Päivi Lipponen muuttaisi talvi- ja jatkosodan opetusta

[juge]

Iltalehti: Millä vuosikymmenellä käytiin jatkosota?

Missi-Elsi: 80-luvulla... tai sitten ei. Historian opettaja ei pidä tästä. Sanon, että 1910.

Lähde:
http://www.crap.fi/archive/6936.jpg

[Zarquon]

Olen täysin samaa mieltä siitä, että on tärkeämpiäkin asioita, kuin rintamalinjojen kilometrintarkka opettelu tai hyökkäysten alkamisen muistaminen tunnilleen oikein.

Mutta tämähän on itsestäänselvyys. Miksi Päivi nyt kertoo tämän meille? Uskaltaako joku porautua tämän poliittisen toimijan mielen syövereihin ja kaivaa vastauksen esille?

ja sitten täällä nautinnollisesti päät räjähtelevät

Myönnän, että raflaava otsikko aiheutti ennenaikaisen räjähdyksen ja siitä seuranneessa vihaisen euforian tilassa viha-ajattelin ja -kijoittelin pikkuhauskan kommentin.

Käytännössä tämä ilmeni niin, että opettaja kyseli luokalta viiden minuutin välein jonkin palikkakysymyksen, eikä useimmiten yhtään kättä noussut

Laittaisin laiskuuden piikkiin. Monet kokevat historian välttämättönä pahana; selaisena tympeänä rintamalinjojen pänttäämisenä. Ehkä historiasta tulisi tehdä mediaseksikästä lisäämällä vähän identiteetin pohdintaa ja toiseuden filosofiaa sen niin kovin sotaisan 1900-luvun ensimmäisen puoliskon käsittelyyn.

[svobo]

Kyllä minustakin tuntui lukiossa, että kaikkea paskaa sitä pitääkin opiskella. Toki opetussuunnitelma pitää aina välillä tarkistaa, mutta se on useissa tapauksissa makuasia, että mikä on tärkeää ja mikä ei.

En kyllä muista kuinka paljon Maailmansota osa II:lle annettiin aikaa lukion historian kursseilla. Mikä se tilanne nykyään on?

[Kivikova]

Lisäystä omaan kommenttiini edellisellä sivulla:

Juuri luin Taloussanomia ja mitäs minä näinkään. Yllättäen Jaakonsaari(Sdp) muistaa uikuttaa taasen perussuomalaisista. http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/09/02/persulainen-retoriikka-ei-aja-suomen-etua-brysselissa/201112365/12?ref=tf1

Sdp, I'll be watching you! 

[ukkometso]

Tuossa Tampereen suunnilta oleva historian opetussuunnitelma, joka varmasti pätee lukio-opiskeluun läpi Suomen.  Onhan tossa aika pitkä listä josta jokainen voi itse  valita omat turhat ja tärkeät  osiot ja keksiä vaika muitakin nippelitietoja kuin Lipposkan listalla 


http://www.uta.fi/laitokset/norssi/lukion_ops/historia.php

[Luotsi]

2. Noin puolet juuri peruskoulusta tulleista ekaluokkalaisista ei osaa laskea yhteen 1/2 + 1/2. Saavat tulokseksi säännönmukaisesti 1/4.

Voi rähmän rähmä! Nyt taitaa joutua julistautumaan noiden onnettomien typerysten joukkoon. Ei tainnut meilläkään ekaluokalla edes murtolukuja opetusohjelmassa olla.

[jav]

Päivi tarvitsee paljon hyviä rasvoja. Vaikka tässä vaiheessa sekin lienee myöhäistä.
Ota Päivi kunnon loma Turkissa ilman Paavoa ja rasvaa koneesi.

[Mursu]

Olen itse samaa mieltä varsinaisesta pointista kuin Lipponen. On paljon fiksumpaa opettaa suuria linjoja kuin triviaalia nippelitietoa. Suomalaisuudesta kertoo paljon enemmän länsimaisen kulttuurin synty kuin se, missä kohdassa Mannerheim-linja meni. Olennaista on syiden ja seurausten ymmärtäminen, eivät triviaalit pikkufaktat. Nippelitieto on kuin siteeraukset; korvike ymmärrykselle.

Mutta kun ei siellä lukiossa mitään historian nippelitietoa opeteta, ei ainakaan opetettu kun itse viimeksi viitisen vuotta sitten lukionpenkillä istuin. Kävin ainakin n. 2/3 historiankurssitarjonnasta läpi ja melko harvassa olivat ne opetetut asiat, joita en olisi tiennyt jo ennestään tai jotka eivät suorastaan yleissivistykseen kuulu.

Nykyään on niin muotia tuo suurista linjoista puhuminen. Usein ei vain niitä mitenkään voi hallita ilman sitä muka tarpeetonta nippelitietoa. Jos ei tiedä minä vuosina toinen maailmansota käytiin, ei voi puhua mitään suurten linjojen hallitsemisesta. Toisaalta jos perustiedot eivät ole hallussa voidaan oppilaille syöttää mitä tahansa puppua suurina linjoina.

[myötäjuoksija]

Sillä aikaa kun ukkometso postaili historian opsia, googlailin minäkin samaa aihetta. Laitan googlailuni tuloksen tähän, koska se on ukkometson linkkaamaa lyhyempi:

HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
pakollinen
Sisältö: Esihistorian ihminen, korkeakulttuurien synty ja kehittyminen, keskiajan feodaalinen yhteiskunta, löytöretkien kaudet, itsevaltius, teollistuminen, globalisaatio ja tulevaisuuden mahdollisuudet.


HI2 Eurooppalainen ihminen
pakollinen
Sisältö: Johdantona eurooppalaisuuden synty. Sen jälkeen eri kulttuurihistorian aikakaudet; antiikin kilpaileva ihminen, keskiajan hengellinen ihminen, renessanssiajan universaali ihminen, absolutismin pöyhkeilevä ihminen, valistuksen järkeilevä ihminen ja moderni ihminen.

HI3 Kansainväliset suhteet
pakollinen
Sisältö: Ensimmäiseen maailmansotaan johtanut kehitys, uudet kansallisvaltiot Euroopan politiikassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, demokratian kriisi ja diktatuurien synty Euroopassa, toisesta maailmansodasta kylmään sotaan ja kaksinapaiseen maailmaan ja sosialistisen leirin hajoaminen.

HI4 Suomen historian käännekohtia
pakollinen
Sisältö: Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian aika, kansallisen kulttuurin synty, yhteiskunnalliset muutokset, teollistuminen, sisäpoliittiset konfliktit, Suomi sodissa, sotien jälkeinen aika ja Suomi osana Eurooppaa.

_________________________________________

Nuo olivat siis pakollisia kursseja, lisäksi on valtakunnallisia ja koulukohtaisia syventäviä. Mielestäni aika hyvän näköinen paketti, en lähtisi sorkkimaan.

Tähän verrattuna on tuo Tampereen yliopiston versio vähintäänkin hmm... mielenkiintoinen. Esimerkiksi ykköskurssissa

tavoitteena on, että opiskelija

•ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
•ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja millainen vaikutus tällä on ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
•tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
•tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät

Tämän kai piti olla historian ykköskurssi eikä "johdanto (puna)vihreään ajatteluun"?

[ukkometso]

Voi olla että Mansessa opetaan hyvin "edistysmielinen" historia ja  luonnon ja ihmisen välinen riippuvuussuhde yms .  Mutta matikassa tarvitaan Canonia  laskemaan 1+1

[Jouko]

Ompahan niitä muitakin tärkeämpiä asioita, kuten maamme puolustaminen, alueellinen puolustaminen. Kotiemme puolustaminen. Kyllä siinä hyytyy €uropelit.

[ElenaDaylights]

No pitäähän se opetuksella selventää, miksi Suomi on rasistinen territorio globaalissa yhteisössä. Rauhantuojat torjuttiin -40, hdessä saatanan kanssa sodittiin rauhandemokratiaa vastaan 41-44, niin eipä siitä hyvää seuraa.

Itse muistelen ettei kyseisiä sotia sen perusteellisemmin käyty läpi. Pohjan sota, kolonialismi, löytöretket, antiikki ja renesanssiaika. Ne ovat jäänet painotusten vuoksi muistiini.

[PaulR]

Säästelen lukion historian kirjoja. Onhan se pintaraapaisua parhaimmillaan ja kysyy omaa mielenkiintoa. Harvalla on. BB:kin tulisi (ykköseltä?).

[L. Brander]

Häkkerikräkkeiden uhri The Päippä on täysin oikeassa. Hyvä Päippis! Olen nimittäin täsmälleen samaa mieltä.

Käydään nopeasti läpi Äyräpään ärjyt, Raatteen sankarit ja päämajan kaukopartiot. Käytetään enemmän aikaa muuhun. Käsitellään Magadanin erotusleiriä, Kolyman kuolemanleirejä, Ust-Kutin erikoisleirejä ja syitä, miksi ihmiset joutuivat niille. Käsitellään sitä, miksi Henry Millerin kirja hyllyssä aiheutti sen, että kirjallisuudesta kiinnostunut ihmispolo joutui 25 vuodeksi kidutettavaksi, raiskattavaksi, nöyryytettäväksi ja tilanteeseen, jossa hänen ihmisarvonsa riisuttiin väkivalloin hänen päältään loppuelämäksi.

Laajennetaan opintoja siihen miksi ihmiset, muutaman "ruubelin" tai "DDM:n" toivossa, vasikoivat naapureitaan, työtovereitaan ja  perheenjäseniä keksityistä Millerin kirjoista. Mikä sai ihmisen valehtelemaan toisen kuseen?

Jo paremman yleissivistyksen hankkineille lukiolaisille voidaan esittää haastavampia kysymyksiä esim. mitä teille tuo mieleen sanat "manipuloitu Mungo"? Onko mielestänne mahdollista, että omia kansalaisiaan kiduttanut romanialainen diktatuuri tuomitsee ihmisten tappamiseen tähdänneen operaation, mutta sivistynyt demokraattinen sosialistien hallitsema Suomi ei?

Tehdään Päipästä opetusministeri, hänellä on näkemystä. 

LB

[Kimmo Pirkkala]

Ihmiskunnan historian suurimpia murhenäytelmiä ovat sodat. Historian tuntemisen tärkein peruste on välttää menneisyyden virheet. Näistä kahdesta seuraa loogisesti se, että nimenomaan sotahistorian tuntemus on tärkeintä historiantuntemusta.

Realistinen ja laadukas sotakuvaus on parasta rauhantyötä.

[Ammadeus]

Minusta voitaisiin aivan hyvin historianopetus aloittaa siitä vuodesta jolloin Neuvostoliitto solmi ystävällismieliset ja rauhaarakentavat suhteet Suomen kansaan.

Varsinkin 60-70 lukua olisi syytä käsitella yksityiskohtaisen tarkasti vanhan valtaamisineen sekä vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen kukoistusta alusta huipulle.

Samoin olisi ensiarvoisen tärkeätä käydä läpi seksuaalisen tasaarvoisuuden kehityskulku taantumuksen ajoista aina tähän päivään.

Unohtamatta tietenkään kaikkein tärkeintä,rasismin vastaista taistelua aina orjuudesta amerikoissa,apardhaidin kautta tämän päivän Suomessa harjoitettavaan hirmusortoon.

Raatteet ja Summat,veteraanit kummat.Ketä ne kiinnostaa!!!

[mikkos]

Tö Mäksy kertaa todellisen tilanteen:

1. Kysyin taannoin noin 30 opiskelijan ryhmältä, miksi pääsiäistä vietetään. Kukaan ei tiennyt. Rohkein arveli, että "olisko siksi, että ne jotkut pääsi niiltä toisilta karkuun". Viittasi siis juutalaisten pakoa Epyktistä. Totesin, että kirja oli oikea, mutta muuten pieleen. Opiskelijat olivat 3. vuoden opiskelijoita eli noin 19 vuotiaita suuri osa.

Pointti on hyvä, mutta tämä esimerkki ei. Alun perin pääsiäinen on nimen omaan juutalaisten "Egyptinorjuudesta" vapautumisen juhla, sen tietäminen on suurta yleissivistystä. Jälkeen päin annetut merkitykset ovat myös sivistystä, mutta ei samassa määrin. (Ja viime kädessähän pääsiäisessä on kyseessä vain yleisimpiin satukirjoihin liittyvä sivistys.)

[KTM]

Kansanedustaja Päivi Lipposen (sd) mielestä lukion historian opetuksessa on tärkeämpiäkin asioita kuin talvi- ja jatkosodan rintamalinjat.

Tälläisiä asioita varmastikin on ainakin se mistä tuli orjalaivojen terva.

[Blanc73]

Raatteet ja Summat,veteraanit kummat.Ketä ne kiinnostaa!!!

yeah! Aletaan polttamaan sotilaspasseja kuten taistolaiset tekivät 70-luvulla ja potkimaan sotaveteraanien autoja itsenäisyyspäivän juhlien aikana kuten Arhinmäki...ne on TOSImiehiä!

[Oami]

2. Noin puolet juuri peruskoulusta tulleista ekaluokkalaisista ei osaa laskea yhteen 1/2 + 1/2. Saavat tulokseksi säännönmukaisesti 1/4.

Voi rähmän rähmä! Nyt taitaa joutua julistautumaan noiden onnettomien typerysten joukkoon. Ei tainnut meilläkään ekaluokalla edes murtolukuja opetusohjelmassa olla.

Päällikkö tarkoittanee amiksen ekaluokkalaisia. Siis niitä, jotka ovat juuri käyneet peruskoulun. Kuten tuossa lukeekin.

[IDA]

Jospa Päivi Lipponen aloittaisi vaikka siitä, että hän itse opettelisi kirjoittamaan kieliopillisesti yhtä puhdasta suomea kuin Mikko Ellilä. Siinä olisi hänelle tavoitetta ja mikäli hän onnistuisi olisivat kaikki varmasti onnellisia omilla identiteeteillään.

Olisi todella hyvä, jos Päivi Lipponen tai joku vastaava demari-ideologi saataisiin Kotkaankin ennen kunnallisvaaleja.

[Ystävä]

Peruskoulun historian ops vuodelta 2004. Päkä on oikeassa. Pelkkää talvisotaahan tämä on.

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta
Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat
muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä
esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan
muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten
maanviljelyn syntyä
• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
• esittämään muutoksille syitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Omat juuret ja historiallinen tieto
• oman perheen ja kotiseudun historia
• muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien
tulkitseminen
Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit
• kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan
keksimisen seurauksena
• maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset
ihmisten elämään
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 223
Eurooppalaisen sivilisaation synty
• antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
• antiikin heijastuminen tähän päivään
Keskiaika
• uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen
asema
• Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
Uuden ajan murros
• eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden
ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan
avartuminen tieteessä
Suomi Ruotsin valtakunnan osana
• elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
• suomalaisen kulttuurin muotoutuminen
Vapauden aate voittaa alaa
• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta
1800-luvulle saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri
b) kaupankäynnin kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) väestössä tapahtuneet muutokset
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erottaa faktan mielipiteestä
• osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään
yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.
• tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole
sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.
• osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien
ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.
HISTORIA
224
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai
ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta
• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin
tapahtuu.
VUOSILUOKAT 7–9
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian
tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä
ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun
mielipiteensä niiden pohjalta
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta
koskevaa tietoa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
• elämää 1800-luvun Suomessa
• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset
Euroopassa
• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
Teollinen vallankumous
• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• kaupungistuminen
Murrosten aika Suomessa
• sääty-yhteiskunnan mureneminen
• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 225
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Laman ja totalitarismin aika
• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
• elämää demokratioissa ja diktatuureissa
Toisen maailmansodan aika
• toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
• kylmä sota
• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
• tiedonvälityksen kehitys
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan
saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
HISTORIA
226
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden
avulla aikajärjestykseen
• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään
• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä,
myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja
arvioimaan niitä.

[Marjapussi]

Päivi lipposta voi kuvata mielestäni vain yhdellä sanalla isäänmaanpetturi.. Erittäin vastenmielinen avaus häneltä.

[Arvoton]

Luulen olevani kaksi kertaa enemmän maailmankansalainen kuin P. Lipponen. Hän ei edes täällä kotimaassa elä ja toimi ulkomaalaisten kanssa. Puhumattakaan, että olisi asunut kuukautta kauempaa ulkomailla ja pyörisi siellä edelleen ilman ohjattua ohjelmaa. Humanismin saarnaaminen ei tee kenestäkään maailmankansalaista.

Päivi on oikeilla jäljillä, jos Ruotsin vallan aikojen jälkeistä Suomea nostetaan esiin niiden kustannuksella. Suomi kun pinnisteli perämetsänä ja Ruotsin sotilasreservinä ennen tsaarin massiivisia investointeja Suomen Suuriruhtinaskuntaan. Ruotsinkielinen aatelisto minua ei ole koskaan kiinnostanut Sprengtportenia ja K.M. Armfeltia lukuunottamatta. Jos he edes olivat aatelisia.

Lipponen halunnee jostain syystä jättää pitkän Kekkosen ajan syrjään. Silloin olivat ajat kovat ja Suomen piti luovia. Kouluissa voisi jopa pari tuntia käyttää aiheena Neuvostoliiton painostustoimet Suomea kohtaan.

Humanismin opetuksen kanssa sietää olla tarkkana. Jos se esitetään ainoana oikeana aatesuuntana, Suomen lukiot ovat silloin neuvostokouluja.

[Kimmo Pirkkala]

Tö Mäksy kertaa todellisen tilanteen:

1. Kysyin taannoin noin 30 opiskelijan ryhmältä, miksi pääsiäistä vietetään. Kukaan ei tiennyt. Rohkein arveli, että "olisko siksi, että ne jotkut pääsi niiltä toisilta karkuun". Viittasi siis juutalaisten pakoa Epyktistä. Totesin, että kirja oli oikea, mutta muuten pieleen. Opiskelijat olivat 3. vuoden opiskelijoita eli noin 19 vuotiaita suuri osa.

Pointti on hyvä, mutta tämä esimerkki ei. Alun perin pääsiäinen on nimen omaan juutalaisten "Egyptinorjuudesta" vapautumisen juhla, sen tietäminen on suurta yleissivistystä. Jälkeen päin annetut merkitykset ovat myös sivistystä, mutta ei samassa määrin. (Ja viime kädessähän pääsiäisessä on kyseessä vain yleisimpiin satukirjoihin liittyvä sivistys.)

Juhlapyhät yleensäkin ovat aika huono vertailukohta, sillä mihinkään niistä ei oikeastaan ole yksiselitteisen oikeaa vastausta, kun kaikilla juhlilla on ollut monia selityksiä uskontokunnista ja kulttuureista riippuen.

Kysyt minulta ja papilta miksi Joulua vietetään ja saat aivan erilaiset vastaukset. Ja molemmat ovat oikeita vastauksia.

[MoonShine]

Joka kerran, kun toi nainen avaa julkisesti suunsa, yli puolet kansasta voi pahoin.

Mamujen sytyttämä pizzeriapalo----rassisminvastainen marssi.
Historianopetus uusiksi-------unohdetaan esi-isien veriuhri maamme itsenäisyyden takeena.

PeruSS:n kannattais maksaa sille kuukausipalkkaa SDP:n polkemisesta suohon.

[junakohtaus]

Kerrankin siltäkin suunnalta tulee jotain järkevää. Niistä sodista jaaritellaan ihan liikaa.

[MW]

Kerrankin siltäkin suunnalta tulee jotain järkevää. Niistä sodista jaaritellaan ihan liikaa.

Jep, koska jokin tietty insidentti historiassa mahdollisti sen jaarittelun. Vasallit eivät jaarittele, ainakaan vapaalla.

[MoonShine]

Joka oman kansansa historian unohtaa, ei ymmärrä tätä päivää ja tuskin tulevaisuuttakaan.

[L. Brander]

Joka oman kansansa historian unohtaa, ei ymmärrä tätä päivää ja tuskin tulevaisuuttakaan.

Totta. Pitää kuitenkin muistaa, kaikesta The Päipälle heittämästäni vittuilusta huolimatta, että kansamme historia on myös muuta kuin talvi- ja jatkosota.

Maassa on eletty, näetty, koettu, nussittu, juotu, oltu ruotsalaisia, sorrutu, noustu, oltu venäläisiä, maalattu kallioita ja kankaita, suunniteltu rakennuksia, riidelty ja sovittu kaikkina aikoina. Historiaa kannattaa opettaa, niin Suomen kuin muunkin maailman.

LB

P.S. OT: pidän ensimmäistä maailman sotaa kiinnostavampana kuin toista.