoimme, tarvitsemme tai emme.

Tämä tulee Liikkasen mukaan esiin esimerkiksi syksyisin Facebookiin ladattavina marja- ja sienisaaliina, joita ylpeinä esittelemme.

– Saalistamiseen liittyvä ahneus näkyy myös suomalaisessa työnarkomaniassa. Saaliit eivät tänä päivänä ole välttämättä enää hirvenruhoja ja hillopurkkeja, vaan rahaa, mainetta ja kunniaa, joita hamstrataan hulluuteen asti.

Saalistamiseen liittyy suojautuminen. Kun arktinen ihminen on jotain saanut haalittua, hän suojaa sitä kynsin hampain.

– Tämä näkyy tarpeena pitää rajat tiukasti kiinni ja suhtautua epäilevästi ulkopuolisiin. Muualta tulevat koetaan uhkana, jolta on syytä suojautua. Nyt suomalaisten arktisuus on jälleen noussut esille lisääntyneen maahanmuuton vastustuksena.
...
http://anna.fi/liikunta-ja-terveys/itsetuntemus/oletko-arktinen-luonne-testaa-kuinka-suomalainen-olet/