Uusi rakennuspommi rakenteilla

[Kimmo Pirkkala]

Pari jäsentä ymmärsi vastauksen kysymykseeni: poltetaan nokiluukussa jotakin. Sanomalehtipala riittää. Se poistaa kylmäpatsaan savuhormista. Hyvä, hyvä. Ottakaa muut opiksenne.

Joo vanha kikka. Mietin sitä, että miten olisi ison kyntilän tai muutaman tuikun polttainen vähän aikaan. En tiedä riittääkö liekki mutta se olisi nätimpi tapa hoitaa sama asia vaikka aikaa ehkää menee enemmän. Pitää kokeilla joskus.

Eipä ole tullut mieleen kynttilä mutta haittaako steariini/parafiini pitkässä käytössä jos se höyrystyy ja kiinnittyy kanaviin?

Eihän se mihinkään höyrysty, vaan palaa.

Itse olen pitänyt kesäkuumalla kynttilää takan sisällä palamassa, muuten pv-iv lähtee helteillä toimimaan väärin päin ja olohuoneeseen tulee noen hajua. Pitkään (5vrk) palava hautakynttilä takan sisällä auttaa.

Itse asiaan liittyen olen monesti ajatellut, että ainut varma keino tietää jonkun rakennusteknisen menetelmän tai materiaalin pitkäikäisyys on sen vanhuus. Ts. jos haluat tehdä sata vuotta kestävän talon, tee sellainen talo, joita tehtiin sata vuotta sitten.

Noh. Minä asunkin 60v rintamamiestalossa. Riittänee minun eliniän asumukseksi.

[Alfresco]

Pari jäsentä ymmärsi vastauksen kysymykseeni: poltetaan nokiluukussa jotakin. Sanomalehtipala riittää. Se poistaa kylmäpatsaan savuhormista. Hyvä, hyvä. Ottakaa muut opiksenne.

Joo vanha kikka. Mietin sitä, että miten olisi ison kyntilän tai muutaman tuikun polttainen vähän aikaan. En tiedä riittääkö liekki mutta se olisi nätimpi tapa hoitaa sama asia vaikka aikaa ehkää menee enemmän. Pitää kokeilla joskus.

Eipä ole tullut mieleen kynttilä mutta haittaako steariini/parafiini pitkässä käytössä jos se höyrystyy ja kiinnittyy kanaviin?

Heh, eiköhän haloistakin lähde pikihöyryjä ja muuta. Steariini on rasvaa, joka haihtuu pois kuumien savukaasujen myötä. Tuskin steariini  tiiltä pilaa jos se kerran on tarkoitetu sisäkäyttöön. Steariinia voi jopa syödä ilman erityisiä haittoja joten tuskin se mikään äkäinen kemikaali on.

[P]

Tämänhän voi jokainen kokeilla raottamalla ikkunaa pakkasella. Kumpaan suuntaan ilma liikuu?

Molempiin. Konvenktio.. Ylhäältä ulos ja alhaalta sisään.. Ja tuossa empiirisessä kokeessa ei kyllä huomaa ilmavaihtokoneen alipaineyritystä, vaikka sellainenkin olisi.

[AIP]

Kertokaapa miten kylmällä ilmalla huonosti vetävä ja savuttava uuni saadaan toimimaan.

Tekemällä se hemmetin uuni uusiksi ja oikein . Vaihtoehtoisesti oma tulisijani ja savuhormini on tehty päin ahteria (vuotavaksi), koska siisti palotapahtuma lähtee käyntiin tuosta vaan. No, myönnetään, muutaman kerran talvessa kyllä savu yllättää savuttajan. Silloin tulee avattua tuuletusikkuna ja sytytettyä kytevän panoksen tuottamat palokaasut pitkällä tulikepillä. Humaus on muuten hieno. Juu ja häkävaroitin löytyy kyllä.

En enää pysynyt keskustelussa kärryillä, joten pahoittelen tiedostamatonta toistoa. LTO- tai talteenottamaton koneimuinen järjestelmä viritetään aina alipaineiseksi, jotta sisäilma ei väkisin yritä kulkeutua rakenteisiin. Pelkällä huippuimurilla rakennus on aina alipaineinen imurin ollessa päällä. Säätämällä korvausilman tuloa - imurin ominaisuuksien ja normaalin käyttöalueen suhteen - yritetään saada aikaan se, että alipaine ei muodostu liian suureksi ja että korvausilma pyrkii tulemaan vain halutuista paikoista. Esimerkiksi huoneen nurkasta otettu korvausilma on epämiellyttävää, mikäli patteri on ikkunan alla.

Radon muuten pääsee kiinteistöön helposti myös hatarasti eristetyn ryömintätilaisen pohjan kautta, joten se tulee ottaa huomioon. Kaasun kulkeutumista voidaan heikentää esimerkiksi vähentämällä juuri rakennuksen sisätilojen alipainetta.

Painovoimainen (huono termi, esimerkiksi konvektiopohjainen olisi parempi) imee sitä hurjemmin poistoilmahormista mitä suurempi on lämpötilaero sisä- ja ulkoilman kanssa. Siksipä sitä täytyy säätää (= pyöritellä räppänöitä) pitkin kylmää kautta, jotta talon sisäilma ei vaihdu hurjan nopeasti eikä toisaalta jää juuri seisomaan. Loppukeväästä, kestästä ja alkusyksystä on käytännössä tuuleteltava ahkerasti ja pidettävä sormet ristissä sen puolesta, että jonkin ikkunan ohi virtaa ilma nopeammin kuin toisen ikkunan. On taloja, jotka tuulettuvat huonosti vaikka ulko-ovi ja kaikki tuuletusikkunat olisivat auki.

Rakenteiden hengittäminen on mytologiaa hipova ilmiö, jota yritetään yleistää sellaisiin rakenteisiin, joihin kosteuden ei kuulu kondensoitua. Tällaisia ovat mm. kapeat mineraalipohjaiset eristevillat. Hengitys käytännössä tarkoittaa rakenteisiin päästetyn kosteuden kulkeutumista läpi rakenteen. Hengittäminenkin pysähtyy, mikäli molemmin puolin rakennetta on kosteaa. Toisaalta esimerkiksi kausittain kostuva ja kuivuva puu menee aika hataraksi.

Oikein vanhan kunnon aikaan käsinveistettyjen eli banaanihirsien väliin tungettiin sammalta ja muuta itiöille otollista ainesta. Ryömintätilaista pohjaa ei yritetty tiivistää hirsikehikkoon vaan lattia oli "kelluva," ja ilma kulki rakennuksen alta sisätiloihin. Lattian reunoille naputeltiin laudat pystyyn muka hillitsemään vetoa. Kyllä nämä muinaiset (1900-luvun alkupuolellakin rakennetut) talot olivat kylmiä, mutta siihen aikaan asukkailla oli aikaa pitää tulisijaa hetki jos toinenkin lämpimänä ja sisällä pukeuduttiin melkein yhtä lämpimästi kuin nykyään ulkona. Näin shortsiasujana en edes yritä kuvitella kyseistä asumistapaa nykyaikana.

Niin ja eristämättömän yläpohjan ansiosta "kylmä" ullakko on lämpimämpi kuin eristetyn.

Joo-o. Puolet omasta talostani on n. sata vuotta vanhaa hirsikehikkoa. Hatara kuin mikä. Hirret ovat kuitenkin hyvässä kunnossa päätellen siitä, mitä poranterä tuo mukanaan lävistystä tehdessä. Siis kuivaa, puun väristä lastua.

[AIP]

Itse olen pitänyt kesäkuumalla kynttilää takan sisällä palamassa, muuten pv-iv lähtee helteillä toimimaan väärin päin ja olohuoneeseen tulee noen hajua. Pitkään (5vrk) palava hautakynttilä takan sisällä auttaa.

Vekkulia. Itse olen polttanut lämmityskauden ulkopuolella takassa kynttilää siksi, että katit yrittävät muuten polttaa itsensä. Kovin tunnelmallista lasiluukkujen takana. Hautakynttilät lienevät öljykynttilöitä? Sellaiset palavat kyllä hurjan rauhallisesti.

Ai niin. Vanha hyvä tapa kuivattaa rauhallisesti tuore tulisija ja piippu on polttaa takan sisällä vähintään satawattista hehkulamppua. Nykyään varmaan tarvitsee laittaa jokin kallis mutta heikkotehoinen lämmitin, koska noita energiapalloja ei saa enää myydä.

[Jouko]

Kertokaapa miten kylmällä ilmalla huonosti vetävä ja savuttava uuni saadaan toimimaan.

Tekemällä se hemmetin uuni uusiksi ja oikein . Vaihtoehtoisesti oma tulisijani ja savuhormini on tehty päin ahteria (vuotavaksi), koska siisti palotapahtuma lähtee käyntiin tuosta vaan. No, myönnetään, muutaman kerran talvessa kyllä savu yllättää savuttajan. Silloin tulee avattua tuuletusikkuna ja sytytettyä kytevän panoksen tuottamat palokaasut pitkällä tulikepillä. Humaus on muuten hieno. Juu ja häkävaroitin löytyy kyllä.

En enää pysynyt keskustelussa kärryillä, joten pahoittelen tiedostamatonta toistoa. LTO- tai talteenottamaton koneimuinen järjestelmä viritetään aina alipaineiseksi, jotta sisäilma ei väkisin yritä kulkeutua rakenteisiin. Pelkällä huippuimurilla rakennus on aina alipaineinen imurin ollessa päällä. Säätämällä korvausilman tuloa - imurin ominaisuuksien ja normaalin käyttöalueen suhteen - yritetään saada aikaan se, että alipaine ei muodostu liian suureksi ja että korvausilma pyrkii tulemaan vain halutuista paikoista. Esimerkiksi huoneen nurkasta otettu korvausilma on epämiellyttävää, mikäli patteri on ikkunan alla.

Radon muuten pääsee kiinteistöön helposti myös hatarasti eristetyn ryömintätilaisen pohjan kautta, joten se tulee ottaa huomioon. Kaasun kulkeutumista voidaan heikentää esimerkiksi vähentämällä juuri rakennuksen sisätilojen alipainetta.

Painovoimainen (huono termi, esimerkiksi konvektiopohjainen olisi parempi) imee sitä hurjemmin poistoilmahormista mitä suurempi on lämpötilaero sisä- ja ulkoilman kanssa. Siksipä sitä täytyy säätää (= pyöritellä räppänöitä) pitkin kylmää kautta, jotta talon sisäilma ei vaihdu hurjan nopeasti eikä toisaalta jää juuri seisomaan. Loppukeväästä, kestästä ja alkusyksystä on käytännössä tuuleteltava ahkerasti ja pidettävä sormet ristissä sen puolesta, että jonkin ikkunan ohi virtaa ilma nopeammin kuin toisen ikkunan. On taloja, jotka tuulettuvat huonosti vaikka ulko-ovi ja kaikki tuuletusikkunat olisivat auki.

Rakenteiden hengittäminen on mytologiaa hipova ilmiö, jota yritetään yleistää sellaisiin rakenteisiin, joihin kosteuden ei kuulu kondensoitua. Tällaisia ovat mm. kapeat mineraalipohjaiset eristevillat. Hengitys käytännössä tarkoittaa rakenteisiin päästetyn kosteuden kulkeutumista läpi rakenteen. Hengittäminenkin pysähtyy, mikäli molemmin puolin rakennetta on kosteaa. Toisaalta esimerkiksi kausittain kostuva ja kuivuva puu menee aika hataraksi.

Oikein vanhan kunnon aikaan käsinveistettyjen eli banaanihirsien väliin tungettiin sammalta ja muuta itiöille otollista ainesta. Ryömintätilaista pohjaa ei yritetty tiivistää hirsikehikkoon vaan lattia oli "kelluva," ja ilma kulki rakennuksen alta sisätiloihin. Lattian reunoille naputeltiin laudat pystyyn muka hillitsemään vetoa. Kyllä nämä muinaiset (1900-luvun alkupuolellakin rakennetut) talot olivat kylmiä, mutta siihen aikaan asukkailla oli aikaa pitää tulisijaa hetki jos toinenkin lämpimänä ja sisällä pukeuduttiin melkein yhtä lämpimästi kuin nykyään ulkona. Näin shortsiasujana en edes yritä kuvitella kyseistä asumistapaa nykyaikana.

Niin ja eristämättömän yläpohjan ansiosta "kylmä" ullakko on lämpimämpi kuin eristetyn.

Joo-o. Puolet omasta talostani on n. sata vuotta vanhaa hirsikehikkoa. Hatara kuin mikä. Hirret ovat kuitenkin hyvässä kunnossa päätellen siitä, mitä poranterä tuo mukanaan lävistystä tehdessä. Siis kuivaa, puun väristä lastua.

Uunimuurarit olivat aikoinaan todellisia ammattilaisia ja erittäin arvostettuja. Seuraa uusi knoppikysymys: miten muurari sai palkkansa ja bonuksensa varmistettua? Pienenä vinkkinä, että olen sen ennenkin täällä esittänyt.

[mossad]

 
@ Jouko,

Kerro .. ?

[AIP]

Uunimuurarit olivat aikoinaan todellisia ammattilaisia ja erittäin arvostettuja. Seuraa uusi knoppikysymys: miten muurari sai palkkansa ja bonuksensa varmistettua? Pienenä vinkkinä, että olen sen ennenkin täällä esittänyt.

Glasia hormiin tiilien väliin. Jos ei tullut pätäkkää eikä viinapulloa kouraan, niin muurari ei rikkonut tätä levyä pudottamalla hormiin kovaa objektia, mikä heikensi virtausta merkittävästi.

[P]

Uunimuurarit olivat aikoinaan todellisia ammattilaisia ja erittäin arvostettuja. Seuraa uusi knoppikysymys: miten muurari sai palkkansa ja bonuksensa varmistettua? Pienenä vinkkinä, että olen sen ennenkin täällä esittänyt.

Lasia hormiin estämään veto ja kivi hormiin piipusta, kun muurajais raha/pullo oli saatu.

[Alfresco]

Uunimuurarit olivat aikoinaan todellisia ammattilaisia ja erittäin arvostettuja. Seuraa uusi knoppikysymys: miten muurari sai palkkansa ja bonuksensa varmistettua? Pienenä vinkkinä, että olen sen ennenkin täällä esittänyt.

Glasia hormiin tiilien väliin. Jos ei tullut pätäkkää eikä viinapulloa kouraan, niin muurari ei rikkonut tätä levyä pudottamalla hormiin kovaa objektia, mikä heikensi virtausta merkittävästi.

Tästä ketjustahan on pian muodostumassa varsinaisen "asumisen ja rakentamisen niksipirkka".

[Jouko]

Uunimuurarit olivat aikoinaan todellisia ammattilaisia ja erittäin arvostettuja. Seuraa uusi knoppikysymys: miten muurari sai palkkansa ja bonuksensa varmistettua? Pienenä vinkkinä, että olen sen ennenkin täällä esittänyt.

Lasia hormiin estämään veto ja kivi hormiin piipusta, kun muurajais raha/pullo oli saatu.

Hyvä. Täydet pisteet tietotaidosta!

Se kun oli työ tehty palkka tietysti maksettiin. Mutta bonuksena oli  luvattu viinapullo erityisen siististä jäljestä. Lasilevy muurattiin hormin puoliväliin. Kikka, joka ei sitten varmaan toiminut monta kertaa samassa pitäjässä.

[mikkoR]

Tuo hormissa oleva lasi on jo niin vanha juttu ettei varmaan niin city ihmistä löydy joka ei sitä tietäisi? (paitsi kehä III) sisäpuolella)

Vielä vettä myllyyn hirsirakentamisesta:
Jännää että vielä hyväksytään 180mm hirsi ulkoseinässä ok-talossa, tosin tämä tulee kohta muuttumaan siltä osin että talon kokonaisergiasaldoa laskiessa ei tätä heikkoutta pysty kunnolla kompensoimaan muita eristyksiä paksuntamalla. Tälläkin hetkellä käytännössä ylä ja alapohjassa vaaditaan villaeristeenä n. 450mm.

Tuulettuvassa alapohjassa on minimikorkeus 800mm, itse kannatan kuitenkin monestakin syystä ok-talossa maanvaraista.

[jka]

Täälläkin on kovasti kehuttu vanhoja hirsitaloja ja sitä miten 100 vuotiaat talot on vielä pystyssä ilman ongelmia. MUTTA kaikki nuo vielä pystyssä olevat hirsitalot ovat optimaalisella tontilla käytännössä pienen nyppylän päällä josta ensinnäkin ympäröivät hulevedet laskee varmasti talosta pois ja toiseksi nyppylän päällä ilma virtaa luonnollisesti niin, että rossipohja ja seinärakenteet pääsevät kunnolla tuulettumaan.

Jos nykyaikanakin saisi valita tontit optimaalisesti niin kuin 100-200 vuotta sitten niin rakentaminen olisi ihan yhtä triviaalia kuin silloinkin. Tuollaiselle tontille on käytännössä ihan sama miten talo perustetaan. Se toimii aina. Todellisuus nykyaikana varsinkin pääkaupunkisudulla on ihan toinen. Pienet postimerkin kokoiset jämätontit on tyypillisesti pahasti katveessa ja pahimmillaan perustuksia tehdään jopa pohjavesikorkeuden alapuolelle. Näissä oloissa ongelmat ovat ihan toista luokkaa mitä 100 vuotta sitten optimitonteille rakennetaessa ja tällaiselle tontille myös nuo kehutut hirsitalot lahoisivat kahdessa vuodessa niinkuin ne on lahonneet kaikkialta muualtakin minne niitä on aikoinaan rakennettu huonolle tontille. Ainoastaan hyvät on enää jäljellä.

[Alfresco]

Näissä oloissa ongelmat ovat ihan toista luokkaa mitä 100 vuotta sitten optimitonteille rakennetaessa ja tällaiselle tontille myös nuo kehutut hirsitalot lahoisivat kahdessa vuodessa niinkuin ne on lahonneet kaikkialta muualtakin minne niitä on aikoinaan rakennettu huonolle tontille. Ainoastaan hyvät on enää jäljellä.

Olen tästä eri mieltä. Tontin muoto vaikuttaa lähinnä sokkelin käyttäytymiseen. Hirsitalon puuosat ovat aina maanpinnan yläpuolella (ellei ole vajonut) eikä tontin muodolla ole suoraa vaikutusta niihin.
Hirsitaloa lahottaa yleensä seuraavat asiat:

- vuotava katto
- toimimaton sadeveden ohjaus, vedet roiskii seinille jne.
- tiivis kasvillisuus talossa kiinni tai hyvin lähellä sitä
- virheellinen uusioeristäminen, joka kosteuttaa seinät
- vajonut sokkeli, joka tuo puuosat lähelle maata tai jopa maan alle
- virheellisesti asennettu vesiputkisto, joka vetää kondenssia rakenteisiin tai vuotavat

Nämä samat ongelmat koskevat myös uusia taloja. On tosin totta, että ennen vanhaan koitettiin rakentaa mäennyppylöille mutta sillä pyrittiin pitämään (kivi)sokkeli kuivana, ei estää puuosien lahoamista. Ihan alkujaan käytettiin "puusokkeleita" (alin hirsi oli maan sisällä), ja ne taas kesti paremmin kosteassa maassa. Jälkikäteen kun näitä taloja on salaojitettu ne ovat alkaneet mätänemän. Helsinginkin keskustassa taitaa olla taloja, jotka on rakennettu maansisäisille puupaaluille. Ne toimivat niin kauan kun ne pysyvät märkinä.

[jka]

Olen tästä eri mieltä. Tontin muoto vaikuttaa lähinnä sokkelin käyttäytymiseen.

Jos rossipohja on jatkuvasti märkä joko siitä syystä, että hulevedet valuu sinne tai että se ei pääse tuulettumaan on alapohja ja kaikki sitä lähelläkään olevat rakenteet homeessa ja ennenpitkää lahoaa. Tontin muodolla on ihan oleellinen merkitys miten sokkeli tuulettuu ja sitä myötä sillä on ihan oleellinen vaikutus käytännössä kaikkeen mitä sokkelin yläpuolelle rakennetaan.

Tästä päästäänkin toiseen asiaan jota tässäkin keskustelussa on kovasti kehuttu eli ylipäätään tuohon "tuulettuvaan alapohjaan". Varsinkaan nykyisillä tonteilla alapohja on hyvin harvoin tuulettuva johtuen juuri tontin paikasta. Talo pitäisi rakentaa oikeasti parin metrin tolppien varaan ennenkuin se nykypäivän tonteilla oikeasti tuulettuisi. Wanhaan hywään aikaan nyppylälle rekennettaessa se tuulettui luonnolisesti. Nykyisillä katvetonteilla enää ei. "Tullettuvissa alapohjissa" on enemmän homeongelmia nykypäivänä kuin maanvaraisissa laatoissa.

[mikkoR]

Joskus miettinyt näitä nykyisiä ryömintätiloja jotka ovat savimaan ympäröimiä ja maanpinnasta usein -500, vaikka kuinka ulkopuolelle laitetaan patolevyä ja salojaa sekä pohjan täyttö tehdään rillillä niin silti se on tavallaan uima-allas?

Vanhojen puupaalutusten ongelma on tietysti ikä mutta toinen syy niiden kuivumiseen=painumiseen johtuu pihojen sekä teiden asfaltoinnista ja pintavesien johtamisesta joka aiheuttaa maaperän kuivumista.

Pietarikin on rakennettu hyvin pitkälti suolle ja lehtikuusi paalujen varaan, tuli vain mieleen tälläinen asia.

[Alfresco]

Olen tästä eri mieltä. Tontin muoto vaikuttaa lähinnä sokkelin käyttäytymiseen.

Jos rossipohja on jatkuvasti märkä joko siitä syystä, että hulevedet valuu sinne tai että se ei pääse tuulettumaan on alapohja ja kaikki sitä lähelläkään olevat rakenteet homeessa ja ennenpitkää lahoaa. Tontin muodolla on ihan oleellinen merkitys miten sokkeli tuulettuu ja sitä myötä sillä on ihan oleellinen vaikutus käytännössä kaikkeen mitä sokkelin yläpuolelle rakennetaan.

Vesien valuminen talon alle ei ole varsinaisesti tonttiongelma vaan talon alla oleva maaperä on joko painunut tai sinne on muuten vaan syntynyt kuoppa. Tällainen tilanne voidaan korjaa täyttämällä maata talon alle. Rossipohjan alla olevan maaperä pitäisi olla hieman ympäröivän maan yläpuolella juuri tästä syystä.

Jos koko tontti on yhtä kuoppaa niin tilanne on haastavampi koska kaikki sadevedet viettäisi taloa kohti. Tällaiselle tontille ei pitäisi rakentaa ylipäätään mitään mutta jos välttämättä halutaan rakentaa talo kuoppaan, niin ainoa vaihtoehto on korkeahko hyvin tuulettuva rossipohja ja asianmukainen salaojitus. Umpisokkeli ei kestä vedessä lillumista.

Tästä päästäänkin toiseen asiaan jota tässäkin keskustelussa on kovasti kehuttu eli ylipäätään tuohon "tuulettuvaan alapohjaan". Varsinkaan nykyisillä tonteilla alapohja on hyvin harvoin tuulettuva johtuen juuri tontin paikasta. Talo pitäisi rakentaa oikeasti parin metrin tolppien varaan ennenkuin se nykypäivän tonteilla oikeasti tuulettuisi.

En ymmärrä tätä väitettäsi lainkaan. Tuulettuva alapohja tarkoittaa, että talo nostetaan ilmaan joko tolppien tai reunuksen päälle. Eli talon lattia on ilmassa eikä kiinni betonilaatassa. Tämä mahdollistaa sen, että maasta tuleva kosteus tuulettuu pois ja talosta tuleva kosteus myös haihtuu pois altapäin eikä jää lattian ja betonilaatan väliin.
Tämä ei suinkaan edellytä mitään parin metrin tolppia kuten väität. Tietysti jyrkällä rinnetontilla toinen pää voi nousta korkealle jos talon halutaan olevan suora.

[JNappula]

Täälläkin on kovasti kehuttu vanhoja hirsitaloja ja sitä miten 100 vuotiaat talot on vielä pystyssä ilman ongelmia. MUTTA kaikki nuo vielä pystyssä olevat hirsitalot ovat optimaalisella tontilla käytännössä pienen nyppylän päällä josta ensinnäkin ympäröivät hulevedet laskee varmasti talosta pois ja toiseksi nyppylän päällä ilma virtaa luonnollisesti niin, että rossipohja ja seinärakenteet pääsevät kunnolla tuulettumaan.

Jos nykyaikanakin saisi valita tontit optimaalisesti niin kuin 100-200 vuotta sitten niin rakentaminen olisi ihan yhtä triviaalia kuin silloinkin. Tuollaiselle tontille on käytännössä ihan sama miten talo perustetaan. Se toimii aina. Todellisuus nykyaikana varsinkin pääkaupunkisudulla on ihan toinen. Pienet postimerkin kokoiset jämätontit on tyypillisesti pahasti katveessa ja pahimmillaan perustuksia tehdään jopa pohjavesikorkeuden alapuolelle. Näissä oloissa ongelmat ovat ihan toista luokkaa mitä 100 vuotta sitten optimitonteille rakennetaessa ja tällaiselle tontille myös nuo kehutut hirsitalot lahoisivat kahdessa vuodessa niinkuin ne on lahonneet kaikkialta muualtakin minne niitä on aikoinaan rakennettu huonolle tontille. Ainoastaan hyvät on enää jäljellä.

Hear hear, nimenomaan näin!

Rakennuspaikka on ratkaisevassa osassa määrittelemässä rakennuksen kosteusrasitusta alhaaltapäin. Jos talo on nyppylän päällä ja maaperä on sellaista että se ottaa kosteuden hyvin vastaan ja "salaojittaa" sen pois talon läheltä niin hienoa. Nykyään vain tuollaisia rakennuspaikkoja on todella vähän tarjolla, ainakin kaavoitetulla alueella, kun kunnat kaavoittavat savipellot täyteen tontteja. Vielä 50-luvulla kukaan ei olisi ollut niin hullu että rakentaisi omakotitalon savipellolle.

Itse en ymmärrä vanhojen rakennusten, ja varsinkaan ns. rintamamiestalojen, romantisointia. Noissa ne suurimmat homepommit itävät. Ihan rehellisesti täytyy sanoa, että en ole käynyt yhdessäkään 40/50-lukujen omakotitalossa jossa ei haisisi kellarille eli homeelle. Tosin osa noista (joissa siis en ole ilmeisesti käynyt) on varmasti hyvin säilynyt juuri rakennuspaikkansa ansiosta, koska silloin nuo omakotitaloalueet kaavoitettiin vielä monesti hyvälle maalle. Ainakin täällä Tampereella päin, kun olen lenkillä käynyt, olen kiinnittänyt huomiota noiden rintsikka-alueiden kivaan rekennusmaastoon.

Nykytietämyksen mukaan noissa on kuitenkin tehty paljon homeelle altistavia rakennusvirheitä. Lisäksi vanhojen talojen ilmanvaihto ja kosteudenpoisto perustui aikoinaan pönttöuunien sekä puulieden ahkeralle käytölle eikä tuollaista halkosavottaa kukaan enää jaksaisi. Jos joku tuollaisen vanhan potentiaalisen homepommin ostaa, niin laittakoon siihen edes koneellisen poiston jotta ilma vaihtuisi ja kosteus poistuisi modernimmankin lämmitystavan kanssa.

Nykyiset omakotitalot ovat teknisesti aivan uskomattoman paljon parempia kun aikaisemmat. Esimerkiksi tyypillisiä vanhojen talojen ongelmia (sen normaalin energiantuhlauksen ja epäkäytännöllisyyden lisäksi):

- Usein noissa rintsikoissa on rossipohja täynnä orgaanista jätettä joka toimii potentiaalisena alustana kasvustoille. Rossipohja myös vaatii sen että lämpöä vuotaa lattian läpi pitämään sen alapohjan kuivana. Nykyään lähinnä halvoissa valmistaloissa käytetään rossipohjaa, ja niissäkin on siellä alapohjassa lämmitin tai kosteudenpoistaja pitämässä hometta poissa.
- Salaojat ovat noissa vanhoissa taloissa mitä sattuu, joko tukossa tai sitten niitä ei ole tehty ollenkaan.
- Sadevesiviemäreitä ei tehty vielä 80-luvullakaan, vaan sadevesien annettiin valua sokkelin viereen.
- Radonin poistojärjestelmiä ei tehty.
- Ilmanvaihto toimii joskus liiankin tehokkaasti ja joskus ei ollenkaan.

Tiukkojenkin rakennusmääräysten kanssa on mahdollista tehdä hyviä ja homehtumattomia taloja mutta toki se on kalliimpaa. Omat suosikkini rakennusratkaisuiksi ja materiaaleiksi:

* Rakennuksen paikka on maastonkohouman päällä
* Maanvarainen laatta tai ns. lämmin alapohja.
* Kapillaarisen kosteuden eristys paksulla sepelikerroksella.
* Sokkelin ulkopuolelle ja mahd. alapohjaan EPS:n alle kerros salaojittavaa eristettä (fuktisol/isodrän)
* Seinät Siporex/Xella Ytong harkoista, alapohja, välipohjat ja yläpohja Siporex tai Xella Ytong elementeistä. Näin ollen koko runko yksiaineinen ja tiivis. Ei tarvita rakennusmuovia estämään kosteuden pääsy rakenteisiin. Rakenteissa ei myöskään ole yksiaineisuuden takia pintoja mihin kosteus voisi edes teoriassa tiivistyä. (Seiniin toki käyvät muutkin harkot)
* Ikkunoiksi valitsisin alumiinikarmiset Schüco:n ikkunat, ovat tiiviit ja huoltovapaat. Avattaviksi laittaisin vaan ne jotka täytyy puhdistuksen tai poistumistievaatimusten takia sellaisiksi tehdä.
* Katteeksi konesaumattu peltikatto tai keraaminen (poltettu ja lasitettu) tiilikatto (ei siis betonitiilikatto), hyvällä aluskatteela toki.
* Pyöriväkennoinen tehokas ilmanvaihtokone

Itse en ikimaailmassa ostaisi ennen 2000-lukua tehtyä omakotitaloa, muutenkuin hyvin perusteellisen tutkimuksen jälkeen. Ja silloinkin hyvin halvalla. Naurettavaa on se kuinka vanhoja, jo teknisen elinkaarensa loppupäässä olevia tönöjä myydään liki uuden hinnalla!

[jka]

En ymmärrä tätä väitettäsi lainkaan. Tuulettuva alapohja tarkoittaa, että talo nostetaan ilmaan joko tolppien tai reunuksen päälle. Eli talon lattia on ilmassa eikä kiinni betonilaatassa. Tämä mahdollistaa sen, että maasta tuleva kosteus tuulettuu pois ja talosta tuleva kosteus myös haihtuu pois altapäin eikä jää lattian ja betonilaatan väliin.
Tämä ei suinkaan edellytä mitään parin metrin tolppia kuten väität. Tietysti jyrkällä rinnetontilla toinen pää voi nousta korkealle jos talon halutaan olevan suora.

Jotta tuulettuva alapohja tuulettuu siellä pitää kulkea ilmavirta. Nykyisillä katvetonteilla ei kulje ilmavirta vaikka ollaan maan päällä puhumattakaan että puoli metriä talon alla kulkisi mitään. Esimerkkinä itselläni on katettu terassi, jossa kate on tehty betonivaluna. Kate on 2.5 metrin korkeudessa ja sen alapinta on siitä huolimatta syksyisin ja keväisin pelkästään kondenssivedestä läpimärkä. Vaikka tuo on siis 2,5 metrin korkeudella ja kolmelta sivulta kokonaan avoin. Tuolla kohtaa ei vain kulje ilmavirta riittävästi, että se tuon pitäisi aina kuivana. Miten ihmeessä joku alapohja, jossa on muutama tuuletusräppänä voisi pysyä oikeasti kuivana kun ei tuokaan pysy?

Jos tuulettuva alapohja on tehty niin, että sinne ei hulevedet sentään pääse ja maanpohjan kapillaarisen kosteuden nousu on estetty, niin suurimmat kosteuskuormat tuulettuvaan alapohjaan ei tule maasta vaan nimenomaan siitä ilmasta jolla sitä pitäisi tuulettaa. Ilmankosteus on Suomessa syksyisin ja keväisin pitkiä aikoja 100%. Jos tuo ilma pääse alapohjaan, mutta se ei siitä huolimatta oikeasti tuuletu, niin tuo "tuulettuvuus" ja kostean ilman pääsy alapohjaan vain lisää alapohjan kosteusongelmia verrattuna suljettuun maanvaraiseen laattaan.

[mossad]

 
En usko että JKA on oikeassa, mutta tiedän sen.

[Alfresco]

Omat suosikkini rakennusratkaisuiksi ja materiaaleiksi:

* Seinät Siporex/Xella Ytong harkoista, alapohja, välipohjat ja yläpohja Siporex tai Xella Ytong elementeistä. Näin ollen koko runko yksiaineinen ja tiivis.
* Ikkunoiksi valitsisin alumiinikarmiset Schüco:n ikkunat, ovat tiiviit ja huoltovapaat.
* Pyöriväkennoinen tehokas ilmanvaihtokone

Katos, kauppias itsekin ilmestyi paikalle.

En jaksa nyt kommentoida koko juttuasi mutta se oli niin täynnä virheitä, että oksat pois. Sanon nyt vaan sen, että suurin osa Suomen rintamamiestaloista on rakennettu tiiviisti vierekkäin ja tasasille pelliolle. Siis ihan samanlaisille tonteille mitä nykyään kaavoitetaan. Tamperelaiset maisemakuvauksesi johtuu siitä, että Tampere on kukkulainen kaupunki. Etenkin Pyynkinin alue, jonka lienee maalauksesi motiivi.

[mikkoR]

Mikähän mahtaa olla tilanne rakennusten kanssa Englannissa joka on melko kosta maa ilmastoltaan? Sen tiedän että vanhat rakennukset joihin on jätetty huoltokorjaukset tekemättä ovat täysiä homeloukkoja mutta kai sielläkin rakennustekniikkaa tutkitaan?
Jotain näitä rakennusohjelmia olen sieltä katsonut ja taitaa olla pääasiassa kivi-eriste-kivi tyyliin seinät tehty?

Itse tekisin itselle tänä päivänä harkkoseinäin ulkopuolisella eristeellä.

[Alfresco]

Jotta tuulettuva alapohja tuulettuu siellä pitää kulkea ilmavirta.

Ilman pitää liikkua mutta ei pohjan alla tarvitse käydä jatkuva tuuli. Sellaista tonttia ei olekaan ettei siellä joskus tuulisi. Väitteesi 2 m rossipohjasta on yksinkertaisesti puppua. Suomessa on satoja tuhansia taloja jossa on paljon matalemmat pohjat eikä ne ole mätiä. Alunperin kuitenkin väitit että tukkitalo alkaa mätänemän jos pohja on alle 2 metriä. Tämä väite on vielä absurdimpi.

Esimerkkinä itselläni on katettu terassi, jossa kate on tehty betonivaluna. Kate on 2.5 metrin korkeudessa ja sen alapinta on siitä huolimatta syksyisin ja keväisin pelkästään kondenssivedestä läpimärkä.

Onko "kate" eli terassisi katto betonista valettu? Aikamoinen viritelmä. Paljon se painaa? Uskaaltaako tuollaisen terassin katon alla istua?

No ihan tiedoksi, että mikä tahansa betoni missä korkeudessa tahansa kerää kondenssivettä tietyissä olosuhteissa. Tämä ei liity mitenkään tonttiin vaan siihen, että kylmä kivipinta kerää aina kondenssia ilmasta lämpötilojen muuttuessa. Tämä perustuu ihan fysiikkaan. Taidat olla ihan harhateillä näiden juttujesi kanssa.

Vaikka tuo on siis 2,5 metrin korkeudella ja kolmelta sivulta kokonaan avoin. Tuolla kohtaa ei vain kulje ilmavirta riittävästi, että se tuon pitäisi aina kuivana.

Juu, olet todellakin ihan harhateillä juttujesi kanssa. Mutta ehkä sinun kannattaisi nostaa terassisi vaikka 10 metriin josko se auttaisi.

[jka]

Mikähän mahtaa olla tilanne rakennusten kanssa Englannissa joka on melko kosta maa ilmastoltaan? Sen tiedän että vanhat rakennukset joihin on jätetty huoltokorjaukset tekemättä ovat täysiä homeloukkoja mutta kai sielläkin rakennustekniikkaa tutkitaan?

Hyvä kysymys. Vaikka Suomen rekennustekniikan tietämystä ja rakentamisen tasoa tässäkin on parjattu niin uskaltaisin väittää, että silti Suomessa asiat ovat varmasti ehkä parhaalla tolalla maailmassa. Jos pitäsi valita niin valitsisin mielummin suomalaisen kuin brittiläisen asunnon. Olosuhteet Suomessa ovat ehkä maailman haastavimmat, mutta silti täällä asutaan paremmin kuin melkeinpä missä tahansa etelän maassa missä ei tarvitse välittää lämpöeristämisestä tai ilmankosteuden kondensoitumisesta.

[Alfresco]

Mikähän mahtaa olla tilanne rakennusten kanssa Englannissa joka on melko kosta maa ilmastoltaan? Sen tiedän että vanhat rakennukset joihin on jätetty huoltokorjaukset tekemättä ovat täysiä homeloukkoja mutta kai sielläkin rakennustekniikkaa tutkitaan?

Briteissäkin tehdään varmaan samoja virheitä kun Suomessa. Vanhat rakennukset toimisivat mutta monesti niitä uusitaan ja eristetään pilalle. Vanhan talon ei ole edes tarkoitus olla energiatehokas. Jos tällainen talo aletaan eristämään umpeen niin tottakai se mätänee alta aikayksikön*. Lisäosuutensa tuo lähelle rakennetut tiet ja muut rakennukset, jotka voivat muuttaa maan kosteutta ja talon varjostusta epäsuotuisaksi, liikenne täristää talot rikki jne. Jokainen vanha talo on suunniteltu niille olosuhteille, joille ne rakennettiin. Ei niiden ole edes tarkoitus toimia uusissa oloissa. Silti nissää piilee paljon vanhoja viisauksia kuten toimiva tuuletus jne.

*Olen nähnyt useita kohteita missä vanha puutalo on tehty eneriagehokkaaksi mineraalieristyksillä. Jo vuodessa tukkien ja lautojen pinnoille on alkanut ilmestymään hometta. Parissa vuodessa laho iskee ja tukit alkavat syöpymään rikki. 5-10 vuoden sisällä talo on niin haperoa, että se on kaatumisvaarassa. Mikäs siinä, säästihän muutaman satasen sähkölaskussa kymppitonnin remontin jälkeen.
Eräs kaukainen naapuri osti tukkisen rintamamiestalon joka nyt on kauttaaltaan eristetty 15 cm villoilla. Talosta tuli tavattoman ruma kun ikkunat hävisivät seinien sisään ja laudoitus modernisoitiin. Veikkaan, että se on seudun juhannuskokkona muutaman vuoden päästä kunhan vaimo ja lapset tulevat homeallergisiksi. En ymmärä miksi pitää ostaa vanha talo ja muutta sen rakenne ja ulkonäkö uudeeksi.

[Kimmo Pirkkala]

Jos tuulettuva alapohja on tehty niin, että sinne ei hulevedet sentään pääse ja maanpohjan kapillaarisen kosteuden nousu on estetty, niin suurimmat kosteuskuormat tuulettuvaan alapohjaan ei tule maasta vaan nimenomaan siitä ilmasta jolla sitä pitäisi tuulettaa. Ilmankosteus on Suomessa syksyisin ja keväisin pitkiä aikoja 100%. Jos tuo ilma pääse alapohjaan, mutta se ei siitä huolimatta oikeasti tuuletu, niin tuo "tuulettuvuus" ja kostean ilman pääsy alapohjaan vain lisää alapohjan kosteusongelmia verrattuna suljettuun maanvaraiseen laattaan.

Kaksi sanaa kommentiksi sulle: höp sis.

Rakennuksesta tulevat lämpövuodot pitävät keskikesää lukuunottamatta aina käytännössä huolen siitä, että alapohjassa on ulkoilmaa lämpimämpää ja varsinkin lämpimämpää on asuintiloja vasten olevilla pinnoilla. Jos ulkoilman suhteellinen kosteusprosentti on 100%, niin saman ilman lämmetessä sen suhteellinen kosteusprosentti laskee siellä alapohjassa. Lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta.

Vai oletko joskus nähnyt, kuinka ulkoa tulevan ilman kosteus alkaa tiivistyä sisätiloissa lämpimille pinnoille? Minä en. Sen sijaan olen usein nähnyt kuinka sisältä tulevan lämpimän ilman kosteus alkaa tiivistyä ulkoilman viilentämille pinnoille.

Rossipohja on kosteusteknisesti hyvä ratkaisu, jos siitä tuuletuksesta on pidetty huolta. Järjestään ongelmat johtuvat tuuletuksen puutteista.

[vainukoira]

Itse tekisin itselle tänä päivänä harkkoseinäin ulkopuolisella eristeellä.

Joo tälleen tekisin minäkin, kuten jo tuolla ylempä suosittelin. Tällä taloin koko kivirakenne pysyy lämpimänä ja kuivana ja lämpötilanvaihteluja tasaavana massana ja eriste on vieläpä kohtuu helposti vaihdettavissa. Päälle voi ulkoverhoukseksi laittaa sitten puuta mielellään pystysuuntaisella koolauksella jotta ilma pääsee laudoituksen takaa kiertämään alhaalta yläöspäin kunhan vain jättää ylä ja alareunat avoimiksi. Myös tiili tai rappaus toimii, mitä nyt haluaakaan.

Eristeharkko jossa rakenne on kivi-eriste-kivi toimii myös mutta eristeen ulkopuolinen kivi rapautuu ja raudoitus ruostuu, eikä eriste ole helposti vaihdettavissa. Voi olla mahdotonta, jos eristeen ulkopuolinen kivirunko on mitoitettu kantavaksi.

Jotta tuulettuva alapohja tuulettuu siellä pitää kulkea ilmavirta. Nykyisillä katvetonteilla ei kulje ilmavirta vaikka ollaan maan päällä puhumattakaan että puoli metriä talon alla kulkisi mitään. Esimerkkinä itselläni on katettu terassi, jossa kate on tehty betonivaluna. Kate on 2.5 metrin korkeudessa ja sen alapinta on siitä huolimatta syksyisin ja keväisin pelkästään kondenssivedestä läpimärkä. Vaikka tuo on siis 2,5 metrin korkeudella ja kolmelta sivulta kokonaan avoin. Tuolla kohtaa ei vain kulje ilmavirta riittävästi, että se tuon pitäisi aina kuivana. Miten ihmeessä joku alapohja, jossa on muutama tuuletusräppänä voisi pysyä oikeasti kuivana kun ei tuokaan pysy?

Todella ymmälläni olen, jos tuo kosteus on vain ilmasta tiivistynyttä, eikä peräisin sinne ylhäältä valuneesta sadevedestä tai maasta ilmaan nousseesta kosteudesta tai maasta kapillaarisesti nousseesta kosteudesta.

Jos itse rakennan rossipohjan, ehdottomasti laitan yhden tai useamman putken sieltä pohjasta katolle jotta talon alla lämpenevä ilma kohoaa putkea pitkin ylös saa aikaan vedon jolloin ilma korvaantuu uudella talon sivuilta tulevalla ilmalla. Tätä rakennusmääräksetkin todennäköisesti vaativat, on niissä jokin osunut kohdalleen. Sekä sinne sivuille niitä tuuletusräppäniä paljon, tai jos on ympäristö on kosteaa, niin jokaisesta räppänästä putki nousemaan metrin korkeudelle, jotta nurmikosta nouseva kosteus ei pääse ilman mukana rossipohjaan.

Toinen vaihtoehto jättää sokkeli täysin auki, eli talo on muutamien tolppien varassa anturan päällä ja sokkelia ei ole käytännössä ollenkaan, eli talon ali ryömii kissat ja koirat siinä missä isäntäkin. Ja totta kai tässäkin tapauksessa myös se putki tai useampi sieltä pohjasta katolle.

[dothefake]

Olen aina ihmetellyt, etteikö Venetsiassa tunneta lainkaan kosteusvaurioita, etenkin kellarikerroksessa. Samoin Saksassa isojen jokien varsilla näkee taloissa kylttejä, kuinka korkealla tulvavesi on ollut silloin ja silloin, kyllä siellä on ollut vettä reilusti, mutta hometta ei näy missään. Sen sijaan esim. Virossa näkee kerrostaloja, joiden alaosa on metrin parin matkalta homeessa. Onko home rasistinen.

[jka]

Rossipohja on kosteusteknisesti hyvä ratkaisu, jos siitä tuuletuksesta on pidetty huolta. Järjestään ongelmat johtuvat tuuletuksen puutteista.

Jos jos ja jos. Kaikki on hyviä ja toimivia jos ne on tehty oikein ja niistä pidetään huolta. Rossipohja on kuitenkin herkempi rakennusvirheille ja käyttövirheille. Samoin rossipohjaan tiivistyy aina kosteutta kun olosuhteet ovat oikeat ja Suomessa sellaisia olosuhteita on aina. Maanvaraiseen laattaan ei tiivisty ilmankosteus koskaan riippumatta olosuhteista. Ainoat rakennusvirheetkin voi tehdä niin että jättää kapillarikatkon laatan alta pois tai jättää rakentamisenaikaista kosteutta laattaan. Fakta on edelleen se, että tuulettuvissa alapohjissa on ihan yhtä paljon kosteusongelmia kuin muissakin perustustavoissa. Mikään kosteusongelmien ratkaisija tuo ei ole vaikka mitä väittäisit.

[Alfresco]

Olen aina ihmetellyt, etteikö Venetsiassa tunneta lainkaan kosteusvaurioita, etenkin kellarikerroksessa. Samoin Saksassa isojen jokien varsilla näkee taloissa kylttejä, kuinka korkealla tulvavesi on ollut silloin ja silloin, kyllä siellä on ollut vettä reilusti, mutta hometta ei näy missään. Sen sijaan esim. Virossa näkee kerrostaloja, joiden alaosa on metrin parin matkalta homeessa. Onko home rasistinen.

Venetsiakin muuten seisoo puutolpilla. Lahoamista on tapahtunut mutta yleensä vaan silloin kun ollaan sorkittu laguunin veden pinnan kanssa, jolloin rakenteet ovat paljastuneet ilmalle. Venetsia on teitysti poikkeuksellisen vetinen ja haastava paikka talonrakentamiselle.

Nuo Saksan tulvat ei ole ongelma jos talo pääsee kunnolla kuivumaan tulvimisen jälkeen. Se edellyttää kohtalaisen ohutta seinärakennetta ja/tai kiviseiniä.
Voi vaan arvata mitä tapahtuisi passiivialolla, jossa on metrin mineraalivillaseinät tulvan jälkeen. Tällainen talo imee vettä kun sieni eikä kuivu vuosiin. Todennäköisesti vetisten seinien valtava paino kaataisi koko paskan siihen paikkaan. Noh, säästyypähän purkukustanuksilta.