2008-12-23 YLE: Tulkkeja tarvitaan turvapaikanhakijoiden avuksi (yhdistetty)

[Lentomestari]

Olen terveyskeskuksissa tänä ja viime vuonna ollut vastaanotolla kolmesti Virolaisen lääkärin hoteissa ja joka kerta on tuntunut kun ihan kaikkea ei saa sanotuksi ja osa jää ymmärtämättä, vaikka kieli on näinkin läheltä liippaava ei keskustelu ollut täysin ymmärrettävää

Enpä ole ikinä Suomessa osunut virolaisen lääkärin potilaaksi, mutta viimeksi toissapäivänä ihan toisen alan asiakaspalvelutilanteessa tuli taas mieleen, että olisiko korrektia ehdottaa siirtymistä kokonaan viron kieleen, jota osaan, kun asiakaspalvelijan suomi oli tosi heikkoa.

Muutama vuosi sitten minua hoitanut lääkäri oli ns. inkerinsuomalainen, ja tuolloin sanoitin lapsuusaikaiseen rallatukseen uuden säkeistön.

Tiedän paikan kamalan,
Lappeenrannan sairaalan.
Siellä tohtori Pelgonen
tähystäjä on melgonen.

Tuosta lappeen rannan sairaalasta ei minulla ole hyvää sanottavaa, kahdesti ovat jo yrittäneet viedä hengen minulta, ensimmäinen kerta oli kun umppari puhkes ja laittoivat kotiin ilmeisesti luulotautisena, seuraavana päivänä oli pakko mennä takaisin, kun kuume nousi 41 asteen tietämille, oli maha mätää täynnä. Tulikin siitä säästöstä vähän takapakkia sairaalalle, toinen kerta on nyt menossa, saas nähdä onnistuvatko? Tuolla umpparireissulla taisi tuo Pelgonen olla yhtenä "kokkina", niin tutun tuntuinen on nimi, kuittamistani silloisista hoitopäiväkirjoista voisi nimi löytyäkin.

[nuiv-or]

http://www.mol.fi/paikat/ sanahaku-kenttään "tulkki"

Badinin tulkki
Bosnian kielen tulkki
Bulgarian kielen tulkki
Karenin tulkki
Kinjaruandan tulkki
Korean tulkki
Kroatian kielen tulkki
Makedonian kielen tulkki
Pashtun tulkki
Puolan kielen tulkki
Saksan kielen tulkki
Tamilin tulkki
Tulkki (albania)
Tulkki (bengali)
Tulkki (burma)
Tulkki (dari)
Tulkki (georgia)
Tulkki (inguusi)
Tulkki (karen)
Tulkki (kreikka)
Tulkki (kurdi (kurmandzi)/Syyria)
Tulkki (kurdi (sorani))
Tulkki (latvia)
Tulkki (lingala)
Tulkki (makedonia)
Tulkki (malajalam)
Tulkki (mandariinikiina)
Tulkki (oromo)
Tulkki (portugali)
Tulkki (ruanda)
Tulkki (somali)
Tulkki (tamili)
Tulkki (thai)
Tulkki (tsetseeni)
Tulkki (ukraina)
Viittomakielen tulkki
albanian tulkki

Hyvin menee...

http://www.helsingintulkkipalvelut.fi/ "Valtion yhteishankintayhtiö Hansel Oy on valinnut Helsingin Tulkkipalvelut yhteistyökumppanikseen."

http://www.helsingintulkkipalvelut.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=2&Itemid=4

[Titus]

http://www.finder.fi/Käännöstoimistoja20ja20kääntäjiä/Helsingin%20Tulkkipalvelut%20Oy/ESPOO/taloustiedot/520000Helsingin Tulkkipalvelut Oy

2010 liikevaihto 774k€ ( -09 531k€ ) +45.8%
2010 tilikauden tulos 92k€ ( -09 54k€ ) +70.4%
2010 liikevoittoprosentti 16.00%

http://www.finder.fi/Käännöstoimistoja20ja20kääntäjiä/Helsingin%20Tulkkipalvelut%20Oy/ESPOO/taloustiedot/520000

Näyttää kehittyvältä ja rikastuttavalta toiminnanalalta noin niinkuin numeroista katsottuna. Minkäköhänlaisen mitalin presidentti tästä tuloksesta taikoo... ?

[skrabb]

Tulkkaus kasvaa kansainvälisyyden imussa

Tiina Kaarnolan sadasta työntekijästä runsas puolet on maahanmuuttajia.

Viittäkymmentä eri kieltä tulkkaava Helsingin Tulkkipalvelu on hyvässä vireessä. Yhtiö on tuplaamassa liikevaihtonsa tänä vuonna. Toimitusjohtaja Tiina Kaarnolan mukaan tulkkauspalveluiden tarve voi muuttua kieliryhmien sisällä, mutta kasvaa jatkossa kansainvälisyyden lisääntyessä.

Jouni Suolanen
12.9.2007 09:06

Haaga Instituutista restonomiksi valmistunut Tiina Kaarnola on aina ajautunut tekemisiin ulkomaalaisten kanssa aikaisemmissa työpaikoissaan ja vapaa-ajalla. Nyt sinnikäs nuori nainen saattaa yhdistää ihmisiä ja kieliä keskenään.

– Olen ylpeä maahanmuuttajista, jotka pärjäävät ja tekevät mitä tahansa työtä, ja työnsä hyvin. He ovat aktiivisia, harrastavat ja ovat oppineet suomen kielen. Heistä puhutaan turhan harvoin. On hienoa, että pystyn auttamaan, tukemaan ja työllistämään heitä.

Yrittäjän alku ei ollut aivan helppo. Kilpailu alalla on kovaa. Kaarnola halusi Helsingin Tulkkipalvelujen erottuvan joukosta joustavana yrityksenä.

– Kovalla työllä olen saanut jalansijaa. Olen soitellut, tarjonnut palveluja ja käynyt esittäytymässä. Ensiksi meinasi iskeä epätoivo, mutta sitten ensimmäinen tilaus tuntui pirun hyvältä, Suomen Yrittäjien Nuori Yrittäjä 2007 -kisassa toisen tilan ja kunniamaininnan pokannut Kaarnola sanoo.

Työstä yli puolet on tulkkausta, loput kääntämistä. Tulkkaus on yleisemmin niin sanottua peräkkäistulkkausta esimerkiksi neuvotteluissa tai simultaanitulkkausta isoissa konferensseissa. Se voi olla myös etätulkkausta puhelimitse tai asioimistulkkausta viranomaisten kanssa.

Työntekijöitä on noin sata, joista runsas puolet maahanmuuttajia. Suurin osa työskentelee alihankkijasopimuksilla freelancer-pohjalta, kuukausipalkkaisia toimistossa on neljä. Tulkattavia kieliä on noin 50.

Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa viranomaiset, eri alojen yritykset ja yksittäiset ihmiset. Onpa tulkki istunut jopa auton takapenkillä inssinajossa.

Tulkkauspalvelujen tarve voi muuttua esimerkiksi kieliryhmien sisällä, mutta kasvaa Kaarnolan mukaan jatkossa kansainvälisyyden lisääntyessä. Yritys kasvaa kovaa vauhtia ja tuplaa liikevaihtonsa tänä vuonna [2007].

– Tilanteet muuttuvat koko ajan, mutta nyt yrityksellä ei ole huolen häivää. Tavoite on, että paremmin pitäisi mennä, muutoin toiminnassa ei ole mitään tolkkua. Paras palaute on se, että tyytyväinen asiakas tilaa palvelua uudelleen.

http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2007/09/12/tulkkaus-kasvaa-kansainvalisyyden-imussa/200722133/12
Boldaus & vuosiluvun lisäys omat

[Bwana]

En tiedä onko sopiva ketju...

Kaveri, rehtorismies, tuossa toissapäivänä lähetteli postia, jossa kerrottiin KiVa-koulu hankkeesta (kiusaamisen estämistä yms.)

Ko. materiaalit (kotiin lähetettävää kirjettä yms.) oli käännätetty ihan relevanteille kielillekin.

Joukossa oli myös Kongon seudulla puhuttava Lingalan kieli. Ko. kielen puhujia on maailmassa arviolta 2 miljoonaa. Kielellä ei ole vakiintunutta kirjoitusasua, yleensä sitä kirjoitetaan länsimaisilla aakkosilla, ei kuitenkaan aina. Sokerina pohjalla... Ko. kielen puhujista ylivoimainen prosentti, olisiko ollut 80-90 pinnaa on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Erittäin hyödyllinen käännätys kaiken kaikkiaan.

edit: Juu. KiVa-hanke on alunperin juurikin turkulainen keksintö.

[Eino P. Keravalta]

Tulkkauspalvelujen tarve voi muuttua esimerkiksi kieliryhmien sisällä, mutta kasvaa Kaarnolan mukaan jatkossa kansainvälisyyden lisääntyessä.

Eihän kansainvälisyys lisää tulkkaustarvetta millään tavalla. Monikulttuurisuus toki lisää.

Kansainvälisyyshän on vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, toista kulttuuria kohtaan tunnettua uteliaisuutta, mielenkiintoa ja kunnioitusta, ja sen nimissä usein opetellaan vieraita kieliä.

Kansainvälisyydessä ihmiset opettelevat aktiivisesti kieliä, monikulttuurisuudessa odotellaan passiivisina tulkkia.

PS: Ja jos kansainvälisyys kerran lisääntyy, miksi ne maahan saapuneet "kansainvälisyyden edustajat" eivät ole kansainvälisiä ja opettele suomea tai ruotsia? Onko kansainvälisyys vain valkoihoisille varattu ominaisuus?

[AstaTTT]

Aina pitäisi kääntyä perimmäiseen kysymykseen: miksi?

Ismo Alangon kappale Kun Suomi putos puusta antaa aika hyvän vastauksen. Kansainvälistyminen on niin uusi asia, että kaikkea ulkomailta tulevaa pidetään hienona! Värillisiä ihmisiä Suomen kylissä ja kaupungeissa! Bussissa joku puhuu vierasta kieltä! Ne ovat hienoja ihmisiä, ne tulevat ulkomailta! IHQ!!1

Suomalaisilta on jäänyt suvissokeudessa huomaamatta, että suurella osalla tämän maailman ihmisistä on yhteisön kannalta erittäin huolestuttavat arvot ja ehkä niistä huolestuttavimpana kunnioituksen puuttuminen. Kun ei kunnioiteta, varastetaan, ryöstetään ja raiskataan.

On tietysti hienoa, että maassa kuin maassa on kattava tulkki- ja kääntäjäverkosto, mutta ns. varsinaisten maahanmuuttajien kasvattaminen siihen, että palvelut saa oman maan kielellä, ei kannusta oppimaan suomea. Tämä hanke ei herätä positiivisia tuntemuksia.

Huolestuttava on myös arvio siitä, että parissa vuosikymmenessä joka viides on Hensingissä mamu, mutta siihen kykenemme vielä vaikuttamaan.
---

^Eino P. puhuu asiaa.

[nuiv-or]

Joukossa oli myös Kongon seudulla puhuttava Lingalan kieli. Ko. kielen puhujia on maailmassa arviolta 2 miljoonaa. Kielellä ei ole vakiintunutta kirjoitusasua, yleensä sitä kirjoitetaan länsimaisilla aakkosilla, ei kuitenkaan aina. Sokerina pohjalla... Ko. kielen puhujista ylivoimainen prosentti, olisiko ollut 80-90 pinnaa on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Erittäin hyödyllinen käännätys kaiken kaikkiaan.

Kongolaiset osaavat yleensä ranskaa, eikä länsiafrikkalaiset yleensä ole kokemukseni mukaan lukutaidottomia. Joko ranskaa tai englantia osaavat. Nuo heimokielen kääntäjät ovat puhdasta bisnestä. Heimokielet ovat toki hienoa säilyttämisen arvoista kulttuuria, kotimaissaan. Ei Suomen sosiaaliturvan taakkana.

[Bwana]

Joukossa oli myös Kongon seudulla puhuttava Lingalan kieli. Ko. kielen puhujia on maailmassa arviolta 2 miljoonaa. Kielellä ei ole vakiintunutta kirjoitusasua, yleensä sitä kirjoitetaan länsimaisilla aakkosilla, ei kuitenkaan aina. Sokerina pohjalla... Ko. kielen puhujista ylivoimainen prosentti, olisiko ollut 80-90 pinnaa on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Erittäin hyödyllinen käännätys kaiken kaikkiaan.

Kongolaiset osaavat yleensä ranskaa, eikä länsiafrikkalaiset yleensä ole kokemukseni mukaan lukutaidottomia. Joko ranskaa tai englantia osaavat. Nuo heimokielen kääntäjät ovat puhdasta bisnestä. Heimokielet ovat toki hienoa säilyttämisen arvoista kulttuuria, kotimaissaan. Ei Suomen sosiaaliturvan taakkana.

Juu kyllä. Tässä onkin kyseessä nimenomaan Lingalaa äidinkielenään puhuvat. KiVa-projektin materiaalit on toki käännetty ranskaksikin, joten länsiafrikkalaiset yleisesti pärjännevät niillä.

Katselin lisää infoa tuosta kielestä ja kyllähän sillä 'bout 10 miljoonaa puhujaa on, Kongoissa, Angolassa ja Nigeriassa. Esimerkiksi Kongon Demoraalisessa Tasavallassa Lingalaa äidinkielenään puhuvien lukutaitoprosentti vaihtelee 10 ja 30 prosentin välillä. Koska kyseessä on kuitenkin lähinnä puhuttu kieli ja kun nuo prosentit ovat mitä ovat, pidän edelleen aika erikoisena että koko kielelle ollaan käännätetty mitään koteihin meneviä kirjelmiä. Eiköhän se Lingalan-tulkki olisi voinut kertoa niille lukutaidottomille pääkohdat lingalaksi myös siitä alkukielisestä prosyyristäänkin. Ai niin, olisi jäänyt se kääntäjän pari sataa euroa/sivu saamatta...

No, kärpäsen baashahan tuollainen materiaalipaketti isossa virrassa on. Osoittaa vaan tämän touhun logiikkaa että luku-ja kirjoitustaidottomille käännätetään kotiinjaettavaa luettavaa...

[nuiv-or]

Työkkärissähän hakevat marin kielen tulkkeja. Eiköhän nämä marilaiset osaa venäjääkin. Puhdasta bisnestä kaikki tyynni. Tarkoituksena työllistää keinotekoisesti turvapaikanhakijoita ja saada lisärahoitusta budjettiin. <tähän vihapuhetta>

[Taikakaulin]

Maahanmuutto tuo työtä tulkeille

Tulevaisuudessa tulkeille riittää työn sarkaa, sillä maahanmuuttajien määrän lisääntyessä yleistyvät myös tilanteet, joissa on osallisena maahanmuuttaja.

-Myös maahanmuuttajille voi sattua onnettomuuksia, ja pelastuslaitoksen ja ensihoitajien kannalta on äärimmäisen tärkeää, että saavat tiedon, mitä on tapahtunut, Joensuun tulkkikeskuksen toimitusjohtaja Ali Giray kertoo.

Toista vuotta toiminnassa ollut Joensuun tulkkikeskus työllistää tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää ja lähes 70 osa-aikaista tulkkia. Yrityksessä on tilausta uusille tulkeille. Tulkkikeskus tarjoaa pääasiassa keikkatyötä, mutta Giray uskoo, että tulevaisuudessa yritys pystyy tarjoamaan muutamalle tulkille vakituisen työpaikan.

- Kysytyimpien kielten tulkeille riittää varmasti töitä. Yhteyttä kannattaa ottaa myös silloin, jos osaa jotain erikoisempaa kieltä, sillä tarvittaessa järjestämme koulutusta.

http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/8932-maahanmuutto-tuo-tyota-tulkeille

[kekkeruusi]

Maahanmuutto tuo työtä tulkeille. Työtä, joka maksetaan veronmaksajien lompakosta ja jota ei edes tarvittaisi ilman näitä maamme valtakieltä oppimattomia ummikoita. Moku-business kasvattaa itseänsä ja perustelee tarpeellisuuttaan kasvullaan.

[Ahmatti]

Löyhästi liittyen; onhan nyt Pohjois-Arjalassakin oma nettipoliisi. Nyt saadaan siellä paikallisesti kaiken maailman Facebook rasistit kuriin. Ja ei tartte tulkkeihin laittaa rahaa, kun asiakkaat ovat sitä ahdasmielistä porukkaa.

[Blanc73]

Eniten työtä teettää terveys- ja sosiaalitoimi, jonka osuus kaikista tulkkauksista on noin 85 prosenttia. Pirkanmaalla erityisesti arabian kielen tulkkaustarve on lisääntynyt.

Pohjoismainen, sosiaalidemokraattinen hyysäys-ja pahoinvointiyhteiskunta vetää puoleensa muslimeja kuin kamelinpaska Saharan aavikon loiskärpäsiä. Terveys-ja sosiaalitoimen lisäksi myös oikeuslaitos tarvitsee tulevaisuudessa runsaasti lisää arabian ja somalin kielen tulkkeja. Iloitkaa siis te impiwaaran juntit!

[Lahti-Saloranta]

Pysähtykää ja hiljentykää miettimään tämän uutisen syvintä sanomaa:
"Esitutkintaan tulevista törkeistä omaisuusrikoksista yli puolet on ulkomaalaisten tekemiä."

Onhan siinä pohtimista mutta kun se ajatus karkasi ja jäin aprikoimaan että mitenkähän asian laita on esim seksuaalirikosten kanssa.
Kärjistäen voidaan sanoa että valtiovalta, etunenässä Thors, Brax et kumppanit ovat toimillaan kaksinkertaistaneet törkeiden omaisuusrikosten määrän.

[Marko Parkkola]

Kielilaki tuntee suomen ja ruotsin. Opetelkoot jompaa kumpaa kieltä tutkintavankeudessa joka kestää niin kauan että jutustelu onnistuu ilman tulkkia.

[Sikanez]

- Haasteen tuo se, että asianosaisen pitäisi ymmärtää, mitä tuomari sanoo, ja ennen kaikkea tuomarin pitäisi ymmärtää, mitä asianosainen sanoo. Tällä hetkellä tulkkeja on vielä kutakuinkin hyvin saatu jokapäiväiseen toimintaan, mutta meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisia tulkkeja kulloinkin saamme, toteaa käräjäoikeuden laamanni Erkki Hämäläinen.

Hän toivookin, että oikeustulkkien koulutus paranisi.

- Tulkkien ammatillisen laadun ja osaamisen varmistamiseksi oikeustulkkaukseen tulisi olla ammattivaatimukset. Jonkinlainen testi tai koe pitäisi olla, millä varmistamme että oikeustulkki hallitsee ammatillisen termistön ja tiedostaa oikeuslaitoksen vaatimukset ja velvollisuudet.

Haetaankohan tässä palkankorotuksia tulkeille tekemällä heistä oikeustulkkeja?

[Marko M]

Videotulkkaus helpottaa maahanmuuttajien oikeusasioiden ratkomista
Viranomaisten ja maahanmuuttajien keskinäinen asiointi takkuaa soveliaiden tulkkien puuttuessa. Asiointitulkeiksi tarvittaisiin yhä harvinaisempien kielten taitajia, mutta epävarma ala ei houkuttele osaajia.


Asiointitulkeista on pulaa eri puolilla Suomea. Esimerkiksi thain, vietnamin, somalin ja swahilin kielten ja monien harvinaisten Afrikan kielten osaajille olisi kova tarve. Myös esimerkiksi englannin tai venäjän tulkkaustarpeeseen ei ruuhkahuippuina pystytä täysin vastaamaan.

Pohjois-Suomessa lähes puolet asioimistulkkauksista hoidetaan pitkien välimatkojen vuoksi etänä, useimmiten puhelimen välityksellä. Myös pääkaupunkiseudulla on kokeiltu videotulkkausta, joka on Helsingin seudun asiointitulkkikeskuksen johtajan Tatjana Andrejevin mukaan ainut ratkaisu tulkkipulaan.

- Jos katsotaan, miten vieraskielinen väestö tulee lisääntymään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, mistään ei valmistu riittävästi ammattitulkkeja harvinaisiin kieliin.

Andrejevin mielestä videotulkkaus voi olla jopa paikan päällä tapahtuvaa tulkkausta parempi vaihtoehto.

- Kaikki viranomaiset ovat tykänneet videotulkkauksesta siksi, että tulkin neutraalisuus säilyy tilanteessa niin hyvin. Koska tulkki ei ole paikalla, maahanmuuttaja-asiakas ei voi nojautua tulkkiin, ja viranomainenkin viestittää asiaa maahanmuuttaja-asiakkaalle eikä tulkille.
Sukulaisuus ei kelpuuta tulkiksi

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole auktorisoidun tulkin ammattitutkintoa, eli tulkkina voi toimia kuka tahansa - ja niin usein toimiikin.

- Jos käytetään perheenjäsentä tulkkina, viranomainen ei välttämättä pysty seuraamaan, milloin puhuu tulkki ja milloin tulkattava. Silloin viranomaisen mahdollisuus tehdä päätöksiä saattaa olla hyvinkin rajallinen, tai hän saattaa tehdä niitä väärin perustein. Oikeusturvahan siinä kärsii, jos tulkki ei ole tilanteen tasalla, tai saattaa jopa ajaa omaa asiaansa tulkkaustilanteessa, sanoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hallituksen puheenjohtaja Kristiina Antinjuntti.

    Mistään ei valmistu ammattitulkkeja harvinaisiin kieliin sitä vauhtia, että tulevaisuuden tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan.

    - Tatjana Andrejev

Haastavinta on tulkkaaminen oikeus-ja poliisiasioissa, sillä tulkin on hallittava monipuolinen sanasto näpistyksistä talousrikoksiin. Lisäksi tuomioistuinkäytännöt vaihtelevat maittain, ja tilanteissa vaaditaan usein samanaikaista simultaanitulkkausta.

Ensi vuonna tilanteeseen pitäisi olla tulossa parannusta, kun Suomen lakiin sisällytetään EU:n oikeustulkkausdirektiivi. Tarkoitus on turvata rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeus tulkkaus- ja käännösapuun silloin, kun henkilö ei ymmärrä menettelyssä käytettävää kieltä. Lisäksi ensi vuonna alettaneen kouluttaa oikeustulkkeja: koulutusta koskevan selvityksen on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä.
Epävarma ala ei houkuttele osaajia

Kysynnän kasvaessa alalle ei silti välttämättä hakeudu enemmän tulkkeja. Moni siirtyy asiointitulkkauksesta konferenssitulkkaukseen tai kaupalliselle puolelle tai vaihtaa kokonaan alaa. Epävarma freelancer-työ ei houkuttele.

- Ala ei ole kovin hyvin palkattua ja se koetaan aika kuormittavaksi. Yksi iso syy on se, että tulkki ei kuulu mihinkään työyhteisöön, vaan liikkuu paljon erilaisissa paikoissa, Andrejev sanoo.

Kysynnässäkin on suuria vaihteluita. Syksyllä ja talvella koulut, päiväkodit ja keskussairaalat käyttävät paljon tulkkipalveluja, mutta tarve vähenee kesällä. Työssä välttämätöntä tausta-aineistoa voi myös olla vaikea saada.

- Tulkin ammattia ja tarpeita ei ymmärretä. Valitettavasti on niin, että asioimis-ja oikeustulkkauksista maksetaan sen verran heikosti, että se ei ole kauhean houkutteleva ammatinvalinta pitkän päälle, Antinjuntti sanoo.
Lisää aiheesta
Tulkkipalvelujen käyttö on vilkasta suurissa sairaaloissa
2.8.

    Noora Kettunen Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/videotulkkaus_helpottaa_maahanmuuttajien_oikeusasioiden_ratkomista/6245141

Miljoona sinne miljoona tuonne, mikään ei ole liikaa kun on kysymys monikulttuurisesta Suomen tuhoamisesta.

[Iloveallpeople]

Ei sitten missään vaiheessa ole älytty vaatia, että tänne muuttanut opettelisi maan kieltä?

Ehkäpä siksi, että se taitaa olla rasismia.

[ElenaDaylights]

Asiointitulkeiksi tarvittaisiin yhä harvinaisempien kielten taitajia, mutta epävarma ala ei houkuttele osaajia.

Heh. Pitäisikö suomeen raahata tuhansia tuhansien eri kielten osaajia jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat? Ei kiitos.

[foobar]

Mitä ihmeen oikeusasioita näillä maahanmuuttajilla on jatkuvasti setvittävänä? Suurimmat "oikeusasiat" joiden kanssa itse joudun olemaan tekemisissä ovat passin uusimisia, kerran viidessä vuodessa. Muutoin en ole senkään vertaa tekemisissä viranomaisten kanssa. Ehkä olen vain taantumuksellinen ja jarrutan suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä kohden lopullista voittoa...

[Lemmy]

No, mä olen ollut "asiointiavustajana" eli tulkkina & tapellu byrokratian kanssa kun on ollut muna&kana tilanne (ulkomaalaista ei reisteröidä maistratissa ellei ole työsopimusta, työnantaja ei tee sopimusta ennenkuin on henkilötunnus) - sain työnantajan luurin päähän ja maistraatin tädin keskusteluyhteyteen...  laki kun sanoo, ettei saa palkata ulkomaalaista ilman työlupaa/oikeutta ja mistä työnantaja voi tietää onko oikeutta eli ei vaikka kuinka on EU...

[ElenaDaylights]

Mitä ihmeen oikeusasioita näillä maahanmuuttajilla on jatkuvasti setvittävänä? Suurimmat "oikeusasiat" joiden kanssa itse joudun olemaan tekemisissä ovat passin uusimisia, kerran viidessä vuodessa. Muutoin en ole senkään vertaa tekemisissä viranomaisten kanssa. Ehkä olen vain taantumuksellinen ja jarrutan suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä kohden lopullista voittoa...

Tuossahan on kerrottu syykin ihan yleiseen oikeusaputarpeeseen :

....Haastavinta on tulkkaaminen oikeus-ja poliisiasioissa, sillä tulkin on hallittava monipuolinen sanasto näpistyksistä talousrikoksiin. Lisäksi tuomioistuinkäytännöt vaihtelevat maittain, ja tilanteissa vaaditaan usein samanaikaista simultaanitulkkausta.

Tällä aineksella Suomi nousuun!

[Ernst]

Ei sitten missään vaiheessa ole älytty vaatia, että tänne muuttanut opettelisi maan kieltä? Rikoksia kuitenkin osataan tehdä ilman tulkkia.

Jos äo on alhainen, eikä ole saanut peruskoulutusta, kielen oppiminen on melkein mahdotonta. Ja näitä tulijoita on paljon, koska maahanmuuttopolitiikka on ollut j aon huonoa.

[foobar]

Mitä ihmeen oikeusasioita näillä maahanmuuttajilla on jatkuvasti setvittävänä? Suurimmat "oikeusasiat" joiden kanssa itse joudun olemaan tekemisissä ovat passin uusimisia, kerran viidessä vuodessa. Muutoin en ole senkään vertaa tekemisissä viranomaisten kanssa. Ehkä olen vain taantumuksellinen ja jarrutan suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä kohden lopullista voittoa...

Tuossahan on kerrottu syykin ihan yleiseen oikeusaputarpeeseen :

....Haastavinta on tulkkaaminen oikeus-ja poliisiasioissa, sillä tulkin on hallittava monipuolinen sanasto näpistyksistä talousrikoksiin. Lisäksi tuomioistuinkäytännöt vaihtelevat maittain, ja tilanteissa vaaditaan usein samanaikaista simultaanitulkkausta.

Tällä aineksella Suomi nousuun!

Juu, ehkä kysymykseni oli retorinen. On outoa, että juuri ne median mukaan maamme suomalaisten teoilta pelastavat maahanmuuttajat eivät keskimäärin kykene elättämään itseään itse, ja vielä päälle tekevät kaikenlaista jonka a) voisi jättää tekemättä ja b) hyvin tietävät rikoksiksi. Jos kurssi ei muutu, maamme on tuhoon, tai ainakin rappeutumiseen tuomittu.

Suomalaisilta ei vaadita kovinkaan suuria älynlahjoja jotta pääsee tälle omillaan elämisen "ainoa asiointi viranomaisten kanssa on posti veroilmoituksessa ja poliisiasema passinhaussa" -tasolle. Yhteiskuntamme nostavat kuitenkin suosta muka vain ne kansanryhmät, jotka eivät osaa edes olla varastamatta uuteen maahan saavuttuaan.

[Jouko]

Pikakäännytys päivänselvissä tapauksissa ratkaisisi monet "oikeusasiat" ja ennalta estäisi niiden lisääntymisen. Mutta kun meillä on millä mällätä ja mokuklusteri tarvitsee polttoainetta.

[Iloveallpeople]

Ammattikorkeakoulujen täydennyshaussa voi hakea muun muassa tulkkilinjalle

Diakonia-ammattikorkeakoulun aloituspaikat menevät yleensä jo kevään yhteishaussa, mutta tulkkauslinjan kohdalla joudutaan turvautumaan täydennyshakuun jo toistamiseen. Täydennyshaku alkaa tänään maantaina.

Maahanmuuton myötä asiointitulkkauspalveluja tarvitaan yhä enemmän. Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakissa perustettiin puhuttujen kielten koulutusohjelma vuonna 2011 vastaamaan monikulttuurisen yhteiskunnan tarpeisiin. Työkieliä ovat muun muassa albania, dari, kiina, kurdi, somali, thai, turkki ja vietman.

Tulkit avustavat vieraskielisiä, kun nämä asioivat terveyskeskuksessa tai käyttävät viranomaispalveluja, kuten Kelaa, Poliisia tai Oikeuslaitosta. Monet tulkit ovat itsekin maahanmuuttajataustaisia.

Diakin rehtorin Jorma Niemelän mukaan asiointitulkkien kouluttaminen on tärkeää, ettei turhia väärinkäsityksiä syntyisi.

- Tällä hetkellä asioimistulkkeina toimii paljon ihmisiä, joilla ei ole koulutusta. Siitä voi aiheutua riskitilanteita, kun tulkeilla ei ole riittävästi ammattillista osaamista. Kulttuurien välinen kommunikaatio on usein vaikeaa.

Opiskelijoita vaikea löytää

Opiskelijoiden saaminen uuteen koulutusohjelmaan on kuitenkin ollut haastavaa. Niemelän mukaan tulkkauslinja on ainoa Diakin koulutusohjelma, johon opiskelijoita joudutaan hakemaan täydennyshaussa lisää.

- Monet kokevat, että pystyvät tekemään tulkkausta ilman koulutustakin. Koulutus tuo kuitenkin varmuutta tulkkaustilanteisiin, joissa käsitellään tärkeitä asioita. Ongelmana on myös koulutuksen uutuus. Tieto koulutuksesta ei ole vielä levinnyt kaikkiin maahanmuuttajaryhmiin. Lisäksi opiskelun aloittaminen edellyttää melkoista elämän organisointia perheellisille.

Diak on ainoa ammattikorkeakoulu, jossa asioimistulkkauskoulutusta järjestetään korkeakoulutuksena. Vuonna 2013 aloituspaikkoja on kolmekymmentä. Keväällä valittiin vain 14 hakijaa. Koulutusta järjestetään Helsingin toimipisteessä. Opiskelu kestää kolme ja puoli vuotta.

YLE

[op]

Monet kokevat, että pystyvät tekemään tulkkausta ilman koulutustakin.
---
Diak on ainoa ammattikorkeakoulu, jossa asioimistulkkauskoulutusta järjestetään korkeakoulutuksena. Vuonna 2013 aloituspaikkoja on kolmekymmentä. Keväällä valittiin vain 14 hakijaa. Koulutusta järjestetään Helsingin toimipisteessä. Opiskelu kestää kolme ja puoli vuotta.

YLE

Onko kaikesta pakko tehdä "korkeakoulutusta". Jos tällä hetkellä hommaa hoitaa täysin kouluttamattomat, niin eikö riittäisi ammattiopinnot tai vaikka 1-2 vuoden kurssimuotoinen koulutus? Aivan turhaa yhteiskunnan resurssien haaskausta tällainen pakkokorkeakouluttaminen.

[Eino P. Keravalta]

Työkieliä ovat muun muassa albania, dari, kiina, kurdi, somali, thai, turkki ja vietman.

Miksi juuri nuo? Entä englanti, ruotsi, ranska, espanja, eesti, tanska, italia, saksa, kreikka..

[kekkeruusi]

Työkieliä ovat muun muassa albania, dari, kiina, kurdi, somali, thai, turkki ja vietman.

Miksi juuri nuo? Entä englanti, ruotsi, ranska, espanja, eesti, tanska, italia, saksa, kreikka..

Noista maista tulevat tajuavat sen verran, että opettelevat suomea.

Suojatyöpaikkoja mamu-infrassa olisi taas auki. Harmi, ettei työnteko kiinnosta somalinkielen taitajia.