Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[do.ut.des]

Arja Alho 12.7.2005 klo 17.36

Ruotsin kielen osaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.



Suomessa on pakkoruotsi kaikilla kouluasteilla, jotta kykenemme lukemaan muumipeikon tarinoita. Priceless...

[Totuusko?]

Arja Alho 12.7.2005 klo 17.36

Ruotsin kielen osaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.



Suomessa on pakkoruotsi kaikilla kouluasteilla, jotta kykenemme lukemaan muumipeikon tarinoita. Priceless...

Heh, kuvastaa hienosti päättäjiemme ajatuksenjuoksua. Samanlaisia viisauksia saa kuulla myös mokuttajilta 

Toivottavasti uusien sukupolvien myötä tuollainen idiotismi tulee kuolemaan sukupuuttoon.

Sinänsä tuo Alhon perustelu on täysin verrattavissa muiden pakkoruotsin puolustajien argumentointeihin. Ihan yhtä vankkoja (=typeriä) perusteluja, ehkä vain enemmän kapulakielisiä.

[kaksinaismoralismirules!]

Meikän suvussa alaspäin kun mennään 3 sukupolvea niin äiteen puolella ei osattu muutakuin ruåttia ja iskän puolella joko karjalaa tai venäjää. Kolmessa-neljässä sukupolvessa kävi sitten niin että nyt ollaan maatias-suomalaisia.

Olenko tarvinnut ruåtsia? Nojoo , mutta enklannin kielestä olisi ollut nuoruusvuosina paljon enemmän hyötyä joskin se tuli muun mukana. Saksa olisi ollut esimerkiksi paljon tärkeämpi , mutta kyllä ruåtsiakin on tarvinnut kun on ollut pakko arvata mitä tanskaksi ja norjaksi kirjoitetaan.

Mitä tulee suåmenruåtsalaisiin niin kyllä osa porukkaa pitää itseään eliittinä eli elitistejä. Eivät nimittäin puhu suomea vahingossakaan ja vaativat puhumaan ja ymmärtämään suomea , mutta annas olla kun tuli taloudellisista asioista kyse niin jo sujui suomi erinomaisesti. Voipi olla vain yksi pölkkypää joukossa , mutta luulema enemmänkin olevan. Yhdessä vaiheessahan Hesan vihreet oli vähän bätretalande elitistejä, mutta ei ollut ilmeisesti hyväksi rohviilille.

Mitä suåmenruåtsalaisita pitäis ajatella? Åsasko muuten Mannerheim suomea muutakuin murtaen? Periaateessa kielikysymys on minusta myös maakysymys eli:

Tässä historian tilanteessa kun Ruåtsi otti ja hävis suur-valta asemansa eikä saanut pitää Norjaa saatika Suåmea niin on kait yhdentekevää. Eriasia olisi jos olisimme Ruåtsi-Suomi keralla Norjan jossa on öljyvarat. Joskin aatu kyllä olisi pistänyt silloin polvilleen pelkästään rautamalmin takia vai oltaisiinko oltu sittenkin samalla tapaa liittolaisia Aatun kanssa kuin Ruåtsi oli? SKF:n kulagerfabriikin tuotteilahan ne tankit ja lentskarit lensi.

[mikkoellila]

Arja Alho 12.7.2005 klo 17.36

Ruotsin kielen osaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.



Suomessa on pakkoruotsi kaikilla kouluasteilla, jotta kykenemme lukemaan muumipeikon tarinoita. Priceless...

Minä itse asiassa luen ruotsinkielisiä kirjoja paljon mieluummin alkukielellä kuin suomennoksina. Ei tulisi mieleenikään lukea esim. Kjell Westötä tai Bo Carpelania käännöksenä. Tämä ei kuitenkaan tietenkään ole mikään peruste pakkoruotsille.

[Leikkimielinen pihapeli]

Minä itse asiassa luen ruotsinkielisiä kirjoja paljon mieluummin alkukielellä kuin suomennoksina. Ei tulisi mieleenikään lukea esim. Kjell Westötä tai Bo Carpelania käännöksenä. Tämä ei kuitenkaan tietenkään ole mikään peruste pakkoruotsille.

Jos tälle linjalle lähdetään, niin pitää todeta, että Mikael Niemi taitaa olla ainoa ruotsinkielinen kirjailija, jonka kirjoja olen ylipäätään lukenut. Ruotsia en kuitenkaan osaa niin hyvin, että pystyisin lukemaan ruotsalaiskirjoja alkukielellä. Sama pätee myös venäjän kieleen, ja paljon mieluummin minä lukisin alkukielellä jotain Harmsia, Venedikt Erofejeviä, Gogolia ja Bulgakovia kuin ruotsalaisia kirjailijoita.

Eli jos halutaan perustella kielen pakollisuutta kirjallisuuden klassikoilla, niin pakkoruotsi olisi syytä vaihtaa pakkovenäjään.

[Aldaron]

käytännössä ruotsin kieli on Suomen ainoa virallinen kieli, koska se on ainoa oppiaine, joka on pakollinen kouluasteesta riippumatta.

Liekö nimenomaan suomen kielen osaamiselle kirjattu lakiin yhtään ehtoa tässä maassa?

Eräs hieman rasittava piirre tässä kielipoliittisessa keskustelussa on se, että näitä ruotsin kielen vastustajien keskuudessa hyvin yleisiä karkeita asiavirheitä joutuu jatkuvasti korjaamaan.
Oletan korrektiuden vuoksi että olet rehellinen etkä tosiaan tiedä että suomi on mitä suurimmassa määrin pakollinen oppiaine ruotsinkielisissä kouluissa. Sen opiskelu alkaa sitäpaitsi jo kolmannelta luokalta. Vertaa tätä siihen että suomenkielisissä kouluissa ruotsia aletaan yleensä lukea vasta seitsemännellä luokalla, mikä on keskiverto-oppilaalle liian myöhäinen alku kunnollisen kielitaidon hankkimisen kannalta.
Virkamiesruotsia muuten vastaa tietenkin virkamiessuomi, täysin symmetrisesti. Kaksikielisissä tai suomenkielisissä kunnissa toimivilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen hallintaa, jotka osoitetaan täsmälleen samalla tavalla kuin ruotsin kielen hallinta. Kielilainsäädäntö lähtee muutenkin täyden symmetrian periaatteesta. Merkittävimpänä poikkeuksena tästä on se, että suomenkielisissä kouluissa luetaan yleensä ruotsia neljä vuotta vähemmän kuin ruotsinkielisissä kouluissa suomea ja se, että suomenkieliset virkamiehet osaavat useimmiten käytännössä ruotsia huonommin kuin heidän ruotsinkieliset kollegansa suomea. Eräänä syynä tähän on tietenkin se ruotsin opintojen liian myöhäinen aloitus johon jo edellä viittasin. 

[Totuusko?]

Itsepetoksen määrä on ääretön, sanotaan. Mihin perustuu maailman lellityimmän vähemmistön vakaa usko nykyisen kielipolitiikkamme oikeudenmukaisuudesta ja sen oikeutetusta syrjinnästä valtaväestöä kohtaan? Onko kyseessä tosiaan elitistinen ajattelutapa ja jonkinlainen uskomus siitä, että suomenkieliset ovat alempiarvoisia kuin ruotsinkieliset? Että he (ruotsinkieliset) ovat oikeutetusti ansainneet kaikki nämä etuudet? Tällainen ajatteluhan ei ollut mitenkään harvinaista muutama vuosikymmen takaperin.

1. ruotsinkieli vapaavalintaiseksi kieleksi kaikissa oppiasteissa (sama asema myös suomenkielelle)

2. kansalliskieli (suomi/ruotsi/saame/venäjä) saa virallisen kielen aseman vasta, kun ko. kieltä äidinkielenään puhuvien määrä ylittää XX prosenttia (kunta/kaupunki)

3. opiskelupaikkojen lukumäärä suhteutettava samalle tasolle ruotsinkielisten ja suomenkielisten osalta

4. yhdenvertaiset ylioppilastutkinnot/pääsykokeet äidinkieleen katsomatta


Näiden epäkohtien korjaus ei voi aiheuttaa vastustusta edes maailman lellityimmän vähemmistön taholta. Tässähän ei syrjitä ketään vaan päinvastoin puretaan nykyistä syrjivää rakennetta.

[do.ut.des]

Ei tulisi mieleenikään lukea esim. Kjell Westötä tai Bo Carpelania käännöksenä. Tämä ei kuitenkaan tietenkään ole mikään peruste pakkoruotsille.

Mutta valitettavan monelle surulle (SUomenRUotsalainen) väite on arkipäivää ja "idioottivarma" peruste miksi ruotsin kieli on pakko, måste.

Toimittaja kysyy Steffan Wallinilta miksi ruotsin kieli on pakollinen oppiaine? Stefu vastaa: "Miksi telinevoimistelu on pakollista koulussa?"

Meinasin muuten pudota perseelleni, kun Stefu vastasi noin vakavalla naamalla.  

[TH]

Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.

Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?

Mihin perustuu tämä väite Hankenin tutkintojen korkeasta markkina-arvosta?

You just gotta trust me on that one...

Eli väite on täysin hatusta vedetty. Lopeta siis sen toisteleminen.

[mikkoellila]

suomenkieliset virkamiehet osaavat useimmiten käytännössä ruotsia huonommin kuin heidän ruotsinkieliset kollegansa suomea.

Totta vitussa 5-prosenttiseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset pruukaavat osata 95-prosenttisen enemmistön kieltä paremmin kuin siihen 95-prosenttiseen enemmistöön kuuluvat sen 5-prosenttisen vähemmistön kieltä.

(http://mediabullseye.com/mb/storyphotos/funny-pictures-captain-obvious-cat.jpg)

Tämä ei ole mikään erityinen meriitti sille 5-prosenttiselle vähemmistölle.

[do.ut.des]

Eräs hieman rasittava piirre tässä kielipoliittisessa keskustelussa on se, että näitä ruotsin kielen vastustajien keskuudessa hyvin yleisiä karkeita asiavirheitä joutuu jatkuvasti korjaamaan.

Juu... Korjasin äskettäin sinun asiavirheesi.

Oletan korrektiuden vuoksi että olet rehellinen etkä tosiaan tiedä että suomi on mitä suurimmassa määrin pakollinen oppiaine ruotsinkielisissä kouluissa.

Näin ei ole Ahvenanmaalla. Heillä on autonomia, jonka johdosta Ahvenanmaa on itsenäisempi maa-alue kuin Suomi. Ruotsinkielisillä on siellä valta päättää mitä he lukevat, suomenkielisillä ei koska Manner-Suomessa kaksikielisyys on rikkautta suomenkielisissä kunnissa mutta kaksikielisyys ei tunnu olevan kovin sydämen asia ruotsinkielissä kunnissa, ETENKÄÄN AHVENANMAALLA!

Sen opiskelu alkaa sitäpaitsi jo kolmannelta luokalta. Vertaa tätä siihen että suomenkielisissä kouluissa ruotsia aletaan yleensä lukea vasta seitsemännellä luokalla, mikä on keskiverto-oppilaalle liian myöhäinen alku kunnollisen kielitaidon hankkimisen kannalta.

Et taida ikinä muistaa sitä asiaa, että Suomi on yli 90% suomenkielinen maa. Suomessa asuu kansa, jonka äidinkieli on yli 90% suomi. Väitän, että yli 80% suomenkielisille ruotsi on vieras naapurin kieli jota ei mielletä kotimaiseksi kieleksi sen enempää kuin venäjän kieltäkään tai saamea.

Virkamiesruotsia muuten vastaa tietenkin virkamiessuomi, täysin symmetrisesti. Kaksikielisissä tai suomenkielisissä kunnissa toimivilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen hallintaa, jotka osoitetaan täsmälleen samalla tavalla kuin ruotsin kielen hallinta. Kielilainsäädäntö lähtee muutenkin täyden symmetrian periaatteesta.

Juu... Symmetria on kaunista. Etenkin kun 95% väestöstä annetaan 50% pala kakusta ja 5% väestölle annetaan toiset 50% samasta kakusta. Todella kaunista symmetriaa... Lisäksi täysin hyödytön - minulle.

Merkittävimpänä poikkeuksena tästä on se, että suomenkielisissä kouluissa luetaan yleensä ruotsia neljä vuotta vähemmän kuin ruotsinkielisissä kouluissa suomea ja se, että suomenkieliset virkamiehet osaavat useimmiten käytännössä ruotsia huonommin kuin heidän ruotsinkieliset kollegansa suomea. Eräänä syynä tähän on tietenkin se ruotsin opintojen liian myöhäinen aloitus johon jo edellä viittasin. 

Edelleen viittaan siihen, että ruotsin kieli ON TODELLA VÄHEMMISTÖ KIELI JOTA EI TULE IKIPÄIVÄNÄ ASETTAA RINNAN VALTAVÄESTÖN KIELEN KANSSA!

[Aldaron]

Eli väite on täysin hatusta vedetty. Lopeta siis sen toisteleminen.

Hankenilta valmistuneiden erittäin hyvä työllistyminen on yleisesti tunnettu tosiseikka. Eiköhän siitä löydy jostain jotain tutkimustietoakin, mutta ilmeisesti sinulle ei kelpaa tuohon faktaan viittaaminen ilman että saat heti linkit ja lähdeviitteet. Olet muuten ensimmäinen henkilö jonka tiedän koskaan edes yrittäneen kiistää sitä, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät ensiluokkaisesti, mutta kertahan se on ensimmäinenkin... 

[do.ut.des]

Suomenkielisille ruotsi on ainoa pakollinen vieras kieli ja itse asiassa ainoa pakollinen oppiaine peruskoulusta yliopistoon. Rest my case...

[mikkoellila]

Hankenilta valmistuneiden erittäin hyvä työllistyminen on yleisesti tunnettu tosiseikka.

Tämä johtuu todennäköisesti suurelta osin suomenruotsalaisten pääomapiirien hyväveliverkostoista ja pappabetalar-meiningistä. Kaverit palkkaavat kavereitaan ja niiden poikia ja tyttäriä johtajanvirkoihin kiinnittämättä suurta huomiota objektiivisesti mitattavissa olevaan pätevyyteen. Tästä on kyse, kun puhutaan suomenruotsalaisten "hyvästä sosiaalisesta pääomasta", verkostoitumisesta, "sosiaalisista taidoista" jne.

[Aldaron]

Olemme lilliputti-ruotsin saartamana. Korruptiolla edustajat on saatu asettumaan kansaa vastaan.

Kielilakia vastaan äänesti vain kolme kansaedustajaa. Ihan tosissasiko uskot, että eduskunnan valtava enemmistö äänesti kielilain ja sen sisältämän kahden kansalliskielen periaatteen puolesta koska heidät muka lahjottiin?
Siitä mitä kirjoitat ei oikein voi tehdä muutakaan johtopäätöstä.
En edes väitä ymmärtäväni maailmankuvaasi. Vi lever förmodligen i helt skilda världar...

[TH]

Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen  perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.

Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.

Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori Erkki Havansi on ollut sitä mieltä, että oikeustieteellisen ruotsalaiskiintiöt ovat laittomia:

Kun Helsingin yliopistossa tehtiin silloisen opetusministeri Ole Norrbackin vaatimuksesta 14.2.1991 päätös, joka suosii oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviä ruotsinkielisiä, yliopiston prosessioikeuden professori Erkki Havansi ilmoitti eroavansa valintakoelautakunnan puheenjohtajan tehtävästä. Perustelussaan hän toteaa: "Päätös rikkoo suomenkielisten opiskelijoiden perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kansalaiskohteluun. Laki ei salli kansalaisen äidinkieleen perustuvaa syrjintää, eli valintakokeessa kiistattomasti ansaitun opiskelupaikan riistämistä huonommin menestyneen - ehkä jopa kuusi pistettä huonommin menestyneen - ruotsinkielisen hyväksi." (http://www.saunalahti.fi/eiry/eiry002.html)

En tältä seisomalta osaa sanoa, ovatko ko. kiintiöt syrjinnän vastustamista opetuksen alalla koskevan yleissopimuksen vastaisia, mutta huomauttaisin, että tuossa sopimuksessa kielletään toimenpiteet, joiden "tarkoituksena tai vaikutuksena on tasa-arvoisen kohtelun mitätöiminen tai heikentäminen opetuksen alalla". Vaikka suomenkielinen voi opetella ruotsin ja pyrkiä ruotsinkieliseen kouluun, käytännössä tämä ei ole helppoa, joten voimassaolevan lainsäädännön vaikutus on syrjivä. Ruotsinkielisena on helpompi päästä korkeakouluun kuin suomenkielisenä. Tätä korostaa se, että ruotsinkielisissä kouluissa ei pääsykokeissa ja tenteissä saa vastata suomeksi, kun taas muissa korkeakouluissa saa vastata myös ruotsiksi.

Eli väite on täysin hatusta vedetty. Lopeta siis sen toisteleminen.

Hankenilta valmistuneiden erittäin hyvä työllistyminen on yleisesti tunnettu tosiseikka. Eiköhän siitä löydy jostain jotain tutkimustietoakin, mutta ilmeisesti sinulle ei kelpaa tuohon faktaan viittaaminen ilman että saat heti linkit ja lähdeviitteet. Olet muuten ensimmäinen henkilö jonka tiedän koskaan edes yrittäneen kiistää sitä, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät ensiluokkaisesti, mutta kertahan se on ensimmäinenkin... 

Monikulttuurisuuden rikastava vaikutus on myös "yleisesti tunnettu tosiseikka". Tutkimustietoa peliin vaan eikä mitään anekdootteja. On mahdollista, että Hankenista työllistytään hyvin, mutta että tämä johtuisi nimenomaan ruotsin kieltä osaavan työvoiman tarpeesta, on yhtä lailla todistamaton väite. Jos sukupolvesta toiseen pidetään yllä järjestelmää, jossa tietyn ryhmän jäseniä suositaan, ei ole ihmekään, jos tuon ryhmän jäsenten jälkikasvullakin menee hyvin. Sinä argumentoit Ankkalammikon hyvä veli -verkostojen ylläpidon ja vahvistamisen puolesta ja meritokratiaa vastaan. Ankkalammikko voittaa siinä, mutta Suomi kokonaisuudessaan kärsii tappion.

[Totuusko?]

Kielilakia vastaan äänesti vain kolme kansaedustajaa. Ihan tosissasiko uskot, että eduskunnan valtava enemmistö äänesti kielilain ja sen sisältämän kahden kansalliskielen periaatteen puolesta koska heidät muka lahjottiin?

Ei tietenkään kaikkia tarvitse lahjoa. Vain puolueiden vaikutusvaltaisimmat henkilöt. Osahan on jo muutoinkin valmiiksi arja-alhoja muumipeikkoteorioineen tai jotakin muuta hömppää. Luotan kuitenkin siihen, että pelkkä maalaisjärki riittää oikeudenmukaistamaan tämän häpeällisen kielipoliittisen vääristymän, ennemmin tai myöhemmin.

Edelleen hämmästelen ruotsinkielisten moraalikäsitystä ja omaan napaan tuijottamista. Suomenkieliset ovat varmasti suomalaisia, mutta keitä ruotsinkieliset sitten ovat? Kaikesta itsekkyydestä päätellen he haluavat olla joka tapauksessa oma yhteisönsä.

[Aldaron]

Suomenkielisille ruotsi on ainoa pakollinen vieras kieli ja itse asiassa ainoa pakollinen oppiaine peruskoulusta yliopistoon. Rest my case...

Tuossa on asiavirhe mm. sikäli että puhut "vieraasta" kielestä ja sitähän se perustuslain ja siitä johdetun lainsäädännön nojalla nimenomaan ei ole. Se on Suomen toinen kansalliskieli, toinen niistä kahdesta kielestä joilla suomalaista kulttuuria on luotu ja edelleen luodaan ja joiden kautta suomalaista kansallista identiteettiä ilmaistaan. Se ei myöskään ole mikään pelkkä vähemmistökieli saamelaiskielten ja romanikielen tavoin, vaan aivan kirjaimellisesti osa kaikkien suomalaisten historiallista ja kulttuurista perintöä.
Sitä että sivistyneen suomalaisen kuuluu osata molemmat kansalliskielensä pidän selviönä. Ihminen, joka osoittaen epäisänmaallista mielenlaatua suhtautuu toiseen näistä kielteisesti eikä halua opetella sitä, oikeastaan hakkaa poikki huomattavan osan oman kulttuurinsa juurista, sillä suomalaista kulttuuria on täysin mahdotonta ajatella ilman molempia kansalliskieliämme.
Ihan riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti yksittäiset suomalaiset hallitsevat molemmat kansalliskielemme, Suomi on olemukseltaan kaksikielinen kansakunta.

[TH]

Olemme lilliputti-ruotsin saartamana. Korruptiolla edustajat on saatu asettumaan kansaa vastaan.

Kielilakia vastaan äänesti vain kolme kansaedustajaa. Ihan tosissasiko uskot, että eduskunnan valtava enemmistö äänesti kielilain ja sen sisältämän kahden kansalliskielen periaatteen puolesta koska heidät muka lahjottiin?

Hesarissa 7.9.2001 julkaistussa kansanedustajille tehdyssä mielipidetiedustelussa 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa. Täsmälleen sama eduskunta hyväksyi kielilain helmikuussa 2003. Suosittelen tutustumaan puoluekurin käsitteeseen.

[Aldaron]

Hesarissa 7.9.2001 julkaistussa kansanedustajille tehdyssä mielipidetiedustelussa 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa. Täsmälleen sama eduskunta hyväksyi kielilain helmikuussa 2003. Suosittelen tutustumaan puoluekurin käsitteeseen.

Vastasivatko kansanedustajat kyselyyn anonyymisti vai omilla nimillään? Ja miten moni kansanedustaja vastasi tuohon kyselyyn? Tulee mieleen että on täytynyt olla niitäkin jotka eivät vastanneet.
Lisäksi eräs varsin oleellinen pointti: toisen kotimaisen pakollisuutta vastustaa huomattavasti useampi kuin virallista kaksikielisyyttä.
Löytyykö sinulta muuten linkkiä tuon kyselyn tuloksiin?

[Leikkimielinen pihapeli]

Tämä johtuu todennäköisesti suurelta osin suomenruotsalaisten pääomapiirien hyväveliverkostoista ja pappabetalar-meiningistä. Kaverit palkkaavat kavereitaan ja niiden poikia ja tyttäriä johtajanvirkoihin kiinnittämättä suurta huomiota objektiivisesti mitattavissa olevaan pätevyyteen.

Eivätkö suomenkieliset suuret pomot palkkaa kavereitaan ja heidän poikiaan ja tyttäriään johtajanvirkoihin aivan samalla tavalla?

Kysyisin vielä Mikolta, että eikö sinulle ole kukaan sukulainen ikinä hommannut yhtäkään työpaikkaa?

[mikkoellila]

puhut "vieraasta" kielestä ja sitähän se perustuslain ja siitä johdetun lainsäädännön nojalla nimenomaan ei ole.

Humen giljotiinin vastaista retoriikkaa.

Se on Suomen toinen kansalliskieli, toinen niistä kahdesta kielestä joilla suomalaista kulttuuria on luotu ja edelleen luodaan ja joiden kautta suomalaista kansallista identiteettiä ilmaistaan.

Ennen muinoin kyllä. Nykyään ruotsin kielen merkitys Suomessa on aivan marginaalinen. Esimerkiksi Suomen suurimman ruotsinkielisen sanomalehden (Hbl) levikki on n. 50 000 ja seuraavaksi suurimpien (Vasabladet, Åbo Underrättelser, Västra Nyland, Borgåbladet) luokkaa 10 000. En sanoisi tällaisten marginaalisten perähikiälehtien olevan ratkaisevan merkittäviä suomalaisen kansallisen identiteetin ilmaisemisen kannalta.

Se ei myöskään ole mikään pelkkä vähemmistökieli saamelaiskielten ja romanikielen tavoin, vaan aivan kirjaimellisesti osa kaikkien suomalaisten historiallista ja kulttuurista perintöä.

Iiri on osa kaikkien irlantilaisten historiallista ja kulttuurista perintöä. Onko tämä mielestäsi peruste pakkoiirille?

Millä tavalla ruotsin opiskelu Suomessa on jotenkin järkevämpää kuin iirin opiskelu Irlannissa?

Sitä että sivistyneen suomalaisen kuuluu osata molemmat kansalliskielensä pidän selviönä.

Ruotsi ei ole enää Suomen toinen kansalliskieli, vaan inarinsaamen kaltainen marginaalinen periferiakieli.

Suomessa on vain yksi kansalliskieli ja se on suomi.

Ruotsissa on vain yksi kansalliskieli ja se on ruotsi.

Saksassa on vain yksi kansalliskieli ja se on saksa.

Ranskassa on vain yksi kansalliskieli ja se on ranska.

Ihminen, joka osoittaen epäisänmaallista mielenlaatua suhtautuu toiseen näistä kielteisesti eikä halua opetella sitä,

Iirin, suomenruotsin, bretonin tms. muinaisjäänteen opiskelun vaatiminen pakolliseksi ei todellakaan ole isänmaallista, vaan turhaa, repivää separatistista ja anti-isänmaallista konfliktinlietsontaa.

Ihan riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti yksittäiset suomalaiset hallitsevat molemmat kansalliskielemme, Suomi on olemukseltaan kaksikielinen kansakunta.

Muinoin kyllä, nykyään ei.

[Aldaron]

Suomessa on vain yksi kansalliskieli ja se on suomi.

Edustat varsin klassista 1800-luvun snellmanilaista näkymystä asiasta, tavallaan fennomanian sivistynyttä versiota (siis erotuksena niistä, joiden "ideologia" koostuu lähinnä pelkästä atavistisesta vihasta suomenruotsalaisia kohtaan; ehkä osittain sukutaustastasi johtuen olet käsittääkseni jokseenkin immuuni tuolle primitiiviselle hurrivihalle), ja tuo lauseesi on mielestäni käsitettävä lähinnä kuvauksena snellmanilaisen näkemyksen mukaisesta ideaalitilasta.
Perustuslakiin kirjatun virallisen kaksikielisyyden ideologiset juuret taas ovat pikemminkin 1800-luvun liberaalien kielipoliittisessa perusnäkemyksessä kaksikielisestä kansakunnasta. 1800-luvun lopun liberaalipuoluetta ei enää ole, mutta sen kielipoliittinen peruslinja on meillä ollut kirjattuna perustuslakiin jo vuodesta 1919 saakka.
Kuten olen jo aikaisemmin todennut: perustuslain muuttaminen virallisen yksikielisyyden suuntaan tulee varsin todennäköisesti osoittautumaan sinulle ja hengenheimolaisillesi ylivoimaiseksi tehtäväksi.
Asiasta toiseen: ottaen huomioon että kirjoitat varsin kelvollista ruotsia, voisit joskus kirjoittaa muutaman kommentin "Homma på svenska" -ketjuun. Tyylisi tuntien olettaisin sen piristävän kummasti kyseisen ketjun melko letargista yleisilmettä...

[TH]

Hesarissa 7.9.2001 julkaistussa kansanedustajille tehdyssä mielipidetiedustelussa 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa. Täsmälleen sama eduskunta hyväksyi kielilain helmikuussa 2003. Suosittelen tutustumaan puoluekurin käsitteeseen.

Vastasivatko kansanedustajat kyselyyn anonyymisti vai omilla nimillään? Ja miten moni kansanedustaja vastasi tuohon kyselyyn? Tulee mieleen että on täytynyt olla niitäkin jotka eivät vastanneet.
Lisäksi eräs varsin oleellinen pointti: toisen kotimaisen pakollisuutta vastustaa huomattavasti useampi kuin virallista kaksikielisyyttä.
Löytyykö sinulta muuten linkkiä tuon kyselyn tuloksiin?

Ei ole linkkiä. Kysely oli käsittääkseni anonyymi. Pointtini on, että demokratia ei toteudu kielipolitiikassa, vaan asioista päätetään pienessä piirissä pienen vähemmistön etujen mukaisesti ja enemmistön etujen vastaisesti.

Kielilain valmistelusta vastanneen komitean kokoonpano oli seuraava:

Aula, Maria Kaisa
Eriksson, Lars
Krohn, Irina
Hallberg, Pekka (pj.)
Lax, Henrik
Lehtimäki, Jouni
Liljeström, Marita
Mickwitz, Erik
Niemivuo, Matti
Nuolijärvi, Pirkko
Rahkonen, Susanna
Sarjala, Jukka

Aika huikea yliedustus 5 prosentin vähemmistöllä. Vielä karmeampaa katsottavaa on lista komitean pysyvistä asiantuntijoista:

Granfelt, Nanny
Reuter, Mikael
Tyynilä, Markku
Wikberg, Kristina
Palmgren, Sten
Aarnio, Eero J.
Tallroth, Paulina
Beijar, Kristina

Se, että vain kolme äänesti kielilakia vastaan eduskunnassa, osoittaa, että kielipolitiikka on ollut täysin demokraattisen kontrollin ulottumattomissa tässä maassa. Taannoinen yo-kokeen pakkoruotsin lakkauttaminen ja isojen puolueiden välinpitämättömyys Rkp:n parkumiselle aiheesta saa minut kuitenkin optimistiseksi sen suhteen, että oikeus, kohtuus ja järki vielä toteutuvat Suomen kielipolitiiikassa.

Aldaronin argumentaatio on muuten hyvä esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta. Hänelle kielipolitiikassa on kysymys hänen oman etnis-kielellisen ryhmänsä intressien ajamisesta eikä hän kykene näkemään koko Suomen etua. Hän keksii mitä koukeroisimpia selityksiä sille, miksi kieleen perustuva syrjintä opiskelupaikkojen jaossa on loistava idea, koska hänelle oman viiteryhmän etu ajaa kokonaisuuden edun edelle. Se, että suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina monikultturistien riveissä, ei ole sattumaa, vaan monikultturismi on jo kauan kuulunut suomenruotsalaisten identiteettiin.

Maahanmuuttajien määrän paisuessa tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia suomenruotsalaistyylisten omien päiväkotien, koulujen, yliopistojen, kieli- ja rotukiintiöiden jne. perustamisesta suomenkielisen enemmistön kustannuksella yhä useammalle vähemmistölle.

[herra 4x]

Sitä että sivistyneen suomalaisen kuuluu osata molemmat kansalliskielensä pidän selviönä. Ihminen, joka osoittaen epäisänmaallista mielenlaatua suhtautuu toiseen näistä kielteisesti eikä halua opetella sitä, oikeastaan hakkaa poikki huomattavan osan oman kulttuurinsa juurista, sillä suomalaista kulttuuria on täysin mahdotonta ajatella ilman molempia kansalliskieliämme.
Ihan riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti yksittäiset suomalaiset hallitsevat molemmat kansalliskielemme, Suomi on olemukseltaan kaksikielinen kansakunta.

Kannattaa tehdä ero entiteettien "suhtautua kieleen kielteisesti", "ei halua opetella kieltä", "kansalliskieli" ja itse pääasian "PAKKORUOTSI" välillä.

Sillä esimerkiksi minä vastustan pakkoruotsia, mutta en suhtaudu kielteisesti ruotsin kieleen tai ruotsin puhujiin Suomessa. En kylläkään halua opetella sitä (sen jälkeen mitä vuositolkulla lakisääteisesti pakollisena keskikoulussa, lukiossa ja yliopistossa olen sitä opiskellut, koska näen että ajan voi käyttää paremmin, enkä kieltä tarvitse enkä ole koskaan tarvinnut). Myönnän kyllä että hyötyä ruotsin kielen passiivisesta osaamisesta on ollut satunnaisesti esim. netissä ruotsinkielisten uutissivustojen tai nettilehtien lukemisessa.

Kansalliskielihöpötys on höpötystä. 95%:n enemmistö ei missään muualla kuin Suomessa opiskele lakisääteisellä pakolla vuositolkulla 5%:n vähemmistön kieltä. Tämä sinänsä ei tee asiasta hullua mutta indikoi siihen suuntaan mitä järkikin sanoo: Pakkoruotsi on tolkuton vääryys, joka on saatu aikaan poliittisen kähminnän tuloksena aikoinaan ja jonka poistamiseen kansasta vieraantuneet puolueet eivät ole halukkaita koska laskelmoivat hyötynsä ja RKP:n vaa'ankieliasemahyödyn toisin.

[Aldaron]

Aldaronin argumentaatio on muuten hyvä esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta.
...
Maahanmuuttajien määrän paisuessa tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia suomenruotsalaistyylisten omien päiväkotien, koulujen, yliopistojen, kieli- ja rotukiintiöiden jne. perustamisesta suomenkielisen enemmistön kustannuksella yhä useammalle vähemmistölle.

Minusta on aika erikoista että luet virallisen kaksikielisyyden puolustamisen "monikultturismiksi". Suomen ruotsinkielisen väestönosan ei millään kriteereillä voi katsoa edustavan suomenkielisestä väestöstä radikaalisti eroavaa kulttuuriryhmää. Suomenruotsalaisuushan on alusta asti ollut elimellinen osa suomalaista kulttuuria, ei mikään eksoottinen lisämauste.
Mitä jälkimmäiseen väitteeseesi tulee: ainahan tuontyyppisiä vaatimuksia voi esittää. Eri asia menevätkö läpi. En nimittäin usko, että perustuslakiin kirjattu kahden kansalliskielen periaate tulee tuosta mihinkään muuttumaan. Esim. venäjänkieliset saattavat tavoitella venäjälle jonkinlaista rajoitettua vähemmistökielen asemaa, mutta suomeen ja ruotsiin verrattavaa kansalliskielen laillista statusta venäjä ei tule meillä ikinä saavuttamaan.

[Leikkimielinen pihapeli]

Kansalliskielihöpötys on höpötystä. 95%:n enemmistö ei missään muualla kuin Suomessa opiskele lakisääteisellä pakolla vuositolkulla 5%:n vähemmistön kieltä.

Onko maailmassa muita viiden prosentin kielivähemmistöjä, jotka olisivat yhtä varakkaita kuin suomenruotsalaiset? Mielestäni vertailu on mielekästä vain, jos sitä suoritetaan tällaisiin ryhmiin.

Olennaista ei ole miettiä sitä, kuinka suuri osuus väestöstä on ruotsinkielisiä, vaan sitä, kuinka suuri osuus suomalaisten varallisuudesta on ruotsinkielisten käsissä. Tämä lukema on varmasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä, ja siksi pakkoruotsi on täysin luonnollinen asia. Rahalla saa ja hevosella pääsee.

[Aldaron]

Kansalliskielihöpötys on höpötystä.

Tuohon vastaisin, että tautologia on tautologiaa. Ilmeisesti myös perustuslakimme, joka mainitsee sekä suomen että ruotsin kansalliskielinämme, on myös mielestäsi "höpötystä"?

[Leikkimielinen pihapeli]

Suomen ruotsinkielisen väestönosan ei millään kriteereillä voi katsoa edustavan suomenkielisestä väestöstä radikaalisti eroavaa kulttuuriryhmää.

Tästä olen eri mieltä. Joitain vuosia sitten HBL muistaakseni otsikoi, että 100 varakkaimman suomalaisen joukosta 48 on suomenruotsalaisia. Se on viiden prosentin vähemmistöltä aika hyvin. Kyllä tuo mielestäni vaikuttaa niin, että ko. ryhmä eroaa myös kulttuurisesti aika radikaalisti suomenkielisestä väestöstä. Vai onko suomenruotsalaisilla esittää vastinetta vaikkapa Irwin Goodmanille ja Jaakko Tepolle?

[herra 4x]

Olennaista ei ole miettiä sitä, kuinka suuri osuus väestöstä on ruotsinkielisiä, vaan sitä, kuinka suuri osuus suomalaisten varallisuudesta on ruotsinkielisten käsissä. Tämä lukema on varmasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä, ja siksi pakkoruotsi on täysin luonnollinen asia. Rahalla saa ja hevosella pääsee.

Pakkoruotsissa mikään ei ole luonnollista. Ellei siksi lueta sitä, että RKP:n junailut menivät silloin, ja nyt, luonnollisesti läpi.