Uusi rakennuspommi rakenteilla

[Kimmo Pirkkala]

Joo, eihän se home vedessä elä vaan kosteassa ilmassa.

Samoin rossipohjaan tiivistyy aina kosteutta kun olosuhteet ovat oikeat ja Suomessa sellaisia olosuhteita on aina.

Ulkoilmasta tulevaa kosteutta voi tiivistyä rossipohjaan vain silloin kun rossipohjan pinnat ovat ulkoilmaa viileämpiä ja ulkoilma on hyvin kosteaa. Tämä ei ole mikään mutupohjalla fiilisteltävä asia, vaan selvää fysiikkaa. Sellaisia olosuhteita Suomessa on aika harvakseltaan ja vain kesäkuumalla.

[AIP]

Mjoo. Tämä mökki on kohtuullisen kukkulan rinnepuolella ja täällä tuulee aina. Alla on tukeva kerros hiekkaa, karkeaa kvartsihiekkaa sekä harjusoraa (arkeologisin kaivuutöin havaittu, en kuitenkaan tiedä kuinka syvälti on kussakin kohdassa, täällä jossain on se kalliokin) ja vesi menee maasta läpi kuin kalja miehestä. Ehkäpä siinä osaselitys siihen, että tämä on vielä pystyssä. Varsinaisten hirsien ansioksi en laske kovinkaan paljoa, mutta olen tyytyväinen siihen, että ne ovat vielä kunnossa.

Kuntotarkastaja ehdotti niskaojan kaivamista tontin yläreunaan. En ole kuitenkaan jaksanut sellaiseen ryhtyä, kun sulamisvedet eivät ehdi näkyä pinnalla. Jonkun isoisoisä on joskus saanut valita hyvän paikan ja kiva juttuhan se minulle on.

[Jiigee]

Kyllä se näinkin on mutta jos poraat seinään 10mm reiän niin taitaapi tulla ilma pelkästään sisäänpäin?

Se riippuu hyvin paljon ulkoisista olosuhteista.  Oheinen linkki varmaan selventää asiaa.

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kosteusvauriot/kosteustekninen_toiminta/ilmavirtaukset_rakennuksessa/#_Asiantuntijatieto

Ongelmanahan paksussa eristeessä on se, että seinän ulkopuoli jäähtyy eristepaksuuden kasvaessa.  Esimerkiksi rintamamiestalot ovat aikanaan toimineet loistavasti, koska rakenteisiin joutunut kosteus on kuivunut lämmönhukan vuoksi pois.  Tuo on tietenkin nykyisillä energianhinnoilla hyvin kallis keino hoitaa kosteusongelma.

Kokonaan toinen asia on se, että VTT:n tutkimuksen mukaan kaikki tuuletusraolliset puujulkisivuiset seinät homehtuvat, kun olosuhteet keväällä ja syksyllä ovat otolliset.  Tuon vuoksi esimerkiksi Asumisterveysoppaan homerajoja ei sovelleta lämmöneristeen ulkoseinän puoleiseen pintaan.  Ei tässä homeongelmassa siis mitään uutta ole.  Kyse kai onkin siitä, että milloin tuollainen homehtuminen on haitallista ja milloin ei.  Paksuissa seinissä ja koneellisessa ilmanvaihdossa on se etu, etteivät seinän ulkopinnan homeitiöt hallitsemattomasti kulje ilmavuotojen mukana sisäilmaan. 

Ongelmana ovatkin sitten kaikki epäjatkuvuuskohdat (ikkunat, ovet, ala- väli- ja yläpohjien liitokset, läpiviennit jne), joista tuota hallitsematonta ilmavuotoa voi tapahtua.

[jka]

Sellaisia olosuhteita Suomessa on aika harvakseltaan ja vain kesäkuumalla.

Täällä ei taida olla homeongelman kanssa kauheasti tekemistä miten paljon noita ongelmapäiviä on. Home muodosutuu oikein suotuisissa olosuhteissa muutamassa päivässä. Siihen nähden ei paljoa lämmitä vaikka noita ongelmapäiviä olisi vain muutama vuodessa jos home ehtii silloin jo aloittaa kasvamisen.

[Kimmo Pirkkala]

Varsinaisten hirsien ansioksi en laske kovinkaan paljoa, mutta olen tyytyväinen siihen, että ne ovat vielä kunnossa.

Kyllä hirret kestävät satoja vuosia. Ei niille tule mikään 'käyttöikä' täyteen, jos vain kosteuspuoli ei pääse raiskaamaan ja niitä käsitellään jollain tarkoitukseen sopivalla päällysteellä, vaikka punamultamaalilla. Suomessa on satoja vuosia vanhoja puukirkkoja ja voisi olla varmaan vanhempiakin ilman tulipaloja. Norjastahan löytyy tuhatkin vuotta vanhoja puukirkkoja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauvakirkko

Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta rakennusteknisesti aika huikeaa puurakennusta tuosta itärajan takaa Äänisen saarelta Karjalasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kizhi

[JNappula]

Omat suosikkini rakennusratkaisuiksi ja materiaaleiksi:

* Seinät Siporex/Xella Ytong harkoista, alapohja, välipohjat ja yläpohja Siporex tai Xella Ytong elementeistä. Näin ollen koko runko yksiaineinen ja tiivis.
* Ikkunoiksi valitsisin alumiinikarmiset Schüco:n ikkunat, ovat tiiviit ja huoltovapaat.
* Pyöriväkennoinen tehokas ilmanvaihtokone

Katos, kauppias itsekin ilmestyi paikalle.

En jaksa nyt kommentoida koko juttuasi mutta se oli niin täynnä virheitä, että oksat pois. Sanon nyt vaan sen, että suurin osa Suomen rintamamiestaloista on rakennettu tiiviisti vierekkäin ja tasasille pelliolle. Siis ihan samanlaisille tonteille mitä nykyään kaavoitetaan. Tamperelaiset maisemakuvauksesi johtuu siitä, että Tampere on kukkulainen kaupunki. Etenkin Pyynkinin alue, jonka lienee maalauksesi motiivi.

Kiitos, mutta olen kyllä ihan muulla alalla. Suurin osa rintamamiestaloja onkin homepommeja. Vain parhaille paikoille rakennetut ovat edes kelvollisessa kunnossa, ja nekin sillä edellytyksellä että muuten talot on pidetty kunnossa. Parasta noissa on tontti yleensä suht. lähellä kaupungin keskustaa. Silloin kun ne ovat kaavoitettuja niin toki ne ovat olleet kaupungin laitamilla. Kovin tiiviisti noita ei ainakaan nykymittapuun mukaan ole rakennettu kun noista on yleisesti lohkottu näitä kirvesvarsitontteja.

Olen itseasiassa aikapaljon lueskellut nimenomaan noita rintamamiestalofoorumeita jne. aikoinaan, ihan mielenkiinnosta.  Nehän on rakennettu jo alunperinkin sodan jälkeen pula-aikana huonolaatuisesta rakennusmateriaalista amatöörien voimin. Muissakin vanhoissa taloissa on samoja ongelmia.

Mutta yleisesti ottaen uudet talot ovat huomattavasti paremmin rakennettuja, paremmista materiaaleista ja paremmalla ymmärtämyksellä. Muunmuassa:

* nykyään tehdään kunnon salaojat ja sadevesiviemäröinnit
* samoin kapillaarikatkot talon alle
* niinkuin myös radontuuletus
* sokkelit ympäröidään tavoilla jotka estävät kosteuden pääsyä rakenteisiin. Ennen käytettiin mm. pikeä joka ei kestä vuosikymmeniä.
* Kattomateriaaleina ei enää käytetä juurikaan huopaa niinkuin vielä muutama kymmenen vuotta stten vaan kestävämpiä materiaaleja. Ja niiden teolliset läpiviennit ovat fiksuja ja vettä pitäviä. Ja tietysti myös aluskatetta.
* Koneellinen (ja siten toimiva) ilmanvaihto on käytännössä pakollinen.
* Kosteissa tiloissa (ja muuallakin) on lattialämmitykset jotka kuivattavat rakenteita, ei ollut vielä 70-luvullakaan kuin harvoissa taloissa.
* Kosteussulut ja vesieristykset tehdään nykyisin viimeisen päälle.
* Vesijohdot tehdään PEX-putkilla suojaputkien sisällä ja fiksuilla hanakulmarasioilla, eli vesivahingot käyttövesiputkistosta minimoidaan.
* Viemäriputketkin tehdään kestävämmistä materiaaleista kuin ennen.

Itse suosisin nimenomaan harkkotaloja koska niissä mahdollisen höyrynsulun ja ilmanvaihdon pettämisestä johtuva kosteuden siirtyminen rakenteisiin ei tiivisty rakenteen sisällä. Ohutsaumamuuratut harkkotalot on myös helppo tehdä tiiviiksi. Samoin läpivientien tiivistäminen on helppoa laastilla/urtsulla/tiivistemassoilla. Tosin riski tuolle kosteuden tiivistymiselle puurakenteisiinkaan on kyllä melko pieni, suurempi ongelma lienee se jos eristeet on sinne seinän sisään laitettu kosteina. Ihmettelen kyllä monien rakenteilla olevien kerrostalojen seisovan ulkosalla villat seinissä näillä keleillä.

[Alfresco]

Eristeharkko jossa rakenne on kivi-eriste-kivi toimii myös mutta eristeen ulkopuolinen kivi rapautuu ja raudoitus ruostuu

Näitä valmiiksi eristettyjä (polyuretaani) harkkojahan on nykyään olemassa mutta onko todellakin niin että uloin kivi haperoituu? En ole kuullut tästä ongelmasta. Osaatko kertoa mistä on kyse?

[Kimmo Pirkkala]

Sellaisia olosuhteita Suomessa on aika harvakseltaan ja vain kesäkuumalla.

Täällä ei taida olla homeongelman kanssa kauheasti tekemistä miten paljon noita ongelmapäiviä on. Home muodosutuu oikein suotuisissa olosuhteissa muutamassa päivässä. Siihen nähden ei paljoa lämmitä vaikka noita ongelmapäiviä olisi vain muutama vuodessa jos home ehtii silloin jo aloittaa kasvamisen.

Muutaman päivänkään kestävä pintakosteus ei puuta homehduta, jos se suurimman osan vuotta saa olla kuivillaan. Homehtuakseen ja lahotakseen puu tarvitsee pitkäaikaisen kosteusrasituksen imeäkseen vettä ja kostuakseen kunnolla. Jokainen jolla on halkoliiteri tietää tämän. Pelkästään ulkoilmasta saatavalla kosteudella puu ei homehdu koskaan. Ja on hyvin kyseenalaista syntyykö rossipohjaan ja säätilaan ikinä sellaisia olosuhteita, että kosteus alkaa tiivistyä rossipohjan puurakenteisiin. Kosteus tiivistyy kuitenkin ensimmäisenä viileämpiin betoni- ja kivirakenteisiin, jotka eivät ole asuintiloja vasten.

[Kimmo Pirkkala]

Eristeharkko jossa rakenne on kivi-eriste-kivi toimii myös mutta eristeen ulkopuolinen kivi rapautuu ja raudoitus ruostuu

Näitä valmiiksi eristettyjä (polyuretaani) harkkojahan on nykyään olemassa mutta onko todellakin niin että uloin kivi haperoituu? En ole kuullut tästä ongelmasta. Osaatko kertoa mistä on kyse?

Mistä lähtien niissä eristeharkoissa on ollut raudoitus?

Toisekseen, kyllähän ne harkkorakenteiset talotkin maalataan ulkopinnasta ja se maalaus voidaan tarvittaessa uusia. Eli mihinkäs se kivi (tai siis 'kivi') siellä alla rapautuisi ja miksi? Ei miksikään.

[jmm]

Eristeharkko jossa rakenne on kivi-eriste-kivi toimii myös mutta eristeen ulkopuolinen kivi rapautuu ja raudoitus ruostuu

Näitä valmiiksi eristettyjä (polyuretaani) harkkojahan on nykyään olemassa mutta onko todellakin niin että uloin kivi haperoituu? En ole kuullut tästä ongelmasta. Osaatko kertoa mistä on kyse?

Mistä lähtien niissä eristeharkoissa on ollut raudoitus?

Täytyy olla raudoitus jos seinä on kantava.

[Alfresco]

Suurin osa rintamamiestaloja onkin homepommeja. Vain parhaille paikoille rakennetut ovat edes kelvollisessa kunnossa, ja nekin sillä edellytyksellä että muuten talot on pidetty kunnossa.

Mikä on sellainen talo jota ei tarvitsisi pitää kunnossa? Rintamamiestalo ei ainakaan rakenteelisesti ole homepommi. Jos talo homehtuu se johtuu siitä, että sitä on modifioitu jälkikäteen, jätetty rapistumaan, piha kasvanut umpeen tms.

En ole puhumassa rintamamiestalojen puolesta sen kummemin mutta ne on pidetty sen verran hyvänä ja halpana konstruktiona, että se on kokemassa jonkinlaisen pienen renesanssin. Kulttuurirahasto teetätti äskettäin rintamatlo piirrustuksia eri arkkitehdeillä: http://www.k3-talot.fi . Ideana oli käyttä vanhoja rakenteita eli painovoimainen ilmanvaihto ja ilman höyrysulkuja. Piirrustukset on vapaasti käytettävissä.

* nykyään tehdään kunnon salaojat ja sadevesiviemäröinnit
* samoin kapillaarikatkot talon alle
* niinkuin myös radontuuletus
* sokkelit ympäröidään tavoilla jotka estävät kosteuden pääsyä rakenteisiin. Ennen käytettiin mm. pikeä joka ei kestä vuosikymmeniä.
* Kattomateriaaleina ei enää käytetä juurikaan huopaa niinkuin vielä muutama kymmenen vuotta stten vaan kestävämpiä materiaaleja. Ja niiden teolliset läpiviennit ovat fiksuja ja vettä pitäviä. Ja tietysti myös aluskatetta.
* Koneellinen (ja siten toimiva) ilmanvaihto on käytännössä pakollinen.
* Kosteissa tiloissa (ja muuallakin) on lattialämmitykset jotka kuivattavat rakenteita, ei ollut vielä 70-luvullakaan kuin harvoissa taloissa.
* Kosteussulut ja vesieristykset tehdään nykyisin viimeisen päälle.
* Vesijohdot tehdään PEX-putkilla suojaputkien sisällä ja fiksuilla hanakulmarasioilla, eli vesivahingot käyttövesiputkistosta minimoidaan.
* Viemäriputketkin tehdään kestävämmistä materiaaleista kuin ennen.

Juuri mikään noista ei varsinaisesti liittynyt ketjun aiheeseen joka oli tiivis pullorakentaminen. Tottakai kannattaa tehdä salaojat ja vesieristeet oli talo mikä tahansa, mutta ne ei poista paksun eristeen tuomaa rekenteellista riskiä homeongelmista. Tämä homeongelma siis syntyy pelkästä elämisestä talon sisällä ja ilmenee mm. seinissä. Se ei ole riippuvainen esim. sadevesistä mitenkään.

[Alfresco]

Eristeharkko jossa rakenne on kivi-eriste-kivi toimii myös mutta eristeen ulkopuolinen kivi rapautuu ja raudoitus ruostuu

Näitä valmiiksi eristettyjä (polyuretaani) harkkojahan on nykyään olemassa mutta onko todellakin niin että uloin kivi haperoituu? En ole kuullut tästä ongelmasta. Osaatko kertoa mistä on kyse?

Mistä lähtien niissä eristeharkoissa on ollut raudoitus?

"Raudoitus" tarkoitti varmaan harkkojen väliin laastiin laitettavia raudoituksia.

[jka]

Ja on hyvin kyseenalaista syntyykö rossipohjaan ja säätilaan ikinä sellaisia olosuhteita, että kosteus alkaa tiivistyä rossipohjan puurakenteisiin. Kosteus tiivistyy kuitenkin ensimmäisenä viileämpiin betoni- ja kivirakenteisiin, jotka eivät ole asuintiloja vasten.

Laita nyt vaikka googleen "rossipohja homevaurio" niin saat kymmenittäin keissejä ja kuviakin rossipohjassa olleen orgaanisen materiaalin homehtumisesta, jonka syy on ollut pelkästään ilmankosteus puutteelisen tuuletuksen myötä.

[Alfresco]

Ja on hyvin kyseenalaista syntyykö rossipohjaan ja säätilaan ikinä sellaisia olosuhteita, että kosteus alkaa tiivistyä rossipohjan puurakenteisiin. Kosteus tiivistyy kuitenkin ensimmäisenä viileämpiin betoni- ja kivirakenteisiin, jotka eivät ole asuintiloja vasten.

Laita nyt vaikka googleen "rossipohja homevaurio" niin saat kymmenittäin keissejä ja kuviakin rossipohjassa olleen orgaanisen materiaalin homehtumisesta, jonka syy on ollut pelkästään ilmankosteus puutteelisen tuuletuksen myötä.

Homevaurioita on runsaasti laattapohjissa. Tuossa koko pläjäys erilaisia ongelmia mitä niihin liittyy: http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/maanvastainen_betonilaatta/

[mikkoR]

Muuratuissa harkkoseinissä on normaalisti joka toisessa tai joissain tapauksissa joka kolmannessa varvissa 2kpl 8mm harjateräksiä.
Harkko voi olla esim. RUH-240 ja tarkoittaa reikäuraharkko, reikä siksi että kevenee ja ura raudoituksia varten.
Eristetty harkko on sellainen missä on kahden kivipinnan välissä polystyreeni tai uretaani eriste, ura myöskin raudoitusta varten.
Usein raudoitukset alkaa rapisemaan koska ne ovat liian pinnassa ja alkaa ruostumaan mutta käytännössä harkot ovat idioottivarmat jos vain laastit on sivulle asti ja slammaus tehty kuten pitäisi aina tehdä.

Myös valettaviin harkkoihin tulee raudoitukset.

Sitten hirret ja niiden käsittely:
Ei hirsiseiniä ole maalattu kuin rapiat sata vuotta eikä se hirsi sitä tarvitse jos kaikki on muuten ok. joskaan ei siitä välttämättä ole haittaa.
Tämä punamulta on käytännössä puuroa johon on sekoitettu savea sekä jotain muuta tarpeista riippuen.

[jka]

Homevaurioita on runsaasti laattapohjissa. Tuossa koko pläjäys erilaisia ongelmia mitä niihin liittyy: http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/maanvastainen_betonilaatta/

Hohoijaa. Olenko väittänyt että missään perustusrakenteessa ei olisi ongelmia? Tällä sensijaan ollaan väitetty että joku perustusratkaisu, varsinkin rossipohja olisi jotenkin ongelmattomampi kuin joku toinen. Lue nyt edes samalta sivulta linkki rossipohjan ongelmiin ennen kuin alat puhua sen erinomaisuudesta.

[Kimmo Pirkkala]

Ja on hyvin kyseenalaista syntyykö rossipohjaan ja säätilaan ikinä sellaisia olosuhteita, että kosteus alkaa tiivistyä rossipohjan puurakenteisiin. Kosteus tiivistyy kuitenkin ensimmäisenä viileämpiin betoni- ja kivirakenteisiin, jotka eivät ole asuintiloja vasten.

Laita nyt vaikka googleen "rossipohja homevaurio" niin saat kymmenittäin keissejä ja kuviakin rossipohjassa olleen orgaanisen materiaalin homehtumisesta, jonka syy on ollut pelkästään ilmankosteus puutteelisen tuuletuksen myötä.

Tottakai, enhän minä ole väittänytkään, etteikö puutteellinen tuuletus voi johtaa homevaurioon rossipohjassa. Mutta kun sinä väitit, että rossipohjan homevaurion aiheuttaa ulkoilmasta kondensoitunut kosteus.

[jka]

Tottakai, enhän minä ole väittänytkään, etteikö puutteellinen tuuletus voi johtaa homevaurioon rossipohjassa. Mutta kun sinä väitit, että rossipohjan homevaurion aiheuttaa ulkoilmasta kondensoitunut kosteus.

Luehan nyt sinäkin tuo sisäilmayhdistyksen juttu myös rossipohjan ongelmista:

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/betoninen_alapohja_/


"Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä
....
Kosteuden kondensoituminen alapohjan alapintaan tai ryömintätilan kylmille sisäpinnoille esimerkiksi seinän ja lattian liittymässä"

[Alfresco]

Homevaurioita on runsaasti laattapohjissa. Tuossa koko pläjäys erilaisia ongelmia mitä niihin liittyy: http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/maanvastainen_betonilaatta/

Hohoijaa. Olenko väittänyt että missään perustusrakenteessa ei olisi ongelmia? Tällä sensijaan ollaan väitetty että joku perustusratkaisu, varsinkin rossipohja olisi jotenkin ongelmattomampi kuin joku toinen. Lue nyt edes samalta sivulta linkki rossipohjan ongelmiin ennen kuin alat puhua sen erinomaisuudesta.

En ole väittänyt, että rossipohja olisi ongelmaton. Ongelmatonta pohjaa ei edes ole olemassa. On selvä että rossipohjankin voi tyriä tekemällä sen väärin. Ei mikään rakennelma ole immuuni tunareille.

Rossipohjia on monenlaisia eikä kaikki ole samanmitalisia mitä tulee kosteuskestävyyteen. Pidän erityisesti tolppien varassa olevaa rossipohjaa parhaimpina menetelminä koska:

- rakenne on tunnettu ja koettu vuosisatojen takaa
- se on helppo ja halpa rakentaa
- alapohjan tuuletus poistaa merkittävän osan kosteusongelmista
- ei kärsi betonilaatan halkeamiongelmista
- korkea rossipohja mahdollista myös säilytystilat talon alle
- mahdollistaa rakenteiden korjaamisen altapäin (paljastaa yleensä mm. putkivuodot nopeasti)
- minusta korkealla selkeillä portailla oleva talo on esteettisesti hieno

Koko keskustelu alkoi siitä että väitit rossipohjan edellyttävän parin metrin tolpat. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkansa vaan ja perustui virhellisiin ajatuksiisi betonisesta katoksestasi.

Jos itse rakentaisin talon tekisin sen kohtalaisen korkeille harkkotolpille. Se näyttää tällä hetkellä olevan riskittömin tapa saada ilmava pohjarakenne. Tolpat voi rapata siistiksi ja sivustat peittää koristeellisella puulistaverkotuksella.

[Kimmo Pirkkala]

Tottakai, enhän minä ole väittänytkään, etteikö puutteellinen tuuletus voi johtaa homevaurioon rossipohjassa. Mutta kun sinä väitit, että rossipohjan homevaurion aiheuttaa ulkoilmasta kondensoitunut kosteus.

Luehan nyt sinäkin tuo sisäilmayhdistyksen juttu myös rossipohjan ongelmista:

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/betoninen_alapohja_/


"Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä
....
Kosteuden kondensoituminen alapohjan alapintaan tai ryömintätilan kylmille sisäpinnoille esimerkiksi seinän ja lattian liittymässä"

Ja mistä se kosteus on peräisin? Jos se on peräisin ulkoilmasta, niin miksi itsekin puhut...

...homehtumisesta, jonka syy on ollut pelkästään ilmankosteus puutteelisen tuuletuksen myötä.

[Kimmo Pirkkala]

Jos itse rakentaisin talon tekisin sen kohtalaisen korkeille harkkotolpille. Se näyttää tällä hetkellä olevan riskittömin tapa saada ilmava pohjarakenne. Tolpat voi rapata siistiksi ja sivustat peittää koristeellisella puulistaverkotuksella.

Näin tekisin minäkin. Tuohan olisi tavallaan 'äärimmilleen viety rossipohja', jossa tuuletusaukot ovat koko seinän levyiset.

Tuollaisessa, ja myös rossipohjaisessa ryömintätilassa on se etu maanvaraiseen laattaan verrattuna, että rakenteet ovat tarkistettavissa ja jos epäilyttää niin tuuletus on suht helposti paranneltavissa ilman kallista ammattilaisapua.

[Sour-One]

Kyllähän näistä on varoiteltu, oliko se niin, että suomessa talo kastuu viisi kuukautta ja kuivuu seitsemän kuukautta?

Jos talossa on asiallisesti sisäpinnassa höyrysulku, lasivilla eristeenä, ulkopinnalla tuulensuoja ja sitten ilmarako ja lopuksi julkisivuverhous sekä huolehditaan ilmanvaihdosta, niin mikä talossa kastuu?

Mielestäni on koomista tuomita em. rakennustapa mediasta luettavien tapausten vuoksi. Jotka on yksittäistapauksia kokonaisuutena tarkasteltaessa.

[mikkoR]

Yksi joka voittaa tässä leikissä on spu.
Uretaanieristeet tulevat olemaan ainoa järkevä eriste kokonaisuutta mietittäessä, sillä saa pienellä seinän paksuudella hyvän U-arvon ja materiaali on hyvin palonkestävää sekä lahoamatonta ja vettä sitomaton.

Ainoa huono puoli on törkeän kallis hinta joka tosin tasoittuu monessa asiassa mutta on silti kallis ja hyviä suunnittelijoita on vielä vähän jotka ymmärtävä sen käyttömahdollisuudet.

[Kimmo Pirkkala]

Sour-One: Näin se juuri on. Homejutuissa on ylitetty hysteriaraja aikoja sitten.

mikkoR: Voi olla hyvinkin näin. Sadan vuoden päästä tiedämme, kestääkö uretaani sata vuotta. Emme aiemmin.

[Alfresco]

Mielestäni on koomista tuomita em. rakennustapa mediasta luettavien tapausten vuoksi. Jotka on yksittäistapauksia kokonaisuutena tarkasteltaessa.

Ympäristöministeriön mukaan puolessa omakotitaloissa olisi kosteusvaurioita ja 5-10% ovat oireilevia. Päälle vielä muut asuinrakennukset ja julkiset rakennukset. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/09/10/venalaista-rulettia-hometalo-voi-yllattaa/201112492/139 . Asuntoja Suomessa taitaa olla päälle pari miljoonaa. Aika monta "yksittäistapausta" siitä kyllä tulee.

Tuossa muuten mielenkiintoinen artikkeli talojen homehaitoista ihmisille: http://www.tiede.fi/artikkeli/444/hometalossa_riehuvat_mikrobijengit
Ongelma on todellinen.

[jka]

Koko keskustelu alkoi siitä että väitit rossipohjan edellyttävän parin metrin tolpat. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkansa vaan ja perustui virhellisiin ajatuksiisi betonisesta katoksestasi.

Ensimmäinen vastauksesi tuohon oli niin ala-arvoinen että en viitsinyt siitä edes enää jatkaa, mutta jatketaan nyt sitten.

Rossipohjassa tapahtuu ihan samanlaista kondensoitumista oikeissa olosuhteissa. Rossipohjasta et voi koskaan etukäteen laskea mikä tuuletus on riittävä. Kaikki riippuu olosuhteista joista talon sijainti ympäröivään maastoon on oleellinen tekijä. Parin metrin tolpat oli ehkä pieni kärjistys mutta ei kuitenkaan kauhean suuri. Ryömintätilan pitää jo nykyisillä rakennusmääräyksillä olla vähintään 1.2 metriä korkea. Jos rakennat talon pahaan katveeseen, jossa pohjavesi on ihan maanpinnassa, niin paljonko itse laittaisit ryömintätilaan korkeutta, että voisit olla etukäteen varma että tuuletus varmasti riittää?

Mikä tuossa alkuperäisessä väitteessä nyt oli sitten väärin?

(Ja se betonilaatta on sen takia, että siinä päällä on myö terassi.)

[Alfresco]

Rakennuslehdestä v. 2008 poimittua:

VTT kumosi parissa viikossa TTY:n tutkimuksen

Ympäristöministeriö ilmoitti vuosi sitten kiristävänsä energiamääräyksiä 30-40 prosentilla vuonna 2010. Päätöksen tueksi se tilasi tammikuussa Tampereen teknilliseltä yliopistolta perusteellisen selvityksen siitä, voidaanko kiristys tehdä ilman, että rakenteiden kosteustekniset riskit kasvavat. TTY ilmoitti marraskuussa, että ei voida. 12.11. päiväämässään tiedotteessa ministeriö ilmoitti käyvänsä tarkoin läpi TTY:n esittämät näkökohdat ja hyödyntävänsä niitä säädösvalmistelussa, mutta jo 28.11 se tilasi uuden tutkimuksen VTT:ltä. Tämä päätyi kahdessa viikossa johtopäätökseen, että mitään ei tarvitse perua. Pelkkä eristepaksuuden kasvattaminen ei lisää jo tunnettuja kosteusriskejä.

Ministeriön tiedotteessa todetaan rohkeasti, että kosteusongelmat voivat jopa vähentyä, jos rakennusten suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käytettäessä. Aivan automaattinen tuo syy-seuraus -yhteys ei kuitenkaan taida olla, eikä VTT:kään näin väittänyt korostaessaan tarkan suunnittelun ja asiantuntemuksen merkitystä matalaenergiarakentamisessa.

TTY:n johtopäätös oli: "Rakennusosien lämmöneristyksen lisääminen heikentää rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja joissakin tapauksissa myös rakenteiden lämpöteknistä toimintaa. Lämmöneristyksen parantaminen viilentää rakennuksen ulkovaipan ulko-osia, jolloin homeen kasvu ja kosteuden kondensoitumisriski niissä lisääntyy. Valtaosa asiantuntijaryhmämme jäsenistä ei näe järkevänä nyt kaavailtua 30-40 prosentin lämmöneristysmääräysten kiristystä. Järkevänä pidetty kiristystaso on ollut karkeasti ottaen noin puolet tästä. Mikäli lämmöneristysmääräyksiä kiristetään, tulee kiristykset painottaa niihin rakennusosiin, joissa määräysten kiristäminen on rakennusfysikaalisesti turvallisinta ja taloudellisesti kannattavinta."

VTT:n johtopäätös oli toinen: "Kosteustekninen toimivuus ei aseta rajoituksia lämmöneristystason parantamiselle 30-40 prosentilla nykyisiin rakentamismääräyksiin verrattuna. Useat rakenneosat soveltuvat matalaenergiarakentamiseen sellaisinaan tai kohtuullisen pienin muutoksin. Muutamien yksittäisten rakenneosien valinta matalaenergiakohteisiin edellyttää erityistä asiantuntemusta ja tarkkaa suunnittelua."

VTT:n mukaan rakenteiden lämpötilakentän muutos voi lisätä kosteuden seurannaisvaikutuksia ja esimerkiksi konvektio voi esiintyä matalaenergiarakenteissa voimakkaampana kuin ohuemmissa eristerakenteissa. Pelkästään paremmasta lämmöneristystasosta johtuvia kosteusvaurioita ei kuitenkaan ole VTT:n tiedossa.

Olennainen kysymys oli VTT:n tutkijoiden mukaan, voidaanko lämmöneristystasoa parantaa ministeriön ehdottamalla tavalla ilman, että tämä lisäisi kosteusteknisen toimivuuden riskejä. VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojasen mukaan voi.

VTT:n matalaenergiarakentamisen asiantuntija Jyri Nieminen ei ollut mukana tässä tutkimukseksi puetussa kirjallisuusselvityksessä. Siksipä Rakennuslehti kysyi viikko sitten eristeteollisuuden tilaisuudessa hänen kommenttiaan TTY:n tutkimuksesta. Nieminen sanoi, että hän ei lähde akateemiseen miekkailuun. Hän tyytyi sanomaan, että TTY oli tehnyt arvokasta työtä tuodessaan esiin rakentamisen yleiset kosteusongelmat ja -riskit. Samalla hän toi kuitenkin esiin, että VTT:llä on kokemusta 1990-luvun alusta saakka matalaenergiataloista, jotka ovat toimineet moitteettomasti. Niemisen mukaan keskustelu riskeistä on liittynyt lähinnä puurakenteisiin. Niissäkään energiatehokkuus ei sinänsä lisää Niemisen mukaan kosteusongelmia.

Akateeminen mittelö osoitti ainakin sen, että VTT:n tutkijat ovat selvästi TTY:tä tehokkaampia tilaustutkimusten tekijöitä. Neljä VTT:n tutkijaa tarvitsi kaksi viikkoa aikaa tehdäkseen tilaajaa miellyttävän raportin. TTY:n 12 tutkijaa, muun muassa kaksi professoria, tarvitsi aikaa 10 kuukautta eikä tilaaja silti ollut tyytyväinen vaan päätyi käyttämään sopivampia asiantuntijoita.

Aivan kaikissa asioissa TTY ja VTT eivät olleet eri mieltä. TTY oli listannut rakennusosat, joissa eristemäärien lisääminen on ongelmatonta ja VTT oli listannut rakenteita, joissa on haasteita. Merkittävä riski liittyy vanhojen rakenteiden tai hirsirakennusten sisäpuoliseen lisäeristämiseen. Molempien listalla olivat myös ryömintätilaiset alapohjat ja tuuletetut yläpohjat, joskin VTT:n mukaan eristemäärän lisääminen nykyisestä ei enää muuta tilannetta olennaisesti. VTT:kin kuitenkin korosti huolellisen suunnittelun ja toteutuksen sekä tuuletuksen merkitystä, koska näissä tiloissa pitää aina varautua homeen kasvuun. Yllättäen VTT oli kriittisempi eristerappauksen riskejä kohtaan kuin TTY.

Molemmat tutkimukset löytyvät ympäristöministeriön nettisivulta rakentamisen alta (www.ymparisto.fi).

Näyttää siltä ettei ole yksimielisyyttä passiivitalojen toimivuudesta edes korkeimmissa asiantuntijapiireissä. Mutta hei, jos emme tiedä niin kokeillaan! Kansa vaan rakentamaan passiivitaloja. Kyllä se selviää sitten vuosien päästä toimiiko vai ei.

[repsikka]

"Olen aina ihmetellyt, etteikö Venetsiassa tunneta lainkaan kosteusvaurioita, etenkin kellarikerroksessa. Samoin Saksassa isojen jokien varsilla näkee taloissa kylttejä, kuinka korkealla tulvavesi on ollut silloin ja silloin, kyllä siellä on ollut vettä reilusti, mutta hometta ei näy missään. "

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Voisiko selitys löytyä siitä, että nuo jokivarsien kylät ja kaupungit on rekennettu satoja vuosia sitten, poltetusta tiilestä ja kivestä, ennen betonin udelleenkeksimistä?

[vainukoira]

Näitä valmiiksi eristettyjä (polyuretaani) harkkojahan on nykyään olemassa mutta onko todellakin niin että uloin kivi haperoituu? En ole kuullut tästä ongelmasta. Osaatko kertoa mistä on kyse?

No kaikki kivihän rapautuu, kun se vuoron perään lämpenee ja jähtyy, eli lämpölaajenee. Kun kivi vielä sisältää kosteutta ilmiö tapahtuu voimakkaammin. Betonissa tämä on tietysti luonnonkiveä kuten vaikka pegmatiittia, graniittia tai gneissiä voimakkaampaa. Sitten kun betonissa on vielä raudoitus joka ruostuu, se tunkee laajetessaan betonia pois tieltään, jolloin betoni halkeilee, ja siinne pääsee entistä enemmän kostetta ja ilmiö kiihtyy.

Tämähän ei ole mikään muutaman vuoden ongelma, mutta 30 vuoden jälkeen näkyy varmasti. Sandwich-laatoin rakennetuissa taloissa näkyy hyvin, koska ovat lähinnä kerrostaloja, jolloin korkeat seinät saavat varmasti viistosadetta vaikka olisi kuinka pitkät räystäät, joita ei ole tyypillisesti ollenkaan. Harkoista rakennetuissa pientaloissa ongelma tulee ilmi myöhemmin, sillä seinät ovat paremmin suojassa sateelta matalan korkeutensa sekä harjakaton ja pitkien räystäiden vuoksi.

Betoni raudoituksineen on erinomainen runkomateriaali mutta sitä ei kannata saattaa kosteudelle ja sateelle alttiiksi vaan verhota mielellään jonkin vettä sitomattoman eristeen suojiin lämpimän ja kuivaan. Vanhoissa kauniissa tiilirunkoisissakin taloissa betoni tai mikä lie se laasti joka on tiilten välissä, on se heikoin kohta. Voi mennä vaikka katselemaan Stadissa sotamuseon seiniä Liisan- ja Pohjoisrannan risteykseen, se laasti on paikoitellen rapautunut niistä kohdista joihin on tullut sadevettä ikkunalaudalta tai muusta vastaavasta. Itse tiili on yleensä erinomaisessa kunnossa. Tämä on tosin erittäin helppo korjata. Riittää kun hankkii tikkaa, tai peträkärrynosturin, ajelee pitkin seinää, ruuvarilla rapsuttelee rapautunutta laastia tiilten välistä pois, ja samalla laittaa ämpäristä uutta tilalle. Tämä tosin pitää tehdä ennen, kuin laasti on hapertunut tiilen syvyydeltä, muuten menee vaikeemmaks ja on riski että riilikin tippuu.

Siellä sisäpihalla on muuten tankki, tai rynnäkkötykki. Olin jo varmaa pentuna ihan täysverin natsi, kun kuolasin sen perään.  Ja sisällä on siniristilippu Viipurin linnasta.

Mistä lähtien niissä eristeharkoissa on ollut raudoitus?

Toisekseen, kyllähän ne harkkorakenteiset talotkin maalataan ulkopinnasta ja se maalaus voidaan tarvittaessa uusia. Eli mihinkäs se kivi (tai siis 'kivi') siellä alla rapautuisi ja miksi? Ei miksikään.

Raudoitus on ollut varmaan aina kun valu on tehty kantavaksi. Kantavissa tiiliseinissä ei ole raudoitusta, mutta kyseessähän ei ole valu, vaan tiili. Maalin läpikin kosteutta pääsee jonkinverran. Tässä on kuva eristeharkon raudoituksesta.
http://www.harkkokivitalo.fi/betoniharkot/harkkorakentaminen/rakennesuunnittelu/rakennesuunnittelu

[jka]

"Olen aina ihmetellyt, etteikö Venetsiassa tunneta lainkaan kosteusvaurioita, etenkin kellarikerroksessa. Samoin Saksassa isojen jokien varsilla näkee taloissa kylttejä, kuinka korkealla tulvavesi on ollut silloin ja silloin, kyllä siellä on ollut vettä reilusti, mutta hometta ei näy missään. "

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Voisiko selitys löytyä siitä, että nuo jokivarsien kylät ja kaupungit on rekennettu satoja vuosia sitten, poltetusta tiilestä ja kivestä, ennen betonin udelleenkeksimistä?

Missäs muuten on sanottu, että Venetsiassa ei olisi kosteusvaurioita. Itse olen siinä käsityksessä, että joka ainoa talo siellä on homeessa. Home tuolla ei ehkä haittaa niin paljoa kun suuren osan vuodesta siellä on kaikki räppänät auki.