Uusi rakennuspommi rakenteilla

[Oto Hascak]

Ja toisaalta, mitä enemmän eristettä on, sitä kauempana seinän sisäpinnasta on kastepiste, vai kuinka? Luulisi että eristäminen pienentää kosteuden tiivistymisen mahdollisuutta?

Se paksu eriste aiheuttaa sen, että se kastepiste pääsee muodostumaan rakenteen sisälle. Eli hatarammalla seinällä tuo kastepisteilmiö tapahtuu periaatteessa vasta seinän ulkopinnassa, josta se pääsee varsin hövelisti kuivumaan ulkoilmaan. Paksun seinän sisään tapahtuva kosteuden muodostuminen ei taas pääse kuivumaan juuri mihinkään, etenkin kun rakennusmateriaalit ovat suurella todennäköisyydellä sellaisia, jotka eivät kosteutta sido/vapauta (eli hengitä), toisin kuin vielä 50-luvulla käytetyt orgaaniset materiaalit.

Kyllä ne hirsitalotkin ovat ja ovat olleet sekä tulevat olemaan nurkista ja alavarseista lahoja aikaa myöten

Joten miten selität sen, että meillä on kuitenkin useampi sata vuotta vanhoja hirsirakennuksia, siis terveitä ja lahovapaita?

ja usein siellä missä on lahoa on sientäkin.

Vesi ei lahota, sieni lahottaa. Vesi sen sijaan kastelee rakenteen ja näin ollen luo yhden vaadittavista edellytyksistä rakenteen lahoamiselle eli lahottajasienen kasvulle.

Ylä ja alapohjarakenteet eivät hirsitaloissa eroa juurikaan muista eri runkorakenteen omaavista rakennuksista.

Eroavat itseasiassa aika paljonkin. Ei nykyään rakenneta juurikaan rossille ja vielä 50-luvulle asti ei käytännössä asuinrakennuksissa juuri muita rakenteita käytettykkään. Tämän lisäksi eristemateriaalit ovat muuttuneet oleellisesti, orgaanisista epäorgaanisiksi.

[Alfresco]

Paksu eriste tekee talosta termospullon, jonka seinien läpi ei ole tarkoitus eikä saa mennä kaasuja (ilmaa, höyryä jne.). Jos seiniin pääsee höyryä se kondensoituu villoihin paksusta eristeestä johtuen*.

Tätä vähän ihmettelen vaikka muuten kirjoitit hyvin. Jos talossa on alipaine kuten yleensä, kuinka vesihöyry kulkisi seinän läpi ulospäin?

Taloissa on ylensä ylipaine Suomessa. Talvella lämpimän ilman paine on korkeampi kun kylmän ulkoilman. Tämä mekanismi tuuppaa työntää kaasut (ilma, hiilidioksidi, höyry) sisältä ulos eli rakenteiden ja rakojen läpi.

Ja toisaalta, mitä enemmän eristettä on, sitä kauempana seinän sisäpinnasta on kastepiste, vai kuinka? Luulisi että eristäminen pienentää kosteuden tiivistymisen mahdollisuutta?

Tuossa on eräs selitys kastepisteen käyttäytymiselle: http://www.linkkitori.net/kastepis.htm

Ei ole.

Lämpimän ilman paine on korkeampi kun kylmän. Yleensä sisällä on lämpimämpää kun ulkona. Tämän balanssin voi toki muutta koneellisesti.

[Jouko]

Kastepiste on fysikaalinen ilmiö jota moni ei ymmärrä. Ei edes kaikki insinööritkään. Siihen pitää perehtyä tosissaan. Mutta entisajan ihmisillä on ollut näppi- ja nokkatuntuma siihen.

[Ksenofobi]

Paksu eriste tekee talosta termospullon, jonka seinien läpi ei ole tarkoitus eikä saa mennä kaasuja (ilmaa, höyryä jne.). Jos seiniin pääsee höyryä se kondensoituu villoihin paksusta eristeestä johtuen*.

Tätä vähän ihmettelen vaikka muuten kirjoitit hyvin. Jos talossa on alipaine kuten yleensä, kuinka vesihöyry kulkisi seinän läpi ulospäin?

Taloissa on ylensä ylipaine Suomessa. Talvella lämpimän ilman paine on korkeampi kun kylmän ulkoilman. Tämä mekanismi tuuppaa työntää kaasut (ilma, hiilidioksidi, höyry) sisältä ulos eli rakenteiden ja rakojen läpi.

Ja toisaalta, mitä enemmän eristettä on, sitä kauempana seinän sisäpinnasta on kastepiste, vai kuinka? Luulisi että eristäminen pienentää kosteuden tiivistymisen mahdollisuutta?

Tuossa on eräs selitys kastepisteen käyttäytymiselle: http://www.linkkitori.net/kastepis.htm

Ei ole.

Lämpimän ilman paine on korkeampi kun kylmän. Yleensä sisällä on lämpimämpää kun ulkona. Tämän balanssin voi toki muutta koneellisesti.

Tämänhän voi jokainen kokeilla raottamalla ikkunaa pakkasella. Kumpaan suuntaan ilma liikuu?

[Alfresco]

Paksu eriste tekee talosta termospullon, jonka seinien läpi ei ole tarkoitus eikä saa mennä kaasuja (ilmaa, höyryä jne.). Jos seiniin pääsee höyryä se kondensoituu villoihin paksusta eristeestä johtuen*.

Tätä vähän ihmettelen vaikka muuten kirjoitit hyvin. Jos talossa on alipaine kuten yleensä, kuinka vesihöyry kulkisi seinän läpi ulospäin?

Taloissa on ylensä ylipaine Suomessa. Talvella lämpimän ilman paine on korkeampi kun kylmän ulkoilman. Tämä mekanismi tuuppaa työntää kaasut (ilma, hiilidioksidi, höyry) sisältä ulos eli rakenteiden ja rakojen läpi.

Ja toisaalta, mitä enemmän eristettä on, sitä kauempana seinän sisäpinnasta on kastepiste, vai kuinka? Luulisi että eristäminen pienentää kosteuden tiivistymisen mahdollisuutta?

Tuossa on eräs selitys kastepisteen käyttäytymiselle: http://www.linkkitori.net/kastepis.htm

Ei ole.

Lämpimän ilman paine on korkeampi kun kylmän. Yleensä sisällä on lämpimämpää kun ulkona. Tämän balanssin voi toki muutta koneellisesti.

Tämänhän voi jokainen kokeilla raottamalla ikkunaa pakkasella. Kumpaan suuntaan ilma liikuu?

Se liikkuu ulos ikkunan yläreunassa ja sisään alareunassa. Sinä seisot sisällä ikkunan alarauhan lähettyvillä ja sen takia sinusta tuntuu, että ilmaa tulee sisään. Nettomääräisesti sitä menee enemmän ulos kun sisään kunnes tasapaino saavutetaan. Kokeile joskus mennä ikkunasi ukopuolelle tikkaiden päähän niin huomaat miten lämmintä ilmaa virtaa ulos yläreunasta. 

[Ksenofobi]

Se liikkuu ulos ikkunan yläreunassa ja sisään alareunassa. Sinä seisot sisällä ikkunan alarauhan lähettyvillä ja sen takia sinusta tuntuu, että ilmaa tulee sisään. Nettomääräisesti sitä menee enemmän ulos kun sisään kunnes tasapaino saavutetaan. Kokeile joskus mennä ikkunasi ukopuolelle tikkaiden päähän niin huomaat miten lämmintä ilma virtaa ulos yläreunasta. 

Kyllä se näinkin on mutta jos poraat seinään 10mm reiän niin taitaapi tulla ilma pelkästään sisäänpäin?

[mikkoR]

Hirsitaloista vielä, ennen oli ihan ammattiryhmä nimeltään talojen kengittäjät jotka tekivät lahonneiden alahirsien vaihtoja.

Hirsitaloissa on rakenne kyllä käytännössä täysin sama kuin muissakin kun puhutaan nykytaloista ja jätetään ne sammaleristeiset 1800-luvun rakennukset sikseen.

Rossipohjaiset talot eivät ole kadonneet mihinkään ja lähes kaikki nykyään tehtävät valmistalot ovat rossipohjarakenteisia. Edellisen toimivuudesta voikin sitten alkaa väittelemään jo aivan omana osanaan. (Findomo)

Sisällä on käytännössä aina pieni alipaine jos on koneellinen ilmanvaihto ja myös painovoimaisessa silloin kun se toimii.

Jos rakennuksessa ei ole ilmanvaihtoa eikä höyrynsulkua niin silloin ilma kulkee lämpimästä kylmään ja jossain kohtaa on -0 piste johon tämä kosteus todennäköisesti tiivistyy, mitä enempi eristettä sitä sisempänä tämä on eristettä eli ohuesssa eristeessä se on käytännössä lähes ulkopinnassa.

[Alfresco]

Se liikkuu ulos ikkunan yläreunassa ja sisään alareunassa. Sinä seisot sisällä ikkunan alarauhan lähettyvillä ja sen takia sinusta tuntuu, että ilmaa tulee sisään. Nettomääräisesti sitä menee enemmän ulos kun sisään kunnes tasapaino saavutetaan. Kokeile joskus mennä ikkunasi ukopuolelle tikkaiden päähän niin huomaat miten lämmintä ilma virtaa ulos yläreunasta. 

Kyllä se näinkin on mutta jos poraat seinään 10mm reiän niin taitaapi tulla ilma pelkästään sisäänpäin?

En usko. Sama ilmiö sielläkin. Ihminen vain havaitsee kylmän ilman viiman paremmin kun lämpimän. Lisäksi puhallusta havaitaan paremmin kun imua. Ulos imeytyvä lämmin ilma on siis vaikea havata aistinvaraisesti. Ulkopuolelta puhaltava lämin ilma voi ehkä tuntua mutta parhaitsen reikäin vuodon havaitsee lämpökameralla. Kaiken tämän voi tietysti kääntää päälaelleen jollain koneella.

Takoissa on pellit ja luukut juuri sen takia ettei lämmin ilma karkaisi piipusta ulos tulen sammuttua. Jos talossa olisi alipaine niin takat ei vetäisi lainkaan vaan kaikki savu tulisi sisään. Piipujen veto edellyttää, että piipun yläpäässä on alhaisempi paine kun alapäässä. Tämä saadan aikaan kuumentamalla alapää tulella eli nostamalla paine alapäässä. Eli lämpö nostaa painetta.

[vainukoira]

Tässäpä kunnon talo

Runko

Jos kiveä niin
Valuharkko
Muurausharkko
Siporexharkko[/b]

Jos valu tai muurausharkko, mielellään eristämätön, ja eristelevy seinän ulkopuolelle, jolloin koko seinä rakenne on lämmin ja kuiva eikä rapaudu ulkoa päin, sekä näi ollen toimii kokonaan lämpotilan vaiheteluita varaavana massana. Keskeltä eristetyn harkon eristettä on hankala vaihtaa jos eriste tulen tai veden vuoksi vaurioituu. Tosin eristeen on yleensä vettä kohtuullisesti hylkivää uretaania xpssää tai muuta vastaavaa, mutta jos varma on aina varmempaa.

Siporex suosikkini, kun ei eristeitä ollenkaan. Nykyisillä sekopäisillä rakennusmääräyksillä siposeinän pitää olla puoli metriä paksu, mutta runko on kuitenkin vain osa talon kustannuksista. Ja tuleemapahan nätit leveät ikkunalaudat. Eristämättömässä sipseinässä ikkunat on helppo laittaa paikallee, kun ei tarvitse sovitella niitä eristeiden mukaan. Lisäksi hengittää kuin hirsi ja tilli eli tasaa sisäilman kosteusvaihteluita.

Jos puu

Vain Hirsi
Ei missään tapauksessa lamellihirsi, siinä on liimaa, eikä hengitä, vaan pahimmillaan päästää liimamyrkkyjä sisäilmaan.

Ei puurunko eli ns. "puutalo" tai rankorakenne, jossa puuta on vain talon pystyssä pitävä kehikko. Seinän muut rakenteet ovat sisältä päin alkaen sisäverhous, koolaus höyrynsulkumuovi, ranko, lämpöeriste, tuulensuojalevy koolaus ulkoverkous. Noin niinkuin suurinpiirtein. Liian mutkikas, ja vituiks menee helposti. Tällainen niin sanottu putalo eli rankotalo on kyllä ihan toimiva kun sen tekee oikein, mutta niitä tehdään niin paljon päin persettä, että en suosittele.

Kylppäri ja pannuhuone omaan sipeen, jolloin mahdollinen vesivahinko ei leviä muualle taloon. Ei saunaa taloon, vaan hirsipihasauna, tulee rakentaminen halvemmaksi, yksikertaisemmaksi, turvallisemmaksi, ja ennen kaikkea saunaa täytyy lämmittää vain saunoessa ja saunan voi tehdä yksinkertaisesti vain saunan ehdoilla.

Eristeeksi vain vettä hylkivät uretaanit, styroksit ja xpssät. Jos villaa, niin vain jonbkinlaista hengittävää luonnonkuitua. Ja eriteet siten rungon ulkopuolle, että ne on mahdollista vaihtaa uusiin ilman rakenteiden suurempaa rikkomista. Sipoahan ei tarvitse eristää ollenkaan, ja hirsirungosta repisin eristeen heti kun talo on tarkastettu. Rakennusmääräykset eivät ehkä salli eristämättöntä hirsitaloa.

Rossipohja jo maasta nousevan kosteuden ja radonin vuoksi.

Harjakatto ja pitkät räystäät.

Mielellään kuiva rakennuspaikka, jos mahdollista niin kalliolle. Jokatapauksessa salaojitus alle anturan alapinnan ja sinne riittävän isokivistä soraa. Sadevesi ränneistä joko maan pinnalle tai omaan putkieen maan alle kauas talosta, mutta ei salaojaputkeen.

Vesikiertoinen patterilämmitys ja lämmitysputket ja vesijohdot suojaputken sisään. Jos haluaa riskiä ottaa, niin sen lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys, jos lattiavalussa olevissa putkissa kiertäisi ilma, sen virtausnopeuden pitäisi olla melko suuri, en tiedä kuinka toimii, mutta eipähän tule vesivahinkoa. Ja suihkukaappi, jolloin lattiaan ja seiniin ei kohdistu suurempaa kosteusrasitusta.

Kylppäriin myö vesikiertoinen patterilämmitys plus vesi- tai ilmakiertoinen lattialämmitys tai sähkölattialämmitys. Mutta aina ja kaikkiaalla vesikiertoinen patterilämmitys varmatoimisuuden vuoksi.

Sisäverkoukseen vain puuta ja kiveä, ei lastulevyä, laminaattia, muovia tai maalia. Lattiaalle kiveä tai puulankkua joka käsitellään myrkyttämällä pellavaöljyllä. Samoin keittiön kaapit ja huonekalut. Seinät ja katto tasoitetaan kipsillä. Kipsi on myrkytön ja palamaton kivimateriaali.

Ilmanvaihto painovoimaisesti jota rakennusmääräys ei salli, eli koneet pois tarkastuksen jälkeen ja muutokset kuten luukut ulkoseiniin siten että ilma pääsee kiertämään. Tai sitten jos koneellinen, niin vain imuri jolloin koskaan ei pääse syntymään ylipainetta rakennukseen. Totaali katastrofi on, jos käytössä on sekä imuri että puhallin. Jos imuri hajoaa ja puhallin toimii, ilma kyllä vaihtuu, mutta rakennukseen syntyy ylipaine. Ylipaineen vallitessa ilmaa pyrkii kaikista mahdollisistä rakosista ulos, ja varsinkin talvella sisäilma on lämpimämpää ja kosteampaa, kuin ulkoilma. Lämpimän ja kostean ulkoilman edetessä seinärakenteessa kohti sen kylmiä ylkopintoja ilman kosteus tiivistyy vedeksi, ja varsinkin hirsi tai puurunkoisessa talossa voi kosteusvaurio syntyä muutamissa päivissä.

Ajatuksena on siis rakentamisessa varmatoimisuus ja korjattavuus jos tarvetta vain jossain vaiheessa tulee.

Ja ennenkaikkea, vain sen kokoinen talo kuin tarvitsee. Järjettömän kokoisia tehdän paljon. Jokainen neliö ja kuutio täytyy rakentaa, vakuuttaa, lämmittää, siivota, ja jossain vaiheessaa korjata. Se aiheiuttaa kustannuksia. Sata neliötä riittää vaikka viidelle hangelle, kun tekee talon periaatteella, olohuone isoin, makuuhuoneet pienempiä, talo ihmisille ei tavaroille, sauna pihalle, ja tavarat kylmään ulkovarastoon.

[RP]

Lämpimän ilman paine on korkeampi kun kylmän.

Jos oletat, että ilman tiheys olisi sama, mikä on aika hassu oletus.

Yleensä sisällä on lämpimämpää kun ulkona. Tämän balanssin voi toki muutta koneellisesti.

Taloissa, joissa on painovimainen ilmanvaihto, on pääsääntöisesti alipaine.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0056-2/urn_isbn_978-952-61-0056-2.pdf

[Jaska Pankkaaja]

Itseasiassa vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten keiteltiin kaikki puuhelloilla ja leivottiin sekä kokattiin paljon enemmän kuin nykyään ja kosteus saattoi olla niin valtavaa että vesi valui ikkunoiden sisäpintoja pitkin.

Vanhoissa hormeissa oli ilmahormi joka toimi talvella liiankin hyvin ja kesällä ei ollenkaan.

Jaska Pankkaaja:
Itse olen laskenut rakennusten kustannuksia 20 vuotta joten tiedän kyllä mistä puhun ja aiempi olikin liioittelua minulta ja tarkoitinkin kustannusten karsimista kokonaisuudessaan. Olet ihan oikeassa että rungon ja lämmöneristyksen kustannukset ovat suhteellisesti kokonaiskustannuksista pienet ja esim. keittiö ja kosteantilan materiaalit sekä muut pintamateriaalit maksavat suhteessa melkoisesti.

Siinä olen täysin samaa mieltä että kunnon työstä kannattaa maksaa kunnon hinta, isäukko opetti jo aikanaan että vitosen mies tekee kympin vahingon...

E: ne verot
Talon hinnasta on 1/3 veroja sekä veroluontoisia maksuja kun sen teettää.

Kyllä se leipomisen ja kokkauksen tuottama vesimäärä huoneilmaan on aika vähäistä, suorastaan olematonta ehkä muutama desilitra jos oikein helvetisti keittää. No ehkä sitten jos  jollain muuripadalla sianruokaa... Lapsiperheen suihkuttelu ja saunominen sekä muu lotraus taas ei ole vähäistä. Lisäksi jotkut laittavat jopa vielä  nykyäänkin ruokaa kotonaan niin ettei se kuorma ole taatusti vähentynyt..

Se että vesi valui ikkunoiden pintaa pitkin taas kertoi siitä laadusta: ikkunat olivat usein / yleensä paskoja eikä ilmanvaihtoa jne. Ennenhän oli suorastaan normi se että ikkunat jäätyivät talvella falskaavan sisäpokan vuoksi ja tätä sitten torjutttiin mm. teipeillä ja laittamalla juomalaisissa rikkihappoa ikkunoiden väliin.

Koskapa olet kuluja laskenut niin olettaisin sinun huomanneen ettei rakentamisessa ole yhtä yksittäistä kulua joka ratkaisisi hintatason. No verot tietty mutta niitä saa maksaa kaikessa.

[Ksenofobi]

Takoissa on pellit ja luukut juuri sen takia ettei lämmin ilma karkaisi piipusta ulos tulen sammuttua. Jos talossa olisi alipaine niin takat ei vetäisi lainkaan vaan kaikki savu tulisi sisään. Piipujen veto edellyttää, että piipun yläpäässä on alhaisempi paine kun alapäässä. Tämä saadan aikaan kuumentamalla alapää tulella eli nostamalla paine alapäässä. Eli lämpö nostaa painetta.

Tämä onkin vähän kimurantti juttu. Takan pellit pitää laittaa kiinni ettei lämpö karkaa ulos. Sehän tarkoittaisi että talossa on ylipaine. Kuitenkin jos ne takan pellit jättää auki, tai talossa on ilmanvaihtohormi piippuun, ilma lähtee liikkeelle jolloin tilalle tulee ilmaa jostain alipaineen ansiosta. Talossa on siis alipaine.

[Alfresco]

Hirsitaloissa on rakenne kyllä käytännössä täysin sama kuin muissakin kun puhutaan nykytaloista ja jätetään ne sammaleristeiset 1800-luvun rakennukset sikseen.

Vedät mutkat suoriksi. Hirsitalon rakene on täysin erilainen kun lautatalon (modernin) rakenne. Puhumattakaan tiilitaloista. Hirsitalossa hirret toimivat sekä eristeenä että kantavana rakenteena ja usein myös näkyvänä koristepintana. Lautatalossa kantava rakenne on erillään eristeestä ja näkyvät pinnat pitää aina tehdä erikseen. Lautatalossa käytänössä imitoidaan hirsirakenten fysiikkaa villoilla ja muilla.

Hirsitalo on näin mahdollisimman yksinkertainen rakennelma ja sen takia lähes aina toimiva. Haittana on suuri puun kulutus. Lautatalo on materiaalimäärältään vaatimattomampi mutta rakenne on menossa julmetun monimutkaiseksi, joka nostaa rakennuskustannuksia valtavasti.

Rossipohjaiset talot eivät ole kadonneet mihinkään ja lähes kaikki nykyään tehtävät valmistalot ovat rossipohjarakenteisia.

Kyllä umpisokkelitalojakin tehdän vielä varsin paljon. Uutuutena on vetää koneellinen ilmanvaihto myös sokkeliin. Eli sokkeli on puoliumpinainen ja koneet imee kosteuden talon alta. Tämä rakennelma on täyttä hölmöilyä kun saman voisi saada aikaan ilmaiseksi ja luonnonvaraisesti.

Paras olisi korkeille (0,5-1m) harkkotolpille rakennettu rossipohja. Se tuulettuu aina eikä radonongelmia ole. Talon alle saa lisäksi säilytystilaa puutarhatavaroille. En ymmärrä miksi talot halutaan rakentaa maan pinnalle matalalle sokkelille. Kait siinä säästää vähän materiaalia mutta ongelmaksi muodostuu kosteuden nouseminen ulkoverhoilun alareunaan kasvillisuuden ja maan nousun takia.

Tässäkin asiassa ennen vanhaan ymmärrettiin paremmin. Harvassa ovat ne vanhat kämpät, jotka on rakennettu 10-20 cm umpisokkelin päälle.

[JR]

Olen ihmetellyt tuota Paroc-elementtiä, pelti kaksinpuolin ja palovilla välissä. Se palovilla on laadultaan sellaista, että se ei kastu sitten niin millään. Siitä voisi pykästä mökin itselleen, en tiedä, mikä olisi eristeen paksuusvaatimus. On helppoa rakentaa.

[Simo Hovari]

Takoissa on pellit ja luukut juuri sen takia ettei lämmin ilma karkaisi piipusta ulos tulen sammuttua. Jos talossa olisi alipaine niin takat ei vetäisi lainkaan vaan kaikki savu tulisi sisään. Piipujen veto edellyttää, että piipun yläpäässä on alhaisempi paine kun alapäässä. Tämä saadan aikaan kuumentamalla alapää tulella eli nostamalla paine alapäässä. Eli lämpö nostaa painetta.


Tämä onkin vähän kimurantti juttu. Takan pellit pitää laittaa kiinni ettei lämpö karkaa ulos. Sehän tarkoittaisi että talossa on ylipaine. Kuitenkin jos ne takan pellit jättää auki, tai talossa on ilmanvaihtohormi piippuun, ilma lähtee liikkeelle jolloin tilalle tulee ilmaa jostain alipaineen ansiosta. Talossa on siis alipaine.

Miten te onnistutte tekemään yksinkertaisesta asiasta näin vaikeaa? Lämmin ilma karkaa piipusta ulos, koska se on kevyempää, kuin ulkona oleva kylmä ilma. Lämmin ilma siis nousee ylöspäin kaikkia mahdollisia reittejä pitkin ja yleensä ne ovat ammattikielellä kutsuttuna ilmanvaihtohormeja. Kun talosta pakenee ilmaa edellä kuvatulla tavalla, niin jostain on tultava tilalle korvaavaa ilmaa. Sitä tulee ulkoa rakennuksen raoista, venttiileistä tai koneellisesti.

[Ksenofobi]

Takoissa on pellit ja luukut juuri sen takia ettei lämmin ilma karkaisi piipusta ulos tulen sammuttua. Jos talossa olisi alipaine niin takat ei vetäisi lainkaan vaan kaikki savu tulisi sisään. Piipujen veto edellyttää, että piipun yläpäässä on alhaisempi paine kun alapäässä. Tämä saadan aikaan kuumentamalla alapää tulella eli nostamalla paine alapäässä. Eli lämpö nostaa painetta.


Tämä onkin vähän kimurantti juttu. Takan pellit pitää laittaa kiinni ettei lämpö karkaa ulos. Sehän tarkoittaisi että talossa on ylipaine. Kuitenkin jos ne takan pellit jättää auki, tai talossa on ilmanvaihtohormi piippuun, ilma lähtee liikkeelle jolloin tilalle tulee ilmaa jostain alipaineen ansiosta. Talossa on siis alipaine.

Miten te onnistutte tekemään yksinkertaisesta asiasta näin vaikeaa? Lämmin ilma karkaa piipusta ulos, koska se on kevyempää, kuin ulkona oleva kylmä ilma. Lämmin ilma siis nousee ylöspäin kaikkia mahdollisia reittejä pitkin ja yleensä ne ovat ammattikielellä kutsuttuna ilmanvaihtohormeja. Kun talosta pakenee ilmaa edellä kuvatulla tavalla, niin jostain on tultava tilalle korvaavaa ilmaa. Sitä tulee ulkoa rakennuksen raoista, venttiileistä tai koneellisesti.

Kyllä toi mulle selvää oli. Ilmanpaine sen sijaan on mulle ihan mysteeri. Menin vähän sekaisin kun ruvettiin ilmanpaineesta puhumaan.

[Alfresco]

Tämä onkin vähän kimurantti juttu. Takan pellit pitää laittaa kiinni ettei lämpö karkaa ulos. Sehän tarkoittaisi että talossa on ylipaine. Kuitenkin jos ne takan pellit jättää auki, tai talossa on ilmanvaihtohormi piippuun, ilma lähtee liikkeelle jolloin tilalle tulee ilmaa jostain alipaineen ansiosta. Talossa on siis alipaine.

Todettakoon nyt ensiksi, että paine vaihtelee ajan ja paikan myötä joten pitäisi tietysti määriellä tarkkaan mistä puhutaan. Lisäksi pitäisi tietysi päättää minkälainen ilmanvaihto talossa on. Painekeskustelu ei siis ole ihan yksiselitteinen ja yleistäminen voi olla vaikeaa mutta fysiikka sanoo, että lämpimän ilmaan paine on luonnostaan suurempi kun kylmän. Jo se, että laitat kattilan kiehumaan nostaa paineen paikallisesti. Ikkunan avaaminen yleensä taas laskee paineen.

Kun sytytät takkaan tulen niin tuli ottaa happea sisäilmasta ja synyttää tietysti ainakin paikallisen alipaineen johonkin. Samalla takka lämmittää sisäilman, eli nostaa painetta huoneistossa ainakin paikallisesti. Jos talossa on yleinen alipaine siis imu sisältä ulos, niin tuli ei saa happea kunnolla ja savut tuuppaa tulla sisään. Tästä syystä monessa koneellisessa ilmanvaihdossa on toiminto, jolla talon paine nostetaan takkojen polttamisen ajaksi.

Tämän paremmin en osaa tätä selitellä. Ilmanvaihto on ihan oma tieteenalansa. Kannatta kysellä asiaa joltain, joka on alaa lukenut.

[Jaska Pankkaaja]

Paras olisi korkeille (0,5-1m) harkkotolpille rakennettu rossipohja. Se tuulettuu aina eikä radonongelmia ole. Talon alle saa lisäksi säilytystilaa puutarhatavaroille. En ymmärrä miksi talot halutaan rakentaa maan pinnalle matalalle sokkelille. Kait siinä säästää vähän materiaalia mutta ongelmaksi muodostuu kosteuden nouseminen ulkoverhoilun alareunaan kasvillisuuden ja maan nousun takia.

Itse taas en ymmärrä että joku rakentaisi talon tolppien nokkaan, kait siinä säästää vähän materiaalia, vaan talossa pitää tietenkin olla kellari johon voi tehdä askarteluhuoneet sun muut varastot. Ja kun muuraamaan aletaan niin muurataan sitten harjaan saakka samalla

Siis mieltymyksiä ja rakennuspaikkoja on niin monenlaisia..

BTW muistelisin nykyisten vaatimusten vaativan todella korkeaa rossia.. olisko ihan jotain 1200 mm?

[mikkoR]

Voi vihtula... tästä tulikin oikea raamattuseura.

Pitäisi varmaan olla kunnon seminaari: Rakennushommakerho jossa naulataan ja eristetään niin perhanasti ja viinaa vedetään kuin kunnon hormi niin johan tulee ikuinen talo.

Itse kun innostuu kirjoittamaan oman ammattialansa asiasta ja tohkeissaan jättää sanan tai kaksi pois niin muuttuu asia aivan toiseksi ja luonnollisesti ymmärretään väärin joten enpä jaksa hakata osin omaa syytä päätä seinään tämän keuhkoamisen kanssa.

Käsi ylös kuka on tehnyt enempi kuin 50 erilaatuista ja tasoista rakennusta sekä niiden saneerauksia?

[Jouko]

Ilmanpaine vaihtelee ympäristössä. Puhutaan atmosfäärisestä ilmanpaineesta. Joissain tapauksissa se on otettava huomioon. Asunnon ilmanvaihdossa sillä lienee vähäisempi merkitys. Ainakin koneellisessa. Enemmän taitaa olla merkitystä ulkoilman lämpötilalla painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Varsinkin kun poltetaan tulisijassa.
Olen lapsesta saakka oppinut käyttämään tulisijoja. Taitaa olla harvinainen taito tänään.

Kertokaapa miten kylmällä ilmalla huonosti vetävä ja savuttava uuni saadaan toimimaan.

[JR]

Ei kai siinä auta, kun koittaa saada hormiin lämpöä.

[mikkoR]

Jotkut laittaa nuohousluukkuun paperia, toiset astiassa sinolia ja tosi kovat jätkät käyttää kosaania 

Tästä pääseekin mielenkiintoiseen asiaan eli kesämökkien hormit!
Mökille mennessä keskellä talvea kannattaa monta kuukautta käyttämättömänä ollut takka laittaa heti täysille tulille!
Siis jos haluaa halkaista kostuneen hormin.  siidelin ja lekan "valmishormit" ovat melko kestäviä mutta tälläiseen käyttöön parhaita on kyllä metalliset kevythormit, niitä uskaltaa tohottaa koska vain kuinka paljon vain kunhan ei ole liikaa katossa eristettä ympärillä ettei leimahda korsu tuleen.

[Alfresco]

Itse taas en ymmärrä että joku rakentaisi talon tolppien nokkaan, kait siinä säästää vähän materiaalia, vaan talossa pitää tietenkin olla kellari johon voi tehdä askarteluhuoneet sun muut varastot. Ja kun muuraamaan aletaan niin muurataan sitten harjaan saakka samalla

Minäkin kannatan kellareita mutta useimmat alot rakennettaneen ilman niitä. Silloin ei ole ainakaan mitään teknistä perustetta käyttä umpisokkelia. Umpisokkeli on kallis tehdä ja homehtuu helposti. Päälle vielä ajan myötä syntyvät halkeamat ja muut, joita on vaikea korjailla. Korkeaan rossipohjaan saa ainakin pernuakelarin tehtyä erittäin helposti.

Siis mieltymyksiä ja rakennuspaikkoja on niin monenlaisia..

Niin on mutta osa mieltymyksissä lienee usein enemmän kaupustelijoiden juttuja kun harkittuja ratkaisuja. Minusta tämä passiivitalojuttu on yhtä suurta bluffia. Jengi pistää kymppitonneja ekstraa talon umpeen villoittamiseen. Pahimmilaan takaisinmaksuaika on kymmeniä vuosia, jonka aikana koko paska on ehtinyt jo homehtua aurajuustoksi ja on myyntikelvoton. Jos aloittaa rakentamisen keski-ikäisenä voi jopa sattua, niin että omistaja on kuollut ennen kun energiasäästön takaisinmaksuaika menee umpeen. No saavathan perijät sitten homekasan saneerattavaksi.

Pahinta on ettei kyse ole vaan rakennuttajien valistamisesta vaan siitä, että lain mukaan on lähes pakko rakentaa hometaloja. Ei helvetti, tämä on kyllä hölmöläisten hommaa.

Edit: alleviivattu lisätty.

[kelloseppä]

Tässä ketjussa on tuotu esiin taloudellisesti hirvittävän tärkeitä rakennusteknisiä seikkoja. Miten jokin perusrakenne Suomen kaltaisissa sääolosuhteissa toimii, alkaen savutuvista ja päätyen nykyisiin asuttaviin säätölaitehimmeli kasoihin, on Suomessa, Pohjoismaissa ja saksankielisessä Euroopassa selvitetty melkoisen perusteellisesti. Sieltä voi asioiden fysikaalista pohjaa tavata, vaikka se fysikaalinen pohja aina esittää vain yksinkertaistetun version käytännössä toteutuvasta todellisuudesta.

Vasta käytännön asumisessa rakenteista jo tuttu "kaikki vaikuttaa kaikkeen" –periaate ja "onhan nyt rakennettu huolellisesti" ja "onhan rakennuspaikka nyt järjellinen" –toive, joskus jopa fakta, saa uuden kovin vekkulin uuden tekijän rakenteiden toimivuuteen. Taitaa yksinkertaisesti mennä aivan liian monimutkaiseksi noin keskimäärin hallita yhtälöä, jos joku kädetön perustahvo asukkina asuttaa jotakin säätötekniikka-passiivitalohimmeliä jollakin vaivattomalla "avaimet käteen" -periaatteella ja halutaan saavuttaa yhtä aikaa sekä "matala" energian kulutus ja talon "pitkä" käyttöikä.

Itse asun perinteisessä vanhassa hirsitalossa, jossa kovilla tuulilla talvella jonkin verran vetää, jossa polttopuuta kuluu ja joka vuosi saa olla jotain paikkaa laittamassa, jotta ei talo päälle aivan kaadu ... Manuaalisesti ohjattavan vesikiertopumpun ja manuaalisesti ohjattavan ilman poistopuhaltimen verran on ikkunoiden ja ovien lisäksi talossa säätötekniikkaa ... Joo, pihasaunaa lähinnä vain käytetään, vaikka sisäsaunakin on. Sähkö- tai putkimies on talossa käynyt viimeksi varmaan neljännesvuosisata sitten ...

Mutta kuinka moni olisi valmis palaamaan siihen, ettei taloa voikaan jättää yksikseen talvella viikoksi kahdeksi? Kuinka moni on valmis menemään metsästä hakemaan omin kätösin polttopuuta? Kuinka moni uhraisi vuodessa pari viikkoa työaikaansa muuhun talon kunnossapitoon? Tällä tavoin ne "vanhat" hirsitalot ovat pysyneet asuttavina vuosikymmenestä toiseen parhaimmillaan jo muutaman sadan vuoden ajan ... Tarvitaan vain jatkuvaa huolenpitoa ja jatkuvasti jonkin verran raakaa työtä.

Kieltämättä, jos riittävän moni suomalainen asuisi kaltaisessani matalan asuinteknologian Impiwaarassa, rakennusteollisuutemme olisi merkittäviltä osin konkurssissa, kansantulo pienentynyt ja työttömyys lisääntynyt; asuntolainakannan pienentymisen aiheuttamista pankkien suurista kannattavuusongelmista nyt puhumattakaan ...

Mutta; Impiwaaran taloissa riittää lämpö ja vesi, jos joku sattuu vetämään "ison töpselin" pois seinästä jostakin syystä. Silloin "ison töpselin" perässä asuvilla ei ole enää vapautta valita, jäljelle jää vain pakko.

Jos olisi maltillista hyvää tahtoa riittävästi ja jos olisi kaikilla asiaan liittyvillä tahoilla halua kompromisseihin, uskon, että passiivitalosäätöhimmelikasan ja Impiwaara –talon väliltä olisi löydettävissä järjellisiä välimuotoja ja järjelliseen rahalliseen hintaan. En vain usko Suomessa tämän keskitien skenaarion vapaaehtoiseen toteutumiseen – pakko sen tässäkin hyvin raa´alla tavalla toteuttaa.

PS. En edes kuvittele olevani joku rakennustekniikan tuntija; vain kädellinen metsähompanssi, jonka aivokapasiteetti riittää vain aivan kaikkein yksinkertaisimpien rakennusteknisten ilmiöiden ja rakenteiden toiminnan jonkinasteiseen ymmärtämiseen ja sekin vain yrityksen ja erehdyksen kautta omassa mökissä.

[PaulR]

Käsi ylös kuka on tehnyt enempi kuin 50 erilaatuista ja tasoista rakennusta sekä niiden saneerauksia?

Kolmella eri standardilla toimittiin.

1. Vuokralle (Sinne päin)
2. Omistus (sen näköinen, että on edes yritetty)
3. Oma

[Jouko]

Pari jäsentä ymmärsi vastauksen kysymykseeni: poltetaan nokiluukussa jotakin. Sanomalehtipala riittää. Se poistaa kylmäpatsaan savuhormista. Hyvä, hyvä. Ottakaa muut opiksenne.

[Alfresco]

Pari jäsentä ymmärsi vastauksen kysymykseeni: poltetaan nokiluukussa jotakin. Sanomalehtipala riittää. Se poistaa kylmäpatsaan savuhormista. Hyvä, hyvä. Ottakaa muut opiksenne.

Joo vanha kikka. Mietin sitä, että miten olisi ison kyntilän tai muutaman tuikun polttainen vähän aikaan. En tiedä riittääkö liekki mutta se olisi nätimpi tapa hoitaa sama asia vaikka aikaa ehkää menee enemmän. Pitää kokeilla joskus.

[mikkoR]

Pari jäsentä ymmärsi vastauksen kysymykseeni: poltetaan nokiluukussa jotakin. Sanomalehtipala riittää. Se poistaa kylmäpatsaan savuhormista. Hyvä, hyvä. Ottakaa muut opiksenne.

Joo vanha kikka. Mietin sitä, että miten olisi ison kyntilän tai muutaman tuikun polttainen vähän aikaan. En tiedä riittääkö liekki mutta se olisi nätimpi tapa hoitaa sama asia vaikka aikaa ehkää menee enemmän. Pitää kokeilla joskus.

Eipä ole tullut mieleen kynttilä mutta haittaako steariini/parafiini pitkässä käytössä jos se höyrystyy ja kiinnittyy kanaviin?

[Jaska Pankkaaja]

PS. En edes kuvittele olevani joku rakennustekniikan tuntija; vain kädellinen metsähompanssi, jonka aivokapasiteetti riittää vain aivan kaikkein yksinkertaisimpien rakennusteknisten ilmiöiden ja rakenteiden toiminnan jonkinasteiseen ymmärtämiseen ja sekin vain yrityksen ja erehdyksen kautta omassa mökissä.

No sinä olet epäilemättä enemmän mutta totean vain yleisellä tasolla että ihmiset jotka eivät lainkaan ole kiinnostuneita rakennusten kunnossapidosta tai näistä fysiikan ilmiöistä jotka kehittyvät helposti biokemiallisiksi ei kannattaisi asua omakotitalossa jos sitä rahaa ei ole niin paljon että siellä on sitten palkatut talkkarit jne.

Oikea vaihtoehto on silloin kerros- tai rivitalo joissa on sentään toivoa että joku ymmärtää jotain em. ilmiöistä.

[mossad]

Tässäpä kunnon talo

Runko

Jos kiveä niin
Valuharkko
Muurausharkko
Siporexharkko[/b]



Siporex suosikkini, kun ei eristeitä ollenkaan.



Kylppäri ja pannuhuone omaan sipeen, jolloin mahdollinen vesivahinko ei leviä muualle taloon.

Rossipohja jo maasta nousevan kosteuden ja radonin vuoksi.


talo ihmisille ei tavaroille, sauna pihalle,

Oikein!

- kiviseinä ei vaadi sulkumuoveja, (joten kylmäkoneen käyttö kesäkuumalla riskitöntä). Ja puu (-runko) on erittäin huono lämmöneriste!

- Paitsi tuo rossipohja, sen on todettu aiheuttavan kosteusvaurioita (iso riski). Varsinkin syksyllä kosteaa ilmaa talon alle (kondenssi, kastepiste, home , itiöt sunmuut mikrobit!) -> Laattaperustus.